1924-02-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'Sivu 2 Lanantaiiia, heliiiiknim 9 p. — Sat Feb.19. X A F A I Q S CkaadtB «oomaUIien työvi«t3a ÄlnenfciiuttajB. ilme»- try Sadbutj»», Ont, lok» tiisUi. toKt«i j» Uuanta». ÖNNI SAAEI _S. G. NEIL Vastaava Toumtaatpnfainen suuntaa, jolla i f t n p m g l l f l l f in on jp<^jansa samoissa työoloissa tyof^ntelevassa jäsenistössä. Hiilpntaivajain järjestön patavai^iolllbimmat MHcailljat orat ISitöi-) sin palkkatyöstä jhSJi hyvin kuin raffikaalisfanmalVin toimibenkiloL Gompers on raatanut Axaetfkan sur- ^jj^^ ^ t ^ keinnnissa faikipajoissa, e&ä se silti ole varjellut hän*^ The only orgaa of PinnSh Workew in Canada. PnV |tä tulemasta mitä mustimman taantnmtisen kätyriksi. iW»d in Sodbory, Ont. every Tuesday. Tbnraday »^^/Marx ei ole tiettävästi koskaan tehnyt raskasta tuotan- SaliuJay. __ ^-- Inollista työtä, mutta siitä huolimatta hänen oppinsa AdveräaiBjrratea 40cver coL inch.^Mimmom *i^:>^\]a ttofiajo&a. ja vieläpä hänen perustamansa köyhälisto-aiode inseröon 76c. Discoont on standme advertise-f', \ ti 2^ . j « »- n i - a c n t ^ H e Vapaus is the best advertisinj: mediam among lukekin on ama ollut ja täytyy edelleenkin olla yksm-the Finnish Pcople in Canada. Vapaoden konttori j a toinntua on: liberty BuildinR rdastoa m maiden työtilaiiteista Viime joulukuun loppupnoliälcolla sanomalebdille lähettämässään uor tiskirjeessä Yhdysvaltain työvirasto tekee selkoa eri fiiaissa vallitsevasta omaan raskaan teollisuusköj^listön liikettä. »- työtilanieesta. Tämä Tämän tiedonannon mukaan. A l - johHmi siitä, että hänen luomansa aaterakomelmat oivat ^ m e St, Pnheflin 1038. Portiosote: Box 69. Sudbury. igyHlistön elämän j a vallanknmouksellisen luokkatais-mAUSHDJNAT: Canadaan yksi vL 14.00. puoli vk. 12.25. kolme kk. *^'^Yäys«lt?min'ja Saomeen. yksi vk. f 5.50. puoli vk. " pitäminen olisi mitä helpoin asia, jos siihen ei tar-n t - . i _ ^ 1.1. nti ..:*«.:-: i _f. - i _ j i „ _ . i telun vaatimuksia vastaavia. Työväenliikkeen vallanScumouksellisissa ^ työvaatteis^ 13.00 ja kolme kk.11.75 Tilaakaia. joita el seuraa raha., el tnlla lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset vittaisi mitään muuta kuin yksidkertaisesti laatia sääntö, että järjestöön ei pääse kukaan muu kuin palkka- ^ ^ ^ . Umotushi n^t f kerras • jtn lXa i,s^tm„ :s. »t a ijJi>m.o.t.*n„kwsi;s.tfa- 4;i0rtc-;. t'y öläinen.. Siihen .ta.rvi.t aan paljon ,v ä,k evämpi sään-palstatunmalta. Snnriita ilmotttkrista sekä ilmotnkslsta. ,to, paljon lujempi ja luonnollisempi lukko. Siihei^ joiden tekstiä el joka kerta »auteta, annetaan tuntuva irvitään kaikkien ensiksi tinkimätön Juokkataistelu-alenna8. KuoIoiImotnkMt $2.00 kerta ja 50c lisäa lokai- , . . ^ .. .. ... . «elta muistovärsyltä. NlnlcnranutoHlmotnkset 60c kerta, «ijelma, jonka työväestö on omansa ja liikkeensä men-kertaa.: Tilapäisilmotuktistn pitää raha seurata mukana. ' T i i s t a i n li^ht»»*»?? n i ^ ^ t i i t Umotukset pitää olla konttorissa l a n a n t a i n H . tor«tn'n lehteen tiistaina ja lauantain \f^*POn fn-offlfnj» WU ^ . ka ei horju porvariston hyökkäyksi^ftä ja jonka perusteita eivät kykenee kalvamaan ndcään Juudakset, joita työnantajat cpuhtaina» palkkatyöläisinä ja repäisevinä radikaaleina lakkaamatta pyi^vät istuttamaan työväen (järjestöihin. Köyhälistöliikkeen luonne ei lop-putingassa riipu sen nimestä, eikä edes sen taikka tämän jäsenen luonteesta tai yhteiskunnallisesta a s e m a s - ^ ^ ^ y ^ . alueella on ta, vaari se riippuu tietoisen köyhälistön luokkaeduista ja luokkatietoisuudesta, jonka ymmärtämyksessä rakennetaan luokkataistelurintamaa ja käydään käytännöllis- Rejristo-p/i pi tlt" Poit Office Department, Ottawa. Liickkataisteln työYaatteissa Silloin tällöin ncmtetaan työläisten keskuudessa kysymys mikä olisi paihaimpana tAeena siitä, että työ-jtä taistelua kapitalismia vastaan. Silloin tällöin saat-väenliiktJ voitaisiin säilyttää vallankumouksellisena ja j*aa työväestö saada taistelussaan ystäviä yhteiskun-esiää joutumasta harhateille niisiä tthläviaiä ja pää- erinäisistä sorrettuja kerrosten piireistä, samoin Thäärislä, mitkä sille selvänä luokkataisteluliikkeenä, kuin joku ultra-radikaalinen tai taas vanhoillinen palk-täytj7 kuulua. Tavallisen marxilaisen käsityskannan Vaflyöiläinen taiMca joku ryhmä yrittää puhaltaa liik-nidcaän pätevimpänä ja luonnollisimpana ,ta3ccena sii-Ikeeseen omien tarkotusperiensä sisällön, mutta luok-tä on se, että työväestö kerran luokkatietoiscacsi pääs- jJcatjetoben köyhälistön teoriat ovat kerta toisensa jäl-tyään ja vallankumoiikselliseeti taisteluun: ryhtyessään jseen kärventävä pois liikkeenään kaiken sen, mikä • " ja aatteitaan «Aa käytännöllistä liiket. haittaa sen luonnollista kehitysiä ja yrittää saada sitä' ohjelmansa, luo omat järjestönsä, qmot syrjäytetyksi Juokkataistelun tehtävistä. Tässä teoriain ja ohjelmain taistelussa eivät vetele seilaat selittelyt, että soraäänen t ^ n a sattuu ole-n »aan; se taildca tämä paHkkatyöläinen. Työväen luokkataistelu on köyhälistön ludkkataiaftelun kokonaisuus^ niiden työläisten suuri yhteinen rintama, jotka kuten yksi sydän ja yksi sielu tekevät työtä ja käyvät tais-telua: kapitalismin k u k i s t a n u t Se edustaa samas-ka_ riistelyasä taloudelliBessal asemassa olevia työiäis-joukkoja, joita heidän yhteiset etunsa liittävät yhteiseen taisteluun; yhteistä vihöilirta vastaan, joka on niin arjmoitomäh: työläisomaisla, eitä sen l^iestyminen pejol^ ja kauhistuksella oman tuo^ «JiopäiväMä lähestymisestä^ set työväenijoiAof ovat takeena; ^'itä, että tärnä liike ei yoi enään tekemällä tehdenkään tulla pildcuporva-rilliseksi ja joka teorioittensa ja j^iteiskuntätieteen-sä ja vieläpä ptuhtaan esimerlUcinsä voimallia: vetää yhä BUurfBnapiä lyöläismassoj ny l i s ^ ; painol^^^ H^"*»^,, e«ä vain palkkatyöläinen oi\ mahdoIU^^ Vain p^lkkalcoyhälistön^^^ m iren järjesitöllincn voima oh takeena siitä että meidän taiste^inme on iuokkataislelua työvaatteissal:^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ yoiiriain i>aljous ^^^^^^ Voimain kasvMnisen merkkinä on pidettävä niitä valtavia työyäenlJäTJeslöja, joir ta' ori: jö toiminnassa .eri mai^^^ ja jotka; viittaavat kailddalia yhä yaltavampaan työväen luoldcavoiraain liikehtimiseen. Lähtemättä tällä kertaa tarkastelemaan lähmimn työläisten valtiollisia j« mittakoon tässä muutamia numeroita taloudeilisten jär jestöjen kasvusta viime v^^^ Yleensä ovat aiiuria-tilliset jänjratöt kaikissa massa jäsenmääräärisä näh-dien kasvaneet valtavasti.' Ensi sijalla on Saksa, jossa ammattiyhdistysten, toisi sanoen eri ammattiliittojen jäsenistö vuonna 1920 oli y-hteensä 13 miljoonaa. Sen jälkeen seuraa Isp-Britarinia, jonka amitiattijärjestojeri jäsenluku, on 8 miljoonaa. • KolmantOTa Venäjä, jossa hallituksen tilastojen /mukaan oli ammattiliiion jä-sehriiäärä noin 7 miljooriaa. Yhdysirailioissa oli 5 miljoonaa. Italiassa y^^ Ranuassa 25 niilr jponäa,: ;Tsekko-slbyaldassa 2 miljooriaa j a Puolassa yli miljoonan jäsentä.; Näiden lisäksi on 23 muuss^ valtioösa ammattiliittojen jäseniä kussj^ih alle miljoonan. .Jättäen sivuun 9 sellaista valtrpta, joista tilastoja ei sanottuna vuonna ollui, oli työväen ammattiliittojen kansainvälirien yhteinen lukumäärä y l i 48, miljoonaa jäsentä. Nämä numerot ovat mietenkiirilofeia, sillä ne osoittavat sitä suurta voiman jpialjoutta, joka 8 pToleaaarisiinpaikkatyöläisiin. Sehän muodostaa sellaisen arineijän, jota dbleollirtedes^^^^^ riinmalla rpsvomähdilla, inkperiaiismillä käytettävissä! geriassa asuneita arabialaisia ja ka-bylilaisia on siirtynyt joukottain Ranskaan ja Bel^^iaan. (Kakylit asuvat Algerian pohjoisosassa, sotaiset mohantetin iiskoiset, tekivät kovaa vastarintaa ranskalaisia vastaan aina vuoteen 1B57). Siirtymi-sen^^ on aiheuttanut, se että Ranskassa ja Belgiassa maksetaan korkeampia palkkoja kuin autioituneessa Algeriassa.. iSaman ' tiedonannon mukaan arvaamattoman nopea kaivos- j a puu-tavarateollisuuden kehitys pohjois- Ontariossa om aiheuttanut työvoiman vähyyden ensimäisen kerran monessa vuodessa. Työvoiman kysyntä on ollut paljoa edellä tarjonnan. Tämä kuulostaa kovin kummalliselta kun ottaa huomioon, että koko viime vuoden Europasta kävi vahva siirtolaisvirta Canadaan. Työ-deli^ xiassa.Tapasin toisiakin, hen-kflöitä Venäjän pnkotelitaissa, jotka ennemmin olivat olleet Baltimoren, Chicagon j a Eoäiesterin pnkntehtai-den palveluksessa. Keskustelm'sBa heidän kanssaan minnon 'teki erinomaisen vaikutuksen se igaostus, millä he koettivat saada tehtaansa toimimaan nykyaikaisen amerikalai-sen työjärjestelyn ni'ukaan.> Tnotteet o^at brni. Colren teki.sen havainnon,; että Tuotantovoimien tavaton kasvaminen on meidän t monet Venäjän pukutehtaiden 1yö-|3yyksiä. Höyiyn j a sähkön käyttäminen, tekotapojen k S ^ * . " * ^ *^ iäiset olivat paremmassa asemassa tä edistävien koneiden myötävaikutus, tuotannon ^hä" ^ kuin olisivat oUeet muutamissa ame- minen ja sen yhä kasvavat määrät, keskusmklr^.-t.'""^'"^* ' « ^ s - rikalaisissa tehtaissa. Tämä huo- niinen, M k k i tämä on epäilemättä mitä s ^ ^ ^ ' ' '^^^inen r i l t^ mio on todena mielenl^ntomen..a. ^ ^ ^ ^ j . ? «uta suurimmassa määrinä t y 5 n^ lä Cohen on. itse amerikalainen teh- ' _ _ . • tailija, eikä niin ollen lähde tällais- Tämän hänunästyttävän aikakauden alussa oli aiv ta asiaa liiottelemaan. ajatella j a yleensä ajateltiinkin, että nuo työtä väkentä""" v v •'^^'^ . «PnkuteHtaissa työläiset tekevät lisivat todella helpottamaan työläisen ponnistuksia a ^'^^^ tvi kappaletyötä, kahdeksan tuntia päi-nen asemansa. Ajateltiin, että, tuotantovoimien sJL^^T^^ vässä. Konttoristien työpäivä on ^^^^ ^^^^^ olemassaolevan köyhvvden mZ" kuusi-tuntinen. . V a l m i s t e l e n t u o t ^ , ^ . ^ ^ n ä ^ t ä ö M i u l e . ^ " ^ ^ ' ' ' ' ^ ^ teiden hyvyys hämmästytti minua., , .„ . , * ^J^^*'ösaan osannut ^; Venäiän t.V«ti51itm.^5 k ^ h i t t v - ' « « « ^ kuvailla purjealusten asemesta höyrylaivoja, entisten ^ n i f ' main asemesta rautatiejunia, viikatteen asemesta niittokoneita i • v varstan asemesta^ puhnakoneitft.: Jos hän olisi voinut kuulla illT^ neitten huohotusta, jodca ihmbtahtoa palvellessaan ja hänen tyydyttämiseksi kehittävät suuremoia voimia Ici.m ..,„-,_-n f'^}^ Venäjän tekstiilitrusti on kehittymässä sellaiseen kuntoon, että se kykenee hankkimaan tehtaisiinsa kaiken tarvittavan raaka-aineen. itMoskovassa vallitsee aivan ylei-luo teorioitaan tään va£(taaVan Untonsa, oriian valtiollisien' puolueensa, sanomalehdistönsä ja muut laitoksensa ja näin kerran porvaristosta ja .heidän laitoksissaan irtautuneena jatkuvasti valvo^ että nämä työväenluokan laitokset pysyvät sen luoldi:a-taistelun taAotusperien palveluksessa. Toiset ovat sitä miellSf elta ainoa mitä työväenliike luoU^liikkee-; nä aäilySkseettr tarvitsee, on se, että sitä edustavain järjestöjen sääntöihin l^inkertaisesti kiihotetaan lau&e, että riiihid'otetaan amoaslaan'j/alkkatyöläisiä. •••'^ V--•.•'''•'''•: ••'' ' ' RajottuakBemme käsittelemään vain näitä kahta eh| toa, bn meidän heti 'sanottava," että joa: viimeksi mainittu sääntö^ olis}' takeena,työväenliikkeen, yallapkumo- :*' iHo^llisena pysymUestäj niin silloinhan tämä kap^ta-ii& t}nen>i9äail{na,in.yt jo olisi,vallankumouksellisia,järjestöjä täynnä,silla kaitdtiallahan me näemme palkkatyöläisistä' miiodostettuja järjestöjä j a silloinhan - me • kieltfiisiriime' sen tosiasian; että ^palkkatyöläinen voi olla tpiyöskin TanholUinen ja jöiitua mitä" mustimman taanifunulcseh aseen&anlajaksi^. Palkkatyöläinen sejlai^^^ , V seitaan e}}o1e ipikäm vhenkilö^^ jota, kapitat- Hsl)- riUsäS ja ^ortaa' ja vip hänen tyontyjoksistaan ny» kyisen .jirjestolmän perusteflla säännöllisesti määrätyn osaxu Palkkatyöläinen on kapitalistisen järjestelmän tulos j a kapitalistisen järjestelmän päämäärään kuuluu' kiinteästi palkkatyöläisten säilyttäminen 'sellaisina Icuin ne yleensä nyt tunnetaan, nimittäin tietämättöminä, ja' s i ^ että. heidän ;elämänrt>yrkiroyksensä ja tarpeensa tulevat ; kaikkien paihaitenr tyydytetyksi kapitalistisessa järjestelmässä. Siksipä me juuri näemrodkin toisten palkkatyöläisten j a vielä mitä kurjimmissa oloissa raatavien ^uskollisesti, seuraavan työnantajainsa neuvoja, kun taas' toiset ovat oppineet tuntemaan itsensä ^ rijstetyA luokan jäsepinä. ja sellaisina ryhtyneet toisten luokka-tietqiäuuteen'^ heränneiden .^työläisten kanssa i^akenta-tnaan työläisten vallankumouksellista luoVkataistelulii-keltä. - ' K u n Marx Icirjotti «Kommunistisen Manifestin» loppuun tuon kaikkina aikoina työläisten mieliä sytyttävän lauseen; että «Kaikkien .maiden työläiset, liittykää yhteen, » teki hän sen siinä tietoisuudessa, että samalla kun V tuo. kehotus: on tarkolettu yksinomaan työläisilie.| niin jo luonnostaan lankee^ että yksinomaan työläisissä tulevat nuo sanat herättämään yasläkaikua ja vain työväen kerrokset voivat löytää niistä oman elämänsä sisällön. Hän tiesi, että" Kommunistisesta Manifestista ci voi kolaan tulla asetta porvariston käsiiri, paitsi mahdollisesti niille yksityisille porvariston jäsenil-) le, jotka kapitalistisessa kilpailussa ovat sortuneet työläisten, joukkoon. Kommunistisen Manifestin periaatteet ovatkin juuri kaiken aikaa olleet takeena siitä, että ,,8e «n aina - säilynyt vallankumouksellisen ja; \ vain vallankumouksellisen työväenliikkeen tulkkina. Ei; voida käsittää työväenliikettä ilman periaatteita j a niihin perustuvaa ohjelmaa. Ja pankaamme mer-j kille, että ne ovat juuri periaatteet ja niihin perustuvat ohjelmat ja käytnnölliset taistelut, jotka kaUckina aikoina ovat .suoritUneet seulomiset työväen liikkeissä, ^jatellraajnme, että silloin kun jossakin työväen johtanut palkkain korottamiseen. New Bnmswickin maakunnassa on 600 sahamyllyä, joissa vuosittain työskentelee 9,000 miestä, heidän yhteinen palkkansa .tehden > $5,700,- 000. , ^ Cubassa on ammatittomia siirto-laistyöläisiä paljon yli tarpeen. Näitten työläisten lukua Cubassa ovat pääasiassa lisänneet Etelä-Europasta saapuneet siirtolaiset. Tsfikko-Slovakiasta kerrotaan, että Praakissa on joku aika sitten käynyt Ranskan sokeriteollisuuden edustaja tarkoituksella palkata 2,- 000 tsekkosslovakialaista työläistä Ranskan sokeritehtaisiin ja sokerin puhdistuslaitoksiin. ' Praakin työväen keskushallinnon kerrotaan eii . - - - t suurempia voimia kuin maaoallnn t i V ^ nen käsitys, että työläisten ihmisten ja työjuhtain voimat yhteensä - jos hä^ on paljon parempi kuin ennen eotaa.!. ,. . . j , ' . ^ , v - . . i ~- ^ ^^^^^^^^ nahda a i LukutaidoSom^tta koetetaan t a r - * " " ^ ^ ; ! ^ P " " * . J y ^ ^ ^ ^ ^ ^ hetkessä muuttuvat ovibi, ikkunoiksi, t>W mokkaasti vähentää työläisten kes- "»^«^ e. ihmiskadfii mihin melkein ollenkaan koskematta - i T . kuudesta. Neuvosto-vi.rkailijat tar- han olisi saanut nähdä avaria ver^aita, joissa valmistuu tukuttain j a lt joavat palkintoja tehdastyöläisille, ^neita vähemmällä ^öUä kuin entisellä mestarilta meni yhden ainoa ken jotka vuoden kuluessa oppivat lu-gän pohjaamiseen — jos olisi saanut nähdä tehtaita, missä ionku^V^- kemaan ja kirjottamaan. 'pahasen valvonnan alaisena pumpuli muuttuu kuteeksi: oikemmin l cKaikissa tehtaissa on sovietin u ... M . • • • . V .. ' . . P"^e""n»n kuin ed:SSa,^oka^öl^^^^ p^^,^^^^sa^m7taitUrik^^^^ ääressä - jos hän olisi^nä-on määräämässä hinnan k a p p a l e - ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^"^ «"«nnattomia rama-työstä. Useihin pukutehtaisiin sijo-l™®"'»!'^ »ai olisi nähnyt hienoja koneita, jotka valmiitaval pienen pienii tetaan parhaillaan kovalla kiireellä taskukelloja tai nähnyt kuinka timanttiporal puhkasevat ikikalHoideD onkalolta — jos hän o l i s i voinut mieleensä kuvailla sitä suunnatorAa lyö-voimain säästöä, mikä seuraa Irikeyhteyden vilkastumista ja j d a t^ kee mahdolliseksi; että Austraaliassa tapettua lammasta voidaan syödä tuoreena Englannissa, kai että lontoolaisen .-pankkimiehen iltapäiville saama käsky täytetään San Franciscossa saman päivän ammuna — jos-uusia nylcyaikaisia koneita. «RAICin tässä maassa oleva sih-teenrahastonhoitaja Jacob Potofski sanoo Cohenin raportin vahvistavan niitä lausuntoja,. joita on saatu suorastaan syiidikaatilta.'cVenäjän pu- „ . . . - ,~ kutehtaat ovat käynnissä täydellä "an olisi vomul mieleensä kuvailla niitä satoja tuhansia keksintöjä, jo«- äivät vieläkään ky- ta tässä on vain aniharvoja mainittu, — niin mimmoiseksi häneo olisikaan tä)tynyt ajatella ihmiskunnan vastaavia yHteiskunnallisia oloja? voimalla, mutta eivät kene tyydyttämään kotimaista ; kysyntää. RAIC aikoo lähettää lisää venäläiselle'^ syndikaatille järjestössä; joko uniossa, taildca--valtiolli8essa puolueessa^; tulee kysymys valinnan toimitamisesta vallankumouksellisemman ja vähemmän vallankumoidcsellisen suunnan välillä, niin mihinkä sillä jouduttaisiin, jos tätä 'suunlariitaa ruvettaisiin radcaisemaan vain palkkatyöläisten ^ ja palldcatyöläisten sellaisenaan kahteen .karsinaan' erottamisella. Samalla työmaalla työskentelevistä työläisistä: voi toinen omata selvemmän luok- ' katietoisuuden^ kuin loinen. Hiilenkaivajain järjestössä esiintyy nykyään kaksi jyritästi toisistaan eroavaa Tosin suurin osa tästä armeijasta .pantiin nnperialisti-sen maailmansodan aikana kahleisiin, palvelemaan noiden suurrosvx>jen taricoittiksia, työnnettiin rintamille ja mobilisoitun sotatarvetehtaisiin. : Jos tämä suuri pälkkaköy^älistöarmeqa olisi täysin luokkatieloista ja vallankumou5sellisen aatteen innostamaa, ja jos sillä o l i sitä vastaavat järjestöt, niin voisi se järidperäisellä liikehtimisellään raviistaa pois kapitalismin kahleet dfcuisiksia]oa«si ja muodostaa yhdessä yallankumoidcsellisiin poliittisiin p^iolueisiin koulu-yan palldcaköyhälistön kanssa kansainvälisen neuvosto^ valtaliilon, ottaa haltuunsa tuotannon välineet, turvatakseen asemansa ja murskalakseeh kapitalistiluokan voimat ja pystyttää työväen tasavallan. . ; asettuneen vastustamaan* työläisten siirtoa Ranskaan. : Tanskassa on työttömyyttä. Työ-viraston tiedonaAnon mukaan siellä on 20,000 työläistä pakollisesti joutilaana. iSaksan markka on. niin sunnnat-tomaäti laskenut, että nelihenkisen perheen kaikkein välttämättämim-piin tarpeisiin neljän viikon ajalla on laskettu tarvittavan l'6S'fi55,- 870,900,000 markkaa. Hampurissaon 53,000 työläistä joutunut joutilaaksi ja kriitillinen teollinen lamaannus on vallitsemassa. Norjassa syyi/kautena," elokuusta lokakuuhun 1923, työttömien luku lisääntyi ^ noin kuudella tuhannella. Työttömiä kaikkiaan on 16,650 henkeä eli• 3& ' jnrosenttia -vähemmän kuin oli vaj^taavana aikana edellisenä vuotena. . . ' Ruotsissa. ,on työttömyys viime aikoina vähentynyt. Tämä on johtunut hallituksen varaamista hätäaputöistä, jonka seurauksesta työt-tömäin luku yhdessä kuukaudessa laski 9,918:sta . kuuteentuhanteen yhdeksäänsataan yhteentoista. Työviraston yllämainitussa kirr jeessä ei puhuta mitään Yhdysvalloista. Mutta^ tiedetäänhän, että siellä on työttön^iä jo aika paljon ja että heidän lukunsa pärvä päivältä lisääntyy. .Tähän saakka^ei kuitenkaan ole kuulunut mitään ' siitä, ryhtyykö hallitus' minkäänlaisiin toimenpiteisiin työttömien tilan helpot^ tamseksi. pääomaa j a ;on; päifeiilläari ryhtynjrt osake mjryntiiri; Ariierikän järjestyneen työväestön keskuudessa.» Venäjän pukuteolli^uu-den kasvaminen uutisia New Yorkin-tekstiili- ja pukuteol-lisuutta edustava jokaisu «Daily New jRecord> julkaisee, juuri saamansa, raportin,' jossa kerrotaan Venäjän, pukuteoUisuuden tuotannon nopeasta lisääntymisestä j a työn tehostumisesta venäläisissä pukutehtaissa. Ra^portti perustuu pukutehtailija Abraham Cohemn haastatteluun, jossa <Recordin> sanojen mukaan ilmeni «ilahduttava kuvaus Venäjän pukuteollisuudesta>. Cohen on hiljattain . saapunut Venäjältä. •Kaikki tehtaat, joita Cohen kävi tarkastamassa^ > toimivat Yleisvenä-läisen Pukusyndikaatin johdolla.' Yhtenä suurimpana sijottajana syndikaatissa on Venäläi»-Amerikalainen Teollisuuskdrporatsioni ; ,ÖRAIIC)'; jonka ovat . muodosttaneet Amalga-mated " Clothing Workers järjeStön jäsenet. Joitaldn päiviä sitten tämä- «Hyva lapsi •uutclee. vitsaaiua», lausui viisas Salomona .Samaa tulee ajatelleeksi niistä suomalaisista työläisistä, ;; jotka kortteeripaikkanaan pitävät sitä vapaussodan* muistoksi pystytettyä boording haussia, jonka omistaja pelkää sellaista. paikkaa, joka haisee «ryssälle». Tästä talosta ja'.tämän- staapin värikäämäriä. on ulo.s annettu joitakin paperinlap-pu; J8, joihin hankitaan suomalaisten nimil, joiden pitäisi hankkia suomalaiseen kirkkoon saapuneelle au tuuden levittäjälle Suomen varakonsulin paikka Torontoon, josta palkkiona nimensä' antajalle vakuutetaan konsylin hankkivan työpaikkoja sekä, avustavan muissa vaikeissa tehtävissä kansalaisia.' .Juuri : noille Suqmen • valkaisijaiirhoiMe sopiikin tuollainen" oniari idtsansa nuoleskeleminen,, mutta järjjestyneet suoma- Iäiset työläiset'tietysti tähän, kuten kaikkiin muihinkin järjestymättö-riiien työläisen puuhiin, suhtautuvat tavalla^ joka on seuraava: Herrat konsulit ja 'heidän virkansa ja nimittäjänsä eivät meitä vähääkään liikuta, sillä tähän maahan tultuamme joudumme hnolefoimaan itse itsestämme, ikuten kotimaassamme-kin, sillä .siellä' jo ' olemihe oppineet sanantavan, «herrojen kanssa kun/ lähtee mai^"aan ei jää roppostakaan»^ ja tässä 'konsulin hankinnassakin sa nomme, että meille on aivan yhdentekevää tuollaiset herrat konsulit, jos joskus heidän apuaan tarvitsemme, niin dollarit, monet selitykset 4a vaikeudet on läpikäytävä ennenkuin ipikkuasiamme saamme selostettua/ jos sellaista joskus sattui^ Sanalla sanoen olisi paljon hyödyllisempi, kun ei olisi ; koko konsulia eiikä; edustettavaa maatakaan, tuhansilla työläisillä olisi paljon-, vl-^hemmän kärsimyksiä epäilemättä, sillä raakuus, jota Suomen valtaluokka on <hapjottanut ja har-jottaa yhä edelleen työväenluokkaa kohtaan, ei löydä vertaistaan. J a siksi järjestyneet työläiset olkoon ne minkä kielisiä tahansa, inhoavat sanotunlaisia _J)arbaarisuuden 4iar-jottajia, seikä niiden kannattajia. Hänen johtopäätöksensä ei olisi tarvinnut ainoastaan mieliku>itul^ Perustua, vaan se olisi esiintynyt päivän selvänä seurauksena siitä, mitä hän silmiensä edessä näki. Hänen sydämensä olisi sykählänjt,. kolo hermosto olisi vavahtanut niinkuin vavahtaa karavaanin nääntynjl koi-k i j a , joka kummulle noustuaan huomaa silmiensä edessä keitaan värijä-väh vehreyden j a suihkuavan veden kimmellyksen. Selvin piirtein olisi hänen eteensä ^kuvautunut, kuinka perustuksia myöten nuo uudet voi^ mat yhteiskuntaa kohottavat, kuinka ne köyhimmänkin pelastavat puutteen xnahdollisuudesta j a heikoimmankin leipähiioHen kuluttavasta lus^ kasta vapauttavat Hänen riiieleensä olisi piirtynyt kuva sellainen, joäsi tietee^ .Qijuuttamat luoriiionvöim^^ öVät . otlarieet kantaakseen ihmikun-nari entiseriorjantaakan, jossa,rautajänteet ja törässuonet ovat köyluniy mänkin työläisen elämän pelkälcsi juhlaksi muuttaneet, johka loistoäsa kaikki ylevät ominaisuudet j a j a l o t heiiigenlahjat ovat saaneet Särettömätt tilan kehittyäkseen. N i i n hän olisi kuvitellut j a n i i n olisi käynytkin, elleivät kaikki nämä edistyksen j a tieteen voimat olisi joutuneet kapitalistisen järjestelmin TS-likappaleeksi, joiden avulla ny m o i n e n ihmisluokka toista sottaa ja pi-: tää sitä orjuudessaan.'. vomisen, koska ette itsekään ' voi valhei&ksi väittää, ,etteikö uskonnon nrm^ä aina ja kaikkialla palvella riistäjien- etuja ja samoin menettelee tämäkin täällä oleva • suomalainen kirkkokunta. Avosylin ilmoittavat' ottavansa' vastaan pe Suomesta tulleet raukat, jotka ovat olleet a-vustamässa työläismurhia jä että tämä toteutuisi ovat (keskuudestaan löytäneet olion, joka omaa etuansa silmällä pitäen pitää boarding hous-sia sanotunlaisille «kaineille» ja samaa ; kaikkialla;; Uskonnon nimessä ulosannetaari 'Port' Arthurissa Suomen varakonsulin toimittamaa sanomalehteä, joka edustaa valkoval-lan raakuuksia ja "koettaa edes ottaa minkälaista on punainen _ terrori. iKuinka ne tässäkin maassa te-r kevät sitä j a sitä, siis vkoetetaari kylvää vihaa jäitjestyneitä työläisiä vastaan ja joka kylvö viedään a i na maan 'hallitusrirastoihin asti, jonka itse tämän paikkakunnan entinen suomalainen kirkkomies; sielunpaimen, Mr. Henrikson eräässä julkisessa tilaisuudessa totesi sanomalla, että hän itse on nähnyt «suuret kasat meidän Vapautta hal-litnsherrain pöydillä>i ' Jätti sanomatta Ocuitenkin sen, että he niitä suuri Torontossa nykyään j a sen johdosta on työttömäin kesbndes-sa muodostunut sanotun niminea järjestö, jonka tarkotu-ksena on e-tupäässä pitää joukkokokoubia 3» niiden kautta tehdä selkoa syistä, jotka; johtavat työttömyyteen ja BS-malla, paljastaa se seikka miten eri työnantajat käyttävät tätä. työttömyyttä edukseen, polkien työläisten palkat niin pieniksi kuin mabdoi-liat^. Niinpä tämä Toronton työttömien unlo on päättänyt TOStustaa työnantajien palkkojen poliemistar-koitusta, tekemällä (päätöksen, ettei kiikaaii työttömistä ota vastiaa työtä alemmalla' palkalla knin oa sen union palkka mistä kuBoinlda ^ on kysymys työläistä tarvittaesa-- Tämä ,päätös on suututtanut työa-äntajia j a he ovat turvaUtuiest kirkon apuun, jossa ovat onni«5-: neetkin. ' CoUingwood shipbtÄ komppania on tarvinnut useita ijJ»- meniä erilaisia ammatti- ja «is-työläisiä tästä työttömäin jonk*5ta, mutta palkat on /polkenut niin pieniksi, että alin on 25 senttiä tnnv iiilta. Työttömät ovat kieltäytyneet vastaanottamasta näitä tarjotwa paikkojäV mutta työttömien -JooMo ori monta kertaa isompi mitätön koettavat sinnä lähettää: Tällaiseen sanoftussa järjestössä ja^nia.^ i menettelyyn ikun turvairtuu kaikki-jkalleen en tunne union jäsenlnkna, korporatsioni. julkaisi - «nämäiseri puolivuosiosingon, joka on 3 prosenttia. «Pukutehtaissa oli amerikalaisai sivutehtäviä koneita kaik1d8]la>, sanoi - Cohen. cYkä^työntarkastajista, joiden kans^ sa puhuin, oli oUut työnantajana SnelleriVnigin pukutehtaassa Phila- Meillä Torontossa ei <4e tähän asti ollut sanotunlaisen valtakunnan e-dtislajaa- ja ^.^epäilemättä täaOä^ olevat siiomalaiset tästä alkainkin yhtä- hyvin tulevat-toimeen: ja jos ne harvat autuuden • asiain. ystävät eivät jaksa agitaattoriansa muuten pitää yllä, 'kuin hanMrimalla sille valkohallitukselta,. oh paljon kauniimnain tehtylopettamalla kokonaan tuollaisen jo ihä-vinneen ja. ^pahasti työläisten "ve-alla Canadassakin suomalainen kirkkokunta, niin on ' arka kohdistaa voimakas vasta-agitatsiooni niiden menettelyä vastaan silloin *kun he koettavat hankkia tuloja vielä itselleen ryhtymällä* valtiollisiksi edustajiksi ja tooUaisen edostustoimen hankkivat -meidän jSijestyneiden työläisten nimessä, joka ei missään muodossa saa tapÄtua. Tunnussanamme olkoon irti sellaisesta joukosta, joka nskonnon nimessä ajaa vallassaolevan luoikän ett^ja j a sen kautta yhä raskaampia kaMeita työ^ väenluokan kannettavaksi. ; Kiridkokoaaat . sarlEemissa Torontoa «ySttömiuii «miota;'-AikaBemndn on ; tässä lebdessäikexrotta: työttömien uniori muodostumisesta Tomutta joka tapauksessa on se toisella ' tuhannella, butta työttömien luku on yli kymmenen tuhannen J» näiriollen on Toronton kirkoille tarjoutunut tilafeuus taasen ant^a pa^ velustaan riistäjUle. Eri iir-coij on pidetty kiivaita puheita ja^^^ hoittavia «aam-BJa ottaa vasta^ työtä-silloin, kun sitä on vaikka palkka onkin päje^^ P'j^ nemmäksi, sekä samaDa a n K^ arvosteltu sanottua union teiem^-; p ä ä t ö t josta on ollut ^ ^ " ^ ' ^^ tä .sanottu fshipbuilding iompP^ on -saanut tarrittavat ts^^_ Mrion avustamana. Siis kaun.s te' uskonnollisiin mistetusta ja p.vhitet^ eikö jo tietämättöminbn ^ < ^ ^ _ rellä tahritun autuuden asian p£j-.rontossa. Työttömyys on kokolailla}herää j a kaannä seljaansa :..-:•;.:;?: ;:;;:-::;H:ft^:^^:^^^^':•^s^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 9, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-02-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240209 |
Description
Title | 1924-02-09-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
'Sivu 2 Lanantaiiia, heliiiiknim 9 p. — Sat Feb.19.
X A F A I Q S
CkaadtB «oomaUIien työvi«t3a ÄlnenfciiuttajB. ilme»-
try Sadbutj»», Ont, lok» tiisUi. toKt«i j» Uuanta».
ÖNNI SAAEI _S. G. NEIL
Vastaava Toumtaatpnfainen
suuntaa, jolla i f t n p m g l l f l l f in on jp<^jansa samoissa työoloissa
tyof^ntelevassa jäsenistössä. Hiilpntaivajain
järjestön patavai^iolllbimmat MHcailljat orat ISitöi-)
sin palkkatyöstä jhSJi hyvin kuin raffikaalisfanmalVin
toimibenkiloL Gompers on raatanut Axaetfkan sur-
^jj^^ ^ t ^ keinnnissa faikipajoissa, e&ä se silti ole varjellut hän*^
The only orgaa of PinnSh Workew in Canada. PnV |tä tulemasta mitä mustimman taantnmtisen kätyriksi.
iW»d in Sodbory, Ont. every Tuesday. Tbnraday »^^/Marx ei ole tiettävästi koskaan tehnyt raskasta tuotan-
SaliuJay. __ ^-- Inollista työtä, mutta siitä huolimatta hänen oppinsa
AdveräaiBjrratea 40cver coL inch.^Mimmom *i^:>^\]a ttofiajo&a. ja vieläpä hänen perustamansa köyhälisto-aiode
inseröon 76c. Discoont on standme advertise-f', \ ti 2^ . j « »- n i -
a c n t ^ H e Vapaus is the best advertisinj: mediam among lukekin on ama ollut ja täytyy edelleenkin olla yksm-the
Finnish Pcople in Canada.
Vapaoden konttori j a toinntua on: liberty BuildinR
rdastoa m maiden
työtilaiiteista
Viime joulukuun loppupnoliälcolla
sanomalebdille lähettämässään uor
tiskirjeessä Yhdysvaltain työvirasto
tekee selkoa eri fiiaissa vallitsevasta
omaan raskaan teollisuusköj^listön liikettä.
»- työtilanieesta.
Tämä Tämän tiedonannon mukaan. A l -
johHmi siitä, että hänen luomansa aaterakomelmat oivat
^ m e St, Pnheflin 1038. Portiosote: Box 69. Sudbury. igyHlistön elämän j a vallanknmouksellisen luokkatais-mAUSHDJNAT:
Canadaan yksi vL 14.00. puoli vk. 12.25. kolme kk.
*^'^Yäys«lt?min'ja Saomeen. yksi vk. f 5.50. puoli vk. " pitäminen olisi mitä helpoin asia, jos siihen ei tar-n
t - . i _ ^ 1.1. nti ..:*«.:-: i _f. - i _ j i „ _ . i
telun vaatimuksia vastaavia.
Työväenliikkeen vallanScumouksellisissa ^ työvaatteis^
13.00 ja kolme kk.11.75
Tilaakaia. joita el seuraa raha., el tnlla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset
vittaisi mitään muuta kuin yksidkertaisesti laatia sääntö,
että järjestöön ei pääse kukaan muu kuin palkka-
^ ^ ^ . Umotushi n^t f kerras • jtn lXa i,s^tm„ :s. »t a ijJi>m.o.t.*n„kwsi;s.tfa- 4;i0rtc-;. t'y öläinen.. Siihen .ta.rvi.t aan paljon ,v ä,k evämpi sään-palstatunmalta.
Snnriita ilmotttkrista sekä ilmotnkslsta. ,to, paljon lujempi ja luonnollisempi lukko. Siihei^
joiden tekstiä el joka kerta »auteta, annetaan tuntuva irvitään kaikkien ensiksi tinkimätön Juokkataistelu-alenna8.
KuoIoiImotnkMt $2.00 kerta ja 50c lisäa lokai- , . . ^ .. .. ... .
«elta muistovärsyltä. NlnlcnranutoHlmotnkset 60c kerta, «ijelma, jonka työväestö on omansa ja liikkeensä men-kertaa.:
Tilapäisilmotuktistn pitää raha seurata mukana.
' T i i s t a i n li^ht»»*»?? n i ^ ^ t i i t Umotukset pitää olla konttorissa
l a n a n t a i n H . tor«tn'n lehteen tiistaina ja lauantain
\f^*POn fn-offlfnj» WU ^ .
ka ei horju porvariston hyökkäyksi^ftä ja jonka perusteita
eivät kykenee kalvamaan ndcään Juudakset, joita
työnantajat cpuhtaina» palkkatyöläisinä ja repäisevinä
radikaaleina lakkaamatta pyi^vät istuttamaan työväen
(järjestöihin. Köyhälistöliikkeen luonne ei lop-putingassa
riipu sen nimestä, eikä edes sen taikka tämän
jäsenen luonteesta tai yhteiskunnallisesta a s e m a s - ^ ^ ^ y ^ . alueella on
ta, vaari se riippuu tietoisen köyhälistön luokkaeduista
ja luokkatietoisuudesta, jonka ymmärtämyksessä rakennetaan
luokkataistelurintamaa ja käydään käytännöllis-
Rejristo-p/i pi tlt" Poit Office Department, Ottawa.
Liickkataisteln työYaatteissa
Silloin tällöin ncmtetaan työläisten keskuudessa kysymys
mikä olisi paihaimpana tAeena siitä, että työ-jtä taistelua kapitalismia vastaan. Silloin tällöin saat-väenliiktJ
voitaisiin säilyttää vallankumouksellisena ja j*aa työväestö saada taistelussaan ystäviä yhteiskun-esiää
joutumasta harhateille niisiä tthläviaiä ja pää- erinäisistä sorrettuja kerrosten piireistä, samoin
Thäärislä, mitkä sille selvänä luokkataisteluliikkeenä, kuin joku ultra-radikaalinen tai taas vanhoillinen palk-täytj7
kuulua. Tavallisen marxilaisen käsityskannan Vaflyöiläinen taiMca joku ryhmä yrittää puhaltaa liik-nidcaän
pätevimpänä ja luonnollisimpana ,ta3ccena sii-Ikeeseen omien tarkotusperiensä sisällön, mutta luok-tä
on se, että työväestö kerran luokkatietoiscacsi pääs- jJcatjetoben köyhälistön teoriat ovat kerta toisensa jäl-tyään
ja vallankumoiikselliseeti taisteluun: ryhtyessään jseen kärventävä pois liikkeenään kaiken sen, mikä
• " ja aatteitaan «Aa käytännöllistä liiket. haittaa sen luonnollista kehitysiä ja yrittää saada sitä'
ohjelmansa, luo omat järjestönsä, qmot syrjäytetyksi Juokkataistelun tehtävistä.
Tässä teoriain ja ohjelmain taistelussa eivät vetele
seilaat selittelyt, että soraäänen t ^ n a sattuu ole-n
»aan; se taildca tämä paHkkatyöläinen. Työväen luokkataistelu
on köyhälistön ludkkataiaftelun kokonaisuus^
niiden työläisten suuri yhteinen rintama, jotka kuten
yksi sydän ja yksi sielu tekevät työtä ja käyvät tais-telua:
kapitalismin k u k i s t a n u t Se edustaa samas-ka_
riistelyasä taloudelliBessal asemassa olevia työiäis-joukkoja,
joita heidän yhteiset etunsa liittävät yhteiseen
taisteluun; yhteistä vihöilirta vastaan, joka on niin
arjmoitomäh: työläisomaisla, eitä sen l^iestyminen
pejol^ ja kauhistuksella oman tuo^
«JiopäiväMä lähestymisestä^
set työväenijoiAof ovat takeena; ^'itä, että tärnä liike
ei yoi enään tekemällä tehdenkään tulla pildcuporva-rilliseksi
ja joka teorioittensa ja j^iteiskuntätieteen-sä
ja vieläpä ptuhtaan esimerlUcinsä voimallia: vetää yhä
BUurfBnapiä lyöläismassoj
ny l i s ^ ; painol^^^ H^"*»^,, e«ä vain palkkatyöläinen
oi\ mahdoIU^^ Vain
p^lkkalcoyhälistön^^^ m
iren järjesitöllincn voima oh takeena siitä että meidän
taiste^inme on iuokkataislelua työvaatteissal:^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
yoiiriain i>aljous
^^^^^^ Voimain kasvMnisen merkkinä
on pidettävä niitä valtavia työyäenlJäTJeslöja, joir
ta' ori: jö toiminnassa .eri mai^^^ ja jotka; viittaavat
kailddalia yhä yaltavampaan työväen luoldcavoiraain
liikehtimiseen. Lähtemättä tällä kertaa tarkastelemaan
lähmimn työläisten valtiollisia j«
mittakoon tässä muutamia numeroita taloudeilisten jär
jestöjen kasvusta viime v^^^ Yleensä ovat aiiuria-tilliset
jänjratöt kaikissa massa jäsenmääräärisä näh-dien
kasvaneet valtavasti.' Ensi sijalla on Saksa, jossa
ammattiyhdistysten, toisi sanoen eri ammattiliittojen
jäsenistö vuonna 1920 oli y-hteensä 13 miljoonaa. Sen
jälkeen seuraa Isp-Britarinia, jonka amitiattijärjestojeri
jäsenluku, on 8 miljoonaa. • KolmantOTa Venäjä, jossa
hallituksen tilastojen /mukaan oli ammattiliiion jä-sehriiäärä
noin 7 miljooriaa. Yhdysirailioissa oli 5 miljoonaa.
Italiassa y^^ Ranuassa 25 niilr
jponäa,: ;Tsekko-slbyaldassa 2 miljooriaa j a Puolassa
yli miljoonan jäsentä.; Näiden lisäksi on 23 muuss^
valtioösa ammattiliittojen jäseniä kussj^ih alle miljoonan.
.Jättäen sivuun 9 sellaista valtrpta, joista tilastoja
ei sanottuna vuonna ollui, oli työväen ammattiliittojen
kansainvälirien yhteinen lukumäärä y l i 48, miljoonaa
jäsentä.
Nämä numerot ovat mietenkiirilofeia, sillä ne osoittavat
sitä suurta voiman jpialjoutta, joka 8
pToleaaarisiinpaikkatyöläisiin. Sehän muodostaa sellaisen
arineijän, jota dbleollirtedes^^^^^
riinmalla rpsvomähdilla, inkperiaiismillä käytettävissä!
geriassa asuneita arabialaisia ja ka-bylilaisia
on siirtynyt joukottain
Ranskaan ja Bel^^iaan. (Kakylit
asuvat Algerian pohjoisosassa, sotaiset
mohantetin iiskoiset, tekivät
kovaa vastarintaa ranskalaisia vastaan
aina vuoteen 1B57). Siirtymi-sen^^
on aiheuttanut, se että Ranskassa
ja Belgiassa maksetaan korkeampia
palkkoja kuin autioituneessa
Algeriassa..
iSaman ' tiedonannon mukaan arvaamattoman
nopea kaivos- j a puu-tavarateollisuuden
kehitys pohjois-
Ontariossa om aiheuttanut työvoiman
vähyyden ensimäisen kerran
monessa vuodessa. Työvoiman kysyntä
on ollut paljoa edellä tarjonnan.
Tämä kuulostaa kovin kummalliselta
kun ottaa huomioon, että
koko viime vuoden Europasta kävi
vahva siirtolaisvirta Canadaan. Työ-deli^
xiassa.Tapasin toisiakin, hen-kflöitä
Venäjän pnkotelitaissa, jotka
ennemmin olivat olleet Baltimoren,
Chicagon j a Eoäiesterin pnkntehtai-den
palveluksessa. Keskustelm'sBa
heidän kanssaan minnon 'teki erinomaisen
vaikutuksen se igaostus,
millä he koettivat saada tehtaansa
toimimaan nykyaikaisen amerikalai-sen
työjärjestelyn ni'ukaan.>
Tnotteet o^at brni.
Colren teki.sen havainnon,; että Tuotantovoimien tavaton kasvaminen on meidän t
monet Venäjän pukutehtaiden 1yö-|3yyksiä. Höyiyn j a sähkön käyttäminen, tekotapojen k S ^ * . " * ^ *^
iäiset olivat paremmassa asemassa tä edistävien koneiden myötävaikutus, tuotannon ^hä" ^
kuin olisivat oUeet muutamissa ame- minen ja sen yhä kasvavat määrät, keskusmklr^.-t.'""^'"^* ' « ^ s -
rikalaisissa tehtaissa. Tämä huo- niinen, M k k i tämä on epäilemättä mitä s ^ ^ ^ ' ' '^^^inen r i l t^
mio on todena mielenl^ntomen..a. ^ ^ ^ ^ j . ? «uta suurimmassa määrinä t y 5 n^
lä Cohen on. itse amerikalainen teh- ' _ _ . •
tailija, eikä niin ollen lähde tällais- Tämän hänunästyttävän aikakauden alussa oli aiv
ta asiaa liiottelemaan. ajatella j a yleensä ajateltiinkin, että nuo työtä väkentä""" v v •'^^'^
. «PnkuteHtaissa työläiset tekevät lisivat todella helpottamaan työläisen ponnistuksia a ^'^^^ tvi
kappaletyötä, kahdeksan tuntia päi-nen asemansa. Ajateltiin, että, tuotantovoimien sJL^^T^^
vässä. Konttoristien työpäivä on ^^^^ ^^^^^ olemassaolevan köyhvvden mZ"
kuusi-tuntinen. . V a l m i s t e l e n t u o t ^ , ^ . ^ ^ n ä ^ t ä ö M i u l e . ^ " ^ ^ ' ' ' ' ^ ^
teiden hyvyys hämmästytti minua., , .„ . , * ^J^^*'ösaan osannut ^;
Venäiän t.V«ti51itm.^5 k ^ h i t t v - ' « « « ^ kuvailla purjealusten asemesta höyrylaivoja, entisten ^ n i f '
main asemesta rautatiejunia, viikatteen asemesta niittokoneita i • v
varstan asemesta^ puhnakoneitft.: Jos hän olisi voinut kuulla illT^
neitten huohotusta, jodca ihmbtahtoa palvellessaan ja hänen
tyydyttämiseksi kehittävät suuremoia voimia Ici.m ..,„-,_-n f'^}^
Venäjän tekstiilitrusti on kehittymässä
sellaiseen kuntoon, että se
kykenee hankkimaan tehtaisiinsa
kaiken tarvittavan raaka-aineen.
itMoskovassa vallitsee aivan ylei-luo
teorioitaan
tään va£(taaVan
Untonsa, oriian valtiollisien' puolueensa, sanomalehdistönsä
ja muut laitoksensa ja näin kerran porvaristosta
ja .heidän laitoksissaan irtautuneena jatkuvasti valvo^
että nämä työväenluokan laitokset pysyvät sen luoldi:a-taistelun
taAotusperien palveluksessa. Toiset ovat
sitä miellSf elta ainoa mitä työväenliike luoU^liikkee-;
nä aäilySkseettr tarvitsee, on se, että sitä edustavain järjestöjen
sääntöihin l^inkertaisesti kiihotetaan lau&e,
että riiihid'otetaan amoaslaan'j/alkkatyöläisiä.
•••'^ V--•.•'''•'''•: ••'' '
' RajottuakBemme käsittelemään vain näitä kahta eh|
toa, bn meidän heti 'sanottava," että joa: viimeksi mainittu
sääntö^ olis}' takeena,työväenliikkeen, yallapkumo-
:*' iHo^llisena pysymUestäj niin silloinhan tämä kap^ta-ii&
t}nen>i9äail{na,in.yt jo olisi,vallankumouksellisia,järjestöjä
täynnä,silla kaitdtiallahan me näemme palkkatyöläisistä'
miiodostettuja järjestöjä j a silloinhan - me
• kieltfiisiriime' sen tosiasian; että ^palkkatyöläinen voi olla
tpiyöskin TanholUinen ja jöiitua mitä" mustimman
taanifunulcseh aseen&anlajaksi^. Palkkatyöläinen sejlai^^^
, V seitaan e}}o1e ipikäm vhenkilö^^ jota, kapitat-
Hsl)- riUsäS ja ^ortaa' ja vip hänen tyontyjoksistaan ny»
kyisen .jirjestolmän perusteflla säännöllisesti määrätyn
osaxu Palkkatyöläinen on kapitalistisen järjestelmän
tulos j a kapitalistisen järjestelmän päämäärään kuuluu'
kiinteästi palkkatyöläisten säilyttäminen 'sellaisina
Icuin ne yleensä nyt tunnetaan, nimittäin tietämättöminä,
ja' s i ^
että. heidän ;elämänrt>yrkiroyksensä ja tarpeensa tulevat
; kaikkien paihaitenr tyydytetyksi kapitalistisessa järjestelmässä.
Siksipä me juuri näemrodkin toisten palkkatyöläisten
j a vielä mitä kurjimmissa oloissa raatavien
^uskollisesti, seuraavan työnantajainsa neuvoja, kun
taas' toiset ovat oppineet tuntemaan itsensä ^ rijstetyA
luokan jäsepinä. ja sellaisina ryhtyneet toisten luokka-tietqiäuuteen'^
heränneiden .^työläisten kanssa i^akenta-tnaan
työläisten vallankumouksellista luoVkataistelulii-keltä.
-
' K u n Marx Icirjotti «Kommunistisen Manifestin» loppuun
tuon kaikkina aikoina työläisten mieliä sytyttävän
lauseen; että «Kaikkien .maiden työläiset, liittykää yhteen,
» teki hän sen siinä tietoisuudessa, että samalla
kun V tuo. kehotus: on tarkolettu yksinomaan työläisilie.|
niin jo luonnostaan lankee^ että yksinomaan työläisissä
tulevat nuo sanat herättämään yasläkaikua ja vain
työväen kerrokset voivat löytää niistä oman elämänsä
sisällön. Hän tiesi, että" Kommunistisesta Manifestista
ci voi kolaan tulla asetta porvariston käsiiri, paitsi
mahdollisesti niille yksityisille porvariston jäsenil-)
le, jotka kapitalistisessa kilpailussa ovat sortuneet
työläisten, joukkoon. Kommunistisen Manifestin periaatteet
ovatkin juuri kaiken aikaa olleet takeena siitä,
että ,,8e «n aina - säilynyt vallankumouksellisen ja;
\ vain vallankumouksellisen työväenliikkeen tulkkina.
Ei; voida käsittää työväenliikettä ilman periaatteita
j a niihin perustuvaa ohjelmaa. Ja pankaamme mer-j
kille, että ne ovat juuri periaatteet ja niihin perustuvat
ohjelmat ja käytnnölliset taistelut, jotka kaUckina
aikoina ovat .suoritUneet seulomiset työväen liikkeissä,
^jatellraajnme, että silloin kun jossakin työväen
johtanut palkkain korottamiseen.
New Bnmswickin maakunnassa
on 600 sahamyllyä, joissa vuosittain
työskentelee 9,000 miestä, heidän
yhteinen palkkansa .tehden > $5,700,-
000. , ^
Cubassa on ammatittomia siirto-laistyöläisiä
paljon yli tarpeen.
Näitten työläisten lukua Cubassa
ovat pääasiassa lisänneet Etelä-Europasta
saapuneet siirtolaiset.
Tsfikko-Slovakiasta kerrotaan, että
Praakissa on joku aika sitten
käynyt Ranskan sokeriteollisuuden
edustaja tarkoituksella palkata 2,-
000 tsekkosslovakialaista työläistä
Ranskan sokeritehtaisiin ja sokerin
puhdistuslaitoksiin. ' Praakin työväen
keskushallinnon kerrotaan eii
. - - - t suurempia voimia kuin maaoallnn t i V ^
nen käsitys, että työläisten ihmisten ja työjuhtain voimat yhteensä - jos hä^
on paljon parempi kuin ennen eotaa.!. ,. . . j , ' . ^ , v - . . i ~- ^ ^^^^^^^^ nahda a i
LukutaidoSom^tta koetetaan t a r - * " " ^ ^ ; ! ^ P " " * . J y ^ ^ ^ ^ ^ ^ hetkessä muuttuvat ovibi, ikkunoiksi, t>W
mokkaasti vähentää työläisten kes- "»^«^ e. ihmiskadfii mihin melkein ollenkaan koskematta - i T .
kuudesta. Neuvosto-vi.rkailijat tar- han olisi saanut nähdä avaria ver^aita, joissa valmistuu tukuttain j a lt
joavat palkintoja tehdastyöläisille, ^neita vähemmällä ^öUä kuin entisellä mestarilta meni yhden ainoa ken
jotka vuoden kuluessa oppivat lu-gän pohjaamiseen — jos olisi saanut nähdä tehtaita, missä ionku^V^-
kemaan ja kirjottamaan. 'pahasen valvonnan alaisena pumpuli muuttuu kuteeksi: oikemmin l
cKaikissa tehtaissa on sovietin u ... M . • • • . V .. ' . . P"^e""n»n kuin
ed:SSa,^oka^öl^^^^ p^^,^^^^sa^m7taitUrik^^^^ ääressä - jos hän olisi^nä-on
määräämässä hinnan k a p p a l e - ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^"^ «"«nnattomia rama-työstä.
Useihin pukutehtaisiin sijo-l™®"'»!'^ »ai olisi nähnyt hienoja koneita, jotka valmiitaval pienen pienii
tetaan parhaillaan kovalla kiireellä taskukelloja tai nähnyt kuinka timanttiporal puhkasevat ikikalHoideD onkalolta
— jos hän o l i s i voinut mieleensä kuvailla sitä suunnatorAa lyö-voimain
säästöä, mikä seuraa Irikeyhteyden vilkastumista ja j d a t^
kee mahdolliseksi; että Austraaliassa tapettua lammasta voidaan syödä
tuoreena Englannissa, kai että lontoolaisen .-pankkimiehen iltapäiville
saama käsky täytetään San Franciscossa saman päivän ammuna — jos-uusia
nylcyaikaisia koneita.
«RAICin tässä maassa oleva sih-teenrahastonhoitaja
Jacob Potofski
sanoo Cohenin raportin vahvistavan
niitä lausuntoja,. joita on saatu suorastaan
syiidikaatilta.'cVenäjän pu- „ . . . - ,~
kutehtaat ovat käynnissä täydellä "an olisi vomul mieleensä kuvailla niitä satoja tuhansia keksintöjä, jo«-
äivät vieläkään ky- ta tässä on vain aniharvoja mainittu, — niin mimmoiseksi häneo
olisikaan tä)tynyt ajatella ihmiskunnan vastaavia yHteiskunnallisia oloja?
voimalla, mutta eivät
kene tyydyttämään kotimaista ; kysyntää.
RAIC aikoo lähettää lisää
venäläiselle'^ syndikaatille
järjestössä; joko uniossa, taildca--valtiolli8essa puolueessa^;
tulee kysymys valinnan toimitamisesta vallankumouksellisemman
ja vähemmän vallankumoidcsellisen
suunnan välillä, niin mihinkä sillä jouduttaisiin, jos
tätä 'suunlariitaa ruvettaisiin radcaisemaan vain palkkatyöläisten
^ ja palldcatyöläisten sellaisenaan kahteen
.karsinaan' erottamisella. Samalla työmaalla työskentelevistä
työläisistä: voi toinen omata selvemmän luok-
' katietoisuuden^ kuin loinen. Hiilenkaivajain järjestössä
esiintyy nykyään kaksi jyritästi toisistaan eroavaa
Tosin suurin osa tästä armeijasta .pantiin nnperialisti-sen
maailmansodan aikana kahleisiin, palvelemaan noiden
suurrosvx>jen taricoittiksia, työnnettiin rintamille
ja mobilisoitun sotatarvetehtaisiin. :
Jos tämä suuri pälkkaköy^älistöarmeqa olisi täysin
luokkatieloista ja vallankumou5sellisen aatteen innostamaa,
ja jos sillä o l i sitä vastaavat järjestöt, niin voisi
se järidperäisellä liikehtimisellään raviistaa pois kapitalismin
kahleet dfcuisiksia]oa«si ja muodostaa yhdessä
yallankumoidcsellisiin poliittisiin p^iolueisiin koulu-yan
palldcaköyhälistön kanssa kansainvälisen neuvosto^
valtaliilon, ottaa haltuunsa tuotannon välineet, turvatakseen
asemansa ja murskalakseeh kapitalistiluokan
voimat ja pystyttää työväen tasavallan. . ;
asettuneen vastustamaan* työläisten
siirtoa Ranskaan. :
Tanskassa on työttömyyttä. Työ-viraston
tiedonaAnon mukaan siellä
on 20,000 työläistä pakollisesti joutilaana.
iSaksan markka on. niin sunnnat-tomaäti
laskenut, että nelihenkisen
perheen kaikkein välttämättämim-piin
tarpeisiin neljän viikon ajalla
on laskettu tarvittavan l'6S'fi55,-
870,900,000 markkaa.
Hampurissaon 53,000 työläistä
joutunut joutilaaksi ja kriitillinen
teollinen lamaannus on vallitsemassa.
Norjassa syyi/kautena," elokuusta
lokakuuhun 1923, työttömien luku
lisääntyi ^ noin kuudella tuhannella.
Työttömiä kaikkiaan on 16,650 henkeä
eli• 3& ' jnrosenttia -vähemmän
kuin oli vaj^taavana aikana edellisenä
vuotena. . . '
Ruotsissa. ,on työttömyys viime
aikoina vähentynyt. Tämä on johtunut
hallituksen varaamista hätäaputöistä,
jonka seurauksesta työt-tömäin
luku yhdessä kuukaudessa
laski 9,918:sta . kuuteentuhanteen
yhdeksäänsataan yhteentoista.
Työviraston yllämainitussa kirr
jeessä ei puhuta mitään Yhdysvalloista.
Mutta^ tiedetäänhän, että
siellä on työttön^iä jo aika paljon
ja että heidän lukunsa pärvä päivältä
lisääntyy. .Tähän saakka^ei kuitenkaan
ole kuulunut mitään ' siitä,
ryhtyykö hallitus' minkäänlaisiin toimenpiteisiin
työttömien tilan helpot^
tamseksi.
pääomaa
j a ;on; päifeiilläari ryhtynjrt osake
mjryntiiri; Ariierikän järjestyneen
työväestön keskuudessa.»
Venäjän pukuteolli^uu-den
kasvaminen
uutisia
New Yorkin-tekstiili- ja pukuteol-lisuutta
edustava jokaisu «Daily
New jRecord> julkaisee, juuri saamansa,
raportin,' jossa kerrotaan Venäjän,
pukuteoUisuuden tuotannon
nopeasta lisääntymisestä j a työn tehostumisesta
venäläisissä pukutehtaissa.
Ra^portti perustuu pukutehtailija
Abraham Cohemn haastatteluun,
jossa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-02-09-02