Vapaus, January 30, 1930

              W^ 2 Toi-staina, tammik> 30 pmä - - Thur., Jan. 30 No. 2
VAPAUS (La-rty)
ti1W 0Dlr otcu «r Finaub Vorlen is Cauda. Pobtlilied daijf at StuCinry. Osuha.
^y«itWlWC* * t tt» I U M QlGca DejMitacBt. Ottawa, aa accosd C U M statter.
"l^fi0«itBa, fcoattori, kixjakaojipa Ja r*u>o osaaa taloMa Elss Street. UI.
Kaahistuttam tilanne Kiinassa
Vcsra*. Bos 69. S»4i>*n. Oat.
'^ktiiatm^t KflBtloti 103S. — Touaim. S36W. — Kirjakauppa 23S7W.
yfiri|IWI7 010(0 Gofc »otk. •dnrtiuoesta. ctc.) lOSZ-Eäitor 5»W^ -Bookatore 2337^^.
VOnieCL-Boofcitor* isd Pdniabop: Vt;us Bailtliss. EUa Street.
TLäJl «un to IM addreaaed: Vapana. P.O. Box 60,' SuJbarr. Oot.
a T1L.4USIU.VSAT:
'-rMJSO, ft kfc. » J O . 3 kk. »1.75 ja l kk. «1.00. — YhdTataaoilua Ja Soooeea aeU oo
: !• Tie. I&M.. fi «3.59 ja 1 Uu $tJt>.
ILMOTLSHIN.NAT VAPAUDESSA:
<flCiljrraihtoamotii]uct tl.00 kerta, $2.00 kakti kertaa. — Avioliittoon meooeilla ocuentoiTotak^et
Mg »iliutttsioa. — NificsiiiuattoilcuMukKt SOc kerta. SlJDO 3 kertaa. — Srntriaäilmoiukiet tlMl
««•»«'IMA a kerta». — Aai«Uoa«Umotuk»« UM kerta, WÄ) kakat kertaa. — Kuttniimotuluet
ITfil kMa. — Koolemaonaotukiet |2Ä) keru, 50 litänutri kiitoaUuaeelU ui nmr.tirrarjylt». —
. H 4 « f « " tiedot la oaoteflaKTtokaet SOc kerta. IIJOO kolme kertaa. — TiUpiiisUmetujieo ja ilmoto*
•CMittsaties on. *aad!ttaeiaa, libetrttä*ä ihnotuibioU etukälees.
j, CcBCxal ad»ertiaine ratea, 7S« per eol.. inrh. Mioinjuio cbarce fnr »fnela laaertion, 75e. Tbe
VJ^aua ia tke beat adrerliaiof medioia amoot th« Fiooiab people in Canada.
^.lat ette isUloIo tabaosa aaa raaUoaU enalmiiteen kJrjeeiee&De, kirjotukaa Dadelleeo liikkeeo-
!t*igE«J«» »enoonafliieUa itiaielU: J . V . Abliniat. lukkeeshoiuja.
"Hyvä tahto" vallitsee
Huolimatta siitä, eitä porvarilehdel julkaisevat L O U I U M U kirjeen-yitihtajicnsa
selostuksia Lontoon konferenssin tähänastisista kf^kuslc-
ItKstOy kertoen niistä vaikeuksista, jotka tulevat todennäköisesti aja-iimatt
itfUTottelut k a r i l l e , antaa Stimson, MacDonald y.m. vakuiiluk-
« ^ « R siitä, miten kaikissa osanotlajbsa vallitsee mitä parhain tahto
j$ p y r k i m y s päästä konkreettisiin tuloksiin.
F a r h a l i l a a n säliteLään olevan keskustelun alaisena Ranskan j a Ita-liäm
erimielisyydet laivastovoimiin nähden, Italian vaaliessa laiva?-
liäntd saattamista tasaväkiseksi Ranskan kanssa. Mitään muuta " t u ­l
o s t a " cd kuitenkaan ole saavutettu i m p c r i a l i s t i v a l t a i n tähänastisista
Jteisvotteluista» k u i n että eri maiden kysymykset käsitellään aakkosjär-
Ji^yfcsessäj joten Amerikka tulee ensiksi j a sen jälkeen Britannia.
N i n ^ t f e l u t näiden välillä kuulemma tulevat keskittymään ri?^leilijäin
**]|i[|iritectti" kysymyksen ympärille.
^ Tietäessään maailman imperialististen mahtien väliset .•^ulitecl ja
l i i l i t a i s e t sovittamattomat ristiriidat vaikuttavat laivasto- ja nuiihiii
flMavamstnksiin* mitkä määräävät iroperialististfm. valtaiu keskinäisen
a^ehiah, ovat kpmrnnnistit rtukäteen osoittaneet Lontoon luivasloueu-
Völfteläjed kykencmätlciniyydcn ratkaisemaan noita ristirlitt)ja, joten
tti^oksena voi o l l u ainoastaan pasifistisin korulausein verhottu epä-
«kOtttstumiaen taikka eri puolien vähäisemmillä myönnytyksillä ai-
{äfansaatu, enemmän näemiäinen. k u i n todelUaen sopimus, j o l l a sään-nSstellään
väliaikairtiEn "status quo"-tilanne joidenkin laivastotyyp-pfpn
suhteen. Missään tapauksessa c i sellaiset e.leet, kuin Britannian
pcrruuttama' kahden risteilijän r a k e n t a m i n ^ , merkitse sitä, että konfe-niltBsksa
päästäisiin j o i h i n k i n t o d e l l i s i i n laivastovoimien rajoituksiin.
K i i n a s t a on saapunut tietoja, jotka kertovat miljoonien ihmisien
kuolleen nälkään j a kylmyyteen eräissä keski-Kiinan maakunnissa.
' .Muuan kansainvälisen avustusjärjestön tutkija on käynyt Shensin
i maakunnassa Ja palannut takaisin kertomuksilla, että hätä on oike-
_ I astaan ollut paljon huutavampi, kuin mitä on luultukaan.
Summittaisien laskelmien mukaan on j o kaksi miljoonaa ihmistä
— kuollut nälkään tahi kylmyyteen j a saman verran odotetaan menehtyvän
_ ; ennen seuraavan sadon kypsymistä. Kamala tilanne on aiheuttanut ensi)
_ ' kädessä siitä, että vuoden 1927 kevätsadosli^ saakka on o l l u t yhtämilf-lainen
kalo, \'iinie .syksynä v o i t i i n korjata ainoastaan 15 pros. v i l j aa
ijormaali.>:atoon verraten. Ulkopuolelta ci voida saada mitään ayus-l
u i l a , koska .MJlajoukot ovat niiehitläncct rautatiet.
K u n lulkijal saapuivat erääseen 800 henkeä käsittävään kylääii^
luoden mukanaan pienemmän määrän v i l j a a jaeltavaksi hädässäolevil-
Ic, todetliin, ettei mainitun kylän asukkaat olleet kolmeen kuukau>
leen nähneet viljaa. Yhtä kauhea on tilanne myöskin Kansun maa-kunnas!-
a, v a i k k a tulkijat eivät voineet itse käydä paikan päällä k u l k u ­neuvojen
puutteessa.
Sisällis.-iola pahentaa .siviiliväestön oloja. Esim. n.k. '"kristitty
k e n r a a l i ' ' Feng pitää .'iOO,000 miestä käsittävää armeijaa Weijokilaak-
.•-ossa j a o n armeija ryöstänyt asukkailta kaikki elintarpeet. Siitä huo­l
i m a l t a on armeijan ruoka-annoksia pienennclty .3/1 paunaan viljaa
•iotilasla kohti päivässä.
Kylmyy.«, jonka vertaista ei ole Sisä-Kiinassa ollut -10 vuoteen,
v a a l i i monin paikoin yhtä paljon uhreja kuin nälänhätä. Ikäänkuin
kohtalon ivana jnainiLaan, että jos Kiina.ssa palautuisi rauhalliset olot,
\ O l t a i s i i n verrattain vähillä kustannuksilla kaivaa tunneli vuorien läpi
Keltaisen joen l a t v o i l l e j a saada niin paljon vettä, että v o i t a i s i i n kas-ja
5 jäsentä saatiin kommunistiseen
nuorisoliittoon; työttömien järjes­töön
250.
Huoneusto oli liian pieni, seuraa­v
a l l a kerralla tulemme saamaan
pucita isomman. Mutta alku oli hy­vä
nämkm. Työttömät ovat raliatto-mia,
kulujen pKittämiseksi. kuten
lentolehtisten j a haalin vTiiokrim, tar-vitaan
niitä kaikkivaltiaita dollarei­ta,
joten päätettiin 5 c. viikossa jä-
•genmaisuksi, jcilla on se maksaa
^Lahjotuksia otetaan vastaan. Suoma-kaii
tuota rahaa ei ole kassassa ja
sitäpaitsi union kokouksessa oli sa­ma
asia esillä ja siellä panivat lis-laisen
järjestön johtokunta luovutti
i i o a im työttömien kokouksia varten
jpäivän viikossa kello 12—7, tällä t a ­valla
osoittaen myötätuntoa järjestä,
mistyölle. Nykyään rekisteröityjä
työttömiä hallituksen työnvälitystoi­mistossa
on yli 7,000. Puolet voi U -
sätä tilastoon, eikä ole ollenkaan lii­oittelua
jos sanoo 14,000. Siis tänne-päta
ei pitäisi kenenkään ohjata
kulkuaan jos vähänkään on ham­paitten
väliin panemista. Toiste e-nempi
työttömien järjestöstä.
Canadan puolustu-slilton kokous 12
p. helmikuuta on suomalaisella haa-lilla.
Puolustusliiton järjestäjä puhuu
kello 8 illalla. Älä unohda tätä t i ­laisuutta.
Puolustusliitto tulee jär-jestamään
repäisevät iltamat myö-hemmällä.
Ohjelmaa on jo harjo-tettu
ja koottu. Tästä lähemmin
paikkakunnan uutisissa. — Kynä.
t e l ia miljoonia cekkercitä Wcilaaksossa sekä poistaa kato-uhkan mää-jt
rääniältömäksi ajaksi. , '
K i i n a n m i l j o o n a i n suunnattomat kärsimykset, sisällissotien lisäksi
tullut nälänhätä, mullistaa kiinalaisen yhteiskunnan pohjamutiaau
myöten. Se kiihdyttää siirtymistä uuteen kumouskauteen, joka väli­aikaisesti
oli jjysähtynyt, kun nykyiset nankinkilaiscl rosvokenraalit
olivat anastaneet kumousliikkeen johdon, kääntäen aseellisen voiman
työläisiä j a t a l o n p o i k i a vastaan.
tveran istufiiinen'' f n
;n : :i; ; :r.\ : i ; rA tvi •ohH . /:
isäpotiailnen kuöbMhla, joka j o jönkuri a i k a a ' oh ' o l l u t 'ylcjri&A
Eatpatijasai;, <m\ n. y t l ? m, i i u n 'jp, äättynyt " p a l a t s i v a l l a n k u m o u k s c e a i U i -
v e r a n hailiiiiJI«en;.'kaotuimseeii. Rivera kohosi Barcelonan sotilaspii­rin
päälUkÖii ösetaaötd diktaaljlori vuonna 1923. Aikaisemmin ei
hSn- oltui/lalh^aan tiiiihötta liSinääri p o l i i t t i s e n a henkilönä. Musso-
Knln j&htaina fascistivJoiiitien nousu Italiassa kanriusii P r i m o Riveraä
hänen takana olevaa soliiaisklikkiä verettömään vallankaappauk­seensa.
Titene siihen aikaan o l i sangen sekava. Taloudellinefl: k r i i s i,
o H yleinen, ^työttömyyttä runsaasti j a 'vakavaa levoitomuulia k.lhsani
dofajhkecroksiMä.ViA^aii >raha-asiat oliiät ätlttamattoMisti ^pöioHiii;
toutunut l u k u i s i i n keskenään r i i l e l e v i i n i k l i k k e i h i r i > i^Hi^säolqissia p.siiiti,
Rivera jythkavaalimukseps^kuninkpalle^'jä saapui ^Madridiin,, muodoö-taeh
diktatuurihallituksensa.
' Rivera onnistui tosin väliaikaisesti tukahduttamaan kum(\ukselli-
MUi liikkeen maassa j a a n k a r a l l a k u r i l l a hän sai aikaan jonkinlaista
p q ^ i t t i s t a Järjestystä, mutta sisäisiä tilannetta, maan taloudellista ase­maa
ei hän jaksanut kohentaa. Terrorikomento vuosi vuodelta kävi
rtslieanunaksij eikä R i v e r a onnistunut pitämään koossa edes sitäkään
i;y1imaä, j o p k a turvin hän o l i valtaan noussut. Niinpä viime aikoina
oq,;sotilasjoukoissa esiintynyt kapinallisuutta. Suuria ylioppilasmel­l
a k o i t a on tapahtunut eri paikoissa. Rivera osoitti heikkouttaan tai­p
u m a l l a kapinallisten virtausten edessä, lupaamalla palauttaa pcrus-f%
Hl3aillihen h a l l i t u s . Tilanne lopuksi kävi n i i n uhkaavaksi j a R i v c r an
a€6ina n i i n epävarmaksi, että hän lähetti sotavoimain 17 johtajalle
Ky^Iyn, halliten tietää, onko hänellä enään mitään kannatusta ar-x
^ l j a s s a . Vastaukset olivat sellaiset, että hän katsoi viisaimmaksi
l^lfpymätta poistua asemastaan.
' K hallituksen kaatumisen sieurauksel «m vaikea vielä tar­kennuin
määritellä. Se v a i n on selvää, ettei Riveran kukistunnnen sei
lat^haan merkitse diktatuurin kukistumista. Yuilaun nouset^ nyt ai
noäslaan uusi fascistinen ryhmä, komento pysyy ennallaan. Joku ai­ka
sitten ennustettiin, että jos R i v e r a kaatuisi, t u l i s i monarkia kaatu­maan
Riveran mukana. Tämä edellyttäisi kuitenkin laajempaa yhteis-kliilnolti:$
ta porvarisdcmokraaltisla kumousta taikka prolclarislen työ-l
ä i s t 'JA-taionpoikaisainesten nousua. Kaikesta päättäen nämä voimat
öVät vaikuttamassa nykypäivän Espanjassa, mutta lähi tulevaisuus tu­lee,
näyttämään, esiintyvätkö ne n i i n voimakkaina, eltei muodollisella
fiaUituamutitoksella, j o l l a i n e n näyttää nyt olevan kysymyksessä, saa­da
näitä voimia tilapäisesti rauhoteluksi.
Englanti tarvitsee kipeästi Neuvostoliiton
kauppaa
Knglannin i)arlamentin jäsen E. F . Wisc on äsken sanomalehdissä
julkaisemassaan lausunnossa erittäin/hyvin valaissut niitä syitä, jotka
pakoiltivdt Britannian uudistamaan diplomaattiset ja kaupalliset suh­teensa
Neuvostoliiton kanssa. Englantilaisessa lehdessä: "Yorkshire
Evening News" kirjoittaa Wise seuraavaan tapaan: " E i k u k a a n , joka
on tutkinut äskettäin Venäjän olosuhteita, katso hallituksen muutok­sen
olevan mahdollisuuksien rajoissa^, Mialta, v a i k k a tässä esiintyisi-
I^in.jola.^in ^js^jiji/i^iei^ tqytyy.,4ei ottaa, sillä koko Britanniani kaup-i
[^av,4iihioiiTr- J l i t i a i i - jur Am^rikap:jfcapppa esimerkiksi on~r«kennetlu
i l i s k e i l l c . On ehdottoman tärkeätfäi,! elt^i^ .»?e>iha;ik|i|yn^
yiiiöita. Vtiödesia 1925^ on' ineTdari Venäjän; kauppftnnnei'.ptrdonnut
meljän ickscen sii|ä, mitä se o l i o l l u t samalla, kun A m e r i k k a j a Saksa
'ovajtj a iih'f(JfeHis'e^ji lii ärinejot V[jui^paansa.' j Tässä''pfh. ykät 't^Öft^iAyy-temiiie
perussyitä." ' ' [ |.
K i r j o i t t a j a sanoo, että Neuvostoliitto tulee,vastaamaan kaupallisi?-
ta sitoumuksistaan. " h:
S i i s taloudellinen välltämällömyys on suorastaan pakoiltanut B r i -
I Torcmton Qufisia
Suomen luokkasodan 12:sta vuotis.
rau2itAjiihlaa - pidetään Don-haalilla
sunnuntaina helmikuun 2 p:nä a l ­kaen
kello 7 illalla. Ohjelma on koe­tettu
caada mahdollisimman hyvä
m.m. soittoa rakennusrahastokomi-tean
orkesterilta, avauspuhe, runo
kuvaelma, juhlapuhe, 1-näyt. kap­pale
y.m. Lopuksi Kansainvälinen
orkesterin säestyksellä. Pitäkääpä
mielessänne tämä arvokas tilaisuus
ja saapukaa joukolla sununntai-ilta-na
haalillc.
Rakennnsrahastokomitcan kokous
on sunnuntaina helmikuun 2 pmä
kello 3 ip. Don haalilla. Kaikki ko­mitean
jäsenet kokoukseen. Pääte,
tään ryhtyä toimenpiteisiin uuden
haalin paikan hankkimiseksi.
..C. K. pntdueen Toronton suoma­laisten
jäsenten yhtetaen kokous p i ­detään
Don haalilla sunnuntaina
IjelmikUifri 2 'p:nä alkaen k^llo 4 i l ­tapäivällä.
Tärkeldeh''asioiden takia
on jokaisen nuolueescen kuuluvan
su6maläiseii'"TÖ^6rit'os^- • välttä*riiättä
saäVÄIftaVä''kWfi'-«äiÖäitiK5efeÄ?'
Qotisia
lannian uudistamaan suhteensa Neuvostoliiton kanssa, vaikka britlilä^-
,nen,(iniperialismij,muuten .^^^ nmidea. jmp>yri^JUs^
j y h t e i s R U t a m a n .luomi^flk&i Ngijvpsloliitou kvikistanii.selifsiij . i -
s :r-''I',,7iJTTrnr
(
.V.:BJV' ' .f;
idin
Intian köyhälistö kokoaa voimiaan
kumousta varten
E i ole ftpäilystäkään, elleikö Intian kansallisten kongre.^^sin jiuä-töl^
el, jossa on kohotettu tumuikseksi täyden itsenäisyyden saavutta­minen
Intialle, johdu syvien köyhälistörivien vallankumouksellisesta
jläinostukscsta. Tämä on pakoiltanut kansallisien reformistiset johla-jäikiti
esiintymään sanoissa kumouksellisina, Ickemään päätöksiään
Ipässiivisesta vastarinnasta seka kaiken brittiläinen komennon hoikotta-ihi^
talainsäädäntölaitoksia myöten.
'•Intian körtouksellisen liikketfh vastavaikutukset luitliläislen v a l -
lanpitäjien^keskuudessa ovat olleet kahdenlaiset. Toistaalla luole-taatt.
brittiläisten väkivaltaisiin toimiin j a vaaditaan niiden käyllämis-la.
ilmän mitään myönnytyksiä. Konservatiivien keskuudessa on e-siiiätynyt
tällaista uhmaa josta esimerkkinä on l o r d i Mesloniii kirjoitus
Ii#htö6tt"Time8issa". Meston uskottelee että kansallisten vaalinnis-t
e ^ fokana on p a l j o n pelottelua ja sanajyrkkyyttä,, mutta vähän todel­lisia
voimaa. " V i r k a v a l l a l l a m m e on k y l l i k s i valtaa käsitellä k a p i n a l -
Jistiiilta, jos vain annetaan sen käyttää sitä"' j a "suunnitelmamme In-tiäil-
sisäistä piiolustusta varten ovat yksityiskohtaiset ja riiltäväf, sa-
«öd' lördi.
. .Työväenpuolueen petturit tässäkin suosittelevat sovitteluja, j o i -
«leii avulla brittiläisen i m p e r i a l i s m i n asenm voitaisiin pelastaa tar-
Vim^atta turvautua äärimäiseen voimaan. Intian köyhälistö vuoros-
Uift^ kokoaa Voimiaan» eikä a i j o hellittää vaatimuksiaan. Se harvi­nainen
j o u k k o k u r i n esimerkki, mitä intialaiset osoittivat itsenäisvyspäi-vansä
vietossa puhuu itse puolestaan.
io j'.vj«i.fn.iuift-. rujlanh-. 'nilv \ P:!»?. . häiijTvl no- .«j.ij:.;-.
! .MMissä tuiceiikctju mUrtuinaänrfläliimmässä!-tul€Viji^ttttd*bsa'?:)iT^^
k i n siellSi,' infsfeä ^e ört' heiki/irt'; 'Ei= blte rriäfiflAtöhtä, e S ' ' k ^ t j W ' V o i iitiV?-"
tua, sanbkaäiiime, tntjassä. M i k s i ? ' S i k s i , että siellä on n i i o r i iaistelij-intoinen
proletariaatti, j o l l a on sellainen l i i t t o l a i n en kuin kansallinen
vapausliike — epäilemättä vankka j a vakava liittolainen. Siksi, että
vallankumousta vastassa siellä on sellainen k a i k i l l e lunneitu v i h o l l i n en
k u i n vieras i m p e r i a l i s m i , j o l l a ei ole vähintäkään moraalista luottoa
j a j o k a on hankkinut I n l i an sorrettujen j a riistettyjen joukkojen ylei­sen
v i h a n . " — K i r j a s t a : *'Lcnin j a l e n i n i s m i ".
/ « » #
"Kävi juuri n i i n kuin me sanoimme. Vallankumouksen kulku on
vahvistanut ajatuksemme oikeaksi. £/js/« ylulcssä 'koko' talonpoikais­ten
kanssa monarkiaa vastaan, tilanherroja vastaan, keskiajan jätteitä
vastaan (ja sikäli vallankumous jää p o r v a r i l l i s e k s i , porvarillis-dcmok-raattiseksi).
Sitten yhdessä köyhimmän talonpotkaiston kailssa, puol-proletariaälin
kanssa, kaikkien riistettyjen- kanssa kapitalisn»a vastaan,
myöskin kyläpohalloja, kulakkej.a, keinottelijoita vastaan — j a sikäli
vallankumous muodostuu sosialisti^efisi. Yritys asettaa keinotekoinen
kiinanmuuri kunmiankin vallankuniouksrn välille, crMtaa ne toisistaan
j o l l a i n m u u l l a k u i n proletariaatin valmistuneisuuden asteella j a .sillä,
missä määrin ,se on liittoutunut niaalaisköyhälistön kanssa — .on mitä
suurinta marxilaisuuden väärentänn'slä, lokaan sotkemista, sen korvaa­mista
l i b e r a l i s m i l l a . " — L e n i n : "Proletaarinen vallankumou» j a luo­p
i o K a u l s k y ".
• » »
"Teidän (porvariston) aatoksenne uvat vain p o r v a r i l l i s en tuotan­tonne
j a p o r v a r i l l i s e n omaisuutenne olosuhteista syntyneitä, aivan sa­moin
kuin teidän lakitieleenne on v a i n luokkanne tahlo, josta on tehty
kaikkien l a k i , tahto, jonka oleellisen luonteen j a suunnan ovat mää­ränneet
luokkanne olemassaolon taloudelliset ehdot." — K a r l Marx:
" K o n u n u n i s l i n e n manifesti".
Rajakaupunkien Untisia
Työttömien kokouksen oli komm
puol. paikallUien toimeenpaneva "ko­mitea
järjestänyt t.k. 23 p. Tätä ti-laisuutta
voimme kutsua yhdeksi on­nistuneimmista
joukkokokouksista
sillä sc puhui itse puolestaan. Saapu­villa
oli 400 henkeä. Puheeivjohtaja­na
toimi toveri Wauden. Puhujtoa:
Nuorisoliiton järjestäjä TorontosJa
toveri Kastan, sitten vieraili täällä
pari nuorukaista Detroit\n puolelta
molemmat ymmärrykseni mukaan
kommunistisen nuoriosliiton jäseniä
toveri Mäki ja C. Forest. Varsmkin
toveri Mäki toi hyvm selväpiirteises­ti
ilmi sy}'t nykyiseen työttömyyteen
ja kapitalistien ja heidän kätryiensä
suhtautumiesen töttömjo^den yhä l i ­sääntyvään
armeijaan. Kokouksessa
valittiin 11 henkinen johtokunta; jo­ka
tulee silmälläpitämään että tämä
uusi vastaperustettu järjestö tulee
toimimaan jatkuvasti, sillä työttö~
mien armeija lisääntyy vuosi vuodel-ta.
joten järjestönkin tulee olla jat­kuvasti
toiminnassa. Seuraava ko­kous
pidetään Ritsen teatterissa
28 p. ja seuraavana järjestetään
työttömien kulkue Pit st. No. 61. Ja
sieltä marssitaan Wmdsorin kaupun­gin
talolle. Puhujat on valittu, sa-niaten
edustajat työttömien keskuu­desta,
jotka selostavat tilannetta
työttömille ja vaatimuksia kaupunki­en
valtuustoille ja majureille j.n.e
Tämä joukko joka nyt on lähtenyt
liikkeelle ei tule tyytymään kahvi',
kuppiin ja lusikalliseen soppaa, ei
vaan vatimukset on suunnattu pl*
temmän matkan takana olevim\saa»
vutuksiin. Ja näissä kokouksissa j4;
kulkueissa tullaan oosittamaan, että;
se on ainoastaan kommunistipuolue
ja sen ohjelma joka johtaa nälkäisäin
ei ainoastaan Canadassa vaan kautt^i!
koko laajan maailman lopulliseen
voittoon, rikkomalla kapitalistiset
kahleet niissä maissa missä vielä oi.
laan kahlehdittima.
Kun puhutaan työttömien järjestä,
mlsestä nim toivon että kaikki TIQ.,
jotka ovat työttömiä, yhtjrvät työttö­mien
järjesöön. Tässä ei ole pelko
että "menettää työmaansa", kun si.
tä ei ole. Astu rintamalle ja taistel*».
Vai oletko tyytyvämen asemaasi? Et
kuitenkaan halua tunnustaa että et
uskalla —• suurin tekijä on laiskuus
Seuraavissa kokouksissa tullaan
jakamaan jäsenkortit; säännöt on
työnalla. joten kaikki valmistuu i l ­man
pitempiä viivsrtyksiä. Ensimäi.
sessä kokouksessamme yhtyi 8 työ­töntä
jäsentä kommunistipuolueeseen
' iL^n{ri»Licbkneoht-Luxemburg-juh.
laa' Vietettiin'"fiiiitninsLsää tämän.
kuUh'20'päivänä suomalaisella haa-linC'iMairtätf'HääliöIl^
täyttynyt y--
ikistä'.'' 'Subaiäläisellä ' hääimä'oli^
•iiij^S'-ösahottö^'iräri'sas; muttä^etSempI'
i^mt tlfäi'siiiit<feen •mahturiät. •'•fökrai-'
• n ä l i f ö ^ ' i f i i ^ n orJtesteff-feoi^l usei:
ia kfäppaleitä suomalaisella haalilla.
C. K. puolueen suomalainen toimitsi­ja
S. G . Neil puhui noin tunnin a -
jan seiitellen vallankumoustaistelijoita
ja heidän jättämää tehtävää meille
jälieen jääneille. Kiinnosti yleisöä
ajatteluun luokkataistelusta köyhä­listön
vapaustaistelun hyväksi. Ilon
tytöt esitti tanssia ja voimistelua
saaden yleisöltä suosiota esityksel­lään.
Soittokunta soitti taas joitakin
numeroita ja osoitti olevansa; hyväs­sä
kunnossa. Samom lauluseura e-siintyi
pitkästä aikaa. Ohjelma oli
yleensä hyvää.
Näytää toiminta taas hyviä virkis­tymisen
oireita suomalaisilla haalilla
otevissa tiiateimksissa. Riidat j a c r i -
mielisyyde.t ei saisi työläisten toimm-taa
haitata, vaan pitäisi jokaisen
näyttää miten parhaiten voi toimia
työväenluokan hyväksi.
Canadan Kommunistipuolueen
kansalliset toimitsijafcurssit pidetään
maaliskuun aikana. Puolueella ei ole
varallisuutta, .siksi sen täytyy saa;
da varansa puolueen jäseniltä ja a-sialle
myötämielisiltä työläisiltä. Lä­himmässä
tulevaisuudessa pidetään
iltamat tuon aikomuksen hyväksi
Työläisten tulisi pitää tuo tilaisuus
huömiosäan. Tarkoitus on hyvä, sillä
työväenluokka tarvitsee tietoisuutta
ja sitä annetaan mainitus.$3 järjes­teltävässä
tilaisuudessa.^
• Tällä kertaa sisäiset erimielisyydet
häiritsee puolueen toimintaa. Solu­jen
kokoukset jää pitämättä, kun
ollaan äärimmäisessä kiihkossa puo­luetta
(?) vastaan. Niissä soluissa
miss» el ole kiihkoilu saanut alaa,
käy toiminta entistä parempana. A T
gltatsioonifcomitea kehoittaa solujen
toimintaa saattamaan virkeämmäksi
jäsenistön myötävaikutuksella, käy­mällä
kokouksissa ja puolueen jär­jestämissä
tilaisuuksissa. — Agitat-sionikomitca.
tan seinälle, johon saa panna m-mensä
ja rahaa. Ja näkyi siellä
eräät asian tärkeyden ymmärtävän,
km.
Täraänkuun 12 päivänä täällä kä.
vi' kommunistipuolueeii puhuja
Murphy, union kokouksessa puhui
päivällä ja illalla meille suomalaisel­la
haalilla tarinoi hetken. Minä kun
clen niitä kovakuuloisia, n im en tee
selvää, siitäkään mitä olm kuulevi-ntSnL
Epäilimme oliko viisaasti teh.
ty tämä uusi jäsenmaksusysteemi
näm paniikkiaikana, kun esimerkiksi
pariskunnalta menee, enempi kuin
puolet entisestään. Hän meinasi:
"Joka tätä suree, sillä ei liiom ole
puolueessa olemisesta väliäkään".
aieaä kiviluUcnkynsijöitä ei enää
tarvita kun kahtena j a kolmena päi­vänä
viikossa. Olisikohan tämä mei­dän
tarvitsemattcmuus pannut nä­mä
meidän emännät semmoisia kes-kuHtclukokouksia
pitämään joissa on
tutkittu: kummat ovat hyödylllsem-mät
yhteiskunnalle, mainarit vaiko
farmarit. Ainakin minun emäntäni
.T-anoi tulevan olemaan semmoisen
kokouksen. Sanoin hänelle, että ci
siitä voi keskustella, sanoo vaan "mo-lempi
parempi." Mutta hän vakuutti
että kyllä voi. O l in vaiti ja ajattelin
että on voinut tulla kuuloon erehdys
ehkäpä he tulevatkm keskustele­maan
siitä, miten ne .saatalsim e-hempi
hyödyttämään yhteiskuntaa
kun tänä päivänä miljoonat kärsii
vilula ja nälkää ja on tuomittxi kuo­lemaan,
vaikka viljaa on kyllä ja ko­lia
on kyllä, ja on vaikka mitä to-pcskaa.
Ne, jotka eivät ole mitään
tehneet, ovat kylläisiä, ja semmoi­set
miehet ja naiset^ jotka ovat kuu­luvimmin
napisseet' on hirtetty eli
kidutettu. No, tämähän vetelee vielä
hyvin, kun työläiset emme enemmls-tönä
järkiinny niin paljon kuin
edes Pöyhösen porsaat, että kun y h ­tä
oli loukattu niin kaikki rupesivat
vinkumaan. Se se panisi kulakkien
pöksyt tutajamaan. K u n katselee
Suomen uutisia, niin kauhukseen nä­kee
ettei tuolla ole sen kummmem-pi
moraali kuin härällä; sekin kau­histuu
kun näkee punasta. Samom
Suomen porvari.
Pakkasta on ollut kuukauden päl-vät;
yhtenä päivänä sanottiin olleen
52 astetta alapuolella nollan.
Sairauttakin on ollut. Edellä jou­lun
" oli pUöllkymmentä tapausta
kurkkumätää.' Me •suomalaiset siltä e-ri(
mmän kärsiä saimme, kolme ta­lo^
cli ' ' k a T B r j t e e n i s ^ ' ^ r . A . i - L .
Metsätjöläisten asioita
K I R J E TYÖLJUSTOVEREILLE
Molinin k ^ p ä l t ä , tasunlk. 21 päivä.
Mackie Sidiuff, Ont.
Beaver Lake, Ont.
J E H UN JÄSENTENVÄLISET
JAHIIHDOT
SAR.
Viime sunmmtaina t.k. 26 päivä
hiihdettiin; Jehun jäsentenvälisten
sarjahlihtojen neljäs erä.. K e l i ei ol­lut
kehuttava. Kaikki matkat hiih­dettiin
uudella murtoi|iaaradalla.
Ajat: 15 km. 1) Hj. Lamanen, aika
1 t. 28 min. 8 sek. 2) Wilho Salmi­nen
1 t. 28 mm. 41 sek. 3) Aate Rei­nikainen
1 t. 30 min. 25 sek. 4) Niko
Piispanen 1 t. 31 min. 26 sek. 5)
Selim Kolari (ikämies) 2 t. 6 min
2 sek. Pari miestä keskeytti.
Nuoret alle 18 vuoden — 10 km.
1) Pauli Tapper 1 t. 5 min. 37 se'i.
2) N. MyUynen 1 t. 10 min. 36 sek.
Pojat alle 14 v. päästelivät samalla
radalla kuin miehetkm. Niistä pojis­ta
sitä, kun aikaa kuluu, keliiltyy o i ­keita
raurtomaatekijöitä. Nyt jo
päästelivät arkailematta pahimmat-km
laskut.
5 km.: 1) T . Kolari 34 min. 28 sek.
2) U. Koski 39 min. 11 sek. 3) P.
Sillanpää 44 min. 55 sek.
Tämä kämppä on oikem herrojen
kämppä, sillä täällä cn kymmenen
isäntää, jotka ovat ottaneet yhtei­sen
*jobin. KämpiÄ-äijänä toimit
Frank Johnson ja kirjanpitäjänä J.
Molin- Mmä menm kämpälle 27 päfc
vä joulukuuta. Sihen aikaan siellä o-
11 katkasemassa paperipuita 30 mies­tä.
Metsä oli tositeolla huonoa, niin
että vam harva sai tuplakoortia päi­vässä
enemmistön kafiastessa. puolta
j a kahta kohnea osaa koortia päi.
vässä, joten ei paljoakaan koitunut
kun kätkasunf.ksu oli $4.50 koorti
Minäkin koetin tehdä parhaani ja
lopulta samkin kokoon kolme tupla­koortia.
K u n ajattelin että tästä e!
koidu leiväksi pyysin KUufcausimie-hen
työtä ja minulle luvattiinklr.
"lootaus". Oli lastattava rautatic-vaunuihm
timiien vetämistä kuor­mista.
Tästä työstä luvattiin minul­le
$50:00 kuukausi. Aloin työhön ja
sanon minä että työstä sc kävi kun
oli lootattava- kahdeksalle tiimille
joista jokainen teki rautatieji var­teen
kaksi reissua päivässä, siis kuu-
Hitoista kuormaa päivässä. Tämäkto
olisi vielä mennyt mutta kun väli-ajoiUa
piti hakata kääntöteltä ja
olla myöskin trippiteiden teossa. Ei
siinä joutanut tuppi suoraksi edes
viideksi minuutiksi vaan aina piti
heilua kuin tulipaloja. Viikon k u ­luttua
muuttui ajomatka pitemmäk-si
joten tiimireiiuja ei tullut enää
niin monta ja silloin tuntui mmus»
ta että nyt saa vähän takaisin sitä
hosumista mitä edellisellä viikolla o-li
ollut, mutta mitä sitä,' joutavia
Minut pantiin lootauksesta pois ja
eräs jappari otti mmun paikkani
lootaajana. Sanottiin että saan a l ­kaa
sklddaamaan. Tämä sentään kä­vi
jo sapelle niin että kieltäydyin
tästä kuimiasta ja sanoin että nyt el
pelata suoraa peliä ja siksi pyysin,
kin aikani. Tämä ei tietysti tyydyt­tänyt
näitä jappareita, vaan antaes­saan
aikani alensivat he luvatun
kuukausipalkkani $4a.00 luvatim vii­denkymmenen
asemasta, ja hävyttö­myyden
huippuna kolittiin kokonai­nen
koorti vaivaista kolmen koor-tin
katkaisumäärätsä. Viedä ruuh-kaistiin
kolmas osa koko hommasta
ja kun tästä uskalsin hlujian-huoma-,
uttaa niin; uhattiin rantaa jselkään.^pip,
;len'ole hilsiaa.'^:;!,!'
Nämä japparlt selittivät että he
ovat vasta , ensikertaa jäbissään ja
että hekin ovat ennemmin eläneet
omasta työstään. Jos n i in on asia
niin hyvm luultavaa on, että he jo
ensi vuotena pystyvät, lyömään lau­dalta
pahimmatkin työläisten riistä,
jät tällä alueella. Tällä meHetehnäU
lään he kaiketi pyrkivät suurempien
herrojen suosioon että saisivat ensi
vuotenakin jabm. —-..Lootarl,,
l I M i Hend
matkaohj
Can. Suom. JärjesU
ganiseeraajan. tov. Ma:
sonin matkaohjelma j
vastL
Osastojen ja tovereii
la paiiskakunnilla pyj-kimaan
tilaisuus bäal
lättyinä päivinä ja
niistä hyvin.
31. p. tamniik.
1, 2, 3. p. helmikuuta
4 p. helmik.
(Hmaittakaa Alue
mille asemalle tulette
5 p. helmik.
6 p. helmik.
7 p. helmik.
8 p. helmik.
(Pyydetään tulemaai
no*utamaan).
O- p. helmik.
10 p. helmik.
(Tulkaa asemalle iiun
11 p. helmik.
12 p. helmik.
13 p. helmik.
14 p. helmik.
15 p. helmik..
16. 17 p. helmik.
K
K
Soul
TILATKAA VAPAUS!
AmmatiJliiein läke im
(Aluekomitea voi jäi
minsrn, So. Porcupinen
Ien tilaisuudet näiden 6
la, miten parhaiten sop
esitetty järjestys ole käy
18 p. helmik. Sou
10 p.
20 pi helmik. Py
(SiBula).
22 p. helmik.
23. 24 p. helmik.
25 p. helmik.
26. 27 p. helmik.
Tovexit! Ylläolevat h
asemille vastaantulosta i
kakarmliift el ole siksi, (
taisimme sillä jotakin ;
tuksen tapaista, vaa
Martti on jo vanha miej
tarponut säälimättä its
koissa ja kinoksissa, jotc
paikallaan, että vapauta
kyyditsijän etsimisestä ,
selemisestä. milloin se
mahdollista.
Can. suom. Järjestön T.
i.r^ • . John V,
Järjestyneille
työläisille
Koska tietoomme on tullut että
eräs täkäläisen metsätyöläislakon
aikana hyvin suruljisen kuuluisaksi
tullut Shabaquan jäpparelden ja
tukkirunnareiden apulainen, Einari
Jouppi on lähtenyt jarjestysmätkal-le
itä-Ontarieon, haluamme kaikille
työläisille Umolttaa että tälle hen­kilölle
on annettava samanlaatuinen
kannatus kuiri kalkille muillekin
työnantajien asialla oleville henki,
loille. Syyt tähän ovat seuraavat:
Ensiksi, ainakin viiden eri henkilön
todistuksien perusteella voimme to­deta
ja oikeaksi vakuuttaa että
Shabaquan lakon alkuvaiheiden a l -
Canniore, Alta.
TJk. 19 päivänä kokouksessa oli
n i in paljon kirjeitä ettei ollut aikaa
niitä kaikkia lukea, vaan virkailijat
toi niitten ytimen ilmi ja n im taas
tuli imätös. Sen kirjeen suhteen oli
miuinaa kun ei muka Vapauden
kautta sals tehdä lehti- eli kirja-kauppaa
rajantakaisten puoluelehti-liikkeltten
kanssa. Ja kun me tie-tänune
mistä se johtuu, niin emme
voi muuten menetellä kuin entiseen
tapaan, n im Tfnrmn ainnMp kim tuo
riita siellä pääpaikossa ratkastaan
Puollustus liiton viime ^'uosipuoli5.
kan jäsenverot päätimme maksaa^
Snomen luokkasodasta
Kirj. T. LEHEN.
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Naiset aseellisessa taistelussa
Naisten osallistumisessa Suomen
kansalaissotaan kimtyy pakostakin
huomio naisten aseelliseen toimin­taan.
Heidän talstelnusa oli nUn uh­rautuvaa,
niin sankarillista ja luok-katalsteluhengen
läpitunkemaa, et.
tä se kelpaa esimerkiksi kaikille val-lankumoustaistelljoilel.
Nais toverimme eivät tyytyneet yk­sinomaan
haavoittuneiden hoitoon
He tunsivat simä tekevänsä liian vä.
hän. Punaisen ristm joukkoja oli
jo riittävästi. Useissa paikom muoods.
tivat naiset sentähden jalkaväen
naiskomppanioita. Niitä muodostui
jo kansalaissodan alussa, mutta var­sinaisten
taistelujen aikana tulivat
ne vasta yleisemmiksL Kukaan ei
tiedä pimaisten nalssoturelden luku­määrää.
Mitään tyhjentäviä tietoja
ei heidän toiminnsfita^n myöskään
vielä ole. Mutta kaikkialla tiedetään
heidän taistelleen tavattoman sitke^
asti ja itseuhrautuvaisestL
Tampereella jaettiin yleisesti nai-sUIe
kiväärejä. Siellä toimivat nai­set
erikoisen innokkaina aseistettui­na
miliiseinä, siltavahteme yjn. Sa-,
mom Viipurissa. He olivat reippaita
sotureita, jotka tiukan tullen usein
muodostivat taistelevien etujoukon.
Naiset tekivät myöskin agit. työ.
tä punakaartissa. M. m. teknillisel­lä
koululla pitämäsään puheeäsa
mamitsi eriis naistoveri: " J a meidän
on nyt taistelta^-a kuin kumoussan-karlt
alnakm, j a jos sorrumme, nim
tehkäämme sekin kunnialla — ase
kädessä!"
Eräs vlipmilainen tehtaantyttö kcJT-toi
taistelukokemuk-sistaän. Hän oli
kansalaissodan syttyessä 17.v. T e h ­taassa,
jossa hän työskenteli, ilmoit­tautuivat
melkein kaikki haiset pu.
nakaartim. Heille hymyiltlin alussa,
mutta he sanoivat todella lähtevänsä
tappelemaan. He pääsivutkin rinta^
malle ja joutuivat miesten kanssa
samaan ketjuun. Taistelun aikarift
he saivat alituiseen neuvoja miesto.
vereilta — usetokin varovaisuuteen
Niinpä eräässäkm taistelussa mles^
toverit paheksuivat naisten varomat,
tomuutta — uhkarohkeutta. Miehet
ehdottivat perääntymistä, mutta nai­set
sanoivat tulleeiiisa tappelemaan
eivätkä perääntyneet, ä e syöksyivät
eteenpäm, varmalta näyttävää kuo­lemaa
kohti. — Lahtarit perääntyi­vät.
Monesta voitosta kantavat nalsso-tilaat
kumiian. K u n miesten rohkeus
jo petti, hyökkäsivät naiset sisuk­kaasti
eteenpäin tai pitivät kiinni a-semistaan.
Esim. Tamperetta valla­tessaan
hyökkäsivät lahtarit Ratin-niemeen
j a sitä lähellä olevaan kau­punginosaan.
Punakaartilaiset olivat
joen toisella puolen sillan luona ote-vien
varustusten turvissa asemissa.
Annettiin määräys hyökätä sillan y-litse
niiatuille punakaartilaisille a-kana,
sama ;Joappi "Is
rappusilla suuren miesjo
Ien selitti että Shabaqui
lakkoa ollenkaan vaan et
vain Hautamäen lakko,
rehti työläinen ehti lisää
jos se on Hautamäen
silloin kaikki skääpit o
skääppejä. Toiseksi, eti
lakkovahdin kirjallisen
mukaan,: kun he hakivat
;(Jen;fnimlseni,tytön poL-j
seita Nelsonin kämpältä,
tohen oli selittänyt heillf
on kämi^llä Einari Jcu
tuksesta. Saman todistu!
kaktn hiukan muutettuna
sedssä oleva henkilö an
laisten virallisessa kokcuk
punkiin tultuaan. ,Lukuu
muita seikkoja, niin näni£
dlstettavaa tapahtuma
tömästi toteavat että täin;
asialla liikkuva henkilö
syksyisen lakon aikana i
kaikella tarmollaan p;
työnantajia jä rikkurivbir
nallevia jappareita. Tär
tähden, varoitamme kaikl
en järjestymistä kannatta'
siä, etteivät lie millään tav
taisi tätä työväenUikkeen
keinta renegaattia, hänen
pyrkimyksissään.
Lumber .'Workcr3 Indui^lr
of Canadan puolesta.
Alf. Hall
vuksl. Tampereella punai-stt
asuneet lahtarit katsoivat
tulleen heidänkin esiintj
ja ryhtyivät auttamaan k£
hyökkäviä lahtareita olijaa
rään talon ikkönasta kuula
Ien sillalle. Lisäksi he amp
vaareilla lähitalojen ikkunoi
het kieltäytyivät tottelema:
räystä. "— ja kun todisteet
me siinä samassa er:iän he
seimalta i»äin tulevan täyttä
sillalle. SUnä kuletettiin pa
volttunuttä ja pieksi ajaja li
minkä ikmä vain ennätti. •
yli se tulikin — mutta reess
loin enää vain ruumiita. Sai
houtui toinenkin siUan yli
joukko. Annettiin toinen
hyökätä sUlan yli. mutta
taaskin kietläytyivät läh
"SlUoin nousivat naiset kai
sella puolella pystyyn, ja 1
— Kyllä me lähdemme, kos
miehet uskalla — hyökkäsivi
le j a juoksivat minkä ennätt
y l i . " . Äetääii el kaatunut. I
derr sI%Ue cfijä^nia tuli oli
si lakannut; Naiset riensivät
päätä uhatuille punakaartija
vuksl. Nähdessään naisten I
siUan yli, seurasivat heitä m|
Vihollisen hyökkäys t^r::ttJ
man taistelun aikana haavoit
punakaartilalspäälllkkö. Kota
lasateen vuoksi ei yksikään ffl
tenyt .häntä avonaiselta kepta
keinaan. Ennenkuin määräys
tiitt.uudJstaa, oli yksi punais
tin tytöistä kiiruhtanut bäi
mkseen j a yltympäriinsä ^
vinkuessa toi hän haaro:,
suojaan.
Tamperetta vailolttaesasan
yönä tekivät lahtarit useita '
hyökkäysiä Piispalaan, mutta
joka kerralla löydyiksi rerö