1922-05-18-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
« Tofstaiiia, tonkok. IS p. Thursdsy, May IStlu tSana^an suomalaisen tyoväestfin äänenkannattaja, ilaea- 077 Sadburyssa, Oot., joka tiistai, torstai ja lauantai. H. PUBO, J. W. SLUP | i ! ^ ^ T a toimittaja. ToimitoBsihtccri. V A P A U S • ' (Dberty) The only organ of Finnish Workew in Canada. Pub- Hshed in Sudbury, Ont, every Tnesday, Tbursday and Satnrday. • : Advertising rates 40c per coL Inch. Minimam charge for sinde insertton^TSc. Disconnt on standing advertise. inent The Vapaus is the best advertisuig medium among &e Finnish Pcople in Canada. . nmotnshinta 40(r palstatnumalta. — Ahn hmta Äcrta- Urootnksesta 7Bc. — Kuolemanilmotukset $2.00 (muisto värsyistä 50c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja aviolutto Ilmot alin hinta $2.00, nimenmoutosilm. (mnateö kuin OviuiiJitoamotnstCT yhteydessä l2-00^ kerta. ^--Avioerofl jaotukset $2,00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailmo-tnkset $2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteUmotukset $1.00 kerta (8 kertaa $2.00). - Kaikista Omotuksista, loista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana. . TILAUSHINNAT: , , Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. $1.50 ja ytoi kk. 75c. ^ Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoh vk. 08.00 jp kolme kk. $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, p i t s i asiamiesten joillg on takaukset. JOB'ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Bdrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella nimellä. J . V. KANNASTO. Llikkenhoitaja, huutamaan tyttöjen puutetta. Järjestäytyminen perhe palvelijain keskuudessa on Canadassa vielä n i i n keh noa, että sitäkään tietä e i voida parannuksia saada a i kaan. Joissakin kaupungeissa on tosin j o n k i n l a i s i a p a i velUain yhdistyksiä, mutta valitettavasti n i i n pienellä jäsenmäärällä, että on oikeastaan tarpeeton puhuakaan 6iitä. E i millään a l a l l a tuskin olekaan n i i n huutavaa puutetta tehokkaan järjestämistyön aloittamisesta kuin j u u r i sillä a l a l l a , mutta valitettavasti siihen ei k i i n nitetä t a r p e e b i suurta huomiota, n i i n tärkeätä k u n se kaikessa tapauksessa o l i s i k i n . Jos palvelijat saataisiin järjestettyä, j o s heidät saataisiin tuntemaan todellinen asemansa; n i i n varmaa on, että heidän olosuhteissaan j a asemassaan voitaisiin saada tuntuvia korjauksia a i kaan. Yksinäisiä kynttilöitä Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lomek, Puhelin 1038.-Postiosote: Box 69. Sttdbnry, On Bcgistered at the Poat Office Department, Ottawa, as fleeond class matter. Naispalvelijain asema Canadassa Canadan p o r v a r i l l i n e n lehdistö pitää tavattoman suurta ääntä siitä miten perhepalvelijoilla Canadassa on hyvät olosuhteet ja kuitenkin niistä on aina puute K e r r o i m m e k i n viime numerossamme, että esim. Montr e a l i n naistyöläisiä välistävät työnvälitystoimistot ja erinäiset yhdistykset, koettavat hakea syytä siihen, että naispalvelijat eivät pysy Montrealissa, vaan siirtyvät jonnekin muualle. Yhtenä painavana syynä perhepal velijoiden vähyyteen selitetään, että Quebecin maak u n n a l l a ei ole tarpeeksi paljon värväyskonttooreja E u r o p a n maissa j a varsinkaan Britanniassa, josta enimmin palvelijoita toivotaan saatavan. Kuitenkaan nuo porvarilliset seurat, työnvälitystoimistot j a lehdet eivät halua ottaa analyseeratakseen todellisia syitä, vaan uskottelevat värvääjäin puutteen olevan suurimpana syynä palvelustyttöjen puutteeseen Todellisten syiden löytäminen ei itse asiassa kuulukaan porvareille, sillä jos h e hakisivat todellista syytä vahingoittaisivat he sillä omaa asiaansa. Siksipä ei perustetakaan syitä etsiä muuta k u i n pinnalta, jotka todeilisiiudessa oivat pohjalla. Pohjimmaisten syitten -penkominen toisi päivänvaloon sellaisia asioita, että niitten julkisuuteen saattaminen, jopa itse porvarist o a k i n kauhistuttaisi. Ja siksi ne onkin jätettävä. E n s i k s i k i n lähtiessämme asiaa jossain määrin kos-tetielenläöil, öleiiimö pftkoteltuja sanomaan, että C&- i i ä t e a ei löileiiisuudessa ole puutetta naispalvelijoist a , mutta olosuhteet j o i d e n , alaisena s u u r i n osa per-hepalvelijoita joutuu työskentelemään, ovat sellaiset, että ne eivät tyydytä palvelustyttöjä, jotka hakevat itselleen muuta työtä, Ensiksikin heille maksetaan «seimmisBa tapauksissa niin pientä palkkaa, että sillä e i pysty kunnolleen edes itseään vaatettamaan j a p i täähän p a l v e l i j a i n k i n olla puettuna siististi j a puhtaasti, tai muussa tapauksessa heitä ei tarvita. Työpäivä heillä on tavattoman pitkä, useissa tapauksissa 14—15 t u n t i i n vuorokaudessa. Tosin heille joissakin paikoissa myönnetään yksi iltapäivä viikossa vapaata, jopa joskus sunnuntaisinkin, mutta on se sentään n i i n vähäinen vapaus, että sitä ei vapaudeksi kannattaisi mainita- Jcaan. Ja tuotakaan vapautta ei ole k a i k i l l a , sillä liseat palvelustyttöjä tarvitsevat haluavat pitää tytöt m a h d o l l i s i m m a n tarkasti työssä. Useissa tapauksissa työ on n i i n kovaa, että ei jaksaisikaan ottaa vapaa a i k a a , vaikka sellaista salluisi saamaankin. Tämän l i säksi tyttöjä kohdellaan k u i n entisajan kahleorjia, jotka ovat täydellisesti sidottuja isäntiinsä. Isännät raääräi levät j o p a itse senkin minkälaisissa paikoissa, ja kenen seurassa työläisensä saavat kulkea. Jos palvelustyttö ei lule määräaikana takaisin sisälle palveluspaikkaan sa on siitä seurauksena kuulustelu, j o k a monessa ta pauksessa voittaa yleisten tuomiolaitosten toimittaman r i k o l l i s t e n kuulustelun. K u n perhepalvelijoiden asema on edelläsanotunlai-nen, n i i n onko silloin ihme jos tytöt eivät halua pysyä paikassaan, vaan hakevat itselleen j o t a k i n sellaista l o i n ta j a työtä, jossa edes saa j o n k u n verran vapaa aikaa, eikä tarvitse jokaisena v i i k o n päivänä tehdä työtä, k u ten palveluspaikoissa on laita. Suuri osa perhepalve-l i j o i t a siirtyy tehdaslaitoksiin, osastokauppoihin ja useat joutuvat naimisiin j a siten lakkaavat olemasta varsinaisina palvelijoina. Mutta Canadan suurissa kaupungeissa, kuten Montrealissa, Torontossa, Vancouver i s s a , Winnipegissä ja Quebecissa tavataan paljon tyttöjä, j o t k a ovat perhepalvelijoista siirtyneet prostitut-s i o n i n uhreiksi, myymään itseään=^nimmän tarjoovalle j a sillä tavalla elättämään itseään. Jos perhepalvelijain olot olisivat edes jossain määrin siedettävät, n i i n varmaankaan ei tarvitsisi puhua ja huutaa niitten puutteesta, mutta eihän olekaan tarko-tus se, vaan tarkoitus on saada yhä useammat tytöt tulemaan tänne j a kurjistamaan perhepalvelijoiden asemaa entisestäänkin. Vielä nykyisetkin palkat ovat p e r h e p a l v e l i j o i l a tarvitsevain mielestä l i i a n suuret ja siksi palvelijoita o l i s i k i n saatava tänne mahdollisimman paljon, kilpailemaan työpaikan saannista, jossa tapauksessa o l i s i edullinen tilaisuus painaa palkat vieläkin alemmaksi. Siinä se on s y y , j o k a porvarilehdis- Jön ja icaikennimiset p o r v a r i l l i s e t yhdistykset panee Sosialidemokratia ei ole kestänyt yhteisen rintaman tulikoetta. Joukkojensa tuomio^ pelosta on m a i l - man sosialidemokratian ylin johto vielä nimellisesti mukana yhteisessä pyrkimyksessä mutta käytännössä saboteeraavat väliniveleet kaikissa maissa proletariaatin polttavan tahdon toteuttamista. Vanderveldet, jotka häpeänleima otsallaan syyttävät kommunisteja omista rikoksistaan, Brandingin kalvankantajat, s u u r i p a kinoitsija Sasu j a p i e n i teoreetikko Keto^ Vorvvärtsin miehet j a k a i k k i , jotka kuninkaiden, porvariston j a näiden laitosten käskyläisinä puoskaroivat p o l i t i i k k a a j a kelluvat p i n n a l l a vain sen n o j a l l a , että poliittinen taistelu on epätasaista, että heidän vastustajiensa suu on sidottu taikka että nämä, taistelun käydessä sosialidemokratialle k r i i t i l l i s e k s i , riisutaan «aseistaan» j a t e l - jetään v a n k i l o i h i n — kenen myötävaikutuksesta, kenen vihjauksesta, jääköön mainitsematta. Mutta proletaarinen tahto on v u l k a a n i m a i n e n : kurjuuden j a nälän kurimo paiskaa j a paiskaa sen yhä esiin. Sammutetut tulivuoret suitsuttavat yhä uudestaan tultaan. Eipä ole proletaarisen omantunnon ääni vaiennut esim; Suomessa, vaikkua, sen kuuluttajien osaksi on vuo sikausia tullut marttyyrivaellut, j o k a käy y l i k a i k k i en tähänastisten legendain Ja kärsimystarinain. E i ole Suomenkaan pohjakerran luonnonlain omainen vapah' duksen k a i p u u monumentti, joka voidaan viskata avan oon. Se tyyntyy vasta sitten, kun on poistettu k i r i s - ysjärjestelmä, sorto, palkkaorjuus, mitkä ovat sen vi rittäjät j a lietsojat. T a i k k a Saksan pohjakerran! Sehän on oikeastaan ollut p a l j o n lähempänä maaliaan kuin koskaan Suomen työväestö, mutta vaikeata sanoa, kumpiko tällä laavaa olisi syvemmässä alennuksessa. Mutta mittasuhteet ovat n i i n p a l j o n valtavammat edellisessä. J a sen isäksi ovat sen Nosket ja Hörsingit olleet suomalais tenkin hengenheimolaistensa oppimestareja — Saksan sosialidemokratian taktiikka, sitähän e i o l e omaksuneet ainoastaan e r i maiden sosialidemokratiat, se o n kelvannut valkoiselle porvaristollekin. Nosken jälkeen vasta kunnostautuivat monen muun maan valkoiset röväen harventajat. J a m i l l o i n Saksan porvaristo ei ole tarvinnut s.o-sialidemokratisia piiskureita, on se tyytynyt näiden v a i - tiomiehiin: Ebertit, Radbruchit j a Severingit ovat tehneet Saksan yläluokalle vähintäin yhtä suuria palveluksia kuin koskaan Noske. Liitosfia porvarien kanssa ovat le näiltä saatteet osan vallasta, työväkeä kurissa pitävän osan v a l l a s t a ; porvarillis-sosialidemokratinen ko-coomus on täydentänyt Nosken työn: typeryttänyt taikka puristanut luiset näppinsä proletariaatin sen osan kurkkuun, jota Noske ei passittanut toiseen maa-maan taikka Hörsing teljennyt kuritushuoneisiin ja keskitysleireille, typerryttänyt j a kuristanut, jotta se o taisi mukisematta kantaakseen koko maailmansodan rasitukset j a lisäksi tuottaisi entistä suurempaa lisäarvoa kiristäjilleen. Mutta proletariaatin etujoukot — communistit — eivät silti ole hellittäneet otettaan, 'f^hä ankarammin taistelevat ne v a i n luokkansa elinehtojen puolesta, yhä selkeämmin kuuluttavat proletaarista tahtoa, sen yhteisyyden kaipuuta. J a yksinäisiä kynttilöitä leimahtaa l i e k k i i n sosialidemokratian oma&^flkirt keskuudessa: onhan tilanne aivan liian kauhisimiava, onhan käsittämätöntä, että maan suurin työväenpuolue johtajainsa harhaannutta-ma palyelee taantumuksen renkinä, taistelee p o r v a r i l lisen valtion pakkolakien ja sorlovälineiden turvin «somaa» luokkaansa vastaan j a jarruttaa sen yhytmistä. Dosseldorffin sosialMemokratien äänenkannattajassa viskaa muudan tuskastunut sosialidemokraati keihään keskelle johtajiensa luihua parvea. Uusi maailmanvallankumouksen vaihekausi on alkanut! kirjoiltaiä hän. Tuhannet katkerat kokemukset, nälkä j a puute ovat v i h d o i n k i n pakottaneet heräämään harhasta j a sokaistuksesta; päästään tietoisuuteen siitä, että ollaan hyvällä tiellä joutumassa yhteisen v i h o l l i sen uhriksi aina sydänverta myöten. J a tietoisuuteen herääminen avasi jälleen korvat vanhalle vastustamat tömalje k u t s u l l e : K a i k k i e n maiden työläiset, liittykää yhteen! Yhteystahto rientää eteenpäin, täytyy rientää eteenpäin, sillä se on historiallinen välttämättömyys. Sen hetki on lyönyt! 17i heikkojen ja epäkelpojen joh-takin päiden pakotit se esiin Berlinin kansainvälisen sosialistikongressin. J a esteiden poistaminen tämän todella terveen yhteisrintaniatahdon tieltä on tällä haavaa jokaisen ehdoton velvollisuus, joka tarkoittaa proletariaatin parasta, siis myös sosialidemokratisenkin puolueen velvollisum. J a k i r j o i t t a j a kuvaa, m i h i n pettymyksiin p o r v a r i l - lis-sosialidemokratinen kokoomuspolitiikka on Saksan työtätekevät kerrokset johtanut.\ Verokompromississa, koulukompromississa, luokkaoikeuden käytössä, lakko-oikeuden j a 8-tunnin työajan kysymyksissä «on sosia-lidemokratinen puolue jäänyt paraatiralsuk^i». K a i k kien kuormain kantajaksi on lopullisesti jäänyt proletariaatti mutta tuotantovälineiden omistajat sen s i jaan eivät suorita mitään veroja — k a i k k i sälytetään kuluttajille, kiskotaan tuottajilta. Tässä valossa 'On tarkastettava kokoomuspolitiikkaa, ja jos se on saatu aikaan niiden petoksella, joita me olemme tottuneet pitämään pyhimpäin tehtäväimme harrastajana, niin loppu siitä, mieluummin tänään kuin huomenna! Kuinka kauan istumme me syntisten ja puplUcaanien kanssa? kysyy dusseldorffilainen sosialidemokratinen toveri. Ja tällaisen kysymyksen asettaminen keskellä sosja-lidemokratista paatumusta on enemmän kuin puoli va' kuutta siitä, että yhteisajatuksen juuret ovat äärettömän paljon syvemmät kuin mitä sosialidemokratiset johtajat ovat uneksineetkaan, niin syvät, että ne kaipaavat maan heidän altaan; että yhteinen rintama vain vartoo toteuttamistaan. M. T . ^ NayttÄa (ilta, etta Mtamiehiin ei auta luottaa, vaan jokaisen on hoaldttava yksi uusi tilaaja. Kaksi viikkoa on nyt umpeen kulunut siitä kun Punainen kuuStusi julistettiin, mutta saavutukset tuolla ajalla ovat sellaiset, että eipä niistä oikeastaan kehtaisi mainita, mutta kun me nyt tahdomme olla jäsenistölle ja Vapauden ystäville rehellisiä, niin sanottakoon asiat suoraan, kursailematta, ja niinkun ne todellisuudessa ovat Me julistimme punaisen kuukauden sillä tarkoituksella, että juuri se aika tehtäisiin ylimääräistä työtä lehtemme levittämiseksi, mutta valitettavasti olemme pakotetut myöntämään, että asiaan ei olekaan käyty käsiksi. Ja sensijaan, että tilaajamäärä olisi kohonnut, on se päinvastoin laskenut. Uusia tilauksia on kylläkin tullut, mutta entisiä on katkennut enemmän ja tulokseksi olemme saanut sen, että tilaajamäärä on laskenut. Täältäpäin katsottuna me emme voi asiain tilaan nähdä mitään muuta todellista syytä kuin sen, että asiamiehemme eivät toimi tarpeeksi tarmokkaasti ja että yleinen velttous on joukoissa, jotka ovat olleet ja edelleenkin ovat Vapauden kannattajina. Asiamiehiin ei oikein vah-vasti ^nään voi luottaa _ ja mahdollisesti he eivät aina ehdikään jokaiseen paikkaan juoksemaan !can heillä asiamiestehtävänsä ohella on muitakin hommia. Juuri tuota seikkaa silmälläpitäen me vetoamme ifyt kaikkiin Vapauden tilaajiin ja sanomme, että heidän tehtäväkseen nyt jää se työ mitä asiamiehet ovat kykenemättömät tekemään. Joka a i noan tilaajan on nyt ryhdyttävä asiamieheksi ja koetettava saada tuttavansa tilamaan lehti, sillä todellakaan muu ei nyt auta. Tuo on hyvin kohtuullinen vaatimus, jonka voi täyttää jos vain todellista halua on asiamme edistämiseen ja agitatsionityön tekemiseen joukoistamme vielä pois pysyttelevien keskuudessa. , Silloin kun Punaisen kuultauden julistimme kestäväksi 15 p. kesäk. niin me samalla asetimme jokaiselle paikkakunnalle vissin määrän, jonka heidän on tilauksia hnkitta-va. Usealla paikkakunnalla tuo määrä on tullut nyt suuremmaksi, sillä katkenneet tilaukset ovat sen vaikuttaneet. Mutta tuohon alkuperäiseen määrään on päästävä, ja siihen varmasti päästään jos vain todellista työtä tehdään. Kaikkialla järjestyneet vallankumoukselliset työläiset tekevät väsymätöntä työtä lehtiemme levittämiseksi ja meidän on seurattava heidän esimerkkiään, sillä sanomalehtemmehän ovat mailman parhaita agitaattorei-ta, joita pitäisi kulkeutua jokaiseen proletaarikotiin. Täyttäkäämme siis tämä pyhä velvollisuutemme asiamme eteen ja katsokaamme, et- •;ä porvaristo jo heidän kanssaan yhdessä toimivat työväenluokan yh- ;eisen ja yhtenäisen rintaman rakentamisen vastustajat eivät saisi ilon aihetta, jota heillä todellakin on silloin jos päästämme tilaaja-määrämme alenemaan. Siksi nyt on jokainen saatava paikalleen, rintamaan, hyökkäykseen ja tuliseen taisteluun vihollistamme vastaan. Jokainen uusi tilaaja merkitsee vastustajaimme voiman heikentymistä ja siihen on päästävä, päästävä vaikka millä keinolla, So-ahuutomme olkoon, että meidän on päästävä eteenpäin, jatkuvasti eteenpäin ja tuumaakaan ei saa antaa perään. Siksi, joka mies kun sotamies. Seuraavilla paikkakunnilla on saatu ehdoksi asetettu uusien tilaajien hankinta täytettyä: Grant, Neme-gos, Biscotasing, Torren, Torrus, Carson Mine, Calgary, Squilax ja Victoria. Kaikki tässä mainitut oVat vain pieniä paikkakuntia^ ja heidän osalleen asetettu määrä oli vähäinen, joten kokonaistulos ei ole suuri, mutta osottaahan se, että niissä on ainakin yritetty täyttää velvollisuutensa. Emme ollenkaan epäile, etteivätkö edellämainitut paikkakunnat lisäisi tuloksiaan vieläkin ja siten osoita muille, miten on meneteltävä. Nyt vain tässä olevilla paikkakunnilla on pidettävä yhtä tärkeänä velvollisuutena pitää sil--- mällä, että tilaukset eivät pääse katkeamaan, vaan että ne aina aikanaan uudistetaan ja siten taataan Vapaudelle ainakin pysyväinen t i laajamäärä, mikäli nämä paikkakunnat on kysymyksessä. Viimeisessä katsauksessamme osoitimme, että Toronto on pian pääsemässä Port Arthurin tilalle, jopa edellekin. Kuitenkin Toronton tilaajamäärä on viikossa laskenut yhdellä tilaajalla ja Port Arthur viidellä. Kumpasessakin ollaan nyt samassa tilaajamäärässä, joten molemmat ovat ensi tilalla. Nyt varmaankin seuraa hurja taistelu edellämainittujen paikkakuntain välillä ensi-maisesta tilasta, sillä kumpaisellakin niin Torontolla kun Port Arthurillakin on hyviä mahdollisuuksia sen saamiseen. Siksi odotammekin taistelun saavutuksia mitä suurimmalla jännityksellä. Torontolaiset, muistakaa nyt pitää kurssinne ja pyyhkäiskää kerrankin Port Arthurin sivu, sillä nyt jos koskaan teillä on siihen tilaisuus. Sault Ste Mariessa ei tilaajamäärä viikon si-. säilä ole muuttunut ollenkaan, vaan pysynyt täydelleen samassa, samoin on Cobaltissa, Connaught Stationissa. Kirkland Lakella on taas alentunut, samoin Timminsis-sä, Finlandisa, Intolassa ja oikeastaan koko Port Arthurin ympäristössä, joten joutuupa tuumaamaan, että eikö se piiritoimikunta siellä saa mitään aikaan Vapauden levityksen tehostamiseksi. Monilla muilla paikkakunnilla on alentunut missä yhdellä ja missä useammalla, mutta me odotamme kuitenkin, että tuo tappio saavutetaan takaisin ja hyvän lisän kanssa, kunhan nyt kaikkialla pääsevät siitä suomalaiselle ominaisesta saamattomuudesta eli hidasluontoisuudesta jolla asioihin aina ensi aluksi käydään kiinni. Jokohan seuraavassa katsauksessa saamme tilaajamäärän ilmoittaa kohonneen, vai vieläkö joudumme puhumaan alenemisesta. Nyt on vain jokaisen muistettava, että Punaisena kuukautena kaikki tilaajamme toimivat asiamiehinä ja ottavat tilaajia täydellä todella. . Vapauden levitysosasto. ten, että Timminsin osaston asettamista ehdokkaista valitaan 4 j a So. Porcupinesta ja Pottsvillesta 1, yhteensä siis 5 lukuinen. Näistä viidestä edustajakokous valitsee piirijärjestön sihteerin. Laajennettuun piiritoimikuntaan 1 jokaisesta piiriin kuuluvasta osastosta, 10. Luettiin Cobaltin osaston alustukset: a) Osasto ehdottaa piirijärjestön sihteeriksi Jalraar Oksasta ja sihteerin palkaksi ei enempää kuin $15.00 kuukaudessa. b) Agitatsioonityön tehostamiseksi englanninkielisten keskuuteen katsoo osasto parhaimmaksi muodoksi tehdä sitä sanomalehden kautta; ja siksi on ryhdyttävä avustamaan <The Worker> lehteä, saada se ennenkaikkea jaloille'en. Siksipä osasto kehottaa pitämään iltamia piiriin kuuluvissa osastoissa 6 kk. ajan, josta vastapalkkioksi toivotaan että sanotun lehden taholta palkataan kykenevä henkilö kuuk. ajaksi levittämään tuota lehteä ja myymään kirjallisuutta tässä piirissä. e) Naisten keskuuteen on välttämättä saatava toimimaan heidän keskinäisiä n.s. kehitysseuroja. d) Toverilainakysymys, joka viimeisen S. Järjestön edustajakokouksen päätöksen jälkeen on synnyttänyt erimieltä, niin siihen nähden on mielipiteemme, että yksityisten saatavat maksetaan, mutta osastojen saatavat jätetään maksamatta. ^ $4.00 päivältä ja ky Cobaltm edustajain rauS $6. he $18.90, PÖYTÄKIRJA tehty Pohjois-Ontarion piirijärjestön perustavassa kokouksessa huhtik. 30 p. 1922 Timminsin S. S. Osaston talolla. 1. Kokouksen avasi Väinö A. To-ko lausuen edustajat tervetulleiksi. 2. Valittiin puheenjohtajaksi D. Louhi ja sihteeriksi J . Oksanen. 3. Tarkastettiin edustajain valtakirjat ja havaittiin ne päteviksi, Edustettuina olivat: Cobaltin, Rose Groven, So. Porcupinen ja Timminsin osastot. Kirkland Lake ei ollut lähettänyt edustajaa, eikä myöskään tiedottanut kokoukselle, että mikä on ollut esteenä. Edustajina olivat: E. Linna ja K. Lahti, Cobaltista D. Hela, Rose Grovesta, V. Isaakson, So. Porcupinesta ja D. Louhi, V. A. Toko jo Jalmar Oksanen Timminsistä. 4. Kokous päätettiin pitää avonainen järjestön, jäsenille aamupäivällä, vaan koska puolueen taholta oli järjestetty ' ulkoilmakokous iltapäivällä niin päätettiin velvoittaa jäsenistö menemään tuohon puhetilaisuuteen ja sentähden pidetään kokous suljettuna iltapäivällä. 5. Valittiin sääntövaliokuntaan: Väinö A. Toko, E. Linna ja V. Isakson, 6. Valittiin ponsivaliokuntaan K. Lahti, D. Louhi, D. Hela ja J . Oksanen. 7. Luettiin toimeenpanevalta komitealta tulleet piirijärjestön mallisäännöt. 8. Luettiin Timminsin osaston alustukset,' joissa l:ksi Piirijärjestöjen etäisyys huomioon otettuna katsottiin, että on käytännöllistä piiritoimikunnan työn keskittämiselle valita piiritoimikunta Timminsin ja So. Porcupinen osastoista siten että Timminsistä valitaan 3 ja So. Porcupinesta 2 piiritoimikunnan jäsentä. Ja mainitut osastot asettavat tarvittavan määrän ehdokkaita, joista edustajakokous voi valita piiritoimikunnan. 2:ksi Että piirijärjestön edustajakokous, ^käytännöllistä toiinintaa silmälläpitäen, pidetään ennen S. S. Järjestön edustajakokousta. 9. Piiritoimikunnan kokoonpanoon nähden katsottiin, piirin hajanaisuuden vuoksi, käytännölliseksi valita varsinainen piiritoimikunta s i - e) Jos opettajakurssit saadaan piiriimnle, niin ehdottaa osastomme niitten pitopaikaksi Timminsiä. 11. Cobaltin osaston alustuksiin nähden päätti kokous l:si että «The Workerj lehden avustamiseksi on kaikkien piiriin kuuluvien osastojen pidettävä iltamia jatkuvasti, joiden pidon valvominen jää piiritoimikunnan tehtäväksi. 2 ;ksi Edustajakokouksen käsittelyn tulos naisten kehityskysymykseen nähden oli, että piiritoimikunnat on ryhdyttävä perustamaan naisten keskuuteen kehitysrenkaita missä ei vielä sensuuntaista toimintaa ole ja missä on jo olemassa, niin piiritoimikunnan on koetettava niitten toimintaa tehostaa. 3:ksi Toverilainakysymyksessä oli edustajakokous Cobaltin alustuksen kannalla. Sen lähempi käsittely jätettiin laajennetun piiritoimikunnan käsiteltäväksi ennen S. S. Järjestön edustajakokousta. 4:ksi Opettajakurssien pitopaikaksi hyväksyi kokous Cobaltin osaston ehdottaman Timminsin. Kuitenkin edellyttäen, että piiritoimikunta tiedustelee lähemmin osastoilta, että minkä lukuinen määrä kustakin osastosta voisi kursseille saapua. 12. ~-Päätettiin velvoittaa piiritoi mikunta järjestämään iltama- tai tanssitilaisuuden toukokuun aikana piirijärjestön rahaston kartuttamiseksi. 13. Nuorisotoiminnan alkuunpä-nemisessa päätettiin tukea pääpuolueen alkamaa käytännöllistä järjes-tämistyötä, sillä nuorison keskuuteen ei ole tarvis järjestää mitään kansallisia ryhmiä, vaan kansainvälisiä. Nuorisoa ei enää haittaa kielelliset vaikeudet. Kuitenkin paikkakunnilla missä ei englanninkielistä nuorisoa ole, niin siellä toimikoon nuoriso vanhempien mukana. •14. Taloudellisten järjestöjen ylös rakentamiseen nähden ei katsottu meidän taholta olevan mahdollisuutta alkutoimenpiteisiin, vaan maan varsinaisen väestön alkuunpanemaa taloudellista järjestäytymistä olemme velvolliset tukemaan. 15. Hyväksyttiin t.p.k, lähettämät säännöt Pohjois-Ontarion piirijärjestön säännöiksi, toisen luvun 1 pykälän ja 6 pyk. muuttamisella; koskien piiritoimikunnan kokoonpanoa ja sen tehtäviä. 1 pyk. Piirijärjestön asioita hoitaa^ piiritoimikunta, johon kuuluu 4 jäsentä ja sihteeri, jotka valitaan siten, että Timminsistä 3 jä sentä ja sihteeri ja So, Porcupinesta ja Pottsvillesta yhteensä 1 jäsen. Laajennettuun piiritoimikuntaan kuuluu 1 jäsen kaikista muista piiriin kuuluvista osastoista. 6 pyk. Varsinaisen piiritoimikunnan kokoukset pidetään vähintäin kerran kuussa. Tärkeiden ja laajakantoisten asioiden sattuessa on piiritoimikunnan kutsuttava koolle laajennetun piiritoimikunnan kokous, ei kuitenkaan useammin kuin kerran Sssa kuukaudessa; vaan jos kokoontumista ei katsota, tarpeelliseksi ennemmin, niin kuitenkin ennen S. S. Järjestön edustajakokouksen pitoa. 16. Edustajain palkaksi hyväksyttiin, siitä ajasta kun he menettävät työaikaa, Cobaltin osaston esittä- Rose Groven Porcupinen edustaian ?3.00. P ä i v ä p a l k a t ;: tajalle E. Linnalle 2 n ;8-00; K. Lahdelle i \ ^ ^ 0 ; Rose Groven e d ^ Helalle 1 p. palkka, j^^O-cupmen edustajalle v k 1 P. palkka, $4.00. Timmins tajat eivät ottaneet palkka^ tajakokouksen menot $48.0( 17. Timminsin osaston ta ehdokkaista valittiin pi kuntaan: sihteeribi Jalma nen, jäseniksi: D. Louhi ja S. Kallio, So. Porcupi, Isakson, varalle Aino Haki Antti Mattson Timminsistä. nettuun piiritoimikuntaan Rose Grovesta ja K. Lahti ta. Kirkland Laken osaston httava laajennetun piiritoiit jäsen. 18. Timminsin osasto vali ritoimikunnafi tilien tarkast 19. Kokous päätti tiedotti and Laken osastoille, että osastonsa on alistuttava edustajakokouksen päätök: suoritettava osaston osuus cokouksen menoista. • 20. Piirijärjestön sääntö nen luvun l:sen pyk. johde tettiin, että sikäli kuin pii maantuu puhujakykyisiä he niin tulee piiritoimikunnan heidät listalle ja käyttää kykyjään agitatsioonityön sikäli kuin se on mahdollisi 21. Edustajakokouksen j ja päätettiin julaista Vapau 22. Lyhempi selostus kc päätöksistä päätettiin lähett. töille heti. "23. Pöytäkirjan tarkastaj Iittiin Väinö A. Toko ja V Bon. - 24. Kokous lopetettiin, ko puolesta Toveruudella J . Oksanen, piirisi] Ylläolevan pöytäkirjan tarkastaneet ja huomanneet kouksen menon ja päätösten yhtäpitäviksi. Verner Isacson V. A. Pöytäkirjan tarkastajj Kuzbassin tiedona Amerikan tyiiläiset tySisä Uraaleilla. Lyhyet otteet tov. Marsu kirjeestä ehkä ovat mieltä täviä amerikalaisille työlaisi toten niille, jotka ajatteleva taa Venäjälle ylösrakentam ' ;eollisuutta. Tov. F. W. Marsukevich kirjeessään, joka on päivä mik. 24 p. 1922, seuraavaa «Saavuin Madejdenskiin kuun 19 päivänä, mukam Berg, jonka tapasin Gorobl kyssä matkalla. Me menem: maan muutamaksi päiväksi Domainin kanssa, siksi k u i me oman asuntomme. M e me pojat innostuneina j a ka naposkisina. He asuvat eräi vässä bungalow talossa, j kuusi huonetta ja keittiö, k; ne, toiletti, iso veranta, sä ja telefooni. Ilmakas ja He saavat hyvät pajokat — annokset — 45 paunaa j a u paunaa lihaa, 3 paunaa voit; jon muita ruokatavaroita kohti kuukaudessa. Tämä '. siihen ruokaan minkä he t o i ' kovasta, antaa heille tyvi hyvän elämän. He voivat tä jon paremmin kuin West V sa, jos viimeisiin Yhdysval nomalehtiin on luottamista. «Koskien sitä vakuutus:£ on Neuvostohallitus antam nialle että- 50,000 puutaa tultaisiin antamaan metsi täyttääkseen vuoden puutu minulla on tiedonanto että nuinen juna on m a t k a l l a I burgista tänne, lastattuna la, sinetöitynä ja punaisen ; sotilaiden tarkasti vartioi:;;: mä on sangen rohkaisevaa «Metsätyö on tuottanu: tyydyttäviä tuloksia. Työtä Castillon ja Lewchuk. T y ö ; tavat ovat vanhanaikaiset siitä huolimatta työläiset täyttäneet ohjelmansa j a u vat meidän ohjelman muka mikuun ensimäisinä päivinä to nousi 74,953 kuutio puuta, 57,429 tukkiin, 2.84 tiepölkkyyn ja 12,082 hu puuhiiltä varten. 50 prosen tä puusta on jokien rann raiitatieasemilla ja melkei: tukit ovat kuljetukselle sopi' kalla. Toukokuun ensimäis vään mennessä he lupaava ja kuljettaa 15,000 kuutio ja 37,000 tukkia lisäksi enti jelmaan.j «Koneitten pelastaminen käynnissä ammuketarve \ Ranskalaiset toverit, Gailler get johtavat tätä työtä j a tyvät mainiosti: He työsk toisten rinnalla, rohkasevs ja tekevät raskaimman osa itse. He ovat saaneet h yv riluotoD ja. hyviä- työtulo
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 18, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-05-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220518 |
Description
Title | 1922-05-18-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
«
Tofstaiiia, tonkok. IS p. Thursdsy, May IStlu
tSana^an suomalaisen tyoväestfin äänenkannattaja, ilaea-
077 Sadburyssa, Oot., joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUBO, J. W. SLUP
| i ! ^ ^ T a toimittaja. ToimitoBsihtccri.
V A P A U S
• ' (Dberty)
The only organ of Finnish Workew in Canada. Pub-
Hshed in Sudbury, Ont, every Tnesday, Tbursday and
Satnrday. •
: Advertising rates 40c per coL Inch. Minimam charge
for sinde insertton^TSc. Disconnt on standing advertise.
inent The Vapaus is the best advertisuig medium among
&e Finnish Pcople in Canada. .
nmotnshinta 40(r palstatnumalta. — Ahn hmta Äcrta-
Urootnksesta 7Bc. — Kuolemanilmotukset $2.00 (muisto
värsyistä 50c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja aviolutto
Ilmot alin hinta $2.00, nimenmoutosilm. (mnateö kuin
OviuiiJitoamotnstCT yhteydessä l2-00^ kerta. ^--Avioerofl
jaotukset $2,00 kerta (2 kertaa $3.00. — Syntymailmo-tnkset
$2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteUmotukset
$1.00 kerta (8 kertaa $2.00). - Kaikista Omotuksista,
loista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
. TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja ytoi kk. 75c. ^
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoh vk.
08.00 jp kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
p i t s i asiamiesten joillg on takaukset.
JOB'ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Bdrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä.
J . V. KANNASTO. Llikkenhoitaja,
huutamaan tyttöjen puutetta. Järjestäytyminen perhe
palvelijain keskuudessa on Canadassa vielä n i i n keh
noa, että sitäkään tietä e i voida parannuksia saada a i kaan.
Joissakin kaupungeissa on tosin j o n k i n l a i s i a p a i
velUain yhdistyksiä, mutta valitettavasti n i i n pienellä
jäsenmäärällä, että on oikeastaan tarpeeton puhuakaan
6iitä. E i millään a l a l l a tuskin olekaan n i i n huutavaa
puutetta tehokkaan järjestämistyön aloittamisesta kuin
j u u r i sillä a l a l l a , mutta valitettavasti siihen ei k i i n nitetä
t a r p e e b i suurta huomiota, n i i n tärkeätä k u n se
kaikessa tapauksessa o l i s i k i n . Jos palvelijat saataisiin
järjestettyä, j o s heidät saataisiin tuntemaan todellinen
asemansa; n i i n varmaa on, että heidän olosuhteissaan
j a asemassaan voitaisiin saada tuntuvia korjauksia a i kaan.
Yksinäisiä kynttilöitä
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lomek, Puhelin 1038.-Postiosote:
Box 69. Sttdbnry, On
Bcgistered at the Poat Office Department, Ottawa, as
fleeond class matter.
Naispalvelijain asema Canadassa
Canadan p o r v a r i l l i n e n lehdistö pitää tavattoman
suurta ääntä siitä miten perhepalvelijoilla Canadassa
on hyvät olosuhteet ja kuitenkin niistä on aina puute
K e r r o i m m e k i n viime numerossamme, että esim. Montr
e a l i n naistyöläisiä välistävät työnvälitystoimistot ja
erinäiset yhdistykset, koettavat hakea syytä siihen, että
naispalvelijat eivät pysy Montrealissa, vaan siirtyvät
jonnekin muualle. Yhtenä painavana syynä perhepal
velijoiden vähyyteen selitetään, että Quebecin maak
u n n a l l a ei ole tarpeeksi paljon värväyskonttooreja
E u r o p a n maissa j a varsinkaan Britanniassa, josta enimmin
palvelijoita toivotaan saatavan.
Kuitenkaan nuo porvarilliset seurat, työnvälitystoimistot
j a lehdet eivät halua ottaa analyseeratakseen
todellisia syitä, vaan uskottelevat värvääjäin puutteen
olevan suurimpana syynä palvelustyttöjen puutteeseen
Todellisten syiden löytäminen ei itse asiassa kuulukaan
porvareille, sillä jos h e hakisivat todellista syytä
vahingoittaisivat he sillä omaa asiaansa. Siksipä ei
perustetakaan syitä etsiä muuta k u i n pinnalta, jotka
todeilisiiudessa oivat pohjalla. Pohjimmaisten syitten
-penkominen toisi päivänvaloon sellaisia asioita, että
niitten julkisuuteen saattaminen, jopa itse porvarist
o a k i n kauhistuttaisi. Ja siksi ne onkin jätettävä.
E n s i k s i k i n lähtiessämme asiaa jossain määrin kos-tetielenläöil,
öleiiimö pftkoteltuja sanomaan, että C&-
i i ä t e a ei löileiiisuudessa ole puutetta naispalvelijoist
a , mutta olosuhteet j o i d e n , alaisena s u u r i n osa per-hepalvelijoita
joutuu työskentelemään, ovat sellaiset,
että ne eivät tyydytä palvelustyttöjä, jotka hakevat
itselleen muuta työtä, Ensiksikin heille maksetaan
«seimmisBa tapauksissa niin pientä palkkaa, että sillä
e i pysty kunnolleen edes itseään vaatettamaan j a p i täähän
p a l v e l i j a i n k i n olla puettuna siististi j a puhtaasti,
tai muussa tapauksessa heitä ei tarvita. Työpäivä
heillä on tavattoman pitkä, useissa tapauksissa 14—15
t u n t i i n vuorokaudessa. Tosin heille joissakin paikoissa
myönnetään yksi iltapäivä viikossa vapaata, jopa joskus
sunnuntaisinkin, mutta on se sentään n i i n vähäinen
vapaus, että sitä ei vapaudeksi kannattaisi mainita-
Jcaan. Ja tuotakaan vapautta ei ole k a i k i l l a , sillä
liseat palvelustyttöjä tarvitsevat haluavat pitää tytöt
m a h d o l l i s i m m a n tarkasti työssä. Useissa tapauksissa
työ on n i i n kovaa, että ei jaksaisikaan ottaa vapaa a i k
a a , vaikka sellaista salluisi saamaankin. Tämän l i säksi
tyttöjä kohdellaan k u i n entisajan kahleorjia, jotka
ovat täydellisesti sidottuja isäntiinsä. Isännät raääräi
levät j o p a itse senkin minkälaisissa paikoissa, ja kenen
seurassa työläisensä saavat kulkea. Jos palvelustyttö
ei lule määräaikana takaisin sisälle palveluspaikkaan
sa on siitä seurauksena kuulustelu, j o k a monessa ta
pauksessa voittaa yleisten tuomiolaitosten toimittaman
r i k o l l i s t e n kuulustelun.
K u n perhepalvelijoiden asema on edelläsanotunlai-nen,
n i i n onko silloin ihme jos tytöt eivät halua pysyä
paikassaan, vaan hakevat itselleen j o t a k i n sellaista l o i n ta
j a työtä, jossa edes saa j o n k u n verran vapaa aikaa,
eikä tarvitse jokaisena v i i k o n päivänä tehdä työtä, k u ten
palveluspaikoissa on laita. Suuri osa perhepalve-l
i j o i t a siirtyy tehdaslaitoksiin, osastokauppoihin ja
useat joutuvat naimisiin j a siten lakkaavat olemasta
varsinaisina palvelijoina. Mutta Canadan suurissa kaupungeissa,
kuten Montrealissa, Torontossa, Vancouver
i s s a , Winnipegissä ja Quebecissa tavataan paljon tyttöjä,
j o t k a ovat perhepalvelijoista siirtyneet prostitut-s
i o n i n uhreiksi, myymään itseään=^nimmän tarjoovalle
j a sillä tavalla elättämään itseään.
Jos perhepalvelijain olot olisivat edes jossain määrin
siedettävät, n i i n varmaankaan ei tarvitsisi puhua ja
huutaa niitten puutteesta, mutta eihän olekaan tarko-tus
se, vaan tarkoitus on saada yhä useammat tytöt
tulemaan tänne j a kurjistamaan perhepalvelijoiden
asemaa entisestäänkin. Vielä nykyisetkin palkat ovat
p e r h e p a l v e l i j o i l a tarvitsevain mielestä l i i a n suuret ja
siksi palvelijoita o l i s i k i n saatava tänne mahdollisimman
paljon, kilpailemaan työpaikan saannista, jossa
tapauksessa o l i s i edullinen tilaisuus painaa palkat vieläkin
alemmaksi. Siinä se on s y y , j o k a porvarilehdis-
Jön ja icaikennimiset p o r v a r i l l i s e t yhdistykset panee
Sosialidemokratia ei ole kestänyt yhteisen rintaman
tulikoetta. Joukkojensa tuomio^ pelosta on m a i l -
man sosialidemokratian ylin johto vielä nimellisesti
mukana yhteisessä pyrkimyksessä mutta käytännössä
saboteeraavat väliniveleet kaikissa maissa proletariaatin
polttavan tahdon toteuttamista. Vanderveldet, jotka
häpeänleima otsallaan syyttävät kommunisteja omista
rikoksistaan, Brandingin kalvankantajat, s u u r i p a kinoitsija
Sasu j a p i e n i teoreetikko Keto^ Vorvvärtsin
miehet j a k a i k k i , jotka kuninkaiden, porvariston j a näiden
laitosten käskyläisinä puoskaroivat p o l i t i i k k a a j a
kelluvat p i n n a l l a vain sen n o j a l l a , että poliittinen taistelu
on epätasaista, että heidän vastustajiensa suu on
sidottu taikka että nämä, taistelun käydessä sosialidemokratialle
k r i i t i l l i s e k s i , riisutaan «aseistaan» j a t e l -
jetään v a n k i l o i h i n — kenen myötävaikutuksesta, kenen
vihjauksesta, jääköön mainitsematta.
Mutta proletaarinen tahto on v u l k a a n i m a i n e n : kurjuuden
j a nälän kurimo paiskaa j a paiskaa sen yhä
esiin. Sammutetut tulivuoret suitsuttavat yhä uudestaan
tultaan.
Eipä ole proletaarisen omantunnon ääni vaiennut
esim; Suomessa, vaikkua, sen kuuluttajien osaksi on vuo
sikausia tullut marttyyrivaellut, j o k a käy y l i k a i k k i en
tähänastisten legendain Ja kärsimystarinain. E i ole
Suomenkaan pohjakerran luonnonlain omainen vapah'
duksen k a i p u u monumentti, joka voidaan viskata avan
oon. Se tyyntyy vasta sitten, kun on poistettu k i r i s -
ysjärjestelmä, sorto, palkkaorjuus, mitkä ovat sen vi
rittäjät j a lietsojat.
T a i k k a Saksan pohjakerran! Sehän on oikeastaan
ollut p a l j o n lähempänä maaliaan kuin koskaan Suomen
työväestö, mutta vaikeata sanoa, kumpiko tällä
laavaa olisi syvemmässä alennuksessa. Mutta mittasuhteet
ovat n i i n p a l j o n valtavammat edellisessä. J a sen
isäksi ovat sen Nosket ja Hörsingit olleet suomalais
tenkin hengenheimolaistensa oppimestareja — Saksan
sosialidemokratian taktiikka, sitähän e i o l e omaksuneet
ainoastaan e r i maiden sosialidemokratiat, se o n kelvannut
valkoiselle porvaristollekin. Nosken jälkeen
vasta kunnostautuivat monen muun maan valkoiset
röväen harventajat.
J a m i l l o i n Saksan porvaristo ei ole tarvinnut s.o-sialidemokratisia
piiskureita, on se tyytynyt näiden v a i -
tiomiehiin: Ebertit, Radbruchit j a Severingit ovat tehneet
Saksan yläluokalle vähintäin yhtä suuria palveluksia
kuin koskaan Noske. Liitosfia porvarien kanssa ovat
le näiltä saatteet osan vallasta, työväkeä kurissa pitävän
osan v a l l a s t a ; porvarillis-sosialidemokratinen ko-coomus
on täydentänyt Nosken työn: typeryttänyt
taikka puristanut luiset näppinsä proletariaatin sen
osan kurkkuun, jota Noske ei passittanut toiseen maa-maan
taikka Hörsing teljennyt kuritushuoneisiin ja
keskitysleireille, typerryttänyt j a kuristanut, jotta se
o taisi mukisematta kantaakseen koko maailmansodan
rasitukset j a lisäksi tuottaisi entistä suurempaa lisäarvoa
kiristäjilleen. Mutta proletariaatin etujoukot —
communistit — eivät silti ole hellittäneet otettaan,
'f^hä ankarammin taistelevat ne v a i n luokkansa elinehtojen
puolesta, yhä selkeämmin kuuluttavat proletaarista
tahtoa, sen yhteisyyden kaipuuta.
J a yksinäisiä kynttilöitä leimahtaa l i e k k i i n sosialidemokratian
oma&^flkirt keskuudessa: onhan tilanne
aivan liian kauhisimiava, onhan käsittämätöntä, että
maan suurin työväenpuolue johtajainsa harhaannutta-ma
palyelee taantumuksen renkinä, taistelee p o r v a r i l lisen
valtion pakkolakien ja sorlovälineiden turvin
«somaa» luokkaansa vastaan j a jarruttaa sen yhytmistä.
Dosseldorffin sosialMemokratien äänenkannattajassa
viskaa muudan tuskastunut sosialidemokraati keihään
keskelle johtajiensa luihua parvea.
Uusi maailmanvallankumouksen vaihekausi on alkanut!
kirjoiltaiä hän. Tuhannet katkerat kokemukset,
nälkä j a puute ovat v i h d o i n k i n pakottaneet heräämään
harhasta j a sokaistuksesta; päästään tietoisuuteen siitä,
että ollaan hyvällä tiellä joutumassa yhteisen v i h o l l i sen
uhriksi aina sydänverta myöten. J a tietoisuuteen
herääminen avasi jälleen korvat vanhalle vastustamat
tömalje k u t s u l l e : K a i k k i e n maiden työläiset, liittykää
yhteen! Yhteystahto rientää eteenpäin, täytyy rientää
eteenpäin, sillä se on historiallinen välttämättömyys.
Sen hetki on lyönyt! 17i heikkojen ja epäkelpojen joh-takin
päiden pakotit se esiin Berlinin kansainvälisen
sosialistikongressin. J a esteiden poistaminen tämän todella
terveen yhteisrintaniatahdon tieltä on tällä haavaa
jokaisen ehdoton velvollisuus, joka tarkoittaa proletariaatin
parasta, siis myös sosialidemokratisenkin
puolueen velvollisum.
J a k i r j o i t t a j a kuvaa, m i h i n pettymyksiin p o r v a r i l -
lis-sosialidemokratinen kokoomuspolitiikka on Saksan
työtätekevät kerrokset johtanut.\ Verokompromississa,
koulukompromississa, luokkaoikeuden käytössä, lakko-oikeuden
j a 8-tunnin työajan kysymyksissä «on sosia-lidemokratinen
puolue jäänyt paraatiralsuk^i». K a i k kien
kuormain kantajaksi on lopullisesti jäänyt proletariaatti
mutta tuotantovälineiden omistajat sen s i jaan
eivät suorita mitään veroja — k a i k k i sälytetään
kuluttajille, kiskotaan tuottajilta. Tässä valossa 'On
tarkastettava kokoomuspolitiikkaa, ja jos se on saatu
aikaan niiden petoksella, joita me olemme tottuneet
pitämään pyhimpäin tehtäväimme harrastajana, niin
loppu siitä, mieluummin tänään kuin huomenna! Kuinka
kauan istumme me syntisten ja puplUcaanien kanssa?
kysyy dusseldorffilainen sosialidemokratinen toveri.
Ja tällaisen kysymyksen asettaminen keskellä sosja-lidemokratista
paatumusta on enemmän kuin puoli va'
kuutta siitä, että yhteisajatuksen juuret ovat äärettömän
paljon syvemmät kuin mitä sosialidemokratiset
johtajat ovat uneksineetkaan, niin syvät, että ne kaipaavat
maan heidän altaan; että yhteinen rintama vain
vartoo toteuttamistaan. M. T . ^
NayttÄa (ilta, etta Mtamiehiin ei
auta luottaa, vaan jokaisen on
hoaldttava yksi uusi tilaaja.
Kaksi viikkoa on nyt umpeen kulunut
siitä kun Punainen kuuStusi
julistettiin, mutta saavutukset tuolla
ajalla ovat sellaiset, että eipä
niistä oikeastaan kehtaisi mainita,
mutta kun me nyt tahdomme olla
jäsenistölle ja Vapauden ystäville
rehellisiä, niin sanottakoon asiat
suoraan, kursailematta, ja niinkun
ne todellisuudessa ovat Me julistimme
punaisen kuukauden sillä tarkoituksella,
että juuri se aika tehtäisiin
ylimääräistä työtä lehtemme
levittämiseksi, mutta valitettavasti
olemme pakotetut myöntämään, että
asiaan ei olekaan käyty käsiksi.
Ja sensijaan, että tilaajamäärä olisi
kohonnut, on se päinvastoin laskenut.
Uusia tilauksia on kylläkin
tullut, mutta entisiä on katkennut
enemmän ja tulokseksi olemme saanut
sen, että tilaajamäärä on laskenut.
Täältäpäin katsottuna me emme
voi asiain tilaan nähdä mitään muuta
todellista syytä kuin sen, että
asiamiehemme eivät toimi tarpeeksi
tarmokkaasti ja että yleinen velttous
on joukoissa, jotka ovat olleet
ja edelleenkin ovat Vapauden kannattajina.
Asiamiehiin ei oikein vah-vasti
^nään voi luottaa _ ja mahdollisesti
he eivät aina ehdikään jokaiseen
paikkaan juoksemaan !can
heillä asiamiestehtävänsä ohella on
muitakin hommia. Juuri tuota seikkaa
silmälläpitäen me vetoamme ifyt
kaikkiin Vapauden tilaajiin ja sanomme,
että heidän tehtäväkseen
nyt jää se työ mitä asiamiehet ovat
kykenemättömät tekemään. Joka a i noan
tilaajan on nyt ryhdyttävä
asiamieheksi ja koetettava saada
tuttavansa tilamaan lehti, sillä todellakaan
muu ei nyt auta. Tuo
on hyvin kohtuullinen vaatimus, jonka
voi täyttää jos vain todellista
halua on asiamme edistämiseen ja
agitatsionityön tekemiseen joukoistamme
vielä pois pysyttelevien keskuudessa.
,
Silloin kun Punaisen kuultauden
julistimme kestäväksi 15 p. kesäk.
niin me samalla asetimme jokaiselle
paikkakunnalle vissin määrän,
jonka heidän on tilauksia hnkitta-va.
Usealla paikkakunnalla tuo
määrä on tullut nyt suuremmaksi,
sillä katkenneet tilaukset ovat sen
vaikuttaneet. Mutta tuohon alkuperäiseen
määrään on päästävä, ja siihen
varmasti päästään jos vain todellista
työtä tehdään. Kaikkialla
järjestyneet vallankumoukselliset
työläiset tekevät väsymätöntä työtä
lehtiemme levittämiseksi ja meidän
on seurattava heidän esimerkkiään,
sillä sanomalehtemmehän
ovat mailman parhaita agitaattorei-ta,
joita pitäisi kulkeutua jokaiseen
proletaarikotiin. Täyttäkäämme
siis tämä pyhä velvollisuutemme
asiamme eteen ja katsokaamme, et-
•;ä porvaristo jo heidän kanssaan
yhdessä toimivat työväenluokan yh-
;eisen ja yhtenäisen rintaman rakentamisen
vastustajat eivät saisi
ilon aihetta, jota heillä todellakin
on silloin jos päästämme tilaaja-määrämme
alenemaan.
Siksi nyt on jokainen saatava
paikalleen, rintamaan, hyökkäykseen
ja tuliseen taisteluun vihollistamme
vastaan. Jokainen uusi tilaaja merkitsee
vastustajaimme voiman heikentymistä
ja siihen on päästävä,
päästävä vaikka millä keinolla, So-ahuutomme
olkoon, että meidän on
päästävä eteenpäin, jatkuvasti
eteenpäin ja tuumaakaan ei saa
antaa perään. Siksi, joka mies kun
sotamies.
Seuraavilla paikkakunnilla on saatu
ehdoksi asetettu uusien tilaajien
hankinta täytettyä: Grant, Neme-gos,
Biscotasing, Torren, Torrus,
Carson Mine, Calgary, Squilax ja
Victoria. Kaikki tässä mainitut oVat
vain pieniä paikkakuntia^ ja heidän
osalleen asetettu määrä oli vähäinen,
joten kokonaistulos ei ole suuri,
mutta osottaahan se, että niissä
on ainakin yritetty täyttää velvollisuutensa.
Emme ollenkaan epäile,
etteivätkö edellämainitut paikkakunnat
lisäisi tuloksiaan vieläkin
ja siten osoita muille, miten on meneteltävä.
Nyt vain tässä olevilla
paikkakunnilla on pidettävä yhtä
tärkeänä velvollisuutena pitää sil---
mällä, että tilaukset eivät pääse katkeamaan,
vaan että ne aina aikanaan
uudistetaan ja siten taataan
Vapaudelle ainakin pysyväinen t i laajamäärä,
mikäli nämä paikkakunnat
on kysymyksessä.
Viimeisessä katsauksessamme osoitimme,
että Toronto on pian pääsemässä
Port Arthurin tilalle, jopa
edellekin. Kuitenkin Toronton tilaajamäärä
on viikossa laskenut yhdellä
tilaajalla ja Port Arthur viidellä.
Kumpasessakin ollaan nyt samassa
tilaajamäärässä, joten molemmat
ovat ensi tilalla. Nyt varmaankin
seuraa hurja taistelu edellämainittujen
paikkakuntain välillä ensi-maisesta
tilasta, sillä kumpaisellakin
niin Torontolla kun Port Arthurillakin
on hyviä mahdollisuuksia
sen saamiseen. Siksi odotammekin
taistelun saavutuksia mitä suurimmalla
jännityksellä. Torontolaiset,
muistakaa nyt pitää kurssinne ja
pyyhkäiskää kerrankin Port Arthurin
sivu, sillä nyt jos koskaan
teillä on siihen tilaisuus. Sault Ste
Mariessa ei tilaajamäärä viikon si-.
säilä ole muuttunut ollenkaan,
vaan pysynyt täydelleen samassa,
samoin on Cobaltissa, Connaught
Stationissa. Kirkland Lakella on
taas alentunut, samoin Timminsis-sä,
Finlandisa, Intolassa ja oikeastaan
koko Port Arthurin ympäristössä,
joten joutuupa tuumaamaan,
että eikö se piiritoimikunta siellä
saa mitään aikaan Vapauden levityksen
tehostamiseksi. Monilla muilla
paikkakunnilla on alentunut missä
yhdellä ja missä useammalla,
mutta me odotamme kuitenkin, että
tuo tappio saavutetaan takaisin ja
hyvän lisän kanssa, kunhan nyt
kaikkialla pääsevät siitä suomalaiselle
ominaisesta saamattomuudesta eli
hidasluontoisuudesta jolla asioihin
aina ensi aluksi käydään kiinni. Jokohan
seuraavassa katsauksessa
saamme tilaajamäärän ilmoittaa kohonneen,
vai vieläkö joudumme puhumaan
alenemisesta.
Nyt on vain jokaisen muistettava,
että Punaisena kuukautena
kaikki tilaajamme toimivat asiamiehinä
ja ottavat tilaajia täydellä todella.
.
Vapauden levitysosasto.
ten, että Timminsin osaston asettamista
ehdokkaista valitaan 4 j a So.
Porcupinesta ja Pottsvillesta 1, yhteensä
siis 5 lukuinen. Näistä viidestä
edustajakokous valitsee piirijärjestön
sihteerin. Laajennettuun
piiritoimikuntaan 1 jokaisesta piiriin
kuuluvasta osastosta,
10. Luettiin Cobaltin osaston
alustukset:
a) Osasto ehdottaa piirijärjestön
sihteeriksi Jalraar Oksasta ja sihteerin
palkaksi ei enempää kuin
$15.00 kuukaudessa.
b) Agitatsioonityön tehostamiseksi
englanninkielisten keskuuteen
katsoo osasto parhaimmaksi muodoksi
tehdä sitä sanomalehden kautta;
ja siksi on ryhdyttävä avustamaan
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-05-18-02