Vapaus, May 26, 1925

              gjlEÖEM ÄlHfEM TFöMlAAfMAT YHfEISlIMTAMAAN! TfmAMTm 3A TMMmmKMM mmm tmimjmMJfAt
Työväen vapaiitiis tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
Vain Jäi'Jestyneenä joukkona
\^oi työväenluokka voittaa!
Federated Pressin jäsen. Tiistaina, toiikok 2S p. — Tues,, May 26tlt, 1025 I X ¥E0sIk.-V0l IX
^ffieo Urkotalseena on vapauttaa
koko lana.
j^j-too. — Eanskan hallitus on
pBÖlivi''aliisesti tiednstellut Britan-nian
hallituksen aikeita sunä tapa­uksessa,
jos riffiläiset loukkaavat
kansainvälisellä sopimuksella tur­vattua
Tangierin alueen puolueet­tomuutta.
Abd-el-Krim on keskit­tänyt
joukko-osaston lähelle Tan-gierin
rajaa, nähtävästi yrälittämät-tä
tuon alueen puolueettomuudesta,
jos näkee edulliseksi käyttää sitä
sotaliikkeissään.
Espanjan hallitusta on Eanskan
taiiolta myös ankarasti painostettu
joko ryhtymään lositaisteluun es­panjalaisella
alueella mellastavia
riffiläisiä vastaan taikka antamaan
"joillekin toisille" (s. ©.-ranskalai­sille)
vapaat kädet toimia heidän­kin
alueellaan. EnMmältä Madridin
hallitus oli varsin Jcylmä , näille vaa­timuksille.
Mutta gitte lähetettiin
sinne maanpakolaisuudesta armah­dettu
ent. sisäministeri Malvy, jolla
on paljo ystäviä Espanjassa, m. m,
sotilasdirektoorion päämies de . R i -
vera, ja hän' lienee saanut Espan­jan
hallituksen yhtymään ainakin
Riffin rannikon saartoon.
. Riffiläisille on kuletettu suuret
määrät sotatarpeita laivoilla Rotter­damista
ja tuotu ne maihin pienis­sä
kalastus-aluksissa. Nyt ilmote-taan
ranskalaistenpa espanjalaisten
saartaneen Ajdirin sataman, josta
riffit etupäässä ovat saaneet sota-tarpeensa
ja jossa sitäpaitsi on hei­dän
päämajansa. Huhu kertoo lai­vaston
hetimiten ryhtyvän tuota
kaupunkia pommittamaan, mutta s i ­tä
ei pidetä uskottavana, sillä Abd-el-
Krimillä on siellä tuhansittain
espanjalaisia sotavankeja, jotka
pommituksessa voisivat joutua sur­matuiksi.
Sut^ Uistcriii odotettavaxka.
Riffiläisten liikkeet ovat saatta­neet,
vaaraan Oudja-iFezin rauta­tien,
uhaten «siten katkasta rans­kalaisten
yhteyden Algierin kans­sa.
Heidän aikomuksensa on val-lottaa
Fezin kaupunki, joka -on M a ­rokon
uafeonnollinen pääkaupunki ja
ranskalaisten perusasema Marokos­sa.
Jos Abd-el-iKrim saa sen val-lotetuksi,
sj-tyttää se kaikkien mau-rilaisben
heimojen keskuudessa sel­laisen
uskonkiihkon, että ranska­laisten
ar\'ovalta , Marokossa • on
mennyttä. ' Ranskalaisilla ' o » nyt
50,000 valittua miestä valmiina vas­taanottamaan
riffien tFeziin suun­taamaa
hyök3ä:ystä.
Rauk&laiset itse varustivat riffit
aseilla.
Kommunistilehti Humanite seik­kaperäisesti
paljastaa, kuinka A b d -
el-Krim V. 1923 Pariisissa käydes­sään
Poincaren tieten „ teki sopi­mukset
ja järjesti luotoh hankkiak­seen
riffiläisille aseita taisteluunsa
espanjalaisia vastaan. Poincaren
hallituksen ohjelmana oli antaa rif­fien
karkottaa espanjalaiset Maro­kosta
ja sitte kukistaa Abd-el-Krim,
jolloin Ranska saisi koko Marokon
haltuunsa, Riffin kaivoksetkin, joi­ta
englantilaiset ovat tavotelleet.
Samalla Pariisin matkallaan Abd-el-
Krim teki myös englantilaisten liik­keiden
kanssa asehankinta-sopimuk­sia.
Nyt riffiläisillä on enemmän
espanjalaisilta vallotettuja aseita
inin ranskalaisilta saatuja. Eräs
sangen vaikutusvaljtainen »porvari-ladikaalinen
lehti lisää, että snurf
oäa nyt ranskalaisia ^vastaan suun-natnbta
ranskalaisista aseista an­nettiin
Ranskan sotajphdon toimesta
Oaergha-joen varrella asuvalle vol-aaHcaalle
Beni Zeraual heimolle,
jotta se voisi puolustautua mahdol­lista
riffien . hyökkäystä vastaan.
Mutta tämä heimo yhtyiMn Abd-el-{
Krimiin ja käyttää nyt aseitaan J
tanskalaisten karkottamiseksi pOis
aaasta.
Ei ainoastaan kommunistien,
vaan myös sosialistien j a radikaa­lien
keskuudessa yhä' enemmän'va-
^ n t u u se mielipide, että koko
firtomaitten Ja suojelusalneitten
hankkiminen on epäedullista,
•ashaaaikaista politiikkaa,
.305ta on maalle ehennnän vahinkoa
' ^ h y ö t y ä . Samoja- aineksia sol­a
n a sodan aikana "tappiontalito-
Jöf"; nyt heitä sanotaan "siirto-n-
hollisiksi'' - j a inoxötaan
epäiänniaallisandesta".- Kuitenkih
nämä puolueet niin voimak-
* ^ "edtistettuina ^pa^lame^tiss3,
«tta Paideven halKÄ on niiden
kannatuksesta riippuvainen. Tätä
nykyä ne jyrkästi vaativat Marokon
sodan lopettamista alkuunsa, dllä
siitä' koituva hyöty ei kuitenkaan
vastaisi uhrauksi^.
Painleve on parhaansa .Nt^ukaan
koettanut vakuutella, että hallituk­sen
tarkotuksena ei ole vallottaa
tuumaakaan lisää aluetta, vaan
puolustaa ennen vallattua aluet­taan.
h i i n k i n ollen ovat ranskalaisten
vaikeudet tavattcnnan suuret. Apu­joukkojen
kuljetukseen on palkat­tava
ulkomaalaisia aluksia; armei-jatarpeita
täytyy suureksi osaksi
ostaa maista, joiden rahankurssi on
korkea; armeijan ylläpito, vaikka
siinä enimmäkseen onkin maan
asukkaita, tulee kalliiksi j a tuka­laksi
kesäkuukausina Pohjos-Afri-fcan
polttavan kuumassa ilmastossa,
loitolla rannikosta " j a uskomatto­man
valkeapääsyiselE seudulla.
Winnipegr. — Sellaista tapausta,
kuin toveri Jack Gresejn ja hänen
•anhempainsa, sisartensii -ja veljien*
sä karkottaminen taalta Engkntiin
vajllankumoaksellisen toimintansa
tähden, on tapahtunut vain anihar­voin
Canadan historiassa. - Koko
perhe saapui Canadaan joku aika
sitten ja asettui Winnipegiin. Heti
maahan .saavuttuaan ryhtyivät per­heen
jäsenet ottauiaan osaa kom­munistiseen
liikkeeseen, ja toveri
Jack Gregs alkoi tarmokkaasti toi
mimaan kommunistisen nuorisoliik­keen
eteenpäin viemisessä. Taivon
kuluessa on perhe joutunut turvaa-tumaan
Icatipu^gin apuun, kuten
niin monet muut perheetkin Win<
nipegissä ja toisissa Canadan suur-kaupungeissa*-
Viisi eri kertaa uh­kasivat
kaupungin viranomaiset .kar­kottaa
perheen Englantiin nimelli­sesti
sentahden, ettei se voinut huo­lehtia
toimeentulostaan, ja olivat
aktiivisina työväenliikkeessä. Nyt
ön karkotusui^us pantu lopulli­sesti
täytäntöön t. k: 20 p:na.
Ratkaisevan sysäyksen viranomais­ten
toimenpiteille antoi toveri Jack
Greggin vapunpäivänä Winnipegi8
sä pitämän puhe.. Toveri Gregg pu;
hui Kommunistisen Nuorisoliiton
puolesta ja siksi voimakkaalla ta­valla
osbtti' nykyisen järjestelmän
kiroukset, jotka erityisesti lankea­vat
nuorten työläisten- niskoille, et­tä
porvaristo ''joutui pelon valtaan.
Itänen tuima hyökkäyksensä brit­tiläisen
imperialismin, lippua vas­taan
oli enemmän kuin pomojen
luokka voi sietoa, jonka he ovat~ to­denneet
toveri Greggin karkottami-selku
' Moiset poi^ariluokan edesottami-set
ovat kerta kaikkiaan sietämättö­miä.
Jos he tästä tapauksesta suo­riutuvat
ilman suuremmittä protes­teitta;
tulevat he käyttämään U'
maa taktiikkaa, mifloin vaan hy
vaksi näkevät.
ICommunistlsen NuoHsoliiton toi
m^eenpaneva komitea kohottaa pro­testiäänensä
moista julkeaa, suoraa.
Nuorisoliittoa^ ja yleensä aktiivisia
työläisiä vastaaq tähdättyä hyökkä­ystä
vastaan.* Pomojen luokka ha­luaa
tuhota tämän maan koko työ­väenluokan
taisteluhengen samaan
malliin, karkottamalla sen johto­miehet.
Kommunistisen Nuorieolii<
ton .toimeenpaneva komitea • tulee
taistelemaan sellaisia toimenpiteitä
vastaan ja kehottaa koko tySraen'
luokkaa tekemään samoin.
JALKINETVÖLÄISET EIVÄT O LE
SOTAA VASTAAN
Montreal — - A m e r i k a n jalkine-työläisten
nnio, joka täällä pitää
kokoustaan, leimasi kaikM sotavas-taiset
ponsiehdotukset "radikaali­siksi"
j a hylkäsi ne. Yhdessä nois­t
a ponsista ehdotettiin, että Jos
uusi mailmänsota syttyisi, niin u -
nion kaikki 50,000 jäsentä lakkai­sivat
työstä. '
Lapsityön Keltänustä kokevaa
(Yhdysvdtain?) pemstusjakimnn-tosta
kannattava ponsi hyväksyttiin.
Samoin hyväksyttiin ponsi rahaDx-een
avun antanusMta Nova Scotian
lakkolaiäUc.
Italia kykenemätön
maksamaan ^ta-velkojaan
Rooma. — Italia kyllä "tunnus­taa"
velkansa Yhdysvalloille, sama­ten
kuin Suufbritannialle. Mutta
niiden maksaminen on hiukan e r i
asia.
Mussolini on Yhdysvaltain äskei­sen
vaatimuksen johdosta pitänyt
puheen, joka osottaa miehen ole­van
"ylpeä kuin Hämeen kerjäläi­nen".
Puheen sisällön kertovat por-varilehdet
seuraavin, sanoin:
"Meidän tulisi saada hieman pa­remmat
kuin suositun kansakunnan
ehdot, sillä meiltä kaatui mailman-sodassa
632,000, tuli raajarikoiksi
400,000 j a haavottui miljoona mies­tä.
Meidän varallisuutemme olisi
myös otettava lukuun; se on ainoas­taan
viides-osa Ranskan varallisuu­desta
eikä ollenkaan verrattavissa
Englannin varallisuuteen. Meidän
on saatava paremmat ehdot kuin
mitä niille on myönnetty; jos ne
saavat maksuajan lykkäystä, mei­dän
on saatava sitä yhä enemmän;
jos niiden maksuerät jaotellaan ^o-^
sikymnienille, on meille annettava
maksuaikaa vuosisatoja. Jos tah­dotaan
saada meiltä maksua, on
meidät autettava sellaiseen ase­maan,
että voimme maksaa. Olisi
kovin julmaa, jos mailmansodassa
voitetut maat saisivat osakseen pa­remman
kohtelun kuiii me".
Suuri enemmistö Italiassa täy­sin
hyväksyy Mussolinin lausunnon,
vakuuttavat lehdet. Vastustuspuo-luekin
on samaa mieltä sotavelkäin
suhteen. Vähemmiistö, johon kuii-i
u u yseita fascistejakin, pitää Mus-soliniri
kantaa liian ^lievänä.
Liberaalinen taloustieteilijä ja
hallituksen ankara arvostelija, se­naattori
Enaudi, äskettäin suoraan
sanoi, että Italia menisi vararik­koon,
jjos se yrittäisi ruveta maksa­maan
velkaansa Yhdysvalloille ja
Britannialle, paitsi jos ne ottavat
maksuksi "siirtolaisia j a muita ita-lialaisia
tuotteita". '^^
"Italian ensimäinen rahana suo­ritettava
maksuerä lennättäisi lii­ran
kurssin hurjaa vauhtia alas ja
tuottaisi suunnatonta kurjuutta
maan väestölle, korottamalla elin-tarpeitten
hintoja ja alentamalla
liiran ostokykyä", saiioi Enaudi. Se
on Italiassa yleinen mielipide sota­velkäin
maksamisesta.
Fraser-joki tulvii
Vancouver, E. C. — Fraserin
varsilla olevat alhaiset maat tule­vat
kärsimään suurta vahinkoa, jos
nykyinen tulva yhä jionsee, niin­kuin
vallitsevan lämpimän Siman
takia on l u u ^ v a t a . Missionissa
olevaa 20 jalan merkkiä on aina
pidetty vaaranpaikkana: kun vesi
nousee siihen saakka, on se paha
enne, j a jos se nousee sitä, kor­keammalle,
käy tilanne 'huolestutta­vaksi.
Nyt on tulva jo pari tuu­maa
yläpuolella 20 jalan merkin.
Tuhansia eekkereitä on j o tulvan
vallassa, j a monet farmarit ovat
paenneet kodeistaan. Toiset ajele­vat
karjaansa turvaan korkeam­malle
seudulle.
Kaikkialla maakunnan sisäosissa
vallitseva kovin helteinen sää on
vuorilta äkkiä sulattanut lumen ja
jään, j a joka suunnalta syöksyy
hurjia vuorivirtoja Fraserin uo­maan,
eikä mitään oireita tulvan
ehtymisestä ole nähtävissä, Päig^
vastoin ottaa vielä pari kolmie vuo*
rokautta, ennenkuin päätulva saa­puu
Fraserin alajuoksun-lakeuksille.
Muutamilla tulvaseuduiilä eivät far­marit
nytkään enää pääse kulke­maan
muuten kuin veneillä.
VÄITTÄVÄT VALMISTAVANSA
KEINOTEKOISTA SOKEBIA
Washington. Hallituksen nor-mitoimiston
kemistit ovat keksineet
sokerin .vastikkeen, joka saattaa
mullistaa koko sokeriteollisnnden-
Axtisokan juurimukuloista he val-mistarät
erinomaista levuloosia (he-delmäebkeria>,
joka on 50 pros.
imelämpää kuin Tuokos<^eri ja
paolta ' imelämpää kain glukoosi
(rypälesokeri)- Odotetaan* piakkoin
ilmestyvän virallisen selostuksen
tohtorien B. S. Jacksonin j a F . J .
Dayn" tällä alalla tekemista Itokeista.
BerliinL — Saksan monarki^i-sen
natsibnalistipuolueen johtaja,
kreivi Westarp, puhuessaan valtio­päiviin
"virallisesti" puolueensa n i ­messä
astui ulos kuorestaan ja
peittelemättä ' vaati "muutoksia
Weimarin perustuslakiin". Nuo
muutokset hänen mielestään voisi
tehdä erikoinen valiokunta, joka
myös voisi harkita presidentin val­lan
laajentamista ja valtakunnan
lipun muuttamista koskevia kysy­myksiä.
Puheessaan hän suoraan
sanoi olevansa monarkisti ja "pan­neensa
vastalauseensa vallankumo­usta
vastaan jo silloin kun tasaval­ta
julistettiin".
Heti seuraavana päivänä sisämi­nisteri
Schiele hallituksen puolesta
vaati uuden valiokunnan muodosta­mista,
jonka tehtäviin kuuluisi: ny­kyisen
tasavallan perustuslain ^ uu­delleen
laatiminen; , vanhan keisa­rillisen
musta-valko-jpunaisei^ lipun
ottaminen valtakunnan lipuksi; t a ­savallan
puolustusta^ koskevain la­kien
kumoaminen,^ j a ^Leipzigin val­tiopetos-
oikeuden poistaminen.
Ehdotustaan p e t* u s t e I Iäkseen
Schiele selitti, että sisäisen ra\ihan
vuoksi oli vanha keisarillinen lippu
palautettava. Nykyiset maanpuo­lustusta
koskevat lait olivat vanhene
tuneita vallankumouskauden jättei­tä,
jotka hänen mielestään oli pyy­hittävä
pois perustuslaista. Edel­leen
hän vaati äänivaltaisuus-iän
korottamista, niin- että ikärajaksi
tulisi 20 vuotta,; nykyisen 18 vuo­den
sijasta; tämä muutos tarkot-taa
i^eä kommunisteja, joilla on
enimmän kannatusta nuoremman
polven keskuudessa.
Hindenburgin ei tarvitse rikkoa'
valaansa.
Presidentti von Hindenburg dn
vannonut uskollisuute taWallan
perustuslaille, mutta^-se ei mitään
haittaa —' hänen kannattajansa ai
kovat jättää 'jälelle "mahdollisim­man
vähä siitä perustuslaista, jolle
hän voisi uskollisuuttaan osottaa.
Hallituksen ehdotus on tulkittava
edellämainitun . kreivi We3tarpin te­kemän
alotteen yhteydessä. Näitä
natsionalistisia perustuslain muutos­ehdotuksia
koetettiin tuoda tarjolle
mahdollisimman runsaasti sokerilla
silattuina. Niinpä kreivi Westarp
mukamas paheksumalla puhui siitä,
kuinka "eräissä piireissä ei tah­dottu
uskoa, että presidentti votv
Hindenburg tarkotti totta vannoes-saan
uskollisuutta tasavallalle. Mei­käläisille
vala ei ole tyhjä muodol­lisuus;,
meillä ei ole, pienintäkään
pelkoa siitä, etteikö Hindenbursin
kaltainen mies pitäisi valaansa".
Samassa hengenvedossa hän k u i ­tenkin
jatkoi: "Kenraali von H i n ­denburgin
valitseminen ei merkitse
sitä, että 'me hyväksyisimme tasa-v
a Italais-demokraattis-parlamenttaa-rista
järjestelmää. Me tulemme te­kemään
kaiken voitavamme sen us­kon
puolesta, joka kenraali von
Hindenburgin valitsemisessa vei
meidät voittoon. Tämä usko on kas­vava
yhä vaikuttavammaksi, j a Sak
san kansa tulee ponnistelemaan i t ­selleen
sen vakaumuksen, että sen
täytyy; niinkuin aina ennenkin his­toriansa
varrella, saada takaisin i t ­sekunnioituksensa
ja itseluottamuk­sensa
j a siten uudelleen saavuttaa
toisten kansojen kunnioitus".
Nosket mukisevinäop vastaan.
S^ialidemokraattien yritys saada
Hindenburgin vaali kumotuksi, sii­nä
harjotettujen räikeitfen väärin-käjrtöksien
takia, meni n i i t t y y n —
jos koko jrrityksellä lie totta tarko-tettukaan.
Nyt uhkaavat sos.demokraatit eh­dottaa
epäluottamuslausetta halli­tukselle,
perustellen ^•^ehdotustaan
sillä, että niin vahvasti oikealle
kallistava hallitus kuin nykyinen
hallitus on, ei vöi toivoa voivansa
jatkaa vahvasti vasemmalle kallis­tuneen
hallituksen alottamaa sovin­nollista
ulkopolitiikkaa.
Vaikka he olivat luottavinaan
kansleri Lutbei^n ja nlkoministeri
Stresemannin vakuutuksiin siitä, et­tä
ulkopolitiikka pysyy entisellään,
^os.demokraatit selittävät näille
kahdelle miehelle käyvän ylivoU
maiseksi vastustaa nykylait halU-tusta
kannattavain äärimmäisten oi­keistolaisten
vaikutusta, nuo ainek­set
kun alinomaa moitiskelevat Sak­ean
sovinnollista s u h t a u t a i ^ t a liit-tootanefhin.
Miehen muutos Egryp-tissä
ja Palesti-nassa
Lontoo. — Samana päivänä i l -
motettiin hallintomiesten vaihdos
sekä Egyptissä että Palestinassa.
Egyptissä nimitettiin sotilashenkilön
tilalle siviilimies, mutta Palesti-naan
tuli siviilihenkilön tilalle so­tilas,
'
Kenttämarsalkka AUenbyn eroon
Egyptin käskynhaltijan virasta se­litetään
syyksi Sirdar Lee Stackin
murhasta Egyptin hallitukselle teh­tyä
uhkavaatimusta, josta yleensä
on moitittu V Britannian ulkominis-
•teriöä, mutta joka oli laadittu
loordi AUenbyn virastossa Kairos­sa.
(Ulkoministeri oli pahekslnut
:^uon ultimaattumin jyrkkä sa­namuotoa,
j a siitä Allenby oli "ot­tanut
itseensä". Hänen eronsa on
ollut ^koja sitten päätetty asia, sen
toimeenpaneminen oli ainoastaan
ajan kysymys. Ulkoministeri on
alahuoneessa vakuuttanut, että mie-henvaihto
ei aiheuta intitään muu­tosta
' brittiläiseen politiikkaan
Egyptissä eikä Sudanissa. Mutta
kun AUenbyn seuraajaksi nimitet­tiin
siviilihenkilö, parlamentin jä
sen George Lloyd, selitetään sen
osottavan eitä, että asianomaiset pi­tävät
tilanteen jo siihen määrin
rauhottuneen, ettei kapinan vaaraa
enää ole. ^
Palestinan korkeimpana hallitus-miehenä
ollut Sir Herbert Samuel
lienee eronnut omasta tahdostaan.
Se seikka, että häh on kansallisuu­deltaan
juutalainen, on suureksi
osaksi aiheuttanut Palestinan ara­bialaisten
asukkaiden tyytymättö­myyden
brittiläistä hallintoa vas­taan.
Hänen sijaansa on nyt n i ­mitetty
kristitty. Mutta tätä puol­ta
asiassa ei pidetä n:lnkään tär­keänä
kuin sitä,' että seuraajaksi
tuli tunnettu sotilas, kenttämarsalk­ka
Plumer, Suurin sodan vaara
näillä mailla uhkaa nyt Mesopota­miasta,
jossa turkkilaisilla on use­ampia
divisioneja keskitettynä pit­kin
Mosulin rajaa. Jos rejakaha-koita
turkkilaisten kanssa .syntyisi,
oletetaan loordi Plumerlr. tulevan
komentamaan Mesopotamiassa ole­via
brittiläisiä joulckoja, ne kun
ovat ainoastaan muutamäin tuntien
lentomatkan päässä Jerusalemista.
Sos.demokraateilla on kuitenkin
inuutakin syytä nykyistä hallitusta
vastaan. Tärkein niistä on halHtuk
sen ehdottama korkea tulli vehnälle
ja muille elintarpeille, jota työväki
tietysti ankarasti vastustaa, Sen­tahden
täytyy noskienkin näön
vuoksi rähistä vastaan, vaikka he
ratkaisevalla hetkellä epäilemättä
pettävät työväen tässä, niinkuin
kaikissa muissakin asioiss^j. Niin
ne ovat toisissakin maissa autta­neet
fiuurviljelijöitä suojelustullien
avulla kiskomaan: pakkohintoja elin­tarpeista.
Sama juttu Unkarissa.
Se taantumuksen laine, jonka
barjaJla Hohcnzollernien pitäisi rat­sastaa
takaisin Saksan, valtaistui
melle, imahdolI>»isti myös nostaa
Hapsburgtt uudelleen Unkarin k u ­ninkaiksi.
Unkarin hallitus on päättänyt ju
listaa amiraali Horthyn elinkauti­seksi
valtionhoitajaksi Ja. on parast'-
aikaa neuvotteluissa liittoutuneitten
kanssa luv^n myöntämisestä «nt.
keisarinna Zitalle j a kruununperilli­selle,
Otto priiissiile, palata Buda
pestiin. Pariisissa olevalla lähetti­lästen
neuvostolla ei kuulu olevaii
periaatteessa mitään muistuttamista
sitä Vastaan, jos Zita poikineen pa­laa
Budapestiin, Unkarin hallitus­piireissä
on viime aikoina paljon
puhuttu Otto prinssin julistamises­ta
valtaistuimen perilliseksi kolmen
vuoden kuluessa. Valtionhoitaja
Horthy, joka samaUa on pääminis­terinä,'-
on sanomalehtien edustajille
ilmottanut sellaisen aikeen olevan
vireillä.
Tietysti ei kummassakaan maas­sa,
Saksassa^ikä Unkarissa, ole tar­kotuksena
monarkiaa palauttaa ihan
käden käänteessä, mutta näi^ä tuu­mat
osottavat, mihin taantumus
Keski-Europassa pyrkii, j a kuinka
suureen vauhtiin BQ j o on päässyt
sikäläisten sos.demokraattisten pet-torijobtajten
suosioUisella avulla.
Saksa vetoaa mailman-oikeuteen
Geneve. — Ensimäisen kerran
vetoaa Saksa mailmanoikeuteen,
alistaen sen ratkaistaviksi Ylä-Sch-lesiaa
koskevat Puolan j a Saksan
väliset riitakysyhiykset. Saksa väit­tää
puolalaisten rikkoneen taloudel­lisia
välisopimuksia j a omavaltaises­ti
anastaneen maaomaisuuksia ja
teollisuuslaitoksia.
Tflfna Saksan toimenpide ennus­taa
sitä, että Saksa tulee -mailman-oikeuden
harkittavaksi vetoamaan
useita' muitakin Versaillesin ja
/nuista sopimuksista aiheutuneita
riidanalaisia kysymyksiä.
Mailmanoikeuden päätös on lo­pullinen,
jä siihen on asianomaisten
pakollisesti tyytyminen.
Tämä on kolmos kerta, kun mail-manoikcuteein
on' vedottu lopullise­na
oikeusasteena. ,
Avustakaa Bulgarian
pyöveleitä
Sofia. — Sveti Kralin tuomio­kirkon
räjähdyksestä kuolemaan
tuomittu kirkonvartija Zadgorski on
ilmottanut, että räjähdyspommin
varsinainen sytyttäjä oli Reuben
Levy niminen 32 vuoden ikäinen,-
Sofiasta kotoisin oleva mies (IkävU
kyllä, ci siis Moskovasta eikä Wie­nistä
jalan syten tullut).
SlBäministeri Ruseff on erään sa­nomalehden
haastattelijalle selittä­nyt,
että Bulgarian ^taistelu polse-vismia
vastaan oli kaikkien Bal­kanin
valtojen ja koko Europan a-sia.
"Jokoinen valtio, joka avus­taa
Bulgariaa tässä sen työläUssä
taistelussa polsevismia vastaan, aut­taa
tehokkaasti Bulgariaa yleisön
rauhan ylläpltämiaossä", hän lau­sui.
<~
Toinen samanlainen verihurtto,
sotaministeri Volkoff valittelee,
että ylfympäri Bulgarian on kom
munistincn toiminta uudelleen cl
pynyt. On saatu ilmi monta uut­ta
salaliittoa, jotka ovat olleet täh­dätyt
korkeitten viranomaisten hen
keä vastaan. Hallitus on keskit­tänyt
sotaväkeä tilanteen hallitse­miseksi.
On myös saatu tietoon
salaliitto, jonka tarkotuksena oli rä­jäyttää
ilmaan Itämainen pikajuna
sen kulkiessa Sofian j a Fillppopolin
viiniä olevan sillan y l i.
Vetoomusoikeus on hyljännyt
Friedmannin j a toisten kuolemoan
tuomittujfjn valitukfiet jä vahvls-tanut
tuomiot.
V A L I T T A V A TOINEN PAIKKA
ITSEiMURHAN TEKOON
New York, — Ensimäisen ker­ran
ainakin New Jerseyn valtion
Ihistoriassa kielsi oikeus estctuomiol-la
lemmensairaan hyljätyn kosijan
'tekemästä itsemurhaa mielitiettynsä
'asunnon portailla. ,
Hyljätty kosija oli John De L a r -
'go, 26 vuotias, North Bergenistä,
N. J . Samassa kaupungissa aeuva
Domln^lck Gleia oli haastanut hänet
oikeuteen, koska hän uhkasi surma­ta
itsensä Gieian portailla, eentäh-den
että tämän tytär, 18 vuotias
Marie Gleia, kieltäytyi avaamasta
hänelle ovea. Myöntäessään este-tuomion
kehotti tuomari De Largon
etsimään lempeä jostain muualta.
K O U L U L A I S E T LAKOSSA
New Yoxk. ,(FP) — Viime aikoi-na
on John D. Rockefeller nuo­rempi
saanut suurta julkisuutta
New Yorkin kaupunkiin yhteisillä
varoilla rakennettavan kirkon r a ­hastamisessa.
Federated Pressin kir­jeenvaihtaja
on saanut kehotuksen*
metodlstiselta Broadway Tcmple
Building Corporationilta — joka
Buunnitteletf' rakentaa neljä miljoo­naa
dollaria maksavan yhteisesti
omistetun, vuokrattavilla • perhe­asunnoilla
varustetun kirkkoralken-nukscn
— ostaa mainitun korporat-sionin
ulosantamia bondeja, joista
maksetaan viiden prosentin korko.
Kehotuskirjeen yhteydessä on jäl­jennös
öljylf uninkaan jj^ofan kir­jeestä,
jossa hän vakuuttaa kan­nattavansa
yritystä, ja on, itse
puolestaan sitoutunut - ostamaan
250,000 bondit. '
Rockefellerin kirjeessä, joka on
kerrassaan mainio näyte 'keinottelu-kristillisyydestä,
sanotaan: "Raken­nuksesta
cl tule ainoastaan sen
seutukunnan kaikkein vallitsevin r a ­kennus,
k\itcn uskonnon pitäisi hal­lita
kaikkea ihmisoIämSS, mutta
myös sclloinen rokennus, joka' voi­daan
tarpccntullen tykkänään muut­taa
Hikemöallman palvelukseen i l ­man
valkeuksitta, ja niin ollen
edullisin suurille sljotuksillo nyky­ään,
kun kaupunkielämä yhtämit­taisesti
muuttuu,"
Federated Pressin klrjccnvaihta-jallo
henkilökohtaisesti lähetetyssä
vetoomukscBsa sanotaan: "Emme
pyydä teitä lohjottamaan yhtään a i ­noata
senttiä, vaan me pyydBimmo
teidän sijottamaan osan raholston-no
siten, ottä nö kantavat vlidon
prosentin korkoa." "
Rockefeller on eljottanut varo­jaan
moniin erilaisiin uskonnollisiin
laitoksiin. Äskettäin lahjdttl.. hän
500,000 dpliorio pyhän Johannek-flcn-
tuomiokirkon rakennusralias-'
toon.' Samaten 1,088,383 dollaris­ta
4,000,000 dollariin Junialuus-opilllson
liiton seminaarin varojen
kartuttamiseen. Hänen oma juniä^t^
Innpalvcluspalkkansa on F i f t h Ave­nuen
baptistikirkko, johon on saar­naajaksi
nimitetty Roymond Pos-dick.
Toimestaan luopunut pastori
Cornellus WoeIfkln oli Uockefolle-rilU^
suojelijana niinä myrskyisinä
aikoina, jolloin' lapsia j a naisia pol­tettiin
LudIowl6sa, Coloradossa.
Kun Yhteiskunnallisen vallahkumo-uksen
kirkon pastori Bouck Whitc
(teoksen Natserctin kirvesmies Idr-jottaja)
koetti tiedustella pastori
WoelfklniUa hänen isäntä rikok.
sista, sai hän etsivät kimppuunsa ja
tuomittiin kuudeksi kuukaudckBl
vankilaan.
Smith's Falls, Ont, — Täkäläisen
korkeakoulun 450:6tä oppilaasta
meni 410 lakkooti senjohdosta, et­tä
koulun entinen johtaja oli heidän
mielestään aiheettomasti erotettu
toimestaan ja että johtokunta uu­den
johtajan ehdotuksesta oli erot­tanut
seitsemän opettajaa "saamat-^
tomuudestä j a vastaan hangottelus-j
t a " .
Lakkoutuneet oppilaat panivat
toimeen mielenosotuskalkucita, jois­sa
he huutelivat tahtovansa e t i s en
johtajansa takaisin koulun johta­jaksi
j a nykyisien otettavaksi kou­lun
vahtimestariksi.
Johtokunta y r i t t i ensin olla kova­na,
mutta, on nyt suostunut jättä*
inään erotettujen opettajain «sian
perusteellisesti j a puolueettomasti
tatktttavaksi, j a siihen lootta^tl
ovat oppilaat taas palanneet opinto^
jaan iatk&maan.
Mosulin kysymys kireä
Konstantinopoli, •— Mosulin r a - .
jakysymys brittiläiseen "suojeluk­sen"
alaisen Irakin j a Turkin vä­lillä
on taas vaarallisella asteella.
KanfloinlHton tiedotus, että se t u ­lee
lykkäämään päätöksen tekemi­sen
asiassa syyskuuhun, voi eiirtää
Suurbritannlan j a Turkin yhteen­törmäystä
«en verran tuonncm-maltsl,
mutta Angorassa vallitsevaa
mielialaa se el ole parantanut.
Turkki on — j a täydellä ayyllä
—• siinä käBityksesflä, että voimakas
armeija on varmimpana takeena
oikeuden saamisesta. Turkin tasa­vallan
prssidentti, Musiafa iKemal
Pasha, 'on päättänyt pitää liike­kannalla
, kaiicki nyt aseissa olevat
200,000 miestä, vaikka niin suu­ren
taisteluvalmiin armeijan yllä­pito
tulee tuottamaan maalle suu­ren
taloudellisen vahingon.
Turkki suostui siihen, että Kan;
sainliitto saa määrätä rajan Irakia
vastaan, mutta se ei ole sitoutunut
liiton päätökseen alistumaan. L i i ­ton
rajankäyntikomissioni «n nyt
päättänyt aptaa Mosulin Jjaupun-gille
vain pienen kaistaleen -Irakin^
aluetta, j a koska Turkki ei tätä'
päätöstä hyväksy, viivyttää liitto
päätöksensä tekoa muutamia kuu­kausia,
siinä toivossa että Turkki
j a Suurbritannla tällä välin saavat
asian sovituksi keskenään.
VIISI HENKEÄ HUKKUNUT
PYdETEiSSÄ
Ncwport Beach, CaL —- V i i s i hen­keä
hukkui sat^manlsuttlla, kun v o i ­makkaan
vuoroveden pyörre täytti
erään soutoveneen j a toinen sena-vaksi
mennyt vene kaatui.