Vapaus, October 27, 1926

              EesIdTiikkona, lokak. 27 p;nä—WedL, Oct 27
VAPAUS
; C a n a d a n svomalaiäen työväestön a i n o a äänenkannattaja,
i l m i e s ^ S a d b n r y s s a , O n t . , m a a n a n t a i n a , k e s k i v i i k k o na
J a päsantäina.
T o i m i t t a j a t : ^
S. G. N E I L . ' ARVO V A A B A .
B e g i s t e r e d a t t h e P o s t O f f i c e B e p a r t m e n t f O t t a w a,
a s cecond c l a s s matter.''^'-., •••^ ••.•^ - • • •
: CTi '..,.11 . . , ,.
V A P A U S ( L i b e r t y)
T h e o n l y o r g a n * o f F i n n i s h Worker8 i n C a n a d a . P u b -
Ushed i n S o d b o r y , O n t . , e v e r y M o n d a y , * W e d n e s d ay
a n d F r i d a y . _____
V a p a u d e n k o n t t o r i j a t o i m i t u s : L i b e r t y B l d g L o m e
S t . PnbeJin 1038. PöstiÖBote; Boic 69, S n d b u r y , Ont,.
'^Jo8'eite m i l l o i n t a h a n s a s a a v a s t a u s t a ensimaiseen
ldrjeesec>iUie, kirjöttakaa u ^ ^ lii&eenhoitajan p e r -
«oonalfisglfa nimellä. ^
- - J . V . K A N N A S T O . L i i k k e e n h o i t a j a.
Suurbritannian työväenpuolueen
vuosikokous
Vuosi toista sitten o l i meillä aihetta kirjottaa, lausuu
' pu<^ueemme päa-äanenkannattaja, \t|tä vasemman siiven
kdiittyminen MacDonaldin kapitalistista politiikkaa
vastaan Suurbritannian työväenpuolueessa johtaisi sii
hen, että tämä puolue-asteittain omaksubi .selvemmän
lubkkakannah j a joutuisivvaseitaman siiven kontrollin
alaiseksi. Näin tulisi tapahtumaan tai sitten pifolue tu
J i s i eiinen pitkää jakautumaan kahtia. ^Äsken Marga-tessa
pidetyn vuosikokouksen sävystä päättäen näyttää
siltä kuin oltaisiin selvästi kulkemassa viimeksi mai
nittua tulosta, puolueen kahtiajakautumista kohti. Mac
Donald, joka avoimesti ajoi politiikkaansa. «vapaista
käsistä tulpassa parlamentaarisessa :taistelussa,: ilman
kankeitten" kaavojen haittaa», j a pilkkaa sosialismia
^kirjallisena terminä», nähtävästi oli kokouksessa niin
määräävänä tekijänä, että vaikka vasen siipi oli pa-remmin
järjestynyt ja selväpuheisempi kuin ennemmin
tunsi hän olevansa tilaisuudessa tuomitsemaan «hum­puukiksi
» jokaisen • luokkaluontielta olevan esityksen
• ja aivan vakavissaan julistamaan, että mitä kaivostyo-
' Iäiset tarvitsivat, oli «siveellistä apua j a hyviä neu
voja». ,
Vain kaksi viikkoa ennen"^ mainittua työväenpuolueen
vuosikokousta oti MacDonald kapitalistisen sunnuntai­lehden
kautta . lausunut kaivostyöläisten lakosta: «Tä­män
riidan alusta lähtien olemme me huomanneet
omistajien j a miesten välillä suhtautumisen, mikä on
iielkein yhtä^^^^^^^p^
nen.» Mikä havainto! Tarvittiin kaivostyöläisten lak­ko,
j(^a seiirasi yleislakkoa, jonka aikana valtion kaik­k
i voimat mobilisoitiin työläisiä, ' ennenkun Ramsay
MacDonald «huomasi», että työläiset j a työnantajat
eivät rakasta toisiaan. Vaikka tämä voi silloin näyttää
vähämeikiiykselliseltä, niin häi^n puheensa työväen­puolueen
vuosikokouksessa ja .aikaisempi kyynillinen
kieltäytymisensä suostumasta kaivostyöläisten pyyntöön
että hän auttaisi heitä Baldwinin Yhdysvaltoihin lähet
täniän kirjeen vaikutuksen vastustamisessa, selvästi
osottiyat, että se o l i harkittu ^ritys, jolla hän tahtoi
erottaa itsensä^^kalvosmiesten
, vetti»-poIitiikä8ta ja ajaa oiiiaa politiikkaansa, mikä
' oli «csaada kaivostyöläiset takaisin töihin». Surullisinta
tässä oli, se; että rehelliset ainekset itsenäisessä työ-
M väenpuolueessa — hänen, omassa puölueessaqn — eivät
>kyfenneet riittävästi vaikuttamaan päinvastaiseen, suun­taan.
Se tosiasia, että. Robert V i l l i a m s syrjäytettiin puo-
. l u ^ n puheenjohtajan toimesta, voisi aluksi näyttää s i l -
tä ^ u i h ' se kuvaisi vasemman siiven voimaldcuutta. On
; kuitenkin enenmiän mahdollista, että se^ mitä tapahtui,
oli, että hän joutui häviölle sen kannatuksen puuttees­sa;
minkä hän o l i aikaisemmin saanut keskustalaisilta
jÄ useilta nykyisin vasemmassa siivessä olevilta ja tuli
i niinikään hylättyä taantumuksellisten taholta, jotka
vaikka eivät kykenekään löytämään mitään vikaa hänen
nykyisestä kannastaan (hän kannattaa MacDonaldia;
y.mi)veivät pidä hänen menneisyydestään.
Suurbritannian työväenpuolueen Margatessa pidet­ty
vuosikokous on varotus niille kommunisteillie, jotka
asettavat työväenpuolueen toimintoihin osanoton ky­seenalaiseksi,
eikä suinkaan vähemmän'niille candda-laisiBssaliikkeessäf
jotka hyvässä tarkotuksessa väit­tävät,
että Mxs>\ parhainta antaa lyöväenpuolueliikkeert
ajautua niin pitkälle oikealle kuin pahin taantumuk­sellinen
haluaisi sen mennä, ollen siinä uskossa, eitä
«4ten voitaisiin rakentaa voimakas liike. Tässä ei ole
valittavana taantumuksellisten kanssa työskentelyn tai
syrjässäseisomisenj yhtä vähä kuin vallankumouk^elli^
sen^^puolueen ja reformistisen puolueen välillä. Valin­ta
on tehtävä työläisten eduksi toimivan työväen luok­kapuolueen
ja puolueen väliltä, joka samalla, kun sc
on «työväenpuolue» nimeltään ja muodostuu työläis­joukoista,
todellisuudessa ön-kajJitalistisen politiikan
siipi ja kapitalismin tuki, tuoden vähemmän luokVa-tieloiset
työläisjoukot porvariston liberaalisten, vapaa­mielisten,
aineksien suoranaisen johdon ja kontrollin
alaisiksi.^
Jos Suurbritannian kommunistipuolue olisi muuta­mia
vuosia sitten ottanut osaa työväenpuolueen toimin­taan
tai vaikkapa vain rakentanut sen sisälle varman'
ja rohkean vasemman siiven, olisi tämä tuottanut tilan­teen,
missä MacDonald ja häntä seuraavat lordil ja
kreivittäret olisivat, sen asemesta, että he nyt johtavat
työväenpuolueen haaksirikkoon, olleet pakotetut valit­semaan
työväenluokan tai jommankumman kapitalisti­sen
puolueen väliltä. Margaten opetus meille 'on,
että työväenpuolueen, jpuolesta täytyy taistella ja sitä
täytyy johtaa ei välittömän edun ja sopivaisuuden mu-
'^kaan.'mutta koko työväenluokan edun vuoksi ja sen.
velvottamana.
terroria vastaan, mitä imperialistiiet vallat j a saalis­tajat
nyt kaikissa alus- j a siirtomaissa harjottavaL
Kongressia valmistava komitea on alotleilleen saanut
suosiollisen kannatuksen lukuisista maista^ joissa kaur
sallinen itsenäisyys ja kehitys on alistettu vieraan sor­tovallan
alaiseksi. Kaikista Keski- ja Etelä-Amerikan
maista tulee edustajia. Amerikassa toiminnassa oleva
Kiinan-Amerikan veljes järjestö, joka taistelee Kiinan
itsenäisyyden puolesta, tulee olemaan edustettuna. Sa­moin
tällä mantereella toiminnassa oleva Anti-imperia­listinen
liitto- ^orronalaisten kansojen keskuudesta
Aasiasta ja Afrikasta tulee myös edustajia.
Liikkeen merkitystä .kohottaa erikoisesti se, että
Meksikon hallitus ja presidentti Calles ovat homman
t^ana. Calles on jo. aikaisemmin ilmottanut, että hä-.
nen hallituksensa Julee olemaan edustettuna kongres­sissa
ja nyttemmin on hän lähettänyt valmistavalle ko­mitealle
sähkösanomatiedon, jossa osottaa kuinka sy­västi
vapautensa puolesta taisteleva Meksikon kansa
tuntee tarvitsevansa liittolaisia ja ystäviä imperialis­tien
ja katolisen kirkon taantumusvoimia vastaan tais-tell^
saan. Calleä ilmottaa olevansa vakuutettu siitä,
että kongressi avustaa heidän, yapaustaisteluaan ja s i :
ten kokoaa siirtomaiden' voimia yleensä l:aikkien kan­sojen
vapauden hyväksi.—T-o.
Eugene Victor Debs
Eugene V.. Debs on kuollut, kirjottaa puolueemme
pää-äänenkannattaja. Aika, kapitalistiluokan julman
vainon avustamana, on viimein saanut voiton «Genes-ta
», joka oli Amerikan vallankumouksellisten työläis­ten
lemmikki enemmän kuin k&ksi vuosikymmentä.
Gene olisi ollut seilsemänkymmenenyhden vuoden ikäi­nen,
jos hän olisi elänyt marraskuun viidenteen päi­vään
saakka, mutta aikaiseen syyskuussa s a i r a s t u i s in
hermotautiin, josta ei enää kyennyt kunnallisesti nou­semaan.
Valitteluumme taistelijan menettämisestä työ­väenluokan
riveistä liittyy myös valittelu siitä, että hän
ei^nää lopussa ollut euimaisimmassa rivissä, jossa hän
niin pelkäämättömästi marssi kaksikymmentäviisi vuot­ta.
Mutta noiden kahdenkymmenenviiden vuoden his­toriassa
tulee Gene Debs' aina elämään j a innoittamaan
näiden vuosien historiaa tutkivia työllisiä halulla elää,
taistella j a uhmata sortajiaan, ja innoittaa luokkaansa
vallanhalulla j a -tahdolla.
Yhdysvaltal{(inen . toverilehtemme: «Toveri» lausuu,
että Eugene Victor Debsissä kuoli amerikalaisen työ­väenliikkeen
huomatta henkilö, sen raivaaja ja Innos­taja,
ja jatkaa:
Debs oli persoonallisuus, johon' yhdistyi kaikki se,
mikä sosialistlpuolueessa aikanaan oli parhainta. Hän
oli enemmän tulinen Innostaja kuin teoreettinen opetr
taja. Työväenluokan luokkasolldaarlsuuden vaatimuk­set
tunsi hän elävästi herkässä mielessään. Tämä se
johti monesti hänet ristiriitaan nyt myöhemmilläkia
ajoilla puolueensa muitten johtajien kanssa. ' . -
Debs on sen aikakauden kasvattama^ jolloin^x^^
kalainen kapitalismij nousevana ja-murtavana työnty^^
eteenpäin nykyistä-;: Imperialistista astetta :;kohti,^.jolloin:-
sen nostattamat Tistiriidat veivät työväestön ankariin
kamppailuihin. Hän o l i nousevan kapitalismin aikai­nen
taistelija. Tässä vaiheessa oli bäu' yhtä vihattu
kapitalistien taholta :kuin oll^ hänr työläisten; rakastama
persoonallisuus. Amerikalalnen pääomavalta osotti sen
sulkemalla hänet vankiloihinsa.
Mutta viimeisimmän suuren hbtoriallisen murros­kauden
avaamaa tietä ei^ tämä aikaisempien taistelujen
mies enää jaksanut kulkea. Entiset siteet olivat- liian
lujat, voidakseen niitä katkaista. Niin jät hän sosialisti-puolueeseen
Venäjän vallankumouksen Jälkeen, vaikka
työläisjoukotj monet hänen entiset taisteliitoverinsa,
siirtyivät eteenpäin, kommunistiseen. liikkeeseen. Su-,
rukseen näki hän puolueensa näivettyvän ja rappeutu­van..
Hänen asemansa oli traagillinen. Tässä tilassa
jäikin hän enemmän ja enemmän syrjään aktiivisesta
asemasta.
Debs on kuollut. Hänessä kaatui se, mikä edusti
aikanaan sosialistlpuolueessa parhainta ainesta.
Hänen puolueensa on rappeutunut, luisunut suurelta
edistyksen tieltä syrjään...
Amerikalalnen työväestö rientää eteenpäin sitä voit­toa
kohti^. joka Debsin. näkemyksiä aikanaan innoitti.
Porvarillistefl pdoeiden k a i^
niinen vaaleissa
m i e l i v a l l a l l e . J a meidän tulee en- l i i k e a s i a , vaan puolueasia. Ja
Brysselin konsrressi
Anti-imperialistinen, siirtomaasortoa vastustava kan­sainvälinen
kongressi pidetään Brysselissä ensi tammi-
Icuussa. Kalkkien maiden Imperialismia vastustavat
voimat kootaan yhtenäiseen taisteluun sitä sortoa ja
Tyranni —-Abraham Lincolnin /
penkillä! ^
Siinä samassa Valkean talon huoneessa, jossa Abra-lam
Lincoln julisti ikuista sotka monarkiaa ja yksin­valtaa
vastaan, istui Rumanian tyrannin vaimo, edessä
contillaan hallituksen edustajisto ja «maan kerma».
Abraham Lincoln julisti tuhoa jokaiselle monarkialle
ilurupassa ja kaikkialla ja juuri tuossa huoneessa —
nyt siinä istuu. Rumanian talonpoikia ja työläisiä, siis
vapaustaistelijoita, teurastaneen Jiallituksen edustaja
anelemassa lainaa ja tukea pyövelihalliluksen pystyssä-pitämiseksi.
.; ' ^
Valtiosihteeri Kellogg, sen sijaan, että olisi aseman­sa
: edellyttämänä sulkenut maahanpääsyn tältä poliitti­selta
naishenkilöltä, sen sijaan uhkailee lakkauttaa
Daily Workerin postioikeudet syystä,-että lehti voimak­kaasti
palautti mieleen Lincolnin julistamia monarkia-vastaisia
periaatteita. Postioikeddet otettaisiin syystä^^^
eitä joku vielä-nyt, 60 vuotta sen jälkeen, kun tämä
maa kävi raskasta sotaa julistamansa vapaudep saavut­tamiseksi,
' rohkenee Muistuttaa niistä ihanteista, jotkar
esi-isiä kannustivat ponnistuksiin verisissä taisteluissa!
Totta — se vapaus ei silloinkaan ollut sitä, miksi työ­läinen
sen kutitteli, mutta joka tapauksessa mies, joka
silloin istui Valkeassa talossa, julisti sotaa monarkiaa
vastaan. Näiden samojen vapausperiaatteiden julista­misestaan
nyt hallituksen korkea virkamies uhkaa pai­naa
poliittisen yömyssynsä todenpuhujan silmille, etta
ei nähtäisi mitä vehkeitä tämän maan iomistavalla luo­kalla
on Rumanian verisen hallituksen edustajan kans­sa!
— TyÖm.
Edellisessä k i r j o t d m a s s a käsitte­l
i m m e tätä a s i a a enemmän p e r i a a t ­t
e e l l i s e l t a k a n n a l t a k a t s o t t u n a . On
s i i s v u o r o t a r k i s t a a kysymystä v a r s i ­n
a i s e n käytännön k a n n a l ^ i k i n.
Tässä o n meidän lähdettävä a l k a ­m
a a n itse teosta, äänestämisestä.
K u t e n j o a i k a s e m m i n , olemme mai­ninneet.*
o v a t l u k u i s a t suomalaiset
työläiset äänestäneet p o r v a r i l l i s ia
p u o l u e i t a n i i n liittor k u i n maaknn-t
a p a r l a m e n t t i e n k i n vaaleissa. Siinä
meillä o n ' ' s e t e k o , ' j o s t a lähdetään
a s i a a t u t k i m a a n . E i k u k a a n mah­t
a n e o l l a erimieltä siitä, että por­v
a r i l l i s t e n puolueiden ehdokkaiden
k a n n a t t a m i n e n merkitsee tunnus­t
u k s e n a n t a m i s t a puolueelle \^'a s en
e d u s t a m a l l e . ^ vyhteiskuntajärjestel­mälle?
Se s i i s hyväksytään. Käy­tännössä
se merkitsee työväenpnor
lueen^ kieltämistä ^ j a taistelemista
työväestöä vastaan.
O l e n keskustellut tästä, "'asiasta
j o i d e n k i n .työläisten j a p i e n v i l j e l i ­j
ä in kanssa; Palkkatyöläiset ovat
myöntäneet olevansa väärässä, ^. j o s
äänestäisivät p o r v a r i l l i s i a puolueita.
S a m o i n ovat' tehneet f a r m a r i t k i n,
v a i k k a , h e . o v a t lisäneet s i i h e n ' p a l ­j
o n m e r k i t s e v ä n " m u t t a — — " .
Tämä " m u t t a " se tässä asiassa
t a h t o o k i n etukädessä v a i k e u t t a a sel­vän
kannan ottamista. Pääasaissa
^uudisasutussenduilta asuvat k a n n o n -
m u n i t t a j a t ne , j u ^ i ovat, j o t k a e>
tu^äässä ovat -.ä^estäneet p o r v a r i l ­l
i s i a p u o l u e i ^ h ^ J H e sanovat ole­v
a n s a s i i h e n pakotetut. Ja t i e d o s ­samme
o n t a p a u k s i a , joissa: v a l l a s -
s a o l e v a n puolueen maakunnallisen
h a l l i t u k s e n viroisäeikin o l e v a t - h e n
k i l o t ovat pelotelleet u h k a u k s i l l a,
e l l e i : , heidän ^ p u o l u e t t a a n äänestetä.
O v a t selittäneet, että e l l e t t e - äänes­tä
meidän p u o l u e t t a , n i i n ei V a l l a s -
s a o l e v a / p u o l u e e m m e a n n a , ollessaan
p a r a s f a i k a a h a l l i t u s a s i o i d e n hoita­j
a n a , t e i l l e l a i n k a a n v a r o j a teiden
r a k e n t a m i s e e n ; j a k o u l u j e n r a k e n t a ­m
i s e e n . Muuliapa, ei ne j u u r i v o i
j ä j py8ty:'8uor8naisesti ^ ' u h k a a m a a n i
H u v i t t a v a puoli asiassa on se^
että v a i k k a s u o m d l a i s e t k i n ovat e r i
p a i k o i l l a .äänestäneet kumpaakin
p o r v a r i l l i s t a V p u o l u e t t a Ontarion
m a a k u n n a s s a , niiA • ovat he siitä
h u o l i m a t t a saaneetj a i n a j o s k u s j o n ­k
u n pennosen tei^ensä rakentami
s e e n j a k u n n o s t a n u s e e n . Jos näitä
u h k a u k s i a : kaikkKdla pelattaisiin,
n i i n j o h t a i s i i e y / s i l i u p n , että äänes­tettäisiin
ainoastaan vallassa ole­v
a a p u o l u e t t a , m u t t K n i i n ei o l e t a ­p
a h t u n u t . A s i a n l a i t a on s i t e n , et­t
ä näitä uhkauksia^; ei t a r v i t s e ot­t
a a niin vakiavalta k a n n a l t a kuin
j o t k u t tekevät. Sijjlä k a p i t a l i s t i s en
y h t e i s k u n n a n o m a ^^u v a a t i i y h t e i s ­k
u n n a n ; kehittämistä, j ä pystissä p i ­tämistä.
K o u l u l a i t o k s e e n ' ' n ä h d en
o n olemassa tarkoin määritelty
lainsäädäntö, j o s ^ , . määritellään
melko t a r k k a a n apurahojen myön­tämisestä,
j o t e n siinä suhteessa jei
öle - j u u r i s u u r t a k a a n ; t i l a a puolue-l
i s e n - y h t e i s k u n n a n oma e t u v a a t ii
l a s t e n s a a t t a m i s t a l u k u - j a k i r j o -
t u s t a i t o ^ k s L ' Eipä näissä k o u l u i s ­s
a j u u r i muuta opikaan.
K o s t o n käyttäminexi / on kyllä
m a h d o l l i s t a t i e r a h o j e n . myöntämj-sessä,
sillä ne ovat h i e m a n enem­män
r i i p p u v a i s i a m i e l i v a l l a s t a . M u t ­t
a sen^ t a k i a ei k u i t e n k a a n pidä
m y y d ä p e r i a a t t e i t a a n . Meidän t u -
n e n k a i k k e a muistaa^ että p o r v a r i l -
lee muistaa, että Ganada o n u u d i s ­a
s u t u k s e n maa j a v^että sen t u l ee
s e l l a i s e n a ollen kehitellä m a h d o l l i ­s
i m m a n p a l j o n ' t e i t ä j a liikennevä­lineitä.
Jos s a t t u i s i s i t e n , että u h ­k
a u k s i a edelleen h a r j o t e t a a n , n i in
uhkaajat"^ j a k i r i s t y k s e n h a r j o t t a j at
t u l e e s a a t t a a l a i l l i s e e n edesvastuu
seen. Siten menetellen t o i m i t a an
k u i n miehet, eikä myydä p e r i a a t t ei
t a " j a ryhdytä • k a n n a t t a m a a n : t:^övä
e n l u o k a n v i h o l l i s i a.
Liilceaaia eika pnolneasia
•^'-Porvarilliset v a a l i a s i o i t s i j a t ovat
selittäeet, että tämä Jomman kum­m
a n vanhan k a p i t a l i s t i s e n puolueen
äänestäminen e i ' o l e k a a n mikään
p u o l u e a s i a , : v a a n l i i k e a s i a . Ja s a ­m
o i n ovat selittäneet pienviljelijät­k
i n . Ovat nähkääs oppineet tämän
l a u s e e n näiltä p o r v a r e i l t a . Arve­l
e n , että tämä a ^ a o n p e r i a a t t e e l ­l
i s e e n puoleen nähden selitetty, jo
edellisessä ' k i r j o t e l m a s s a j a myön­nämme
siis, että äänestäminen on
p u o l u e a s i a . Tässä ovat k a p i t a l i s t i ­s
e t puolueet j& työväenluokka v a s -
t a k k s / i n . K a p i t a l i s t i n e n ' y h t e i s k u n ta
p u o l u s t a a omaansa, j o n k a köyhälis­t
ö p y r k i i kumoamaan.' Jos kan-r
' n a t a i t p o r v a r e i t a , n j i n o n i s e h e i d ä n e-d
u s t a m a n s a yhteiskuntajärjestelmän
t u k e m i s t a , päinvastaisessa tapauk­sessa
o n se v a s t u s t a m i s t a . Siis päi­vän
selvä puolueasia.
Tässä • yhteydessä . t u l e e esille
myös kysymys, ovatko k a i k k i por­v
a r i l l i s e n y h t e i s k u n n a n r e f o r m i t j a
r a k e n n u s y r i t y k s e t ostetut työläis­t
e n p o r v a r i l l i s e l l e y h t e i s k u n n a l l e a n ­t
a m a l l a k a n n a t u k s e l l a ? ' E i ' s u i n ­k
a a n ! Ovatkö-monien e r i maiden
k a h d e k s a n tunnin työpäivälait jä
m u u työväenlainsäädäntö ostetut
työläisten j a vähäväkisten p o r v a r i l ­l
i s i l l e p u o l u e i l l e a n t a m i l l a äänillä?
Eipä s u i n k a a n ! • Päinvastoin on
p o r v a r i l l i n e n y h t e i s k u n t a e r i mais­i
a ollut p a k o t e t t u -tähän lainsää-
Idänlöön työläisten yhä lisääntyvän
tyytymättömyyden vuoksi j ^ s en
t a l t u t t a m i s e k s i ; Tässä m a a s s a ei'
o l e j u u r i minkäänlaista työväen-lainsäädäntöä,
sillä se j o h t u u j u u ­r
i siitä, että proletajriainekset eivät
o l e muodostaneet I ^ l i n voimakasta
omaa p u o l u e e t t a a n . Jos p i e n v i l j e l i ­j
ä t k in haluavat enemmän etuisuuk­s
i a nykyiseliä p o r v a r i l l i s e l t a yhteis­k
u n n a l t a , niin niitä voidaan saa­v
u t t a a v a i n s i t e n , että kieltäydytään
k a n n a t t a m a s t a p o r v a r i l l i s i a ' p i i o l t i e i -
t a , j a muodostetaan voimakas^työ-väenpuolue:
Tästä' selviää, että t ä*
mä a s i a ei o l e missään muodossaan
P e -
J a k a n n a t t a m a l l a p o r v a r i l l i s i a j O i m i t e l u i s t a t e h t i i n myöheamn
p u o l u e i t a tehdään lisäksi huono I i i - l o i n e n lähetys S m k . 2 , 1 6 0 : — , ^ ^
k e a s i a k i n . Sillä j o s v a a l i e n j o h - s a a n n i slnno i s i t ^ o ^ 4.::-.-
d o s t a toivqjtaan jotain< v i i d e n pen­n
i n parannuksia» niin-niitäkään: e i
t u l e , kun 'äänestää p o r v a r i l l i s ia
p u o l u e i t a . M u t t a k u n - a s e t t u u por­v
a r i l l i s i a p u O l u e l ^ v a s t a a n , n i i n - on
m a h d o l l i s u u s saada näitä p i k k u p a -
rännuksiakin, : k i i t e n muiden " ' m a i ­d
e n esimerkit osottavat.
T o i v o m m e , että näistä kahdesta
k l r j o t e l m a s t a o l i s i o l l u t hyötyä tä­män
tärkeän asian - selvittämiseksi.
P a r h a i t e n nämä a s i a t k u i t e n k i i ^ selr
viää. niistä keskustelemalla. Nyt
k u n O n t a r i o s s a k i n lähestyy m a a k u n ­t
a v a a l i t on työläisten-tehtävä tämä
a s i a i t s e l l e e n selväksi j a pysjrttävä
pois v a a l e i s t a , e l l e i työväestöllä ole
omaa ehcTokasta. E i mitään kanr
n a t u s t a p o r v a r i l l i s e l l e yhteiskun­n
a l l e ! S.
Caeadan Suomalaisen
Järjestön asioita
Suomen toverit
kiittävät
Järjestömme toimeenpanevan k o ­m
i t e a n järjestämänä t o i m e e n p a n t i in
v i i m e kesän a j a l l a o n n e n t o i v o t u k ­s
i e n keräys Suomen s o s i a l i s t i s t en
työväenlehtien 3-vuotismuistolle
(syysk. 19 p . ) , sekä V a p a u d e n liik-^
k e e n ^ k a u C l a lähetettiin nämä v a r at
T y ö v ä e n j ä r j e s t ö j e n Tiedonantajan
K a n n a t u s k o m i t e a l l e , joka puoles­t
a a n jaottelee ne s u h t e e l l i s e n t a r ­k
o i t u k s e n m u k a i s u u d e n j a vaatimuk-i^
s i e n p o h j a l l a e r i l e h d i l l e.
A l e m p a n a oleva k i r j e on lähe­t
e t t y i l m o i t u k s e n a j a k i i t o k s e n a r ar
h o j e n p e r i l l e saapuessa: -
T o v e r i A . T . H i l l,
T o r o n t o . ^
P3rydämme teitä ystävällisesti
s a a t t a m a a n toverijärjestön t i e t o o n,
että olemme t . k . 18 .p:nä v a s t a a n ­o
t t a n e e t o n n i t t e l u j e n hankinnasta
kerääntyneet v a r a t Smk; 9 , 0 6 8 :— j a
t u l e m m e niistä h e t i lähettämään t o -
v e r i l e h d i l l e heille kuuluvan, osuu-
I d e n ; " ^ S a m a l l a pyydämme saatetta­v
a k s i o n n i t t e l u j e n j a sanomaleh­tipäivän
vieton hyväksi ahertanei-^'
d e n toverien tietoon vilpitön k i i ­toksemme
siitä suuremmoisesta a -
v u s t a j a esimerkistä, j o l l a sikäläi­set
toverit oyat toimintaamme - t u ­keneet
a i n a s i l l o i n k u n voittamatto-^
miltä näyttäviä v a i k e u k s i a on t i e l ­lemme
t u l l u t Heidän antamansa
e s i m e r k k i on paras todistus työ­väenliikkeen
kansainvälisyydestä,
kansainvälisyydestä, joka ei tun­ne
v a l t i o l l i s i a . e i kä maautiete^Uisiä
r a j o j a s i l l o i n y k u n y h t e i n e n esiin­t
y m i n e n yhteistä v i h o l l i s t a vastaan
o n kysymyksessä.
T o i v o e n e d e l l e e n k i n j a t k u v a n ja
yhä lujemmaksi kiteytyvän taiste
l u - v e l j e y d e n välillän^me ^säiljnrän
merkitsemme ^ t a i s t e l u t e r v e i s i n:
; Helsingissä/ s y y s k u u n 2 3 p. 1926,
T y ö v ä e n j ä r j e s t ö j e n T i e d o n a n t a j an
k a n n a t u s k o m i t e a .
p u sinne jälkeen tämän.
K o l m i - v u o t i s m n i s t o j n h l a i n tulois.
t a t e h t i i n t . k . 8 p. Järjestön kes-knsvnrastosta
> ensimäinen lahetv»
S m k ! 1 1 , 8 2 0 ? - j a lopullinen
r i t u s - t e h d ä ä n - n i i a - p i a n - kuin"öli5r"~
me s a n e e t tilitykset osastoatami
me. On v i e l ä u s e i t a osastoja joit>
t e n tiedetään j u h l i i n ottaneen o-s
a a , mutta .syystä_ t a i toisesta ei
o l e vielä tehneet tilitystä. Osasto­j
e n olisi n y t k a t s o t t a v a että asia
h u o l e h d i t a a n . . ,
S u o m e n toverien ilmaisema 3di.
i o l l i s u u s olkoon innostamassa meil
t ä auttaessamme heidän toiminl
t a a n s a työläistep j a talonpoikain
hyväksi siellä, sekä että yhä uudel­l
e e n käsitämme ratkaisevimtnäh a-v
u s t i i k s e n loppukädessä lepäävän
tämän maan luokkataisteluliikkeen
m u k a n a toiminnassa j a taistelussa
yhteistä k a p i t a l i s t i s t a vihoUista vas­t
a a n kansainvälisessä laajuudessaan
T<^yerilliseBti, C. S. J . tp. komi­t
e a n puolesta,
A . T. H i l l , siht.
- _ . ' ^ •—'—— '
Pohjois-Ontarion met-sätyöläisten
keskus-y
komitea
j u l i s t a a b o i k o t t i t i l a a n Souch Por-c
u p i n e n a l u e e l l a N o r t h Te\-is5on M i -
neliä olevan paperipuun katkaisu-kämpän,
j o t a o n " r u n n a n n u t " Oskar
Noström.
.Kämpällä on työskennellyt 17
miestä, j o t k a on häädetty kämpäl-t
ä pois. K a i k k i a työläisiä kehote­t
a a n ~ -välttämään edellämainittua
työmaata. ;
San!tSte;Marrainutiaa
r i n tärkeä s e l l a i n e n.
BRITAMim SOHeLMKO
. — J A —
AMMATTIJÄRJESTÖN VIIMEINEN
KONVENTSIONI
( S e l o s t u s Scott N e a r i n g i n puhees­t
a , j o n k a hän t a a n n o i n p i t i W i n n i -
pegissä.)
B r i t a n n i a n s u u r l a k k o , sanoi p r o -
f e s s o r Scott N e a r i n g , m u r s k a s i täy­d
e l l e e n brittiläiset p e r u s t u s l a i l l i s et
menetelmät. Viimeis&n kahdenkym­m
e n e n v i i d e n vuoden k u l u e s s a o n J .
R a m s a y M a c D o n a l d i n , S y d n e y "Web-b
i n , A r t h u r H e n d e r s o n i n , y.m. h e n -
k i h e i m o l a i s t e n s a ajatussuunta, sel­l
a i s t e n k u u l u j e n a m m a t i l l i s e n l i i k ­k
e e n o i k e i s t o l a i s j o h t a j a i n , k u t e n J .
H . Thomasin, C l y n e s i n , y.m; t u k e ­m
a n a s a a r n a n n u t kehityksellistä as-t
e i t t a i s u u t t a B r i t a n n i a n työläisille,
selittäen heille päivä toisensa jäl­k
e e n , ettei työläisten t a r v i t s e t u r -
y a u t u a suoraan t o i m i n t a a n , vaan
että he v o i v a t saada k a i k k i mitä he
v a a t i v a t " a i k a k a u t e m m e s o s i a l i s m i l ­t
a " parlamentaarisen toiminnan
k a u t t a . • Tämmöinen oppi sai t a i s t e ­l
u h a a s t e e n j a k u k i s t u i s u u r l a k o n e n -
simäisenä päivänä. S i l l o i n B a l d w in
j a k a i v a n t o j e n o m i s t a j a t pyyhkäisi­vät
perustuslain pois - näyttämöltä
yhdellä i s k u l l a , j u l i s t a m a l l a voi­maan
hätätilalain; j a näyttivät työ­läisille
kapitalistisen . d i k t a ^ u r i n
p a l j a s t e t u n n y r k i n , o l l e n tämän d i k ­t
a t u u r i n t o t e u t t a j i n a sellaiset sää­d
y l l i s e t l a i t o k s e t k u i n m a a - j a me-riväki
j a e r i k o i s p o l i i s i e n " n e l o s e t ".
H e t i k u n s u u r l a k k o o l i j u l i s t e t t u ,
m u o d o s t i hallitus y l i p o s t i m e s t a r in
a l a i s e n a s i v i i l i k o m i s s i o n i n , antaen
l a k o n murskaamiseen t a r v i t t a v a t t a ­l
o u d e l l i s e t v o i m a t Hätätilalain pe­r
u s t e e l l a k i e l l e t t i i n työläisiltä m i l t ei
k a i k k i oikeudet; j o u k k o k o k o u k s i in
o s a i i o t t o , r e h e l l i s e n m i e l i p i t e e n j u l -
k i l a u s u m i n e n , y.m. l e i m a t t i i n tör­k
e i k s i t e o i k s i ; a m m a t t i y h d i s t y s t en
j u l k a i s e m a i n v i r a l l i s t e n lakkoilmo-t
u s t e n j a k e l u j a vieläpä n i i d e n l u ­k
e m i n e n k i n j u l i s t e t t i i n k a p i n a l l i s m i -
d e k s i j j o u k k o v a n g i t s e m i s e t , anka­r
a i n sakkojen j a v a n k i l a t u o m i o i t -
t e n matkimiset olivat päiväjärjes­tyksessä,
j a näitä t u o m i o i t a l a n g e t ­tamassa
o l i v a t sellaiset puolueetto-''
mat t u o m a r i t k u i n m a a - a l u e i t t e n ja
t e o l l i s u u s l a i t o s t e n , omistajat.
B r i t a n n i a n työläiset saivat nyt
kokemusperäistä havaintoa siitä,
minkälaisia l u o n t e e l t a a n olivat ne
k a p i t a l i s t i s e t herrasmiehet, j o i t a J .
H . Thomas o l i a i n a ylistänyt. Tyc-,
Iäiset huomasivat, että nämä h e r r a s ­miehet
pelaavat sääntöjen (perus­t
u s l a i n ) mukaan s i i h e n saakka k u n ­nes
he a l k a v a t häviämään; /feitten
m u u t t a v a t he sääntöjä (perustusla­k
i a ) . ' • . •
B r i t a n n i a n työväenluokka tietää
n y t , että \ h a l l i t u s on k a p i t a l i s t i en
p a l v e l u k s e s s a oleva mahtava l a k o n -
m u r s k a u s l a i t o s ; että kapitalistit,
käyttävät p e r u s t u s l a k i a n i i n kauan
k u i n se on. h e i l l e sopivaa, j a m i l ­l
o i n se l a k k a a sitä olemasta, heit-,
tävät he p e r u s t u s l a i n r o s k a k o r i i n j a
E i n o P e k k a l a,
p u h e e n j o h t a j a .
T. ' . P a a j a n e n,
t a l o u d e n h o ^ a j a .
s i l l e v a l l a n rekisteröidä k a i k k i s u u r - t u r v a u t u v a t j o i h i n k i n t o i s i i n asei-h
i n . Tähän itse asiassa loppuvat
p e r u s t u s l a i l l i s e t j a p a r l a m e n t a a r i s et
menetelmät. S u u r b r i t a n n i a s s a . > t K un
s e u r a a v a ' t e o l l i s u u s k r i i s i alkaa, m i ­kä
ei s u i n k a a n ole k a u k a n a , tietä­vät
brittiläiset työläisej;, o l l a v a ­r
u i l l a a n j a a s e i s t a u t u a sitä varten
etukäteen.
Suurlakko ootti, että brittiläiaet
tySIaiset ovat ilman johtaj!»toa
T o i n e n seikka minkä suurlakko
b r i t t i l ä i s i l l e työläisille opetti on se,
että he ovat i l m a n j o h t a j i s t o a . - K u n
h a l l i t u s viime vu^onna heinäkuussa
oli p a k o t e t t u myöntämään kaivosten
o m i s t a j i l l e r a h a l l i s t a avustusta, e h ­käistäkseen,
siten jättiläismäisen
k a m p p a i l u n , lausui W i n s t o n Churc­h
i l l B r i t a n n i a n . a m m a t t i y h d i s t y s l i i k ­k
e e n j o h t o m i e h i l l e : "Tällä kertaa
te tapasitte meidät t o r k k u m a s t a;
s e u r a a v a l l a k e r r a l l a me tuleftime
olemaan v a l m e n t a u t u n e i n a . " Miltei
vuoden ajan, aina huhtikuun 30
p:ään saakka näki ammattijärjestön
y l e i s n e u v o s t o j a työväenpuolueen
j o h t a j i s t o , m i t e n sen o m a i n silmäin
edessä hallitus tehosti kaifcenkär-
Ivaisia suo j e l u s k u n t a j o u k k o j a a n t u ­l
e v a a suurlakkoa varten. Mutta
s e n s i j a a n että ammattijärjestön
j o h t a j i s t o olisi kehottanut työ­läisiä
myös kohdaltaan valmen­t
a u t u m a a n , tuuditti se ' heitä
saamattomuuden t i l a a n . J . H . T h o ­mas
esim. j a t k u v a s t i k i e l s i työläisiä
v a r u s t a u t u m a s t a , e t t e i muka h a l l i ­t
u s saisi yllykettä ryhtyä voimape­räisiin
t o i m e n p i t e i s i i n.
V a s t a s i t t e n k u n j o o l i ehdotto­man
selvää, e t t e i k a m p p a i l u a voida
mitenkään väistää, v a s t a h u h t i k u un
28 pmä r y h t y i yleisneuvosto t o i ­m
i n t a a n . Ja l s i l l o i n k i n sen pää-v
a l t t i n a o l i : n e u v o t t e l u j e n k a u t ta
ehkäistä s u u r l a k k o . K u n s u u r l a k ko
j u l i s t e t t i i n toukok. 3 pmä, l a u s ui
"Herra Rodmajnnin holhokki" on
kolminäytöksinen h y v i n hauska huvi-näytelmä,
j o k a esitetään ensi lau­a
n t a i n a , t . k . 3 0 päivänä. • Kappale
o n uutuus j a p a r h a i m p i a huvinäy­telmiä
mitä o n p i t k i i n aikoihin esiJ
t e t t y . Naurukohtauksia on yhte-
.nään, k u n h o l h o t t a v a , ollen täysi-ikäinen
n a i n e n , e s i i n t y y kolmentois­t
a v u o t i a a n a lapsena tehden monen
m o i s i a k o m m e r v e n k k e j a , lopulta^ k u i ­t
e n k i n t u l l e n i l m i . Jokainen joka
s u i n k i n haluaa viettää hauskan ja
mieltäkiinnittävän illan saapukoon
s. j . ' h a a l i l l e ' - l a u a n t a i n a , t.k. 30
päivänä.
' . NuoHso-oukston ohjelmakokoas
t o r s t a i - i l t a n a , s . j . h a a l i l l a kello 7.30
täsmälleen. Jäsenet saapukaa tä­hän
t i l a i s u u t e e n j a tuokaa tutta-vait
mukananne. Myöskin työkokous
pidetään sen jälkeen. Tärkeitä a s i -
o i t a .
"Hope Lumber Co:n metsäkän-piile
halutaan:-250 niectS. Tämmöi­n
e n seisova i l m o t u s on ollut pai­k
a l l i s e s s a lehdessä "Sault Daily
S t a r i s s a " j o j o n k u n aikaa. Tämä
on t o d e l l a k i n h a r v i n a i s t a Soon his­t
o r i a s s a , sillä tähän asti OH täällä
a i n a riittänyt työläisiä i l m a n erikoi­s
e m p i a i l m o t t a n ^ i a huonommille­k
i n työpaikoille, j o l l a i s i a l ovat o l ­l
e e t tämän samaisen Hope Lamber
Co.-n kämpät. Palkat eivät tietysti,
•kään ole j u u r i sanottavasti parem­mat
kuin ennen. M a i n i t u i l l a käm­pillä
t i e d o t u k s i e n mukaan kai tä-
J . H . T h o m a s : " J u m a l a meitä v a r -
j e l k o o n , j o s s u u r l a k k o onnistuu" —
j a hffti hän, R a m s a y MacDonald,
H e n d e r s o n j a koko ammattijärjes­tön
. y l e i s n e u v o s t o ryhtjrivat etsi­mään
k e i n o j a s u u r l a k o n lopettami­s
e k s i , l a k o n , j o k a tapasi ammatti­j
ä r j e s t ön tykkänään valmentautu-m
a t t o m a n a . ;Ammattijärjestön kes­kusvirastossa^
o l i v a i n yksi puhelin'
j a vapaaehtoinen t o i m i k u n t a koneis­t
o n a suurlakon johtamista varten.
K u n k i r j a l t a j a t k u t s u t t i i n lakkoon,
eivät he l a k k o u t u n e e t vain kapita­listisissa-
sanomalehdissä, mutta k i e l ­täytyivät
myös painamasta työväen-lehtiä.
Toukok; 10 p:nä Hammer-s
m i t h i s s a pitämässään puheessa vas­t
u s t i J . H . Thomas lakkoa. Sama-;
ten tekivät työväenpuolueen toiset
johtomiehet., Kol^o suurlakon ajan
y l e i s n e u v o s t o kokonaisuudessaan —
Bevinistä n i i n sanottuun vasemmis­t
o o n , P u r c e l l i i n , H i c k s i i n , y.m. saak­k
a — n e u v o t t e l i h a l l i t u k s e n kanssa
l a k o n lopettamisesta. H y v i n tunnet­t
u n a tosiasianahan on, että lakko
j u l i s t e t t i i n vastoin • B r i t a n n i a n am­m
a t t i y h d i s t y s l i i k k e e n johtajiston
t a h t o a . Ammattijärjestön yleisneu­vosto
ei j u l i s t a n u t k a a n suurlakkoa.
Sien j u l i s t i B a l d w i n , joka toukok.
2 p:nä — käyttäen verukkeena
" D a i l y M a i l " - l e h d e n kirjaltajain
l a k k o a , j o t k a olivat kiöltäj-tyneet
l a t o m a s t a t o i m i t u s k i r j o t u s t a , missä
l a k k o l a i s e t l e i m a t t i i n maansa j a k u ­n
i n k a a n s a pettureiksi — lopetti
n e u v o t t e l u t yleisneuvoston kanssa
j a siten äkkinäisesti alotti kamp­p
a i l u n . Tämä k a m p p a i l u sittemmin
t o t e s i senj että työläisten jobto-itriehet
olivat" j u u r i " semmoisia, mitä
B r i t a n n i a n kommunistipuolue j a vä-hemmistöliike
o l i j a t k u v a s t i selosta­n
u t näiden j o h t a j a i n olevan -—
p i t a l i s t i e n l a k e i j o i t a j a työläislont»
n a n t t e j a . ;