Vapaus, April 17, 1926

              Työväen vapautus tepahtuii
vain sen itsensä kaiutta!
1 .S> . -v >
Federated' Fcessin jäsen Laaantaina. huhtik. 17 p;nä-S»t. Aprfl 17.1926
mmm
toottaa
CANADALAISET MAANVILJEUJÄT JÄRJESTÄVÄT TUOTTEIDEN-SA
MARKKINOILLE ASETTA MISEN OMAKSI ^EDUKSEEN
Winnipeg, 3Ian. . r ^ (FP) - - Ca-nadalaiset
maanviljelijät, jotka ovat
n.3. "poolien" jäseniä, ovat hiljat­tain
taas saaneet osittaisen maksnn
viimeisestä sa^ostaanj joka maksu
iäsittää noin $37,000,'00ö. Tämä
summa on juuri lähetetar "poplien
jäsenille €ar.adian Wheat Produ-cers,
Ltd. toimesta, ja. käsitti maksn
kokonaisuudessaan noin 190,000
pankkiosotusta. •
Canadian Wlieat Producers, Ltd.
on kaikkien "poolien" keskusmyynti-toimisto,
ja tulee toimisto käsitte­lemään
kaikkiaan noin 20,0,000,000
bushölia v. 1925 vehnäsadosta, J9ka
määrä on 60 pros. maasta ulosvielä-,
västä vehnästä. TJ-män lisäksi kä-siteilään
vielä : huomattava määrä
kauraa, ohraa, -pellavaa ja ruista.
Kaikki paikalliset "poolit"-Albertas-sa,
Sa£dcatchewanissa ja Manitobas-aa
myyvät viljansa tämän keskus­toimiston
väliijyksellä. .; ,
Edellisen vaoden
sadoöta tulivat > Canadan lännen
maanviljelijät, nim. "poolien" jäse­net,
saamaan $1.66 bushelilta veh­nästään,
jakautuen maksut bushelia
kohden seuraavasti: §J.0O, 35c.', 20c.
ja 11c. Viimeisestä sadosta on jo
maksettu '$1.20 No. 1 Norther^ veh­nälajista
Fort •Williamin elevaatto-
Teilla. Tulevan neljän kuukauden
aikana tullaan edelleen tekemään
kaksi suoritusta viimeisestä vehnä-y.
m. sadosta. " v
4 0 m a a n v i l j e l i j ää
liibtj-i "poolien" jäsenyyteen viime^
vuoden aikana, joten nykyinen jä­senmäärä
on kokonaisuudessaan
125,000. Tämä on paras vastaus
yksityisten - viij ankäsittelijäin . väit­teille/
että farmarit saavat poolien-sa
<cautta liaonon^man hinnan vil­jastaan,
kuin sellaiset maanviljeli--
jät, jotka ovat poolien ulkopuolella
ja myyvät ^viljansa yksityisten vil­ja
nkäsitbeli joiden välityksellä. Huo-hmatta
siitäj mitä yksityiset keinot­telijat
sanovat ja ajattelevat, ovat
lännen farmarit yhä suurilukuisem-piria
alkaneet yhtyä ; \'iljapoolien
jäsenyjteen. >
Alkujaan käsittelivät poolit aino­astaan
lihatuotteita. . Myds on pe­rustettu
pooleja, ijotka käsittelevät
muita viljalajeja, kuin vehnää, ku­ten
kauraa, ohraa, pellavaa 5a ruis­ta.
Paraäfaika on ^järjesteljTi alai­sena
Saskatcheyanissa erikoisia' l)oo-leja
karjantuouciden, siipikarjan ja
siemenyiljan käsittelyä varten.
Amundsenin naparetkikunta alotta-
' nnt- matkansa pohjoisnavalle ilma-
.i laivalla: — Matka «noritetaan Ve-
:näjän kautta ' • '
Oslo, Norja. Amulidsenin viimei­sin
matka pohjoisnavalle alka­nut.
Matka alotettiin ItaliastaiNor-ge-
nimisellä ilmalaivalla ja poiket-tuaan
Pnlhamii\ ilmailukentällä Eng­lannissa,-
jossa täydennettiin ilma­laivan
.polttoainevarastoa, on retki­kunta
saapunut tänne. Retkikun­nan
ilmalaiva -v^ulee risteilemään
Pobjois-Europassa kokeillakseen lai­van
tehokkuutta kylmissä ilmavyö-.
hykkeissä, ennenkun varsinainen
matka pohjoisnavalle alotetaan. \
-Neuvostoliitto tulee myöshuomat-tavassa
määrin avustamaan Amund­senin
retkikunnan matkan onnistu­mista,
sillä lopullinen lähtö matkal­le
tullaan/ tekemään Venäjältä, Le­ningradin
ilmailukentältä. Neuvos­tohallitus
on antanut määräyksen
kalkille asiantunteville tiedemieliil-leen
j a insinööreilleen avustaa kai­kin
mahdollisin Icsinoin Amundsenin
matkaa. .'
Retkikunta on jo lähtenyt täältä
kohti Leningradia, mutta-, matkalla^^jnoata arvoitusta. Mutta ottakaaöi-tulee
ilmalaiva mahdollisesti poik-keam{(
an Saksassa y.m. maissa, t .
Leningradin ilmailnasemalla
on varustauduttu retkikunnan vas­taanottoa
varten, j a odotetaan Nor-gen
saapuvan Leningradiin näinä
päivinä. Leningradista tulee Norge
nlottamaan varsinaisen matkansa
navalle, jonka matkan ensi jaksolla
Norge tulee purjehtimaan Spitzber-genin
saarille. Spitzbergenin saa­rilta
tulee matka suuntautomaan
"pohjoisnayplle ja ede>=cn Alaskaan.
Neuvostohallitiiksen observatoriot
napapiirissä ovat jääneet määräykr
sen avustaa retkikuntaa, antamalla
retkikunnalle kaikkia mahdollisia
tietoja ilmasto- j a sääsuhteista.
Neuvostohallitus on joka vuosi
lähettänyt • useita retkikuntia kau-
„ , , . , kaiseen pohjoiseen, aina 80:lle le-
Saskatchewanin maakunnassa on ^.y^^gtseiie saakka, tekemään kai-
<2,p.4 jäsentä vehnap^hssa. seka k^niaisia ^tutkimuksia, joten Neu-
Sven Hedin ilmeellises­tä
toiminnasta N.-~^
Venäjänä
Ruotsalainen tntkimasretkeilijä
Sven Hedin qn äskettäin julkaise­massaan
artikkelissa referoinnut
Neuvostoliitossa snoritettuja taikka
paraikaa suoritettavia tutkimuksia
maantieteen alalla.- v. Selostuksensa'
lopussa-lausuu 'hän, että " l u e t t e l e ­mani
tieteelliset yritykset rijttävät
osottamaan, etteivät bolshevikit, joi­den
metodit marraskuun vallanku­mousta
suoritettaessa me kaikki
(porvarit) Äuomitsemme,,. suinkaan,
ole sellaista kulttuuriatappavaa vä­keä
kuin mitä' monella taholla kuvi­tellaan.
On todennäköisesti oike-,
ampäa sanoa, sttä heidän tieteelli­nen
toimintansa, eritotenkin maan­tieteellisen
-tutkimuksen j a tämän
aputieteiden aloilla, on menossa l u -
paavaav tulevaisuutta' kohti.: Sillä
mitä sisä-Aasiaani tulee, ovat aikam-:
me venäläiset osottautuneet viime
vuosisadan perintätapojen kelpo jat­kajiksi,
jolloin maantieteellisten löy­töjen
virstapatsaita pystyttivät" mo­net
tutkimusmatkailijat, joista He­din
mainitsee nimeltä useita. »"Ja
mitä Pohjoisjaämereen tulee, niin
voidaan ilman, muuta väittää, että
venäläiset naparetkikunnat, jotka
ovat olleet toiminnassa vuosina 1912
-^-1925,-; voittavat kaikki venäläisten
varhaisempina aikoina ''saavuttamat
ennätykset ja ovat merkitykseltään
suuremmat •kuin'^ mitä muut kansal­lisuudet
, ovat saman ajan kulueissa
suorittaneet.,- E i siis ole muuta kuin
oikein j a kohtuullista, että avoimesti
myönnetään venäläisten ' ansiot ja
ruotsalaisten eduksi koeietaan pääs­tä
tieteelliseen yhteistoimintaan hei­dän
v kanssaan sen sijaan, että lak­kaamatta
nakerrellaan ja nalkute-tan,
kaikkea mikä saapuu Neuvosto-'
^Venäjältä. Voidaan sivt^ttaa ' se
seikka, mistäs he saavat sellaisia
suunnattomia summia kuin mitä
vaaditaan tällaisten > menojen katta­miseksi.
Venäjä on aina ollut yhtä
Passaicin lakkoa koetetaan murtkata
terrorilla — Lakonjohtaja Weis-
- bord Vangittu - l»«ten mielen*^
osotusparaati;; hajotettu > poliisien
toimesta
me huomioomme, että 'heillä on, va­raa
pitää huolta ei ainoastaan 'kalt-tuurivallotuksista,
vaan myös varaa
pitää yllä voimakkainta puolustusta
maailmassa. , (Tässä suitsuttaa hra
Hedin poliittisena taantumusmieher
nä Rugtsin varustelukiihkoilijoille.)
Ja älkäämme liioin unohtako,; et­tä
tiede on lotuskukan tavoin pyhä
taimi — jopa puhjetessaan mustas-tamullastakin
j a , punaisen tähderi
loisteessa" lausuu hra Hedin.
35,157 jäsentä muissa viljapooleis-sa.
Saäkatchewanin pooli omistaa
maaseuduilla 89 viljaelevaattoria,
jotka ovat "ostetut, rakennetut, ja
maksetut." • ^ •
Poolien järjestely on eriitäin yk-sinkertafsta.
Esim. Saskatchewanin
maakunta on ,jaettu 16- eri piiriin.
Poolien -jäsenet eri piireissä, äänes­täen
postin kagtta, valitsevat' 10
edustajaa käsiy;ävän toimikunnan.
Jokainen näin valittu toimik>»nta va­litsee-'
keskuudestaan yhden edusta.»
jan, ja tällä tavalla ' v a l i t u t 16
edustajaa muodostavat poolin .toi­meenpanevan
komitean Toimeen­paneva
komitea edelleen valitsee
keskuudestaan 3-henkisen komitean,
joka toimii keskusmyyntitoimiston
neuvostossa. :.
Yksityiaet'maanviljelijät yhtyvät
pooliin jäseniksi maksamalla ?3.00
jäsenmaksun j a 'allekirjottamalla so^
pimnksen,v jonka mukaan : sitoutu­vat
myymään viljansa poolin keskus-tobaiäton
välityksellä viiden vuoden
ajan..
Hudson Bay rautatietä
tullaah jatkamaan
Le Pas, Man. — : Tänne on saa­punut
yicai Canadan Jiallitaksen ran*
tateiden TirkaiUja^ joka r y h ^ alus­taviin
ralmistaksun töiden alkami-sek
» keskeijtekoisella ^ Hudson lab-dee
rautatiellä. Joka lahitalevaisna-dessa
tallaan , jatkamaan Hndson
laitteen asti, nim. Port Ifelsonin sa-taaaanu
Mitään tietoa a ole siHa, koska
työt tsllaaa saoreonnassa imtassa
aBcaaiaan, joten työläisiä ei nyky-ään
vielä ^hoteta sii^^^siäan maizu-tulle
alizeelle ^önsaanam tohrosaa.
vöstohallitus on tilaisuudessa huo­mattavasti
avustamaan Norgellä kul­kevan
naparetkikunnan matkan on­nistumista.
Kiinalainen Icirjotusko-ne
keksitty ,
San Francisco, -Cal- Täkäläi-rille
kiinalaisille on nyt alettu myy-inään
uutta mallia kirjotuskonettaj^
jolla voidaan täydellisesti kirjottaa
kiinankielellä^ ' Mainittu kirjotusko-nelaji
on ensimäinen laatuaan jaf on
sen keksinyt Shanghaissa eräs 'kiina-lainTn
nimeltä Tze Quon.
Koneessa on kaikkiaan noin 5.Ö00
eri kirjainta ja on kone kokonaisuu­dessaan
erillainen kuin amerikalai-set
y j n . kirjotuskoneet, ja on sen
paino-«oin 40 pannaa.
Koneen keksijä väittää, että kah­den.,
kuukauden harjottelun jälkeen
voi kuka kiinalainen tahansa kirjot-,
taa noin 2,000 kirjainta tnnnissa-
Kun ottaa huomioon, että kiinal^set
kirjaimel useassa tapauksessa mer­kitsevät
useita saopja. niin voi ko­neella
saavnttaa suunnilleen saman
nopeuden knrjotuksessa, kuin xnillä
" :Passaic,' N. J i — - Viimeiset tiedot
kutomalakkolaisten ; taistelualueelta
kertovat, että .tilanne lakko&Iueella
on - päivä päivältä -kärjistynyt. Lak­kolaisten
nuori johtaj\ Weisbord on
vangittu yhdessä kahdenkymmenen
muun, lakkolaisen kanssa. \Veisbor-din
takaussummaksi on määrätty
harvinaisen huikea summa, nim. 30,-
000 dollariai Häntä vastaan on kol­me
eri syytöstä, joista kaksi syy­töstä
koskee puheita, joita hän on
pitänyt • "lakkolaisten kokouksissa.
Salapoliisit ovat todistajina W€is-bördia
vastaan ^a väittävät^ ^ttä
Weisbord on puheissaan kiihottanut
lakkoläifeia - 'Yhdysvaltain ja New
Jerseyn valtion^ hallituksia vastaan.
Kolmannessa syytöksessä syytetään
Weisbordin kiihottaneen lakkolaisia
harjottamaan väkivaltaa kdtomoisäa
työskennelleitä , rikkureita vastaan.
Mainitun takaussumman suuruus
toteaa sen seikan; että kutomateh-tailijoiden
kynnet ovat suoranaisesti
Weisbordin yangritaemisen yhteydes­sä,
jolla keinolla koetetaan saada
Weisbord syrjäytettyä pois näyttä-möltaf
ja lakkolaisten johtajan ase­masta.
l^röväenpublueen kon-
\ventsionin jälki-
. kaikuja . ^
Toronto, Ont. — Canadan Työ­väenpuolueen
täkäläinen kaupungin
kieskusneuvosto on arvostellut r an­karasti
Canadan Trades & Labor
Congifessin presidentin, Tom Moo­ren,
puhetta, jonka hän oli pitänyt'
täkäläisellä Empirc-klubilla. Toron­ton
keslvusneuvosto; oH «isittunyt työ­väenpuolueelle,
että se ryhtyisi asi-anmnkaisiin
toimenpiteisiin Mooren;
vääristelyjen oikaisemiseksi. ^
Canadan junamiesten 4.iii'iestö on
ilmottanut puolueen Toronton kcs-kiisneuvostolle,
.että kaikki huhut,
joissa kerrotaan Jieidän järjestönsä
eroamisesta työväenpuolueen j^teyr
destä, ovat kpikkea perää, vailla,\pa
ettär junamiesten ''•järjestö' on edel­leen
puolueessa. "v.
Klaniritärit Iniostantet vaali-
KUULARuisKUT KÄYTÄNNÖSsk, HERRINISSX ILtlNOISISSA
KUUSI HENKILÖÄ TAPETTU JA KYMMENIÄ HAAVOTEt:
TU CHICAGOSSA MYÖS 1-fiYQTTOMUUKSlA sm.
Proletaarista yhteis­toimintaa
\'
Poliisit koululapsien kimpussa
1 • y
Passaicissa j a Garfieldissä oli jär­jestetty
lasten •mielenosotuskulkue,
mutta viranomaiset eivät antaneet
lastenkaan kulkueen olla rauhassa^
^ Etelä-Afrika aikoo -
poistaa Englannin
lipun
. . '
Kapkaupunki. . - - Etelä-Afrika mah­dollisesti
on ensimäinen Englannin
alusmaa mikä -poistaa Union Jackin
(Englannin lipun) ja laittaa oman,
lipun. Täällä on komitea koolla
harkitsemassa kysymy.^tä. ^Enemmis-
<tö kannattaa omaa lippua ja vähem­mistö
Englannin lippua. Komiteas­sa
on riita si.sällytetäänkö omaan
lippuun Englannin lipun kuva, Nat-sionalistit
ovat valmiit hyväksymään
oman lipun värilei minkä tahansa^
vaikkapa punaisen, valkoisen j a si­nisen,
kunhan vain siihen c i sisälly­tetä
Englannin lipun kuvaa. Jos
uuteen lippuun ei sisällytetä Englan­nin
lippua pienoiskoossa, niin se voi
johtaa kahnauksiin --englantilaisten
taholta.
TULLIVARKAAT KULETTAVAT
PALJON TUPAKKAA
muulla koneella j a kief&IIä tahansa.
ANKARA LUMIMYRSKY KAK-SOISKAUPUNGEISSA
Port Arthur, Ont. — Viime tii»-
4aina -vallitsi tsaSlä. yksi talven an-luurimnusta
-InmlmyrakyistS. Kyl­myys
lasld yhfäkktä Inomattavasti
alapuolelle iäätymäpisteen ja 3caa-pnng^
kadot tä3ittyrvii~lnmikinok-dOa.
, Myrsky koIkenttH järvien-
;^ästä itäänpäin ja latibtoi Jniomats'
tivasti eimenkam se kalkeDtoi On­tarion
itäosin. H.
- Ottawa, Ont. — Hallituksen iut-,
kijakomiteallc, joka on jo kolmatta
kuukautta tutkinut viime vuosina ta­pahtuneita
tullikavalluksia, on eräs
todistaja ilmottanut, että Canadaan
tuodaan tuUivapaastv y l i biljoonan
paperossia vuosittain. Saman asian
yhteydessä ilmotettiin, että^eräs De-
,troitin laivarannassa sijaitseva tu­pakkakauppa
tekee vuosittain liiket­tä
650,000 doUann edestä, ja' että
90 pros. liikkeestä - tehdään cana-dalaisten
kanssa, jotka salaa Icnlet-tavat
ostoksensa WindsoTin puolelle
rajaa- /
YHDYSVALTOIHIN TUODAAN
/ ENEMBIAN RUOKAA KUIN ^
- VIEDXXN
Washington, D - C . — - Hallituksen
kaapliadepartementti ilmotttaa, että
viime vuoden aikana tuotiin Yhdysr.
valtoihin^ alkomdilta'mokatavaroita
$32,284,000 arvosta enemmän käin
vietiin, Taonnia kokonaismäärä oli
1929,463,000. EdelHsellä vaodeDa
tuotiin «nashan raokst«varoita/'$23>>
983,000 arvosta enenunäQ lenin -vie­tiin.
Poliisit olivat raaka^nai^esti ha­jottaneet
lasten "kulkueen ii; rivit; ja
poliisien ansiota oli, että lapsien
joukossa syntyi paniikki. Lakkolai­set
yrittivät saada järjestystä a i ­kaan
lasten joukossa, mutta poliisit
hyökkäsivät lakkolaisten kimppuun
ja vangitsivat - useita alkkolaisia ja
loput - ajettiin kapulavoimalla pois
paikalta.. ..- ,
.Paikkakunnan koululapset olivat
uhanneet ryhtyä koululakkoon, mut­ta
Weisbard. pii ennen vangitsemis­taan
kehottanut kaikkia luopumaan
tästä* aikeesta, ja samalla maininnut,
ett^ lakkokomitea ei ole mihinkään
selTaiseen toimenpiteeseen ketään
kehottanut. ^
Lakkovahtien rintaman
hajottamista tullaan yrittämään, sil­lä
Fursmann-Hof f mann kutomoja
yritetään, panna • käyntan. Poliisit
ovat ilmottaneet -varustautuvansa
kaiken vasalta, sillä tilanteen' odo­tetaan
käyvän yhä kireämmäksi, jos
kutomot- pannaan käyntiin rikkuri-voimalla,
.^Lakkolaiset ilmottavat,', et­tä
lakkovahd^ntaa tullaan yhä enti­sestään
tehostamaan.
Garfieldin kaupungin poliisiviran­omaiset
ovat uhanneet julistaa kau­pungin
sotalain alaiseksi, ellei lak-kovahdintaa
lopeteta vuorokauden
kuluessa. Mitään tietoa ei ole -vie­lä
siitä, josko tätä uhkausta-'on yri­tetty
panna täytäntöön. -
CANADAA PELOTELLAAN HIILI­PULALLA
- Montreal.— Majuri Hiime Cro-nyn,
joka oli kuninkaallisessa; tutki-jakomiteassa
tutkimassa •Nova Scoti-,
an hiiliteollisuuden riitaisuuksia, on
täällä pitämässään vrubee^sa lauso-nut,
että Yhdysvalloista on annettu
varotuksia, että hiilentuonti pina-daan
voidaan lakkauttaa milloin t a ­rhansa,
koska Pennsylvaniassa oleva
hiilimäärä on rajotettu.
Vastapainoksi tälle, lakkautuksen
vaaralle, kehotti Cronyn, että Cana-dassa-
ryhdyttäisiin laajemipin kehit­tämään
Albeftan ja ^ova ' Scotian
Jiiiliteollisnutta, jossa kehittämisessä
Canadan hallitolcsen talisi olla apu­na,
että' Canada saataisiin riippn-mattomaksi
Yhdysvalloissa taotetus­ta
hulestä.
Tietenkin talisi Canadan hilliteol-lisaaden
Jcrehittämisellä olemaan oma
-vailratoksensa eanadalainlla ty^
markkinoilla, mutta Canadan biili-
-teollistinden taajentomisella ei vielä
ole pitkSän^kaanr mitään toivoa^-
nOä: asiantantijat ovat iodenne«t,
että Pennsylvaniatf tannetot koske-
ItintäSn; 800 vnotta.
Saisan komm-iyiistipuolue on an­tanut
julistuksen,: missä se toteaa
ruhtinastilain kansallistuttomisvaatt-'
muksen. johdosta toimitetussa ni;
mienkirjotuksessa ' saavutetun me­nestyksen,
panee merkille eheyeko-miteain
luomisen reformisttstch |oh.
taJ9in vastustuksesta l i u o l i m a ^ ja
osottaa voitot, joita proletariaatti
^on saavuttanut kommunistipuolueen
johdossa, mitkä' voitot merkitsevät
vastaavaa monarkistisen taantumuk­sen
tappiota.
i Julistuksessa kehotetaan'' jatka­maan
yhteistä taistelua. Vaaditaan
näet 20 miljoonaa nimeä, jotta cnt.
ruhtin^en tilat j a linnat voitaisiin
todella pakkoluovuttaa.
Samoin kehotetaan julistuksessa
työväenjoukkoja ottamaan osaa
työttömäin ;mielenos^ukdiin ja val­mistelemaan
.koko proletariaattia
käsittäviä ^\rapunpäivämielenosotuk-sia.
, \
Jatkaen kamppailuaan ^ proletaari­sen
ehe^en- puolesta on Englannin
kommuni'stipuolu# >:osottanut labour
Partylle kirjelmän* missä se ehdota
taa yhteistä taistelua seuraavissa
kysymyksissä: kaivosten kansallistut-taminon*
kaivostyöläisten palkkain
säänösteleminen kalliinajan pohjalla,
sataprosenttinen ammattiyhdistyslli.
ke, ytyöväenpuolustuksen muodosta­minen
f ascismia vastaan.
"Tiedämme, sai\otaan kirjelmässä,
että useat ajatuseroayaisuudet ovat
erottamassa Labour Partyn jojitajia
kommunistipuolueesta. Mutta näi­den
molempien puolueid<Jj| suuri
enemmistö kannattaa , kylkikyljessä
käytävää yhteistä luokkataistelua.
Työväenluokan koko organisationin
ollessa uhattuna, ei teoreettisilla eri­mielisyyksillä
äaa olla mitään sijaa."
Henderson on Labour PArtyn ekr
sekutiivikomitean puolesta hylännyt
tämän ehdotuksen. Hänen Vastaus­kirjeensä
ydin on seuraava: La­bour
Partyn johtajat eivät tahdo
tietää mitään kommunistipuoluees­ta,
työväenluokan organisationin
käyköön miten hyvänsä.
Ranskan punainen kuljetustyöläis-liitto
on oivana Esimerkkinä vallan-kumouksellisen
luokkataisteluhengen
varttumisesta maassa. 1923 oli lii­tossa
5,800 jäsentä, seuraavana
vuonna oli jäsenistö kohonnut jo;
12,000inteen,^ktln taas jäsenmäärä
viime yuonna teki jo 30,000. Liiton
sihteeri on lisäksi sitä mieltä, ett^
liit.^ ^ulce tänäkin vuonna kaava­maan,
uusia osastoja kun peruste­taan
yhtenään ja uusia jäseniä liit­tyy
entisiin.
Öljyä ilmotetaan löyde­tyn
Saskatchewa-nissa
Moose Jaw, Saak. — Tuhansien
eekkerien maavaltauksia on -tehty
Ardill'iss3 j a ympäristöllä sen^äl-keen>
kun -viime .maanantaina • tuli
ttedokiii, että mainitulla alueella on
tehty öljylöytöjä.
Kun eräänä aamuna avattiin hal­lituksen
maatoimisto,. oli toimiston
edustalla suuri väkijoukko, j a kai­killa
oli Öljyalucella tekemiään vaV
^tauksia rekisteröitävänä. Kymmeniä
miehiä oH odottanut koko yön toi­miston
edostalla, päästäkseen ensi-maisena
^rckleteröjmään valtaaman­sa
maa-aloeet.
Punaisen Karjalankin
talouselämä voimak*
kaassa nousussa
Ruotsalainen työläinen kokemuk­sittaan
' 'Muuan ruotsalainen työläinen kir.'
jottaa "Politikenille" Petroskoista,*
huomauttaen suurenmoisesta nou­susta,
mikä on 'havaittavissa nylcy-iiän
talouselämän alalla Karjalassa.
Ennjjn raharcformia olivat tuotan­tolaitokset
enimmäkseen: scisaukslB-sa,'
mutta nyt ovat ne.sen sijaan
käynnissä j a uusia perustetaan tar-i>
een mukaon. Työläisten elintaso
on kbhonnut •talo^dcllisen nousun
ohella. : Kolme vuotaa sitten saavut-'
tuaan Petroskoihin efvät venäläisten
työläisten ruoka-anhokset' tahtoneet
mitenkään riittää liänollc. Mutta
nyt- on tilonne paljoa parempi. Työ­läinen
saattaa nykyisinostaa; äekä
silavaa että lihaa, voita j.n.e;, mihin
on tottun'ut. Nyt voidaan 'panna
merkille ' e r o entisen jo/ nykyison
ellnsuhteen välillä. Vannan järjes­tyksen
aikana eivät työläiset saa­neet
syödä kylliI{!^on edes loipttli
ja hirssipuuroa. ^ «
Kirjottajan polkka on jatkuvasti
kohonnut,'samaan aikaan kun .hin­nat
ovat pysyneet entisellään.;. Hä­nen
kuukausipalkkansa on kohonnut
48 Tuplosta 129:25 ruplann.Xviime
lokakuussa) . V p i maksaa :01t ru|p!-
silava 'SS-rOS" kopeekkaa, lliia
50—60 kopeekkaa, ruisjauhot 2 ;40
ja vehnäjauhot 5:50 puudalta (16,2
kg.) '< ~ " ^ ,
^Kirjottajan "asunto käsittää j u u ­ren
huoneen osalla keittiöön ja te­kee
vuokra siitä korkeintaan 4 rup­laa.
Sähkövaloon meni viime tam­mikuussa
49 kopeekkaa.;' Puhtaana»,
pidosta j a ' vedenkuletuksesta saa
kuitenkin maksaa erikseen, meno­erä,
joka vastaa* melkein vuokraa,;
Porhaimman lootulse;; kengät mak­aavat
8—10 -ruplaa, ja vaatekerta
85—100 ruplaa.
"Kukaan el anaaitsc vähemmän
kuin. 60 ruplaa kuukaudessa'% lau­suu*
kirjottaja. "JaUenäläisellä työ­läisellä
on monia sellaisia etuisuuk­sia,
joita ei ole ruotsalaisella. Sai­rauden
sattuessa vmaksetaan kolmen
kuukauden aikaha 'täysi palkka. M i ­nun
esimerkiksi oli toimitettava leik­kaus
vasemntessa jalasaani. ; Täl­laista
en .kattanut ajatcjia Ruotsis­sa,
koska minun oli huolehdittava
perheestäni. Täällä boÄSevlkklmaas-sa
toimitettiin -leikkaus,' joka vaati
1 % kuuk. ajan, minkä kestäes«a
sain täyden palkan. Sitä paitsi oli
oma ruokani'ja sairafthoito maksu-i
i i f
m
, Herrin, 111. — Täkälfiisteh voaften
yhteydessä tapahtui klanitltarten ja
klanlvastalaten aineksien vUlllUl an-»^
karia yhtcfenottoja, joissa revolverit,
ja kuulorui^kut tiäyttölivät ,pfiilo8aa.
M^llakpimisen, yhteydessä tapettlM ,
kaikkiaan kuusi henkilöä, jol<jta kol­me
on klanljnrjestön Jäsentä. Koi- :
mattal<ymiQcntä ilmotetaan haavot-tuneon
mellokolden yhteydessä.
.Palkalle^oli kutsuttu kansalUskaaTii
tin osastoja, jotka ovat meJlakolmi-
.«sen jälkeen pitäneet voltaa käsis­sään
Ja julistaneet kaupungin meh
kein suoranaisen sotalain alaiseksi, ^
sihä tilanne palkkakunikalla on erit-
-tfiin' kriitillinen^ Viranomaisot nUyt-tä-
vät kuitenkin olevan välinpitllmät-tömfö
tnellakoiraison suhteen/ «lHä
kahakoiden ^yhteydijssä" toimltottiin '
vtUn yksi vangitseminen. Vangittuo
cl kuitenkaan pidätetty kuin -inuu- '>
taman tunnin, jolloin hänet Jälloen
vapautettiin. ^
Chlcaso^sa n^yos aseet kiiy^ännossS
Chicago, III. ~ - Mollokoimlsot, am­pumiset
ja kolkonloiset tcrrorisol-misotr
olivat pUiyäjärjeat;^k9essä tä-<
kalaisten prlmary-vaallen •yhteydc8-^
flU Viime tH«taln8.\ , Myöhään ^ i l t a ­päivällä
kävivät mclIakot.ianslplUis-sä
kaupunkia nliii yleisiksi^ että sa­toja
ylimääräisiä .poliiseja liihoteta
tlin kahakoita tukahuttateaan.
Useissa vaallpilrelBaä-liikkui ascs-tettuja
joukkoja', Jotka viikivpltoin
tunkeutuivat Vflalipoikbille'Ja TJrös-'
tcttyään vaaliuurnat, pakenivat «u- '
tomobilleilUi. . Eräs tällainen Joukko
kä$lttL käksltpista vahvasti 'asoste(>'
tua miestä, joka aseineen riehui vä-,
kijoukoäso useossö pVt paIko«sa.
Jokaisessa vaoliplirlssä tapahtui
jonkunlaisia levottomuuksia, Joista
tähän mennessä c l ole saatu lähem­piä
tietoja. '. .
i i
;j5p^
Räätälit edistysmieli­sen
sihteeriehdok*'
kaansa pi^olesta
'Buffalo, N. Y. r - ' Journeymen
Tailors' XTnion of Ametican täkä- '
jäinen o»xsto n :o 46 on Juuri lähettä­nyt
Järjestön paikallisoBastollIe Jcir-jecn,
missä vedotaan tiötden virkaili-;
joihin j a Jäseniin, Jotta nämä i u l c -
vlssa virkailijain vaaleissa Jcannat-'
taisivat Ja äänestäisivät Järjestön
yleisek?! «ihtecri-rahastonhoitajaksl/'
heidän edistysmielistä ehdokastaan,
Max J . Sillln3ky'ä. , ^
"Älkää jäitäkö ..asioiden, kuntoon
saattamista »allimukseJIe nieidän '
täytyy muuttaa Järje^tpmme koko
t^o n. Kai-kkmi tyxölä: iseti saavati . m, - .a» 1k - 'p olitilkla»/ Mo maksanirae pöäma-'
. - . . . . - . - 1 : jaan suurta pääveroa, mutta «mme
VENXLXISIX TRAKTOREITA
- MYYTXVANX LENIN-CRA018SA
Leningrad. --^ Kauppaan «n la»-
icetta ensimSiset 200 FnOaoh-TatäUs-'
ta traktoria, jotka on valmis^irat
mattomat hiilivanutDt niittävät JDratnyi Patitovets^lidas Lenlngr»'
disM.
suttoniasti rohdokset itselleen ja
perheelleen. Ja vielä muuan' seik­ka
: Täällä Venäjällä ei kukaap voi
erottaa taikka uhata erottamisella
työläistä poliittijsesta syystä taikka
mieskohtaisen vastenmfcllsyyden ta­kia.
Tällaisessa tapauksessa täytyy
olla tosiasiallinen ^«yyr esim. työn-puute
taakka työläisen tahdistettava
laiskuus.' Kuten tästä nähdään^ on
työläisen asema Venäjällä turvalli­sempi
kuin Ruotsissa. On kuitenkin
myönnettävä, että täällä on monia
puutteellisuuksiakin. Mutta annet­takoon
vain Venäjän kehittää teol­lisuuttaan
^ a hankkia puuttuvia tek­nillisiä
mahdollisuuksia, niin t«lee
työläisillekin suuremmat «dellytyk--
set elää ihmisarvoisempaa elämää
kuin missään muussa maassa", sa­noo
kirjottaja.
Canadalaista väärää^
rahaa liildceellä
Buffalo, N. Y . — Täkäläiset vi­ranomaiset
ovat vanginneet erään
valokuvaajan Ja useita muita henki­löltä.
Jotka ovat sfyytteessä^-väärän-rahan
valmistamisesta Ja liildceelle^
laskemisesta. . Vangitsemiset olivat
seurauksena tunnustuksesta,' Jonka
teki kaksi kuukautta «Itten yangltta
mies, JoUa l^dettiin vangittaessa
ZOO dollaria vääritäraluu.
•Viimeisinä kunlcauslna on kaifcl^-
t* TTaJakaupungeiiea ollut' Uikfcedli
ZO^ i » 50, 4olI(urln i^nddalalsia iseki
1 U 10 doVMrih fhdysnltähUaa
vSSveaneity)! seteleKii.
saa mitään takaisin^ Mc «qisommo
edistysmielisen ohjclmqn takana, Jo­ka
ol»Jelma mcrkitsee"YhtccnlHtty-nolnä
me «ciäomme —iiajanaisina
me kaadumme". Yhtykäännne' Ja
valitkaamme Edistysmielinen Johta­jaksemme,.
Vain sitten, vcrntme-m^e
marssia eteenpäin voimakkaampaa
Ja parempaa röätäiicnuniota kc^ti
tässä • maassa**, i lausutaan; kirjeessä
m.m. 'Mainitulla uniolla on osasto­ja
Canadassakin.
&r3
Hallitultselta kysellään
junarikkojen syitä
Ottawa, Ont. — Eräs Nova Sco-;
tian edustaja teki hallitukselle dcy-
«ymyksen viime , aikoina fiallituk«en?
rautateillä tapahtuneiden* junadkko-:
jen Johdosta. RautatleministeH vas­tatessaan
kysymyksiin ilmottl, että
rautatleminletcriSön el«oIe vhU teh- j
ty mitään raportteja neljästä vii-';
meisestä Junarikosta; Jotka tapahtui­vat
hallituksen rantateiden itäisUm
/r»taoaiUa, mvttft eU& tutkimuksia
on ]{äynnlssä rautatlevtrkaUlJoiden
taholta.
; Viimeisen parin kuukaudiin ajalla )
on itäisillä rataosilla tap/ilitunjttt flel^
iä Jundrikkoa, Joiden «yiatfi «iote
annetta mitään ifetojA Julkisuuteen; |
''' " '•" ' " ' ^ ^ ; ' ' ; ' ; ; ' ' " i " ' ; " v y - i ^ j : -;
Viranomaiset ovat Jatksui^t^^iut-*^
kimuksiaen asiassa, sillä arvataan, >.
et^ raluinrlUltennyksekaJi on ollut
«sallisena aseita koAeazsM, « e i O M M r
olevia JienkUditii, Joita «i ole vklBkt
«Mtn Miss 7Ue3r4esa& paU«tettiM,