Vapaus, January 10, 1930

              MO-jtäaii.
J
Dsauj
öö.
liirto-
I»a5.j
a h.]
n
055
var-jo-
j
oa:
V.:
sen i
niD
ena
ITU.
iitä
t o .
se
oa
io­ni­sta
)t-is-
1-
Uusi, kauan kalvatta arvokas idrja
Saapui jmn nyt Suöiii^sta
Hriaa ovat i o OPeat ennakolta tiedusteUeet ja
- ^fn>-t ffielTam^. ^tt^ « e . j o t k a haluavat saada
toimme, n>t »«;;. vstäväUeEn- h a n Ö a a sen. j o u l u l a l u a k s i.
kSa h S « W a t a i t i l a a m a l l a Vapauden kirja-voiv^
attf s u d b-uirKy s*s" a . K^ ys^y, ™m_ »yTkl »sc ieo isTsr .äS onilne voao Ikritrl>jiaa or»nT»: •
T . u . i i i : K A R O L I N A E S K E L W , ciit. s a i r a a l a n l ä ä k u r i.
A-.a::t:ijJna:
sliraalanlaäkuri. professori.
GÖSTA BKCKER. .
sisätautiopin pi-ofesson.
H FABKITIUS, .
"mielisairasopin professori.
H. FEDERLY, . . _
perinnöllisyysopm j a rotu-hvgie.
vlimäär. professori.
V. GRÖNHOLM, ...
silmätautien professori. •
j. HACKELSTAM, ; _ .
liermctauiiopin ent. ylimaar.
prof'i -t^i"'-
O. VON HELLENS,
terveysopin professori.
YRJÖ KAJAVA,
anatomian professori,.
A U KROGiUS,
kiruryJan professori.
J. L. LYDECKiiN,
pai;-aa!an lääkäri.
•i-RJö MEURMAN,
korva-, nenä- j a kurkku­tauti
dosentti.
A. J. PALMEN, • . _ „ .
lääninsairaalan yhJaakari
kirurp. dosentti.
P A A V O PIRILÄ,
sukupuolitautien enntinen
. dosentti. ^
I N A EOSQVIST,
H e l s i n g i n kaupungin tuber-ku^
oosilääkäri.
E L S A R Y T I,
bjalsteeriopin . j a serol^igian
dosentti.
P: S A L T ^ M A N,
Mariansairaalan yliläxikäri,
s i s ä t a u t i o p i i j - dosentti.
M . S A V O L l k,
s i s ä t a u t i o p i n dosentti.
T. V . T A I X Q V I S T , , '
s i s ä t a u t i o p i n professori.
E. T A M M I S A L O,
yliopiston hammaslääketie­teen
opettaja.
I. T A N N E R,
y l i o p i s t o n lääkevoimistelun
aliopettaja.
G. A . W E T T E S T R A N D ,
A R V O YLPPÖ,
r ö n t g e n o l o g i . '
lastentautiopin professori.
Toinen painos.
fepiBen hajunsa, Jjta ptsttita atii^
kalaaämr alojiperäisyjir^nmtameieä»
Eriiatiiiset i-asvanabat, enUronästl
vftsikannaiikoista . parkitut ja treU-alsta
(S.O. hylkeenras:vast3), talista
Ja degrasista "(= sääoUskäparkituk-sessa
syntyvästä jäterasvasta) teh-
Kirjan koko on 820 suurikokoista sivua j a on s i d o t tu k o ­viin
vaatekansiin nahkasaranoiden kanssa. /
Hinta $6.50
Lähetetään postivapaasti kaikkialle. . - •
Jouduttakaa hankkimaan t ä m ä kirja itsellenne tai ystä­villenne.
VAPAUS, Box 69, SuiImry,Ont.
dyllä sekoituksella rasvatut s e k ä . ur
Eeimmltea mustaksi värjätyt (rauta-asetaatilla
ja sinipuuliuokseHa).
Chagrini, Venäjältä j a Itämailta
peräisin oleva, parkkihapoilla par-k
i t l - i a aasin- tai hevosennahkaa
j c n i a pääilispinta on t ä l l e ominai-cesti
rosotettu, "chagrinoitu".
Sahviaui eli maroquini, alkujaan
I t ä m a i l t a j a Pohj. Afrikasta, sumac-h
i l l a pai-kittu puklniiahka; erikoista
' kauniit värit. Jotta monien värillis-
\ teii naliliojfcu arat viirit, kestäisivät
j c u näL'-.sä vuripintaan sivelty sellu-j
loidista tai asetyliloldista ja öljystä
t e h t y ä liuosta.
Lakka- eli . kiiltonalikan valmis­tukseen
k ä y t e t ä ä n mieluummin kes-ä
d J i t j a YflTirtniitonftMfa, gyat xoel-
Itein kn)roffisan hijginaset. undet
nahksdaaättt^ ^ t e ^ ^ i m . tySyslnaH-ka
j a kiQi]ai^uiw>i-ba3Ut^^t
kinat. ^ r y t k n m l p a r t d t ^ ^ mi
voittokulkuun w a t : seö k a u t t » ö t o -
vutettu suuri valittlistusnopeus, v a i -
xntstuskustaimnsteii supistujninen se­k
ä saadun tavaran hyvyys | a kel­vollisuus.
Srcunisuoloilla parkitaan kaiken­laatuisia
pienempiä Ja Quuremi^
vuotia ensi sijassa Jalkineteollisuu­dessa
pääJlisnahoiksi käytettäviksi
mutta myöskin kohehibnat j a hie­noimmat
käsinenahat- voidaan = sa­maa
pajkitsemistapaa k ä y t t ä e n val­mistaa.
Vähemmin soveliasta on
t ä l l ä menettelytavaUa. valmistettu
nahka jalkineiden pohjlksL se kun
NahkateoDisuudesta
Nahkateollisuus on vanhimpia ke-aiallisen
teollisuuden haaroja. N y -
en parkkipeittaus lienee ara-ilta
peräisin; valkeaksi jpax'
: nahkaa valmistettiin Rans-
16-vuosisadan puolivällssäj a i -
semmin jo itämailla; vuodesta
on kromiparkitus tullut k ä y -
Qtöön. Nahkateollisuus on Suo­lenkin
vanhimpia teollisuudenaloja.
LiJcaisc-inpina aiiolna harjoitettiin
itä käsi- ja kotiteollisuutena lähim-mn
jmpäristöu tarpeeksi. ,Ja käsi-yömäisella
nahkurinammatilla on
ielä. nytkin hyvin suuri merkitys
tabkaeollisuudessa,. vaikka tehdäs-eolllsuus
jo onkin moninverroin
oimakkampaa.
Jo edellä viitattiin, että. 'vaDl^o
hienompiin jalkineihin (m.m. kään-t
ö t a p a a n tehtyihin naisten tanssi-aiskenkiin)
käytetty. Tämä nahka-l
a j i on a l k u p e r ä i s i n ranskalainen ja
kun sen valmistukseen käytettiin
Ifehmäp vuotia sai nahkalaji nhnensä
l e h m ä n ranskankielisestä (väche =
l e h m ä ) . Sama parkitusnienettely
kuin edellämahiituissa tulee myös­kin
kun edellämainltuissäpjiakaiise
kisuuria vasikan-, hevosen- j a p u -
kinnahkoja, myöskin spalttinah-koja.
Uudempi kuin parkkiliappo-par-kitus^
on. vaikka kylläkin verrattain
vanha, kuten alussa mainittiin, val-j
koparkitseminen, missä kypsennys-aineina
k ä y t e t ä ä n keittosuolaa, alu­naa,
ril:kihappoista savimaata, jau­hoja
j a munankeltuaista. Riippuen
siitä käytstä.änkö näistä aineista
muutamia vaiko kaikkia sekä par­kittavien
vuotien laadusta on vaJiko-parkiLus
tavallista tai unkarilaista
tuskis-, glace- t a i kidparkitusta.
Tavallisella valkopai-kituksella
jossa kypseimysalneina ovat aluna
j a keittosuola, käsitellään vasikan-lampaan-
j a pukinnahkoja satulase-päntöissä
käytettäviesi nahoiksi tai
huonompki vuotia vuorinahoiksl
Unkarilaisessa valkoparkifcuksessa
valmistetaan raskaampia härän-elhmän-
j a hevosenvuotia rasvatuksi
nahak.si, " n ä n t t i n a h a k s i " hevosajo-kaluja
varten; viime aikoina ovat
n ä i h i n tarkoitetut nahat kummin­kin
sum-immalta osalta parkkiha­poilla
parkittuja.
Turkisparkituksessa - k ä y t e t ä ä n jo­ko
alunaa ja keittosuolaa tai v i i ­memainittua
sekä jbtal^n ore:aanista
happoa. Parkltus suoritetaan säilyt­t
ä m ä l l ä turkisnahkojen- karvaplnta.
Glaceparkltuksella, Ranskasta pe­ruisin
olevalla yhdistetyllä mlnerall-j
a öljyparkituksella, valmistetaan
lahan valmistustapa on parkitsemis-iieöettely
kasvimaailmasta saata-illa
lukuisilla parkikhajoilla, sen-
^een kun vuodat ovat soveliain
nenettelytavoin karvoista j a kaikista
ikaisuuksista puhdistetut. Nahan
iTvyys ja arvo riippuu suuresti par-itustavasta
ja parkitsemisen onnis-umisesta
ja sen loppukäsittelystä,,
onka kautta nahka tehdään t i i v i i m -
näksi, kestävämmäksi ja kaimiim-aaksL
Pohjanahaksi määrätyn a r i -
letaan vain hitaasti kuivaa ja sitten
tehdään tiiviimmäksi vasaroiden
puristusvalssissa; päällisnahka
ensijaan rasvataan ennen kulvu-nista,
jonka kautta se tulee taipui-ammaksi,
pehmeämmäksi ja vet-tiläpäjsemättömitksj.
Pohjapahan valmistukseen käyte­kään
ensisijassa suurempia härärir
ia lehmän vuotia. Ns. vachenahka
(lue vasche) on myöskin pohjanah-iaa,
mutta edellistä ohuempaa ja
^ t s a ja samalla kun sos.dem pub-
'«stusjärjestöt ovat ilmaisseet ole­mansa
valmiit riisumaan aseensa, o-v-
at fascistit vastanneet muutamilla
«ravilla julistuksilla, joissa kieltäy­tyvät
luopumasta aseistaan ja rohke-asti
vakuuttavat, että kaikki yrityk­set
niiden asgistariisumiEeksl . #iiie-vat
kohtaamaan heidän verisen vas­tarintansa.
Fascistit ovat nyt hyvin aktii-vma
BQielenosoitukeissaan' j a prpvo-sttraavat
yhteentörmäyksiä ,ty5-
kanssa. Mutta työläiset-ovat
vam<;tautuneet taistelemaan
hyökkäyksiään vastaan. V a l -
lajniffiouksellisten työläisten'^tun-
^ t ovat: Työläisten puolus'tus-
W;estojen perustaminen,, toimin-i.^
offiiteoiden luominen fascismia
• f ^ sekä vallankumouksellisten träl^^f" perustaminen tehtaisiin.
Jf»^ tentaissa. kuten Stcckeraus-
Jo"^!!!^"^ kiihkeitä yhteenot-
L ^ ^ e n ia työläisten välillä,
^ceaa^a yhteentörmäyksiä sattau
to ^i^^oakseen työläis-
^ taistelumielen, turvautuvat, sos.
^ nata radikaallsimpiin fraasei-
'.'^Pa-^iivat työläisille, että
siii
^ he a-v-u^ti;^ saman fasdstisen
2^ ^rustamista "rauhallisin
' ^ m . He kutsuvat työläisiä seu-proTokatsioniin.
He toimi-
Stlv^^^t^rin kanssa j ^
koettaen ^S,
^^Sfv^t"^ työläisten- ple-
^astaruman fascismia
^ ^ ö e s s ä faseistia,* diktetuu-kin
kun pienemmlst. nautaeläinten
vuodista valmistetaan välipohjänah-kaa;
Amerikasta alkuisin ovat val-d
i v i a - j a hemlock pohjanahat, jois­ta
edelliix'n nuni johtuu .sen palkit­semisessa
k ä y t e t y n pairtildaineen k o ­tipaikasta
(samanniminen maakun­t
a Chilen eteläosassa) j a jälkimäisen
samannimisestä punnkuoresta. M o ­lemmat
naljkalajit .tulevat valmii­na
EuroopiMiäh pääsiassa ' hampu-rUalsten
v ä l i t t ä j i e n kautta, . ^
, K u n pohjanahkojen, valfnistiiijjs^en
valitaan ensisijassa isoja j a paksuja
vuotia, k ä y t t ä ä p ä ä l l i s n a h a n valmis-,
tus ohuita, taipuisia j a pehmeitä.
M i l l o i n suurempien .nautaeläimien
'vuotia käytetään, halkaistaan ne
halkaisukoneella, "spaltataanV' <li-hanpuolelnen
"spaltti" valmistetaan
välipohjanahoiksi, salkku- j a kukka-r
o i i a h o l k s i y . m . tällaisiksi, missä ku­luminen
on p i e n e m p i ) . ' M i i i t a pääl­lisnahan
valmistuksessa käytettyjä
ovat vasikan, hevosen, pukin j a lam­paan
«nahat.
Parkkihapoilla tapahtuvalla me­nettelytavalla
valmistetuista päällis-nahoista
ihjainittakoon:
JuiiUnabka aikoinaan j a osin vis-l
ä k i n meillä j a muuallakin tunnettt
j a 1^1 j on käsitetty, jonka., alfcumaa
j a suurin valmistaja on ollut Ve­n
ä j ä . Se o n pajunkuorlUa' parkittu
j a tehty koivuntervalla vedenpitä-väkis
j a taipuisaksL Tuo terva "tö­k
ö t t i " ailtpi tälle nahalle oman erl-rin
perustamissuunnitelmien kans­sa
kiristyy työläisten sorto. Melkein
jokainen, työläisten mielenosoitus
k i e l l e t ä ä n j a poliisi mtu-skaa ne raa­immalla
väkivallalla. I t ä v a l l a n kom­munistipuolueen
äänenkannattaja
"Rote Fahne" on. takavarikoitu jo
p a r i k y m m e n t ä kertaa viime syys-k
i i im 29 p ä i v ä s t ä . lukien. Kyname-heri
valtlopetossyytöstä on nostettu
sen toimittajia vastaan. J o k a . p ä i vä
takavarikoidaan t y ö m a a l e h t i ä j a n i i ­den
toimiittajia pannaan linnaan
Valkoinen luokka-oikeus riehuu työ­läisiä
. vastaan. Sfonta tbveriäf^on
vangittu väliäisemmistäkin syistfe ja'
langetettu raskaisiin rangaistuliaiji
P ä i v i t t ä i n nostetaan syytöksiä "sa-laliittoutumifesta",
. "kapinallisesta
kiihotuksesta" j ä ^/'valtiopetoksesta"
nahkaa n.s. galcehansikoiden valmis­tukseen.
Hienoin j a kestävin hansi-kasnahka
saadaan nuoren k i l i n tur­kista;
halvempaa tavaraa antavat
paks.ummat, pehmeät, mutta vähem-n
i i n kestävät lampaannahat. Tämän
nahan, yalmistustavasta mainitta­koon—
sama!ua kuvataksemirie kuin­k
a -monimutkaista todellisuudessa
•perinpohjaisempt ja vanhanajan
kunnolliheri nahkurin ^työ bn: R i k -
kiarsenikilla j ä kalkilla karvoists
vapautetut, koiranlannälla käsitellyt
j a lescepeitLiiukseiia lurvotttut liuo­tetut
vuodat pannaan syötteeseen
s.o. alunasta, keittosuolasta, \'ehnä-jauhoista
jä munahruskualseste
tehtyyn taikinaan; tässä iiiitä vat­kataan
. t t i i e v a § t l , tavalllse?tlj pal­j
a i n jaloin sotkemalla, sanaalla kun
l i s ä t ä ä n suolaa, rasva- j a ) piunanyal-kuaisaineita.
Huuhtelun , Ja. kuiva­tuksen
tapahduttua annetaan vuo­t
i e n - p i l a vaFM^^^a pitemmän ajar;
ja- vasta sitten.' venytellään,- silitel-l
ä ä n sekä killoitetaan narvin, s.o
nahan ulkopinnan puolelta.
Kidparkituksessa käsitellään vasi­kan-
Ja pukinnahkoja pääasiallisesti
toisinaaii myös lampaannahkoja
Valmis tuote on, riippuen vuodasta
vasikkakidiä, chevreaukidiä (lue
schevrco; suomenkielessä ruvettu
k ä y t t ä m ä ä n muodossa sauroo), lam-maskidiä,
j a se o l i aikoinaan suu­resti
kysytty kiiltävähkö, mustp
p ä ä l l i s n a h k a . hienompiin jalkineihin
Uusin nahan kypsennystäpä, kromi­parkitus
j a sen avulla valmistetu'
p ä ä l l i s n a h a t - ovat melkein koko­naan
syrjäyttäneet nämät kidval-misteiset
nahkalajit.
Suurimman mullistukseh nahku
rinammatin alalla on varmasti ai­kaansaanut
nuorin nahankypsen-nys-,
kromikypsennysmenettelytapa'
kastuttuaan vaikeast kuvaaetaon
kostuttuaan vaikeasti kuivaa. '
Parkitsemismenettelyistä mainitta­koon
vain lyhyesti, • e t t ä Icysymyk-seen
tulee joko n s . ykslfc^lpytaen:
missä vuodat k ä s i t e l l ä ä n emäksisellä
ihmisiä" (kuten he, kutsuvat vai-'
lankumouksellisia työläisiä) kohtaan
kuin jos he olisivat pahimpia fas-cisteja."
Me myöskin luulemme, ett?
I t ä v a l l a n sos. demit tulevat tyydjrt-t
ä i n ä ä n näitä muiden maiden so-sialifascististen
järjestöjen vaati­muksia.
'
Kansainvälisen työväestön
velvoUlsuadet
Pascistien "laillisella" kaappauk­sella
syysk. 29 päivältä tulee ole­maan
myöskin omat seurauksensr
ulkomaiden politiikassa. Ensiksikir
fascistinen liike j a yleinen taantu­mus
naapurivaltioissa. Unkarissa
Tshekkoslovakiassa jne. tulee suures­ti
voimistumaan. Itävallan fascistis-kromioksidisuolalla,
tai kal|?ikylpyi>
nen, missä liuotetut vuodat ensin
k ä s i t e l l ä ä h suolahapolla hapatetulla
kaliumbikromaatilla Ja senjälkeen
toisessa kylvyssä, joka k i i n n i t t ä ä , re­dusoi,
bikromaatin. Ja joka, on suo­lahapolla
hapatettua thiosulfaattia
(valokuvaajien "fikseeraus"- eli k l i n -
nikesuoiaa).
NahkateoUisuutien raaka-aineita
n i m i ö m m e 'vuodiksi", jos ne- ovat
•suuremmista eläimistä (esim. leh­män-,
h ä r ä n v u o t a ) , mutta "nahkoik-.
si", jos ne ovat pienemmitsä eläl-n
i i s t ä ( esim. vasikan-, lampaan-pukihnahka).
KussakUi maassa.,saa^
daan omista nauta- ja muista e-,
l ä i m l s t ä osa maan nahkateollisuu­den
k ä y t t ä m ä s t ä raaka-ainemääiräs-t
ä . mutta utskin ainoakaan Euroo­pan
valtio saa omista elukoistaan
l ä h e s k ä ä n koko määrää. O9 tur­vauduttava
niihin maihin; io}^
karjalaumat ovat n i n runsaita, v i l ­lejä,
e t t ä n i i t ä teurastetaan melkein
vain vuotien vuoksi. Merkittävim­piä
vuotien saaiitimaita ovat La
Platan valtiot ja Brasilian etelär
osat Etelä-Amerikasta j a tunpetuljn-mat
vuotamerkit t ä ä l t ä ovat Mata-deros.
Saladeros ja Campos. ; : - •',
Markkinoille tulevat vuodat tuo­reina
tai konservoituina. Tutereet
tulevat pääasiassa kotimaisista teu­rastamoista
j a pannaan ne joko heti
•työn alle" nahkimossa tai suola­taan,
jos n i i t ä oh s ä i l y t e t t ä v ä . Jos
t ä l l a i s e t suolatut vuodat kuivataan
nimitetään^ niitä "suolavuodiksi"
Suolaamatta auringonpaisteessa kui­vatut
vuodat ovat "kuivattuja vuo­tia".
.
Y l l ä m a i n i t u i s t a tulevat MatadC^ros-
•/uodat kauppaan useimmiten suolat­tuina
j a ne ovat suurissa kaiapiuhkl-m
teurastuslaitbkslssa teurästetuis-a.
raavaista, Saladeros-vuödät .ovat
iaas elukoista, jotka ovat teuraste­tut
lihasäilyketfchtaissa. Laadulleen
luoncmpia ovat Campos-vuodot, ne
kun ovat maalaisten itsensä teuras­tamia
j a n ä i n huonohimln" nyljetty­jä
kuin ajanmukalsestl varustetuissa
!;eurastuslaitoksiska. Nämät ' pva'
s i t ä p a i t s i , suolaamatta kuivattuja.
Ä^erentakaisten -yuotlen kaupj^hi-met
viittaavat monasti myös niiden
alkuperämaahan- tai- . l ä b e t y s ^ a t a -
-Tiaan; n ä i n nimitettyjä ovat lajit
Uruguay-, Paraguay-, ' E n t r e - ^ o s -
Montevideo-, Santa Fe-vuodat. —
Suolattujen vuotien paino vaihtelee
15 j a 40 j a kuivien vuotien 8 ja
20 kUon-välillä.
P a i t s i Etelä-Amerilkasta tuodaan
vuotia Eurooppaan myöskin Eng­l
a n n i n ja Hollannin aasialaisista
alusmaista I t ä - I n t i a s t a ; ja maail-
Tianmarkkinoille lähettävät niitä
myös Kiina, Japani, Etelä-Afrikka
j a Austraalia. Englannin Intiasta
'ulevista ovat varsinkin pienen ze-b
u - l e h m ä n nahkat huomattava ke-
/yt vuotalajl päälUsnahl^ateollisuu-
•ielle. Se tulee kauppaan kuivattuna
arsenlkkikipslnä tai päällystettynä
kipsinä; edelliset^ ovat erikoisella
nuolella käsitelty j a konservoitu ar-senlkkiliuoksella,
jälki^»mälses.sä l a ­jissa
sivellään kuivatettaessa llha-ouolelle
pääasiasas kalkista j a sa­vesta
tehtyä laastia. Arsenikkikip-
3ien paino bn 2—6 kg j a p ä ä l l y s t e t ­tyjen
kipsien 1 lj2—6 kg,
J K .
K A S V U
r ; - £ S S E : n KaJisankomissarJen neu-
•V^^to on velvoittanut Kcrkeiiuman
I c i n s ä n t a l o u s n e u v o s t o n saattamaan
t r a k t o r i e n valmistamisen määrän
Punaisella Putilovilla v. 1930—31
^ ^ i n t ä ä n 20 -luh. kappaleeseen ja
H a r k o y i n veturiteh t a a l l a 1500
kappaleeseen.
'Samalla se p ä ä t t i ehdottaa Tsliel-j
a b i n s k i n j a Ukrainan traktoriteh­t
a i l l a otettavaksi käytäntfiön sel­l
a i s e n tempon, e t t ä jokainen nais­i
a tehtaista jo vuonna l!)oO—31
\'i linistai.si 1500 traktoria j a vuon­na
li>31—;J2 jo iiii tuli. : kuppa-lel
»:^.
Kitn.sankoniiiosarien ncuvc.at») tun­nustaa
vcUtliiniättömäkiji rakentaa
erili3isca tehtaan, . jos.'?» tuototuan
t r a k t o r e i t a Byvukyntöii vartvn.
Korkeimmalle kansantalousnouvos-toile
011 ehdotettu käsitellii kysy­m
y s t ä I*unajsen Putilovin järjes-tämise.-^
tä tiltä tarkoitus^la vurt«>n.
L E N I N G R A D I N TYÖLÄISTEN
. L A H J A K A U K A I S E N IDÄN
T A I S T E L I J O I L L E
Oso-Aviahimin «luojärjc'.-?UJn pu­h
e m i e h i s t ö on l ä h e t t ä n y t Kaukai­sen
Idän erilliselle armeijalle i)u-na-
armeijalaisten kasavmiolojen i)a-i'antami.
sta vartun GO.UOO ruplaa,
j o t k a on k e r ä t t y Leningrradin tyu-iäii.
sltii j a neuvostotoimilsijoiUa.
j a n i i s t ä syytettyjä työläisiä raalia- t a liikettä ovat Sak.san fascistien
ft4a/ma n «u. u« -s. ri.e: »n^ oikeuksi- en it. uomi-1t.»t.^a. vi!1k siS _ _ . -•
joisas ei k ä y t e t ä valamiehistöä. U -
seimmat vangitsemiset, Wieniä l a -
kutmottamatta, ovat tapahtuneet
Sjteyermarkissa j a alemmassa I t ä -
^ i ^ ^ j a t taistelmi. Jos y r i t e t t ä i -
^ toinieenpanna kaappausta, ja
johtajat, "teräskyiJärät" hugen
berg-järjeslöt tukeneet, j a I t ä v a l l an
fascistien eteneminen on siis sa­malla
-uhkana Saksan jtyölälsille.
I t ä v a l l a n fascismin eteneminen tun
vallassa. Tällä tavalla p a k o i t e t a äm netaan jo ulkom^sessa polltiika-ssa
t y ö l ä i s t e n järjestöt salaisiksi tfihi
puollsalaisiksL
T ä l l a i n e n tilanne, tällainen fas-cistnin
"laillinen" perustaminen ja
t ä l l a i n e n milltanttlsen tyäväenluo-kfiai
sortaminen o n k ä y n y t mahdol­liseksi-
ainoastaan I t ä v a l l a n s o s l ^ -
^3s<4stästen johtajien petollisen po­l
i t i i k a n johdosta. Toisten maiden
sosialidemokraattiset puolueet iloit­sevat
t ä s t ä I t ä v a l l a n sosialidemokra­t
i a n "kehityksestä". Saksalainen so­sialidemokraattinen
lehti "Sch^ffä-biadhe
Tagvrachf^ kirjotti joulok. 2
p ä i v ä n xunnerosssa, e t i ä "kansainvä­linen
tyÖTäksl voi - -paatia. Itävallan
s o ä a l i d e n i b k r a t i a l t a samanlaisen
taakauden aovelluttamista "näitä
kahden arkkitaantumuksellisen, Sei-peiih
j a Matajan yrityksissä yhdis­t
ä ä neuvostovastainen rintama ja
sotabloki s Neuvostoliittoa vastaan
T ä m ä n vuoksi kansainvälisen työ­väenluokan
on t a i t o i n seurattava
t ä t ä kehitystä. Itävallan työläisiUe
on osoitettava, ettei kansainvälinen
työväenluokka tule heitä hylkää­mään,
vaan on valmis aina tuke­maan
h e i ^ kansainvälisen taistelun
inahtavalla ,solidariEUUdella.
Neavostoliitosta
V A S T A VALLANKUIMOUKSEL-LISIÄ
KULAKKEJA
• TUOMITTU
Akjubinsk. Mthai!ov8kin ky-lä.
sEä on ollut o i k e u d e n k ä y n t i vas­tavallankumouksellisia
kulakkeja
va.staan, jotka ovat c.siintyneet
neUvos-tovallan t o i m e n p i t e i t ä vas­taan.
Viljanhankintojen aikana
j ä r j e s t i v ä t nämä kulakit viljanharii
k i n t a t y ö n t e k i j ä i n , j b u k k o p i e k s ä j ä i -
siä. Kolme kulakkia on tupmittu
a m p u t t a v ä k s i , 2 kahdeksaksi vluo-
(leksi vank:euteen j a ..yksi 4 vuo­deksi
vankeuteen.:
VILJAHANKINTASUUNNITEL.
MA TÄYTETTY 102.3 PROS.
S S S E r n Kauppa-asiain kanSai^-
komissariaatin tietojen makaan o n
v i l j a n vuotuinen hanlctntasnunni-telma
koko Neuvostoliitossa t ä y t e t ­t
y jonluk. l ö p r ä ä n menneaeä
IO2..3 pros., jo.';ta Ukrainaj^sa — ääni, mikä johtuu r,iitä, kun miehet
Eräässä Brasilian' satamakaupun­g
i n laiturissa seisoo laiva, ottaen
kahvilastia, viedäkseen sen Cana-da&
n. Kuumeisella klli-eellä häärää­vät
niu.stat lastausmiehet, kärräten
sUklii toi.scnsa perään laivan viereen,
josta "vinssit" nostavat kymmenen
toista kymmentä säkkiä kerrallaan,
laskien^ ne alas la.stiruumaan.
Tälii helvotilUstu kiirettä on jo
kesliinyt pari vuorokautta yhlä mit­taa.
Laivan pitäisi olla lulitövalmls
tunnin skällu. Vielä on lastiruumis­sa
isot aukot täytettävinä. Klmeät
huudot t ä y t t ä v ä t ilman, kun toisten
piiskoiksi laitetut mustat "hunnän-t
u p e f kiljuvat yhtämittaa "horiop-pia"
työn teklöUle.
Aurinko paahtaa täydellä terällä
suoraan. alas lastiruumaan, jossa
miehet nostavat säkkejä plnkkoi-hin.
Auringon paahtama fluivau
runl:o hohtaa kuumuutta vielä l i ­säksi,
tehden mustallekin lastaus-mlfehelle
työskentelyn ,, mahdotto-Äiaksi.
Kolme miestä on jo nostettu pyör­tyneenä
ylös, vaari uudet miehet on
otctfti näiden tilalle. J a taas jat­kua-
lastaus entisellä kiireellä. .
Väkn orapa jo huutanut äUneasä
käheältsi "hännäntupplkin", Ohlmo-suoriet
ovat piilllstuneet kuumuudes­sa
paksuiksi kiehkuroiksi. Hänkm
näkyy saaneen tarpteeksensit tässä
paahtavassa^ lielteessä; 'Tnntee kai
joi)keWaista pahoinvointia, ko.ska
käyetee varjoseilin alle hetkeksi le-pääriiään,
^ensiri valeltuaan ohlmöi-taah
kylmällä vedellä. -
Vaan eipä malta tämä "kiho" kau­an
olla pois, kai p e l ä t e n itse Jou­tuvansa
"sakattavaksi", pian palaa
h ä n Jälleen luukulle. Jatkaa huuta-aan,
j a rivoja kirouk.sIaan, mitä raa­immalla
tavalla. Yhtään säälimättä
tovereitaan, joiden täytyy aivan v i i ­meisensä,
pinnistää, tässä paahtavas­sa
helteessä.
Ryhmä lämmittäjiä on imivälllsle-vollaan
auringon seilin alla, seuraten
v ä l i n p i t ä m ä t t ö m ä n näköisenä tätä
näytelmää. He eivät n ä y tuntevan
s ä ä l in tunnetta mustia veljiään koh­taan,
koska u s e i n purskahtavat nau­ruun,
kuullessaan kihan rivouksia
Hiukan toisista erilleen vetäyty­neenä
loikoilee suomalainen . l ä m ­m
i t t ä j ä . Hän näkyy sääli katsees-paan
seuraavan tätä pirullista i h -
misrääkkäystä. Hänen ajatuksensa
näkyy liikkuvan eri maailmassa
kuin toisiin kansallisuuksiin kuulu­vien
tovereittensa. Hänen mleleen.sä
muistuu Suomen työväenluokka,
kuinka se oli alas lyöty. Se oli
vielä alemmalla asteella Kuin nuo
mustat tuossa. Muistuu ^nieleen
kuinka hänkin oli nuoruudestaan
asli ottanut osaa työväen pyrin-nöihln,
kokenut kalkki, kapina ja
vankilelrikauhut, päässyt pakoon
valkoisia verihurttia. Ensin oli mat­ka
johtanut Ruotsiin, sieltä t u l i l ä h ­dettyä
merille. Paljon oU tullut
kuljettua ympäri maailmaa. Kärsi­nyt
ja kestänyt pohjolan Icylmyy-den,
kuin myös troopillisen seudun
kuumuuden.
Vaan syrjään olivat jääneet, näinä
vuosina kalkki pyrinnöt. Vieraita
kansalllsuuk.sla. olivat työtoverin-sa
clleet;, harvoin oU sanoja vaihdettu
muulloin kuin tavaUisb^-sa työasiois­sa-;
•
Eönen oU itse ollut ehdottomasti
raitis; halveksinut j a inhonnut v ä -
kijäömiä. Vaan nyt häri bU hillitön
juoppo, l^sin oli lioettänut sitä
väistöä, mutta vähitellen oli tullu<
jfcatei^feri UäHsi^ käytyä kapalcoissa
K i i j i ' o l f -hSiikin .sörttmut t ä h ä n pa^
heesefen.' ' ' '
Aina olivat rahat menneet yll-mejstä
penniä myöten. Kova jraäh-särky
ollut palkkana, kun oll astU'
nut alas vahtiin. OU s i t ä silloin
tuHut luvattua itselleen, e t t ä " n y
se oli viimeinen kerta". Mutta c5
ollut se päätös pysynyt, ei ollu»
e n ^ entistä tarmoa. Ja niin
oli aina tiudi>tunut seuraavis.sa sa-tamapaikoifesa.
Näistä m i e t t e i l t ä hänet herättää
116-4
JS6.S
pros.
pros., Valko-Venäjällä —
pros. j a RSFSfestsH "94.4
a-ettavat laritjniujnan IuuJ:k:jja pal-köflleeiL
Täkf-dmiehet hääräilevät
nostopuomien lömjK&sa, laittaen « I i ­ta
kiinni, ettet: «fe ftäätffe^lztT k o ^ -
msisaksäft meren gä^iudssä.^
Lastaus mi Ics^nmH, l ä s t a a i at
poistuvat laivalta ' h ä ä n t y n e e n n ^ -
koi£inä. Ehkä huomenna o n edessä
yhiu paljon voimia Icysjrä ponnis­tus.
Pian on laiva läht^kunnossa. P i l li
huutaa lähtömerkln. Hiljalleen laiva
etenee laiturista. Lämmittäjät me­nevät
yksi toisensa perään omaan
hyttiinsä nukkumaan, kunnes tulee
herätys rahti vuoroon. Vaan kauan
vielä istuu suomalainen, katsellen
kuinka välimatka pitenee lalvaui ja
rannan välillä: Kaupunki enään
Mämöittää eiiäeslväuä kangastuk­sena
hänen silmiinsä. Viimein liäa-kin
poistuu hyttiinsä, heittäytyen
vuotcelli»n.sa.
El tule hänelle uni siliulin. Se­kavat
ajatukset rlsteileviit hänen
iniele.^suan. Tamun piilvätsen näyn
oli hän n i l u i y t ennen monta ker­taa,
välit t ä m ä t t ä s i i t u , mutta tänijän
SO-loihti kaikki vanhat muistot e.sUn
aivan tulvimalla...
"Kahtakymmentä vailla kaksitois­ta.
Ylös j a valmis vahtiin", kuulee
l i än unenäa lävitse äänen. Samulla
tuntien nykäisyn kyljessään. T ä ­mä
on paralllaan validissa olevan
"kolllempparhi" ääni, joka on tullut
h e r ä t t ä m ä ä n seuraavat miehet alas
vuorolleen neljäksi tunniksi.
Unisena nousee suomalaUien ylös
hitaasti vetäen nokiset housut Jal­kaansa
ja hialtoinan paidan pääl­lensä.
Hyvin tuntuu vastenmielisel­t
ä näin ke.sken unen, keskellli yötä
l ä h t e ä liikkeelle. Hetken puilstä
"lemppari" vielä kurkistaa varmuu­deksi
ovesta, e t t ä onko mies todella
ylhäällä. Huomattuaan n i i n olevan
poistuu sanaa sanomatta.
Kello onkin jo kymmentä vailla
vielä on k e r i t t ä v ä nostaa ttjhka ylös
ennen kahtatoista.
Siellä jo vartoo hlinen norjalainen
työtoverinsa pienen nostokoheen
ääressä. Pian on neljätoista pjittyU
tuhkaa nostettu j a kaadettu laidan
yli mereen. J a vielä on i»iljä m i ­nuuttia
alkaa jäljellil.
Nyt vasta oli atkaa .katsella kuin­ka
meri oll kaunis tropiikin öisessä
kuutamossa. E i k ä y n y t tuulen hen­käystäkään.
Tämä Johti ajatuksen
mieleen,- että se on taas kauhea
r^eljä tuVitia alhaalla kuumuudessa
mihin el saa IlmatorvcKla yhtään
vetoa.
Tuntuasi lyö lyöntlnsä. Jo nou­sevat,
hiestä j a kolin tomusta mus­tana
olevat miehet ylös täkille. Sen
näkee heidän päältään, e t t ä he ovat
saaneet tarpeelcsensa. Mutta onlian
h e i l l ä kahdeksan tunnin lepo • edes­sä.
' • ' ,
Suomalainen painuu tdvorih*a
kanssa ala.?.' "Löiiipparl", i i i i o r l 'poi­ka,
on' liaehnyt' ''kollpialssiln" h e i t t ä ­m
ä ä n kolia. ' k b n ö m e H t e r l häyttäU
sataakahdeksaakymrnentä paunaa
Nyt oh ensin . t e h t ä v ä : vaikein! Jä
kuumin • työ, "slagaus". Molemmat
tarttuvat tottuneesti raskaaseen
"lelssirautaaxV. vetävät» uunin luu­kun
uukl. Sieltä leimailta^ vastaa»
h i r v i t t ä v ä kuumuus. Kirkas valo
häikäisee silmät, k im miehet käUn-t
ä v ä t palavan kolin toiselle puolelle
uunia. Vetävät tulisen-»'«lagin" ulos:
j a taas p ä m v a s t < ^ kunnps toinen­kin
puolL on puhdas. Ihoa polttaa
Ja kirvelee, kmi' hehkuva, '.'«iagl"
hohtaa kuumuutta "törkkltootulla"
Muutama ämpärillinen suolaista
v e t t ä tekee kyllä lopun hehkusta
Mutta nyt t ä y t t ä ä pannuhuoneen
sankka höyrypilvi. Kuumuus tuntuu
vielä monta kertaa tukahduttavam-malta.
Ilmatorvesta el tule tuulen
henkäystä. Miehet eivät näe höy­ryn
seassa toinen toistaan, HöyrS
on laskenut pannussa sataankuu-teenkymmeneenviteen.
Nyt sc on
nostettava entiselleen.
Tullpcsän luukut paukahtelevat
vuoroa perään, kun miehet heittävät
kolia iKsjään, Valo ei ole enään
n im häikäisevän kirkas sakean
höyryn seassa. Se luo enemmän
kaamean valon, lävitse höyryn;
EI ole hengähdys alkaa, kun on
vuoron perään "lelssattava", heitet­t
ä v ä kolia, j a taas vedettävä koli
hajalle, että se paremmin palaisi.
Kumpikin hoitaa kolmea luukku-a
a n . , -
Vaan- monomeetterin viisari py­syy
itsepintaisesti paikallaan. Näkyy
vallan mahdottomalta .laada' «Itä
takaisin nousemaan. Tunnin pon­nistelun
perästä on se kuitenkin
entisellään,
Pol-5 ovat kumpikhi heittäneet 0 -
huen paitansa. Alastomat yläruu­miit
kiiltävät hiestä, housut ovat
märkänä, niinkuin olki niihin vettä
kaadettu. Sanaa vaihtamatta kum­p
i k i n istahtaa penkille tupakoimaan
seuraten katseellaan raanomeetterlä
tietäen, että el OUJ- p i t k ä ä hengäh-dyBalkaa,
kun alkaa .sama leikki
uudelleen.
Neljä tuntia on kulunut. Kumpai«
nenkin kävelee horjuen täkille. Hiu-kan
viruttavat nokea pois ruumis­taan,
lislttäytyvät vuoUiollcen, v a l -
ouvat heti sikeään uneen. Y k s i läm­m
i t t ä j ä n vahtivuoro oU mennyt ohi
p ä i v ä n t a s a a j a n a l l a—
Kolme .vuorokautta on kulunut
Helle el e n ä ä n ole n i i n paahtava
w alkanut hiukan tuulemaan. T a ­kaisina
kulkee'' aaliofc. Suolainen
vesi kuohuu valkoisena
potkurissa, jälkeen jää kauniin s i ­n
e r t ä v ä juova, !niln kauas kuin
Yilmä kantaa. Koneen yksitoikkoi­nen
jyrinä häiritsee vain katselian
mielentilaa. — Hetken i^iästä on
iuuU yltynyt troopllllseh seudun
myrskyksi. Aallot kohoavat korkei­na
vuorina, aina välillä^ l o h k a i s ­ten
y l i täkin, laivan kuHcTessa sivu­tuuleen.
Yön tullessa qd myrsky saavut­tanut
täyden voimansa. I ^ l v a niti­see
liitoksissaan. Sen runko vapi­see
j a huojuu, aina perän noustessa
ilmaan, potkurin lyödessä tyhjää.
TrivtU ulvoo j a v5nkinT,1niIn tyhars-net
pahpla!se|; olisivat sitä Bäesfcä-mä.
s.sä. Pienien Täliaikojen p e r ä l tä
tnmahtaa kutn Isidnus^siniren
h y ö k y a s l k m l j ö a e s s ä laivan kylkeen.
U u t t a alhaalla jpiuuiuruumassa
työskentelevät ttiuttltUJät Täiysl
työ o n pystyssä. Osa luukuista
^ mennyt elpäkuntoon. Juuri heit­t
ä e s s ä kolia sulkeentuu l u u k k i i , ' l a ­pion
lyödessä kuin elufiSn- seinään.
L a i v a heittelehtii sinne. t ä n n e , nma-torvfeta
tijlee Ilma alas kovalla vpl-nlaUa.
Suurinkin koUn pola liikkuu
"törkUlä. kolipunkassa kollkasat
sortunevat, lisäten vielä ä ä n t ä t ä h än
helvetilliseen meluun...
E i v ä t jouda lämmittäjät ajatte­lemaan
tuhon tuloa. Heidän ajatuk­sensa
ovat kiinni työssä. Heidän
on ponnisteltava sama työ kuin liau-niUlakln"
Ilmoilla. Ituneelllsellä slt-kpydellÄ
.hellaiHelevat heidän hikl-
.set ruumlhis». Tämä on kestävyy­den
näyM», mitä voi vain työmies
kestää. .
Kuudelta vuoi-okautta. riehui
myrsky lakkaamatta. Kovin olivat
miehet nfiäntjaiect. Kun vihdoin al­koi
Canadan rannat näkymään, u -
uohtivat monet matkalla kestetyn
yli inhimillisen kärsimyksen, aja­tellen
kuinka taas kapakassa lialh-tuu
loput Jäljet ryjrppyjcn ääres­s
ä —
Vaan suomalaisen mielessä oll
kypsynyt varmaksi päätös: kulkea
aina raittiina, uhrata tarmonsa työ-viien
luokan hyväksi, Kulkea sltfi
päiim^ävää kohden, mihin työväen
luokka kulkee.
Paul Laakso.
«aikkia maan vlrilMiS^v
seUe konhtvta tebttvli» *
»eja matkostaUa vsr^
han iscL mmkMCf mitf "
j o j a / ^ M n h ö k s i a y , Ä ;
r i n t k . i a nraita Subtnen
s i i n kohdistuvia asioita.
Osoite:
CoMuIate Canemi of Fimlt^:ff^
• • R o om ^ 91S <:^:is:£^Mm
1410 Stanley Street, M o n t r Ä ^ ^ P ss
<Corner S L Catharihe and Stamleyjlirlft;
AKSELI RAUANHEIMO, . •
p ä ä k o n s u l i . '-'
l i i s ä k s i on Suomella etlastajiiia ,
Canadassa: KonPuU Ericfc J . Kori^Ä^^v;
to. Port Arthur.. Ont. w ; A ^ i e r ? " ^ ^^
S a a r i m ä k i , 311» U a y S t , Toront<v?
Ont — H . P . A l b e r t Hermarobini»-^^^^ v^^^^^^
479 Main St., .•VVinnipeg; Man.
Thomas Franssi. .Ebx L , COT»pe)f\, ' ';
C l i f f , Ont. — Charles» E . MagnuJfe?"
son, Ö4 Dock ,St., Saint John, N.B.
— G. W. T ö r n r o o s , 551 Howe SU,
Vancouver. B . C
Miteii Suomessa enti­seen
aikaan mat­kustettiin
Entisen ajan maantiet olivat perin
vaikeakulkuisia Jo siinä suhteessa,
e t t ä majataloja oli ^kovln harvafaa;
kahden penikulman matka majata­losta
toiseen oll melkein sällntönil.
Kun läksi Hämeenkankaan yli, sai
ajaa päivän tai kauemminkin lUhim-p
ä ä n ihralsasuritoon päästäksensä.
Ratsain oli suurimmassa osassa maa­ta
tapana kulkea. Tavaroita, Jolta
ci voitu kuljettaa hevosen seläs.sil,
kuljetettiin purllaiUa, s.o. kahdella
pitkällä, yhteenllitetyllä, aisoiksi ase­tetulla
Ja toisesta p ä ä s t ä maata laa­haavalla
seipäällä; kuorma köytct-tUn
lähemmäksi seipäiden alapäätä
Soiden Ja neuvojen y l i kuljettiin Ja­lan
porrasteiUl myöten; tavaroita
kuljettivat kantajat. Portlian kertoo
e t t ä pappien Ja la-uununpalvclijain
täytyi vielä liVOO-luvun loppupuo­lella
muutamissa BUomen' seudUl';3a
virkamatkoillaan, knlkea täUä tavoin
Kulkunei^vojcn-suhtjeen elettiin Ple^
fari Brahen alkol;^a siiurlmmassa 0-
sä8sft'Suoniea sliiiä tilassa^'joka vie­lä
vallitsee 'm^»»* ' ^ ^ ' ^ ^ ' ^ ^ " '^
perukoilla,, ehktt oikeastaan > vain
Lapissa, V e n ä j ä n Karjalassa porra»-
tlet ovat filtäva-stoln vielä tänäkin
p ä i v ä n ä hyvin .yleisiä Ja tärkeitä
lllkenleenVällttäjIä.
P i t k i ä matkoja tehtiin oikeastaan
talvisin,, etenkin jos tavaroita oli
kuljetettavana, mutta kyllä ninäkin
vuodenaikapa oll vastuksia yoltej;;
tavonä, Tunhqttii rovasti'' Jaakkc
Stenius nuorempr on siitä antanut
17C1 vuoden valtioptliville laajan ja
valaisevan kMvauksen, Joka tieten­kin
vielä paremmin, soveltuu alltai-sempUn
oloihin. Hän kuvailee etu­päässä
millä tavoin Savon. Karjalan
Ja pohjols-Hilmcen asukkaat pääsi­vät
rantakaupunkcihin, mitiln hei­d
ä n täytyi ainakin Jonkun kerran
vuodessa pyrkiä, kun c i sisämaassa
ollut sanottavasti kaupunkeja tai
multa paUckoJa, jolRsa kaypan har­joittaminen
oli luvallista.
Ennen Lsoa vihaa o l l e t s i t t ä v ä V i i ­puri,
myöhemmin Hamina, Loviisa
tai joku Pohjanmaan kaupungeista
"Mutta jos ken perinpohjin ker­toisi,
miten väsyttäviä semmoiset
matkat ovat, h i i n m i n ä pcUsään, ettei
kukaan sitä uskoisi, ken e l Itse ole
ollut noita vaivoja kokemassa", sa­noo
Stenius, Mainituista maan sisä­osista
ei ollut mitään polkuakaan
m i h i n k ä ä n kaupunkiin, vielä vähem­män
kesämäentietä, joten tavaraln-kuljetukscn
täytyi tapahtua talvella.
Mutta enemmän kuin kolmasosa tie­t
ä oll tarpeettomia kiertoja Ja kaar­toja.
Jotka olisivat olleet vähällä vai­valla
olkal6tavl.s.sa. Vetelät suot ja
rämeet, jotka eivät koskaan Jääty­neet,
kaipasivat slltpja, ryteiköt, kanA
nikot. kivikot j a mättäiköt olivat
raivaamatta, kuopat ja jyrkänteet
tasoittamatta. Syksyllä ensi lumen
aikana olisi ollut paras matkustaa,
kun hevoset vielä olivat voimissaan,
mutta, silloin el uskallettu matkalle
yrittääicään, koska pelkkä rekien
hukka olisi siltä vain seurannut
Täytyi kärsivällisesti odottaa, kun­nes
lunta oli tullut n i i n paljon, että
kalkki .syvänteet olivat hyvästi täyt­tyneet
jä pahimmat kivilu)t peitty­neet.
Auratuista teistä ei ollut pu-
Iiettakaan, "Kun sitten vihdoinkin
p ä ä s t ä ä n lähtemään, alkaa pahim­pien
pyryjen allca. Joten saa päivä­m
ä ä r i ä olla lumeen haudattuna ja
k ä r s i ä kaildcl mahdblliset vaivat, m i ­t
ä raskaat kuormat j a paltsu, peh­meä
lumi voivat tuottaa." Talojen
väliä oli joskus 4 112 penikulmaa, e i -
vaahtona-|4cä ollut edes saunaa yömajaksi, j o ­ten
huonon tien ailcana monestikln
SnSTIÄ HUONEITA
S44 Lagauclietlere St.. Mohlr« a t *^
U. Etoranta
PARTURI SAMASSA TM^SST^^ f
-m.
IIAMMASLXXKXRi
. JplituoB Bloielt •
VMt^pj^Stfi Cochranen MBti.*^^^^^
.•,'!'^ ;Icaupp«a' ..
Phone 157
SUtilBUllY, ONTARIO
HUOM. I Snomalalnen ko&U«ffir
HYVU KALUSTETTUM
HUpNEITA
miehille^ naisille Ja peribcIUe
.ijiaatavapa
27? Sjipcoo St, Toronto, Ont;s^:
Kenkäin koirjausta otetaan v*ttaft3 Ml
•amassa paikasMk
Huoneita ^
vuokrattavana
.429.Beiste St.,^'Sttdburyf>iOnt*i^:''Jm^ im
Nör
j Ruojca-, ^ahvl- ja teeHlpSä,
\ puja ^.m. alaan kuulnyla «ra'
teitanunä suösittclemnier''!
lus nopea ja- hublcIUnertr
... ;Bo«^..161g»v:^;:-,:>;.v.\Sa<i^rf^j^^^
S u l e t t u j a p a Avonaftii
antoja saatavana..
Pöbelln 121
....... . yyi^mrm^
Yöllfi J» p K v i U i : ' ? •
'' .Walter' Luotna, .Smllrtii^-t??'^^:^
J. N .DESMABAK
Asianajaja ^ lakimfef >«.
notario
MACKEY BUILDINQ
Sudburr, Ont.^^^^^ ^ " f
mm.
A. NiEMl,
T ä h t i k a u p a n yläkerrassa .
Tel, 409 — B o x 2034 — Sudbury-^:
Valo|£UvijU8työtä kaikesta lajist****^ -%
SnurennUlcsfd j a raamia. , /
sai viettää yönsä taivasalla. "Sem­moisia
ovat ne kanavat joita myö­ten
sisämaan asukkaat nyt saavat
kuljettaa tavaroitansa." J a sitten
t u l i lisäksi rehunpuute. Matkalla
Pohjanmaalle päin saatjol vielä r a ­halla
saada olkia j a pehkuja, m i l ­l
o in n i i t ä oli, mutta kauanko niitä
r i i t t i monelle sadalle hevoselle, jotka
kulkivat y h t ä m i t t a a ohi? "Matkalla
Loviisaan sitävastoin saa k ä r s i ä hir­veätä,
h ä t ä ä ; varsinkaan el lexilkc
M ä n t y h a r j u s t a , Ristiinasta, Mikke­l
i s t ä e i k ä Juvalta voi kukaan saada
mitäänv cl rahalla eikä rBkouksflla
Osaksi ovat asukkaat kova.sydämisiä
osaksi k ä r s i v ä t he Itse puutetta. He­vosia
t&yiijfy i s i i s ruokkia paljailla • •
eloUIa. Syy siihen, miksi v i l j a a - ei
koskaan; kannata vetää sisämaasta
kaupaksi, bh se. e t t ä mölkein kalkkl^^, - ' |
minkä talonpoika panee rekeensä; " ' ! .;•
ikäänkuin- katoaa elantoon matkallar'^.1 -,
kaupunkiin tullessa on reikl meUöelnii"»» C
t y h j ä . " Tämil - s y n k k ä kertomus tus- :i;,
kln kaipaa t-äydenny.stä. Stenius •asutW#"':#
Pielisjärvellä. • * A;I
N Y K Y A I K A I N E N PaB.VAm9SiA\-.u'.
N E N EI lVIIlVITSE;;,KOt^j'£^^^
M u u a n . ; kih^lmistdagent^ - t u t t ' ^ '
kerran erään vastanaineen momäa-tvi ^-
men luo, joka, o l i ."^hyvästä i ^ h c - " ' ' ' '
t ä " , yrittäen myydä helH^f .febO^n- ,'.4= ?
Tarjoten agentille ^»cpcktailln^ imi^^u:'^:
si naikkonen: "Mitä me teemme.^',
kodilla? Kuulkaahan! Minä olen" "^jf!
syntynyt synnytyslaitoksessa, tulin r||;~
kasvatetuksi' ^ysiholtbfekouhissa; ff
sain "viimeistelyn*' ' ranskalaisessa, j''';
konventlsiBa.;; M i n u a kosittiin a u t ö s s a i j - ^i
j a tuUn vihityksi maistraatin k(Mi|i:v|Ji^
torissa. Y r j ö . j a minä sySmtoe res-terantissa
j a nukumme h o t e l l i s i , i
Aamulla minä pelaan golftia talJfi^/I.
olen autbHnlla, jl^i^viuiä msaiaf^.
kuvUn, illalla tansäiEaime, . | a %tti^4 "
kuolen, n i i n nunufc Jbaudotaan. 3 I i f i t ' l|
»H'» tekfefmmb kodöla? Ki
kirt, onkohan telHS. oötotaUl,' ,
sa on m a k u n k a m s i i H '•'>' ?
• '••.•••.:-Ji.-i^j'.LX