Vapaus, March 20, 1926

              SUOMEEN
m i Suomen Hiirl[kaa
G^adaI^ Dollarista
USHETYSKULUT» ^
lahetybsistä alle $3Q.OO^ V 50e
tyksistä $30.00—$59.99, iSc
tyksistä 160.00—99.99 j l i $1.00
ilta f100.00 teikkisita suurem-a
lahetykaUtä.^
ibkoMkBomalilietyksille on kulut
0.
idbnryssa J a ympäris^lla asuvat
at IcSydSr Vapauden konttorissa
astamassa .erikoiskurssia,
[aikki sShkolähettykset tehdään
•aan Sudbunmta ^Helsinkiin sa-a
imiySnä kuin < saapuvat Va-ien
konttoriin.
VAPItETTEJA MYYDXXN.
DUSTAKAA PILETTIASIOITA
rebkäg lähetykset osotteella
VAPAUS,
Se« 69. SUDBURY. ONT.
'apaudell^ ottavat rahavalityksiä
aan mySskin:
«TAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay Street,
Port Arthur, ÖaUrie.
DAVID HELIN
»ikkakanniUa Pofa|.>0ntarios8a.
lainlaatijjakunaan vaalikamppai-a
asiattomasti arvostelee nyl^s-tallitQsta.^
'
ieneekö taman maakunnan jär-
^ i i m työläisillä mitään oikeu^
aa kritikoimisen aihetta tuota
lueetonta hallitusta vastaan?
Mtaanpa! "*
laakunnan teoUisuustyöläisistä
i hiilenJcahralat valtavana enem.
«nä. Hiilenkaivajilla oli v. 1921,
>in nykyinen haHitus valittiin,
ko eheä järjestö. Nyt se on
aleina. ' -Siitä' on tr.eeuranksenä,-
> "^maakunnan - kaivoskämpikot
i nykyään suzjceammassa asemas-toin
joskaan. ennen," kuten lain-ijaknnnaasa
tyoväenedustaja,
istepbers, äsikettäin väitti. Väit-
»sä totesi Christophers vertailul-foka
koski <«row'fi Nest Pass alu-
: «lään hiilenkaivajan tienistejä
1914 j a 1925. Eiisiksimainit-i
vnotena oli mies ansainnut 612
Borla^Ja ollut lakossa TOitsemän
Kautta ;>viime!k8imainittuna oli
oOnt työssä Jokaisena päivänä,
öin kaivoksessa tehtiin työtä —
iyt 25 työpäivää enemmän-kuin
4 mutta'siitä huolimatta nou-änen
tienistinsä vain 536.22 dol.
tn. V> 1921 oli perehtyneiden
poaariesten ; niinimipaUcka / 7.50
aria päivältä;' n y t ' ' se on vain
[noKn^t^ -^Alb^rt^ kaivosmi^^T
^^aisilta palkoista^: selostaa yl-ainittu'
Christophers, myytiin
litoban markkinoilla viime vuon-
YhdysvaUoipta tuotua hiUtä 46,-
tonnia enemmän kuin Albertan
V, * 1924 ostettiin Manito-
» Albertan billtä asunnoissa
ttöä varten 433,149 tonnia; ja
le vuonna vain 407*694 tonnia,
ftkinoiden menettäminen^ johtuu
tuotannon teknillisestä ^takape-uudesta.;
• Siitä eräs todistus,
itanassa myydään hiilitonni kai-lukolla
i:85 dollarilla, vaikka
ä perehtyneen kaivosmiehen mi-ipalkkä
on 8.39 dollaria päiväl-mntla
halpapalkkaisessa Alber-a
maksaa hiilitonnr kaivosaukol-
1.10 dollaria;,
Hilr^tannon palveluksessa' ole-
, noin fo.OOO kaivosmiehen ja
ISn baollettavainsa elämä on. ny-len
epämääräisen hallituksen vir-aatena
käynyt perin tukalaksi;
nä ollen järjestönsä murskautu-ästa
johtuvat alhaiset palkat kuin
»s harvalukuiset työpäivät.
[iilenkaivajain järjestön ehey-suhteen
ovatvpoliittisen toimin-vastustajat
— sekä vanhoilliset
nattiyhdistysmiebet että syndika-set
ainekset — valmiita selitta-in,
että^/eheys voidaan saavuttaa
säilyttää vain työläisten, omilla
nistuksillaf selitys pltSä ehdotto-t
i paikkansa. Mutta tällä ker­on
kysymys ainoastaan siltä, on-
Albertan nyikyinen hallitus edis-
7t hiilenkaivajain järjestön murs.
mistä?
'astaus on ehdottomasti,. myön-
«n. Maakuktapoliisit, ja valtion
1 koneisto, on oUnt hijjip^oo-i
käytettävissä kaivostyöläisiä
Äan. Rauhallinen lakkovartioin-n
julistettu» rikokseksi.' Kaivos-sten
eturivin mies, Kid Burns,
tuomittu kolmeksi vuodeksi ja
aksi kuukaudeksi vapkilaan siksi,
hän oh tohoisasti puoltanut ^kai-
Miesten etuja; j a nuorukainen
il Terris kuudeksi kriukaudeksi.
nohieettoniuuden j a kansan hal-ksen
nimen varjossa esiintyvän
isteriatan vIÄnkautena «vat^^^I^^
VSUket Jöntimeet 4ylUentB|niitt
pohjaan " saakka väkivaltaisauden
katkeran kalldn, joka on ollut täy.
tettynä nälällä, "verellä j a vankila­tuomioilla.
Ja: t o i ^ n > tuotanto-
.alain työläisten kohtalo ei ole oUnt
sanottavasti:pareinpLMutta kiinni-tyslainayhtiöitä,
pankkeja j a oraita
riistolaitoksis hallitiäsen
käsikyläiset eivät ole sainkaan >asei-den
kanssa vastustaneet. Päinvas-:
toin .ovat' he toteuttaneet, vähäväkis­ten
farma^en onuusuuden takavari­koimisen
lainkirjaimen mukaan, mil­loin
farmarit eivät ole voineet täyt­tää
kiinnitsrsyhtiöiden kanssa teke­miään
. • sopimuksia.
Eanniillekalskahtavasta nimestään
huolimatta on nykyinen hallitus
osottautunut tehoisaksi rahapösöjen
etujen bnoltajaksL Siksipä järjes-t^
eiden työläisten — huolimatta
Elmer Roperista j a hänen ^ benki-heimolaisistaan
— sekä vähäväki&-
ten farmarien tulee, omien etujensa
kannustamana, tulevan vaalitaiste-
]un';aikana mit» pätevimmäUä- t a .
valla paljastaa nvkyisen puolueetto­man
hallituksen Inokkaluonteen.
; Paljastaminen voi tenolsammin ta­pahtua
työläisten yhteisen rintaman
koneiston," Canadan työväenpuolueen
Albertan maakuntajaoston.> avulla;
Mutta ' työläisten j a vähäväkisten
farmarien edesottamiset tulevissa
lainlaatijakunnan vaaleissa eivät
suinkaan rajotu ainoastaan nykimi­sen
hallituksen arvosteluun; se on
vain yksi tehtävistä; Hiilitnotannon
kansallistuttaminen, työttömyysavusr
tuksen yleistäminen j a korottami­nen,
kiinnitysvelkayhtiöiden talcava.
rikoimisoikeuden e h k ä i s e minei^
osuuskaupoille toimintaluvan t^^a-,
minen kaikissa kauppaloissa, kylis­sä
j a ! kaupungeissa, vaatimuk­set
tulee kristalloida ohjelmaan, mi-f
kä - tulevia vaaleja 'varten laaditaan
työväenpuolueen tätä maakuntaa
käsittävän jaoston konventsionissa,
Edmontonissa, huhtikuun 2 päivänä;
AUenlqnti vieraUu ; i
Tämän kuun alussa saapui Äus-traaliasta
Canadan äärimäise«n län­teen,
Victoria nimiseen kaupunkiin,
englantilainen loordi, kenttämarsalk-ka.
varakreivi Allenby, joka noiden
juonien arvonimiensä .lisäksi'vielä'
sanoi vaikaumukseltaan olevansa hor.
jumaton imperialisti; vakaumuksen­sa
on hyvin ymmärrettävissä, sillä
sotapalveluksensa perusteella naut­tii
ha« Britannian halUtukselta 250r
000 dollarin vuotuista eläkettä. Ca-'
nadassa vieraillesaaan tulee hän eri
keskuksissa pitämään puheita,- 'air
heena.ollen: ''PalesiSnan ja Egyptin
taistelujen merkitys valtakunnalle.
Victoriassa pitämästään puheesta,
mikäli siitä uutistoimistot'ovfiit-ti«^
dottaneet, voi vetää johtopäätöksen,
että brittiläiset imperiaUstit pelkää-vät
valtakunlansa hajoavan lähitu.
levaisuudessa. Mainitessaan viimei­sestä
maailmansodasta, lausui A l ­lenby.
"ettei semmoinen jouUkoteu-rastus
tule enää. milloinkaan uusiu­tumaan,
{edellyttäen, «ttä Britan­nian
valtaflrtinta pysyy eheänä."*' Pel­ko'sen.
hajoamisesta ei ole suinkaan
aiheeton. Britannian valtakunta on
elänyt kukoistuskautensa y l i ; sen
rappeutufflisprosessi ^n alkanut. -Si­tä
koettavat J^rittiläiset^ imperialisti;
set valtiomiehet ehkäistä kuuluisalla
diplomaattisella taidolUuan. Toden­näköisesti
vierailee Allenby Cana-dassa
juuri sitä varten.
Brittiläiset tehtailijat näkivät vii­mevuotisessa
ikattppabalanssissa —
ja monissa muissa seikoissa
ikäänkuin kirjotuksen seinällä; taon-tiliike
yfitti ^ viennin 396,3^0,790
punnialla (lähes kahd^biljobnalla
dollarilla). Canadan taloudellinen
kontrolli luisuu nopeasti Yhdysval­tain
rahapösöjen käsiin. lAiisumir
nen tapahtuu niip nopeaan, että
taannoin New Yorkissa pidetyssä
yleisamerikalaisessa kauppakongres.
sissa lausui Yhdysvalloissa oleva Ca­nadan
kauppakomissioneri, Hudd:
'^Canada on erottamattomana osana
Amerikan taloudesta; Canada on
Britannian valtakunnan vanhin it­senäinen
siirtomaa, mutta jCanadan
kohtalo lähitulevaisuudessa riippuu
lähemmin Pohjois^Amerikan mante­reesta
kuin mistään muusta maan*
osasta." Lausunto herätti katke­ruutta
Englannissa, joka edelleen
pitää Canadaa osana Britannian
valtakunnasta.
NoUIa taloudellisilla seikoilla, joi­ta
parhashkaan diplomatian on vai­kea
toiseksi muuttaa, on valtaisa
vaikutus Canadan kansan öuhtautu-miseen
emämaan kansallishenkeen,
y.m.E. asioihin; Canadan kansa kyl­menee,
käy välinpitämättömäksi
brittiläisyydelle. Siitä, eräs todis­tus;
aivan näinä päivinä on sanoma­lehdissä
kierrellyt uutinen:
"London Daily Expre8s"-lehdes6ä
valittaa loordi Beaverbrook, ettei
Canadassa pidetä näytteillä hänen
hankkimiaan sotamuistokovia, vaan
että ^ ne suurimman aikaa makaav^
<>ttawassa,/ kuvapuoli käännettynä
kohti aeinää." ^
Mutta Canadan työläisiUe, jotka
raatavat pefloilla, metsissä, kaivok-
^aa9 JB. 4ebtaiaa^ <m «uoranaäsesti
vähäisestä merkitykBesta se seikka,
ovatko loordi Beairerbrookin aota-muistokuvat
niin iai nSin aeinSBe
asetettuäa, kuuluuko Canada talon.
delEsesti:; j a poliittisesti YhdysvaK
loille- vaiko Britannialle, onnistuuko
loordi Allenby matkallaan Canadas-
^sa lujittamaan brittaläisen imperia­lismin
siteitä -vaiko^ eL Se oi» totta.
Mutta aivan' yhtä vähäisestä mexSd-
.tyksestä ; —suoraviivaisesti: harki­ten;
T — •oli canadalaiälle' työläisUle
viime maailmansodan syttyes^ se
asia, tuleeko Englanti vaiko Saksa
kontrolloimaan maailmankauppaa;
siitä huolimatta vietiin Canadasta
noin 500,000 miestä, joista suurin
osa työläisiä, Europan ieurastusken-tille.
Bnperialistit-eivät näet itse.
tappele imperialismin sjrnnyttämiä
sotia; tappelu; on ;tyMäisJen ^aiori-tettava.
Lppputidgassa siis juuri
,me, työläiset, tudnemme ; nahois.
samme imperialistien edesottamiset
seuratkaamme ~ siis heidän liikkeitä
J a vetäkäämme niistä . omat johto-päätöksexmne.
AllenbynlausuntOj "ettei seminoi-nen
joukkoteurastus -tule - enää mil­loinkaan
uusiutumaan, edellyttäen
että Britannian valtakunta pysyy
eheänä." tarkottaa, että ^brittiläiset:
valtakunnan hajoaminen, esim; Ca
nadan liittäminen Yhdysvaltoihin
tulee aiheuttamaan nuden maailman­palon.
Sen vaValle varustautuvat
suurvallat tulisella kiireellä.v Eng­lannissa,
lasketaan vesille sotahirvlö
toisensa'jälkeen, jotka muistuttavat
enemmän uiskentelevaa' linnotusta
kuin sotalaivaa. Viime hehnikuussa
myönnettiin Yhdysvaltain kongres-sissa
kansalliseen - puolustukseen
660,925.940 dollaria. Kiihkoisön
maallisuutta lietsotaan niin Yhdys­valloissa
kuin Britannian valtalkun
nassa. Todennäköisesti tulee uus
mpmUnansota syttymään juuri Yh
dysvaltain j a Britannian kesken.
Jos me työläiset emme pysty tuo-ttf
lähenevää tuhoa ehkäisemään —'
mikä tuskin on. mahdollista — on
meidän ehdoton velvollisuutemipe
laittaa etuvarUokaartimme,^ kom­munistinen
puolueemme j a sen eli­met
aina pienimpään soluun saakkp
siihen kuntoon, että se kykenee uu­simaan
teon, jonka Venäjän bolshe
vikipuolue ; suoritti v. 1917, asetta­maan
imperialistien : vallan tilalle
proletariaatin diktatuurin,
i Siihen ...velvottaa Canadan .^prole
tariaattia Allenbyn vierailu.
V i ' ^ Jussi Juurakkomäki.
Ibrisoliike
Partiopoikaliike ja
lakot
"Mcn«tt«Iytoval. «Siaaet Ja JSrJM*
tSytyniaon Caoadasta"
V. 1022 palaoa.. 178 lakn
"Partiopoikayhdiatyksen ei tulisi
ottaa osaa. kummallakaan puolella,
mihinptän teoUisu^ tai muihin
rettelöihm, \ joita mahdollisesti sat-tiiu
tulevaisuudessa tapahtumaan
Mutta jos joku tunnettu yleinen
laitos ilmöttäa,' että vapaaehtoista
apua tarvitaan yleisöä' suojaamaan
mainitunlaisista rettelöistä johtu^
neilta vaaroilta, niin ilntian moifr^
teitä voi partiopäälllkkS, maaldpn-nallisen
p^tiokomissionerin luvalhi,
lyhtyä asianmukaisiin tbimenpit^i-hin
partiojoukkonsa avulla, v Kui­tenkaan'
ei pidä millään tavalla .pai­nostaa
^ yksityisesti partiopoikia va­paaehtoisesti
antamaan apuaan, ei
kä ryhtyä mihinkään' kuritoimenpi
teisiin, jop joku partioliikkeen jär
aen kieltäytyy antamasta apuaah'
vapaaehtoisesti."
Tarkdttaako tämä ylläoleva par­tioliikkeen
sääntö mitään j a onko
siinä ajattelemisen aihetta meille
työläisille? — On tarpeetonta pu­hua
tämän enempää. Se puhun it­se
puolestaan. . -
Ruotsin kutomalyöläis-nuorison
taistelu ole-massaobstaan
Nuorten työliistea konfereaMla hjr«
väkgyinä ohjelma
Äskettäin Göteborgissa pidetyssä
nu orten työläisten teblllsunskonfe-renssissa
hyväksyttiin seuraavat tais;
telutnnnukset:
1. Kaikki nuoret työläiset am
mattiyhdistyksiin. ^2. B^mppailn pa­rempien
palkkasopimusten ja eri
palkkaryhmäin - vähentämisen puo
Iestä. 3. Sakko järjestelmä poisteta
tava. 4. Kolmea ensimäistä työ-kuukautta
koskeva palkanvähennys
poistattava, täyH palkka ensi työ­päivästä
alkaen. 5; Sopimnsmnkai-set
lomat täydellä ^Mikalla. 6. Sa-ma
palkka samasta :^Ö8tä. 7. Nuor­ten
työvoiman käyttäminen tervey­delle
vahingoUisessa' työssä i ^ l l e t -
tävä.
Eteenpäin työväennnorison aktii­visen
osanoton ^puolesta ammattiyh­distyksiin.
Eteenpäin / nuorten ko-tomatyöläiaten
aseman 'parantami.
seksi!
laadittiin seuraavasisSItdinen lausun-to:.
. ' \
• Kutomatyöläisnuoriso on .:: konfe.
xenssissaaU: :^te%orgissa käsitellyt
poliittis4aloudeUista asemaa j a lau­suu''
kannattavansa kansallista j a
kansmnvälistä ammatillista eheys-vaatimu^'
luokkataistelun pohjalla,'
j a . toteaa^ «ttä.^työläisten on tehok­kaasti
taisteltava^' lakkorikkurointia
vastaan ja tehtävä järjestöistään
vOimakk^ta puolustuselimiä, «jotka
kelpaavat myös hyökkäystaisteluun.
Konferenssi hyväksj-y Malmön
työttömäinyhdi^tyksen vaatimuksen
työttömyysavusttaksesta (millä» hy­lättiin
. sos..denu hallituksen ehdotus,
vaikka työttömät ?. olivat pääasiassa
sosdemejä);' Työtön nuoriso on myös
otettava lukuun 'ja on sen saatava
riittävää .avustusta, ennenkun. voi<
daan puhua todellisesta työttömyys­vakuutuksesta.
Konferenssi kehottaa taisteluun
sitä yritystä vastaan, että tjiförauhan
varjolla kytkettäisiin ammattiyhdis.
lysten liikkumisvapaus, sekä kehot­taa
tarmokkaaseen to^imintaah 8-
tunnin työajan säilyttämiseksi Kon­ferenssi
kehottaa edelleen kaikkia
nuoria työläisiä tehokkaaseen kamp.
pailuun sotavalmisteluja vastaan,
joissa porvarisvaltiot häärivät hyö-kätäkseen
Neuvostoliiton kimppuun.
suudessa. .Ottakaapa toisetkin nai^.
jaoätot - tämä huomioon, ; j a toimi,
kaaxnme siihen suuntaan, että: aina­k
in J o ensi talven aikana olemme ti­laisuudessa
saamaan naisjärjestäjän
Vancon?eriii
NSytelmSMuran toiraeeapanema i l ­tama
tJc; 11 p. onnistui yli toiveit­ten
-r— ainakin yleisön osanottoon
nähden. Muusta olen liian lähei^-
nen sanomaan >— samaa. Notkeus-voimistelija
j a -temppuilija Robert
Nelson, joka on ollut täällä vain vä.
hän aikaa, ehti esiintyä monta ker-taa.
.Hän lähtef nyt kiertelemään
tätä Canadan puoha, vieden myös
mukanaan meidän, yhden innokkaim­mista
yhteispyrinnöihih osaaottavista
tovereistamme (Yrjö Tamminen).
Myötäistä olkoon matkanne, pojat!
. ToverilUrvmme ovat hommanneet
lasten kanssa aina, vaan nyt kuu­luvat
touhuavan iltaman, jota ei
Vancouverissa ole ollut minun ai­kanani
suinkaan v:vielp, koskaan. . Se
ori i i pma"t.k./"^:Uteliaisuudestakin
täytyy meidän mennä katsomaan, et­tä
ovatko naiset - saaneei lapset op­pimaan
jotakin järjestelmällistä toi­mintaa.
Ja se voimistelu, jota tov.
Karen on opettanut lapsille, näyttää
myös itsensä' silloin ensimäisen ker.
ran.' , ••• . . •.
Tyehemmista.. Eivät herrat ole
vielä alkaneet rakennuttamaan meil-lä
itselleen sitä suurta bot^Uia, jon­ka
pitä^i tuleman keskelle kaupun­kia,
kahden j a p u o l e n miljoonan
kustannusarviona. Töiden oHsi pi-tänyt
alkaman juuri xtäinä aikoina.
Joku voisi ajatella minusta j a meis­tä
toisista, kun puhelemme. tämän­kin
hotellin ilmentymisen toivossa,
että meillä on tai oliai halu muuttaa
kortteeria sinne. - - M u t t a ei einne
päinkään, vaan T^HVS, on -^rkeäm-mät
syyt, jotka pitää ennen tyydytä
stää >kuin>fcortteerinv nfntrtot j a nuk-
Inimtnen. Ihmisen rnmnis tarvitsee
raaka-aineita, voidakseen suorittat
aen <^ivallisen ainevaihdofcsen, jonka
seurauksena me työläisetkin sitten
kykenemme fikeeraamaan puotteelli
suuksiamme. Me rikeerailemme mis­tä
saisi työtä. Ihmiset, joiden huo-suuksiamme.
Me flkeerailemme mis-levatkin
kokonaan toisenlaisia asioi­ta
ympäri maailman, j a niinpä enun;
uittelevat Vancouverissakin eellai-set.
ihmiset. Sillä onhan nyt kesä
tiulossa ' ja -onhan htonnoUista,' että
täytyy ;Jcoettaa tuumata missä olisi
hausldn viettää kesä Itaikessa mu­kavuudessa.:
Ja sen ovait myös Van­couverin
sellaiset ihmiset ottaneet
huomioon, kuin myös' sen' mitenkä
tänne saataisiin aahdollisinnnan
paUo kesävieraita lihavine lompsi-neen.
Sellaiset asiat ovat heille
päivän polttavimpina Iqrsymyksinä,
Jotavastöin me työläiset tsrydymme
vain työnetsintään. JSanoisinko, jär-kevimmät
työläiset työnetsinnän l i
saksi tuumailevat mitenkä saisi yhä
suuremmat vielä tiedottomat työläis­joukot
käsittämään tämän olotilan,
j a mitenkä olisi eäuUieempaa toimia
kesän helteidnäkin päivinä työväen
jouUcoliikkeen voimistamiseksi.
• Logs^er. •:•
keskuuteemme.
. Haomioon otettava.: Jaoston ko­koukset,
jotka tähän asti on pidet^:
ty joka toinen ^ maanantai-ilta. , tul­laan
toistaiseksi pitämään joka maa;
nantai vuoroin työ; ja keskusteluko.
koHksina. ' Näin' ollen meillä on pa­rempi
tilaisuus itsemme kehittämi­selle/
joka onkin jäänyt aivan sivuun
ajan puutteessa. Tähän astinen toi-
.mintanime on rajottunut etupäässä
iltamien pitoon, joten kokouksien
aika on kulunut niiden järjestelyssä.
Ensimäinen kokous on keskustelua
varten, johon Aliina Toko alustai
kysymyksen: "Kuinka me snhtaan-numme.
toisiimme." Olisi toivotta-raa;
että hyvin runsaslukuisena ka-visimme
näissä kokouksissa. Joukolla
niitä asioita .voi parhaiden keskus­tella
j a aina sitä jotain opimme.
Nuoret ovat myös tervetulleita!
Naistenpäi^iltamat, jotka vietet­tiin
' 7 j a 8 p. t.k. onnistuivat ra­hallisesti
hyvin.' Mutta mitä hei^-,
seen puoleen tulee, niin siinä et on­nistuttu
niin täydellisesti kuin olisi
ollut suotavaa. Paljon on meillä
vielä korjattava. \
Kaikkien pahin oli se, että useita
ohjelmanumeroita jätettiin suoritta-
' matta, jios vastaisuudessa < sattuu
sellaista, että syystä tai toisesta «i
voi esittää ^lupaamaansa ohjehnaar
niin olisi siitä himotettava ohjelma,
komitealle, eikä jättää viime iltaan.
_ J n _ t .
CREIGHTON MINE. ONT.
Eri imikkakaiiiiilta
TIMMINS. >ONT.
NaUjaotton fcokonlcMMta. maalisk.
16 pmä oli num. käsiteltävänä ky-
"Miten me naiset voisimme
itseämme ^hittää." Asiasta keskus­teltiin
j a yleisesti ilmeni se mielipi;
de, että puolueen taholta täällä Ca.
nadassa on tykkänään laiminlyöty
naisten valistustyö, joka kuitenkin
pitäisi nykyhetkellä koulua yhdeksi
agitatsioniasiaksi. ' MeiUft on koko
talven kierrellyt puolueen järjestä-ä,
j a oltuaan useampiakin päiviä
samalla paikkakunnalla, « i silti ol^
kohdistettu ainoatakaaix . luentoa
naiskyi^ykselle, ei ainakaan Tim-minslssä.
Eikö tämä ole suuri epä-
PaolneoMttoa kokoalueaM t.k. 14
p :nä päätettiin Työväen puolustus­liiton
osaston perustamisesta paikka­kunnallemme.
Toimitettiin ko^kir-jotus
j a ilmottautui osastoon useita
jäseniä. Kokoonkutsujaksi valittiin
V. Heikkilä.
Hugo Luoto, näytelmäscuramme
entinen johtaja, oli kirjottanut osas.
tonune jäsenelle, J . Tammelle, ja
pyytänyt osastolta todistusta siitä,
että hän on ollut osastollamme näy-telmäseuran
johtajana. Osasto vpäät-että
4iyväk8ytä asiamiestä,-täl­laisessa
asiassa, vaan Luoto voi
kääntyä suoraan osaston puoleen,
jos hänellä on jotain asiaa osastolle.
Osaston toimikunta antoi Luodolle
todistuksen i l l o i n , kun hän lähti
pois Creightosta. Todistuksemme
ei ollut kyllin hyvä Luodon mielestä
j a olikin hän heti sen saatuaan polt­tanut
Todistuksien anto työväen­järjestöjen
-toimitsijoille on yksi tär­keä
asia, ja mielestämme on se toi­mitettava
totuuden mukaisesti.
Usein ja melkeinpä poikkeuksetta
on tapana, että todistukset laaditaan
kaikin^ puolin kiitettävät, vaikka to.
tuus olisi mom^ssa tapauksessa toi­sin.
Senlaatuisissa tapauksissa teh­dään
suuri rikos koko työväenluokr
kaa vastaan. Todistusten antoa ja
laatimista ei ole pidettävä minään
tunnekysymyksenä, vaan se on puh*;
,ta«9ti ^ Iu(^^-asia. Saattaa se 'tOtfA
tutf epätoverillL^-^lta, vaan metsän
on opittava syrjäyttämään per^oo-naedut
luokkaetujen tieltä.
Otto Valaikaiaea taa* vaoluiaaa,
siitä syystä kaiM^että ei voi elättää
perhettään. Niin se käy tässä yh.
teiskunnassa, että kun työläinen
sairastuu j a tulee kykenemättömäk­si
elättämään itseään j a perhettään
niin vankila on edessä. Vainikainen
on jo useamman vuoden» ollut vä­hän
heikkojärklnen, toisinaan enem-jnän,
toisinaan vähän vähemmän.
Mistä sanottu, taiiti johtuu, en läh­de
arvailemaan; ja se ei kuulu tä­hän
asiaan. Mielestäni tekevät vää^
rin, kun toimittavat:järkipuolen mie­hen
vankilaan. En tosin tunne maan
lakeja, vaan luulen kuitenkin, että
nykyisilläkin vallassaolijoilla on sen­tään
vähän velvollisuuksia työläistä­kin
kohtaan. En tahdo väittää, että
ne laitokset, joissa hoidetaan heik­komielisiä,
olisivat paljonkaan pa­rempia
kuin vankib, vaan luulisi
niiden sentään vähän parempia ole­van.
Vankilat kuitenkin ovat kidu-tuslaitoksia,
joissa voi loppukin järki
sammua. Vainikainen oli juuri kak­si
kuukautta työfarmilla, josta pääsi
pois jouluksi. Tällä kerralla hu­hut
kertovat tuomion olevan kuusi
kuuta.
KommnnUtI«t« nai«t«apS{iri£ vie.
tettiin Creightossa lauantaina 6 päi­vä
ja onnistui juhla kokolailla hyvin.
Ohjehnaa oli tarpeeksi ja vähän l i i ­kaakin.
— Aku.
ää pojat piisaa innostusta senkiA
verran, kuin esimerkiksi tältä het­kellä
on. .Teillä on nyt selvillä y -
leiscsti koko liikkeen tarkotus : ja:
sen > hoito, - ettei ; muuta kuia täy­dellä
höyryllä eteenpäin. Bruce « i
saa enää. olla tästä eteenpäin pa­koilijoiden
tyyssija,' niinkuin itähän
asti. Tarkotan, että' näihin aikoi­hin
asti on täällä saanut työsken­nellä
jos jonkinväriset " i i k a t " , jot­ka
ovat aivan kuin" tulleet pakoon
tänne muilta paikkakunnilta/ :kun
järjestyneetr työläiset ovat käyneet
heidän kintereUleen. Mutta tääUä
he- ovat saaneet olla i rauhassa; Nyt
on asiat toisin; unio;osaato on oK
lut jo toiminnassa muutaman ajan.
Delikeitit ; ovat innokkaita j a sa­moin
on meillä ; innokas paikallis^
sihteeri j a eipä ole päässyt moni­kaan
mies heidän käsistään/ennen­kuin
kortti on "sainattu".
Unio-osasto tulee varmasti ole­maan,
määräävänä tekijänä tulevien
töitten aikana. Se on oikein po­jat,
olkoon yhteinen sotahuutomme:
"Jokainen metsätyöläinen ja seka­työläinen,
j o ka nyt ja tulevina aikoi­na
Brucessa työskentelee, on saa­tava
union jäsenyyteen!".
Osaston toiniatakin näyttää vil­kastumisen
merkkejä; Kun mie­hetkin
nyt ovat kaikki ^otiutuneet,
niin eipä enään tule olemaan puu­tetta
toimitsijoista, ja niinpä päätti
osasto oikein tositarmolla ruveta
valmistelemaan kevätryntäystä var­ten.
Haali onkin ylösotettu, niin
harjotuksia kuin iltamiakin varten,
jo pitkiksi ajoiksi eteenpäin. Täs­sä
huomautuksia ' tulevista huviti­laisuuksista:
Nuorisoliittolaisten iltamat ovat
ensi lauantaina, siis 20 päivänä t k .
hyvällä ja monipuolisella ohjelmal­la,
josta tuskin kukaan malttaa ol­la
poissa, sillä onhan se hauska
nähdä mitä nuoret ovat saaneet ai­kaan.
27 p., t,k. on osaston toimeen­panemat
tanssi-iltamat.
Huhtikuun 3 * p . osastoJi näytel-mäseura
toimii ohjelma- j a häytös-
Itaman. Näytellään kappale "Roi-aäänpäSsymaltta
on^25' sentti etu- '^'^C;.:;-
käteen j a ovella^ 30 senttiä: .EiJi-käteen
saa pUettejä' ;Ladif r V ^f:
Eauhalaits ^ j a Arvid - jl^eremalta.. ^
Kappale on kftunisi'Tt&n!uwdfaÄien
-Sitten 10 p.- huhtikuuta on osas- '
to taas järjestänyt tanssi-iliamat,
jolloin taas saa) tyydydää senldn'
puolen, kokonaaril , , V '
Sitten vissiin on unio-Maston i l«
tamat 17 p. huhtikuuta, mutta näis­tä
' ilmotetaan paremmin - tuonncm- 5 rr^k
'VäppojaUista osasto päätti : teh- >'^'*<^'f:rr?^
sessä. Vappujuhlain vietosta'ilmo­tetaan
tuonnempana.
Siis pitäkääpä^. jokainen mieles­sänne
nämä yllämainitut h<;ivitilai*^
Buudct j a muistakaa n i i s ^ olloi a i ­na
mukana. nJa joa ^ j o l ^ haluaa
tietää, niin voinhan sen sanoa/etta
tästalShUen osaston talolla on' joka
lauantai joko tanssit eli ohjehna-j
a näytösillatsuja; Se on osaston
päätös, niin etf? ei muuta kuin t u ­lee
vaan haaliUe v niin, - el pety kos­kaan,
aina on jotain kuulemista j a
näkemistä.
Enai »aBnuBUiah, 21 "päivä kello
1 ip; on harjotus kappaleesta Rpi-nAan
talossa. Kaikkien^ joilla ^ on
roolit, on saavuttava barjoluksiin;
Voimbtelttteuraa harjotnkset ovat
joka sunnuntai kello 3 i p : j a keski­viikkona
6—9 illalla. ^
f "Klapnsaapas'\ '
•M
SAIVAT PAUON HYLKEITX
St. Johns. Nfld. — Newfound-landinrannijckovcsistöillä
on'ollut :
useita päiviä' hukassa lafvn^, joka '
käsitti kuusE hylkeenpyytl^iialnsta.
Lentokoneet ovat nyttemmin onnis­tuneet
löytämään mainitut kuusi va­lusta
ja ilmotetaan, että lafyneen
saaliiksi oli .yhtenä ainoana^päl-'
vana saatu hylkeitä kaikUaoa '27,-
000 kappaletta. <
' - m
l>l»ll>i||IM»»l»WliWlimiH
KirjotDskoneita myytäml
. • / y»P'*"<*«tt kon.,tori8sa on myytävänä yksi hyvä Remington
kjrjotusltone, hlnto |86.00 ja ysi fiyvä Up/erwoÄ hit^iSSoO.
Vapaus niinikään myy tehtaan ^blanoUU uusia ja i»iäeUeeA
rakennettuja Bemldgton kirjotuskoneltn. Uusien litonat ovat « Jr'^^^^? ^« uudelleen rakennettujen $76.00 ylSnHift..
Erlkoiaeaii suoBlttefemme uutta pienikokoista, hyvin keveaTRe!.'
mington Hrjotuskonetta. hinta $85.00. a
Tehkää tilauksenne ofiotteella
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Bo» 69. SUDBURY, 0»T.
I
Vapauden vappunumersota tehdään tänä VuöteM-huomattava.' Se U n ^ ^
nmhdolUsta sken että jokainen ^anada^ suomalainen" tSSfaeft
"*L*J ."Ife" onnittelullmotulSen8a7Tahil8ten ^Imotusten W n » ^ .
seto, yksityisiltä että pöpeiltä 26c. ja saa tähän .hlntasttsS aimenS
että myös oBotteensa. Erikoisesti kehotetaan, metsk* j a katvoskSmplköiim it^^^?^ tahansa panemaan yhteisilmotnksla, joissa hintana voMaan
tää joko 60c taikka $1.00 nimeltä ja osot^elta. T ä l l a K ti^taksfif
on erikoisen toveruuden liionne. r
, A f^*^ x " " ? . Vapauden konttorissa viimeistään huhtiknim
10 päivään mendessä ja tietysft sitä parempi mitä aikaisemmin tiToJaS
Vappunumero julkaUitaanhuhtik. 27 p. Ja-asiamiehiä kehötetaatt S l '
kimaan siihen myöskin liik-emiesten llmotnksla. Kirjottakaa'aeWÄiS. '
eri paikkakunnat eri listalle. , , "rjr^.iJA* i ,
VAPAUS, Box 69, Sudbiut, Ont
Paikkakunta
. N i m i
BRUCE MINE8, ONT.
feohtar-joka oUel kodjattaxa^tukvai-
W. I. U. of Canadan organUee-j
a tov. J . Lund on oleskellut
paikkakunnalla useamman päivän
järjestämässä metsätyöläisiä, ja
voimmepa sanoa, että tulokset ovat
olleet hyvät. Melkein jokaisella
katk^ijalla on unionkortti. paria
kolmea lukuunottamatta, Jotka ovat
jääneet Ballaritynen kämpälle edeK
leen töihin, sen Jälkeen, kun siel­tä
ulos kävely tuli suoremmalle o-salle
katkasijoista. j
JZoveri Lund on saanut paljon»' air
Icaan täällä oloajallansa,jotfn unio­nistinen
t«>imirita nyt lähtee mene-jmä99,
etee|ipäj^ täällä, Jos^yala t e i ^ ^
00»»*0»»0«**S»0000»«0»M0»m000904400t»*am»»9»04000»0000000000000000000000^^^^0fg^^^^^^.
Dollaria Senttiä
f0m000900004»00
••00000000000000
00**00090090
09»0000»090m ••
»0000009900» •
009000000000
9§»0940000000900
0000 •0090009
•9000000990^0
0900*40000090900
»4$00000000
•$»•00000000000»
09000000000000»»
•00900000900
090000000990
000000090000
•»••40090000
000000990090
00000004990^
•00000»990»»
•000000909*»
»000*0000000
•000000000»^"
'm
/
•M