Vapaus, November 1, 1930

              Ii^ai^pa,-pi^tiagfe 1 p:nä —Sat, Nov. i
f
Boishevikivalbnkiimouksen synnyttämälfe työläisten ja farmarieD Yt^isalle Sosiafistiselle Nenvostotasaraltain liitolle! Me myiis TabneDtaadanime!
VENÄJÄN VALLANiOiOllKSEN
milSTOLLE
K i r j . K . H . K.
L ä b 31 psentm
liiolannossa <
Venäjän vailankumouksen kolmas-hftista
vuoäipäivä on oveUa. K a i k k i en
Laiden proletariaatti valmistuu viet-tätä
kaiisainvälisenä juhla-
L suurjuhlana, rohkaisevana Uo-h
^ a . muita kaikkein tärkeimmln
äta viettämään historiallisena muis-tojulilana!
I Tätä muistojuhlaa viettäessamme
Leidän tulee muistaa j a ajatella n i i ­llä
venäläisten työläisten valtaisia
|»€koja suorituksia, ulirauksia, kär-
Unyfcsiä joiden läpi sen on täyty­nyt
kulkea valtansa saavuttamiseksi
a valtansa säilyttämiseksi.
Ennen Venäjän keisarivaUar. ku-hjstumista
oli Europa ollut koUne
Imtta yhtenä ainoana kuolemanpel-
Itona, yhtenä ainoana jättilälstehtaa-
[na, jossa tuotettiin v a i n joukkokuo-
Ifeinaa. - Ihmiset elivät juoksuhau-jdolssa,
muodostaen siellä vissin tär-
Ikätä kuolemantelitaan koneenosia.
Bämän^ siellä oli helvetillistä me­teliä,
kurjuutta, itkua, valitusta, r u -
Kia. mutta myöskin taistelunuh-
"kuului keskeltä höyryävien veri-
[telttien
I Vihdoin kuuluu kumea pauhina —
['Jättiläisvaltakunta luhistuu ko­iton!
Noin seitsemän sataa vuotta van-
[ha tsarismi Itä-Rooman keisarien ja
iBongoolisten khaanien peru. j o k a oli
[rakennettu sorrolle ja orjuudelle,
Isaumailtu verellä, joka vuosisadasta
I vuosisataan tihkui sen mestauspöl-hjiltä,
kaatui kuin korttihuone myrs-lljssä.
Valtakunta, j o l l a oU tÄkonaan
lajuuteen alistettunina kymmenit-kit
kansallistuteitu. Juutalaiset, nai­set,
vangit sotilaat, kaikki vapautet­tu
ja päästetty kahleistaan. Suomi
on vapaa! Puola samaten. Kaikille
mailla tarjotaan sotilaallista rauhaa
ilman valtaulisia ja ilman sotakorva­uksia.
Punainen lippu Liehuu kau­punkien,
jopa juoksuhautainkln yllä.
Perustava kokous
"Demokratiaa, lörpöttelyä, kansan­edustusta
perustuslaillisuutta, us-kolltsuutta
Uittolaisille" — — Täl­löin
kumartuu eräs matruusi perus­tavan
kokouksen puheenjohtajan e-dessä:
— "Mieheni ovat väsynee/,
korjatkaa luunne tu<ä!" — ja on
kuin yhdellä iskulla parlamentta-rismi
olisi pyyhkäisty Venäjältä. '
"He ovat rikollisia, haaveksijoita,
mieUpuolia", sähisi nyt ihraiseksi
talittunut porvaristo sanomalehtiään
rutistaen. — "Jumalankiitos että hei­dät
kohta hirtetään viimeistä miestä
myöten."
Saksalainen armeijahan viritii
Viisivuotissuunnitelman toinen { kykenee myymään monia/ tuottei-vuosi,
talousvuosi 1929—30, päät­tyi
E3'yskuun 30 päivänä. Kun tä­män
vuoden saavutuksia sosialisti­sessa
rakennustyössä harkitsee, on
taipumuksia tahtomattakin käyttää
sanoja: "historiallisesti onnistu­nut."
Eikö sitten ole historiallises­ti
ennenkuulumatonta, kapitalismin
mittakaavalla punnittuna, että
maa, joka on pakoitettu rakenta­maan
teollisuutensa omin voimin-sa,
kohottaa telolisuustuotantoaan
yhdessä vuodessa 30 prosentilla ja
kertaistuttaa ja jopa neiinkertais-tuttaa
tuotantoaan? Tämäkin 30
prosentin lisäys tuotannossa jää
vähäpätöiseen valoon seux"aavan
vuoden suunnitelmien edessä, joit­ten
mukaan tuotantoa laajenne­taan
55 prosentilla, joka tahtoo
ruuvlpihtinsä. Brest-Litovski leikkaa sanoa, että yhdessä vuodessa tu-
-Venäjän ruumiista ensiksi viljavan levät teollisuudet laajenemaan pal-
Ukrainan j a toiseksi Donetsin riA- jon enemmän kuin niinä venäläisen
kaat hiiUalueet. Tshekkoslovakit kat- teollisuuden kehittymisen vuosikym-kaisee
liikeyhteyden Siperiaan. D e -'
mokraattinen sosialismi syytää
myrkkynuoliaan pähi Samaran ja
Saratowin proletariaattia. Vasenunis-tovallankumoukselllset
nousee kapi­naan
bolshevistisia veljiään vastaan.
Jaroslavin kaupunki loimuaa liekki­en
vallassa. Englantilaiset ovat A r -
kangeUssa, japanilaiset Vladivosto-täi
pienempiä kansakuntia; valta-^ kissa, ranskalaiset Sevastopolissa ja
taita, jota johtivat aina toinen, valkoisia kaarteja kaikkialla — ja
toistaan typerämmät pässdnpäät jaksamaan aikaan ei-äs tolkuton val-julmurlt;
valtaktmta, jolla oli tuke- _ lankumousnainen syytää kaksi re-
Inaan maailman suurin tilanomista- 'volverta laukausta Leninin rutunii-
(jaln aatelisto, yhfäkklä perustuksll-
I taan romahti alas
Se romahdus oli pauhinaa, se oli
[oikeuden pauhinaa v. 1917.
Verrattoman valtaisa liikehtimisen
j toiminnan ja kiihkonpäivä vallitöi
[Pietarissa ja Moskovassa. Punanau-
I haiset työläisjoukot liikehtivät, l a u -
I laen Kansainvälistä ja Marseljeesia.
Strnsn -tuntematonta- tungosta "^«ka-jdiiilla
ja palatsien edustoilla — R l k -
Ikaat, viisaat parlamenttiarlstit, teol-jlisuuden
harjoittajat, Joille Ihmlsteu-
Instus oli tuottanut suunnatonta
jriistovoittoa, (ja jotka ehdottomasti
[vaativat Dardanelleja) pohtivat par'-
i: mehän tässä olemme tasaval-llan
oikeutettu hallitus! — AlVan
liiiin! Te olette tasavallan oikeutettu
Ihallltus, toistivat kuorona pikkupor-jTarit
ja scsialitiemokraatlt — kerens-
[i^Iäiset.
seen
"Bolshevismi on viimeisillään" —^
Todellako? — Tarkoitatteko todel­lakin
että voitaisiin nujertaa koko­nainen,
itsetietoinen, pystypäinen ja
peloton kansanluokka? Jos niin, sen
pahempi itsellenne! —
Vallankumous, joka täliän saakka
oli kehittynyt ilman vihaa, oli nyt
tehiiyt, , täysikäännöksen. _ ,;,Ye-näjän
vallankumous nyt vyötti itsen­sä
punaisen armeijan punaisen ter­rorin
kaksiteräisellä miekalla
verta vuoti, mutta nyt ei vuotanut
enää yksin köyhäin ja kurjaan veri,
ja mikäli sitä vuoti, ei se abiakaan
vuotanut rikkaiden rikastuttamiseksi.
Se oU välttämätön suoritus kumo-ushistorian
kirjoittamisessa.
meninä .sen alkuajoilta lokakuun
vallankumoukseen saakka, sillä tä­mä
55 prosenttia merJ^itsee nousua
tämän vuoden tilastoista, jotka sel­laisenaan
'ovat lähes kaksi kertaa
suureinmat ennen sotaa vallinneita
numeroita.
Meillä ei luonnollisestikaan ole
mitään ehdottomasti tarkkoja asia­tietoja
talousvuoden 1929—30 lo­pullisista
saavutuksista. Mutta tä­hän
mennessä saatavissa olevat
numerotiedot ensimäisen kymme-taan
halvemmalla kuin kapitalisti­set
maat, näemme, että luokkavi-hoUisemme
on pelolla j a raivolla
tullut havaitsemaan, että viisivuo­tissuunnitelmaa
onnistuneesti to­teutetaan.
Kapitalistinen lehdistö on dema-googisesti
j a tahallisesti yrittämäs­sä
osottaa ' viisivuotissuunnitelman I
toisen vuoden epäonnistuneen. A r -
^'ioidessaan tuloksia ne tahallisesti
käyttävät viisivuotissuunnitelman
numerojen asemasta vuoden 1929
—30 n.k. kontroUinumeroita, jot­ka
ovat noin 60 proienttia yläpuo­lella
alkuperäisen viisivnoti*snunni-telman
korkeimpien laskelmien.
Kysymyksessä olevan talousvuo-;
den aikana saavutetut tulokset ovat
muutaman prosentin alapuolella.1
näitten laskelmien muutamain
viimeisten kuukausien saavutukset
osottavat 26'/s prosentista 29%
prosenttiin vaihtelevaa lisäystä
kontroUilaskelmien suunnitteleman
S2 prosentin lisäyksen asemasta.
On ainoastaan luonnollista j a asi­aan
kuuluvaa, että Neuvostoliiton
proletariaatti j a sen johdossa kul­keva
bolshevikinen puolue eiyät ole
tyytyväisiä saavutettuihin tuloksiin
ja ovat vaatimassa, että nämä köht-rollilaskelmat
pikaisesti ja täydel­lisesti
tavoitetaan, samoin kuin on
luonnollista, että työväenluokka on
käyttämässä kaiken energiansa saa-
, , , , ^ ., . vuttaakseen viimeisten viikkojen a i -
nen kuukauden suhteen osotta-l
,. ^. ., 1, I kana sataprosenttisesti sen paa-vat,
etta kapitalistisella maailmalla! .... .. •
. . . . . ^. ' paamaaran, jonka se on itselleen
asettanut. Uusien j a suurempien
on täysi syy vavista viisivuotissuun­nitelman
toteutumisen johdosta, s i l ­lä
nämä tulokset osottavat, että
viisivnotissunnnitelman toinen vuo- . ^, , . ^^ i. ^- i
. » ^ i - . j 3a-puutteellisuul£Bien^paI;astamJSeK-si
on tärkeä askel paamaiarana o- ^ . , ... ..
tariaatti voi tähän vastata ylen­katseellisesti:
"Kurjat tekopyhät!
Tämä "epäonnistuminen" on kym-kymmenkertaisesti
suurempi saavu­tus
k u i n suurimniatkin saavutukset,
mitä te olette Jcoskaan saavutta­neet
!"
*
K e r t a toisensa jälkeen on oso-tettava,
että viisivuotissuunnitelma
ei ole matemaattis-teknillinen teh­tävä,
vaan proletaarisen luokka­taistelun
stratee^nen suunnitelma.
Sen toteuttaminen ei ole yksino­maan
riippuvainen aineellisista ja
teknillisistä edellytyksistä, vaar
myös Neuvostoliiton luokkavoimien
sekä kansainväli^^essä mittakaavas­sa
olevien luokkavoimien suhteis­ta.
Jos käsittelemme kuluneen ta­lousvuoden
päättymistä tältä näkö­kannalta,
niin on sanottava, että
kulunut VUOSI on ollut ankarain
voimanponnistusten! vuosi kumpai­senkin
luokkaleii-in, niin proleta-tariatin
leirin kuin luokkaviholli-semmelun
leirin, taholta. Tältä kat­santokannalta
kats3ttuna meidän
voittomme ovat paljon öuuremmat
k u i n jtts yksinomaan katsoisimme
n i i h in pelkkäin numerotietojen nä­kökannalta.
Ankarin isku, jonka olemme an­taneet
luokkavihollisellemme tä­nä
vuonna oli voittomme taistelus­sa
leivästä. Tämä taistelu kulakkien
—- tämän luokkavihollisemme Neu­vostoliitossa
olevan tärkeän jaoston
— viljalakkoa vastaan ei ole yksin-
Jterfcaisesti vain kysymys elintar-vevarasfcoistti,
vaan kysymys koko
.^^ . , „ X 1 •• sosialistisesta rakennustyöstä. Jos
voittojen edellytyksena on täina>, , , . ^ ^....^ ,
. , ,.\ ., • Kulakit ohsivat talla yrityksellään,
armoton itsekritnkki Tihtten vikain Vx . • ....
proletariaatin nalkaännaannytta-len
tehtävän toteuttamiseen: viisi­vuotissuunnitelman
toteuttamiseen
neljässä vuodessa.
Kun panemme merkille kansain­välisen
porvariston toimenpiteet
Neuvostoliittoa vastaan, niihin l u ­ettuna
viimeisin hyökkäys Neuvos-,
den ijroi.uiVkrotQsCsQa Vkäaiitktki i ssuuiuirrvvaallllaatt — tämistä" vastaan s.t.s. sitä vastaan.
Demokratiaa, sotaa äärimmäisyy-'yhtyvät, nihx selitti Loordi Cl^^^^
teen saakka, yhteiskunnallisia VbokhevisUsta raakalai^uutta vas-toeja
- tuossa Kerenskin v a l l a n - ' ^aan". - Suomessa oli tapettu kah-hiDiouksen
päämäärä. Näiden vaati-
Itniksien puolesta pitää kansalainen
|Kerensky suuren puheensa.
Mutta korvia vihlova huuto, jonka
jata kuusikymmentä miljoonaa ta-d^
antoista tuhatta työläistä. Ber­liinissä
Iskettiin kuohaaksi Rosa
Luxemburg ja Karl Liebknecht.
Munchenissa ammuttihi Eugenia Le­vine.
Budapestissa hirtettiin Korvina
tapelkaa ja työläistä päästävät hys- Odessassa salamurhattiin Labour-teerisesti!
leipää! maata! rauhaa!,
on vastaus Kerenskyn puheeseen.
Kerenskyn hallituksen tykit alkoi-
|m jylisemään tämän huudon joh-löosta
Kalugan neuvostoja vastaan.
1'Saksalaisten agentti" Lenin, kyyris-jelee
hiilen tomun mustaamana e-jSän
panssarilaivan . hUliruumassa,
lodottaen malttamattodana suurta
Komilof julistaa itsensä. diktaatto-tPtsi
sotilaita koskevan kuoleman
inngaistuksen nimessä.
Sosialivallankumouksellinen puolue
BlUtsee.
^Kylliksi! Työläisten ja sotilaitten
"koukset. Kirottujen lakkolaisten
olue, t.s. työnjuhdat, kanuunan^
vaatii vääjäämättömäUä roh-ella
leipää! maata! rauhaa!
t?"!' ~ vieläpä ^enem-uan!
He vaativat kaikkien nlidei:
PPautusta, jotka uurtavat ja kärsi-
«• Heissä elää kokonaisen luokan
ato kokonaisen luokan tah-nousivat!
o^uun kahdentenakymmenente-
TOdentenä päivänä, bolsheviikki-
"een jo ennakolta määräämänä
aienpäivänä. kaikuu jälleen h i r -
jylinä, mutta .se kaikuu nyt
kaupungeissa j a juoksuhau-a
«tJ^ porvariUinen demo-
"'«Km romahti, jonka johdosta
^^tten Venäjän vallankumo-uosl
vaihe
Kaledin, Dudow, AlexjevV
- °n. Koltshak Skoropatski ja
'lar,''^" ^Jfsalaiset, ranskalaiset,
gtilaijet, kreikkalaiset j a ame-manalla
sanoen kalkki van-oiit?!
hf " " u " ^ " ^ " ^ ^opezll^
,i!r , ^^n-askanaljafc ja koko
aat f ° imperialismin sota-n
ä i ä „ k u r i s t a m a a n
la;^Jj^""'^^nkumoukseUista prole-
^ u t r ' o '^^^'^ Pia» sosia-aiS
^'-^"^^^eet ilman mitään
"^^^ pakkoluovutettu. Salaiset
ce.
Koltshak on korkeimman vallan
haUitsija ja hallitsee ranskalaisen
kenraalin kera Siperiaa. Denikin
pitää miehitettynä koko etelää. J u -
denitsh seisoo englantilaisen kenraa­lin
kanssa Pietarm portilla. — Ve­näjän
vallankumoukselltoen prole­tariaatti
on suljettu panssarlaitioon.
se on suljettu aina Kaukaasiasta
Suomeen, Jäämereltä Krimille ja U -
raalilta Itämereen. Missään ei mi­tään
ulospääsyn tietä. Kansainväli­nen
taantumus punoo katalia juoni­aan,
pystyttää hirsipuitaan j a va­laa
valheitaan yli koko maailman.
Maailman imperialismin kaikki vov-
^mat häväisee, kuristaa Venäjän pro-
»letariaattia vielä kuolemassakin!
Kukaan ei vielä aavistanut, mikä
voimakas henki asui nuorien komi-sarien,
suoraan tehtaasta tulleiden
ja viiden tai kuuden kuukauden so-si,
jotka ovat aiheuttaneet tämän
[muutaman prosentin vajavaisuuden
teollisuudessa • kokonaisuudessaan
j a eikä täyttä . yhden prosentin va­javaisuutta
tuotantovälineitä tuot­tavassa
teollisuudessa (39.8 pro­senttia
, saavutettiin päämääränä
olleesta 40.7 prosentista ensimäisen
kymmenen kuukauden aikana).
^ ^ , . • „ On naurettavaa kun pom^arileh-että
Neuvostohitto taloutensa suun- ., . . . ...
. . . . . , .. „ I disto, joka maailmanlaajuisen krii-nitelmall
sen järjestämisen kautta . , . .. ,
s:n puristuksissa viime vuoden ai­kana
oi^...pakotettu panemaan mer-
Intematlonale
Trille kapitalististen maitten tuotan­nossa
tapahtuneen tuhoisan laskun,
suvaitsee käsitellä Neuvostoliiton
2 7—
30 prosentin nousun teollisuudessa
"epäonnistumisena" — nousun, jo­ka
ehdottomasti on ennenkuuluma­ton
porvariston historiassa. Prola-
Kapkaupungissa. — AnarkLstIt, syn-dikalistit,
sosialistit, kaikki koul-l-kunnat
jokainen lahko j a kaikki i h ­miset,
kaikki työläiset, j o i l la vielä oli , ^ • ^. •,
jälellä tulevaisuuden uskonsa, olivat proletariaatin aikaansaaman
huomanneet, että todellakhi oh täs­sä
nyt kysymys uuden maaliman
tuskaisesta vaivoja tuottavasta syn­nytyksestä.
TerrorliialUnta on lopussa. Solmi­taan
rauhoja. Saarto lakkautetaan.
Moskovassa kokoontuu maailmati
kongressi ja kommunistinen raken­nustyö
pannaan alulle. Kulutuskom-rauunit
elpyvät. Tohtaat lujittuvat
uusiin töilun. Yhtenäinen säännös­telty
tuotantosuunnitelma. Työläisy-liopistoja.
Proletaarista kulttuuria.
Sähköistämistä. Tuotannon siirtä­mistä
ammattiyhdistyksille ja
misuhkaliaan, onnisTuheet saamaa
lulroisia myönnytyksiä, kuten teol­lisuuden
rakentamisen nopean tah­din
hylkäämisen, kollektivisoinnin
hylkäämisen j.n.o., Stuten oikeisto­laiset
esittivät, olisi tämä suunnat­tomasti
vahvistanut luokkavihollista
ja täten uhannut sosialismin ra­kentamista.
Proletariaatin bolshe­vistisella
johdollaan saavuttama
voitto tässä taistelussa kuvastuu
seuraavissa asiatiedoissa:
On olemassa suuria vaikeuksia,
j o i t a ci vielä ole täydelleen ratkais­tu.
Työttömyys on ratkaistu vaan
sen t i l a l l a on tuntuvana ammatti­taitoisten
työläisten puute. Uusia
suuria insinöörien, asiaintuntijoi­den
ja ammattitaitoisten työläis­ten
iskujoukkoja ollaan kasvatta­massa
mahdollisimman nopeaan.
Nopea kollektivisoiminen asettaa
suuria vaatimuksia teollisuudelle
ja samaan aikaan kollektiivisten t i -
lain talonpoikain elintason n o u ^
minen tekee välttämättömäksi elin-tarpeitten
tuotannon suurentami­sen.
Luokkaviholliscn sabotaasi jat­kuu
edelleen. Kulakki ön tuhottu
taloudellisena mahtina, mutta se ei
vielä ole menettänyt aatteellista
vaikutusvaltaansa lukuisiin talon-poikni.
ston horjuviin osiin, näihin
kuuluen niitäkin, jotka ovat järjes­tetty
kollektiivisiin maatalouksiin.
Vastavallankumous kotona vieläTfin
p y r k i i antamaan iskuja ulkomaisen
Viisivuotissuunitel-ma
vuodelle 1930-31
Rautaa inilj. tonneissa R.2
Hiiltä " " 53
Tehdaskoneiat, miljaard. rpl 1.16
Maanvilj. koneist. m i l j . r p l . 341
pääoman tukemana. Äskettäin . p a l ­jastunut
Buuri v-allankumoukselli-
.nea salaliittoutuma elintarvevaras-t
o ja vastaan on esimerkkinä tästä.
UIkH>maisisss kauppasuhteissa on
Neuvostoliitto pakoitettu iskemään
tattiiisin lukuisia hy&kkäyksiä vien­tikauppaansa
vastaan. Fishin ko-missionin
fiaskon jälkeen Ameri­kassa,
ovat ranskalaiset imperialis­tit
omaksumassa johdon yrityksis­sä
aikaansaada epäsuoranaista
saartotilaa Neuvostoliittoa vastaan.
K u i n k a bolshevikipuolue ja
Neuvostovalta ovat suhtautumassa
näihin vaikeuksiin ilmenee, loista­vassa
kontrollilaskelmain suunni­telmassa
tulevalle vuodelle: 55.pro-
«•nitinen nousu teollisuu;ksien ko-listimiissa
pelaa. Sen suorlttamft
ja sän suoritettavaksi annettu lariH-on
erittäin suurlarvolsta. juuri ka*
pita%tisen' Järjestelmän'isäilyttfinU^ [
sen iajuiälta kabsoexi. Otiban Bftil
tehtävä^ valvoa, että tomsa pysyy
mahdomJsimman tietftmättömSnft
kaikista ' yhteiskunnallisista asiaistA:
ja siis sl^; tietä, nöyränä kapitalis­min
orjana. Sahomalebdistö oa?
kln Wrkoh rinnalla suurin Ja vol-makkato
tekijä kansojen pysyttämi­sessä'
mitä' suurimmassa tietämät-'
tömyydessä!
Neuvostoliiton sanomaiehdistd,
nllzdcuin koko Neuvostoliitto kpla>»
naisuudessaan, on uutta Ja cnneit»
tuntematonta maailmam. Sen teli*
tävänä ct ole porvarisanomiston ta»
valla pysyttää kansaa malidollisinu
man ti?täm&ttÖmänä yht^lskimnal»
lisistä kyöymykslstä, vaan lÄinvas-konaistuotannos.
sa, 70| proaentis^ j toin koettaa Jokaisen lukijansa saadÄi
te 80 prosenttiin lisäys raskaitten jMlntym^n kaikkien yhtelskunnallis-teollisuuksien
tuotannossa. Ini^i^'^"" "^^^^^ J^^^^^^J^H
sfen jlttiläismäisten tehtaitten val- kalsuun. Neuvostoliiton sanomaleh-
.-nistaminen, joukkojen elintason
det eivät julkaise palstoillaan jon*
kun kr^vitt&ren koiranpenikan bau-edelleen
kohottaminen, koUektivi-i^jj^^j^Q^-Qj^ojg^ uutisia, ne d v it
soinnin loppuun suorittaminen u- yjif^ftn mitään jonkun yl«
scilla tärkeillä vilja-alueilla, satoja'hgisatikuisen perheenlisäyksistä^
uusia neuvostotiloja karjankasva-1 paitd Joskus leikinläsktm muodos*
tusta ja raaka-aineiden tuottamista'sa, niinkuin esimerkiksi Joku alk»
varten y.m. — nämä ovat tulevan sitten Englannin "työväenhallitus,
vuoden ohjelman pääasialiisimmat ^^^^'^^^^ Clvnesin "kätilCr-kohdat.
Seuraavat yksityiskohdat
valaisevat tätä ohjelmaa:
Uusi suunnitelma
vuodelle 1930-31
7.5
74.5
2
845
Viisivuotis­suunnitelman
lopulliset nu­merot
vuosina
1982-33
10
75
610
Täten yllämainituilla tärkeillä
teolli.suushaaroilla tänä vuonna ei
ainoastaan tulla suuresti ylittä­mään
viisivuotissuunnitelman alku­peräisiä
esityksiä, vaan ykäinpä
viisivuotisauunnietlman lopulliset
numerot tullaan saavuttamaan hiili-
^^notantoolfir'ISaTulen j a suuresft^ y-littämään
yleiseen koneteollisuu­teen
ja maanviljelyskoneiden ra­kentamiseen
nähden. Tämä on bols­hevistinen
vastaus sosiali-stisen, ra­kennustyön
vaikeuksiin ja niihin
esteisiin, joita luokkaviholliaemme
oVat yrittämässä asettaa Hen tielr
NeuvostoEiton sanomalelidistö ja
sen
Kenenkään henkilön, joka saa
käsiinsä Neuvostoliiton sanomaleh­tiä
ja .sa siten tilaisuuden vertail-a)
Ratkaisevat määrät markki- ^iitä kapitalistimaissa ilmesty-noille
menevästä viljasta eivät ole yiin kaikenkarvaisin porvarillisiin
enään keskitetyt kulakkien käsiin, ja "sosialistisiin" sanomalehtiin, ei
vaan maanviljelyksen sosialististen ole valkea huomata sitä suurta eroa
tekijäin käsiin. vaisuutta mikä näiden kahden tol-
Seuraavat numerotiedot ^kuvaa­vat
tätä prosessia:
Markkinoille tarkoitettua viljaa
kontrolloivat
tllaskasvatuksen saaneiden armei- tut työ-osuuskunnat joutuvat nyt
janjohtajien, upseerikokelasten, jot-- u; ds.^taan palaamaan rintamalle,
ka vielä eilen istuivat koulunpenkil- Vaikein nälänhädän talvi sodan
lä. matruusien, nuorten neitosten. , jälkeen.
saatettu julkisiksi. V a l -
' ^ ^ ^ - ^ ailtättömlksL p a n -
naisyUoppilaltten ja punamyssyisten
työläisnaisten rinnoissa, mikä uh-rautinraisuuden
halu eh heidän ai­voissaan
ja mikä voima tärisytti hei­dän
nyrkkiään- r —.
Tällöin havahti koko maailma, et­tä
he ohvat volttsuoiattomla ja että
vallankumous jonka sielu j a ruumis
oli' saanut muotonsa heistä, toisena
vallankumousvuoden päivirtä jauhoi
jalkoihinsa taantumuksen ennen
voittoisat sota-armeijat.
Ne olivat ainoita vällankumouksel-
ILsla. jotka hävitetyssä Europassa,
jossa pyövelit halhtsivat. seisoivat
kannoillaan. He, he olivat niitä, jot- j
ka kutsuivat raatajaveljlään kaikis- |
ta maailman maista: saapua MoslK)-
vaan perustamaan
Kolmatta Intemationalea!
Koittaisiko vihdoinkin rauha?
Vanha taantumusmaailraa oli näh­nyt,
ettei tätä kansaa voitu nyhtää
juuriltaan. Kremylstä lähtenyt kut­su
oh herättänyt vastakaikua Lon­toossa,
Pariisissa, Buenos Airesissa
ja Tokiossa, San R^nclscossa ja.
K u n tarkastfelemme minkä kapi­talistisen
maan sisällä llmsstyvää
päivä- taikka vlikkolehteä tahansa,
n i i n huomaamme niiden erikoisen
suuren vimman käsitellä kaikenlai­sia
sensatio juttu ja, kuten murhia,
pankkiryöväyksiä, aviolllttoskandaa-leja,
jonkun ylhäissukulsen perheen
lapsensyimytysmelnlnkejä, vapaa­herrattarien,
kreivittärien y.m. y h ­teiskunnan
lolseläjlen kolranpenl-köiden
"jalosukulsuutta", niiden
omistajien huolla kun elukkaparat
cattuvat liikanalsesta herkuttelemi-sesta
sairastumaan y.m. loppumat­tomiin
samaan suuntaan. Polltllka.s-ta
luonnollisesti puhutaan näissä
!ehdis.sä paljon. Ilman politiikkaa­han
ei voida mLssään tapauksessa
. . . , . „^ , . , „ 1 ^ i t u l l a enää nykymaailmassa toimeen,
etta joka,- tehdassuunn.telma et-1^^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ väklstenkln sanomaleh-ennen
sotaa 1926-27 1929-30 1930-31
Suuret maanomistajat 21.6^^ — — —
K u l a k i t 50 20 23 3
Köyhien j a keskivarakkaiden
talonpoikain yksityiset tilat 28.4 74 65 44
Xeuvostotilat ja kollektiivit — G 12 53
tarjonta nen j a finanssi-tehdassuunnitelma-l
i i k e on noussut, muodostaen o-leclliscsti
uuden tekijän sosialisti-b)
Järjestetty leivän
työläisille ei ainoastaan tullut
Mutta ei vieläkään — Ranska on' taattua, vaan ensi kerran monen
tunnustanut Wrangelln Krhnin v a i - , y^^den jälkeen ilmestyi Neuvosto- sessa kilpailussa. Sosialistisen k i l -
tlon j a Puola hyökkää Kleviln. P u - / . .,.
nainen armeija joutuu nyt lujimman maailmanmarkkinoille viljan
koetuksensa kestämään. Muodoste- myyjänä. Tämän voiton vaikutus
pailun tarkoittaessa, että työtäte­kevät
joukot olivat tekemisissä
silleen vastakkaisen maailman
nomalehtieh välillä vallitsee.
sa-slsällyksettömlä.
vieläpä kehittymät­tömille
ihmisille vahhigoUlslakln.
Tällainen on lyhyesti sanottuna
se osa, jota sanomalehdistö kapita-minlsterhi
Clynssln "kätUöC.
mlsmatkasta" erään ylhäisönalsetf
»ynnytyksen aikana. Neuvostoliitoni
sanoiinalphdct käsittelevät päivätkö
tapahtumia kaikkialla maailmas^
koettaen antaa lukijoilleen niin sei*
vän kuvan maailman tapahtumistii
kuin mahdollista; ne käsittelevÄjJ
palstoillaan "arvostellen niitä ptmt^
ceita, Joita ilmenee sosialistisesi
rakennustyössä; julkaisevat ty3«
palkoilia "dlevien kirjeehvalhtajiOT;»
88 kautta ja opastamina sellaisten
2.05 toimitsijbfden nimet kalkkien tie­toon,
Jötfea, ovat käyttäneet väärin
sitä- luottamusta, jonka työlälsval*
tlo'(m hdile uskonut. Sanalla sa*
noen: Neuvostoliiton sanomalehd^
elväV / kainostele paljastaa, puutteel*
llsuuicsia mitä kaikkiaUa ilmenee,
muttei eivät myöckSän valkene nils*
tä sai^yutukslsta/ joita kansa yh.<$
t«läiUä ponrdstukslllia^^o
Tämä.kaikki yalktttteia sen, et^.:
kaikissa '^iuhtelssaan 'kapitalistimai|pi
ten' sanornaleluiistöstä k^ pSiyit
yöstä, ^^i^piiajistimaitteix saimmit*
lehdistö bn mustan taantumuksen*
verläen harvainvallan soilidunkanta*
Ja neuyostolehdistö taasen uudeQ
yhteiskunnan. Ihmiskunnan valoit
stunin^an iftilm eteen työs*
kent^iStJöiden tienraivaaja, opetta*
ja, joto''-Palvoo ettei nUtään vil|>^
piu suunnattomaissa raken- ^
nustyössä voida harjoittaa. Se on ^
vallankujiiouksen aina hereilläoleva
vartto.
mert
-•«5F>:
Tykkien jylinää Kronstadtissa.
Matruusit ovat nousseet kapina-in
kommunistista vallankumousta vas­taan.
Heidän ulkonaiset tekonsa o-livat
vieraita heille Itselleen. Punai­sen
armeijan kestettävänä oU ollut
jo ennen tätä, miu-taa kolmetoisra
imperialistien lujaa rintamaa. Näl-kärlntama
"oh neljästoista. Matruu­silla,
pii vain yksi ainoa toivonsa:
saada peltonsa, myydä se, saadak­seen
edes kerran tarpeekseen syödä.
K u n pahin oli ohitse, antaa Lenin
päiväkäskyn: "Talonpojille on va­rattava
lepohetki, sillä se on lilaksi
menettänyt vertaan."
Bolshevlklen viholllneri tuli aina
lyödyksi Soslalidemokratit ^Ikaa u l ­vonnan
: "Venäjän vallanktunous pe­rääntyy!"
Se oli petosyritys maail­man
proletariaatille. Olkoon, etta 1
se perääntyikin joskus, mutta se on
kuitenkin säilyttänyt itsensä kieltä­mättä
koskaan mitään. Se on luo­nut
tepllisuutensa, kulttuurinsa, joUa
kaikilla se hämmästj^tää koko maa­ilmaa
j a se tulee pysymään maail­man
vallankumo\ik£en polttopistee­nä.
- - .
teollisuuksien rakentamiseen on i l - j suunnitelman toteuttamisen kanssa,
meistä, kun muistamme, että jokai- "tehdassuunnitelnia" tarkoittaa, 1
nen viljalähetys ulkomaille merkit- tä työtätekevät joukot aktiivisesti i ^j^^ "paistoUlerVaikkä "sitä" e i~leh^
see ulkomailta tuotettua tuotanto- osallistuvat näitten suunnitelmain (fjgjj toimittajien ja niiden omista-välinelähetyatä
maan teollistutta-mista
varten.
c) Me olemme ensi kerran v>nni.s-tuneet
voittamaan suuria joukkoja
keskivarakkaita talonpoikia sosia­listisen
maanviljelyksen laak.se o-sottamalla
heille kollektivisoinnin
tarjoamat etuisuudet.
Koska viisivuotissuunnitelma on
luokkataistelutebtävä, voi se joh­taa
todelliseen onnistumiseen aino­astaan
^siinä tapauksensa, että pro­l
e t a r i a a t in joukot kokonai-HUudes-saan
hallitsevana luokkana käyvät
tätä taistelua tunnontarkkuudella,
aktiivisesti j a aloitekykyisesti. Ku-,
luneen toisen vuoden aikana tä­män
aloitekyvyn ilmaisut — sosia^
listinen kilpailu j a iskujoukkollike
— eivät ole ainoastaan edelleen tii­vistyneet,
vaan .niin sanottu ''toölH-laatimiseen.
Suurimpana saavutuii«^na, joka
työtätekevällä luokalla on merkit­tävänä
"kuluneen talousvuoden
osalle heidän aineellisen asemansa
suhteen on katkeamattomasti l i ­sääntyvän
todelli^?en palkkatason
ohella seitsentuntisen työpäivän ja
viisipäiväisen työviikon käytän-töSnottaminen
j a melkein täydel­l
i n en työttömyyden poistaminen.
Miljoonien työläisten tullessa heite­tyksi
kadulle kapitalittisi.ssa mais­sa
kriisin tuloksena, Neuvostoliitto,
jo viisivuotissuunnitelmanHa toise­na
vuotena, on tullut maaksi, jos­sa
työttömyyttä tuskin tunnetaan-
Pakollisen koulunkäyntivelvollisuu-
Jlen taholta sinne kaikistcUen huo-littaisikaan.
Mutta kun yhteiskun­nalliset
olosuhteet pakoiltavat por­varit
politikoimaan, säilyttöäkseen
valtansa, niin sitä tehdään sillä t a ­valla,
että a.slat tulee esitetylt;,!
mahdollisimman kierossa valaistuk­sessa.
. Porvarillisten sahötaalehtlen
pääaslallisempana tarkoituksena, k un
on varsinkin köyliempään lukija­kuntaan
nähden, että nämä pysyi­sivät
yhtelskunnallislstar asioist.i
mahdollisimman - vähätletoisina.
harhaanjohdettuina. Siksi lukijoille
taajotaan Mikki yMtqiskunnalllsia
kysymyksiä käsittelevät asiat mah­dollisimman
suuresti vääristeltyinä
ja Ikäänkuin sokeriksi näille huo­mion
vetämiseksi pois tärkeistä pää-kys}
Tnyk.sistä, tarjotaan rajattoman
den aikaansaaminen on .^.oden i "f P^^^^^in kaikenlaisia
suurin saavuta, kansanvalistuksen '™!?^!i'.!'^j!L.^°^?.y*^^^
a l a l l a.
'• ' • *
jSeen muotoon ikäänkuin jilillä oll-
|Sl maailmaa mullistava meritltys,
; vaikka fje todellisuudessa ovat aivan
Harmaa,
vihreä,
tummansininen meri,
kohise korkeita rantoja vastaan!
Hellitä lämpöä etelän päivH.
Sinua helteinen meri,
uinua Turkista tullut tuuli
ja sinua paahtava päivä
kiittävät Abliasian vuorien pojat
"sielun Uimiset".
Kohise meri!
Vuorien juurilla (•arhoissa nuokkuvat
siniset luumut ja Izellervät päärynät.
Vuorien rinteille rehoittaa tupakka,
kypsyy maissi ja rypäleet läikkyvät
nesteitä täynnä.
Kohise etelän meri!
Lähetä lämpimät tuulet vuorien yli.
Kypsytä arolla vehnä ja auringonkukat.
.'^'uokuta Ukrainan tarhoissa omenapuita.
Kohise helteinen meri!
Rannoilles saapuvat vuorien yli
pohjolan miehet ja naiset.
Kääntävät ulapan suuntaan kalpeat kasvot.
Antavat luullesi suudella heikkoa rintaa —
etsivät lepoa lomassa työn.
Hyväile heitä meri! '
Kuuletko, vuorten yli,
pimeitä putkia pitkin, Tuapsen satamaan
juoksee sakea nafta. ~~
Dardanellien suulta saapuvat
maailm-an valtojen laivat.
Kohise meri ja keinuta laivoja neuvostomaan,
jotka lälitevät maailman ääriin,
kantaen pulleita jyviä, himmeää naftaa ja kaukaisten
metsien puita.
Kohise kirkkaan vihreä, siintävä
etelän helteinen meri!
Leppeän loiskeesi vaikutus tuntuu
pohjolan perille r^asti.
_ _ _ _ . k BELO^ ^