Vapaus, November 1, 1930

              1IM^.
m
•h
1
'ii
i'
j r .
mmi'
Sivu 8 Lauantaina, marrasK. 1 p:nä — Sat., Nov. 1
LANNISTUMATONTA
JA UUSIA VALLANKUMOUS-VOITTOJA
TOIVOTTAA
S. J. Vancouverin Osasto No. 55
13:sta Venäjän vallankumouksen
muistojuhlana
tiin oikeistolais-horjahtelijain päi-j — Lukutaidottomuuden likvidoi- leniniläi.sen suunnan Jatkuvalle jät-hin
puolueen peruslinjan selvyys minen, polyteknilHnen kasvatus, J tiläismäiselle rakennustyöllemme,
ja tarkoituk.senmukai.suus. !koulun polyteknisoiminen, kaade-• i.-;änmaan — SS.SR:n — kehittymi-
Ja tov. Stalinin loppulausunto | rien valmistaminen — puolueen,
sitten! Onko noin hauskas.«a muo-!neuvo.--toval!an ja koko maan isku-
Sosialistisen rakennustyön esikunta
karkitseniassa ja päättäniässä
Neuvostoliiton Kommunistiseii
Puolueen XVI edustajakokous oli
koolla kesä- ja heinäkuun vaih­teessa.
Kolmen viikon ajan seu­rattiin
maan sosialistisen raken­nustyön
bolshevistista tarkastusta.
Miljoonaisen puolueen edustajat
Keskuskomitean st*Io.stuksen perus­teella
totesivat, että Puolue ja
Neuvostovalta ovat järkähtämättö-mästi
'kulkeneet Leninin osoitta­maa
tietä, rivejänsä lujittaen, mur­taen,
vastuksia torjuen.
Tov. Stalinin puhe kesti 7 tun­tia.
Selostus oli sisältönsä, raken­teensa
ja esityksensä puolesta siinä
määrin mukaansa tempaava ja
kiinnostava, että tuhantinen kuu­lijakunta
oli koko ajan pelkkänä
huomiona ja korvana. Tuon tuos­takin
Moskovan Oopperateatterin
seinät kajahtelivat suosionosoitus­ten
myrskystä, jota ei voitu pidät­tää.
— Pääoman maissa musertava
kriisikausi. SSSRtssä sosialismin
rakentaminen kulkee voitosta voit­toon
eräistä vaikeuksista huolimat­ta.
Ja jos sellaisia onkin, niin ne
ovat vauhdikkaan kasvumme vai­keuksia.
— Turksip, Stalingradin trak­toritehdas,
Donin Rostovin "Sel-,dusta kokemuksesta
bash" — valmiina. Dnjeprin säh­köasema
ja teollisuuskombinaatti,
Nishnij-Novgorodin autotehdas,
Harkovin traktoritehdas y.m. val­mistumassa
ja rakenteilla.
— Lähimmässä suunnitelmassa
— Magnitogorskin ja Uralin
Kusnetskin metallijättiläiset, Tshel-jabinskin
traktoritehdas, Saratovin
ja Novosibirskin combindertehtaat,
tekstiilitehtaat Turkestaniin jne.
Jo yksi ainoa numero —-17 rtiil-joonaa
tonnia valurautaa 5-vuotis-kauden
loppuun mennessä — pu­huu
arvaamtatoman paljon.
Kehittyneiden kapitalististen
maiden saavuttaminen ja sivuutta­minen
ei enää ole utopia, vaan me
toteutamme sitä tunnusta joka päi­vä.
Esitettiin paljon puhuvia nume­roita
Ja ne ovatkin "itsepäisiä
seikkoja", kuten Lenin aikanaan
sanoi.
Numeroilla ja faktoilla nakutet-dossa
milloinkaan osattu kä.sitellä
ylenpalttisen tärkeitä asioita?
Demjan Bednyi sanoi, että Stali­nin
loppulausunto kelpaa minkä­laiseen
kaunokirjalliseen kokoel­maan
tahansa.
Tov. Stalin vertasi oikei.stolai.sia
Tshehovin '•Koteloihmi.seen", joka
kaikkeen uuteen suhtautui suurel­la
pelolla ja vavistuksella, sanoen:
— "Asia näyttää kyllä hyvältä,
mutta kunhan vaan ei jotain ta­pahtuisi.
Mutta puolue ei vapise, tli to­rakan
raatoa peläten, kuten Sta­lin
sanoi, mitään saavuteta.
— Tapahtua pitääkin, .sanoi puo­lue.
Ja tapahtuu . . . Sosialismin
rakennus kohoaa päivä päivältä ja
kapitalismin jätteet murtuvat.
Selostus wseurasi selostusta. Par­haat
puhujat esiintyivät toinen
toisensa jälkeen. Toverit Kanga-novitsh,
Ord-shonikidse, Kuibyshev,
Jakovlev, Shoenik . . . Suurella
mielenkiinnolla kuultiin ja käsitel­tiin
kaikkien esittämät ky.symyk-set.
Puheenvuoroja loppumatto­miin
•. •
Puolueen lujuus, Työläista-lonpoikaistarkastuksen
ja Keskus-
I kontrollikomitean valpas toiminta
takaavat sosialistisen hyökkäyksen
menestyksen.
— Maamme raskaan teollisuuden
ohella tulemme täsfedes kehittä­mään
myöskin kevyttä teollisuutta,
työtätekevien tyydyttämiseksi eri­laisilla
tarvikkeilla.
:—• Maatalouden kollektivisointia
on jatkettava. Teknillisiä .saavu­tuksia
hyväkseen käyttäviin suur­talouksiin!
Viljaprobleemi on tär­keimmältä
o.saltaan ratkaistu. Is-kutehtävänä
karjatalouden kehittä­minen,
sen tuottavaisuuden ko­hottaminen.
Ottamalla opiksi saa-rohkeasti
ja harkituksti eteenpäin maaseu­dun
sosialistisen uudestirakenta-misen
tiellä!
— Ammattiliitot kasvot tuo­tantoa
kohti! Työtätekevien elin­olojen
parantamiseen, uusien työ­tehtäväksi.
Proletaarisen kirjallisuuden, pro-let.
kirjailijain SSSR:ää käsittävän
yhtymän puolesta esiintyivät ra-portteineen
toverit Kirshon, Sero-fimovitsh
Ja Besymenski.
~ So.siali.stisen rakennustyön ja
kulttuurivallankumouksen tehtävien
ja lehtävien toimeenpanijoitten ku­vaamiseen.
— Marxiiais-leniniläisen opi.^^ke-lun
ja dialektis-materialistisen luo-misnietoodin
puolesta!
— Toiminta notkeaksi, pois aat-teettomuu.
s!
XVI puoluekokouksen työllä on
sanomattoman suuri ja laajakan­toinen
merkitys. Se viivoitti taas
leniniläisen suunnan jatkuvalle
soen. Sanomme enemmänkin, —
se vaikutti yleismaailmallisen so­sialistisen
vallankumouksen kehi-tyk.
seen.
Eipä turhaan, luokkavihoUisem-me
kaikissa maissa henkeään pi­dättäen
seuranneet X V I puolueko­kouksen
kulkua.
Amerikalaisissa lehdissä sanot-tiinkin,
että — Ei kukaan voi pu­hua
määritellymmin kuin Stalin.
Jos SSSRissä saadaan 5-vuotis-suunnitelma,
tuo ennenkuulumat­toman
rohkf>a suunnitelma toteu­tetuksi,
niin kommunismi on silloin
voittamaton , . . '
Me vastaamme:
— Bol.shevikit voivat ja toteutta-vat!
Y Savolainen
Piirteitä Neuvostoliiton kulmilta
tapojen juurruttamiseen, kulttuu­ritason
kohotamiseen — kaikki
huomio, voimat ja varat.
Horjahteluista ja intoiluista kan­sallisuuspolitiikan
kysymyksissä
lausui puolueemme pääsihteeri
myöskin painavan sanan. Lenini­läistä
määritelmää kansallispolitii­kan
alalla ja m.m. kulttuurikysy­mysten
yhteydessä — "Kansallista
muodoltaan, sosialistista, proletaa­rista
sisällöltään" — ei puolueem­me
salli kenenkään vääristellä.
Kulttuurivallankumouksen tehtä­viä
NKP(b):n XVI edustajakokous
kosketteli selostuksissa ja päätök­sissään
melko paljon.
Yleisen pakollisen alkeisope­tuksen
toteuttaminen v. 1930—31.
Tervekdy s Laken Poikatalolta
Eläköön maailmanvallankumous!
Kunnia Venäjän kumoussankareiile heidän
suorittamastaan työstä!
Työläiset tiivistäkäämme rintamaamme, että voimme
seurata Venäjän tovereiden taistelukutsua. Ainoa tie
vapautuaksemme on taistelun tie, yksimielisyys ja
joukkotoiminta.
ALAS KAPITALISTISET HIRMUHALLITUKSET!
N O U S I A I N E N , F .
K A K K U R L J .
P O U T I A I M E N , J .
S A A R L J .
K U K K O , Y.
S A L M I N E N , A.
V E N T O , J .
K A U P P L M.
N I E M L F.
N Y L U N D , N I K
U I T T O , T.
H A R J U , E E M IL
O L K K O L A , M A T TI
U D D , E D W A RD
H E I N O , J U HO
A N N A L A , E I NO
A H O , N E S T OR
V Ä Ä R Ä L Ä , Y R JÖ
G R E U S , J O O N AS
L A M P I N E N , M A T TI
S Y R J Ä L Ä , S Ä M
S U N D G V I S T , K .
M Ä K E L Ä , H E R M AN
S U O R T T I , M.
K A R L E.
K Ä Ä N T Ä , J .
L A T V A , F .
RANTALA, K .
OIKARINEN, O.
TAMMINEN,' W.
KASKI,-6. . ^
ERKKILÄ, E.
VUORIMÄKI, E .
HARJU, AUG. ^
RÖNKKÖ, OLAVI
PENTTILÄ, KUSTI
JÄRVI, EERO
MALLEK, WM.
JOHANSON. LENNARD
NYLUND,- ELIS
HONKANEN, PAAVO
KUUSENAHO, K.
MILCHOK, MIKE
ROTSTEIN, HARRY
LAPIOLAHTL M.
KUKKONEN, ARTHUR
ALMA RANTA
ELLI OLLIKKALA
SAIMA KANGAS
MILJA LATVA
LYYLI SUOMIJÄRVI
SAN.NI NIEMI
HILJA LUOMA
K A L L E WALLI
Juna kiidättää meitä Moskovasta
eteläänpäin. Silmillemme tuttu met-sikkömaisema
alkaa muuttua yhä
harvemmaksi ja vähitellen siirty.V
aroon. Rjasanin asema ja kaupunki.
Vanhoja kirkkoja kymmenittäin. As­telen
torilakeudelle. Heti huomaan
virsujalkaisen, vanhanpuoleisen mie­hen
istuvan kän-insä laidalla "Krest-janskaja
Gasetaa" lukemassa. E i ­kö
tämä jo ole muutos? Luullak­semme
on se jo suuri saavutus, kun
muistelemme tsaarin aikaista rjasa-nilaisen
talonpojan elämää.
Etäämpänä näkyy ihmeempää...
Jos poikkeuksena onkin, mutta kum­minkin:
nuoremman miehen pol­v
i l la on "Berliner Tageblatt". Ker­too,
että oli neljä vuotta Saksassa
vankina, tiesi auttavasti kielen, mut­ta
vuosia kun on kulunut, niin. pal­jon
cn unohtunut, eikä enää kaik­kea
lehdestä ymmäi^rä. —
Arolla oli viljan korjuu parhaas­sa
käynnissä. Satoa kiitettiin hy­väksi
ja uusiin rautatien varsille
rakennettuihin elevaattoreihin nos­tettiin
jo ensimäisiä tavaraviljalas-teja.
Sivuutimme Donin Rostovin —
Neuvostoliiton Chicagon, kuten sitä
kuuluivat nimittävän. Ja siltä .se
näyttikin. Kaupunki on sangen no­peasti
kasvava suuren vilja- ja
fceollisuusalueen keskus. Elevaatto-,
reita, tehtaita ja teurastamoja lop­pumattomiin.
ORKLAND LAKE FINNISH ASSOCIATION
BOX 297 sekä 657 ICIRKLAND LAKE, ONT.
K u n aroalue on maiKustettu lop­puun,
saadaan nähdä Etu-Kaukaa-sian
ensimäiset vuoret: Käärmevuo-ri,
jylhän" komea Beshta, Mashuk y
m. Näitten keskellä sijaitsee m.ni.
Pjatigorskin — viiden vuoren kau­punki
(vuoria on viisi). Kaupunki
•n kuuluisa kylpylöistään ja jnine-
' aalivesistään. Monet muistomerkit
)uhuvat runoilija I/ermantovista,
;oka täällä asui j a kaksintaistelussa
läivänsäkin päätti. Pyökki-, t a m -
ni- ja kastanjalehtojen peittämän
Vlashukin juurella on runoilijan
nurhapaikalle pystytetty muistopat-
;as.
Vladikavkasin kaupunki sijaitsee
Kaukasusvuorten juurella. Kaupun-u
on Osetian ja Ingushetian auto-noomialueitten
keskuksena ja huo-niattavana
natsmen-työn tukipailc-kana.
Tästä alkaa historiallisesti
kuuluisa Gruusian sotatie yli K a u -
kasuvuorten Tiilisiin. Tie on 220
!cm. pituinen ja tätä nykyä posti-ja
matkustajaliikennettä ylläpide­tään
autoilla.
Automatka* parveketeitä ja kilo­metristen
kuilujen reunoja pitkin
sekä riippuvien kallioitten alitse
vaatii matkustajilta hyviä hermoja.
Naisväki pyrkii tahtomattaan kir­kumaan,
kun auto sujauttelee kym­menissä
äkkimutkissa.
Retkillä vuoristoon näkee paikal­lisen
väestön elämää. Lammaslau­moja
paimennetaan 2 j a 2.5 km.
korkeudessa. Heinää tehtiin; alp­piniityillä
noin 2.5 km. korkeudes­sa.
Sieltä heinäsuovat talven tul­len
liu'utetaan rotkoon ja sieltä k o ­tiin.
Tärkein ruoka asukkailla on
lampaan maidosta valmistettu juus­to.
Ei se majapaikassa meille oi­kein
maistunut, mutta kiivettyämme
eräänä päivänä Kasbek-vuoren jää­tikölle
juusto suli vaan partoihin.
Pässanaurin vuoristokyhstä, kau­n
i i n Valkean Aragvan laaksosta o l i
haluaville mahdollisuus tehdä retki
hevsuurien, kulttum-isessa suhteessa
nitä jälellejääneejnmän gruusialais-
'leimbn kyliin. Hevsuurien keskuu­dessa
on vielä vallalla n.s. verikosto,
naisen orjuus ym. Taloudellisesti.
Dvat he vielä melkein kivikauden
isteella. Ensimäiset koulut j a sai­raala
avataan heille tänä vuonna.
Taikau.sko rehoittaa täydelleen. E -
sim. kirkon hevsuurlt luovuttiVat
kouluksi vain siksi, että .sen oli
saastuttanut liian aikaseen synnyr-tyksen
jälkeen lähtenyt vaimo. H u n -
tuvastainen propaganda on myöskin
monin paikoin saanut taikauskoisen
väen liialliseen kiiholtukssen, aivan-pa
mellakoihin asti.
T i f l i s on Taka-Kauka asian Sos
Fed. Neuvostotasavallan pääkau­punki.
K u n vuoristosta —^ viileäm-mästä
ilmanalasta — painuu .' tän­ne,
niin näyttää siltä, kun nousisi
saunan lattialta lauteille. Kuumuus
on tavaton (60 astetta C auringos-sa).
Sadetta ei ollut kahteen kuu­kauteen,
niin että ruoho on koko­naan
auringon polttama. Meitä
"pohjolan" ihmisiä kuumuus kovin
vaivaa. Viikkomääriä "on paita, hies­tä
märkänä, kun samalla gruusia­laiset
ja armeenlalaisst äijät käve­levät
sarkaviitat päällä ja karva­lakit
päässä, sanallakaan kuumuu­desta
valittamatta. ^
Tiilisillä on selvä suurkaupungin
leima. Rakennustyylin, tapojen, a -
sukkaiden ym. puolesta voidaan s a ­noa,
että siinä on Europa j a Asia
sotkettu sekaisin. On olemassa sok-kelomainen
aasialainen kaupimgin
osa, likainen j a ränstynyt, sekä ko­mea,
"uusi kaupunki" raitioteineen,
puistokatuineen ja kauppahallei-neen.
Kaupungissa kehittyy monenlai­nen
teollisuus j a Gruusian hallitus
kaikin voimin tukee lähellä kau­punkia
sijaitsevia tupakka,- puuvil­la,-
ja viinii-ypäle\iljelyksiä. Kaksi
suurta sähköasemaa — Säges ja
Rionges antavat valoa ja voimaa
riittävästi koko Tiflisille ja ympä­ristölle.
Jälkimäinen tulee myös
käyttämään Kutaisin silkkitehtaita.
Tiflisiläisten ylpeytenä on kau­pungin
laidassa Davidin vuorella
sijaitseva kansallispuisto. Sinne joh­taa
0.5 km. pituinen kettinkirata
(funiculär). Iltasin kokoontuvat
puistoon suuret joukot kaupungin
asukkaita, sillä täällä on viileäm­pää
kuin vuorinotkelmassa ja h u ­vituksia
monta lajia. "Duhanien?.
(ravintolain) edustalle kokoontuu
laulajia, soittajia, konstiniekkoja y.
m. Soitetaan nykyaikaisilla soit­timilla,
riippuen siltä millaiseen
puiston nurkkaan satut kuulijaksi.
Ohjelmistoon kuuluu mitä vaan:
kansanlauluista fokstrottiin" saakka.
Omituista on se, että kukin soitta­ja
tai-peen tullen myös laulaa väliin
ja taas soittaa edelleen.
Tässä pari säettä mustatukkaisen
gruusialaLsen viuluniekan esittä­mästä
lempilaulusta:
Oi kallis Tamara
mä sua rakastan.
Ja vaikka kuolisin,
n i i n lemmin kuitenkin.
Sä ilon jakaja
ja myöskin suruni, —
kun kanssas' puhelin,
n i i n sujuu työnikin...
Puistosta on i l t a i s in harvinainen
näky T i f l i s i i n , joka runsaasti säh­köistettynä
kimaltelee kuin toinen
tähtitaivas jalkojen alla.
Funiculärin valrrella on k i r j a i l i ja
Gribojedovin hauta. Hänen ruu­miinsa
tuotiin tänne Teheranista,
(Persiasta) jossa puhkesi siihen a i ­kaan
kapina ja Gribojedov joutui
kapinan uhriksi.
Tiflisistä matkustaessa Batumiin
nähdään vuoria taas, vaikka pie­nempiä,
sukelletaan usean tunne-hn
lävitse j a kiivetään maissi- ja
auringonkukkapeltojen halki. B a -
tum on satamakaupunkLmme Mus­tanmeren
i-annalla. Satamassa vie­railee
joka päivä ulkomaalaisia lai­voja,
jotka ovat naftan haussa.
Nafta pulppuaa tänne Bakusta, sa­tojen
kilometrien päästäi maan­alaisia
putkia myöten, jotka laitet­t
i in viime vuosina.
Canadan Kommunistisen Puolueen Viidennen
(Sudburyn) Piirin Byroo
Tervehtää Bolshevildvallankumouk sen.
maailman proletaarisen vallankumouksen
edelläkävijän.
Kolmattatoista Vuosipäivää
Kasvullisuus Batumissa on n.s.
subtroopilHnen, erittäin rehevä^ s i l ­iä
ilma on kcsteankuuma, sataa r i i t ­tävästi
j a talvi puuttuu kokonaan
(tammikuun keskilämpö on -1- 6°
O . Batum rupeaa kohta muonit­tamaan
SSSR:^ä teellä. Suuret tee-viljelykset
ovat nopeasti lisäänty­mässä.
Mandariinilehtoja, bambu-ruokoa,
palmuja, tupakkaviljelyksiä,
bananeja — kas siinä esimerkkejä
Batumin kasvullisuudesta. Olimm*
hyvin ihmeissämme, kun kaupungin
kaduilla saimme istua palmujen alla
ja kaupungin puistossa kävellä bam-buruo'ostoissa
ja bananien keskellä.
Paitsi naftan vientiä kehittää
Adfeharistanin aut. neuv. tasavalta,
Jonka alueella Batum sijaitsee, met­säteollisuutta,
sillä vuoristossa on
•<alIisarvoisia puita. "Autotiet met­siin,
laivoja lisää, puunjalostusta
edistettävä" — tässä tärkeimmät
kohdat maan 5-vuotissuunnitelmas-
;a. Transiitin välittäminen Turkes­taniin
j a Persiaan kuuluu myös sa­taman
tehtäviin.
Hyvin yleisesti suosittuna huvi­tuksena
on täällä uiminen, sillä i l ­ma
kun on rasittavan kuuma j a ve­sikin
25—27 asteen lämpöistä, niin
siinä saa pulikoida vaikka päivät
pääksytysten.
Jätimme jäähyväiset Batumille ja
iso uusi laiva lähti kuljettamaan
meitä yli Mustanmeren K r i m i l l e Se-vastopoliin.
Ilma oli kaunis j a tyy­ni.
Laiva kilvan solui leikkivien
delfiinien ja kalalokkien kanssa.
Ajatuksia tulvi kaikenlaisia: Miten
suuri onkaan Neuvostojen maa, työ­läisten
j a talonpoikien hallitsema.
Miten tarmokkaasti ja uppiniskai­sesti
kuuluukaan pauke ja helsko
jokaisesta maan sopukasta sosialis­tisen
maanäärestä häärivien työ-aseista.
Kaikkialla puhalletaan sa­maan
hiileen. Miten paljon on
kaikki mltuttunut. Otamme tuon
häämöttävän K r i m i n rannikon, joka
on täynnä huviloita ja palatseja.
Ennen pösöjen hurjastelupaikkoja.
Tänä päivänä me vakavasti lupaamme, että työväen­luokan
puolueen jäseninä, Canadan Kommunistisen
Puolueen, Kommunistisen Kansainvälisen osaston jä­seninä^
me tulemme johtamaan työläiset vallankumo­ukselliseen
taisteluun kapitalismin kukistamiseksi se-kä
työläisten ja köyhäin farmarien vallankumouksel­lisen
hallituksen pystyttämiseksi Canadassa.
Kommuunitaloko?
Kevätilta pimeni... Äänisen ran­taa
asteli miehiä j a naisia yksitel­len
j a ryhmissä... He menivät r a ­kennuskunnan
kokoukseen, jossa
käsiteltiin kysymystä kommuunitli-lon
rakentamisesta.
Komea talo on tämä Lastenpalät-
3i, mutta minkälainen mahtaa olla
kommuunitalo?
Nämä ajatukset askartelivat i h ­misten
aivoissa j a ajatuksissa muo­dostui
siitä monenlaisia kuvia —
yhtä paljon kuin oli liplattavia lai­neita
Äänisjärvessä.. Laineiden no­peus
pieneni ja hiljalleen ne lois­kivat
rannan kivissä... Tuntui kuin
tavatessaan kiven ja särkyessään s i i ­hen
ne olisivat kulskätm^t: kom­muunitalo.
..
— E i — ajattelin — ne eivät tie­dä
mitään kbmmuunitalosta. S a ­massa
tartuin Lastenpalatsin oven-ripaan.
Selostaja puhuu:
Asuntopulaa emme voi poistaa r a ­kentamalla
vain pieniä taloja, sel­laisia
kuin tähän asti. Meidän täy­tyy
rakentaa jotain suurta. Talo,
jossa voimme toteuttaa kommunis­tisia,
kollektiivisia elämäntapoja...
,Tulee rakentaa noin viisikerroksi­nen
kivitalo tuhannelle ihmiselle,
asuntoineen, yhteisine ruokailu- ja
lepohuoneineen. Siellä me voimme
ruokailla yhdfessä, pesettää pyyk-kimme
yhteisessä pesulassa^ opis­kelemme
tilavassa klublhuoneistos-sa.
Siellä ei jokaisen äidin tarvit­se
hoitaa lapsiaan. Lasten hoidon
ja kouluutuksen me myös voimme
yhteiskunnallistuttaa. Ovat erityi­set
lastenhuoneet, joissa lapsia hoi­detaan
ja kasvatetaan. Talon lä­helle
tulee puisto lasten leikkikent-tineen
jne.
Paljon oli selostajalta kysyttävää,
paljon keskusteltavaa, mutta vielä
enemmän ajateltavaa jokaisella. S a ­noi
sanansa yksi ja toinen — kaikki
kannattavat kommuunitalon raken­tamista
tulevaisuudessa.
V a i n eräät "pikkuseikat" huoles­tuttavat.
Eräs nuorimies käyttää puheen­vuoron:
Ajattelen, ettei meidän kannata'
taloon rakentaa erikoista lasten-1
huoneistoa j a palkata vakituisia l a s - '
tenhoitajia, sillä meidän osuuskun­tamme
jäsenillä on kovin vähän lap­sia.
Hiljalleen nousee setä J . , harvasa-naisesti
kuvailee koUektiivisen las­tenkasvatuksen
tärkeyttä j a lopuksi
hän vakuuttaa:
J a kyllä niitä lapsia sitten tulee!
Siltä kyllä nämä nuoret huolen p i ­tävät
— j a kun sellaiset olot tule­vat,
niin vielä me vanhatkin osal-.
tamme koetamme...
Osanottajien huomio kiintyi tä-nän
kaunissanaiseen lastenystäväan
ja iloinen nauru helisi Lastenpalat­sin
kivisissä seinissä...
Keskustelim jälkeen kysyi puheen­johtaja:
mukavuuksineen. Kentöä
suuri joukko kirjaviin
sia hoitaja-tätiensä kansa]
vänä ja moniäänisenä I
kirkkaa.ssa ilmassa...
ihmi.set pysähtyvät iha,ilemBai|
koa ja kysyvät:
' Kenenkä lapsia te olette?]
Leikkipiiri on juuri
Äänestetään, kuka kannattaa keelle i,^a „ku„ n„ y^h destä suustil
kommuunitaloa? Nostakaa kätenne! selvä ia raikuva vastaus:
Yksimielisesti!
J a kaikkien ajatuksissa oli selvä
kuva suuresta kivitalosta kaikkine
Me olemme kommuimiB i
m\
RoUeutta ja Taistelut»!
tänä Vtenäjän vallankuniouk«en{
muistojuhlana kaikille raäta^J
tovereille!
Kansa sirpin j a vasaran maan
nousi taistohon sortajansa kukistar
He taistelivat, he voittivat.
Nyt luovat he uutta:
He rakentavat työn tasavaltaa.
Nouse työläinen sorrettu kautta maan,]
Tartu kalpaan, syökse sortajasi
surmahan.
Ota oikeutesi, mi ammoin jo suita
ryöstetty on!
Työläisnaiston Liiton KirklanJ]
Laken Osasto
Kirkland Lake, Ont.
nyt työläisten ja talonpoikien lepo­koteina
ja sanatorioina. Esimerk­kejä
olisi tuhahsia...
— Varttukoon sosialistinen raken­nustyö!
Y. Savolainen.
NY T rohkeena taistoon nenni
kärsivän kahleet liennamrne.
Siis sisko pois velttous mi nukuttaa, j
jo turman kuiluun hukuttaa.
Kutsu taistoon kuuluu vam,
käy eespäin, eespäin a i n . ..
Tarmokkain taistelutervehdyksm
C. Tn. Liiton Sudburyn
Osasto