Vapaus, November 15, 1926

              VAPAUS
Canadan snoinaIaisenty5väesii5n ainoa äänenkannattaja,
ilmestyy Sndlraryssa. Ont., möanantaina, keskiviikkona
Ja perjantaina. . .^^
T o i m i t t a j a t : . , _
S. G. NEIL. ARVOVAA&A.
I l »
vapaatta elää loist^avaa ja huoletonta elämään kansan
kustanntdcsella. " {^
Mutta «punikkien:^ laita oli toinen. He taistelivat
saavuttaakseen vapauden. He taistelivat 'yläluokkaa
' Begistered at the Post Office Department Ottawa,
aa^cond clasa matter. _
VAPAUS (Idbertyy . ^ ,
The onlyorgan of Finnish ^^^W^ m Canada. Pnb-
Ibhed in Sudbury» Ont.i every Monday, Wedne8day
a£d Friday, ' -
~ TILAUSfflNNAT: ,
Cfmadaan yksi ^k. f 4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
»1.50, ja yksi kk. .75c . . , r« /
Yhdysvaltdihiri ja Suomeen, yksi vk. ?6.50, puoli vk.
f3.0Q ja kolme kk. $1.76. _
Tilauksiai joita ei seuraa raha/ ei tulla lähettämään,
jtejta asiamiesten ioJMa oniJakankget.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
" Nainiailmötukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avibliittöonmeno ilmotnkset 60c palstatnnma. '
Nimenmuutosilmotnkset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmötukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroflmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
- Kuölemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
Iditoslanseelta tai mnistovSrsyltä. -
' H osoteilmotttkset 50e kerta, $1.00
kolme kertaa. , • . ,
, lllapäisilmottaji Umotnsakenttnnnen on, vaa-dittacssa,
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
.'^ General advertisingrates 76c per col. incb. ]Aii-
«imnm: charge for sin^e insertlon 75c. The Vapaus
b; the best ädvertising medium among the Finnitdb
Pfeodg in Canada..
aiaanantain lehteen aiottujen Umotusten pitää olla
konttorissa lauaintaina. keskiviikon 'lebteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Vapauden konttori jä toimitus: Liberty Bidg Lome
SL Puhelin 1038. Postiosote: Bo« 69. Sudbury, Ont.
1 1 ^ ^ ^
ktejetoeimnei-kirjottakaaundelleen liikkeenhoitajan per-goonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
, Valtakunnan konferenssi
tohtoofisa on pidetty Englannin valtakunnan konfe­renssia.
Se koWontui englantilaisen^^
kuningaskunnan maat]manvallanW hetkenä.
-synkkä tulevaisuus jupaa tuoda vieläkin suurempia
vaikeuksia; Lakko kotimaassa, itsenäisyysHike siirto-maiäsa'
jiar amerikalaisen imperialismin kilpailu — ne
repivät englantilaisen maailmanvallan perusteita,
'Konferenssissa esitettiin Etelä-Afrikan ptiolesta.sel­vät
sanat, jotka tähtäävät alusmaan riippumattomuu-tipen.
Toistaiseksi, kuten heidän puolestaan esitetään,
istiostuvat he kuulumaan Englannin valtakuntaan, mut­ta
fae tahtovat 'välttää kaiken sekaantumisen ja hoitaa
i|se;^^#siansa. He tahtovat: oikeuden päättää sekaantu-roises^
liato sotaan j a rauhaan, joihin Englanti
Toistaiseksi he eivät vielä l ^ d o omia diplomaattisia
<^ustäjia, niutta konsuliotkeidcsia he ovat^^ J
rimassa. Kiinan^k^^
likselHneri^H kasvaa siellä; Intia tulee päivä päivältä
riijijiumattoinammaksi. Juuri kertovat ihitiset kuinka
Englannin:Icfiuppa sielläkin;,3upistuujä.:Ja^^ talou*
' dteHinen .vaikutus laajenee. Italia uhkaa Välimei'en-her­kutta
c/a sfen kautta' englantilaisten kulkutietä j a yh­teyttä
idän -kan^a. Egypti orf kansallisen kumousliik-keen
putaalla.
^ Näiden ohellst esiintyy kaikkien maiden imperialis­tien
vahatuumifin edessä Neuvostoliitto. Se antaa eng-lantilaisillev
valtjomiehille jatkuvaa huolestumisen ai-:
hetta. Valtakunnan > konferenssissa on myös tämä ]cy-symys
ollut desillä. :Jo pitemmän aikaa on\v^^^
jiabihetissa ilmennyt ^ erimielisyyttä Neuvostoliittoon
JBufatautumisesta, kuten porvarilehtien uutiset ovat ker­toneet;
. M i k a hyvänsäkin' näiden uutisten todellinen
aryo on,, jdca tapauksessa/ne osottavat, että vakavia
tuumia haudotaan englantilaisissa valtapiireissä Neu-vostoluttoa
vastaan., Nykyisen konferenssin .aikana on
lordi Birkenheadin johdolla, joka kiihkeimmin vaatii
toimenpiteitä Neuvostoliittoa lastaan, pidelty salainen
neurqttelu Austraalian ja N!ewfoundlandin edustajain
j a erään intialaisen prinssin kanssa. Tässä neuvotte­lussa
on uutisten mukaan päätetty salavehkeistä Neu­vostoliittoa
ja sen vaikutusta^ vastaan Kiinassa, Afganis­tanissa,
Persiassa, Turkissa j.n.e. Pitäisi valitun eri-
; tyinen ^komitea,;jokk järjestää urkinnan Venäjällä ja
muissa imaissa taiizotilksella kerätä ainehistoa ja aut­taa
imperialismia neuvostovastaisessa liikkeessä.
Kuten Daily Workerissa huomautetaan; Irlanti, Ca­nada
ja Etelä-Afrika eivät hyväksy näitä Birkenheadin
salajuonia. Toisin sanoen, näiden alusmaiden edusta­jat
tahtovat tässäkin yhteydessä julki tuoda itsenäisyy­den
harrastuksensa ja vapauttaa alusmaiden kansat
siitä vastuunalaisuudesta ja onnettomuudesta, johon
brittiläinen imperialismi tahtoo ne johtaa. •
Chamberlain, huolimatta siitä, että hänen väitetään
edustavan politiikkaansa maltillisemmin kuin Birken-faeadin;
kokoaa europalaisia valtoja Neuvostovaltaa
vastaan. Englannin hallituksen voimat esiintyvät kai­kista
päinvastaisista huhuista huolimatta yksimielisenä
tässä''asia9sa.-Kysymy8 on vain siitä, saavatko ne työ­väenluokan
liikkeelle ja voivatko ne sitä johtaa tais­telukentältä
toiselle vuodattamaan vertaan riistäjiensä
h)-väksi. — T—o.
vastaan vapautualoeen yläluokan holhoulraen - alaisuu­desta.
Asiallisesti on ero siinä,: että sebottiin eri puo­l
i l l a barrikäadeja ja koetettiin asevoimin ratkaista
kireäksi käynyttä yhteiskunnallisten etujen ristiriitaa.
Valkoiset voittivat j a loivat aseellisen pakkovallan —
diktatuurin — vapautensa suojaksi. Mutta ristiriita,
joka oirtaisteliih^synnyttänyt, jäi ratka Huo­maamme,
että kansalaissota oli niin punaisille kuin
valkoisillekin sekä: vapaussotaa että luokkasotaa.
Edellä esitetyssä -.kajnnee - selville, että sana vapaus
on-i-dtettavar^tarovasti. On joka hetki oltavarselvillä,
mistä'«väpaudoBta» on kysjinys. Sillä se, mikä on toi­sille
vapautta, saattaa merkitä toisille orjuutta. Katso­kaamme
mita :$anovat bolshevikit. He ovat avomieli­siä
ja rehellisiä; >He Selittävät; tähän asti on maailmaa
hallittu diktattiurin -paldcovallan — avulla j a niissä
oloissa, missä me. nykyään elätuine, on.silä:paldco edel­leenkin
niin.haUita. 'Mutta täian asti on ollut vain yk»i
paldcovalta r— yläluokan paldcovalta alaluokan y l i.
Vallankumoidcsen historiallinen merkitys on s i i n ^ että
se asettaa alaluokan pakkovallan yläluokan paUtoval-lan
tilalle. Ellei niin tapafatu, ei mitään vallankumous­ta
ole tapahtunutkaan. Siksi he sanovat tarvitsevansa
työväen diktatuuria suojellakseen vallankumouksen saa-vutuksiaj^
j.o. työväefi ja talonpoikain — vapautta.
Miitta' kääntääämme lehteä nyt 'elettävän a}an his­toriassa.
Mussolini pani omassa kotimaassaan toimeen
diktatuuphallitidcsen, fascisttkomennon. Mitäpä siinä,
diktatuuri kuin diktatuuri. Ero on vain siinä, että fas-cistidiktatuuriön
yläluokan diktatuuria al^uokan sor­tamiseksi
ja kurissapitämiseksi;Ja yläluddca, joka
kauhistuu k i i u l l a ' puhuttavankaan työväen diktatuuris­ta,
tervehtii kaikissa maissa tätä fascistidiktatuuria va-pauttajanaan.
r Muutamissa etelä-puropan maissa on"'jo
pantu py8ty3m fascistikomento Italian malliin ja kaikis­sa;
porvairimaissa varustautuu yläluokka, kovalla kii­reellä
•- pannakseen'toimeen fascistisen vallankaappauk­sen.
Näkötonusta Kommiii^^noliie
Sosialisti kuninkaallis­ten
naittajana :
Muistammehan ehkä vielä Carl
Lindhagenin. Tukholman "sosialis­tisen"
ylipointnestarin. Hän oli hub-mattava
mies työväenliikkeessä
menneinä vuosina. «Pidettiin jyrkkä­nä
-ja rehenisenä': miehenä. Joskin
auttamattomana paafistina. i . -
Hän se teki aikoinaan ehdötnk-een
Ruotsin ' monarkian lakkauttaa
naisesta. Esitti sen valtiopäivillä.
Piti siihen sdkda.ohjelmaltaan tasa^
valtalaisen sosialidemokratian kan­natuksen.-
c:Mptta ihmeeksipä saa­tiin
todeta tämän ehdotuksen yh- Porcnpine (Pottsville)
Pohjois-Ontarion piiri
rin yksUöille
t*uolueen järjestäjä.tov.T- Carl­oon
< tulee kiertämä^ aineella seu­raavan
'-matkaohjelman .. mukaan: v-.
Marraskuulla:
Burritt ;
Cobalt
Silver Centre ....
Rose^rove ......
16 p
teydessä Ruotsin noskelaisten ku-ningasmielisyys:
He rakastivat kn-ninkuntta;:
SOIoisen Branting^vai-näjan
sakin;oli vaikea luopua' ku­ninkaastaan.'
^^Aivan: samoin ykuin
MaciDonaldin saldn Englannissa.,
Jos kuninkaan virka poistettai­siin,
niin e i ^ i s i hovissa -tepastella
polvihousuissa^ - silkkisukissa ja kor­keansa
hatussa. Eikä saisi suudella
kuningatarta - ja' prinsessoja kädelfe.
Kuninkuus oarhauska ja miellyttävä
hökötys, tuuxnivat nämä .noskelais-pomot.
' Olisihan kuninkuuden lo­pettaminen
--. i^ka paha .teko *porva-:
rin komentoa..' ja yhteiskuntaa -vas-,
taan. Jos "kuninkuuden - poi,staisimf
me, niin saattaisi porvari suuttua.
Sitä ei siis saa tehdä. Pidetään kn-ningas;
Eläköön kuningas! / ~
17, 18 ja 20 p.
••••.•«'«•...••••' 21 p*
Kirkland Lake 22 jä 27 p.
Rouyn Lake, Que. . . . . 24 ja 25 p.
Larder Lake, Ont. 26 p,
Connaught Station 28 p
29 pV
^'ohjelmaa, mitä suoritettiin kolmel­la
eri kielellä.
; Port A ^ osaston talolla
soitti' orkesteri jnhlain alkajaisiksi
kolme ^ eri kappaletta, joista yhden
oli säveltänyt o osastomme • . jäsen
Jack Koski^ ja oli tämä ensimäinen
esitystO^i^uus tov. Kosken sävcl-tämälle
marssille; Orkesterin soi­ton
jälkeen puhui tov, -Hautamäki
suomeriideliellä, selostaen päivän
tafkotusta. Puheen jälkeen lauloi
osaston sekakuoro muutamia laulu­ja,
ja ukrainalainen lapsiorkesteri
soittiv-Tnuutaman kappaleen. /"
Väliajan jälkeen soitti ukrainalai­sen
lapsiorkesterjn toinen ; osa nsei^
ta ^vallankumouslauluja. Laulujen
jälkeen: puhumaan astui paSdta-kunnan
vanha puolueveteraani tov.
"Bryan; iPuhuja- terotti 'joukkojen
'Jö:;^äidtä muutamista edelläesitetyistä seikoista pi-täisiiiis^
vitä, että sana vapaus^ ei ole pelldca santi, ei
pelkkä); ilmassa leijaileva aate, joka saa ihmismielen
lämpenemään, joka sytyttää runoilijan sielun ja v saa
hänet laulamaaii, vapauden ^ ylistystä, vaan hyvinkin
kylinä ja ankara aineellinen" tosiasia, joka kätkee ote-mukse^
nsa orjuuden siemenen. - Vapaus on liiankin
usein toisen' sortamista-^ on luokkavallan ja pahim­man
orjuutuksen välikappale. Sitä on yläluokan «va­paus
» aina ollut alaluokalle. Sitä 6e tulee aina ole­maan.
Työt^tdä^ien on ^ennen kaikkea tärkeätä selvittää
it9ell:^Q^iif^a «vapaus» on> ja mistä j a minkälaisesta
«vapaudesta» on kulloinkin kysymys.
Mitä Lenin sanoi hajottajille
"^Me kuljemme" taajana pikku joukkona jyrUcää ja
vaikeata tietä, vankasti pitäen toisiamme kädestä. Olem­me
kaikilta puolin vihollisten ympäröimät j a meidän
täytyy melkein alinomaa astua niiden tulen alaisina.
Me liitymme yhteen, vapaalla päätöksellä, nimenomaan
taistelldbemmef vihollbia vastaan emmekä korapas-tuaksemme
naapurisuolle, jonka asukkaat jö alun a l ­kaen
_oyat soimanneet meitä siitä, että erkanimme'eri
ryhmiksi jä fäfitsimmetabtelun tien emmekä sovitte­lun
tietä. Nyt rupeavat jotkut meistä huutamaan: läh­detään
tuonne suolle! ja kun heitä käsketään häf^ä-mään,
vänkäävät he: mitä takapajuisia ihmisiä te olet­te
ja eikö teitä hävetä kieltää meiltä vapautta kutsua
teitäkin paremmalle tielle! -r- Kyllä, hyvät herrat^
kyllä te saatte vapaasti kutsua, jopa saatte mennä mi­hin
haluatte, vaikka suohonkin; me huomaamme, että
teidän oikea paikkanne onkin suossa, ja me olemme
valmiit osottamaan teille mitä voimakkainta apua tei­dän
sinne siirtyäksenne; Mutta hellittäkää' sitten kä­temme,
älkää ojennelko käsiänne enää meitä koht; äl­kääkä
'tahratko vapauden suurta sanaa, koska mekin
olemme vapaat menemään mihin haluamme, vapaat
taistelemaan ei vain suota vastaan, vaan myös niitä
vastaan, jotka kääntyvät suolle!» — Lenin v. 1902 re­visionisteille,
jotka vaativat «arvosleluvapautta».
Vapaus
Kirjotlaessaan vapauska^itteestä lausuu Työväenjär-jeslöjen
Tiedonantaja, suomalainen lyöväenlehti, m.m.
seuraavaa: •. . - L J ;
Suomen luokkasotaa kutsutaan vapaussodaksi ja on
kirjotettu jo monta vapaussodan historiaa. Työväki
nimittää sitä luokkasodaksi, eikä kumpikaan nimitys
ole i^e asiassa väärä. Riippuu vain siitä, miltä kan­nalta
asiaa katsoo ja mikä käsitys meillä on vapau­desta.
Epäilemättä oli kansalaissota Suomen yläluo­kalle
'vapaussota. Sillä olihan sen tarkotuksena ja
päämääränä suojella yläluokan ikivanhoja oikeuksia
j a vapauksia, S.O. vapautta haliitg, vapautta verottaa,
vapautta hallita pankkeja, teollisuutto, kauppaa ja
kaikkien'näiden «oikeuksien» ja «vapauksien» turvissa
Puolueyksikköjen huomioon
Canadan kommunistipuolueen toimeenpaneva keskus­komitea
on päättänyt erottaa toveri Cyril Hardingin
puolueesta. Tämä päätös tehtiin sen jälkeen, kun tälle
toverille oli annettu riittävästi aikaa ja tilaisuus täyt­tää
puoluetehtävä, minkä' hän oli ottanut suorittaak­seen
ja mikä^ tuli maksamaan puolueelle huomattavan
summan rahassa, jolla maksettiin Hardingin kulut.
Toveri Harding löi auttamattomasti laimin tehtävän
suorittamisen ja tyydyttävän selityksen antamisen. Var­sinkin'
miaäseutuyksikköjen länsirCanadassa kehotetaan
ottamaan tämä huomioon j a toimimaan, kuten se edel­lyttää.
^' • *•:.
Toverillinen kirje
«Jack MacDonald,
«Canadan kommunistipuolueen sihteeri.
«Hyvä toveri MacDonald:
• «Mukana seuraa viidenkymmenen dollarin pankki-osotus
brittiläisten kaivostyöläisten avustusrahastoon.
Minä olen säästänyt rahaa ostaakseni uuden talvitakin,
.•nUlla Jean lähetti minulle vanhan takkinsa; siksi tämä
pieni lahjotus ja sydämellinen, toivomus menestyksestä
rintaman elumaisimmissa vallihaudoissa oleville mie­hille
ja naisille.
«Jättäkää hyväntahtoisesti nimeni julkaisematta lah-jottajien
luettelossa. Ystävä.»
Voidaanhan' sitä tässä silti olla
edes periaatteessa - tasavaltalaisia.
Eihän se .ölevniin' välttämätontäj, et­tä
tässä kaikkia periaatteita erit­täin
tiukasti noudatetaan. Voidaan­han-
sitä* vähä; katsoa sormienkin' I6-:
masta. ^
-Näinpä ne ;noskelaiset /sitten kai­kissa
muissakin periaatteellisissa ky­symyksissä
menettelevät. Kannat­tavathan
he V periaatteessa 'kapitalis­tisen
yhteiskunnan kukistamistakin.
Mautta vain .^riaatteessa. Arvele­vat,
että h y ^ niinkin. Mutta pe­riaatteet
ja,käytäntö ovat. kaksi eri
aäiaa^:; eyeji.; .|bi|tä t^y^I^jst^
Nimittäin ' toimi periaatteiden käy­täntöön
sovit^miseksi. 'Mutta eiyät^
hän nosket ^ t ä saata tehdä. Tämä
porvarin kc^ento kuii on heille
erittäin rakaä^.': Parasta on olla vehr
keilemättä sitä vastaan. Siten pää­see
belponu^llakin.'
^;Olemme,t^sä siirtyneet siitä var­sinaisesta
M a ^ ^ ^ n i ^ k a a l l i s t^
naittainises£f<< j a d a l l e t^nclhägems^'
ta. Voimme ikävällä todeta, että
ystävämme: Italle' on viime vuosina
huomattavasti taantunut. Tai tinki­nyt
periaatteistaan.' E i enää edes'
sanoilla tappele niiden puolesta, ku­ten
ennen. Vanhuuttaan lienee uk­ko
parka laimentunut, kuten huono
kalja. -
Ruvennut tässä vielä kuninkaal-
ISsten vihkijäksi. Ei nyt ihan p i ­pinä.
Matta siviilivirkailijana, por­mestarina.
" ,
*r.pPorvarin lehdet kertovat Tukhol­man
— sosialidemokraattisen Tuk­holman
• — olleen juhlatällingissä
tämän kuun alussa, kun Belgian
kruununperillinen ja ruotsalainen
prinsessa vihittiin. Juhlallisuuksissa
oli myös mukana pääministeri, joka
oli "syntynyt seppänä", kuten eräs
porvarillinen lehti sanoo. Koko
Ruotsin noskelainen maailma oli ku­ninkaallisessa
juhlatunnussa ja
-asussa. Tuntui sellainen hienonlai-nen
kutke, kun sai olla mukana ku­ninkaallisessa
menossa.
Lindhagenkin sai virkansa puo-,
-lesta' julistaa nuorikot Tnieheksi ja,
vaimoksi. Kun hävyttömät porva­rilliset
sanomalehtiipiehet tiukkasi­vat
Kallelta, miten oli mahdollista,
että hän entisyytensä perusteella
saattoi olla mukana mokomassa ku­ninkaallisessa
touhussa, niin^oli ^än
onnellisena vastannut: 'TEn lain­kaan
epäile liittää yhteen kahta
nuorta, jotka todella rakastavat
toisiaan."
Hän vastasi kaikella kuninkaalli­sella
kohteliaisuudella j a suopeudel­la.
'Niin ne ajat muuttuvat ja ihmi­set
ajan mukana.
Ei ole ihmekään, että työläisten,
raskaan työn raatajien, jotka eivät
tunne minkäänlaista kutsumusta ja
myötätuntoa koko kuninkaallista
hommaa ja- hökötystä kohtaan, täy­tyy
vähinerin tulla näkemään koko
nbskelaisuuden viheliäisyys ja vil­pillisyys.
Kuninkaissa vain vierai­levat
noskein pomot.
Kun he matkustavat ulkomailla
ja ovat , ajavinaan työläisten asiaa,
niin ei sanaakaan tipu .heiltä työ­läisille.
^
Herrojen päiväliisillu vain viser­televät.
' • .
Aivan kuten brittiläiset Thomas
ja Hendersonkin tässä maassa käy­dessään.,,
• •
Kalle Koltiainen.
Sso. Porcupine 30 p.
f
Joulukuulla:
^Puolueen Keskuskomiteain. ja yk^
sikköjen tulee huolehtia tilaisuuk-
, sien. järjestämisestä ja ilmoittami­sesta...
- ' ^ - .
; Hän tulee puhumaan kansainväli­sen
ja tämän maan luokkataistelu-,
liikkeen tärkeistä- kysymyksistä^ se­kä
slelostelemaan uudelleen vjärjes-tctyn
- .puolueemme .käytännöllisen
toiminnan edistämistä; . s Puheitten
yhteydflssä' on järjestettävä mahdol­lisuus
Kysymyksille,, niin että toverit
ja työläiset saavat asianmukaisesti
tietää: mitä haluavat.
Samoin on hänen paikkakunnalla
ollessaan järjestettfävä' toimikuntien
y.m. kokouksia. Ottamalla osaa
puolueen solujen, agit-prop. komite-ain,
naisosastojen, nuorison ja las­ten
kokouksiin, on hänellä tehtä­vänään
neuvotella •
tämän maan työväenliikkeeseen.'
Puheen jälkeen taasen soitteli ukr
rainalainen lapsiorkesteri sekä esi­tettiin
~muutamia lyhyitä numeroi­ta
ohjelmaa. Viimeisenä puhuja­na'
esiintyi ukrainalainen toveri, se-
^lost9.en omalla kielellään päivän
^suuSa tarketusta. Lopuksi soitteli
lapsiorkesteri useita kappaleita ja
viimeksi Kansainvälisen.
tehtävistäj sekä opastaa tovereita
suunnitelmallisessa järjestämistyös-sä,
toiminnassa unioissa y.m. jouk­koliikkeessä
Keskuskomiteain ko­kouksissa
auttaen korjaamaan heik­kouksia
ja tehostamaan toverien
työskentelyä. Samalla tiukentaa yh­teyttä
keskusorgaanien kanssa ja
terästää yhteyden lähentämistä tois-kieliiSfen
työläisten kanssa.
Myöskin on toimitteva a.ineelli-"
sen: avustuksen hankkimiseksi orga-'
niseeraajan matkaku^nnuksien
peittämiseksi, / järjestäen ilteman,
tai .jossakin muussa muodossa.
Hänellä "tulee myöskin- olemaan
puolueen kirjallisuutta myytävänä,
ottaen lehtitilauksia y.m. Kaikesta
tästä liikkeestä tulee prosentti puo­lueelle,
,;. -' '
Toverillisesn,"' •'.^•-..•-/.»-^-••ry--.--.:
MyyJäUistaiimje ei ole hiisl^utta
paljoa. Onpahan vaan hOjaisnn-dessa
otettu vastaan myytyjä ja
myymättömiä kantoja ja kn-joja.
Mutta sopisi kai niistä jonlnkunn
4 päivän myyjäisistä jo pitää vä­hän
suiikopuakin, ettei vaan yksis­tä?
»^ ?nyyjäistöitä,valmistella. No
niin. Joulukuun 4 pmä ne nsyyjäj.
set ainakin pidetään.
.1 " • • .
W1NNIPEG. MAN.
Verxtyontekija Poso, josta aikai­semmin
kerroin,' saatiin kiinni lo-kak.'
29 pmä Fönntain-kadulla ta-losta
n :o .293, siis samasta talois­ta,/
jonka pihamaalla puukotus ta
>htuL
, Puukotettu Toivo Jaakonsaari on
toipunut, ja päässyt pois sairaalas­ta.:
mielim nutä tuloksia, mitä Vcnä-i^ - „ _^ _^ •
jän suuri vallankumous loi työmJ,.^!^^ Posoa vastaan oli esilE pai-keväire
luokalle, samalla -vedoten
Port Arthurin osaston talo oli
niin täynnä, että ei:^ ollut yhtään
käjrtävää eikä soppeätyhjänä^ sillä
juhliva yleisö täytti kaikki paikat.
Tilaisuuä oli parhaita agitsttsiohitni
laisuuksia mitä kaksoisl»upungeis;;^
sa on pitkään aikaan ollut sekä
samalla totesi liikkeemme kansain­välisen
toiminnan^
E[ansainväliset tilaisuudet, joite
taktiikasta ja järjestää puolueen kaksoiskaupun-
Kommunistip. org.-komitean
puolesta,
A. T. H H i L , siht.
Toronton uutisia
MAATALOUSKONEIDEN TUONTI
; Nykyisenä talousvuonna tullaan
Xetrvostovenäjälle tuottamaan maa­talouskoneita
ulkomailta . 104 milr
Joonan ruplan ,arvosta.
Ne suuret " h i T T i j u k l a t " ovat ol­leet
ja menneet. E i ole enää muu­te-
muistoa, kun .vatsan . väänteet,
sillä niin paljon tuli syötyä. Vä­keä
oli kerääntynyt haalimme ai­van
täyteen. ,
Toinen samanlainen suurtilaisuus
on taas tämän kuun 20 p:nä. Sil­loin
näyttämömme esittää tuon kuu­luisan
"Vaihdokas" 'näytelmän.
Kappale on todellinen, draama. Juo­ni
on vaihteleva ja samalla liitää
katsojan jännityksessä.
Äiti on hyljännyt poikansa, ja
antanut sen lasten kotiin hoidetta­vaksi.
Samaan aikaan siellä kuo­lee
eräs lapsi, ja tälle äidille ilmo-tetaan,
^ttä rhänen poikansa on
kuollut. rNainen menee naimisiin
ja salaa mieheltään Ijaikki. Vaan
kuitenkin hän aina muistelee tuota
lastaan, sillä ei hän voi unohtaa
häntä. Vaan hänen poikansa- onkin
kasvanut jo aikuiseksi mieheksi.
Kasvanut lasten kodissa — rakas-,
tunut toiseen lasten kodin • hoidok-kaaseen.
Ja jos rakkaus on tulis­ta,
niip on se heillä, sillä kumpa-nerikin
tietävät missä asemassa he
cvatj Äiti -vihdoin löytää poikan­sa.
Kohtaukset äidin ja pojan vä­lillä,
ja\ samalla tilinteko naiselta
miehelleen, ovat todellakin asioita,
jotka pitavät katsojat tiukasti kap­paleessa
kiinni. Tulisi liian pit­käksi
kaikkea selittää. Vaan sa­non
kerta kaikkiaan, että jotka "pi-;
tivät kappaleesta ' T a i g a " , niin var­masti
pitävät tästäkin. Täyttäkää
siis katsomo viimeistä tilaa myöten
sinä iltana. Sillä tällaista kappa-ittta
emme ole tilaisuudessa saa
maan pitkään aikaan. Ilmottakaa
tuttavillenne myöskin.
.Hj. H , , , ri.
Port Arthurin uutisia
kien keskuskomitea, olisi saatava
-vain suurempiin paikkoihin. Mutta
kun osastojemmo' talot ovat ainoat,
joita '-voimme ilmaiseksi saada käy­tettäväksi,
niin siksi onkin kaupun­gin
keskuskomitea juhlitaan järjes­täessä
ollut pakotettu aina järjes­tämään
nSmä suomalaisten osaste-jen
taloille. '
Vaalitohinaa. : Maakuntavaaleista
alkaa taasen olemaan tohinaa. Kon-
.,se|;y^jl^iyit näyttävät "runnaavan
oikein olan takaa; kahdeUa mie­hellä.
Nykyinen edustaja F. H.
Keefe» on näet ilmottanut,. että
hän tulee^ olemaan ehdokkaana; sa­moin
on tehnyt toinen konservatii­vien
joukossa kulkeva mies, muuan
herra Hobgart: Molemmilla on~ tar-kotus
päästä leipäpaikkaan. Libe-i
^ H e n yhdistys tulee myöskin mah-
'döllWsti' asettamaan ehdokkaan.
Vielä on puhuttu .jonkun kirkko­kunnan
puolesta- asetettavasta eh
dokkaasta. Lahor Party ei ole -vie­lä'
maininnut mitään: julkisesti, 'mut­ta
on mahdollista, että sekin aset­taa
ehdokkaan^ ^^oten silloin tulee
eri kilpailu paikasta.
« • . •
: Lay«i i«an«ä härttaytyneeBa. Jo­seph
Hellmuth, 50 vuoden vanha
maanviljelijä P'Connor Tovvnshipis-sa,
Ipydettiin hirttäytyneenä ulko­huoneistaan
maanantaiaamuna. Yh-dentoistavuotias
poika meni aamul­la
yiideksän aikaan ulos ja löysi
isänsä ulkohuoneesta hirttäytynee­nä.
Paikalle kutsuttiin poliisi, joka
otti ruumiin alas ja toimitti hau­taustoimistoon.
-
Vainaja ^oK ollut -^sairaalloinen
jo pitemmän ajan, ja otaksutaan
sairauden olleen tekijänä hänen
itsemurhaansa.
Heikon jään uhreja. Ikävänlai-nen
kaksoishukkuminen tapahtui
sunnuntai-iltepäivällä Ison joen tam­men
. yläpuolella järven jäällä. Suu­rempi
joukko (luistelijoita oli ko­koontunut
jäälle, joka etenkin vir­tapaikoista
oli vielä heikon puolei­nen.
Jää petti ja 12-vuotias Wil­liam
Yakowenko joutui veteen.
Häntä riensi auttamaan Frederik
Barth. Hän olikin jo sankarillises­sa
jrrityksessään onnistumassa, mut­ta
jää meni rikki ja he joutuivat
molemmat veteen. Veneellä rien­nettiin
apuun ja paikalle päästyä
oli Bai^h sanonut, että hän luulee
nyt olevansa kiinni poja§sa. Barth
nostettiin veneeseen, poika jääden
jäihin. Mutta ennenkuin Barth
saatiin rantaan kuoli hän veneessä.
Yaköwenko painui jäihin ja ei häntä
ole vielä . tätä kirjottaessa saatu
ylös. • y'-'^:
Ikäyänlainen tapaus. — J.
kallisessa poliisiöikeudessa tämän
kutijii :6 li^mä. Mutta P. laskettiin
vapaaksi^ koska ei ollut päteviä to­distuksia
siitä, että hän oKsi puuk­koa
käyttänyt. P. kyllä myönsi
lyöneensä nyrkillä, mutta kielsi
käyttäneensä puukkoa.
- Kummallisia nyrkiniskuja, kun
niistä mies saa useita haavoja ruu­miiseensa
ja -vaatteensa aivan säpä­leiksi.
COCHRANE. ONT.
Tervehdy» taa»en VapaudeHe j«
sen luldjaknaaalle. Tältä paikka­kunnalta
-näkee harvoin kirjotöksia
Vapauden palstoilla.. Ihmettelen
suuresti ja samalla nuhtelen metsä-työläisiä,
kun eivät kirjota omaan
lehteensä, sillä olisihan hauska näh­dä
aina tietoja itsekultekin seu-dulta
työoloista. •
Tämä paikkakunta on pohjoisim­pia
asuttuja seutuja Canadassa. Tä-mä
on sellainen metsätyöläisten kes­kuspaikka,
sillä tänne tulee aina
vähäksi aikaa työläiset lepuutta­maan
uupuneita jäseniään, lähteäk­seen
taasen he*tken/ levon perästä
raatamaan uudelleen. Täällä si­jaitsee
useampia puutavarakomppa-niain
konttoreja. Yksi niistä on,
Ha-vk Lake Lumber komppania, jos­sa
on osakkaana suomalainen kuu­luisansa
Brander-* nimeltään, johon
suuri osa -työläisiä on saanut
tutustua hänen keljumaisen esiinty­misensä
takia. Tämän vuoden ajal­lakin:
olen kuullut monen työläisen
-valittavan, että he eivät saaneet­kaan
kuin osan heille luvatusta lyö-palkasta.
Ja kun siitä isännistölle
valittaa, niin isännistö sanoo: "Jaa,
sitä ei voi auttaa." Näin ollen työ-.
Iäisellä ei. ole muuta keinoa kuin
tyytyä siihen, mitä isännistö su­vaitsee
antaa. Sillä eihän meillä
työläisillä ole mitään oikeutta ja
sit^ emme^^saa, jos emme itse sitä
hankL
Yksi parhain keino on luja jär-jestaytyminen
kautta linjain. Sillä
yksilöinä olemme heikkoja, vaan
joukkona me voimme paljon aikaan
saada. .Toimeen siis, sillä ei meihä
ole enään aikaa hukata.
Jos seuraamme toisten .maiden
työväen liikkeitä, niin huomaamm*
kuinka paljon olemme jälessä. Kii­nassa
esim. käydään taistelua val­lasta,
paremman yhteiskunnan saa-vuttamiseksisi,
yhteiskunnan, jossa
ei ole sortoa eikä vääryyttä ja jos­sa
jokainen saa hänelle kuuluvan
osuuden työnsä arvosta.
Teille viinan juojat tahtoisin lau-sua
jonkun sanan. Heittäkää pois
tämä turmiota tuottava tapa. Et­tekö
ole jo huomanneet kuinka hy­vä
ase se porvaristolla on työväes­töä
vastaan. Sillä kun juomme ra­hamme,
niin sjlloin olemme taasen
valmiit menemään töihin millä hin­nalla
hyvänsä ja tästähän porva­risto
oikein n a u t t i i .— A. H.
JONQUIERB—KENOGAMI, QUE.
I Eli paikkaki omilta
r - f
CONNAUGHT STA., ONT.
.Suurenmoinen tilaisuus. Venäjän
valiankumousmuistojuhlan - vietosta
muodostui kerrassaan suurenmoinen
tilaisuus kaksoiskaupungeissa. Kum­massakin
kaupungissa osastojen
talot olivat - tungokseen asti
täynnä juhlivaa yleisöä, seuraten
Metsämiehet kuuleman' mukaan
pistävät taasen pitkästä ajasta pys­tyyn
oikein remuiltamat 20 p:nä
marraskuuta. Saapa sitten nähdä,
kenen kynsistä pesussa pihka läh­tee.
Mutta niin luulen, että jol­leivät
metsämiehet saa toimeksi
kunnollisia iltamia, ^niin ei sitten
tule toisiltakaan mitään Ei siis
ensinkään tarvitse lähteä metsämies­ten
kanssa siinä kilpajlemaam
Metsämiesten unien Kenogamin o-sfiston
kokous pidettiin t. k. 7 p:na. ^
Uusia jäseniä hyväksyttnn kuusi.
Luettiin kirjeenvaihto.
Päävirastosta tuli tieto, että Port
Arthurin • metsätyöläisten lakko on
oppunut. Tietoa tervehdittiin ilol-
Myöskin luettiin L W. W:n bu-etiini
n :o . 4, sekä selostus todel­ta
puolelta. Jäsenet ottivat mieli-fiyviri
vastaan nämä julkaisut levit­tämistä
ja keskustelua varten. Sii­nä
on heillä paljon^esittämisen ai­hetta
toisin ajatteleville.
- Täällä moni sanoi meikäläisue
jäsenille,, että kun metsäparoonit
ovat päättäneet, etteivät maksa. e-nempää,
niin lakkolaisten, on men­tävä
töihin. He eivät tyytyneet sc
lityksiin, että voivathan työläisetkm
yhtä hyvin olla menemättä toihin
entisUlä ehdoilla. Mutta tämä voit­to,
jos mikään, on omiaan taasen
aukaisemaan monen silmät, että tu­levat
tietämään mistä narusta olisi
vedettävä. , .
Myöskin hiettiin rahastonhoitajan
raportti. Keräyslistoilla lakkolais­ten
hyväksi kerätty summa oh
$132.70. Ei kylläkään kovin suun,
vaan näihin olosuhteisiin " - ' ^ ^^
keri-assaan kiitettävä. Osasto KOt-tää
kaikkia roponsa uhraajia. Yh-