Vapaus, May 27, 1926

              mm
VAPAUS
snomaUsen i^9T2est5n Mseidcannattajft, ikoes-
99W SadbmTB», Ont, Jok» tiistai, torstai j» lanantid.
T o i m i t t a J S T : '
8. G. NEDU AEVO VAARA
VAPAUS (Lfberty)
The onljr organ «f flnniab ^orkerB in Canada. Pob-jKAed
In Sodbixiy* O a ^ evexy Taesday, Tborsday and
^^^^^ered'«t the Port Office Deitartment» Ottawa,
M.second claJBs niattcr. ;
TILAUSHIMNAT:
.' 'Canadaan yfcd vk. |4.00r pnoU vk. 92-25, kölme kk.
ia yksi kk. 76e. . . .
Thdysvaltoihin ja SaonMeen, yksi -Nt. $5.50, pnoli vk.
f 8.00 Ja kolme kk. $1.75.
Tilgnkntf»*, Jolta el Mana r4ha, ei tuSa läfaettämSän. r asfamiesten joilla on takaakset.
' ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: •
'Naima{Imotakset^$:.00 kerta. $2.00 kaksi kertaa.
, . Aviolilttoonmenoilmotakset 50e palstatunma.
Nlxnennontosilmohikset 60e jkerta, 91.00 3 kertaa.
, Syntymäilmotokset $1.00 kerta. $2.00 3 kertaa.
, ^ . Avioeroilmotukeet $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
. , Koolemanilnrotakset $2.00 kerta,> $60e lisämaksu
. tUtoataiiseelta tai inafstovärssyltä.
BkltiCaantledot ja osoteilmotnkset 60c kerta, $1.00
fcolmekertaa. -
\ TUapaislImottaifien ja Omottisakentttinrien on^väa^
.flIttacBsa, lähetettävS ilmotughinta etnkSteen.
Tiintain lehteen aijotat ilmoitnkset pItSä olla kont>
«orissa lauantaina^ torstain lehteen tiistaina ja: lauantain
.^teen tgigtalpa kello 8.
' • Genera! advertisin^: rates 76c per col. ineh. Mi
rtOrnvm charce for single .insertloh 76e. < The Vapaus
ta, the bcAt advertisine medium among the Finnish
Funnle in Canada. _____
^ Vananden kontto?! ja toimitus: Liberty Bldcr Lome
Bt Puhelin; 1038r Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
^ los ette mirrin tahansa,saa vastausta ensimäiBeen
r,y,, idrjeeseenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeenboitajai
-SV;'; 'v^ftBaponalltaella nln.elia.
- J. V, KANJ?i!STd. Liikkeenhoitaja.
[.^v : Kommiinistipuolae Englanniii yleis­lakon
opetuksista
vSuurl^itannianl yleislakon'S^^^
^ ji^lkeen on tuhansien työläisten mielissä syntynyt se-
. ' \ kaaniiusta sen todellisten saavutuksien, jälkivaJkutuk'
' / ' ^ ^ opetuksien suhteen. Britannian työväenpuolu*
"ccn johdossa olevat reformistit käyttävät tätä hetkeä
'tiJ''' A Icofostaakseen vanhaa sosialidemokraattista Jcantaansa,
1'.',mikä Juomitsee yleislakon aseena '^työväenluokan v£^-
pautustaistelussa. Huolimatta siitä' opetu^esta, min-
''-Vk' miljoonat 3uurbritannian työläiset ovat saanee:^
'''tf'^"'' ' it.kJ <parlamentarismin j a , «perustuslaillisuuden» luok*
\'' kaliionteesla, koetetaan Ramsay MacE>onald*Henderson.
'\\^\\ • .TKomas-julistuksessa kiristää yhä lujemmalle perus-
;^<fy^ "^'tuslaHl^isuuden käsirautoja 'työväenliikkeen käsissä,
'^t MacDonald julistaa, ^tä on paljo mahdollista, että
^^f^ ' ,me emme tule enää näkemään yleislaldcoja tämän su-l^^
yj- ,\ kupolven aikana. Hän päästää helpotuksen, huokauk-
' sen lakon Toppumisen johdosta. Cramp, toinen oikeis-
1^;^^^^-,', tolainen^ rautatieläisten järjestön puheenjohtaja, ja yksi
^ ^ J ; r^^". n joricä auttoivat lakon pettämisessä,' lisää: $J^inä
iP,':'- usko yleislakkoa voitavan milloinkaan taistella te-hQJsasti
. . . » ' Canadan kommunistipuolue katsoo ajan
.^"1^. „ «opivalffii ja tilanteen riittävän selväksi osoltdakaeöi,
; ' mitä työläiset voivat tulevaisuuteen nähden oppia Suur-^
Britannian yleislakosta j a miten, he voivat- yhä tehoi-
:!f"f-f' ?ammin taistella vapautuakseen kapitalismin tyranni­ni?'
maisesta riistännästä.
nistuslainvastaiseksi». Tuomari Astbtiryn kautta olivat he;
julis/aneet sen «laittomaksi». He olivat ryhtyneet
toimenpiteisiin estääkseen i muiden lähettämästä rahal-toimeppiteisiin
estääkseen muiden maiden työläiset la-iiettämasta
rahallista t i ^ a Jdtolle. Nyt he rupesivat
avoimesti .toteuttamaan suunnitelmiaan ammattiyhdis­tysliikkeen
mursk^amiseVei.. Nämä olivat cyleisneuvos-:
ton petoksen seuraukset.
, Samuelin memorandumi
Samuelin memorandumin ehdot'eivät taanneet kaivos­työläisille
mitään.: Katvoslyöläisten vaatimukset täh­täävät
nykyisen elintason säilyttämiseen, ei palkkojen
alentamisia, eikä työpäivien pidentämisiä. Samuelin'
memorandumi ei takaa mitään nä^st^ mutta säatäo, etta
palkkoja alennetaan sen jälkeen, ktm kaivosten omista­jat
• hyväksyvät hiilikomissionin raportissa tehdyt esi"-
tykset. Tuo raportti tahtoisi ikuistuttaa yksityisomis­tuksen,
voitot ja palkkiot, juuri ne olosuhteeft, jotka
ovat syypäät hiiliteoUisuuden nykyiseen tilaan. Kai
vostyöläiset seisovat Sankey komissionin tekemän k a i
Yosteollisuudenkannallistuttamisehdotuksen laakana. Sa­muelin
memorandumin ehtojen hyväksyminen merkit­sisi
kaivostyöläisille tappiota. Hallitusapu hii)iteoll
suudelle: merkitseei hyvin vähä, koska memorandumi
esittää sen jatkamista vain neuvottelujen ajaksi j a siksi
kunnes suunniteltu palkkojen alentaminen tapahtuu.
Ottaen huomioon tämän kriisin laajuuden ei voi olla
vähäisintäkään'epäilystä siitä, etteikö yleisneuvosto teh
nyt'Jtseaän:syypääksi suurempaan petokseen kuiit oH
kuuluisa* «mustan perjantain» petos. Mikään sovinto,
joka ei; taannut v a l l i t ^ i e n palkkojen, työpäiväin ja
kansallisen X sopimuksen säilyttämistä, ei voinut olla
kunniallinen. \
Talonpojan a t e V«i$ifi ja kapi-
•Pelkurimainen antautuminen:
/ ' Ensiksi- on päivänselvä tosiasia,* että lakon lop^u-p
n e e k ä l julistaminen yleisneuvoston taholta o l i kauhistut-
? -'r ,
m
-v tavji'?!ja pelkurimainen ::a
talisusea hallitukseni armoille ja niiden kaivostyöläis­ten
t^aagillinen pettäminen,, joiden tukemiseksi yleis­lakko
öli suunniteltu. «British Gazette», hallituksen
virallinen'äänenkannattaja totesi tämän, kun sen vii­meisessä
numerossa julkaistulla kirjo,tuksella oli lois­tavana
otsikkona"^ «ehdoton antautuminen». N.k, Sa­muelin
'f&doti olivat 'epäviralliset.. S itse korosti,
ettei hän v i r a l l i s t i edusta ^ hallitUs>a. Näin ollen
-'^i^ioissa ehdoissa ei, siis. ollut''mitään, joka olisi halli­tiestä
sitonut. Hallitus ei siis luvannut mitään. K a i -
'Vpstyöläisteh kanssa;ei.neuvoteltu; heillä ei ollut muuta
,ii^uvöa kuin koettaa käsittää se, mitä oli tehty,
«Ammattijärjestö:tekivturmiollisen erehdyksen julis-saan
yleislakon päättyneeksi»» lausui^Kaivostyöläi^-
liitiln^sihteeriA.VJ.Gook petoksen johdosta; > «Me em­me'pienneet
mitään siihen johtaneista syistä. Miesten
keskuudessa ei ollut näkyvissä minkäänlaisia merkkcj ä
iheik^tymisestä; Me olemme nähneet satoja maan eri
vosisti^ /tulleita sähkösanomia, joissa kerrotaan miesten
kieltäytyvän palaamaista töihin.»
Jäsenjoukot tahtoivat taistella
'4:7'^. ' ' Myöhemmäf tiedot jäscnjouldcojen keskuudesta osol-tivat,
että yleisneuvoston päätös otettiin "Vastaan häm-pästyksen.
j ' tuntein^ Laldcoa
lh\' , eivät jatkaneet vain miljoona« kaivostyöläistä, vaan
^tlV' ' inaan jokaisesta osasta saapui protesteja hallituksen eh-,
i^-^l^':^ doilla töihin palaamista vastaan. Thomasin oman jär-jeslön,
rautatieläisten järjestön, jäsenet.^«suuttuneesti ar-
'€t:\-' , voitelivat ehtoja töihin palaamisesta, jolka Thomas al-
-'lekirjotti j.n.e.», (Toronto «Globe», toukok. 17 p:nä).
vjasenjoukot käsittivät tulleensa petetyiksi'ja kapitalisti-sc',:
y^^«;5» ;i{;l.luoka^ heti: todisti heidän olevansa oikeassa.
lÄkk0 muuttui suureksi työnsuluksi. Työläiset pakotet-
.Ctiin a^uostumaan mitä orjuuttavimpiin elitoihin, ennen-"
^^''''v'' kun heidän sallittiin palata entisiin työpaikkoihinsa,
rp; \ -Heidän annettiin tuntea j4csityisomistuksen j^a tuotan-ri'
'.^ , 'nonvälinciden 'kapitalistisen kontrollin' armottoman
leisncu-m
^_
M'
bVy'' ' ruoskan iskuja. "Vksinpä ammattijärjestön ylei
^«V j^vöstokin,'pelästyneenä ammattiyhdistysliikkeen masen-tirxnisuhan
johdosta; o l i ' pakotettu varottamaan työnan-jtajia'
menemästä liian pitkälle kostosuunnitelmainsa to-
.teuttomisM»sa.} Mutta k^ oliyat armottomia.
Baldwinin kautta yleislakon «pe-mm
Syyt petokseen
Mitkä olivat syyt tähän yleisneuvoston petolliseen toi
menpiteeseen? Vastaus on, että oikeistolaisten, kes
kustalaisten ja reformistien kontrollissa ollut yleisneu
vosto: ei ollutr^^valrais taistelemaantyöyäenluokan puo
lesta yhtä päättäv£|sti kuin>^aldwlnin hallitus oli val­mis
taistelemaan jcapitalistien-.j>uolesta. .Huolimatta
Baldwiriin hallituksen julistuksista, että yleislakko o li
«perustuslainvastainen»,^ -huolimatta' sen sotaisista toi­menpiteistä
(armeian ja laivaston njobilisoimSsesta)
a poikkeustilanteesta, yleislakolla : o l i hyvät menesty­mismahdollisuudet,
jopa . pelkkänä «taloudellisena tais­teluna
», jos sitä vain olisi kä3Hy tarvittavalla 'lujuudella'
Iftitta yleisneuvoston johtajaiii polvet näyttivät tutise­van
heti taistelun alettua. He näyttivät oman voimansa
annistamilta. He olivat nähtävästi toivoneet voivansa
)elottaaBaldwinin hallituksen antautumaan ilman tais.
telua^ Kun kapitalistit paljastivat taisteluhansikkaan
sa, ei. yleisneuvosto ryhtynyt niihin toimenpiteihin, j o i
iin sen olisi tullut o l la valmis. Kaikki viittaa siihen^
että jos^ 86' olisi varustanut jokär^en~~ paikallisen ammi
tiyhdistysten keskusneuvoston tilanteen vaatimilla, -toi''
minnah' neuvoston 'erikoisvaltuuksilla,: kehottanut työ-äisten
/publustuskaartien "perustamiseen, sopinut ;;osuus^
iikkeiden 'kanssa välttämältömäin Jtarpeiden vairttsta-misesta^
Iakossaö oleville työläisille, ottanut vastaan kai-cista
maista lähetetyn : rahallisen avustuksen, kutsunut
akkoon «toisen Ja kolmannen linjan» j a vedonnut soti--
aihin; kieltäen heitä suorittamasto lakkopalvelusta,: toi­mimasta
mustakoipina, niin kapitalistit olisivat pelän­neet
seurauksia ja antautuneet mieluummin 'kuin otta­neet
vastuulleen brittiläisen kapitalismin suunnattoman
hetkonlumisen, minkä' tällainen taistelu oli3i<aiheutta-nut.
Brittiläiset kapitalistit ahtautuivat vuosi sitten
käytyjen; palkkaneuvottelujen aikana. Brittiläiset ka­pitalistit
pakotettiin taipumaan Britannian' työläisten
tahtoon Vi 1921, jolloin ammattijärjestön yleisneuvosto
julisti, ettei se tule sallimaan sotaa Venäjää vastaan.
Yleisneuvoston olisi alunpitäen tullut tietää,.mitä yleis­lakko
.merkitsee ja ryjhtyä sen menestymiselle välttä­mättömiin
toimenpiteihin, '
Kysymys ^perustuslaillisuudesta^
Mutta .yleislakkoa ei käyty täydellä tarmolla. Sa­maan
aikaan, kun hallitus kävi yhä julmemmaksi, tuli
yleisneuvosto yhä kohteliaammaksi ja^kesyramäksi.: Se
vain-kulutti aikaafkurt hallitus, kuten jokainen kapita
listinen hallitus, ajoi läpi suunnitelmiaan lakon rikko­miseksi
» Yleisneuvoston riveissä olivat vaikutusval
taisia ne aincksetj jotka olivat kapitalistien kanssa yhtä
mieltä :siitä, että lakko oli «perustuslainvastainen»,
Miitta mitä on työläisten .tefatävä-^siinä tapauksessa, että
kapitalistinen hallitus julistaa lakon «perustuslainvas-täiseksi
» tai «laittoinaksi»? SuostuakoVpalkkaorjuu­den
oi osuhleiden huonontamiseen? Sanoako yhdessä
Amerikan kaivostyöläisliilon presidentin, Lewisin, kans­sa:
«Me emme voi taistella hallitusta vastaan». E i .
Meidän täytyy käs^ttää^ ktta hallitus seisoo kapitalis­tien
takana -luokkataisti|lussa, j a jos se sekaantuu j a .he­rättää
kysymyksen^ «perustuslaillisuudesta»; niin työläi-sillii
ei ole muuta neuvoa kuin jatkaa taisteluaan sie­dettävän
elintason puolesta valittamalta raitaan perus-lusflaista.
Jos hallitus tekee taloudellisesta taistelusta
poliittisen taistelun, niin -ainoa.tie varmaan vpitloon
työläisille on ottaa varteen se tosiasia j a käydä poliit­tisia
taisiclua hallituksen lakonrikkomisaietta vastaan.
Maussa tapauksessa on jo edeltäpäin varmaa, että hal­litus
tulee voittamaan kapitalistien hyväksi. Eiliän sen
tarvitse tehdä muuta kuin julistaa lakko «perustus-lainvastaiseksi
» ja lakkojohtö antautuu. Baldwinin
hallitus mobilisoi armeian j a laivaston lakon rikkomi­seen,
se terrorisoi työläisiä. Kaikkea tätä voitiirk odot­taa;
Kommunistit ja vasen siipi olivat j o kauan varot­taneet-
yleisneuvostoa siitä, että .hallitus valmistautuu
tällaisiin toimenpiteihin. Hallitus on monta kuukaut­ta
edistänyt rikkurijärjcstöjen muodostamista. Useita,
kuukausia sitten selittivät kommunistit, että kommunisti-johtajain
vankilaan telkeäminen o l i selvä todistus halli­tuksen
aikeista lakon rikkomiseksi. Brittiläisillä työ­läisillä
oli jo mustan perjantain^ traagiHinen kokemus
varottamassa heitä siitä, mitä tutisi tapahtumaan, jos he
^ Elätissä - Neuvostovenäjällä ibnesr
tyvässa lehdessä kirjotetaan: ^
'Meillä neuvostovallassa on .talon»
poika tottunut siihen, että han vsaa
neuvostovallan taholta kaikkea apua
•ja turvaa taloutensa parantamisek­si.
. Jos jotakin seutua kohtaa 'kato,
niin heti. valtion elimien taholta jär-'
jestetään ravustuksen jako. . Jos josr.
sain siirrytään uudenaikaisiin vilje|
lysmenetelmiin, . niin . heti ovat val­tion
maanviljely^limet ; valmiina
osottamaän apuaan • neuvojen ja
sunnnitelmien avulla sekä-vmyöskin
aineellisessa .muodossa. -Maanvilje-lysv^
lineiden sekä. muiden teoUisnur
den- tuotteiden^ talonpojille hankki­miseksi
tekee 'neuvostovalta niini­kään
ponnekasta 'työtä, toimien nii­den
hintojen alentamiseksi.
Kaildden mielessä säilynyt esi­merkki
siitä, miten/neuvostovalta
auttaa; talonptykaa hankkimaan te»
ollisuuden tuotteita,' on kamppailu
n.k. "saksien" .'jBUlkemiseksi.
Mitä se. merkitsee?
Saksiksi sanotaan — niinkain
maistamme , - 7 - sitä hinnan eroa mi­kä
on maatalouden j a teollisuustuot­teiden
hintojen välillä. Aikaisem­min,
: pari k^lme vuotta sitten,^' oli
se meilläkin;: varsin suuri, • noin vii­tisenkymmentä
prosenttia;' | Sauri
hinnan ero teollisuuden. j a x maata-londen
tuotteiden välillä merkitsi si­tä,
että talonpoika sa! tuotteistaan
niin .vähä;, että• e i hän- mitenkään
kyennyt ostamaan teollisuuden tuot­teita.
Tämä ".seikka ei tietenkään
ollut luonnollinen j a siksi neuvosto-ivalta
alkoi voimakkaan kamppailuii
ra^intilan korjaamisekE^' .Ja kor­jaus
""on tullut. ' Onhan ykästään
Karjalassa: viime vuoden loppuun
monnessä teoUisuns ja maatalous­tuotteiden
hintojen «roavalsuns saa­tu
laskemaan 26 prosenttiin, s€n4 * ^ Jteskinäisiä soinmuksia,
vpari vuotta aikaisemmin ollessa vie­jiä
50 prosenttia.
Näin meillä, .mutta entäs kapita­listisissa
maissa? Niissä ei'Euin-
* kaan: /.valtiovalta huolehdi siitä, saa-ko
V talonpoika -maataloustuotteista
saamillaan hlnnofllä hankituksi i t ­selleen
• minkäänvertaa V 'teollisuus­tuotteita-
-Siellä päinvastoin niin
valtio kuin yksityinenkin kapitalisti
koettaa lyötyä mahdollisimman pai-;
jo talonpoikain kustannuksgllä. ' Ta-
, lonpoikaistuotteiden hinnat .'paine-^
taan niin ralas kuin. sainkin^ kyetään
j a teoDisnustuotteiden hinnat, taas
kiritään^ mahdollisimman korkealle.
Se suinkaan ei olekaan vaöceata,
sillä k^kki teolIisuusa!at ovat liit­toutuneet-
lujiksi yhtymiksi; trus-teiksi
y^m.s. ja sopineet- yhteisistä
myyntihinnoista.: Samoin . ovat .järr
sallisiyat; itseään 2 peloteltavan uhkauksella Idcon :«pe.
rustuslainyastaisuudesta». Se, että yleisneuvoston joh­tajat
eivät kuitenkaan ottaneet .huomioon kaSdda näitä
varotuksia, osottäa heidän ei^ottaneen kyllin vakavalta
kannalta, päätöstään yleislakon j^ymisestä. '
Yleislakko, oli loistava isolidaarisuudenosotus.
Mutta itse^-^eislakko o l i loistava' osotus työväenluo-^
kan solidaarisuudesta. Se ei ollut yleblakko, joka hei­kontui,
lysähti kasaan. Ne olivat oikeistolaiset,
«constitutionalistit», reformistit, parlamentaristitv ja
luoldcasovinnon .harrastajat j a ; kannattajat, jotka hei­kontuivat.
' J a niin kauan, kun; nämä ovat työläisten
joukkollildEeenvjohdossa, on tälle: liikkeelle mahdotonta
käydä menestyksellistä taistelua kapitalismia vastaan^
j a sosialismin puolesta. , Menshevikit, keren^kiläiset - ja
macdonaldilaiset kykenivät kerran kuivetuttamaan neu­vostotkin,
muuttamaan neuvostot venäläisen ja saksa­laisen
kapitalismin yhteistoiminnan orgaaneiksi. .Kuin­ka
kauan sallitaan heidän vieläkuivetuttaa/sellaistq l i i ­kettä
kuin yleislakko. Sosialidemokratian' kuollut käsi^
oli tämän lakon päällä aivan samoin kuin se lepää yhtä
painavana .työläisten kaikkien: laitoksien ja 'liikkeiden;
ammattiyhdistysliikkeen, työväenpuolueiden; : osuustoi-
-mintaliikkeen^ 'laldiojen, parlamentaarisen: toiminhan,
y.m. yllä; Ja syy siihen; että he'/jarruttavat työläisten
luokkataistelua, 4>n siinä, että nämä niin kutsutut «so­sialistit
» j a ammattiyhdistysbyrokraatit eivät usko luok­kataisteluun
eivätkä: käy sitä. , He kieltävät luokkatais­telun
ja kun luokkataistelu siitä V huolimatta /julmana
puhkeaa; ryhtyvät he toimenpiteihin - sen jarruttami­seksi.'.
.Mutta joukkoliikettä eivät jarruta vain thomasit
ja clynesit. Keskustalaiset," ne, jotka heiluvat, •^miehet
sellaiset kuin Swales, Purcell ja Tiilet; oVat tämän ;tais-;
telun aikana tähän asti ospttaneet kriisin hetkellä seu­raavanpa
oikeistolaisia. Heidän eritotenkin olisi tullut
kohottaa äänensä yleisneuvoston toimenpidettä vastaan;
He hyväksyivät ammattijärjestön Scarborossa pidetyn
kongressin päätöslauselmat;, jotka selvästi julistiTat,- et­tä
ammattijärjestön on taisteltava kapitalismin kukista­miseksi
tapahtuipa /mitä hyyään. Tämän yleblakoh
jälkeen tullaan johtajat pakottamaan-_^selvemmän^ vä­hemmän
epämääräisen kannan ott^niseen>-x>ikeiston tai:
vasemmiston puolesta. <
Yleislakko voi :ollafise vapautustaistelussa ,
Suurin virhe, minkä työläiset voivat nyt fehdä arvioi­dessaan.
tilannett%^ on hyväksyä RanipayMacDonaldni
kanta'-::;- että yleislakko-on. jostdtin arvosta vain asee­na
työväen parlamentäristien avustamiseksi.: Tällä yleisr
lakolla on mitä suurin historiallinen merkitys työ­väenluokalle.
" On tullut osotettua, että yleislakko on'
tote.utettavissa ja mahdollinen, että työläiset' voidaan
mobilisoida kapitalismia; vastaan niinkuin suuri harjo
tettu armeia, jos se on tarpeellista. On tullut osotet­tua;
että työläisten todellinen voima lepää ulkopuolella
parlamentin ja joukkotoiminnassa. Saadessaan oikean,
rohkean ja päättävän; johdon yleislakko voi ei väin
taistella kapitalistista järjestelmää vastaan palkka- ja
työaikakysjrmyksissä; ivaan olla alkuna koko palkka-
] ärjestelmän kukistamiselle. Työväenpuolueen parla­menttiryhmä
on pelkkä varjo tähän solidaarisuuden-osotuikseen
verrattuna; MacDonaldin niin kutsuttu
«työväenhallitus» ei liioin ollut muuta kuin kapitaliS'^
tien välikappale yleislakkoon verrattuna. E i pidä unoh-dcttaman,
että kun tämä niin kutsuttu työväenhallitus
oli virassa, niin se uhkasi käyttää poikkeuslakia sata­matyöläisiä
vastaan j a rujosi maanalaisten rautateiden
työläisten lakon ja yleensä käsitti tehtävänsä\ämalla
tavalla kuin Baldwlnin hallitus, niihin kuuluen kaik-cein
tärkeimpänä «pi:ää välttämättömimmät yleiset lai­tokset
käynnissä ja suojella yhteiskuntaa». Ja tässä
selviääkin miksi oikeisto petti lakon. He eivät halun­neet
yleislakon voittoa hallitiiksesta, mikä oli julistanut
sen «perusluslainvastaiseksi», koska se olisi horjuUanut
coko heidän sosialidemokraattista kantaansa ja johta-:
nut työläisiä uusiutuviin suoran toiminnan käyttämi­siin
' kukistaakseen kapitalismin «parlamenlaarisine kan-sanvaltoineen
», «perustuslaillisuuksineen», y.m- Tä­män
todistaa kirjotus, jonka Ramsay MacDonald itse
kirjotli sen jälkeen;knn kaivostyöläiset vuosi sitten pu­ristivat
Baldwinin hallitidcsella avustuksen hiiliteolli-sUudelle.
Hän kirjötti silloin («Nation», elokuun 26
p:nä): «Täten on rauha, mikä on melkein vaikka min­kälaisen
hinnan arvoinen^ ostettu arveluttavan korkealla
linnalla" j a rahalla, joka, jos se muuten laskettaisiin
iikkeeseen, tuhoaa valtion.» MacDonald mieluummin
rikkobi jokaisen, lak^m^kuin sallisi prolelariaatin val-aiÄumouksen
tapahtua.
Ensimäinen - mutta ei viimeinen *
Täniäyleislalio on myös osottanutv että luokkatais­telu
Britanniassa on saamassa klassillisen muodon. On
tapahtumassa suuri ja välitön voimain vastakkain aset­tautuminen.
Parlamentti on jo ' kykenemätön poista­maan
luokkavastakohtaisuuksiaTtai .sovittamaan tätä
luokkataistelua, tavallisilla luokkainvälisen yhteistoi­minnan
keinoilla. /Brittiläiset kapitalistit eivät enää
halua turhia vitkastella, työläistensä kanssa tai lahjoa
työväen^ ylempiä kerroksia — vanhanajan työväen aris:
tokratiaa. Brittiläinen työväenluokka siirtyy .mitä kat-kerinta
luokkataistelua kohti. Tämän lakon kokemuk­set
meikitsevät uutta: virstatolppaa joukkojen vallan-kumouksellistumisessa.
Brittiläinen imperialismi ha­luaa
saada takaisin • entisen jrliherruutensa : maailman
markkinoilla, se haluaa kaikin mokomin vastustaa
Amerikan imperiali&ihin voittokulkua, se Haluaa voi-mistultaa|
itseään siirtomaaorjainsa kapinoita .vastaan,
se haluaa kaikkia näitä j a toivoo ne saavansa työläis­ten
'elintasoa yetstaan kohdistamansa hyökkäyksen kaut­ta.
Väestön maastamuutto on liian hidasta, sota taas
tällä hedcellä' olisi liian kallis «liioista» työttömistä
vapautumiskeino;: joita työttömiä -työttömyysavustuksen"
on ruokittava. / Jos palldtoja saadaan alennettua, työ­päiviä
pidennettyä, työttömäin avustaminen lopetettua
ja otettua käytäntöön rajottamattomina Eordin riistä-
•missuunnitelmat, niin tulevaisuus näyttäisi toivorik­kaammalta
brittiläisille kapitalisteille. Mutta ammatti­yhdistysliike
on esteenä heidän tiellään, .joten he täh­täävät
-^ammattiyhdistysliikkeen murskaamiseen , ja,
käyttäen hyväkseen yleisneuvoston antautumistaj tehos­tettujen
riistosuunnilelmain - -käytäntöön ottamiseen.
Heidän- päämääränsä johtavat - Mussolinin diktatuurin
metodien "käyttöön. • Britannian työväenliike on mitä^
suurimmassa vaarassa, ellei se -valmistaudu tarmok­kaalla
vastatoimenpiteelläA työntämään 'sivuun fascis-min
kasvavaa voimaa. Suurbritannian kommunistipuo­lue'
on jatkuvasti muistuttanut näistä seikoista,^ Mutta
MacDonaldin johto on kohdistanut iskunsa ei kapita-^
listista diktatuuria vastaan, vaan kommunistipuolueen
pitämiseen työväenpuolueen ulkopuolella. Samaan ai­kaan,
kun kapitalistit antavat palttua puheelle «puhe­j
a ^ kokoontumisvapaudesta» j a paljastavat parlamen­taaristen
'lavertelujen takana olevan alastoman \dikta-tuurin,
jalkavat -macdonaldilaiset työläisten hämäämistä
loruilullaan «kansanvallasta».
Neldn ovat sopineet yhteisastä haa-kintahlnnoista.
Mutta talonpoikais,
to, talonpojat, ne elävät toiinstaan
juuri mitään tietämättä, vailla mii
tään ^keskinäisiä vsojnmt^^ Siksi
yhdis^meiden kapitalistien Tenkai-den,
joilla on käsissään kaikki mab.
tikeinoV valtiovallasta kuljetusväK-nelhln
j a pääomaan saakka, helposti
alistavat talonpojat TOukaantamaan
omaan tahtoonsa.
Kas täsaäinuutamia lukuja, Jotia
paljastavat, miten on laita "saksien"
suhteen v^Amerikassa; tuossa Itapita-lisroin
luvatussa maassa.' Jos otaml
me: perusluvuksi \ vuoden iai3 hin­nat
j a merkiteemme niitä tTdallä
piin saamme iuntaluvniksi 1924 ^
jolloin hinnat olivat vielä tavallista
korkeammat — vehnälle 139 ja kar­jasta
96. Mutta entäs sitten ne'
teollisuustuotteet, joita talonpoikain
välttämättä on :ostettava.\ Jos jner-kltsemme
niissäkin •vuoden 1913
liintojen sadalla, niin saannr.© v.
175.1,
csotta-
Tulevat taistelut:
• Mutta me olemme vakuutettuja siitä, että Britannian
työväenluokka tulee, hyötymään tämän viimeisimmän
petoksen / kokemisesta, . aivan samoin, kuin se hyötyi
mustan perjantain : petoksen, kokemuksesta; Mustan
perjantain jälkeen nousivat työläiset taisteluun voimak­kaimpina
kuin /milloinkaan: ennen. Työläiset tulevat
ennemmin^ tai myöhemmin vetämääij sen johtopäätök­sen,
.'että vain/ vasemmistolainen ja vallankumoukselli­nen
johto voi viedä hÄjdät voittoon.. Tämä kokemus
s£iattaa/ heidät käsittämään voimakkaan kommunistipuo­lueen/
j a vasemniistoliikkeen tarpeen/ kipeyden. / Nämä
muodostavat ainoan sellaisen johdouj^^oka on uskolli­nen
työväenluokan päämäärille taistelussaan kapitalis­mia'
v.astäan. MacDonaldista huolimatta tulee taistelu
Britanniassa saamaan suuremman laajuuden j a terär
Vamman j a katkeramman luonteen ^ k y s y m y s selve­nee^
niin että jokainen voi käsittää, että on valittava
kapitalistisen hallinnan j a työväenluokan hallinnan,
kapitalistisen diktatuurin ja työläisten diktatuurin, l^a-pitalistisen
parlamentin, jonka / tadcse on piiloutunut
Mussolini,, j a sosialismia ^toteuttavan toiminnan neuvos­ton;
sovietin, väliltä. Yleislakko on varmana todistuk­sena
siitä, että brittiläiset työläiset ennemmin tai myö--
hemmin käyvät proletaarisen vallankiunouksen tietä
aivan samaten kiiin venäläiset työläiset ja hylkäämään
thomasit ja^ macdonaldit aivan samaten kuin Venäjän
työväenluokka hylkäsi kerenskit. Yleislakko oli po­liittinen
taistelu. Se o l i ensimäinen yleislakko Britan-,
niassa,' mutta se .ei tule olemaan viimeinen. Näistä
suurista taisteluista tulee Suurbritannian työläisten hal­litus,
o ~
, \ E i ole mitäsuK^ syytä alakuloisuuteefa vasemman sii­ven
riveissä: tulevaisuuden, suhteei
voimakkaammin työtämme ^. ammattiyhdistys! iikJceen
kcmsainvälisen eheyden .puolaa ja vasemman siiven
rakentamiseksi ammattiyhdistysten sisällä. Rakenta­kaamme
vasemman siiven vähemmistöliikettä, josta tu­lee
enemmistö. ; Värvätkäämme j&eniä kommunistipuo­lueelle.
Järjestäkäämme vallasta ja sosialismista käy­täviä
tulevia taisteluita' varten. f
1924 niiden' hintaa osottaviksi T I D -
merbiksi / seuraavaa: vaatetnstar-peet:
190.9, • rakennustarpeet
metallitarpeet. 134.5.
Mitä nämä luvut meille
vat?
Ne todentavat meille sen seikan
että /"sakset" Amerikassa — tuossa
ensilaokkaisessa. teollisuusmaassa
ovat paljoa enemmän auld kuin mi­tä
ne ovat meillä. Jos meillä joh­tuu,"
saksien aukiolo siitä,- että teol­lisuutemme
taso, sen tuöttavaisuus,
ei ole' •vielä ehtinyt kohota, niin .et­tä
se voisi tyyd3rttäätalonpoikai&-
ton taholta tapahtuvan teollisnns-tuotteiden
kysynnän ja että hinnat
siksi ovat korkeat, niin se ei suin-kaan
sovi selitykseksi Amerikan
korkealle kehittyneelle \teollisuns-maalle.
Ei suinkaan, vaan on siellä
vaikuttamassa kokonaan toiset te­kijät.
J a ne, ovat juuri ne; joista
edellä mainittiin. Niin, etta. sieilä
samaten' kuin/ muissakin kapitalisti­sissa
maissa on v^lta pienen kapi-talistikoplan
kä^issäi joka kynii niin
työläiset kuin talonpojatkin puti­puhtaaksi
oman pohjattoman riisto,
halunsa tyydykkeeksi.; .
'Amerikan;^-samaten kuin muid^en-kin
maiden, talonpojilla on vain
yksi \tie vapautua "kapitalismin or-jaikeestä;
se tie on liitto työläisten
kanssa ja proletaarinen vallanku­mous.
Riuska ruotsalainen
- torpparivanhus
—
Viisi kuulaa: 'rnnmiissqran, mutta
taltuttaa silti 'tilanherran
v' verikalyrin
Eräs upplantilainen kartanonherra
Ruotsissa ""häädätytti erittäin raa-kala^
smaisesti torpastaan erään 60-
•vuotiaan vanhuksen, Per Eriksso-nm.
Mutta ei- tällä h3rvä; Aateli­nen
rosvoritari kielsi lisäksi keneri-käan
alustalaisistaan antamasta E-
»rikssonille edes /tilapäisesti kattoa
päänsä päälle, ellei toivonut, että
hänefkin häädettäisiin. Toisin sa­noen
: harjotettiin vanhukseen näh­den
täydellistä ajojahtia, mikä käy
niin erinomaisen hyvin päinsä täs­säkin
demokratian maassa, millä on
jopa työväenhallituskin.
•y Kartanonherralla oli näissä ku­ristustoimissaan
apulaisena metsän-vartiansa,
nimeltä .Berglund, joka
näyttuä olevan yhtä raakalaismai­nen
/ kuin siniverinen isäntänsäkin.
Sattui sitten eräänä .Jinhtikuun al­kupäivänä,
että mainittu metsänvar-tia
ajoi ^utollar-toisaalta ja Eriks­son
polkupyörällä toisaalta yleistä
maantietä, joka tfetysti ei ole enem­pää
herran kum talonpojankaan.
Mutta täälläkin näytti Eriksson
olleen Bergluiidista liikaa, koskapa
^ ja arvattavasti /tjleten taiten —
ajoi häädetyn . torpparivanKuksen
pyörän . mäihkäksi. Peläten tilinte­koa
veti /metsanvartia samalla myös
esiin brovningin ja .ampui Eriks­sonia
kohti •viisi laukausta, jotka
kaikki - osui-vat. Tästä huolimatta
kävi Eriksson käsiksi kätyriin ja
väänsi aseen tämän kädestä, mutta
ei suorittanut mitään oikeutettua
kostotoimistusta. Tilanherran veri-mies
'säikähti kuitenkin • niin tästä
ennenki:tumattomasta / tapauksesta,
ettei viisikään kuulaa tee selvää
häädetystä ukonrähjästä, että juok­si
suoraa päätä läheiseen' jokeen.
Täältä hänet kuitenkin syystä tai
toisesta oAgittiitf . kuivaile maalle,
vaikka hän itse, viisaasti. kylläkin,
pani vastaan, Eriksson taas puo­lestaan
kuljetettiin sairaalaan.
Ja niin kummalta kain se kuu­lostaakin,
/ el torpparivanhuksella o-
Ic mitään hengenvaaraa. Kartanon-
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN TOIMEEN­PANEVA
KESKUSKOMITEA
, herran ja hänen kätyriensä piina ja
Tel&äämme yhä.) vaino on vuosikymmenien kuluessa
nähtävästi n i i n parkinnut hänen
nahkansa,/ ettei siihfe , enää pysty
kuolemakaan. P:oy-y'^y<:
Ja niin saavat porvarisliehdet nyt
vaivata päätään jutun jäUdsenrauk-silla.
Metsävahti on ^tie^sti mitä
parhaimpia miehiä; >^pM^
on vain ^ottanut liäneiie v ^
hiä. .Näissä J e h d l ^ tiedetäänkin
jo etukäteen malmta^' ettei häntä
tulla syyttämään mttrhayritj^estä
SS''/'
te
'
K^anota^
'*SincIa5r, si
«inpa sanotaai
. ^"'snclair, .1
• irotiiniotarhun,
**&ns Lam]
, Verikotka. kei
-' viattoFmelaixn, vvooni<.,
t nidottuna
-lierien takana
h "^"nidottuna :
, KieDetty^!^^
: & t t e n avio
^nidottuna
• *if^aaephaklloä»ä I ,t iIl *,
raan pahoinpit
L sella aseella.
[ tysti cakollä.:
laita, J>s torp
L teDyt 'asetta
l' .Silloin olisi :
I' • lehdistö jällee
t ' ettei maassa
h toiolejna-atuom:
kun vanhus o
PÖHJOIS-ON'
JEN JA ^ Y l
IVorkeHn asi
kiertelee.
Ensiksi tule
minsin ja So.
töllä joitakin
käen Kirklarii
dissa, Silver
baltissa, y.m.
Toveritar
saan valikoin
kielistä puol
ottaa hän t il
lehdille. Myt
hänelle puhet
kunnilla.
Tovereita <
detään auttar
toimintaa, oh
: koillaan y.m.
lehtiä että. 1
hänelle inissi
toa ja siten
maan. Yht«
vuttaa tuloks
Toimeenpane^
A. T.
Ne suuret
ja ukkojuhls
päivänä, niis
laista, jota <
kaudella ole
koko minua,
ta tästä nun:
•sitä huolella,
ten näin 1
Pääsyliput ir
käteen ja <
6iis ta^vatäau
Naamiot&n
päivä. Ja u
suurenmoisel
loknvauskom
fountainkynj
ko makeisia
kesteri soitti
kappaleita.-
ostettuna n{
ovella 25;;/i
30, ovelta 3!
Permanto]
neljässä näj
kuun 5 par
, hauska, että
minen eläm:
ki reippaita
kappale olei
johtajamme,
valinnut jut
sijäisikseehi,
kyaikainen;
/ messa on es
toia,::, Mtjtt,
nyt Canada.!
. hemmin iin
Naisjaosti
me tiist^inj
laista agita
tov. Jokela
puolueen tt
. sen sihteeri
; tiin naistei
järjestäjnist
kusteltuä,
prop.-komit<
taret: Eva
Senja J ar
Emma FUi
Hflja H i l L;
^';*9°'^*'^'r'^''f*''f'?f!ra^
i,t':^5: