1948-12-04-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
JLauantama, jouluk. 4 p-. ~ Saturday, Dee. 4 i4» M secosd efauat xnall 1^ tbe Post inbundftTB emi Saturday^by Vapaus »ibUSbiDg Company Ltd^ at too-im mm Bti Vf^ BudbuxyrOnt., Canada, TelepJaonec: Sustness Office Editoria} OfUce 'MZfö. Jy!)Bii«K«r £LVul£si. EditQrW.£3Uttoa. SflaUUa^ addfeag So% ^ . Sudbiay, Ontario, Adver^lBtoig ratea «ipan sppiiataSZ Traoslattos free of «baiKe. TZLAUfiBINlXAT; _ Canadassa; l vk, 6M 6 kk. 325 Skk.2J0O XbdysyaJJoissa; J vfc 7J00 6 klt 3JB0 Suomessa: j vk. 750 « Mt 455 Suomen itsenäisyyspäivä ^ I ' \ Ensi maanantaina, joulukuun 6 pnä tulee kuluneeksi 31 vuotta 1^ siitä jolloin eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi. Tämän historialli- {,' »n tapaht^inMin kunniaksi vietetään joulukuun kuudetta päivää Suo- , inen. itsenäisyyspäfvänä. \ \ i r 'Muistaa myös sopii, että Neuvostoliitto riensi ensimmäisenä tun-äustajnaan Suomen k^^ itseijäisyyden, vaikea suomalaisille on ^ - lupHl^v^^p sokais^n^ii'i^^^ vai- J h l ^ U i ^ t i yritetiy kuvata sosialistinen naapuri 'Suomen verivihoUi- ^ seksi'^ Historiallinen tosiasia kuitenkin on, että heti kun eduskunta > Oli'3l vuotta sitten yllämainitun tärkeän päätöksensä tehnyt, Suonien |tpryanlli»pt piirit riensivät hakemaan ulkomaista tukea Englannista, ^^ksasta,' Yhdysvalloista jne. mutta kuten tiedetään, saivat silloin v£rral'taUi kylmän vastaanoton. Tilann^Suomen kohdalta oli silloin ^ Verrattavissa hyvin pahjon siihen'kylmäkiskolsuuteen, millä n.s. Fänsi- .-vailat^iiyt'suhtautuvat Isradin tasavallan tunnustamiseen,' ; ' Sliksi sitten n.s. '-länsivaUaf silloin suhtautuivat niin kylmästi ^'"*''piei?^n^ Suomen" itsenäisyyteen? Yksi,syy epäilemättä oli se, että fiflimiosin naisten pfukuun l l i ^ä ke.hon toiminta oJJut vliroe atÄOl-aa koko vjlka:^ta j a olemme saaneet a^lat silbes kuntooni, että voimme pita^l Iltaman tJt. 12 im^ OkaokkUii 130. . . ' : Iltaman ohjelnussa on mjn>-i)Uiat-: tain Buomestä ^i^aatu' yksinäjrtö^ JiinanLTen^ap^ kirjoittama Myt^l? mä "Vairtamyrkky". KOikaiedö^paär kittu toisslla palkInnollar17itä^F:^en JO sIKä päättäen olla katsa«Öi?h ar-vofcen, Saapnkaäiuirf'1^^^ nlln"jähelta feulii kaukaakin.' -^Nfytel-män lisäili oifVlioä'mäuta&n/o^' jeimaa, •: esimerldksi ^^irikofsnumä^ Ruusa-tädlliä, seifainen ^'j^Vei ' y % ' ' maahkäaii' ole nillJä Inalm^iieii^esi- : ' Muisiakga siUoiR. saapt^' < suiprena^ Joukkona haallll^ sUl^' t^inä 'on^Vas^ to^en obyelmaUlaisuu^^^^^ tämän syksyn aikanaT Joten^oaenkln Vuoksi odotamme kaikUtaityvHä^kan^ natusta. v . KirJ. ISaoul Palmgren Nolo 30 vooden a|an on Soonu» kansan alvdUilö fskeUy' fcftsttystä» ttmnoOm 19fi,l{ansalalssot» «U '^apanssofa". Vasfalaoseen äänift veliiile^^ffimal; nie&eftt^[yksaiomäan^ fceen taluiito — Ja mitä aattoivaf!*' Manj^|u|i^seiJehtikbjotNkMt4aL kiriasetkaan, Sitn tolsdta poolen kalkin ^ Tilallisen propagandako.^ neiston luänolJi, koko ^ lumajlfa^ii kasvatits^rjestelmän voimalla, . tm:ei^mill^nhmnalla myönnä Suonielleitsenäisy^ ^ ^ ' raattinen^' Kerenski kuin despoottinen tsaarinvaltakin olivat osoitta- \ jieet, et|il vanha Venäjä halusi pitää Suomen""omanaan'!. Länsivallat , eiyatiMeisestikään Halimneet vaikeuttaa porvajriston vallan palautu- ^&itaArenajiUlä. Mutta^Arajaa kaksi kuukmitta-Lokakuun suuren val- ; lankuniojiksen jälkeen Sosialistinen I^euvostotasavaltojen Liitto teki >: r^uomelle täyden itsenäisyyden. Neuvostoliiton kansankomissaarien yjieuvmtoxi ensimmämen puheenjohLajn Vladimir lijitsh Lenin ojensi ^ h l i j ^ n saapuneelle Suomen hallituksen edustajistolle historiallisen ' ?|i?nka sisältönä on: . , ' ' ' " tauksena .SiTomen hallituksen pyyntöön, joka koskee PfP^i^lSuomen tasa vai Ia n itsenäisyyden tunnustamista, päättää Kan- ^"•i/' sankomissaariten Neflvosto — vedoten kaikkien kansojen itse-tnääräämisoikeuleen—- antaa Neuvostojen ^^^^^^ jKeskuskomitealle ehdotuksen: " '*a) = tunnustaa Suomen tasavallan valtiollinen riippumattomuus; b) järjestää' yhdessä Suomen hallituksen kanssa molempien maiden, edustajissa, erikoiskomitca, jonka tehtäväksi annetaan niiden ^kaikkien käytännöllisien toimenpiteiden suoritta: ininen, jotka johtuvat Suomeri eroamiiestä Venyjästä." '^ällainen on koruton' totuus Suomen it£fenäisyydeslä. JVfutta - Suojnen,porvaristo, joka jo suurhUiölh aikana ja $aas v. 1917,eduskun' { nan hajoittamistapauksen yhteydessä osoitti pelkäävänsä eiiemmän ' ; käedu^käntansa kafutta niin,^että v. 19JIS lokakuussa päätettiin kutsua .Suomeen saksalainen kuningas ja alistaa juuri itsenäi^^tynyt Suomi. - Saksan vasaUimaaJcsi. , ' ' V'^ Totta luonnollisesti on, etta Lokakuun suureen vallankumoukseen .asti, Suomen kansa kokonaisuudessaan, yksityisiä tsaarin saappä(an ;«?jiuol|joita lukuunottamatta, taisteli mH ;\;sfiaämmin kansallisen Vapautensa; p .Vissa vaiheissa vain Suomen työväenluokka ja työtätekevä (alonpoi-- T^v £aisto .030^ Hiotettavaksi patrioottiseksi voimaksi, jotävastoin KKipdryaristo karttoi taistelua ja" pahimmissa tapauksissa pakeni suin päin ' '~ viholiisel» leiriin. Kuluneet 31 vuotta ovat edelleen tähdentäneet tätä ¥ f tosiseikkaa j a joka päivä käsitetään entistä selvemmin,' että Suomen . l^nsan vapauden ja demokraattisen edistyksen lujimpana linnakkeena ' on ollut ja.on edelleenkin sen militanttfhen työväenliike liittolaisineen. ' Kaikista vastuksista ja/vaikeuksista, vieläpä Fagerholmin johta-ivniasta J a porvarien tukemasta vähemmistöhallituksestakin huolimatta, :; :7 j^^^ voiden ilomielin todeta^ että Suomen kansan ;Äedes»^;9^ missä kansa on maansa tor- (:%dellisetta isäntänä ja nauttii tasa-arvoisina suomalaisina tieteen j a tek- * ] :^niikan run3aita tul^ / täkin laulaa: *'0n Suomi köyhä ja siksi jää . . . " .'Meillä«n ennen jofljti^ kin ylsinen tilaisuus, nimittäin käsi-työmyyiSiseti: Jotka pidetään Jpuluk. 18 päivän iltana. Meillä on paljon by-viä käsitöitä valmima. Joten kaikkien kannattaa tul|a katsomaan, •paljon seUalstskln mikä ^öpii .JotäulaKJäk^i-kJn. ' ' ' Muistakaapa siis saapua: myyJäJsim' kannattaaksenne-.k^^omme''toimin'- taa, joka on - tullut heijcommaksi ktm Joukkomme A^&hsnee^submaiäistehslir^ tyessänäiltä mailta'mutialle;-Kaikesta huolimatta yritämme vointlmme mukaan Jatkaa työtääune; niin virkeästi kuin ^se on mahdolilsta. Parhain-Joulutervelsli^' kaikille: V a pauden lukijoills, kerhon puolesta M . K. ^ netlomicjif solien jälkeen oh objek-tUvtacmp) %!klitta vuosien 1917^' .E^ät taalat ofrat saattaneet kä- .1 läteUä ii^tä. oodissa valMsa Ja myös , koulojen ;oppjklrJoissa on suoritetr ta erältä asiallisia korjauksia. I Ontarion maatatous-osuuskunnat myivät f ""-'iiii '"'^ - ' 1 * ' -.i^-.. m mnj. arvosta Toronto. — Ontarion maatalouso-suu^ uhtien'* myynnit ^ lcoho'blvaf - vuosien 'l946--i47/sesongin"aikana kaikkiaan $79^,349, 'ilnaoittaä "maakunnan 'vmaa^aldusministi^rlöv Tilastot koskevat kaikkiaah. 228 7 osuuskuntaa. Jotka, mj^vät' farmarien 'tuotteite markls^nÄ; hanläivät'h«lle"-tafvl^ Sudburyh kunnallisvaalit leen 6j5,553' JäsentöVJoista Sl^T^, oUai: Ulvisia osuuskuntfUn'l^ntättaijlä; ^J^^ uiä! bsuuskön&'^^^^pa!v^^ kaikkiaan 4,13b Ii$i]^4^ViC^tius'k^ i o l j t ^ j l e n-llä^ViSli'^^*^?^ vuoteen J a 5j:S^pri>8»ttj^^^ yil'40 vU9ie»'iSalsl5:'v'H«idäri/|^a\k-kansa oli k e ^ ^ k x i n ;i^';6Öa j m ^ e ^ ja »irtbast^an "kplme ';sal -•$^,bo(i tai etteiÄmän vuodessa;"/ \sl t Maaseutuosuus^tmtlen .'r::' Joukkoon laskettifn myiJsliin-• farmäriSii ? ke^l' nimiset fpaloT^uutt^rltykSet^'/^ Unosuuskunnat;gpstotenkaat.ymp.Y .v^ I ,< \ ' Joulukuun 6' pnä pidettävissä Sudburyn kaupungin kunnallisvaa- I'' leissaon veronmaksajien edessä 'kaksi erikoisen tärkeätä kysymystä; ' l . On huolehdittava hinnalla millä hyvänsä, että tällaisessa huo-nsmatt «^wissatyöläiskaupungisisa;'saadaan valtuustoon ainakin yksi jär-a J^^^ Entisen valtuusmiehen Jack McCoolin va- ' linta 6n tehtävä, jonka toteuttamiseksi on peräänantamatta toimitta-f vaV Kaivosmiesten union paikalliset johtokunnan vaalit sitovat nio- |( nen työväenmiehen kädet^^ kunnallisvaalien aikana, mutta se ei saa iivinuodp^ sillä työväenliike sv larvitseCr puhemiehen valtuustossa ja jiirjestyneen työväen edustaja voi paljon auttaa kaupunkimme probleemien ratkaisua. ' '"^ i.^Kauan puhutun Sudburyn kunnallistalon (Civic Centre) hy-s^ sajäntperehtyä. Ilman muuta-o että tällainen kaupunki kuin : ^ 3 mikä^nyt ehdotetaan rakennettavaksi. Ajatus on hyvä j a yleiseen Yksistään nuorison ajanvietto-, urheilu- ja voi^ tällainen paikka on aivan välttä-niätön. • - r ' 'Sleidän mielestämme veronmaksajien- pitäisi kaupungin yleisetu-kunnallistalon raken- ;^tamista ja äänestää sen puolesta. Tämä ei suinkaari tarkoita sitä, että i ^ i m e r k i k s i Vapaus hyväk^isi tehdyn- suunnitd ^: : 1^^ Päinvastoin meistä tuntuu, että: näissä yksityiskohdissa; on ^padjoBr arvostelun varaa ja että veronmaksajien pitäisi arkailematta esit^'niistä seikoista mielipiteensä "kaupungin isille" ja vasta valit- ' tävall^' valtuustolle. • » ;:'rbeton1sta, tiilestä ja teräksestä. Se valmistetaan siinä mielessä, että ? siellä'*voidaan pelata koripalloa ja jääkiekkoa, sekä harrastaa luiste- : iuä>'katjnoluistelua ja rullaluistelua; siellä voidaan* järjestää sirkus-tilaisuuksia, karnevaaleja, kokouksia, au tonäyttelyjä, paini- j a nyrk- ^keilyltilpailuja. Siellä voidaan järjestää maatalous- j a kukkanäytte-lyjä; konsertteja, näytöstilaisuuksia. tansseja, juhlia ja näytÖ^iä.'-\ii-öettulen tietojen mukaan sinne tulee 4,200 yksityistä i&tuinpaikkaaja • •c-.»- ^ . * . • - - --- • , • • - - - . . , — _^ _ . . » TsKekkorslovaki^s^ Praha. — Sokol-^JärJ&töstä oh käynnissä olevan jiihdistuSaen-^^ tetlu 11.446 Jgs^tä.",9amaiia.'älluina: onjärjestdtiri otetth 98,000. u^tta'jäsentä, Joista smirin, ösa',oi\Iamma'ttir yhdiktysväkeä.' - '-'^ •» SokoUn Johtokunnan' äsl^ettäi;!! p i tämässä ! kokouksessa; ar^ok«iuinjkii-i^^ peästi urheilumaailniä^sa esiintsrviä kapitalistisia menet^^lä;- eäm. sitä, että seurat osta<vat ;ltselleen;i3aikapal-lonpelaajia. iJt!heUuläid£ätb/ tuUaah organisoimaan uuäeUemtMouVse^yoij si; suorlttaa_iuIevat .stiiiaef lehtÄvkn^^ sä.' ^noinalehtien " m^teiluiiälstojä sekä radiota^ ^J^^^^ .^yttädääh oikean: käslty^en • ieyittänllseksl * uirhel-hista. •' ' "^vt? ".^ ' aKun «sltetään -vglte vapaussodast^; seuraa-'kysymys: vapatissota mitä vasir: taani Onko tarkoitettu, että vuoden; 1918 sota taisteltiin kansallisen vapaU;^;; äen puoleäta vierasta, sortajaa, .vieras^;: ta'*hileliltyävaltaa,. s^^^^ taan? Vai onko tarkoitettu, että "valr: kol6ten''So: omistaviin-luokkien talsrf teltillä: "punaisia" 'sö. iybväenlUokkaa;> vastaan joka tapauksessa jjelastettiiii; maan ulkonainen ja sisäinen vapaus?' Tärkastellcaamme kumpaakin -väitettä; ' SäomirKuultti,.kuten turmettua, vuo^ desta 1809 vuoteen 1917 itsehallintoi-senai osana Venäjän valtakuntaan. i^OOrluvun i IcpuUc asti. supmella:; oH. tästä yhteydestä suurla-airieellisla Ja Henkisiä etuja:' se saavutti satavuotii, sen rauhan^uden. jonka aikana sen: ijtsenäisyyden^'edelly£ylKet kypsyivät: 18Q0-luvun loptCtä iähtlcn alkoi tsaristinen sortokauisi, j6kä ;vuoden 1905: ympärillä esiintynyttä lyhyttä keskeyi tystä lukuunottamatta jatkui vuoteen ige(7 saakka Ja joiika aikana meidän perustuslailllsst Ja kansalliset olkeiii temmfe" pyrittiin tuhoamaan. Vielä senkhi jälkeen; kun tsaarinvalta rnaa^"; liskuun vallankumouksessa 1917 ori-kukbtunut, Jatkoi vartaan päässyt porvari'älnen haiUtus imperialistista-poUtUkkaä: 'Mautta Jyrkkä'käänne t a| nahtui, kun LoSa^un vallankumous kukisti vuorostaan pöTvaristori ja nosti valtaan /bolshevlkklpuolueen Tjohta-; man työväenluokan. Öolsheviklt olivat alunperin johdonmukaisesti .edus-, taneet' marxllalsUi kansallisnuspoU-tllkkaa, Jonka mukaan e r i ; kansalll-i suukslUe.onr-yarattava ;mahdoUlsuus; täydeUteeert itsenäisyyteen, ja 4en Johtomiehet Lenin j^cv-Stalin olivat eri 'faX i t^ks^ä esUtäneet kanfefcma'i^^^ ^aani&iomen «senälsyyden E o l ^ j ^ i i , \ jfallankumouksen, .'Jäikem: ^ • ^ W t ^ i 'Ket'6nSW^. hallituksen.jal-liy^^ eni^Jn/eiikälsemä lJä«*i^Olrräan. ;ei}slmm^isena' ji^a^cista itepvaliöiV^-VeM iltt9i;-3-pnä;'l6lÄ tunnusti SUomen- itr seVi^isyyäen ja solmi maaliskuun^ 1 .pnäll9i8'Suomen Sosiallstlsfm-;Työ-, räen Tasa/vallaii- kanssa, .sopimuksen, Jonk^" '1 pohjana; oli se toslasfa; että Suomi okoleya itsenäinen ja suvereeninen tasavalta. Jossa suomelle luovu-teftlih' Petsamon alue. Sillä i)erus-tealla, «ttä osa Suomessa' olleesta'' ve-nkälsÄstä: sotaväestä' täisteil työväen pfi6teUä ~ osan västarhmatta luovuttaessa aseensa valkoisille, osan vihdoin pysyessä:' tapahtuinain puolueettomana syrjästäkatsojana — ei vuoden 1918''taidteliiista toki voiOa tehdä kan-salUsta'itsenäisyystaistelua. - • - «I « Entä Suomen •työväenliike sitten — oliko ^se ollut Sisäisen ja ulkonaisen vapautemme: Ja itsenäisyytemme tlel-lä^ Jöten vain sen aseellisen murskaa-massn' kautta vapautemme ^ja Itssnäl-syyf^ mme tuli turi?atuksl? >. BAOUI, PALHGSEN Tosiasiat puhuvat toista. Alusta alkaen: työväeiililkkeemme' asennoitui kaWlUsten:' Oikeulksiemme puolesta tsarisnahi •: sortopolitiikkaa vastaan, suurlakon kansallinen taistelu suori- -tet^Un sen johdosta^-ja siitä lähtien ty.öVäenliike tosiasIalUsesti oli kansallisen itsenäisyyspolltllkkamme'' kärjessä. Kevimnä 1917 sen -taholta ensi &eri-aniausuttUnrjulki Suomen itsef^ näisyyden vaatimus. <Kesäknun 15 a alkanut : sosdempuoluekokous asettui Suomen, itsenäisyyden v kan-ialle Ja eduskunnassa puolue pyrki n. 5. yaltalälUa'vkäytännö^^^^ inaan Suomen sisäisen'itssnälsyydeni Bo^hevikklvallankumouksen Jälkeen its^nälsyyskysymys tuli cdu^unnassa esiUesosiaUdemokraattieu; aloitteesta: a Joulukuun 6 pnä sosialidemokraattien ehdottainan.itsenälsyysjuliistiiksen sanamuota erosi por vaTllllsten hsrväk-symästä -vain siinä^ että se korosti -~ (jikein Ja kaukonäköisesti — sitä, että it?ei^yytemme on toteutettava yh-: teisymmärryksessä Venäjän vallanku^ moushaliituksen kanssa. |(psiallde-mökijaattieii Johtomiehet kävivät Fiör tatissa hankkimassa Suomen itsenäisyydelle: Venäjän hallitukssutunnus-tuksen Ja neuvotteluissa. Joita Suomen kansanvaltuugkvm&r kävi' Venäjän . kansankopoissaarien neuvoston kanssa; ae erlnomaisellatäidolla huolehti Suor men eduista mm, Petsamon kysymyk^ .2essä. Ajatus, että sosialidemokraa'^ tlnen puolue, Joka syntymästään asti oli puolustanut kansan syvien rlvierr etuja J a kohottanut valtiolliselle häyti tämölle. ennen syrjäytetyt kansanker-- fokset; olisi! toiminut: sisäistä vapaut-iamme, kansanvaltaa vastaan» on mie^ l^tömyys. V." 1917 työväenliike ajoi lliäjinta kansanvaltaa Ja samoin teki' ^kansanvaltuuskunta -1918; sen laati- ^tadä periistuslakiion demokraattisin; 'mitä J^omessa'ikinä on ollut» mis&än äktatuurlstä ei'voida puhua ermen-kuin ,_va|lankume3Jksen • ^^omahdusvain heessa. Iiorvarllimen; vapaussotamyyt^ '^'"ixJmahtaa'-Joka, i ^ t e e ^ a . -,1 Mutta Hötakän kysyä? *näten «sem<oitui'pori-i väÄsto itse; kysymlrksissa maamme s i säisestä Ja Tilkonaisssta! vapaudesta -Ja lÄenäisyydestä. \ . < ^'Sortovuosina porvarlstoh,, taantu-miikselllsinv osa^^'T^ piWue\;~. tiU«l myöntyvaöyyspolitil-: ^ l a a n ;:^tsa'risnUa--oin^ , m ^ a n . ~OsV taas'--penistU^lallllset pMolueet", aktiivlsettjä-passiivisen V ^ - tartonan: miehet --r'^ talsleif- työväenliikkeen - Tiinalla tsarls.?^' sdrtopoli-tiikkaa vastaan, ollen sen kautta'myös yhteistolmixmassa: VenäJ ättT vallankumousliikkeen kanssa, t Muttar sumrla» kon Jälkeen tiet'erosivat Ja erikoisesti-ns. aktivistit alkoivat'etsiä idl^^^ Ruotsista i a Satoasta,^t^keaitseIlM syyspolitiikalleen; • Jo maailman^- sodan aikana kohtalomme jääkäriliikkeen kautta ks^kettiin- keisarilliseen, imperiallstJseen: "Saksaän;^^-^ kuun vallankumouksen - Jälkeen suo-mettarelaisetja heihin l i i t t e e t muut taäntumusaine^et nojautuivat edel-len Venäjän r - nyt porvarjlUsen, mutta edeUeen- imperialistiseen, hallituk-seen vi^tusta?^::^^» itsenäisyysf; fjrklbiykslä Ja Jjaijia^vallan totutta-mlstäi^ estivät sen avulla vaVälainvoj-maantuld » Ja saivÄt^fe hajoittamaan-soslallstlen^ mmictoicen eduskunnan ja kun uusi porvarieriimÄilslömen eduskunta oli marraskuun j>pna kokoontunut^ voittoisa ponfatimnen ta anturat:s pkljastl täydelUsesfi dtemokratian .vas-: täiset päämäärän^^a^amalla lävitse kolmen yaltlonhoitajanjirjesteltoänV Vasta bolHhsVfk&Vällankumouksen Jälkeen porvarillinsa. taantumus-— suomettarelaiset ja alctlvistit nyt y h dessä . rintamassaa^ j;Yri^yi**y^y^ ajamaan maan itsenäisyyttä, mutta työ-yättUiiket^ javya^ljän vaHankumö-^ usta vastaan, :de>]ao}uratianva5:aissna' Ja ;imperia:Ustise^£j^I^an tuke^ Jonne iiaHltuksen päämies Svinhufvud jo marraskuussa.- Iptejtti: edustajansa interventiot! 'v^^Egl^^aan; Ratkaisevasi'von der Goltzm"rautaisen d i - Vlsionaii";avuPaivaBiOisct löivät maahan työväenvallahkumoufksen ja'saksalaiseen miehitysvaltaan nojauluen porvariston taantumuksellisin osi iiilain-pojan vastaus Vapauden opifyskirjoitukseen Pori Aribur,_^~. KurjoJtuksessani joka juliEistim Vapaudpn marrask. 27 pälTäa numerossa ininä arvoctehn näitä Järvien pään .suomalaisia,tai o i keastaan Vapauden lukijoita-^iltä välinpitämättömyydestä millä he suh'- tautuvet C3J:n, Port Arthurin ja lä-h; ss«l«no5iStojeni toimintaan.. Sanoin oljvani hämmästynyt, että vain •yritti pystyttää tärfne* kuningasvallan; joka olisi tehnjt lopun demokratian jätielstäkin ja alisfemut Suomen Saksan vasalliyaltioksl.- ;Kun siis porvaristoa on nimittänyt kansalaissotaa vapaussodaksi, ei se ole tällä vain pyrkinyt leimaamaan työväenluokan maanpetolllsekll ja vallankumouksellis'eii Venäjän: Suo-- n M U i Itsenäisyyden «hk^ajaks^ myös verhoamaan'taJlä myytillä oman . tosiasiallisen : maanpetoksensa ja keisarillisen , Saksah'"'imperialistisen sekaantumisen. ' ' ' • r Jos vapaussota-hirnitystä ylipäänsä, olisi käytettäva,,si*ih^ri'ollsi oikeus työväenluokalla, ei pprydi'istolla; Ravintolani isäntä selosta lat ovat kolonnee!' 'Kun keskiviikkona Saapm Ottawas-ta - uutlstieto,6ttäj ^^llnkustannlzkseS kohoavat yhä,' että •tukkukauppahm-nat nousevat Ja., ielinkustannusindeksi saavutti uuden ennät^fstason 158.6 pis. tettä lokakuun 1 pnaj nun tiedustelimme .paikallisen ^Kuluttajat-ruokalan Isämiältä i B . että voisiko hän antaa. joitakln+verrannollisia tietoja eri .tavaralajien hintojen kohoaa mlsmääristä. .-xi' r ~ tYoinkylläj.vastasijtoimeliasmr. K i vinen työnsä keskeyttäen, vaikka en olekaan nyt tilaisuudessa mitään ;.yk-sltylskohtaisempia 'Jr^^envetoja tekemään^ . M u t t a äsk^ttltin suorittamani lilkevertallut ;o*oittaYat, että nousu on hyvin epätasaista,; sillä esimerkiksi tomaattienhihta'on]nyt $5.65 laatikko Ja vvuohna^ 1944 sö; ojlvfrain $2.70 mutta ^herneiden hiriya lm nyt $2.45 laar Ukko ja V. 1944 se ol^$2.28. noin Vii;! jjros:nttia Vapauden lukir. jojsta kuuluu Järjestöön; Moitiskelin, myöskin Vapautta siita. etla se. min :harvcin tolmituskirjoituksissaan tei-^ roittVa lu'i:!jain3a mieliin CSJ:n tär-lEeyttä maanmieste.Time keskuudessa. Ehka:oim vääräsiä, ehkä-olisi pitänyt vai-t:i. Ehkä minun Ja toistsn Johtai.: vien tovereiden olisi; pitänyt .ensin' tutkia sydämemme Ja-munaskuumme; etta olemm£ko^ aina olleet oikeassa. Mutta en käsittänyt, "että nain olisi pitänyi, tehdä ennenkuin kehoitimme Vapautta euttamaaiv tämäh^ tilanteed' korjaamiseksi. Minä tiedän, että meii dän. työtavoissamme -0!i korjaamisen •^araa mutta en todellakaan tiedä, että m|ten' nuo epäkohdat Ja puutteelli-; suudct olisivat korjattavissa. Vapaus moitti ;Williami-poikaa Siitä kun>morkka.sin portarthurilaisia Vapauden lukijoita, koska nämä eivät kansoita tätä* paikallista C S Jm osas-; toa;. Vapaus sanao.ettäinämä ihmiset pvat hyviä..ja Uskollisia työväenliikkeen miehiä ja JiaislaiivallEkelvat kuui Inkaan jas.ninä osastoon. En tätä valtakaan, kyl a nämä ihmiset sitä ovatkin ja ovat varmasti lähellä meitä koska kerran lukevat Vapautta: Mutta eihan - näitä ihmisiä voida oikeastaan moittia, sillä syvhän lankeaa' 'iiieille paikallisille jäsenyydessä oleviile ja: myöskin Vapaudelle, koska sillä -ei ol^' lut vaikutusvaltaa tai halua 'sa^ada näitä ihmisiä toimintaan muk^än; Tosiasia on, että ajatuksen omäksumii' nen ei vielä merkitse mitään' ellei sitä; seuraa toljpilnta. Toimltuskirjoituksen lopusta lal-n::, an kysymjksen: ^ "Voisikohan 'Williami.p(>ika' alqit' taa muillekin kdytännqUistä esimerk- V'lä näyttävän, itssarvosteluun peruskuvan poliittisluontoisen, keskU-stelu»^ (mi^^sa Vapaus saisi täydin osansa)' siitä, että mitä pitäisi tehdä ja 'mah-^^ doUisesti tekemättä jättää. Jotta CSJ ja erikoissstikin Port' Arthurin 'osasto kasval-i .ia voimistuisi." Kysymykseen en voi vastata; Jos voisin niin en ky.sylsi neuvoa keneltäkään Vaan pa-: n''£<n hihat heilumaan Jasano^sln; että katsokaa nie täällä Port Arthurissa osoitamme teille tietää , . Mikäli itsearvostelu ön-'kysymykses-sä iliin kjllä minä ja toimetkin toverit ji;5maan e-ehdyljsemme. Mutta kan. ioituslstksutukiet voitte'Jättää käytt i matta. Ss^moln matoIs;sta maaa. mbta ylösnousut. Ne eivät ple sanon] ^tapoja enää nykyisessä kielen käj. tözsä, ne eiväl; paranna 'tjlaniiettj vaan pahentavat^ j^ta. Toivon km. tsnkin ettei toimitus ota tästä paliai. sesft J3 aroittahan makjaa samaUa ajj. talla. Willlaäni-Folka. * iviiliolkeuskokous iÖMlukuuiT 15 pnä toroiitossii t Toronta —'Täkäläinen CSvil Rights Union toimesta pidetään Lk." 15 pnj yleinen -kokoussiviihoikeukBlen puo-lesta^ Bathurst St;'Uidted-kirkon luentosalissa, aikaan klo 8.15 illalla. K^okouksen puheenjohtajana toimii CRU:n varapuheenjohtaja C. B. Mac-pherson ja johtavana puhujana öa YhdysvaltafliGlvil Rights Congressiä sihteeri,-! yhdysvaltalaisten .neekerien johtaja William'^ 'Patterson, joka' oh äskettäin palaimut Englannissa pidetystä v Ihmisoikeuksien Maailmankonferenssin väliaikaisen komitean ko-kouksesta.^;: Hän puhuu aiheesta "Kutka ovat ^vapauden vihollisia Euroopassa ja Yhdysvalloissa?", United Jewish People's Orderin johtaja Morris Biderman puhuu aiheesta '!Rotuvaino;Ganadassa — Buchenwal-dm aave" ja Civil Rights Umon rahas-tonJioitaja;'. Jack.Gowan aiheesta ."Mi. kä' op vapauden.hinta?'.* • Kaikki: asiaiiharrastajat ovat ter-vetulleet tähän kokoukseen. : Steep Rock saa viisi miljoonaa dollaria USA:n hallitukselta . Washington.Ontarlolainen stee; Rock Iroiif Mines," joka varustaa Yh dysvaltain rauta- ja terastehtaitf rantamalmilläi saa Vienti-^ Ja Tuonti-pankilta viiden miljoonan dollarii lainan kaivantonsa edelleen kehitt» nustä varten. Ilmoitettiin täkUäi .Yhtiön - aikaisemmin, saama viidei miljoonan dollarin laina ja uusi sä. mansuunjinen'laina on järjestetty sl Entä muut-hlnnafeft \ iVastauksena v^i't^hafnj> kysymykseen haästateltävammeiä^tti ystävällisesti seuraavia vertau^ia 1944 Maissi '.$2^6^ Rusinat Munat . . . . . . . . 9.96 Lohi , .1^ Raavaanliha . . , Ai Sianliha .19 Kahvi 3^ Tomaattlmehu ..2.2} Shbrtening .....9.62! •.••'-1 Nämä kaikki ovat) Valikoimatta esi- ——^—^rm- (linnoista: 1948 $4.17 laatikko 7.50 " 15.00 ' " . .42 pauna .32 *" • - .35«j " : .551/^ " 3.28 gall. 17.3850 p.' sanko olemme Icöettanut löytäa^Z-iomlaklii heikkouksiamme mutta^emme ole iiH-' ta kaikkia löytäneet, ja siksi emme Ole noita: syitä voineet poistaa. Siinä on-', km pulma miksi emme ole kyenneet ianiOittamaan Port Arthurin osastoa; Mutta tästä •kyseessäolevan osaston kansoitusl2tkauksesta voin sanoa, että ei yksinomaan Port: Arthurin osasto-ole kansoituksen tarpeessa sillä.on olei massa muitakin osastoja, jotka' ovat sÄi tarpeessa paljon, pahemmin kuin Port Arthur. Siksi aloin keskustelim ja kehoitan, että ^Vapauden lukijat-sellaiset jotka eivät' Ole CSJ:h: Jäse^; nyySessä kirjoittaisivat tästä kysy-jmyksestä mitkä ovat'ne syyt, joiden takia he ovat syrjässä toiminnastamme. Tämä' ehkä auttaisi meitä kor- Myll^VOltOt • ten,etta'Reconstruction-Finance Corporation on saanut kaivantoon $10, 000,00.0 ensimmäisen kihmityksen. Lai n^t on? maksettava vuoteen;J960 men-ne.- sa.^ Uuden lainan varat, käytetääp toisen malmilaakion kehittamiseei •tuotantoasteelle, jonka Jälkeen kai varmra': arveUaan kyk^eyänvlä^että, inää^- Yhdysvallolh&i lähes kolme mii- Joonaa tonnia rautamalmia -vuos^ttaia Kaivannon rautamalmi- on hj^yää •silla sen rautapitoisuus on yli 55 pro-! senttiä; .ja sen r i k k i - ja: fosforipitoisuus on perin alhainen.: Iliihtoharjoitukset Puna-armeijassa Moskova.— Armeijan sanomalehti Punatähtf on keholttanut ryhtymään voimaperäisiin hi 1 h toharjoituksän Punaisessa:^ armeijassa; Kehoitus julkaistiin lehden tolrnitusklrjoituksessa. tettyja tukkuhintoja, selitti mr. K i v i nen ja sanoi niiden osoittavan yleistä hnjaa "hintarintamalla". Mutta parhaita vertailuja voisivat antaa jotkut perheenemäimät, jotka havaitsevat entistä vaikeammaksi budjettinsa tasaamisen, sanoi hän.- - :''•.'-' . ": •.:',:'_":• —:•'•-"••; • , : Toronto, -r- Maple Leaf MUlmg Corn puhdas voitto- oU viime helnäk. loppuun päättyneeltä tilivuodelta $1,539,- 602, verrattuna $1,165,026 edellisen vuoden aikana. Tuloverojen maksamista varten varattiin $1,044,000 verrattuna $1,488.000 edellisen vuoden aikana. PÄIVÄN I^AKldA Suomen itsenäisyfs ja työväki N lisäksi 2,000 seisomapaikkaa. Myöiienimin lisiltään vielä IjSOO istuinpaikkaa.,/ Suunnitellun liiislii^^^^^ pinu-ala on 85x195 jalkaa ja rakennuksen koko ön'260x281 jalkaa. ^' SeJVä^ön, etta tällaista'laitosta tarvitaan Sudburyssa.. Mutta tämän^kunnäjiisla^^ asia, jota sietää edelleen harkita.'' bnaryioitu^eitä jos ny/; otetaan ^700,000 laina ja sen jälkeen kerätään liikelsitqksilta ja yksUSlIta .$500,000 niin raken-nns tulee maksetuksi.*^^^ ' nällistalo on- suunnitehu: i(sel4^ pohjalle.^ r Mutta_ epäilyttävää on; tulcsekötämävrakefln^^ hintojen-vallitessa? Ennenkuin tätä taloa ryhdytään v. 1949 rakentamaan on saa^va myö&ta\4etVsiitä," ett6i'kn:hinta nouse kaksinker-' bisfeksi/;kuteh; väit*tääh^ eräisÄv kaup^ ' Toinen jäsittehkirt tärliiin seikka.oii^se, että Sudburyn iaqpun-, gin pftää saada inää^uiitähajlittt^^ apurahaa tätä rakennusta varten. Aieiliesänot^äpeehp ettei nlaak^ muidenkaan kaa- - punkien kunnailfetaloj^^aviist^ut.v^^^^ muussa kaiipuh- • gr^a ei -ole sellainen: tilamjevkuinrtäällä,;^^^ suurin ja ratkaisevaa osuutta vievä t«ollisuuslaUos(Wo) ei maksa lainkaan kunnallisveroa. ' O n vain.oi,k0us>ja kdhtuU3,.eltä;mäakuptah^ Odoiiicolta perimistään VerotuloisW^^^t misek^i. - $it^n/päästaisiin;4Jienemmällä velalla jaksamalla säästyttäi* siin kohtuuttoman suurestäfkerjdukampän mitä nykyinen suunnitelma ed^llyttää.J-N^^ että ne "<m yaa^^^ isl^en 'tietoonj veronmaksajien' s^^ kannätfaailämän kunnallistalon raItennuse]>dotusta! '/ "\ ' ' ^ . - • • , Heti kansalaissodan jälkeen^ otti Suomen poi^varisto Jkädnlniin yksin- «olkeuden: itselleen. Suomen • itsenäisyyspäivään.^ Sen, taholta kyllä, ke-holtettlln työväkeä .osalllstumaah itsenäisyyspäivän (Viettoon, mutta ;-poi-- variito soitti pääViulua ja antoi näille juhlille i>ollIttls€n'värin;' Viipyi pitkän alkaa reimenkuin järjestynyt:: työv^estö^^ rupesi järjestä-määiv; S^Wii;itsenälssysjiddia^:v9U hea. tietysti oli; syyiiä v; loas k a i ^ - laissodak[vaikutus Ja liidas poliittinen orientoituminen. ;. On aivan i pälvän-selvääi ,että'> Jos kukaan «n taistellut rehellisestir suomen ^itsenäisyyden puolesta;ulin SB; ön; Juuri Järjestyiiyt työväki. > Silloin kun kaikkein ^mustin mustasotnialainien vainoainiskaust re. holtti Suomes5a;:suom'ettarelalsetjnuo-llyät'tsaarlnsaappaita. Yksi'merkillisimpiä -ja -kaikkein selvimpiä tapauksia .todistamaan Suomen-:, 'järjesty- 'neen työrväen. kantaa maansa itsenäisyystaistelussa » tuli esiin - kun Suomen eduskunnalle' v. 1910 esltettUn. Venäjän taholta yleisvaltakunnallinen lainsäädäntö. Jonka hy.väksynimen olisi} merkhanyt Suomen viimeisenkin aiitonomian rippeiden menettämistä. SlUoin piU ' Tijö MäkeUn Suomen eduskunnassa kuuluisan puheensa, jossahän ilmaisi ..Suomen J^rjestsr-neen. työväen tniellaloda' Suomen riippumattomuuteen nähden. Koska. tär män -lain hyvSkSjoni ien olisi .tehnyt Suomen kokona^^n i i ppuv^iseksi Venäjästä ja hyvityk^ek 1-tarjottiin Suomelle neljä palkkaa 1^ Itakunnan duumassa/ niin han.h^p nautti,tästä terävästi: , v. I , "Mtoulla on,ykultfenkin vissit syyt otaksumiscen, etfc^t vaikka -tuo hinta olisi -monin kerroin;Aiurempi, ei yksikään kunf}on.' kansalainen \vaihtaisi siihen maansa oikeu^ ia; Me siis työnnämme aikanaatPtar ouksen takaisin, j a lisäksi huomauttanee ainakin vasemmisto, tässä päuskunnassaj että Venäjän hallitus, 'jos se tahtoo saada^ duumaedustuksen monipuolisemmaksi; voi siinä subtee?|a,ryhtya uudistus-puuhiin keisarikuj^^ rajaln sisäpuo-; Jella. sillä siellä löytyy laajoja kansalaisryhmiä. Joilta tämä oikeus on riistetty yhtä häikäilemättömästi kuin nyt aiotaan rilst|^ fti;^dän olkeutem-, me, J a toisia ktmSaiaiäfyhmiä; jöUIä.el koskaan 0I& ollutkaan tltä oikeutta. Huolehtikoon hallitus ensinnä tämän-velvoUlsuutensa käyttämisestä j a kohdistakoon vasti'- sefl jälkeen • huolenpitonsa siinä suKteesll^ melhm. Silloin saattaisi; tehty ,,tarJ9Uf, kenties, herättää täälläldn myötätuntoista mle-lei^ kllntoa, slUll'<sfiKfö sisältyisi siioin mahdollisuus päästä lähempään kosketukseen Venäjän kansan kanssa. johon ms olemme _ ajna^Dyrkineet - ja johon me edelleen pyrimme." .Taman jälkeen hän selosti yleisval-: takunnallisen lain hyväksymisen seu-. rauksia Ja.kuinka se vtolsi-rkansalaisr vapaulcsisn rajoituksia ja slvlstystol-imnnan lamaantumista j a : sanoi, va-- .^olttavastl: "Sitten kun tämä historiallinen rosr voys; . on -itoimeenpantu, katkeavat meidän suomalaisten taholta kalkkj ne siveelliset siteet keisarikuntaa-f koh-t3Win, joiden eheänä säilyttämisestä me olemme olleet melkeinpä lilankin kuu-haisia..." Näillä sanoilla hän tulkitsi kauno^ puheis-estl Suomen järjestyneen työväen kannan aikana; Jolloin porvariston oikeisto vehkein tsaarin Ja hänen Suomessa olevien, . virkamiestensä kanssa Suomen kansan Itsenäisyyden viimeistenkin jätteiden myymisestä. Puheensa lopussa sanoi tämä työväenliikkeen veteraani seuraavan Jo njrt toteutimeen ennustuksen: ' "Katkeramlellsyys Venäjän hallitusta ja vallanpitäjiä kohtaan, palsu-koonpa se miten suureksi tahansa, ei saa meitä konsaan unohtamaan sl£ä tosiasiaa, että Venäjän kansa, huolimatta hirveän raskaista taakoistaan, on antanut ihmiskunnalle sivistysarvoja, niin suuria, että ne tulevat aina mainittaviksi sillofai, kun mataltaan inhimillisen kuTtuurin* suurimmat ennätykset. Tuossa: laajassa valtakunnassa asuu vapaudenhalulnen.kansa, joka kahleista^ huolimatta on tuon tuostakin/ kantanut sumia Uhreja, va-^ pauden Jumalattaren alttarille. •: Me emme tule suinkaan koskaan unohta-mellle suomalaisille joltakin levahdys-hetkiä ja pakoltfanul Venäjän halfl-tuksen jolloinkin myöntämään meille joltakm olkeiiksia... 'Me -tiedämme ja: oleimne elävästi vakuutettuja: silta, että tämä sama kansa, jolla-ei ole mitään osaa Venäjän hallituksen -iosvosiiunnitelmlssa, tulee;kerran, kunhan se itse vapautuu sortajistaanv antamaan meille sen, minkä Venäjän hallitus nyt meiltä mahdollisesti vie. Venäjän hallituksen ja valtaktinnanduuman pitäisi tarkoin miettiä, koituuko Venäjälle •kunniaksi tämän taistelun ilmiliekkiin päästäminen —'täm^n, taistelun, Josta Venäjän valtiomahti ei tule'10- pulllsena voittajana *6elviytymääiL" / Kun' muistaa tämän puheen ja sen pelottoman taistelun Jota Suomen Järjestynyt työväki kävi Suomen itsenäisyyden puolesta, niin t ä y ^ kysyä: Onko Suomen Järjesjynyt työväki oikeutetumpi juhlimaan 'maansa itse-maan, :että tämä- sama kansa: on Jopa suorastaan verensä hlimalla ostanut nälsj-yttä kuin porvaristo, Joka nuoli ensiksi tsaarin ja sitten Hitlerin saappaita? On^rmasti; ' - J03_iSuomen.- poliittisesti >valveutu-nem osa, Johon myöskin Yrjö Mäkelin kuului, on txmtenut kimnlollusta tsaarin sortamaa kansaa kohtaan, joka lopuksi mursi kahleensa, niin el se suinkaan merkitse itsenäisyyden pettämistä. Se osoittaa oikeaa poliittista suuntautumista koska Neuvostoliiton kansa on antanut Suomelle Itser näisyyden j a vielä pelastanut sen Hitr lerin öt-Juudesta. (Muistoie^' kaakki nämä historialliset tosiasiat edistysmieliset suomalaiset kaikkialla viettävät Suomen itsenäisyyden 31-vuotlspäivä9. — Uoti.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 4, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-12-04 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481204 |
Description
Title | 1948-12-04-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
JLauantama, jouluk. 4 p-. ~ Saturday, Dee. 4
i4»
M secosd efauat xnall 1^ tbe Post
inbundftTB emi Saturday^by Vapaus
»ibUSbiDg Company Ltd^ at too-im
mm Bti Vf^ BudbuxyrOnt., Canada,
TelepJaonec: Sustness Office
Editoria} OfUce 'MZfö. Jy!)Bii«K«r
£LVul£si. EditQrW.£3Uttoa. SflaUUa^
addfeag So% ^ . Sudbiay, Ontario,
Adver^lBtoig ratea «ipan sppiiataSZ
Traoslattos free of «baiKe.
TZLAUfiBINlXAT; _
Canadassa; l vk, 6M 6 kk. 325
Skk.2J0O
XbdysyaJJoissa; J vfc 7J00 6 klt 3JB0
Suomessa: j vk. 750 « Mt 455
Suomen itsenäisyyspäivä ^
I ' \ Ensi maanantaina, joulukuun 6 pnä tulee kuluneeksi 31 vuotta
1^ siitä jolloin eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi. Tämän historialli-
{,' »n tapaht^inMin kunniaksi vietetään joulukuun kuudetta päivää Suo-
, inen. itsenäisyyspäfvänä. \ \ i
r 'Muistaa myös sopii, että Neuvostoliitto riensi ensimmäisenä tun-äustajnaan
Suomen k^^ itseijäisyyden, vaikea suomalaisille on
^ - lupHl^v^^p sokais^n^ii'i^^^ vai-
J h l ^ U i ^ t i yritetiy kuvata sosialistinen naapuri 'Suomen verivihoUi-
^ seksi'^ Historiallinen tosiasia kuitenkin on, että heti kun eduskunta
> Oli'3l vuotta sitten yllämainitun tärkeän päätöksensä tehnyt, Suonien
|tpryanlli»pt piirit riensivät hakemaan ulkomaista tukea Englannista,
^^ksasta,' Yhdysvalloista jne. mutta kuten tiedetään, saivat silloin
v£rral'taUi kylmän vastaanoton. Tilann^Suomen kohdalta oli silloin
^ Verrattavissa hyvin pahjon siihen'kylmäkiskolsuuteen, millä n.s. Fänsi-
.-vailat^iiyt'suhtautuvat Isradin tasavallan tunnustamiseen,'
; ' Sliksi sitten n.s. '-länsivaUaf silloin suhtautuivat niin kylmästi
^'"*''piei?^n^ Suomen" itsenäisyyteen? Yksi,syy epäilemättä oli se, että
fiflimiosin naisten
pfukuun l l i ^ä
ke.hon toiminta oJJut vliroe atÄOl-aa
koko vjlka:^ta j a olemme saaneet
a^lat silbes kuntooni, että voimme
pita^l Iltaman tJt. 12 im^ OkaokkUii
130. . . '
: Iltaman ohjelnussa on mjn>-i)Uiat-:
tain Buomestä ^i^aatu' yksinäjrtö^
JiinanLTen^ap^ kirjoittama Myt^l?
mä "Vairtamyrkky". KOikaiedö^paär
kittu toisslla palkInnollar17itä^F:^en
JO sIKä päättäen olla katsa«Öi?h ar-vofcen,
Saapnkaäiuirf'1^^^
nlln"jähelta feulii kaukaakin.' -^Nfytel-män
lisäili oifVlioä'mäuta&n/o^'
jeimaa, •: esimerldksi ^^irikofsnumä^
Ruusa-tädlliä, seifainen ^'j^Vei ' y % ' '
maahkäaii' ole nillJä Inalm^iieii^esi-
: ' Muisiakga siUoiR. saapt^' < suiprena^
Joukkona haallll^ sUl^' t^inä 'on^Vas^
to^en obyelmaUlaisuu^^^^^
tämän syksyn aikanaT Joten^oaenkln
Vuoksi odotamme kaikUtaityvHä^kan^
natusta. v .
KirJ. ISaoul Palmgren
Nolo 30 vooden a|an on Soonu»
kansan alvdUilö fskeUy' fcftsttystä»
ttmnoOm 19fi,l{ansalalssot» «U
'^apanssofa". Vasfalaoseen äänift
veliiile^^ffimal;
nie&eftt^[yksaiomäan^
fceen taluiito — Ja mitä aattoivaf!*'
Manj^|u|i^seiJehtikbjotNkMt4aL
kiriasetkaan, Sitn tolsdta poolen
kalkin ^ Tilallisen propagandako.^
neiston luänolJi, koko ^ lumajlfa^ii
kasvatits^rjestelmän voimalla,
. tm:ei^mill^nhmnalla myönnä Suonielleitsenäisy^ ^ ^
' raattinen^' Kerenski kuin despoottinen tsaarinvaltakin olivat osoitta-
\ jieet, et|il vanha Venäjä halusi pitää Suomen""omanaan'!. Länsivallat
, eiyatiMeisestikään Halimneet vaikeuttaa porvajriston vallan palautu-
^&itaArenajiUlä. Mutta^Arajaa kaksi kuukmitta-Lokakuun suuren val-
; lankuniojiksen jälkeen Sosialistinen I^euvostotasavaltojen Liitto teki
>: r^uomelle täyden itsenäisyyden. Neuvostoliiton kansankomissaarien
yjieuvmtoxi ensimmämen puheenjohLajn Vladimir lijitsh Lenin ojensi
^ h l i j ^ n saapuneelle Suomen hallituksen edustajistolle historiallisen
' ?|i?nka sisältönä on: . , ' ' ' "
tauksena .SiTomen hallituksen pyyntöön, joka koskee
PfP^i^lSuomen tasa vai Ia n itsenäisyyden tunnustamista, päättää Kan-
^"•i/' sankomissaariten Neflvosto — vedoten kaikkien kansojen itse-tnääräämisoikeuleen—-
antaa Neuvostojen ^^^^^^
jKeskuskomitealle ehdotuksen: "
'*a) = tunnustaa Suomen tasavallan valtiollinen riippumattomuus;
b) järjestää' yhdessä Suomen hallituksen kanssa molempien
maiden, edustajissa, erikoiskomitca, jonka tehtäväksi annetaan
niiden ^kaikkien käytännöllisien toimenpiteiden suoritta:
ininen, jotka johtuvat Suomeri eroamiiestä Venyjästä."
'^ällainen on koruton' totuus Suomen it£fenäisyydeslä. JVfutta
- Suojnen,porvaristo, joka jo suurhUiölh aikana ja $aas v. 1917,eduskun'
{ nan hajoittamistapauksen yhteydessä osoitti pelkäävänsä eiiemmän
' ; käedu^käntansa kafutta niin,^että v. 19JIS lokakuussa päätettiin kutsua
.Suomeen saksalainen kuningas ja alistaa juuri itsenäi^^tynyt Suomi.
- Saksan vasaUimaaJcsi. , ' '
V'^ Totta luonnollisesti on, etta Lokakuun suureen vallankumoukseen
.asti, Suomen kansa kokonaisuudessaan, yksityisiä tsaarin saappä(an
;«?jiuol|joita lukuunottamatta, taisteli mH
;\;sfiaämmin kansallisen Vapautensa; p
.Vissa vaiheissa vain Suomen työväenluokka ja työtätekevä (alonpoi--
T^v £aisto .030^ Hiotettavaksi patrioottiseksi voimaksi, jotävastoin
KKipdryaristo karttoi taistelua ja" pahimmissa tapauksissa pakeni suin päin '
'~ viholiisel» leiriin. Kuluneet 31 vuotta ovat edelleen tähdentäneet tätä
¥ f tosiseikkaa j a joka päivä käsitetään entistä selvemmin,' että Suomen
. l^nsan vapauden ja demokraattisen edistyksen lujimpana linnakkeena
' on ollut ja.on edelleenkin sen militanttfhen työväenliike liittolaisineen.
' Kaikista vastuksista ja/vaikeuksista, vieläpä Fagerholmin johta-ivniasta
J a porvarien tukemasta vähemmistöhallituksestakin huolimatta,
:; :7 j^^^ voiden ilomielin todeta^ että Suomen kansan
;Äedes»^;9^ missä kansa on maansa tor-
(:%dellisetta isäntänä ja nauttii tasa-arvoisina suomalaisina tieteen j a tek- *
] :^niikan run3aita tul^
/ täkin laulaa: *'0n Suomi köyhä ja siksi jää . . . "
.'Meillä«n ennen jofljti^
kin ylsinen tilaisuus, nimittäin käsi-työmyyiSiseti:
Jotka pidetään Jpuluk.
18 päivän iltana. Meillä on paljon by-viä
käsitöitä valmima. Joten kaikkien
kannattaa tul|a katsomaan, •paljon
seUalstskln mikä ^öpii .JotäulaKJäk^i-kJn.
' ' '
Muistakaapa siis saapua: myyJäJsim'
kannattaaksenne-.k^^omme''toimin'-
taa, joka on - tullut heijcommaksi ktm
Joukkomme A^&hsnee^submaiäistehslir^
tyessänäiltä mailta'mutialle;-Kaikesta
huolimatta yritämme vointlmme
mukaan Jatkaa työtääune; niin virkeästi
kuin ^se on mahdolilsta.
Parhain-Joulutervelsli^' kaikille: V a pauden
lukijoills, kerhon puolesta M .
K.
^ netlomicjif solien jälkeen oh objek-tUvtacmp)
%!klitta vuosien 1917^'
.E^ät taalat ofrat saattaneet kä-
.1 läteUä ii^tä. oodissa valMsa Ja myös
, koulojen ;oppjklrJoissa on suoritetr
ta erältä asiallisia korjauksia.
I
Ontarion maatatous-osuuskunnat
myivät
f ""-'iiii '"'^ - ' 1 * ' -.i^-..
m mnj. arvosta
Toronto. — Ontarion maatalouso-suu^
uhtien'* myynnit ^ lcoho'blvaf - vuosien
'l946--i47/sesongin"aikana kaikkiaan
$79^,349, 'ilnaoittaä "maakunnan
'vmaa^aldusministi^rlöv Tilastot
koskevat kaikkiaah. 228 7 osuuskuntaa.
Jotka, mj^vät' farmarien 'tuotteite
markls^nÄ; hanläivät'h«lle"-tafvl^
Sudburyh kunnallisvaalit
leen 6j5,553' JäsentöVJoista Sl^T^, oUai:
Ulvisia osuuskuntfUn'l^ntättaijlä; ^J^^
uiä! bsuuskön&'^^^^pa!v^^
kaikkiaan 4,13b Ii$i]^4^ViC^tius'k^
i o l j t ^ j l e n-llä^ViSli'^^*^?^
vuoteen J a 5j:S^pri>8»ttj^^^
yil'40 vU9ie»'iSalsl5:'v'H«idäri/|^a\k-kansa
oli k e ^ ^ k x i n ;i^';6Öa j m ^ e ^
ja »irtbast^an "kplme ';sal -•$^,bo(i tai
etteiÄmän vuodessa;"/ \sl t
Maaseutuosuus^tmtlen .'r::' Joukkoon
laskettifn myiJsliin-• farmäriSii ? ke^l'
nimiset fpaloT^uutt^rltykSet^'/^
Unosuuskunnat;gpstotenkaat.ymp.Y .v^
I ,< \ ' Joulukuun 6' pnä pidettävissä Sudburyn kaupungin kunnallisvaa-
I'' leissaon veronmaksajien edessä 'kaksi erikoisen tärkeätä kysymystä;
' l . On huolehdittava hinnalla millä hyvänsä, että tällaisessa huo-nsmatt
«^wissatyöläiskaupungisisa;'saadaan valtuustoon ainakin yksi jär-a
J^^^ Entisen valtuusmiehen Jack McCoolin va-
' linta 6n tehtävä, jonka toteuttamiseksi on peräänantamatta toimitta-f
vaV Kaivosmiesten union paikalliset johtokunnan vaalit sitovat nio-
|( nen työväenmiehen kädet^^ kunnallisvaalien aikana, mutta se ei saa
iivinuodp^ sillä työväenliike
sv larvitseCr puhemiehen valtuustossa ja jiirjestyneen työväen edustaja
voi paljon auttaa kaupunkimme probleemien ratkaisua.
' '"^ i.^Kauan puhutun Sudburyn kunnallistalon (Civic Centre) hy-s^
sajäntperehtyä. Ilman muuta-o että tällainen kaupunki kuin :
^ 3
mikä^nyt ehdotetaan rakennettavaksi. Ajatus on hyvä j a yleiseen
Yksistään nuorison ajanvietto-, urheilu- ja voi^
tällainen paikka on aivan välttä-niätön.
• -
r ' 'Sleidän mielestämme veronmaksajien- pitäisi kaupungin yleisetu-kunnallistalon
raken-
;^tamista ja äänestää sen puolesta. Tämä ei suinkaari tarkoita sitä, että
i ^ i m e r k i k s i Vapaus hyväk^isi tehdyn- suunnitd
^: : 1^^ Päinvastoin meistä tuntuu, että: näissä yksityiskohdissa; on
^padjoBr arvostelun varaa ja että veronmaksajien pitäisi arkailematta
esit^'niistä seikoista mielipiteensä "kaupungin isille" ja vasta valit-
' tävall^' valtuustolle. • »
;:'rbeton1sta, tiilestä ja teräksestä. Se valmistetaan siinä mielessä, että
? siellä'*voidaan pelata koripalloa ja jääkiekkoa, sekä harrastaa luiste-
: iuä>'katjnoluistelua ja rullaluistelua; siellä voidaan* järjestää sirkus-tilaisuuksia,
karnevaaleja, kokouksia, au tonäyttelyjä, paini- j a nyrk-
^keilyltilpailuja. Siellä voidaan järjestää maatalous- j a kukkanäytte-lyjä;
konsertteja, näytöstilaisuuksia. tansseja, juhlia ja näytÖ^iä.'-\ii-öettulen
tietojen mukaan sinne tulee 4,200 yksityistä i&tuinpaikkaaja
• •c-.»- ^ . * . • - - --- • , • • - - - . . , — _^ _ . . »
TsKekkorslovaki^s^
Praha. — Sokol-^JärJ&töstä oh käynnissä
olevan jiihdistuSaen-^^
tetlu 11.446 Jgs^tä.",9amaiia.'älluina:
onjärjestdtiri otetth 98,000. u^tta'jäsentä,
Joista smirin, ösa',oi\Iamma'ttir
yhdiktysväkeä.' - '-'^ •»
SokoUn Johtokunnan' äsl^ettäi;!! p i tämässä
! kokouksessa; ar^ok«iuinjkii-i^^
peästi urheilumaailniä^sa esiintsrviä
kapitalistisia menet^^lä;- eäm. sitä,
että seurat osta |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-12-04-02