1948-10-23-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
&m 2 Lauantaina, lokak. 23 p. — Saturday, Oct. 23 CUBEST¥) — Independent Labor Teleptumes: Bualseai Otflee 4MBU. EdJtorlal Office 4-4265. IStaiaea addresa :BOX 69. Sudbaiy; Ontario. tabllshed Nov, etb 1917. Autbodzed as cecQnd class mail by tbe Post OfZice Department, Ottama. POIK. lUbed tbrice weekly: T u e s d a y s» TbUTBdayB a n d Satordays by Vapattd I>ubll8ta1ng Company L t d ; at 100-1(B tam S t W . , Sudlmry, OnL, Canada. Adverttoiag rates gpon. agpiicaoon. Tranalatlon free of cfaaige. " j "XILAUSBZNNAT: Cahadassa: i vk. 6X0 6 kk. 325 3 kk. 2 ^ Yhdysvallotea; 1 Vk. 7 i » 6 kk. 3Ä0 Suomessa: , . i vk. 7 ^ 6 kk. 425 .1 ^Yhtyneitten Kansojen päivä'' Huomenna, lokakuun 24 päivänä vietetään Y K : n kolmatta vuosipäivää, jorfca alunperäisenä tarkoituksena on s^, etö tehdään maail- " nian kansoille tunnetuksi Y K : n ylevät tarkoitusperät rauhan hyväksi. Yleisesti tunnustetaan^ että Y K on se kansainvälinen orgaani ja yleismaailmallisesti tunnustettu auktoriteetti, joka yksinään* voi rau-. han vakiinnuttaa. Samalla kuitenkin tiedetään, että vomjakkaat ja vaikutusvaltaiset piirit Wall Streetin johdolla yrittävät murskata YK:n ja pakottaa vertavuotava ihmiskunta uuteen ja entistä tuhoisampaan niaailmansotaan. ' -> ' Tässä tilanteessa-ylimalkaiset iskulauseet ja ylisty^uheet Y K :n puolesta ovat miltei yhtä tehottomia kuin ovat yksipuoliset ja tykkänään aiheettomat palopuheetkin "punaisia" vastaan. Mitä tarvitaan on* se, että tutkiskelemme omaa minäämme ja katsomme, mitä on ;: : omassa povessamme. Vasta silloin olemme tilaisuudessa näkemään, w ölenmieko me kansakuntana tehneet oman osamme YK:n; edustaman jrauhan ohjelman hyväksi, vai ilmeneeko kansallisissa edesottamisis-samme sellaisia piirteitä, joilla on taipumus ja tarkoitus vaikeuttaa YK:n toimintaa kansainvälisen rauhan hyväksi, - Ollaksemme rehellisiä itsellemme ja muille me emme voi kansakuntana kieltää, sitä, etteivätkö jotkut johtavilla paikoilla olevat po-litiikkomme ja ^van liian monet sanomalehtemme ole omaksuneet -"pessimististä" Tcantaa^ YK: n mahdollisuuksista ja suosittelee ' sekä Y K : n sivuuttamista että alueellisia puolOstusliittoja ja jopa suoranaista sotaakin Neuvostoliittoa vastaan. Sotaisten puheiden lisäksi on nähtävissä vissejä käytännöllisiä ^ toimenpiteitä joita ei voida vilkaimmankaan mielikuvituksen avulla 5 r sanoa asiaa edistäviksi. Yleisesti tiedetään, että aseistautumiskilpailu ei auta rauhan vakiinnuttamista, vaan sodan valmistamista, Kai-i kesta huolimtta Lontoosta tiedoitettiin viime keskiviikkona, että Britannian imperiumin dominioiden pääministerien salaisessa istunnossa oli tehty päätös p.o, maiden sotavoimien lisäämisestä, Tiedoittaes-saan tästä päätöksestä New York Timesin kirjeenvaihtaja Herbert L, Matthews sanoi: "Kirjaimellisesti se tarkoittaa maailmanlaajuista f; ;?uudelleen aseistautumiskampan^ milloinkaan laske Britannian imperiumissa," : Jos yllämainittuun uutiseen voidaan luottaa, silloin on ilman > muuta selvää, että Canada osallistuu kansainvälisen aseistautumis-kilpailun järjestämiseen mikä ei voi^muuta kuin horjuttaa rauhan pe- ^ uuden sodan, ellei aseistautumisen asemesta ryhdytä toimimaan aseistariisumisen hyväksi. ^ ^^^^^^ ' A ^ ^ että sotaisimmat torypolitiikot vaativat liittohallitusta kaksin kerroin lisäämään puolustuslaitoksen menoja, vaikka ; Canada kuluttaakin Jo asevoimiensa hyväksi noin 12 kertaa enem- Tämä tarkoittaa, että sotatarkoituksiin menee jo tasaluvuissa pöhuen $1 milj. jokaisena arkipäivänä! Puolustuslaitoksen hyväksi käytetään paljon enemmän varoja mitä hyt myönnetään liittohallituksen toimesta terveystarkoitukseen. t^^^n V jo monta kertaa enemmän :^ :wmitä liittohallitus myöntää asuntojen rakentamista varten veteraaneilla ja kolme kertaa niin paljon mitä käytetään sotaveteraanien eläkkeiden maksamiseen! Jos me kansakuntana aiomme rehellisesti ja todella rauhan edun ;:tmukaisesti huomenna viettää Yhtyneiden Kansojen päivää kuten suuret kansanjoukot menettelevätkin — silloin meidän-velvoUisuutem-offl6 on päättävästi sanoa; että Wall Streetin rahapösöjen johdolla ke- T liitetyssä kansainvälisestä sotapolitiikasta on tehtävä loppu. On päät- * tävästi käännettävä suunta"'YT<C: n viitoittamalle rauhan tielle, mikä V vaatii ystävyyden ja yhteisymmärryksen kehittämistä maailman kaik- ; kien demokraattisten kansojen.välillä, sekä sotalaitosten pienentämis- .V tä ja kansanjoukkojen elintason-kohottamista kaikkialla maailmassa. ' Tätä rauhan politiikkaa ja Wall Streetin sotapolitiikasta luopu- ^:mbta vaatii ensikädessä oman maamme, Canadan etu, sillä sotapoli- • tiikka ei voi aiheuttaa muuta kuin suurta verokuormaa ja elintason alhaalla pitämistä jo aseellisen rauhan aikana, sekä sanoin kuvaa-omattomia kärsimyksiä sodan hävityksen keskellä, mihin aseistautu-rmlskilpailu auttamattomasti ihmiskunnan johtaa. Mitä muut sanovat Nuotti on muuttumassa Aina näihin päiviin asti ja varsinkin muutama kuukausi sitten meille vakuutettiin jatkuvasti, että n.s. Marshallin avun suunnitelma on kaiken poliittisen toiminnan yläpuolella olevaa pelkkää inhimiU ' listä^avustustoimintaa. Kaikki jotka, uskalsivat silloin esittää eriäviä • mielipiteitä siitä tuomittiin "punaisiksi" jotka haluavat muka "sabo-j teerata" Euroopan nälkäännäkevien ihmispaloisten avustamista. Mutta tämä tekopyhyys ja nämä ulkokultaiset puheet ihmisrakkaudesta ovat nopeasti jäämässä muistojen joukkoon. Marshallin , avun johtomiehet joko käsittävät, että heidän pelinsä on jo paljastunut ' tai katsovat päässeensä siihen asemaan, ettei enää tarvitse "pelätä jumalaa eikä hävetä ihmisiä". Siksi he puhuvat nyt asioista paljon totuudenmukaisemmin ja antavat melko avoimesti ymmärtää, että tar- ^Jcoitus on tehdä koko Euroopasta suuri Kreikka ja Aasiasta Kiina, >missä aseistautuminen ja sotatoimien tukeminen on kaiken "avustus- .toiminnan" alku ja loppu. .Ajankohtainen ja valaiseva oli lehtemme 'uutisosastolla viime torstaina julkaistu tieto missä kerrottiin erään .amerikkalaisen uutistoimiston levittämän artikkelin'^ perusteella Pa- 'risista, että "Marshall työskentelee nyt kovasti luodakseen perustan 'geopoliittis-sotiiaalliselle suunnitelmalle xliplomaÄttisenjratkaisuh aikaansaamiseksi \'enäjää vastaan ensi kevääseen mennessä'." . Merkillepantava on tämän suunnitelman-ensimmäinen kohta mis- 'sä'sanotaan:'- ;••>','•,.:;-;.;:'.' i Yritetään voittaa aikaa Bcrlinissä lisäiimällä lentolii- - kenncttä ja kieltäytymällä neuvottclemqsta Venäjän kanssa liikcnnesulitn jatkuessa . . , ' . . Täten Berlinin kriisi aiotaan pitää käynnissä loppumattomasti ja 'sen varjossa harjoittaa Neuvosloliittovastaista kiihoitustyötä kaut- ,ta maailman, alutta tässä ei ole läheskään kaikki. Marshallin suun-jnitelmaan kuuluu nyt kuten alusta pitäen saattoi arvata Euroopan 'taantumuksen aseistaminen yhdysvaltalaisen lairia-vuokralain avulla, .mikä täytäntöön pantuna maksaa suuren summan rahaa Yhdys\'altain ;»ja Canadan veronmaksajille, r , ^ , - l y . ' 1 : Oma mielenkuntonsa on myös sillq. miten ja kuinka laajasti /'Skandinavia" pyritään vetämään tähän ayoimesti aseistettavaan ;"Marshanin aVun" sotaliittoön! Merkittäköön kuitenkin, että Norja : •on tässä suunnitelmassa eristetty Skandinaviasta, .sillä suunnitelman •neljäs kohta määrittelee: 'Miiodostetaap Pohjois-.\tlantin liitto Yh- 'dysvaltain, Canadan, Brysselin blokin maiden ja Norjan kanssa. "Seuraavassa eli viidennessä kohdassa sanotaan: Taivutetaan muut lEuroopan t|irkeät alueet Brysselin blokin liepeillä, kuten Skandinavia OSOITTEIDEIir OIKAI6V '-..., Mainto englantilainen biokemisti Haldane pilkkasi ns. läntisen kulttuurin ajralogeettoin e e i u ^ v i n sa^ noin: " läntisellä' ymmärretään t a vallisesti kristinuskoa^ "itäisellä' mar-xllalsuiitta. Mutta kuten tunnetaan, syntyi Kristus idässä j a Marx lännssr. 8 ä , . n j a Ehrenburg, selostaessaan WrocIawin rauhankohgressin asioita. LEIKKINÄKIN SOTA ON V A A B A L U S T A . . . Abingston, Pa. lokak. 19 p. — K u u s i toista vuotias poika menetti näkönsä haulikon vahingonlaukauksessa leikkiessään sotaa — A P : n uutistleto. • • • . . . M U T T A K A I K E N L A I N EN VOITTOILIJ K A N N A T T AA Sydneyssä; Australiassa on yksi sellainen liikelaitos. Joka on vakuuttunut siltä, että sota on Jo nurkan takana. Se ilmoitti äskettäin haluavansa nals-työlälslä sotaväen kunnlamitallien valmlstajllisi. Työ on vakituinen, s a nottiin ilmoituksessa. — Winnipeg Pree Press. , • • • MIKÄLI HEILLÄ ON PÄÄOMIA Mitchell (liittohallituksen työministeri) pitää kodittomia siirtolaissa C a nadan etuvartiona kommun?steJa vast a a n .— Uutlstledon otslkko- • • * TOTEUTUMATTA KÄTNTT U N E L M A ^ Trades and Labor Congress hajaantuu kommimlsmlkysymyksessä.—CP:n uutlstledon otsikko lokak. 8 pnä. "Vapautta ei saada, se on voitettava'' sanoo Markos Syyskuun 29 p: n yunäi Itansalllsen väpausrintaman seitsemäntenä vuosi-' päivänä, loistivat kirjajnist E A M Ate-nassa Perustuslain aukion korkeimman rakeimukssn päällä. Näiden k i r jainten rakennuksen k a l l i s asettaminen oli voitto'^ aivan samoin kuin v, 1944 m'arra.skuUisa, jolloin Hitlerin miehittäjä; lopullisesti hävitettiin. Mutta nämä kirjaimet eivät vielä tällä KYLMÄ SOTA K I I H T YY TYÖVÄKEÄ V A S T A AN Washington. — Adverttsing Coun-cil Inc. ymoitti ellen, että ensi kuussa Järjestetään dramaattinen kampanja kansallisessa mittakaavassa, kommunismia vastaan. Mainittu CouncU . . . käyttää taistelua Ilmoitusten avulla . julkaisuissa, sanomalehdissä, malnostustauluissa Ja. radic-ohjelmlssa. Tämän mainostuksen rahoittaa yleisen palveluksen merkeissä toimeenpanevat (sponsor- Ing) yhtiöt.,. Tätä kampanjaa : on valmisteltu kaksi vuotta, selittää mr. M o r t l m e r . . . — M o n t r e a l Daily Starin erikoistieto, lokak, 4 p.:nä 1948 «KRISTINUSKON PUOLESTA" R U K O I L T U K A I K I S S A MAISSA " . . . Yksin Kristuksen nimi näyttää saattavan' meidät häpeään ajatellessamme pitkää sotien sarjaa joka on käyty kristittyjen maiden väUUä K o n - stantluksen päivien Jälkeen. Näyttää miltei siltä, että sivistysmaamme' ovat kuin Juoppoja Jotka vannovat jokaisen raässällynsä . jälkeen kieltäytymistä uusiakseen sen heti kun päänklpu on m e n n y t . . " — Rt. Rev. R. J . Renison, Globe and M a l i lehdessä. kertaa olleet lopullisen voiton tunnusmerkkeinä. Nyt juhlittiin vuoden aikana tapahtuneita huomattavia saavutuksia, täy-dellis2n deraokcaattisen armeijan muodostamlstararmeijan, Joka hävitti 50 kertaa isomman aseistetun' Joukon, vapaan demokraattisen hallitukscri muodostamista, joka hallitus ulottaa toimintansa jo kahteen kolmarmek-seert Kreikan mannermaata, ^ k ä sellaisen kansallisen yhtenäisyyden saavuttamista, mikä ylittää vielä natsien miehityksen pimeimmänkin ajan y h tenäisyyden. samaan aikaan kuin eräs kreikkalainen patriootti asetti oman j a omais-tensa hengen suureen vaaraan, k i i n nittäessään yllämainitut kirjaimet paikoilleen, kaikui hänen, kansansa ääni Y K : n yleiskokouksen kuuluviin Parisissa. . Kenraali Markokcen lähettämä kir-. jc, mitä seurasi pitkä selostus vuosien varrella Kreikassa käydystä verenvuodatuksesta, pyysi Y K : n kokousta r y h tymään toimenpiteisiin kansalaissodan j a terrorin lopettamisekEl. Se oli pu^ reva kirje niin sisällöltään kuin t3?y-liltäänkin. "Me tunnemme hyvin Schillerin vanhan moton: 'Vapautta ei saada, se on voitettava'," sanotaan siinä Ja jatketaan: "Kokemus Y K : n aikalsem-' mlsta keskusteluista Kreikan kysymyksen suhteen ei aiheuta meissä optimismia, mutta me olemme täten suorittaneet velvollisuutemme Yhtyneitä Kansoja ja rauhaa kohtaan. Nyt siis jää kunriloitettavllle edustajille tilaisuus suorittaa oma osuutensa. ' "Mikäli meistä on kysymys, me Jatkamme taisteluamme terrorista, herjauksista j a provokatlolsta huolimatta kunnes olenune saavuttaneet lopulil- Isen voiton." Kreikan kysymys on neljäntenä'Y - Kirj. Olive Sutton K : n kokouksen työjärjestyksessä, eikä se ehkä tule esille kuin vasta marras-kutissa, ' Atenan hallitus on pyytänyt Yhdysvaltain valtiovirastolta lisää r a haa tunnustetusti hyödyttömän demokraattista armeijaa vastaan käymänsä sodan rahoittamlseTksl. Was-hingtonissa j a Atenassattehdään v a l misteluja päätöksen läpiajamiseksi edustajahuoneessa, että lähetettäisiin "kansainvälinen i>oliisijoukko" vartioimaan K r e i k a n pohjoisia rajoja. Tuollainen joukko el luonnollisesti lopettaisi sortaa Krelkassai eikä sellainen ole tarkoituskaan. Mutta se a n taisi suojaa Ja tukea sille kalkkikäsit-tävälle K r e i k a n kansaa vastaan käytävälle sodalle, mitä on käyty jo y l i vuoden amerikkalaisilla aseilla, amerikkalaisella strategiallapa amerikkalaisten upseerien Johtamana. Tapahtiunat ovat osoittaneet, että syytteet. Joiden mukaan kreikkalaiset sissit saisivat apua raji^Jen takaa, ovat kokonaan aiheettomia. Yksinpä kon-servatilvlsst puolueetkin^ jotka ovat kiinnostuneet Yhdysvaltain yrityksiin tukahduttaa Kreikan kansan demokraattinen liike, ovat joutuneet tämän toteamaan. Viitaten tähän sanotaan kenraali Marbeksen kirjeessä seuraavasti: / "Jos me olisimme saaneet apua oikomailta, olisinmie me jo aikoja sitten saaneet lopnllisenvolton; Jos veri virtaa edelleen Kreikassa, jos monarito-faslstit jatkavat edelleen veristä työtään, on se siksi, että brittiläiset ensin j a sitten amerikkalaiset ovat antaneet heille riittävästi välineitä kurjan työnsä teke-misekstf .; Huolimatta kalkista väitteistä T r u - manln ohjelman onnistumisesta K r e i kassa, herättävät Kreikan kansan suunnattomat voitot epäilyä Marshall i n suuimltelman apua anovien mielissä. Lontoon; Times-lehti sanoikin tk. 4 p : n numerossaan, että varojen sodan jatkamiseksi Kreikassa "täytyy tulla vain sUtä rahastosta, jonka Y h dysvallat on asettanut koko länsi- Eurooppaa varten j a ellei ole olemassa muuta mahdollista ratkaisua kuin t o i - n e n kansalaissodan jakso, niin lisävaroja täytyy sitä varten saada". ^ Viime tammikuun 1 p:stä syyskuun 29 päivääni 'saakka s amerikkalaisten johtamat Kreikan hallituksen joukot kärsivät- ,77,174 miehen, menetykset Vapaan 'KreikJän armeijan tilastojen mukaan.-•' Suurimmat menetykset v i hollinen kär-i rojalistien kauan kestäneessä . hyökkäyksessä Grammos-vuoristossa. Parhaillaan on- Kreikassa paljon'"Grammoksia", kuten harmistuneet fasistit sanovat. Näinollen,fasistit häluavat'mää doUareita, tukahduttaakseen yhä kasvavan Kreikan kansan vaatimuksen itsenäisyydestä jji vapaudesta. Kansan liikkeet ajftvat kaikkialla taantumuksellisia ryhtymään yhä: epätoivoisempiin tslmenpiteisiin. Puhutaan liitosta Francon kanssa; yrityksistä saattaa d e Gaulle Ranskan diktaattoriksi jne. Mutta kalkkein r o h - kaisevlnta Kreikan fasisteille on se huonosti pidetty salaisuus, että Marshallin avusta muolostuu pian Euroopan pääasiallisin sotilaallinen: apu. "Maassa voi olla pettureita", sanoo kenraali Maricos kirjeessään Y K : n kokoukselle, ^«mutta koko kansa ei .voi olla petturi. Pettu, reita eivät voi olla kymmenet- ja sadattnhannet." Kreikan kan^a odottaa suurta äänimäärää rauhan hyväksi Yhdysvaltain vaaleissa marraskuun 2 p:nä: Se ei ole saanut nauttia rauhasta lähes kah-. deksaau vuoteen Jft tänä päivänä a i van samoin kuin K i i n a n j a Israeim kansat, se on. eturintamassa sitä p o l i tiikkaa vastaan, jonka se tmitee sodan j a terrorin politiikkana. ; Kenraali Markoksen kirjeessä puhutaan, tästä terrorista karvain sanoin. Hän sanoo mm.^ seuraavasti: ; ' : Blumin fasi^timielinen osa näkyy natsien asiakirjoissi Kirj. Boris Izakov ^Ensimmäinen painos "Afiakirjojä ja ainehistoa koskien toisen; maailmankodan aattoa" on ihnestynyt useammalla kielellä mm. englannin kielellä j a se on saatavana Yhdysvalloiss. T o i - nep painos, jota alla selostetaan, on saatavana pian. Se sisältää'korktit-t t a - Saksan viranomaisten asiakirjcja, mulstlfnpanpja ja-päiväkirjoja, jotka^ neuvostojoxikot saivat käsiinsä valloit-taessaan Berlinin ja ne valaisevat toiita maailmansotaa.. Tässä toisessa'osassa'^Asiakirjoja ja ainehistoa koskien toisen maailmansodan aattoa",, jonka Neuvostoliiton ulkoasiain ministeriö on" julkaissut, on kaunopuheisia viittauksia sen klikin aktiivisuudesta, joka oli Ranskassa vallassa tärkeän 30-luvun aikana. Useat viittaukset koskevat entistä Ranskan pääministeriä Leon.Blumia. Tärsä kirjassa on jäljeimetty hyvin tunnetim saksalaisen diplomaatin, Herbert von Dlrksenin, salaisia asiakirjoja. Nämä asiakirjat ovat maaliskuun v. 1938 ja syysk. v. 1939 väliseltä ajalta, jolloin von Dirksen oli Lontoon -Saksan lähettiläänä Ja koskee pääasiassa Britannian ulkopolitiikkaa. Julkaisun liitteessä löydämme kiin nostavia raportteja, joita on kirjoit-tan\> t Saksan Parisin lähettiläs Wel-. c?!ek, Ja joissa kosketellaan RäHÄan aseimetta. Yksi on päivätty syys-kuim 26 pnä 1936 Ja toinen helmikuun 1£ pnä 1939.- K a i k i l l e aikalaisillemme c n tuorees-: sa muistissa 1936/vallinnut tilanne. Fasistiset hyökkääjät, jotka silloin olivat vallassa Saksassa, Italiassa ja Japanissa, valmistuivat toiseen maail-manisotaan. Saksan j a Italian joukkojen suurella avulla j a Berlinin sekä Rooman ohjauksilla j a : määräyksillä fasistikenraali Franco järjesti kapinan .laillista Espanjan tasavaltaa vastaan. "Me emme «taksu tietävämme,.mitä^ Edistysmieliset voimat maailmassa joku muu rauhaa rakastava kansa olisi tehnyt samanlaisten olosuhteiden vallitessa, mutta olisi naivia kenenkään uskoai että K r e i k a n kansa, joka koko historiansa aikana on osoittanut n i i n monta esimerkkiä kansallisen itsenäisyytensä' j a vapautensa rakkaudesta; voisi antautua ulkomaalaisten järjestämän ja rahoittaman raa'an ,yäki-' vallan edessä. Canterburyn dekaanus ^ puhuu Massey-haialillä marraskuun 7 p:nä Toronto. — Canterburyn dekaanus,, tunnettu taistelija rauhan puolesta, puhuu Mass^^-haalissa Torontossa pir dettävässä Joukkokokouksessa sunnuntaina marraskuun 7 p: nä klo 8 ip. Tämä rohkea tavallisen känsän p u hemies on huomattava ystävjryden edistäjä Neuvostoliiton j a uusien de-mokratlamalden sekä maaliman muiden kansojen välillä. Hän on äskettäin palannut laajalta Itä-Eurooppaan tekemältään matkalta, j a huolimatta Yhdysvaltain viranomaisten aikaisemmasta kielteisesti, päätökses-r tä hänen malhinpäasynsä suhr teen* yleinen painostus on tehnyt mahdolliseksi hänen tulonsa tälle mantereelle. Canterburyn dekaanus puhuu T o ronton Rauhaimeuvoston väliaikaisen komitean järjestämänä. Tämä kokous on järjestetty Toronton asukkaiden mielenosoitukseksi sodanlietsojia vastaan käytävän taistelun puolesta. Romantiikkaa rahalla A M E R I K K A L A I N E N K E I N O T T E LU N U O R T E N T Y T T Ö J E N K A I P U U L LA Amerikassa saa ostaa kaikkea . r a halla. Romantiikkaakin. New Yorkissa toimii yhtiö, joka ansaitsee huomattavia summia myymällä roman-- tlikkaa» viikko ja 50 dolIar!a. Sen-voI maksaa vähittäismaksullakin . .dollari viikossa. P i k k u ; konekirjoittajattarelle, teh-^ dastytölle, tavaratalon myyjättäralls. ^'Maansa poika" Henry Wallace Yhdysvaltain presidentin vaalien lähestyessä tulee yhä selvemmäksi, että uuden Progresslve-puolueen presidenttiehdokas Henry Wallace saa rauhaa ja edistystä rakastavilta Yhdysvaltain kansalaisilta paljon suuremman kannatuksen, mitä taantumusvoimat nyt myöntävät. Tosiasiassa on jo ilmeistä, että Hetay Wallacen johtamasta " k o l mannesta puolueesta'' tulee tai on jo tullut huomattava tekijä Yhdysvaltain poliittiselle areenalle. "Tässä tilanteessa on Itsestään selvää, että suitfen yleisön huomio k i i n tyy Progresslve-puolueen keskipisteeseen, Henry Wallacecn. Jalkuten odottaa sopii, veljeslehtemme. Työmiehen painosta pn j u u r i ilmestynyt lähes 100 Eflivua käsittävä kirjanen, missä selos-, tetaan mr. WallaciEn elämää, ojijelmaa ja-pyrkhnyksiä. Se en tödellar-ifjan-kohtalnen kirja, mmkä suomentamisessa ja ; julkaisemisessa Amerikan suomalaisten Wallaceri komitea Jä Työmies ovat tehneet taas arvokkaan palveluksen' maanmlehillem-me. Kirjasen liinta on 85 senttiä j a sitä voidaan tilata Canadaankln _Moltteella: Työmies, Box 553, Supe-rlor, Wis. jotka kaupungin kivierämaassa haaveilevat metsistä, niityistä j a romantiikasta j a jotka ansaitsevat 8—10 dollaria viikossa, merkitsee vuoden säästämistä, ennenkuin he ovat kuponki vihon ormellisia omistajia. Kuport-klvihko takaa heille viikon Illusionin maalla, msnon j a paluim, täysihoidon, kaiken. Romantiikan kauppiaiden värikkäät mainokset näyttävät sinisen taivaan Ihanan maiseman yllä, pienen viehättävän talon^ kukkivan puutarhan keskellä, hopeavälkkeinen joki-virtaa kukkivien niittyjen halki ja taustalla näkyy tumma vuoristo. Mutta romantiikkaan tarvitaan US-. Arssa paljon rahaa, että pieninkään toive toteutuisi. Romantiikka-mainoslehtisessä tiedustellaan! Haluatteko, että Clark Gable tulee teitä asemalle vastaan vai pidättekö enemmän Gary Cooperista? Haluatteko syödä päivällistä Myrna Loyn kanssa tai pelata tennistä Jsanette McDonaldin kanssa? Viitisenkymmentä tuontapaista kysymystä, ja jokaisen kysymyksen jälkeen kehoitus: Tulkaa siis romantiikka- leirille! Ja tuhannet Marj't Ja Janet ja Mabelit j a Joanit maksavat viikosta vijkkoon vaivoin, hankitun dollarin ostaakseen itselleen kuvitelman romantiikasta. J a vihdoin kauniina kesäpäivänä istuu Mary — yksi monista — ensi kertaa elämässään PuUman-vaunus-sa. Sylissään hänellä on se kukka-kiihppu. jonka eräs herra on' painanut hänen käteensä New Y o r k i n asemalla: Se merkitsi vain ptentä kuponkia hänen kuponkivihöstaan. Santa Monican asema, jonne hän kolmen tuhnln k u luttua saapuu, on juhlallisesti koristettu. Kukkien ympäröimästä tau- Imta hän saa lukea: Tei-vetuloa^ Mary — j a nuori mies, joka ihmeesti muistuttaa hänen filmi-ihannettaan, aut-taa„ hänet vaunusta. Orkesteri soittaa, filmaajat häärivät pienen kone-kirjoittajattaren ympärillä kuin olisi hän filmitähti, ja Gary Cooper-jäljennös V3« hänet vilkkaasti keskustellen loistoautoon. Saatettuaan hänet Romantiikka-leiriin ottaa. Ihastuttava kavaljeeri häneltä toisen tarkistusku-pongin ja katoaa. • Se on M a r y n ensimmäinen petty-r mys. Miten hauskaa olisi ollut saada viettää viikko tuon Gary Cooperin kanssa. Mutta hänen piti rientää takaisin asemalle ottamaan sydämellisesti vastaan toisia asiakkaita. M u t t a toinen nuori mies johtaa Maryn huoneeseen, josta on ihana näköala. J a pian hän Istuu prameassa ruokasalissa. Jossa näyttää olevan koolla koko Hollywood. Hänen va5tapäätään hym3rtlee Robert Taylor viereisessä pöydässä kuiskailee Nelson Eddy v a a lealle tytölle. Illallisen jälkeen seuraa tanssia ja Robert Taylor kuiskaa hänelle puiden alla; 'Te olette maailman ih^ meelllsin tyttö. Jos vain voisin, k a n taisin teidät pois täältä, jonnekin, missä voisimme olla kahden!" Eikä pieni flirtti maksa kuin yhden kupongin:-.. dä, etta leirin konttorihuoneessa istuvat herrat j a - tekevät tarkkoja smin-; mtelmläriöttävtytöt"viikon ^ " i ^^ saavat elää kaiken mahdollisen i h meellisen. . M a r y on imohtanut kaikk i arkipälvähnolensa j a on eittämättä onneilinen kuin miljonäärin tytär. Pienessä leiriteatterissa hän saa l a u laa pieneni-laulun, j a kuten kalkki muutkin asiakkaat s a a valtavat suosionosoitukset otetaanpa hänestä koe-fllmauskin. Hänelle luvataan loistava ura. Dolly hänen ystävättärensä, johon hän täällä on tutustunut, meni neljäntenä päivänä kililoihin melkein pesunkestävän George Murphyn kanssa j a koko leiri, 600 poikaa j a tyttöä, otti osaa iloisiin juhliin. Mary päätti heti kotiin tultuaan aloittaa ; uudelleen dollarin vähittäismaksun viikottain .voidakseen tulla seuraavanakin kesänä tänne jatkamaan idylliä Robert Taylorinsa kanssa.^ Ehkä tämäkin päättyisi kihlaukseen! • Nalyiudessaari hän ei aavistanut, et- , tä hänen nuori kavaljeeriAsa jo kau- Jokamen poika" ottaa tyYöltääli k^n- • ° " perheenL^ä ja ftä mainit- Kuutamossa seiuraa sitten leikkejä, j gän j a piilottaa sen joimekin metsään, j a tyttöjen o n itsensä löydettävä kenkänsä. Missä kenkä on, siellä on myös poika. Mary löytää Robert Taylorinsa Ja hänen onnensa on täydellinen. E i yksikään päivä, ei yksikään t u n t i saa ktiiua ihnan romantiikkaa. R o mantiikka- leiri on mainiosti järjestetty. Yhtäkään tyttöä ei saa l a i m i n lyödä, ei rumlntakaan. Heti kun m u siikki alkaa, on tanssittaja käsillä. Nuoret pojat ovat ankaran kontrollin a l l a ; valvoja tarkastaa, että joku on aina Maryn lähellä, mielistelee häntä,; pilailee hänen kanssaan; Mutta siitä hän ei tiedä mitään. Hän ei t i e - tu Dolly on palkattuim henkilökuntaan kuuluva j a että hänen kihlautumisensa kuuluu mainontaan. K i h lautuminen leirillä julkaistaan lehr dissä huomattavalla paikalla^ja se tuo paljon uusia asiakkaita yht3nnälle, j o ka hyötyy köyhien suurkaupunkilais-tyttöje; j kaipuusta.. Tyttöparat raata^ vat j a säästft/ät voidakseen ostaa muu tämänpäivän kuvittelun rikkaana olemisesta. Eräs työväenlehti k i i n n i t t i huomiota tähän romantiikkatehtalluun j a sel i t t i sen prostitution kasvattajaksi. Nuoret tytöt häikäistyvät viikon loistosta eivätkä halua enää sopeutua yk-riensivät puolustamaan Espanjan kansaa. . " , Ranskan hallitusta, j o k a oli päässyt valtaan kansanrintaman kaimatuksel-la, johti sosialistijohtaja Leon Blum. Ulkoministerinä oli Delbos. Noina sodan edellisinä päivinä oli Berlinin j a Rooman fasistiset lehdet täynnä retoorisia hyökkäyksiä Ranskan kansanhallitusta vastaan. Mutta kreivi von W€lczekln, joka oli silloin natsien lähettiläänä Parisissa, salaisista raporteista me löydämme kokonaan toisenlaisen kaiman B l i m i - Delbosln hallitusta kohtaan. Natsien lähettUäs ilmoittaa halUtukselleen, että hän on saanut Ranskan hallitukselta tarjouksen alkaa neuvottelu yleisen sopimuksen saamiseksi Saksan ja' Ranskan välillfe. Welczfek korostaa f l - t& seikkaa, että tarjouksen esitti Ranska j a että se teki. sen huolimatta siitä kipeästä iskusta, jonka - Hitler antoi Ranskalle . O n muistettava, että natsidiktaattorl. juuri vähän ennen militarisoi Reinin alueen rikkomalla, röyhkeästi Versaillesin ' sopimuksen. Na tsidiplomaatti riemuissaan huomauttaa, että "huolimatta kaikista hiistä Iskuista kasvoihin mitä Ranska on saanut viimeisen vuoden aikana, n i i n se on vielä nytkin valmis neuvottelemaan yhteisymmärryksen mielessä . . . E l fyhrer tarjoa kättää[n y h - teisynwnärrykseen,. vaan Ranska tarr jcaa kätensä meille: isketty tarjoaa kätensä iskijälle". Mitkä olivat ne peruse|;idot, .jotka Blum-Delbosln hallitus tarjosi Ranskan- Saksan salaisissa neuvotteluissa? Ensimmäinen askel, jotka Parisissa pidettiin välttämättömänä j a r a t k a i sevan tärkeänä, sanotaan .•Welczekin Berliniin lähettämässä raportissa, oli "Espanjan kapinapssän asteittainen hävittämtoen". Blum ja Delbos r y h tyivät neuvotteluyritykslin hyökkääjän kanssa Espanjan kansan kustannuksella. Ja sitä seuraavat tapaukset osoittavat, että häpeällinen sopimus sinkertaiseen arkipäivään. Mahtava yhdistys nosti syytteen lehteä vastaan j a lehti joutui maksamaan sakkoja "liikkeelle tuottamansa vahingon vuoksi". — F o l k v i l j a n . N PÄIVÄN PAKINA Rauhan puolesta on taisteltava Cänadansuomaiaiset, e r i 11 ä 1 n k in naiset, saivat kuluvalla viikolla ikävän tiedon, että valuuttavaikeuksien takia Naisten Demokraattisen M a a i l manliiton kongressia ei pidetäkään •pohjoisessa . . , läheiseen yhteistoimintaan . . . • ; Täten nuotti on muuttumassa, mutta piiiimäiirä on sama:^^ M tuneissa olosuhteissa \*almistellaan ykistä mielipidettä vastaanottamaan tykkejä voin asemesta. Helsingissä, vaa^a Unkarisfa Budapestissa.- K u n ensiksi t uh tieto, että kon-^ gressi pidetään Helsingissä, n i i n suomalaissyntyisinä herätti se keskuudes-samnie toimivissa rauhanvoimissa huomattavaa iimostusta. Kysymys muuttui ikäänkuin lähemmäksi sy-dähtämme kun saimme kuulla,, että entisen kotimaamme pääkaupunki saa vieraakseen maailman sutuimman järjestön edustajat. Naistemme^ keskuudessa virinnyt polkkeuksellinsn aktiivisuus j a uhrautuvaisuus on jo tähän mennessä tuottanut hyviä t u loksia. Olisi kuitenkin väärin rau- «hanaslalle. Jos kongressin pitäminen Budapestissa, eikä' Helsingissä, a i heuttaisi ; lamaannusta naistemme k«ikuudessa. Toivottavasti rauhan asialle annetaan niin paljon vakavaa huomiota, että työskentelyssä rauhan puolesta: ei tapahdu veltostumista. Kiinnittäessämmie huomiomme r a u hantyöhön on .todettava, että scdan valmistajat,. joitten käytettävänä on suurimpien t i e d o n a n tovälineiden kontrolli, tukahduttavat ^ I k i n mahdollisin; kemoin. rauhanäänet. Aivan äskettäin pitivät lutherilalset seurai kimnat kongressin "YTidysyallplssa j a isiellä : - hyväksiyttiln päätöslauselma, •jossa tuömittiinsota. Tästä maimttlin eräässä radiouutisessa ikäänkuin s i - vumenhen. Olemme yrittäneet tutkia kaikki käsiimme saadut huomattavimmat suiurlehdet. mutta tästä asiasta ei niissä ole. sanallakaan hiiskahdettu. Mutta onhan meillä dqpiolq^aattinen vapaus. Vapaus julkaista j o ku uutinen taikka oUa, julkalsematta.X Sotaa valmistavat W a l l Streetin mcmopiolikapi-talistlt pitävät huolen siltä, että U S - A : n suurlehdlstö, johon heillä,pn määräämisvalta, ei julkaise mitään Joka haittaa heidän'.'Sötiäsuunnit^ Sota on kannattavaa suurkapitalisteille. Esimerkiksi Canadian Vicker-sin (Montrealissa sijaitseva sotatarve-yhtiö. joka kuuluu kansainväliseen asetrustiin) osake maksoi v. 1933 $3 ia nyt maksaa osake $185. Siis jas teillä olisi sattunut v. 1933 olemaan $1,000 edestä Vlckersin osakkeita olisi niiden arvo nykyään $60,000. Tämän lisäksi noin $70 kutakih osaketta kohti voittoa vielä jakamatta. Onko ihme jos sotataryetehtailljat yalmlstiavat uutta sotaa.ja pelkäävät rauhaa. : •W'all Street monopiollkapitalistit, jot ka nykyään valmistavat kiivaasti sotaa 'Neuvostoliittoa; uusdemokratian maita sekä vaiiauteen Rj^kivlä siirtomaa- ja-puolisiirtomaakansoja-r vastaan, kahmivat viime sodan aikana suunnattomia voittoja. Virallisesti s i l tä taholta ilmoitetaan voittojen' nousseen 50 biljoonaan. • Monoi>olikapita-llsteiUe s;iis sota on kulta-alkäa, k un taas niille, jotka veroillaan j a elämällään maksavat Sotien kustatmukset, se on maanpäällinen helvetti. E i se ole Ihme jos suurkapitalistit, jotka hyötyvät sodasta summattomas-t i toivovat sotaa j a valmistavat sitä. Suuri Ihme on se kun tavallisten köjf-hien ihmisten keskuudessa - ilmenee vielä sotaista; mielialaa. Siis sen k a n sankerroksen Joukossa joka kärsii hyökkäyssodassa - tappiolta volttipa sodan sitten mikä imperialistinen v a l - t^*, • hyvänsä. Tosin tällainen ei, ole yleistä. Suurin osa työtätekevästä I h - tcdeUakin tehtiin. Semabcii Jan ta:avallan elämän ja se L niissä rapuissa, jota piudn syöstiln toisen maailaija soSl juun.-.; • Vuolen 1936 jouiu.tuun 26 tgiI3 Pertissä me löydämme' tL-keäa^' suntoja koskien Blumia ja TWL Viitaten niihin hyökkäykiifcll kohdistettiin. Ranskan löij ' j a ulko.-ainisteriä vastaan sa'^ dcsta; että he yrittivät ylL rystä Saksan kanssa. Welcz^^ taa: "MeiUe on edullista pitää:, kaksi järkevää ja rehellistä valtion johdossa." ' H "Järkevää ja rehellistä misS tällainen kohteliaisuus paaf,i natsilta on; häpeä niiden dctka sen ansaitsivat; VieläJäni mattavampi on se kun natsien ] ^ läs ehdotti ylemmiUesn Berlinik. heidän .tulee.lujittaa Blumin] sen asemaa — ja tämä tapahtä] maan aikaan, kun Berlinin syök.sivät mielikuvituksellisia'. ta Blumia vastaan. •Welcz8kin toiset tiedoitukKtl vat^vuoden 1939 ensimmäisen; n^kssntapaukkia. Ranskan) silloin johti Edouard Daladier^ kaikkein. vaikutasvaltalsin hallituksessa: oli Päul jolle sodan alkupuolella Daladierilta pääministerin _ Welczekin raportista käy selvine,^ tämä. hallitus täydellisesti •'kolmannen valtakunnan a&sman itä- ja kaakkols-I sekä Espanjaan nähden" . Kuten me tiedämme, yritjiseij tä sopimukseen fasististen hy j i e n . kanssa toisten kansojen 1 nuksella saattoi iRanskan ha piireille häpeää ja solilaaUisen) pion. Minä tiedän, että osalla tain kansasta on taipumusta; tui lempeästi niihin henkilöihin, j ovat vastuullisia Ranskan häpeOsI onnettcmuuteen. Mutta kuinlai voinmie unohtaa sitä onnetonta i joka johti yleismaailmalliseeni tlin? Nyt julkaistut natsijo: salaiset kirjeet muistuttavat jälleen siitä osasta,, joka esitti; Blum ja hänen kanssatoverinsa. f Aku Korhonen puhuu catharinesilaisille ensi perjantaina . st.* Catharines.^ — .CSJ:n puhuja toveri Aku KorhoneUj paikkakunnalle tk. 29 p:nä, kiin paudessa oleva matkaohjelma taa. Eri paikkakuntakifjeiden; dessä tehtyjen selostusten ovat Korhosen puhetilaisuudet l)yvin onnistuneita ja samaa i täälläkin. Tilaisuuden, on ehtona onkin ,että kaikki; ymp suomalaiset .saapuvat kuule Suomen terveisiä yllämainittuna ] vänä. Toveri Korhonen on palannut dgs. Kinoksen ja mrs. Mar jattain Suomesta; jossa hän osaisi VÄINÖ ANTTILAJEst) n i i n läheisesti entisen kotimaani ja haastaa Veikko Antt] tapahtumiin kuin hänellä oU oM LAURI JYLHÄ Dug\^ 'lisuuksia ja siksi hänellä on selTäi va Suomen nykyisistä oloista. Joö SAIMIKÖRPI So. Po: selle kai ön mielenkimtoista M n $2 ja haastaa Aili P{ tosiasioita entisestä kotimaastamme Qakin Hearstin perukan nyt siihen on tilaisuus tk. 29 p:näla! MATTI L U H T A South 8 ip. Port.'VVellerissa. Kaikki ympäii fel haasteen $3 ja toivo tön suomalaiset ovat tervetulleita., at haasteensa. ;. Seuran kokous on Port Wellens HEIKKI HEINONEN tk 31 pcnä.. Kaikkia seuran jäsa ffkkäisen. Vili Kontolar kehoitetaan saapumaan näihin. jS astaen Väinö Anttilan, O mainittuihin tilaisuuksiin. - U.H. hoiL kaikki kunniansa • — JENNY JA OTTO LE Puhetilaisuus fcltf "'^4^ ^^f^T' T T ^ ^ m ^ ^ i e c - o "ie Lahtisen Torontosta, Hamiltonissa «salaiset, huomauttaka Hamilton. —. Tunnetta pm irtti Piispasen Beaver L Aku Korhonen saapua .pnhoB ELMER P A S A N E N S( paikkakunnallemme tk. 25 pi» sasen haasteen $5 jä toii hänelle on varattu puhetilalaiB asteensa. *• \ Hurmeen asunnolla 295 Hm HEIKKI VÄYRYNEN Ave., alkaen klo 7.30, ^haasteen $5 ja haästa Kaikki ovat tervetuiieet! no Lindroosin Hoylesta ' . ^ . VÄINÖ MÄKI Camp ~ ~ rr^sen haasteen $10, h misistä. olipa heidän poi^'""^^^^ Pekka Jylhän jossain k piteensä mikä hyvänsä toivoo HENNA KERIMÄN D säilymistä. Niin tehokasta ja taiw ^ kiittäen $1. k^iri.monopolikapitalistien sotapW . ly^j^ STENFORS Ca ganda onkin, niin siihen eivat ^^^^ haasteeseen $5. ihmiset usko j a juokse sen pensa-^fr- _ Rauhantyö voimistuu Canada^ teistä huolimatta. Äskettäin tiin' Torontossa B a u h a n n e u v ^^ ka johdossa ön tunnettuja hlä ja muita kansalauda. muissakin huomattavimmissa^ sissa on ryhdytty tarmoöoasti ^ mään työtä rauhan hyväksi • Rauhantyön voimistuttamigj^ jestetään Canadasss=eri puo^^ hankokouksia, joista lebcUsa mainittu. • : :canadaä;isaapuu m y ö s k i n^ tacfiö asteita i iTorsJaina ia perjantai jSusta iaS358kätei leila. iTäten haastekampanjj ja paperivaunulasj tuottanut $8,651 Jä vauhdilla, sillä tarl Ivapauden talousasema Ijirjestöjen lahjoitusli alueiounikunta. 1 f&sUyisiä lahjoituksia SELMA J A EINAR ; Kantsin haasteen $1 ^haasteisiinsa. EINAR TIITINEN K J !teesen $1- HILJA HEINO Kirkla fl.haasteeseen $2 j a h Antilan Kirkland Lal EVAJAJACKWILK1 lUuno Vuorisen haastt ia Hannes Sjöblomin 1 ioFIA LAMPI Kirkla ja T. Lindholmin haasi i Idä Wallin ja mrs. i raiät! Pankaa dollarin CSJ:n KESKI-ONTAH astaa saamiinsa haastei EINO POIKKIMÄKI lon Pöikkimäen haas tosta ja Hanna Tulla iflLDAJAISAK KIV Palomäen haasteesee haasteensa. KULUTTAJAT REST astaa Workers Restj jurantin So. Porcupin AARO W. KIVINEN S nn haasteeseen $5. , SENJA YORK Sudbur ia haastaa mrs. A l l i San lacobsönin, mrs. Selma i mrs. Gunilla Metsäläi JOHN H A K A L A Sudb ämaan haasteet $2., E. LAPPI Sudburysta BILL SANTALA Wal: $5. KUSTI VARJONEN "\ $ 2ja haastaa kaikki ] HILJA JA J A A K K O ] 'oivo Vähämaan sekä j ien ja Frank Rannan AKSEL H A K U L A Wai |a haastaa puolestaan j£ QKiikosen jossain lan ANNI JA NIILO KAI sa haasteisiin- $3, •idand Lakelta. USI KAUTIAINEN E haasteeseen ^2, haast rauhanmies Canterburyn Hewlett Johnson puhumaan kokouksissa. Tällainen t c l B ^ ' - ] icmittä osaltaan herättää ffim^ kemään kuinka tärkeää s o i t o n ^ seksi "on rauhanaatteen o n selvääkin, että Jos ei t e h ^ ^ rauhan hyväksi, niin sota_ t t l^ nemmin taikka °^yöl>^f^ ^s» jos suurin osa kansasta t ^ ' ° ° J ^ ja päättävästi taistelee s e n ^ mm silloin ei maailmasta ^ mia, jotka voisivat vetaa ^ ' ^ ^ ^ ^ uudeUeen järjettömään ven»^,. taan, — Uoti. WÄHNÄPlt Erii CSJ:n Wabnapitaei: Idkakuui A R V O K K A I T . Niilc l i l l i i i
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 23, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-10-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481023 |
Description
Title | 1948-10-23-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
&m 2 Lauantaina, lokak. 23 p. — Saturday, Oct. 23
CUBEST¥) — Independent Labor
Teleptumes: Bualseai Otflee 4MBU.
EdJtorlal Office 4-4265. IStaiaea
addresa :BOX 69. Sudbaiy; Ontario.
tabllshed Nov, etb 1917. Autbodzed
as cecQnd class mail by tbe Post
OfZice Department, Ottama. POIK.
lUbed tbrice weekly: T u e s d a y s»
TbUTBdayB a n d Satordays by Vapattd
I>ubll8ta1ng Company L t d ; at 100-1(B
tam S t W . , Sudlmry, OnL, Canada.
Adverttoiag rates gpon. agpiicaoon.
Tranalatlon free of cfaaige. "
j "XILAUSBZNNAT:
Cahadassa: i vk. 6X0 6 kk. 325
3 kk. 2 ^
Yhdysvallotea; 1 Vk. 7 i » 6 kk. 3Ä0
Suomessa: , . i vk. 7 ^ 6 kk. 425
.1
^Yhtyneitten Kansojen päivä''
Huomenna, lokakuun 24 päivänä vietetään Y K : n kolmatta vuosipäivää,
jorfca alunperäisenä tarkoituksena on s^, etö tehdään maail-
" nian kansoille tunnetuksi Y K : n ylevät tarkoitusperät rauhan hyväksi.
Yleisesti tunnustetaan^ että Y K on se kansainvälinen orgaani ja
yleismaailmallisesti tunnustettu auktoriteetti, joka yksinään* voi rau-.
han vakiinnuttaa. Samalla kuitenkin tiedetään, että vomjakkaat ja
vaikutusvaltaiset piirit Wall Streetin johdolla yrittävät murskata
YK:n ja pakottaa vertavuotava ihmiskunta uuteen ja entistä tuhoisampaan
niaailmansotaan. ' -> '
Tässä tilanteessa-ylimalkaiset iskulauseet ja ylisty^uheet Y K :n
puolesta ovat miltei yhtä tehottomia kuin ovat yksipuoliset ja tykkänään
aiheettomat palopuheetkin "punaisia" vastaan. Mitä tarvitaan
on* se, että tutkiskelemme omaa minäämme ja katsomme, mitä on
;: : omassa povessamme. Vasta silloin olemme tilaisuudessa näkemään,
w ölenmieko me kansakuntana tehneet oman osamme YK:n; edustaman
jrauhan ohjelman hyväksi, vai ilmeneeko kansallisissa edesottamisis-samme
sellaisia piirteitä, joilla on taipumus ja tarkoitus vaikeuttaa
YK:n toimintaa kansainvälisen rauhan hyväksi,
- Ollaksemme rehellisiä itsellemme ja muille me emme voi kansakuntana
kieltää, sitä, etteivätkö jotkut johtavilla paikoilla olevat po-litiikkomme
ja ^van liian monet sanomalehtemme ole omaksuneet
-"pessimististä" Tcantaa^ YK: n mahdollisuuksista ja suosittelee
' sekä Y K : n sivuuttamista että alueellisia puolOstusliittoja ja jopa
suoranaista sotaakin Neuvostoliittoa vastaan.
Sotaisten puheiden lisäksi on nähtävissä vissejä käytännöllisiä
^ toimenpiteitä joita ei voida vilkaimmankaan mielikuvituksen avulla
5 r sanoa asiaa edistäviksi. Yleisesti tiedetään, että aseistautumiskilpailu
ei auta rauhan vakiinnuttamista, vaan sodan valmistamista, Kai-i
kesta huolimtta Lontoosta tiedoitettiin viime keskiviikkona, että Britannian
imperiumin dominioiden pääministerien salaisessa istunnossa
oli tehty päätös p.o, maiden sotavoimien lisäämisestä, Tiedoittaes-saan
tästä päätöksestä New York Timesin kirjeenvaihtaja Herbert
L, Matthews sanoi: "Kirjaimellisesti se tarkoittaa maailmanlaajuista
f; ;?uudelleen aseistautumiskampan^ milloinkaan laske
Britannian imperiumissa,"
: Jos yllämainittuun uutiseen voidaan luottaa, silloin on ilman
> muuta selvää, että Canada osallistuu kansainvälisen aseistautumis-kilpailun
järjestämiseen mikä ei voi^muuta kuin horjuttaa rauhan pe-
^ uuden sodan, ellei aseistautumisen asemesta ryhdytä
toimimaan aseistariisumisen hyväksi.
^ ^^^^^^ ' A ^ ^ että sotaisimmat torypolitiikot vaativat liittohallitusta
kaksin kerroin lisäämään puolustuslaitoksen menoja, vaikka
; Canada kuluttaakin Jo asevoimiensa hyväksi noin 12 kertaa enem-
Tämä tarkoittaa, että sotatarkoituksiin menee jo tasaluvuissa
pöhuen $1 milj. jokaisena arkipäivänä!
Puolustuslaitoksen hyväksi käytetään paljon enemmän varoja
mitä hyt myönnetään liittohallituksen toimesta terveystarkoitukseen.
t^^^n V jo monta kertaa enemmän :^
:wmitä liittohallitus myöntää asuntojen rakentamista varten veteraaneilla
ja kolme kertaa niin paljon mitä käytetään sotaveteraanien eläkkeiden
maksamiseen!
Jos me kansakuntana aiomme rehellisesti ja todella rauhan edun
;:tmukaisesti huomenna viettää Yhtyneiden Kansojen päivää kuten
suuret kansanjoukot menettelevätkin — silloin meidän-velvoUisuutem-offl6
on päättävästi sanoa; että Wall Streetin rahapösöjen johdolla ke-
T liitetyssä kansainvälisestä sotapolitiikasta on tehtävä loppu. On päät-
* tävästi käännettävä suunta"'YT |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-10-23-02