1948-08-28-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ei i l » i i i» f Iii 2 Lauantaina, elok. 23 p. — Saturday, Aug. 28; Ij^jgn j Lflkcllä valmistutaan Va- iUBEMTIT) — intfependent Labor <»giro of Ptomtob Canadian». Ea^ tablisbed NoT. 6tli 1917. Authorlzed second class mail by the Post Office Department, Otts^. Pub- Jlsbed thrice weekly: T u e s d » y » , Tbundays and Saturdays by Vapaua Publishing Cknnpany Ltd.. at 100rl03 i Bm St. W., Sudbury, Ont.. Canada. Telephones: BuUncM Offk» 4-4384. £dltorlal Office 4-4366, Manicer E. Suksi. Bditor W. Bklond. liailing addreaa BoK 6g, audbmy. Ontario. Advertising ratei upon appllcatlon. Translation free of eharge: TILAUSHINNAT: Canadaesa: 1 vk. 6.00,6 kk. 3.25 3 kk. 2.00 yhdysvanoifisa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.8P Suomessa: 1 vk. 7Ä) 6 kk. 4.225 Mihin CCL pyrkii? " \Mime torstaina kerrottiin lehtemme uutisosastolla, että Canadian JCöngress of Laborin (CCL) johtokunta,on päättänyt toistaisekoi erot-taa jäsenyydestään melallikaivostyöläisten mainehfkkaan .Mine, Mill - and Smelter Workers fnionin. ^famalla kertaa GC"L:n johtokunta riisti y h d e n hyvin tunnetun unionisiin (HarveyMurphyn) edustusoikeudet kahden vuoden ajaksi ja antoi .'isällisiä" nuhteita British Columbian tyovaenliiton koko johdolle. ~ Nyt on kysyiiavav että. mistä johtuvat lallaisethätai- : set diktatuurimaisel paatokset? On-nimittäin muistettava, etäCCL:n konventioni kokoontuu lokakuussa Toronto.ssa.. ••- Jos CCL:n johtokunta olisi halunnut edes muodollisesti noudattaa demokraattisia menettelymuotoja, .se olisj tehnyt virallisen syytök.scn k. o. unioa ja muita a.sianomai.sia vastaan - ja alistanut asian CCL:n vuosikonventionin ratkaistavaksi.• Täten CCL:7i ja.senioukoilla olisi oHut tilaisuus ilmaista mic^ lipiteen.sk edustajiensa kautta ja.samalla "syytetyille".olisi jäänyt järjestodcmokraiian eriellyttamat rt-sepuolustu-soikeu-det, Mutta näin ei tehty! .Miksi'-* Meille annetaan ymmäriäa. että pcru.ssyynä on .se. ktin Mine. Mill and Smelter \Vorkers Umo on 'kommunistien" johdo.s.saI Tä.ssä yhteydes.sa on kuitenkin lodcitava eräitä hyvin mielenkiintoisia tosiasioita. Canadan noin 22.000 järjestyneellä metallinkaivajalla on }«DnnolRsesti oikeus valita unionsa johtoon yhta hyvin kommunisteja 'kilin muidenkin puolueiden ja.scnia. Tältä pohjalta katsoen tuoargu- ; ,ipenMi siis ampuu kauaksi yli maalin. M u t t a asiassa on vielä toi- ,n*nkin puoli. Julkinen salaisuus on se. ctta British Columbian työ-väenliitto iFederation of I^abor) on pääasiassa kommuni.stien johdossa, mutta nyt erotettu .Mine, .Mill and Smelter Workers Unio o n •pääasiassa ccf:laisten I tosin vasemmistoon lukeutuvien CCF:n Jäsenien) ja kumpaankaan, työväen puoluee.scen kuulumattomien hen- . kilöiden johdo.ssa. ;Nyt kuitenkin on asia siten, että pääa.siassa kom- .iHiunistien johtama järjestö paasi C(T;.:n johtokunnan käsistä pelkillä -nuhteilLf, mutta pääa.sias.sa ccfrlaistcn johtama: kaivosmiesten unio 'erotettiin kokonaan jäsenyydestä loislaLseksi. Tässä ilmeisesti on : 'suuri ristiriita! Tosiasia lienee se, etta terastcollisuustyoläisten union diktaatto-rrtmainen oikeistojohtaja C. H. Millard haluaai kutfen on väitetty, : keinolla millä hyvan.sk saada Ontarion kaivosmiesten union kontrolliinsa; Siinä ei keinoja säästetä. Jo Ontarion v/ialien aikana sanot- -iiin, että paa.syy R. H. Carlinin sivuuttamiseen CCK:<n ehdokkuudesta pii se, ettei hän liittynyt nir..Millardin esittämään vehkeilyyn omaa ..ijnioaan: va.staan. Xyt namk erottami.spaätbk.set ja edustusoikeuksien riistämiset viittaavat, siihen, että CCL:n johtokunta on valmi.s menemään »ir..Millardin linjan mukana paahan asti. Kaiken tämän jälkeen ei.ole lainkaan ihnrelellava. jos tulevalle CCL:n konventionille esitettäisiin vaikka kilpailevan union perustamista metallikaivajain >\iniQn rivien hajoittamiseksM On nimittäin muistettava, e t t ä jo vuosi • sitten CCL:n täkäläisen edustajan mr.Laddin avulla, aloitteesta ja : myötävaikutuk.sella yritettiin •järjestää" kilpailevaa uniota metsä- ..'fyölaistenkin rivien hajoiltanu'seksi ja sita varten tuotettiin, järjestäjät vjiina British Columbiasta asti. Jokatai>aukscsa on ilmeistä, että kai- »vosmie.sten . union erottaminen ja vissien vascmmistojaisten iinio-t johtajien mustamaalaaminen,on alkuvalmistelua tulevaa CCL:n kon- 'ventionia varten --ejka .se Iui)aa hyvaa tästä kokouksesta. I Yk.si asia on kuitenkin jaanyt |>ois herrojen Millardin ja. kumppa- J nien laskuista. Kaivostyolai.^^et it.se! He ovat unhoittaneet 'kuinka J suureen fiaskoon päättyi yritys., met.sämiesten union rivien hajoitta- ^ miseksv! He luulevat porvariston propagandakoneiston' ja-vallassa- Uolevien my()iävaikutuk.sellav(>ivan.sa huiputtaa riittävän suuren mää- »rän kaivosmiehiä loiminiaanomia etujaan va.staan. He rnuistavat, V,etta .Incon kanssa aina .laheisissii yhtcyksis.sa ollut torymielinen Su(\- l bury. Daily Star on jo etukäteen vihjaillut ja ennustellut kaivös- ; miesten union erotiainista ja sen si.salla kiihtyvää suuntataistelua. » Mutta he unhoittavat sen. el tii kovalla työllä unionsa rakentaneet kai- »vpsmiehet mui.stavati.nyo.s .sen turvattomuustilan missä he olivat jär- ; jeslymkttömina ja että he tuleviit puolustamaan unioaain niin sisäisiä , kuin karkkia ulkopuolisiakin vihollisia vastaan. » . . . On kuitenkin nahtkvis.sä vissejä merkkejä hyvin mainostettu |"eroamisliike'"=Colh()riH\s.sa. ainma johtomiesten ke- Jhuminen Timnjinsiss.i • omuistelut'' si.säisen taistelun kehittymisestä jSudburyssa jne. - JMifJon jiitaisi varoittaa jokaista rehellistä union »jäsentä ja ystayaa. Näyt taa silta ~- ja nie toivoisimme olevamme ,väärässä — etta kaivosmiesten union halutaan keinolla nuilJä hyvänsä ^saada hajoitetuksi On helppo nähdä, että tämän hajoitustyön faijana on suurpääoman raha ja sen uskolliset apulaiset oikeistolaiset |t3'öväenjohtaiat. nuitla niin hyvin järjestetyltä näyttää tämä tuleva {suurhydkkäy<5. etta kaivosmiesten union jäsenten taytyv myös va- •rustua yhteen ratkaisevaa 11 laistelinin unionsa ja sen avulla saavutta- ^it!ien';a etuisuuksien puolustamiseksi. pauden ryntäykseen Kirkland I.Äke. — SJ:n osaston; kö^ kouksessa luettim kjrj.cenvaihto, mutta joitain kirjcKä cJ Toitu ottaa huo^ mloon, silla osastomme taloudellmeh a.^cma on heikko. Joten meidän oVi pakko .sJvuultaa joitain keräyksiä. . Vapauden haa.stckampanja • paatetr tjin ottaa huomioon ja ensi kokouk-sfiRHa siltä keskustellaan enemmän. Allekirjoittaneelle saa t^hda lahjoi-tufcsia ja antap. haasteita. -Yhteisin voimin voimme maksaa Vapauden kiinnityslainan. Karttuina on kaasan Kiiijlt;in myoskm aluetoimikunnan (.iJiraportti seka muiden komiteain r a portteja.• ••• . '. Päaietiiin pitaa S.J:n o.saston • syysjuhla Kpnogamllla syy-skuun 5 p:na; Osfi.-Jton puolesta valittiin miehia. jotka järjestävät urheilupuolen. Paatct-i); n myöskin tiedottaa tasta Karhuvaaran Kustille, etta tictaa tulla järjestämään urheilupuolta. Huvitoimi-xunnallc vjalcttiin isyysjuhlan ravintolapuolen järjestely. Kello 12 sanotr tuna . paivana on päivällinen valmi.s, joten kenenkään ei tarvitse valmistaa kotona päivällistä, vaan tuUa Ke-, nogamille .syömään; Siellä on uintikilpailu, seurapeleja ym. Tervetuloa . suurin joukoin lahan juhlaan. Seuraava osaston kokous pidctaun ^yyskuun 7 p:na klo 8 illalla. Johtokunta kokoontuu: tuntia aikaisemmin., ruakaa mielissänne! Kittcn aloitettiin poikatalon kokoiu, jossa valittiin presidentti ja johtokunta. Kcskasteltiin, ctta on saatava palkalla oleva isanta, joka hoilaa kun-nplllscsti johtokunnan kanssa poikatalon asiat. Kc.sku.stcltlln myöskin ruoan hintojen kohottamisen • välttämättömyydestä, silla keskustelussa i l meni, etta poikataloa , on "runnattu" jo pitkän aikaa "hoollin", silla sen velat ovat suure.sti nousseet. Toivotaan, ctta poikatalo rupeaisi nyt nousemaan. O-skar Kingclm py^taa torontolai-sia, etta jos siellä, olisi niin hyväntahtoisia ihmi.sia, jotka Voisivat lahjoittaa vertaan hänen tililleen St. Michaelin sairaalassa Bond St. Se saa.stai.si yllämainitulta henkilöltä sievoisen rahasumman, silla ollessaan sairaalas-sR, sai hhn $60 edestä .siellä verta. — O. R. Karjalais-Suomalainen Neuvostotasavalta on täyttänyt 23 vuotta Kirj. o. V. Kuusinen . Karjalais-Suomalalsen SMialis.: tfsen NenvostotasaTallan 25-vuo-tispäivänä 25. 7. 1948 jalkam Is- VMtiJa tämän tasavaiUn päämiehen O. V. Kuusisen ^» kfrjoittduen. Jossa hän luo lyhyen historiallisen katsauksen tasavallan kehitysvaiheisiin. Julkaisemme tästä kir Joituksesta lyhennetyn»; suomennoksen. *^ Kirkko ja politiikka Oli kerran — ' nain alka\-at kaikki, hyvät sadut >— aika., iolloin »kirkon .johto Vait-tr'olevansa Idolit iikan yläpuolella. Mutta toista on !nyt. V . R^^^ kirkko vie nionessaniaassa avoimesti johtavaa Josaa taantumuksen rynnislyk.se.ssä kansanjoukkoja vastaan. N^^^^ lehtemme uutisosastolla on ^kerrottu, etta siellä on juurrperustettu Kirkkojen .Maailman ttynkä-); •Neuvosto, joiika yhtenä ijaaiehiavana näyttää olevan taantumukselli-jset porvarien maallisen valtaTa.seman pelastaminen, eikä sielujen au-ftuuden edistäminen. , • Mainitun Kirkkoieti -^laaihnan Neuvoston perustavaan koköuk- «seen osallistuu noin l.sOO edustajaa 42 eri maasta, edustaen protes- .-tanttisia ia kreikkalaiskatolisia kirkkoja (\'enäjän kirkko ja röomalais- Jkatolinen kirkko eivät siihen ( w d l N t u ). l Mutta A F n kirjeenvaihtaja Charles .A. GrumicFT antoi keski- : Iviikkona imielenkifnloiscn kuvauksen tamankirkkokouksenmaallises . jluonteesta. .. Kun-n tunnetuin so-<-*^ Jdanlietsoja John Fostcr Dullcs väitteli siellä tiistaina tshekkoslova-ikialaista professori Jo^ef L. Hromadkaa vastaan kommunismista ja rerikoisesti juuri Neuvost(}liiir)nkonHnunisniista; niin tulee imi Imitä tekemistä on mr. Iliiilesjila kuvernööri Deweyn pahamaineisella . )neuvonantajalla tässä .kansain\'alises.sä;kirkkokoukse.s5a?,Lui^ hä- Inellä olevan työtä ja kiireitä kotonakin varsinkin kun muistetaan, jettä kuvernööri \)c\\ey on jumi poliittisessa kampanjas.<a presidentin I viran kaappaamiseksi. ' Mutta tässäkään ci oie kaikki. .Mainittu Charles . \ . Grumich tiedoitti keskiviikkona, etta Yhdysvaltain Lontoon lähettiläs Lewi5 JDotiglas matkusti lentoteitse .\msterdamiin keskustellakseen siellä mr. E. Roukkula kuoli elok. 21 päivänä Porf Arthurissa Port A r t h u r .— Talla ympäristöllä hyvin tunnettu Emil Roukkula kuoli taalla elokuun 21 päivänä j a saatettiin viimeiseen lepoon elok. 24 pnä suuren omaisten ja ystävien joukon ollessa hautajaisLssa, suorittamassa viimeistä kunnianasoltusta joukostamme pois-tuneclle toverilc. Vainaja kuului aikoinaan CSJ:n, unioon ja muihin työväenjärjestöihin ja työskenteli nuden aktiivisena toimitsijana, mm. vuosikausia CSJ:n t ä - kaiaisen o.sa.ston raha.stonhoitajana, Han oli monet vuodet International-asuusliikkcen palveluksessa, työskennellen leipomon ajurina, jassa ominaisuudessa han tuli laajalti- tunnetuksi talla ympäristöllä. /Hänen haudalleen laskettiin lukuisia .seppeleitä omaisilta, ystäviltä jä tovereilta',CSJ:n Port Arthurin osastolta ja L P P : n suomalaiselta klubilta, jonka aktiivinen jnsen hän oli a i ka Kscmmm. Vainajaa jai lahinna suremaan h ä nen valmoasa. kaksi : poikaa perheineen, seka laaja ystava ja toveripiiri, taalla Port Arthurissa.; : ,.••••» •. . * , , . . , • , •. Kuolon kellot soivat hiljaa . . : hiin hiljaa . . . .sen kaiun tuskin kuulet-kaan . „ . Nc .soivat joskus elon kevään ollessa-parhaimmillaan ; . . v a in nniharva.' elon illan saavuttaa . , . • , Nuku. nuku rauhan.unta; Jo tic.";i paattyi taistojen ^ Nc elon arvot. )otka jatit jalkehesi, jaa ohjeeksi Uinnc jääneiden. , Sa olit yksi meistä sorretuista ja toivoit kerran paivaa parempaa, mutta ka a a uit kesken taistelun: Me eloon jaancct tyotasi Jatkamme. — TAS. Israelin armeijan päällikkö kävi ; Tshekkoslovakiassa r r a l i a . — Juutalaiset viranomaivset ovait ilmoittaneet, että kenraali .Da-j vid ShalMcl,;'lsraclin valticn armei- I j an tarka.-^taja, kavl äskettäin vierai- I lulla t,aalla Vierailun .syytä ei ole i Ilmoitettu Kenraali Shaltcil oli viela äskettäin Lsraelm joukltojcn komentaja Jcnisalcmm alueella. • -Tshekkoslovakian sanotaan ams-tanecn Israelia aseilla j a ammuksilla. Karjalals-Suomalalsen Soslaiistisen Neuvostotasavallan historiassa ovat leniniläis-stallnllalsen . kansallisuuspolitiikan periaatteet aivan alusta ai-: käen saaneet käytännöllisen ilmalsun- Sa. Kapitalismin, aikana Karjalan väestö ci voinut edes haaveilla Itsenäi.scn valtion perusbamlsesta.TsarLsml piti Venäjän syrjäseuduilla a.suvat taka^ pajuiset kansallisuudet vailla" kalkkia oikeuksia: • Tsarismln politiikka pyrki näiden kansallisuuksien aineellisen jä kulttuurisen takapajuisuuden säilyttämiseen j a vakiinnuttamiseen. Niin-piä Karjalan työtätekevät joukot vielä vuaslsatamme alus.sa •elivät sellaisen sorron alaisuudessa ja henkisessä p i meydessä, että niiden kansallinen omintakeisuuskin,, jota niiden csl-islen eepos kuvastaa, melkein kokonaisuudessaan oli unohtunut. Lokakuun suuri vallankumous 'oi karjalais-suomalalslllo tyotatekeviVlc niin .sosiaalisen kuin kan.salllscnkin vapauden; Ensimmäisen kerran historiassa .syntyi sellainen demokraattinen valta neuvostovalta, joka mo-nikan. sallisc.s.sa valtiossa ryhtyi rakentamaan kansallisuuksien keskinäisiä .suhteita niiden vapaan ja vapaaehtoisen yhtcenllitJtymiscn perustalle, kansojen ystävyyden j a veljeyden perustalle. Porvarillinen demokratia ei ole yhdessäkään maassa mitaan t ä h ä n verrattuna saanut aikaan: . Porvarillisen demokratian puolueet Enstlannlssa, Ransk8."isa ja Amerikassa ovat asein antaneet kaunopuheisia julistuksia rlippuval.suu.s.suhtee.ss» olevien sorrettujen kansojen vapauden puolesta. Mutta ollessaan . hallltuk- .se.««a ne. aina ovat pyrkineet yhdessä tai toisessa muodo.ssa ikulst.T-maan naiden kansojen sorronalaiscn aseman. Kun on ollut kj-symystaka'^ pajuisten silrtomaakansojenkansalll-slsitä oikeuksista, niin oivat ainoa.s-taan itse avoimet imperialistit, vaari myöskin heidän soslalidcmokraattisct iakcljansa ovat torjuneet tällaiset •vaatimukset silla, verukkeella; että nämä kansat elvat olisi olleet "kypsiä" Itsenäiseen valtiolliseen elamaan; Ne muka tarvitsevat holhou.sla. Englannin • labourlstiset ministerit-, ja Ranskan "sasiallstUet" mini.sterit kiistävät nykyisinkin tavallisesti juur rl talla verukkeella son-ettujen kansojen Itsemäaraamusoikeuden. Leninin — Stahnins puolue .suhtautui aivan toisella tavalla .suuren neuvostomaan takapajuisiin kan.salli.suuk- .siin; Se paatti kehittyneempien, voimakkaampien neuvastokan-sojen avulla auttaa nilta voittamaan mahdollisimman pian takapajuisuuten.sa.: Bolshevikkien puolue ei ole pelännyt neuvostovaltion: monilukuisten kansojen kansallistunnon heräämistä, päinvastoin se on edistänyt niiden kansa 1- li.sen kulttuurin ' kehlty.s.ta seka samalla työtätekevien joukkojen heräämistä kansallisen itsenäisyytensä tar juamlseen. Neuvoi5tohallltu.s ei edes ole odottanut kehHtymattomicn kansojen muodollista .tahdonilinaiista; vaan on oma.sta aloitteestaan antanut niille mahdolli.suuden laajassa mitassa kayttaa kansallisen ja . valr tiollisen it.sehaHinnan oikeuk,sia. Nam annettiin myös Neuvo-sto-Kar-jalan kansalle 25 vuotta sitten Yleis-venälaisen Toimeenpanevan Keskuskomitean ja Kansankomi.ssaarien Neuvo.ston, historiallisessa paatoksessa oikeus perustaa Karjalan Autonominen SosialLstincn Ncuvostota.savalta; josta tuli osa Venajan" liittotasavallasta. Karjalan Autonomisen So.<;iali.stisen Neuvostotasavallan pei-ustanuncn nost a t t i nuoren tasavallan väestön työtätekevissä joukois.sa työintoa ja -tarmoa. NopealIa= vauhdilla Karjala a l koi paasta, voitolle takapajuisuudesta a n, jonka tsa a n n va 1 la n a ika oli sille j ä t t ä n y t perinnöksi. Neuvosto-Karjalan kansalle ci ollut mahdollisuutta antautua J'ksinnmaan rauhalliseen rakennustjohon. ' Muiden neuvostokansojen, tavoin senkin täytyi useaan kertaan tarttua-, aseisiin puolustaakseen maataan ulkoisten vihollisten hyökkäyksiä vastaan: Neuvosto- Karjalan 30-vuotisesta histo-tyy ripeätä,;-;witib:ia. .Vuoden'•1947 lo^tnm m t t i n e s s ä oli jälleenrakenneta tu VjB;i»antitt?iäyiiäiij • tasa vallan J^äik-; Jo vito^ täntotasbn. , ' ^Tasavallassa ph' jö t ä h ä n mennessä t e l i t y - 1^ mä-aseitUen • j kpctujpoh^jah "«JiJrella vcsivoimä-äsc-mäUaliaskettiihyliihe vuoden aikana käxntilnr;2 :generaattör1ai^^^^^^:^^',^^^^^ . • Täsayclläh yahhin tuotantolaitos Ohegäri-tetiCTÄ 6i«,\^i6nlti'v^^ pcrus-tilksiäaÄ'• m y ^ nousee parhä illa a n r a i i a i o l^tMr^ m u t t ä r JO. saV maan a i k ^ n ' t u ö t t f e t t a . erikoise-1 i , ! yö-yälfneltä'^;^^: varten. Kpköriaisitudfesaä tMna>iym^a^ tulee vuosit-t ain yalmisfem^^ kertaa nii^^niialjpmk^ fV\ip6kn isvi aikana jälleeni^äkcn-nettiih Värtsilän metäll^^^^ Viime vuonna a^^^^ lakka itusicn^ kalastusalusten tuotan-tipn; Petroskoihin: on rakcrinctlu myöskin uu5l;iai^ koissa p n p a r h ä i i i a a n rakenteilla uusi puutatalotehdas, j ; tiiiee iuottk-maan vuosittain 200,000 neliömetri.^ riasta on 7 - ^ vuotta kulunut.pakol-i uutta, asuntopinta-alaa. Tahan men-1 Kirj. H. Sula o. V. KUUSINEN liHiln taisteluihin ulkoisia vihollisia vastaan: Jo neuvostovallan;: ensimmäisinä vuosina Karjalan alueelle tunkeutui Suomen porvariston aiseis-tettuja. joukkoja sekä englantllalsr ranskalaisia;.; interventiojoiikkoja. Suomen .taantumusporvarlstb piti Nedvosto-Karjalan alueen valloitusta kannattavana yrityksenä sekS itselleen e t t ä Saksan kflpltallsteilU». ndi dän tarkoituksenaan oli t ä m ä n "valloituksen" j a Karjalan kansan orjuut-^ tamisen avulla tehdä Suomesta "mahtitekijä Pohjolassa". "Suur-Suomi'*, .sekä...samalla Saksan imperialismin "arvokas liittolainen": : Osoittautui kuitenkin, e t t ä heidän kyntensä olivat lilan lyhyet. Saksan armeija c l voinut siihen aikaan osallistua Karjalan hyökkäykseen/koska se syksyllä 1918 tUli lyödyksi maail-mamodan rintamilla. Suomalaiset; "valloittajat' yrittivät tunkeutua Karjalaan omin voimin, mutta nuoren Punaisen armeijan joukko-osastot tuhosivat yhdessä Karjalan työtätekevien aseistettujen osastojen; Ja t o veri Antikaisen johtaman suomalaisten vallankumouksellisten työläisten hilhtojoukon kans.sa h e i d ä n retkikuntansa: Englantilaisten Ja ranskalaisten imperialistien intcrvcntiojoukot joutuivat m y ö s .häpeällä JäAtämaan Neuvosto-Karjalan ja koko Neuvostoliiton alueen. Toisen maailmansodan alussa, syksyllä 1939. Suomen hallitus provosoi Suomen j a Neuvostoliiton sodan, joka': tunnetusti sai Suomelle surkean lo-. pun keskcttyäan kolme kuukautta. , Tämän sodan jälkeen Neuvostoliiton Korkein Neuvosto hyväksyi VI. istuntokaudellaan lainrJonka mukaan Karjalan Autnomlnen Sosialistinen Neuvostotasavalta muutettiin Karja-lais- Suomalaiseksi Sosialistiseksi: Ncu-vostollittotasavallaksi. ^ Ta.savallan kehityksessä alkoi silr loin. voimakas nousukausi niin talou^ den kuin kulttuurinkin eri aloilla. Mutta kesällä 1941 neuvostokansojen rauhallisen luovan työn keskeytti fasistisen Saksan Ja sen liittolaisten valapattoinen hyökkäys Neuvostoliittoon. Karjalais-Suomalaisen tasavallan vaesto pysyi sodassa Jarkkymat-, toman uskollisena neuvostoisänmaal-leen. Kasi kädessä, venäläisten kanssa karjalaiset taistelivat kunnialla neuvostoarmeijan riveissä Ja sisslor sastoissa tai ahersivat uhrautuvasti selustassa käyttäen kaikki voimansa voiton saavuttamiseen vihollisesta. Tasavallan vapautuksen jälkeen oli edessä valtava t e h t ä v ä : kansantalouden jälleenrakentaminen. Kalkki se, minkä vieraiden maiden vihamieliset porvariston sotajoukot olivat hävittäneet ja ryöstäneet, oli työtätekevän kansan: rakennettava: uudelleen. , Tama rakennustyö . o n Karjalals- Suomalalscssa tasavallassa parhaillaan tavdella vauhdilla käynnissä. Tasavallan, paperiteollisuus kehit-ncssä on Jo jälleenrakennettu 9 sahaa j a tämän vuoden kuluc.s.sa tulee Jälleenrakennetuksi. Lahdenpohjan vaneritehdas. Tämän vuoden alu.':sa aloitti tuotantonsa sodan jalkccn r a kennettu uusi'sementtitehdas ja Kontupohjan kaupungissa on rakenteilla uusi lasitehdas, joka valmistuu vuor den 1949 aikana. Suuri osa tasavallan tuptantolai-tokslsfta. myöskln paikallistalculutUst;i palvelevista, tuottaa nykyään, paljon sellaisia tuotteita, joita ennen .sotaa ei valmistettu. Esimerkin vuoksi voi mainita, e t t ä sodan jälkeen on- ryhdytty tuottamaan kolhoosien ve,sivoim.a-asemla varten. 25—250 kilowatln tur-. bilneja, jolta viedään tasavallan uiko-, puolellekin, aina Ukrainaan asti. Erikoisen tärkeä merkitys ta.saval-alle on .vuosina 1933—34 .rakennetulla- toveri Stalinin nimeä kantavalla Valkeanmeren — I t ä m e r e n kanavalla, joka- yhdistää suoralla vesireitillä Pohjoisen Jäämeren Ja Itämeren. T ä mä kanava t u l i jo vuodon 1946,löp-puun mennessä jallecnrakcnnctuksija avattiin liikenteeseen. Suuria: jälleenrakennustöitä on suoritettu Klrovln "nimeä kantavalla L e ningradin — MuurmarLskm rautatielinjalla. Maatalouden jälleenrakentamisessa on tasavallassa tehty suuri työ. 5- vuotlssuunnitelman kahden - ensimmäisen vuoden, aikana on kylvöpinta-ala lisääntynyt .28,300 hehtaarilla. Vuonna 1947 se: k ä s i t t i jo ,78 prosentt i a sodan edellisestä kylvopinta-alas-^ ta;; Tänä aikana on perustettu 24 kone- ja traktonascmaa ja 31 ncu-vostotilojen karjakanta on huomattavasti kasvanut. . Kolmen" sodanjälkeisen vuoden a i kana on -tasavallan alueella rakennettu 36 maaseutu- j a kolhoosisähkö^ asemaa. , Naiden rakentaminen tulee, jatkumaan vuosi vuodelta silmällä p i täen slta,.-etta; seuraavan 5r-vuotis-suunltelman : toisena vuotena kaikki tasavallan kolhoosit sähköistetään. Erikoisen huomattavia tulök.sia on' tasavallassa, saavutettu myös terveydenhoidon j a kaasanvalistukscn alalla. . Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan historia osoittaa, etta neuvostovallan oloissa; sosiaIi.'s-tiscn järjestelmän vallitessa j ä köm-munistisen. v puolueen johdolla; työtä-;: tekevä kansa kykenee tekemään i h meitä, j . • ' Pysyväinen,;luja ja elävä puolueen; yhteys laajoihin työtätekeviin jouk- :koihin. on se pcru.sta.:,jolle kaikki toiminta rakentuu ; kaikkialla suuressa neuvostomaassa; yhteys kansan ja hallituksen valilla,; yhteys,: jota on koeteltu j a lujitettu n im soda.ssa kuin myöskin pitkaaikaisessa rauhallisessa rakennustyössä. ; Neuvostoliiton Korkein Ncuvo.sto teki X Istuntokaudellaan tärkeitä pc-irustuslaillisia; paatoksia, jotka mer- Nuori suomalainen mies, josta tuli Gäriädassa sosialisti ja valittiin British Columbian 40.000 puutavaratyöläiscn johtajaksi Canadan länsirannikon puutavara-, työläisten. : johtaja, International Woodworkers of - American British Columbian purin presidentti Ernie Dals-kog on huomatusta asemastaan huolimatta. varsin vahan .tunnettu ..suomalaisena — tai Oikeammin Suomen 1-uo.t.salai.sena. Hänen johtamansa järjestö on parhaillaan palkkataistelussa uuden; työehtosopimuksen johdosta. Umon vaatimukset ovat .sövit- •telulautakunnan käsiteltävänä, eikä. tata kirjoit((\ttaessa ole viela tiedossa mita lautakunta ehdottaa Ja miten työläiset ja työnantajat; sen chdo-tuk. siin suhtautuvat. ,, „ Mr. Dalskogm, elämä:, Canadassa liittyy varsin .läheisesti. B r i l l - h Gö-lunibiaaiv ja : sen puutavaratcollisuu-tcen. Einie saapui Canada'an marraskuussa 1923 j a matkusti suoraa paata South Poi-cuplncen. jofsa h ä nen piti saada tyota kaivannossa. K u n han:.Cl paa,s-\vtkaan kaivantoon, r y h - kitsivat; Piikaa askelta .eteenpäin mor iiikan.salliscn Neuvostoliiton 'valtio-jarjcslelman kehityksessä- Icniiiiläls-stahnilaiscn kansallisuu,'.politiikan pohjalla., Naiden. paato.sten mukai- .scsti on Karjalais-Suomahascn. Ncu-vo. sto:asavallan Korkein • Neuvosto' tchnyf, ta.savallan perustu-slakiin l i - .sayk.sia;. joiden mukaiiu tasavallalla.on oikeus olla. suoranai-sessa _yhteydess ä vieraiden valtojen kansJa sekä .ylläpitää oniia sotilaallisia joukkomuo-dosteimiaan.' , Karjalais-Suomalainen Neuvostota- .sayalia on 25-vuotisen historiansa ko-; kcmuk.scn; pohjalla lujasti vakuutettu .siit.a, ctta kansamme onni j a tulevaisuus on riippuvainen Neuvostoilla ton, jaikahtamattomasta yhtenäisyydestä seka meidän kansamme j a toisten neuvostokansojen valilla vallitsevasta .lahei.scsta, vejellisestä yhteis-. tyo-s-ta;, Me olemme ylpeitä siita.etta- Karjalais-Suomalainen Sosialistinen: Neuvo.stota5avalt-a. ; yhdessä muiden .Neuvostotasavaltojen kanssa.:voi osal-iLstua. niihm. maailmanhistoriallisiin .saavutuksiin j a voittoihin, joihm neuvostokansoja johtaa yleisliittolainen kommuni.stinen- puolue suuren: kansojen.; johtajan 'toveri Stalinin johdolla ' tyi han mctsa'.o!hiii. kaatamaan-i vcn;jattilai.5ia pois rakenneltavana ko voimalinjan .tieltä. Tällöin h tustui ensimmäisen kerran tji liikkeeseen .kun:-I.WW:n jäsenen tyivat;- sclu.stamaan tälle alle ' tiaallc taka,pajuiscn Kruunupv-jnj vijarvcii kylän m:^alaispojalle katautclua. Ernle ; sanoi harras kuuntelija.: Seuraavassa i iL-skuassa. han • lahlr Va ncouveriin.il sa hänen- vanhempi vcljen.sä o'it sa.-. ••••• • •; • PITI MKTSATOISTÄf Pian Vancouveriin, , saapun jälkeen lahti - Ernie metsätöihin.• sa; han -loukkaantui hcinakuusai joutui sairaalaan Nanaimoon.' han joutui koslcoUiksiln hfilea jain kanssa ja .sen seurauk.')ena) dcksi vuodeksi hiilikaivantoon. ,,:. Kaivantotvot . civat liantä .iinl kaan- miellytianeot.. joien lian ] takaisin motj^ja-t.oiliin. t,voskcn B.: C:n rar.nikon cn mct-salyoni vuoteen 19.'U.saakka;,jolloin hänji tul BcniuJUin • rautakor:kok?.uam| kui":;een .valtavaan tvoMoniien an jaan, jo's,s;-i han toimi tehokkaallaj valla työttömien oikcul-eUujen vai inu.slen puolesta oJlc.s.<.;aan;.ha!i työmailla tai kaupungiy.s.a;—,Vai vens-^n. •vuonna 1934 han oli union, tajana mukana BC n puutava täisten lakö.ss;i ja. .)outui ien jo mii-stallc listalle, cika sianutseaj] kecn .t.vötä: r.uclcn yhtioicicii.1;TC jotka kuuluivat vo'makkaaseea 1 Losgcis' As^-ocLit omin, MIEHi:sT\ TILI .^OSIAll Ml Dalskog an;<uitu' cn'<o!:-«li« no^tukbella Kc-!^^'''^''!^"'"" maailman aMoi^M ollc.s.saan Ka: la Lännen hulik^in.innoaia ]i satjoinaiUa tjo M " : cli nnhna h r i huomatta;as.. m rlna, piliä kokeinuk la Vancouvcrm iaa^en 'resta: hiilehka iva Jffin • .1 a^kosU;, a' —1913 ja luku .M a Pinit3-.ara: tcn^'Wisteluist!i. •ijo.ideiV: johd«:i olivat joutunee .'ikrutcen ja 5 talle listalle Jo'-"' hci-ta oH"- w laiMH xo.Mn - n o .vt useaan '^1- : ':^^.'Ja:f,kut::^^^^^^ PÄIVÄN PAKINA Vieras henki olympialaisissa Dullesin kanasi Euroopan tilanteesta' Stiinalla mainittiin, etta k. o. kirkkokokous pitää salaisia i^tun- , tpja, mis.s;i ke-skustcllaan 1) koimnunismi.sta, 2) pasifisniista ia 3) Pale^titian k\symykhcst.i. niiden tärkeys ollen mainitussa iarjestyk- Olisikohan siten, etta sodanlietsoja John Foster Dullcs ja kumppanit ovat \msterdaniis.sa sima nimenomaisessa tarkoituksensa, että voivat viitoittaa "oikean linjan" Wall Streetin imperialistien sotapim-hai] un hyvak\i tklle kirkkojen uudelle maailmanjärjestölle"" Vaikea on kai tämän jälkeen .sanoa, ettei kirkko osallistu politiikkaan! Olympialaiset ovat olleet ia .menneet Jänkit , korjasivat:^ pisteet ja ennenkaikkea: mitalit; No mitäpä s i i nä, parempi aina voittaa, siitR ei p ä ä - .«ic minnekään. Näissä olympialaisissa oh muuten olympia-aatteelle: vieras: henki, s i l lä brittilaiset viranomaiset r— itse "työväenhallitus", pyrki siivilöimään: tarkasti, keta pääsi kisoihin ja k e t ä el: Mm. tiedämme, ettei kahden tunneli tun suomalaisen urheilumiehen: viisumeita visecrattu, koska kai heidät käsitettiin liian "punaisiksi". Nämä olympiadiskrimination uhrit ovat Suomen Työväen Urheiluliiton Varapuheenjohtaja insinööri Yrjö Enne ja Suomen Yleisradiontkisolhinradiose-lostajaksi nimittämä Unto Miettinen. ; M i t a pahaa nämä miehet ovat tehneet olympialaisille? : Ainakin Enne oh Suomen; olympialaisten järjestelykomitean jasen' j a Suomen olympiajoukkueen j-ksi johtajista. Muidenkin- maiden Olympia joukkueita ' sanotaan joudutun karsunaan, kun niiden joiltakm jäseniltä evättiin maihinnousuinpa Enplantilni Kutsut l ä h e t e t t i in reilusti en maihin, mutta sitten hapeallLsesti kiellettiin viisumit joiltakm maittensa edustajilta. : Näinollen; koko olympialaisissa tuntui olympiahcngelle outoja; virtauksia. Tietääksemme: ei Hitler kieltänyt v; 1936 olympialaisiin, mitka pidettiin Berlinissa, keneltäkään urheilijalta eikä joukkueitten johtajilta mäihirinou-sulupaa,: vaikka muuten • niissäkin olympialaisissä 'oh kokonaan olympia-. lalsvastamen. henki;; natsismin h^nki: Länsimaiden "demokraatit" puhuvat suuresti '"idan rautaesiripusta" Mutta ; olympiaedustajien ja --johtajien siivilöinti osoittaa: rautaesiripun olevan myösTcin Brittein saarilla, koska, sen takaista maailmaa ei haluta kaikille näyttää'. Lontoo näytti ylittävän Berlinin saavutukset kommunismivastaisessä taistelussa, -sillfi: kommunismin'pelko k ä i ' s e oh. jonka:-takia- Enteen. Miettisen ja muiden maiden edustajien viisumr Lontooseen kiellettiin. • Alkoihin .SIIS on clcttv. Porvarit toitottavat; ctta u r h e i l u on: puolueeton^ ta ja niin kai sanotaan«olvmpia-saa-doksi. ssakin. Mutta käytäntö osoittaa toisin. , Mitalfan; ,.io.s- Suomv ryhtyisi seulomaan Helsinkiin V, 1952 meneviä kilr pailijoita-ja en maiden viranomaisia. Suhen silla-on: luonnollisesti taysi o i keus.; Mutta :u.skommc; ettei sellair sim toimenpiteisiin ryhdytä, si^a .se-- han rikkoisi torkacsti olympialaisten periaatetta. Kantakoot Saksan j a B r i tannian olvmpialai.sten: j ä r j e s t ä j ä t ja heidän- takanaan olevat voimat ikuisen hapeantorkea.sta: olympiahengen rikkomivsesta. ,; Suomen työväenlehdet toteavat; et-• ta tyolaisurhciluvacn. joka nyt on taas joutunut mukaan olympiamyllyyn. on kaiketi tarkistettava- kantansa ylläolevasta syntyneen tilanteen johdosta; T U L : n ;uTheilijat niittivät mainetta Suomelle ol.vmpialaisissa, mutta he ei-; vat varmaankaan osallistuneet kilpai-: luihin siina miel&ssa, etta he,;hyvak-: syisivac olympialaisissa mitaan muu-: ta henkeä kuin sen,; mika kautta, a i kojen on ollut näissä kisoissa valht-sevana. -Hitler-ja Britannian;"tyoväenhalll-:: tus';'; toivat, olympialaisiin kokonaan toisenlaisen almapiirmkuinmita niissä on ollut aikaisen^mm.: K u i n k a Jcun-makas tuollainen menettely on. siitä ei: kenelläkään olf opaih-ta kisoissa huokui uaiM-m.n henci Britannian kAoi^-^a * !ans,mai5ai,j mokratian- henki Kummatkin, aivan Mcraua olvmpiaJaishe^ Hitler pam v kisat pa^e natsismia ja A.tlcu -a ' t } 0 | « ^ tus • pan. V t9-!B »^'«^ -länsimaista d-mnkratiaa parhaiten tunnetaan suunnitelman mm-^Ila ka.klcia^ Jokainen aikaai-sa 'euraa^ nen tuntee koko tarkasti l a " ^ demokratian el. touolla Marshallin .uuinrclman^ etta sitatvrkuetaan.-^ndanhj^ nuoleville Euroopan m a i l i e . " ^ Rynnen jaljet tavrv5 .«=aada nap^ myöskin urheilussa joka omien sanojen mukaan P'! puolueetonta , Mieleltämme olvmpralai»''» j tuneiden t^-olaisuiheiluam della tarkLsraa oraitansa .sima aivan samaa m'el» tyovaenlehtien kans.sä ohmpialaiset voiaaan panemaan milH k a n s o j e n orjuuttam^^^^^ m m silloin t>ovaeKon pi^a^ k u t t ä a kutsusta os^''-^^^-^ Se ei suinkaan kohots tv^a ^ edustajien arvonantoa >ie-^^ sa. eika se loppujen lopuis! mis.saankaan — , m O' Mi
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 28, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-08-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480828 |
Description
Title | 1948-08-28-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
ei
i l »
i i i»
f
Iii
2 Lauantaina, elok. 23 p. — Saturday, Aug. 28; Ij^jgn j Lflkcllä
valmistutaan Va- iUBEMTIT) — intfependent Labor
<»giro of Ptomtob Canadian». Ea^
tablisbed NoT. 6tli 1917. Authorlzed
second class mail by the Post
Office Department, Otts^. Pub-
Jlsbed thrice weekly: T u e s d » y » ,
Tbundays and Saturdays by Vapaua
Publishing Cknnpany Ltd.. at 100rl03
i Bm St. W., Sudbury, Ont.. Canada.
Telephones: BuUncM Offk» 4-4384.
£dltorlal Office 4-4366, Manicer
E. Suksi. Bditor W. Bklond. liailing
addreaa BoK 6g, audbmy. Ontario.
Advertising ratei upon appllcatlon.
Translation free of eharge:
TILAUSHINNAT:
Canadaesa: 1 vk. 6.00,6 kk. 3.25
3 kk. 2.00
yhdysvanoifisa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.8P
Suomessa: 1 vk. 7Ä) 6 kk. 4.225
Mihin CCL pyrkii?
" \Mime torstaina kerrottiin lehtemme uutisosastolla, että Canadian
JCöngress of Laborin (CCL) johtokunta,on päättänyt toistaisekoi erot-taa
jäsenyydestään melallikaivostyöläisten mainehfkkaan .Mine, Mill
- and Smelter Workers fnionin. ^famalla kertaa GC"L:n johtokunta riisti
y h d e n hyvin tunnetun unionisiin (HarveyMurphyn) edustusoikeudet
kahden vuoden ajaksi ja antoi .'isällisiä" nuhteita British
Columbian tyovaenliiton koko johdolle.
~ Nyt on kysyiiavav että. mistä johtuvat lallaisethätai- :
set diktatuurimaisel paatokset? On-nimittäin muistettava,
etäCCL:n konventioni kokoontuu lokakuussa Toronto.ssa..
••- Jos CCL:n johtokunta olisi halunnut edes muodollisesti noudattaa
demokraattisia menettelymuotoja, .se olisj tehnyt virallisen
syytök.scn k. o. unioa ja muita a.sianomai.sia vastaan
- ja alistanut asian CCL:n vuosikonventionin ratkaistavaksi.•
Täten CCL:7i ja.senioukoilla olisi oHut tilaisuus ilmaista mic^
lipiteen.sk edustajiensa kautta ja.samalla "syytetyille".olisi
jäänyt järjestodcmokraiian eriellyttamat rt-sepuolustu-soikeu-det,
Mutta näin ei tehty! .Miksi'-*
Meille annetaan ymmäriäa. että pcru.ssyynä on .se. ktin Mine.
Mill and Smelter \Vorkers Umo on 'kommunistien" johdo.s.saI Tä.ssä
yhteydes.sa on kuitenkin lodcitava eräitä hyvin mielenkiintoisia tosiasioita.
Canadan noin 22.000 järjestyneellä metallinkaivajalla on
}«DnnolRsesti oikeus valita unionsa johtoon yhta hyvin kommunisteja
'kilin muidenkin puolueiden ja.scnia. Tältä pohjalta katsoen tuoargu-
; ,ipenMi siis ampuu kauaksi yli maalin. M u t t a asiassa on vielä toi-
,n*nkin puoli. Julkinen salaisuus on se. ctta British Columbian työ-väenliitto
iFederation of I^abor) on pääasiassa kommuni.stien johdossa,
mutta nyt erotettu .Mine, .Mill and Smelter Workers Unio o n
•pääasiassa ccf:laisten I tosin vasemmistoon lukeutuvien CCF:n Jäsenien)
ja kumpaankaan, työväen puoluee.scen kuulumattomien hen-
. kilöiden johdo.ssa. ;Nyt kuitenkin on asia siten, että pääa.siassa kom-
.iHiunistien johtama järjestö paasi C(T;.:n johtokunnan käsistä pelkillä
-nuhteilLf, mutta pääa.sias.sa ccfrlaistcn johtama: kaivosmiesten unio
'erotettiin kokonaan jäsenyydestä loislaLseksi. Tässä ilmeisesti on :
'suuri ristiriita!
Tosiasia lienee se, etta terastcollisuustyoläisten union diktaatto-rrtmainen
oikeistojohtaja C. H. Millard haluaai kutfen on väitetty,
: keinolla millä hyvan.sk saada Ontarion kaivosmiesten union kontrolliinsa;
Siinä ei keinoja säästetä. Jo Ontarion v/ialien aikana sanot-
-iiin, että paa.syy R. H. Carlinin sivuuttamiseen CCK: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-08-28-02