1948-10-02-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
• M _ d.,.€buM(^ naii Iv .tbe'Post -^OCOee fieputvent, Ottetn. Put>- Uahed «brice .ireeUjr: .7u«4dsys, «Zbtmäay» snd 8at«;dw».tij Vapatis PiibiUdifi«.Cani|iaoor at 100^102 flm 8t W, eodborr. Ont^ Canada. Telqpbanai: »^tae» Offlee 4-4261 •^MltoriaFOflSe 4-4265, MMiager .Advertlsfne Tatea.^qxnr^appUöttdES^i Tranglation free of charge. T I L , ^ S H I N N A T : T""! Canadassa; 1 ,vk. 6i)0 6 kk: 3 ^ "SiuftriralJofcsa: IvJc 7.00 6 kk. 3Ä) Suomessa: 1'vk. 750 6 kk. 4.25 *^aptf * ja tödelliauu8 . Uutbtietojen mukaan. Britannian työväenpuolueen rahaminis- MTI sir Stafford Cripps sanoi viime tiistaina Washingtoniin saavut-ttiaan,' että'maailman tulevaisuus riippuu Marshallin avun suunni- ' ''tdman onnistumiselta. Samana päivänä ilmoitettiin kuitenkin Ottawasta (BUP-uutis- Aieto)^ että Washjngtonissa kokoontuneessa kansainväliseäsä finans- «piirien kok\)uksessa-on todellisena taisteluna se kun \Vashingtonin - - hallitus vaatii Marshallin apua nauttivia maita (mukaanlukien Bri-r „"'$ännia ja weläpä Canadakin) alentamaan rahansa arvon Yhdysvaltain ^, dollariin verraten. Mainitussa uulistiedossa kerrottiin, etta Yhdys- ' valtain^ edustajat -Kansainvälisen rahaston ja Kansainvälisen pankin suljetuissa kokouksissa vaativat näitä maita alentamaan rahansa ar- , . , . ' voa^ "realistisemmalle pohjalle" mikä käytännössä tarkoittaa sitä. .* Tettä "avustettavat" miftat--joutuvat ostamaan Yhdyijvalloista entistä %\ \ " • hinnoilla ja saavat Yhdysvallois.sa myymistä tuotteis- ' . , taan entistä huonomman hinnan. Toisin sanoen "avustettavien" '\ , "kaikille ,asianomaisille, paitsi Yhdysvaltain suurpääomalle, mikä sii- >, ^ tä yksinään rikastuisi. ^ ' ^ Tässä Ottawan uutistiedossa kerrottiin edelleen, että Wasbing-toniin mehnessään sir Stafford "oli tietoinen'' näistä rahar\ arvon afentamisehäotuksista. Mutta silti hän ylisti Marshallin suunnitel- . n ^ maatlrnan pelastajaksi! 'Mielenkiintoisena yhteensattumana voidaan esittää vielä eräs montrealilainen. tapaus. Taantumuksellisuudestaan tunnettu United • Transport Service Employes Unionin päämies mr. Townsend, joka toimii presidentti Trumanin' ja* kenraali MacArthurin työväenasiain , neuvonantajana, vieraili viime maanantaina Montrealissa ja siellä, Lt^ SiiUe hotellissa hän "varoitti, ellei Marsballin smtnniielma onnis- ' '• tu, silloin Yhdysvallat joutuu vastatusten kaaoksen ja pulakauden ' 'kfinssaj mikä on paljon pahempi kuin vuoden 1929 kriisi" (Montreal Daily Star). ^ ' , ' -Mr* Townsend tietää mistä hän puhuu. Kysymys ei siis "ole lainkaan Euroopan maiden avustamisesta, vaan Yhdysvaltain kapitalismin pelastamisesta Euroopan hätääkärsivien maiden kustannukset ^ Ja tällaista Marshallin "apua" sir Stafford ylistää suunnitel- .maksi, jonka onnistumisesta muka r i i p p u koko maailman tulevai- ' suusi ' m. 0 mm .-K < mm l i Olen im<»nannut, että Amerikan u i - koa£iainm)pl«teziö on iäjbettänyt maailmalle Julkaisun; missä SJinut Jfu^ vatMn "ammatti vallaiikumoufcsellifie-na" l Koska minä iyöJJcesteJcn n, 10 tuntia-päivässä, lomapäivät. luettuina varsinaisen opetus- Ja kSÄs vatustyöni lisäksi/el minulla, ole t%tä; nykyä paljonkaan aikaa kommunis-miUf. ' ^ Ehkä minun täytyisi koettaa omistaa'^ aikaani hiukan enemmän sille i Arvelen: kuitenkin .että kommunistien pitäisi antaa kolleegoiUeen hyvä; esimerkki: siitä työn tahdista; mihin he kerran ovat antautuneet. Minä en itse ole ikinä saanfti: potkuja keltään tySnantajar.anl minkään muun syyn, kuin kommunististen mielii/lteltteni vuoJcsl; Tcdellisuudessf ^en epäile lainkaan, etteikö Amerikan ulkoasi-ainminLsteriöllä voisi olla näinkin epätäydellisiä tietoja minusta, s a moinkuin on- ollut monista; enemmänkin, tunnetuista eurooppalaisilta henkilöistä. Kuitenkin he ovat eräässä .mielessä oikeassa: Kaikki; tiedemiehet ovat tavallaan ammattivallanku-. mouksellisia. Esim.- Darwin oli vallankumouksellinen siinä : ideamaailmassa, jota nyt kapitalismi puolustaa mutta Joka Jatkuvasti. kay,yhä epäluotettavammaksi. Mutta useimmat meistä,ovat vallankumouksellisia toisella tavalla. . M e l - , dän työmme ; muuttaa , tuotan topro-: sessia sit^n, että vanhat tuotanto-olot käyvät yhä huo|iommiksi ja huonommiksi; Omat tukimuksenl 1 ovat olleet vähemmän vallankumouksellisia verrattuna siihen;, millainen -tllaiauus m i nulla olisi ollut vallankumouksellisuuteen, Jos olisin työskennellyt suurkapitalistien palveluksessa: Mutta olen kuitenkin avastanut nykyisten tuotan tosuhfeiden. muodostumista kestämättömiksi. ' Esim. aikaisempi työni Ihmisen fy-si^ toyiän ?,}#Ua antoi miniälle .mait^ dpj^ii^ tehdä Joukon kbkeia ketfUcoJeja, J a munuaisten voimasta säilyttää-verfä).; kokoomus> sena. Näitä kckeita kuten multa sa-jnanlaisia. käytetään tilaisuuden tullen hyväksi sairaaloissa ja klinikoissa. Tavallinen lääkäri el voi käyttää n i i - ;tä,-ellei hänellä ole tarpeellisia kpjei- 5 a Ja tottuneita teknikkoja apunaariT Jotkut lääkärit väittävät, että useista tällaisista metodeista el ole hyötyä, koska he ttmtevat ne Jo ylioppilasajoiltaan. Useimmat,.; Jotka ovat talla ;Ijannalla, kuuluvat sosialististen lääkärien Ja lääketieteilijäin yhdistykseen. Paha kyllä eivät tavalliset- veronmaksajat tiedä, että he eivät ole saaneet'parasta mahdollista hyöyä lääketieteellisestä tutkimuksesta. > Jos he olisivat selvillä siitä, he vaatisivat, että ne heidän verorahoistaan. Jotka menevät kasarmien rakentamiseen Ldbyassa, sen sijan käytettäisiin terveysasemien rakentamissen Englannissa. Suuri osa myöhemmästä työstäni, ja vielä suurempi osa koUeegoJeni työstä, on suoritettu psykologian ja perinnöllisyystutkimuksen rajamailla.. Meidän työmme tarkoituksena on ollut osoittaa, että vain harvofn voi-daa n todeta; että jokin erikoinen kasvissa, eläimessä tai Ihmisessä määräytyisi joko perinnöllisyyden taiympä-; rlsfön perusteella. 'Englannissa on maatalouden tuotto sangen korkea, korkeampi kuln^ monessa muussa maassa. Mutta luulen, että se voisi olla vielä • kfeo joukon korkeampi. Voidaksemme korottaa sitä; huomattavassa määrässä, on mei^ däh päästävä selville perinnöUisyi'- den Ja ympäristön keskinäisistä' vai-laitoksista. M^dänucn^^m. jsastaVa k^lvmf. mitä IdunäJijia on,paras' ?y/5tt^_aiaMapjieiiöl3adul^ jsTmf; kä.helnälaatu on-sopivin siUe-jä?^ -lehmälaadulle. ÄaättijBfelils^ tai kemiaa ,t*i jo» laisin Valmistunut insinöönksi, vaikka — jos' olism tehnyt sen, _olisin ansainnut ^viisi kertaa enemmän kuin: nyt, mikäli olisin ottanut ajaakseni Tämä on Tehtävä, jo'a talonpoika I hallitse-irän luckan e'uja. el voi yksin ratkaista. Vielä vähemmän voivat sen ratkaista maatalous-- ministeriön -virkamiehet: s-Harvat^ heUtä-ovat koskaan kyntänsei maata tai lypsänee^'-lehmää;; tehneei analyysin maan laadinta tai muita senkaltaisia kokeita; ^Probleemin ratkai- 5em'seksi tarvitaan suunnitelma, mutta suunnitelman perustan ovat laskeneet neihmiset, jotka ovat vuosikausia tehneet maataloustyötä. • • , .Todelllniudessa.se voidaan ratkaista vain sosialistisen demokratian vallitessa. Olen myös tehnyt joitakin töitä, jotka liittyvät teollisuuden alalla vallitseviin terveysoloihin. Mutta sellal-scita työstä on liyötyä vain silloin,'jcs Sillä on suotuisat kehi'y3mahdoili- , suudet. .Nykyisissä oloissa Joutuu näitä kysymyksiä tutkiva tiedemies joko tj önantajien epäilyksen alaiseksi siitä, että hän koettaa saada työläiset ! yytymättömiksi ^ oloihinsa, tai sitten työläiset epäilevät, että hän koettaa saada heidät tuottamaan enemmän ilman että heidän palkkansa- nousee. /Edellytykset tällaiseen tutkimukseen ovat paljon paremmat Neuvostoliitossa, jossa ammattiyhdistykset eivät enää ole luokkataistelun välikappar leita; vaan suuressa määrässä toimivat lujlttaakseen: työläisten hyvinvointia. - Sen vuoksi korituu sanotunlainen tutkimus suuremmak^ hyödyksi sosialistiselle -kuin; kapitalistiselle yhteiskunnalle samalla kun toiselta puolen ne, .jotka ovat selvillä tästä, muuttuvat sosialisteiksi. ;. Kuitenkin olisi ollut paljon suurem- ' ,: Mutta^; olisin voinut esim. parantaa korkeajännitekaar-eli suunnitelmaa, mikä^tekee. mHhdoniseksi sähköteollisuuden keJCitramlsen, -^Tämä ^tulisi joko monoptriikapitalismin hallintaan;f kuten U S A ^ i . tai väl-iokapicalismin> kuren Englannissa^ Tai olisi voinut .työskennellä jossa^; •k.n; suuressa - kerajalhsessa :yhtiossä j a :keksiä-vprG32-seja,-fjctka olisivat-tehneet työnantajalleni mahdolliseksi; paa3tä kilpailussa. kaikkien : muiden; edelle. ^ Minä olisin olluf^johtamarsa:; ka-pi; alismia- sen viimeiselle ja epävar-if-mimmalle -askelmalle mo.nopolikai-. pitalismiin. •Olism todella ollut aktiivisempi val;;^.- lankumouksellinen.' jos olisin • oUut^ konservatiivi'tai l i b e r a a l i . - . .. : Silla me kcmmunistit emme aikaani.; saa'' vallankumouksia. Me näemme vallankumousten edellytysten kokooni tuvan ;sen mukaan kuip kapitalismi tulee yhä- heikommaksi. - Toivomme voivamme; viedä maam-, me sosialismiin ilman verenvuodatusr ta.. Jos se . e i ole .mahdollistamisen, vuoksi, että pieni csa kansasta käyttää valtaansa asettumalla enemmistöä, vastaan; toivomme, että. päästäisiin niin vähäl%^verenvuodatuksella, kuin ^ahdoIlis''a... Mutta me emme voi luoda.vallankumouksellista - tiljnnetta.; Ja sen-vuoksi- ei minun työni ole vaikuttanut tähän, tilanteeseen niin;;paljon kuiri; monen muun tiedemiehen.^ En siis voi vaatia; kunniakasta titteliä• "am-- mattivallankumouksellinen". , . yksi 'M m ' Hyvin perusteltu vaatimus Metsämiesten union (LSWU) Sudburyn osaston presidentti ' C h a s McCluren esittämä vaatimus, että Ontarion lainlaatijakunta |i;_kutsuttaisiin: ylimääräiseen istuntoon tänä .syksynä k (.. J ."^fl^XUf^s^ sähköpulasta, on hyvin ja asiallisesti perusteltu vaatimus. >V"^-,%.^' ''\;,Metsätyöläisteh-Union Sudburyn osaston kirjelmässä syytetään ^ avoimesti, että Ontarion toryhallitus ön välittömästi syyllinen ny- I -kyiseen sähköpulaan; sillä "se on p 1: nitelmat; jaserottanut^^^ p ko- , missionin kokeneen puheenjohtajan tri Hoggin: ' - > . " M e tahdomme, että viipymättä tehdään jotakin vallitsevan .krii- " s i n johdosta", sanotaan metsätyöläisten union kirjeessä ja jatketaan: "Kansan Valitsemat edustajat ja kansa ovat oikeutetut tietä- ' mään kaikki tosiasiat Hydroon nähden.*' sk työläisten union.esittämän syytöksen kanssa siitä, että Drewn tory-j( alHtus on *'tarkoitukselH % niisiBn". Jos kerran sähkövoiman ^kehittämistä on tarkoituksellisesti jarrutettu, kuten nämä uniot syyttävät, silloin on kysyttävä, että < miksi pitää väestön, liike- ja teollisuuslaitosten kärsiä sähkön puut- ?, teesta?;^^ > N myös täysin oikeudenmukaista vaatia hal- V Jitukselta- selostusta väestön; edustajille lainlaatijakunnanist I 'missä^^^'-^ voidaan kes-- (kustella; myös St. Laurentin voinkr ja 1^ sekä [ ennenkaikkea nyt vallitsevasta asuntopulasta. -~ 't ' Nämä kiireelliset asiat saisivat niille kuuluvan asiallisen huo-mion; osakseen, jos Drewn hallitus kutsuisi hetikohtaisesti Ontarion: «lainlaatijakunnan ylimääräiseen is^ unio suosittelee. , ^ Ei yhtäkään miest^ tai tykkiä Wall Streetin sotaa varten iRauhltii ja sodan ohjelma vastaldcain -x^' ' Kuluvan viikon aikana saatiin tietää, että Ontarion maakunta- ' ' , vaaleissa "omin avuin" C C F : n vaaliehdokkaana ollut Lorne Callahan \ / ^ ^ ryhtyy East Algoman piirin läyievaaleissa Leslie B. Pearsonin vasta- > ^ o k k a a k s i . Nämä täytevaalit pidetään lokakuun 25 pnä. ' Tieto mr. Callahanin ehdokkaaksi nimittäniisestä otettaneen ^ ' ; lämpimästi vastaan kaikissa työhiispiiieissä ja \*apaus toivoa, etta^' ' ' ' työtätekevien rivit pidettäisiin yhtenäisinä tässä tastelussa. '. Kaikkialla maassa vallitsee joko tietoinen tai vaistovarainen fcrö ' huolestuneisuus siitä, että hiaamme nykyinen ulkopolitiikka yie mei- ^ ' dat kansakuntana sodan ja turmion tielle Yhdysvaltain hyökkää- ' £ väii^ imperialismin vanavedessä. Kaikkialla käsitetään, että ulkomi- . - 1 titsteriksi nimitetty Leslie B. Pearson on pitkän aikaa .ollut johtava' ' ' tekijä siinä politiikassa minkä tarkoituksena on sitoa»tämä maa *:. Yhdysvaltain:'rahamahdin sotavankkurien vetäjäksi. v;> : 5 Mr. Callahanista itsestään riippuu paljon se kuinka selvästi ja ^ määrätietoisesti hänen johdollaan kehittyy sotapolitiikan oppositio, ^ M ' " ' ' rauhan liike näissä täytevaaleissa. Melkoisella varmuudella voi- MM daan myös olettaa^ että C G E : n jotkut huippujohtajat haluaiM 11 luimmin:-pelata "pennin nakkia^^^^ kuin räinbstaaTohkeasti rauhan tunnukset. ;^Iutta;kysynlys; sodasta ja jau-i;: hiUtafon;.vtodellinen; vedenjakaja East Algonian>vaaU tuleviss^ ^ täytevaaleissa. Selvää nimittäin on, että valtion varat eivät silloin 'T' "riitä" vanhiuudeneläkkeen parantamiseen,^ kansallisen terveysva- " kUutuksen järjestämiseen ja yleensä sosiaalisen huollon pärantami-s^- t?Ä^'* r seen, jos satoja miljoonia dollareita; uhrataan sodan ^molokille. Vain Toronto. • Lab(or-Progressive-puo-lueen' Johtaja T im Buck antoi täällä puolueensa kansallisen komitean - n i messä viime keskiviikkona rauhan maniffestin, Joka päättyy kahdeksan kohtaa käsittävään rauhan ohjelmaan Ja jonka sisältö on seuraavanlainen: Toisen maailmansodan haudat ovat tuskin umpeenluodut,;kun Wall Streetin raharuhtlnaatr ovat ;yllyttämäsaä kolmanteen maailmansotaan;; . Mackenzie King Ja. kenraali'[ Marshall toimivat Parisissa Y K :n hajoit-- tamiseksi. 'Kaikki se^iminkä puolesta; Roosevelt taisteli—^Tra:, Yhdysvaltain Ja Neuvostoliiton ystävyys -4. tuhotaan nyt sodanhaluisten'jänkki-imperlallSf tien toimesta. ^ Ernest Bevin tekee "sosialismin" n i messä Berlinin: kriisiä lletsocssaan. l i kaista työtään Wall Steretin hyväksi ^ v a l m i s t a e n ; kyynlllisen;; petoksen kansojen: : saattamiseksi paniikin ja halvaannuksen valtaan. : / Yrittäen sivuuttaa sen;kriisin,; Jonka i: sodanjälkeinen Rooseveltin - rauhanpolitiikan pettäminen : on saanut alkaan,.."ja peläten lähestyvää Ameri-; kan taloudellisen elämän luhistumisri ta; ovat,Wall; Streetin, raharuhtinaat: asettaneet ;suunnakseen imperialistisen; sodan. ; ^ He : puhuvat julkisesti suunnitelmista • Neuvostoliiton ja u u den; demokratian maiden siviiliväes-^ tön pommittamisesta" atomipommeilla.: He eivät siekaile Euroopan,; Aasian .ja Amerikan, .muuttamista 'savu^ raunioiksi' toteuttaakseen: suunnitelmansa maaliman saattamisesta amerikkalaisen -d o 1 1 a ririmperialismin ikeen alaiseksi. CANADA MUKANA i. Mackenzie King ja St. Laurent ovat korviaan myöteA osallisina tässä:"\yall Streetin mielettömässä ; vehkeilyssä rauhaa vastaan. Liberaalihallitusivas-. tustl: V.; 1938 Neuvostoliiton ;: ehdottar maa yhteistä toimintaa Hitlerin: f a sistisen hyökkäyksen ^ ehkäisemiseksi sillä • tekosyylläj- että.se el:' voi^^'sltoa :Canadaa". Kansaa tai parlamenttia kuulematta on Lester. B . Pearson nyV ilmoittanut Y K : n hylkäämisestä ja Canadan täydellisestä sitomisesta Y h dysvaltain hyökkäyssotasuunnltelmlln Neuvostoliittoa j a uuden demokratian maita Vastaan. ' ; Henry ;Wallace>käy järkkymätöntä taistelua Rooseveltin rauhanpolitiikan, Pohjoisr Amerikan . ja ;; Neuvostoliiton ystävyyden puolestav^MilJoonat yhdys>- valtalaiset Ja icanadalaiset kannattavat häntäi Mutta :meidän:liberaallr: hallituksemme, on myynyt ruumiimme ja sielumme Wall StreetiUe, niille b i l - joneereille. Jotka vihasivat Rooseveltla ja rahoittivat Hitleriä. C C P : n Coläwellin„Iiewikseh ja M i l - lardin johto on omaksi häpeäkseen hittynyt toryjen ja sosialrcreditln ;jöh tajien kanssa Kingin j a St..Laurentin sosialismia ja demokratiaa vastaan muodostamaan; hyökkäyssotapolitilkkaan. Helsinkiläinen lääkäri kertoo Amerikan matkasta ;::^.r..^::;-;i.7;.;::-:.v;-';:;r:';;^;; V V ^ - . V ^ ; ; : ' - A ' : ' ' ' - / ^ A : ' ^ ; - ' / / C . ' . ^ ^ " ; ' : , . \: Suomalainen lääkäri, E . Urama palasi . äskettäin' Helsinkiin, : oltuaan Airierikassa\YK:n alaisen Maailrhan TerveysH kertonut kiintoisia havaintoja tutki-mulöistaän Helsingin V.äpäa Sana lehdelle,' T r i Urama öli opinnoinut suurina-niaii o^^ totffysikaa Jossa tutkimusten kohteena oli veri-piasman Jakamihen.;^^^ mikä me-neteimäipn s Amerikassa. Veriplasma,'^^^^ ? ? jaettuna .osiinsa,' isäilyy. nimittäin vuosikausia käyttökelpoisena, jbta' yastöin.-se säilytettynä ehyenä; menettää nopeäm-. min alkuperäisestä yötaiastaan. Hän ilmoitti, ..että vaikutta vaikeuksista huolimatta;: köetetaän^^ saada • tähän: veriplasman jakamiseen taryittävat; nione^ jakotyö tullaan aloittamaan jo ensi vuoden alussa. ^ Herra Uramalle tuotti syfilis suuren yllätyksen. .: Hän, kertoi nimittäin , Amerikassa hoidettavan syfilistapaukr kastavia^ ranskalaisen ja anglosaksi- penisilliinillä kahdeksassa päivässä kun: vanhoin: lääkitysmenetelmin hoito kestää parikin'vuotta. Puheet siitä, että eräät bakteerit olisivat penlsllllniin vastustuskykyisiä, eivät - pidä paikkaansa, tri vUraman tietojen;mukaan.. Penisillinin vaiku-. tus riippuu ; suuressa' määrässä siitä, miten sitä' potilaalle i annetaan. Ja "syfiliksen hoidossa •on Amerikassa saatu; aikaan uskoinattomiä saavutuksia." • Hän ilmoitti Suomen lääkärien toi-; yovan, että syfilistaudin hoitamisesta sairaaloissa Suomessa: päästäisiin kokonaan näitten mien avulla.- -Penisillinin valmistuksen : ilmoitti hän tulevan erittäin kalliiksi, • eikä, katsonut sen valmistamista Suomessa edulliseksi. :Penisilliniä,valmistetaan eräästä homesienestä. Hän saiibi : Ei' ole rahaa koteihin, mutta^, $300 miljoonaa uhrataan vuosittain sotaa varten, 12 kertaa enemmän kuin 10 vuotta sitten, jolloin' Hitler raateli Tshekkoslovakiaa ja Espanjaa. ^ Ei ole ihme, että sotapolitiikan korkein ylistys tulee toryjen lehdistön.ja; niiden monopolistien taholta, jotka ansaitsevat biljoonia sodan helvetin kustannuksella! . On valhe, kun Neuvostoliiton sanotaan uhkaavan Canadaa tai maailman r a u h a a . A i n o a suurvalta, joka puhuu sodasta ja valmistuu viemään sodan merentakaisiin maihin,;on Yhdysvalr lat.- Ne uhkarohkeat sotavalmistelut, Joiden King ja St. Laurent uskottelevat olevan meidän "puolustamiseksemme", ovat todellisuudessa osana Yhdysvaltain hyökkäyssodan valmis-: teluista. Canadalaisten on puhuttava ja toimittava nyt, että rauha turvattaisiin ja- Canada suojeltaisiin Wall Streetin sodalta. Labor-Progressive-puolue' kehoittaa työväenliikettä j a kaikkia. rauhaa: r a - lalsen • Canadan ihmisiä liittymään yhteen. v.popuMäriseen demoki-aattl-seen liikkeeseen Canadan ipelastaml- ^seksi Wall Streetin sodan tulesta Me keholtamme: ^työväkeä; tuomitsemaan sen tuen, minkä Wall Streetille ovat antaneet O C P : n Johtajat, joUia seuraavat Bevinin petollisia jälkiä. Taistelkaa • Canadan pelastamiseksi Wall Streetin sodasta joukkokokouk-; silla, protestipäätöslauseilla, lentoleh-, tisilia ja radiolla Rakentamalla voima- .'kas : rintama;: rauhan : puolesta, i Me keholtamme jokaista :LPP:n, jokaista GCP;n:;jäsentä; työskentelemään-voir makkaasti rauhan puolesta ja nostattamaan Canadan kansa taistelemaan Wall Streetin sotaohjelmaa vastaan ja tämän Canadan, rauhanohjdman. puo^esta: 1. Eiyhtäkään miestä eikä yhtäkään tykkiä Wall Streetin sotaan! i 2.: E i pakollista asevelvollisuutta eikä nuorison militarisointia! : 3; ; Yhdysvaltalaisten sotajoukkojen tulee lähteä Kiinasta! 4. Vaatikaa, että Canada tukee Y K:ssa. Neuvostoliiton: päätöslausetta hetikohtaisesta koko maailmaa käsit- ;'tävästäi; aseistuksen:: kolmanneksella: vähentämisestäpä atomipommin laittomaksi julistamisesta! :>: 5. - Estäkää' canadalaisen uraanin lähdettäminen paitsi rauhallisia tarkoituksia varten! Estäkää aseiden lä-hettäniinen i Chlang:v:Kai-shekille:'Sekä Kreikan, Indonesian Ja Malayan tyranneille! 6..'Tunnustettakoon Israelm valtio! 7. Palautettakoot ystävälliset välit ja normaalmen kauppa Canadan ja Neuvostoliiton sekä uusien demokratioiden välillä! 8. Pelastakaa Canada sodalta! Y h distäkää. Canada rauhan puolesta I ^ Viisitoista cana-dalaista lälitenyt Suomimatkalle New York.; Kun Swedish Amerij can:. Linen moottoriHnjalaiva Stockholm lahti täältä syyskuun 22 päivänä matkalle Eurooppaan oli sen matkassa kaikkiaan. 336 matkustajaa, joista 32 oli matkalla Suomeen. Lähes puolet Suomeen menijöistä oli Canadasta — kaikkiaan 15, henkeä. Canadasta lähteneitä oli laivan matkustajaluetteloon merkitty seuraa-' vat: 'Herman ; . E k'jaiMa,rgaretSeabloom. Torontosta Ida M . ja Ina M . Lelkas Sudburysta; Abeli, Helmi ja Lyyli Mäki Creighton Minelta; Eva Annala Timminsigta; S a n Bertils South Por-cupinesta; Ed V/J n J. ja Ina Carlson Blind Riveriltä, Ont.; Beda N. Räsänen: Willowdalesta, Ont.; Helmi Naski Westmountista, Que.; Greta Riikooli Piedinont!sta, Que. ja Victor Viita iWinnipegistä. - Noin . kolmasosa Yhdysvalloista Suomeen lähteneistä oli New Yorkista, nimittäin C a r l Ahlbeck. Pentti Kaite-ra, Hulda Kontturi, Pi-ans W. Wik-lund, Senja Issakainen j a Pentti'P. Seppälä. Muut Yhdysvalloista: lähteneei^Suo-nien matkailijat; olivat Hjalmar H i - lander, Hackehsack, N. J . ; Arvo ja Sigrid Koskinen. sekä Erkki Kuutti, Milton, Mass.;. Matt Mattson, Tripoli Wis.!: Sulo I.: Sinivuori, Teaneck, N;Jiv Violet A. Anderson, Jersey City N. J . ; Leonard. D. Neff, HoUaday,*Utah; E l mo U. Poulsen, Rupert, Idaho; Otto ;ja Ida • Mary, Särkipato, Ely, Minn. Amerikassa nähneensä tuhansiakin litroja vetäviä ammeita - täynnä tätä mainiota lääkeainetta. Tri Urama kertoi olevansa, erittäin:• tyytyväinen matkaansa ja olevansa ihastunut läär ketleteen kehitykseen Amerikassa kuin myöskin * siihen, että • kemia on kellä saanut niin suuren osan' lääkkeitten tutkimuksissa. Yhdysvaltalaisen Dakota-koneen tähdystäjänä toiminut lehtönp Ken: WilUams,;:joka ensimmäiseksi haomasipobjois-Saslcatch sydänmaalle hätälaskun tehneen lentokoneen. Canadan suomalaiset palaavat Suomesta . .New York. — K im Swedish American Linen- moottorilaiva Grlpsholm saapuu tänne, maanantaina l o k a k .i pnä on sen matkassa kaikkiaan 127 Suomesta ;:Yhdysvaltpihin ja Cana-daan palaavaa matkustajaa, niiden joukossa mm. seuraavat Canadan suomalaiset: ^ Alii Pajunen Port Arthurista, Onni :]a Hilma Toivonen Sudburysta, Vieno: VoutilainsniTimminsista,: Aino ja George Gustafson • ToronLosta ja Lempi Ahlsten. Aku Korhonen Canadaa^: Suomalaisen Järjestön kisrtävä puhuja ja • järjestäjä vierailee eri suomalaisasutuksilla Ontarion ja Quebecin maakunnissa seuraavassa järjestyksessä: lokakuu Port Arthur 7 p, Sprucedale 11 p. Mattawa 13 p. Cobalf 14 p. Kirkland Lake 15 p. Eby 16 p. Timmins 17 p. South Porcupine ,.18 p. Coiihaught Station . . . . ^ 1 9 p. Rouyn, Que ^ 21 p. Vai d'Or ."^..22p. Montreal 24 p. Korhonen saapui hiljan lähes vuoden kestäneeltä vierailuJta:Suomessai joten:hänellä on mielenkiintoisa kerrottavaa sieltä. :• Samalla hän selostaa yleistä tilannetta ja' Järjestömme tehtäviä yleensä. ; Osastoj a i^lä".paikkakunnilla missä hän vierailee pyydetään varaamaan kokoushuoneet; sekä vh maan paikallisesta ilmoittamisesta ja muista-puhetilaisuuksien järjestämis--: tä koskevista seikoista. Canadan Saomalaisen Järjestön Toimeenpaneva Komitea. Juhlatulosfa $31 haasteryntäykseei St. Catherinesislil St. CathCrines, Ont. _ Suti kallisen v . - j a u.- seuran ja Ia: yhteisestä syysjuhlasta on kin mainittava jotakin koska oli paljon ympäristön farmareita,! den uskon poikkeuksetta tuoneen] takin tuotteitaan juhlaan Ja halukkaat tietämään jotakin joita oli kaikkiaan $57.87i.'Kun; vähennetään . $3.58 menot jiär taaksi tuloksi $54.29.: Juhlassa; dyn päätöksen mukaisesti : siitä:puolet seuralle ja puolet-Yi den haasteryntäykseen; Viime nuntaina - pidetyssä seuramme, uksessa päätettiin haasteryntäj ^lahjoittaa kuitenkin $30.00 ja loput seuralle. :. •. ;. Seuran huvitoimikunta:- on nyt järjestää tanssiaiset tk; 9 illaksi Port •:Welleriin: . KaikHa holtetaan pitamaan naina tansat lessään ja saapumaan;nuhin, väellä ja voimalla. Seuran kokouksessa valittiin henkilöä Vapauden hasteiden taanottajiksi:.A. Laari PortWi J. Terho kaupunkiin ja E. "kontrille". Heille voitte huoletta tää haasteenne. — U. H. PÄIVÄN PAKINA Ihmeparantajia , Jos ei terva, viin^ ja sauna auts, niin tauti on kuolemaksi; sanotaan vanhassa suomalaisessa sananparres- 'Sa.~ Minkä verran tässä on perää päättäköön itse kukin omalta kohdaltaan. Jokatapauksessa tautien ja vammojenviiparantanuseksi:: ihmiset, ovat aina etsineet lääkkeitä :ja muita keinoja. typläisten ja farmarien rivit yhtenäisinä ja työskennellään määrä- ' tietoisesti omäh,ehdokkaan valitseraisen hy\'äksi. Tämä edellyttää '] . ^Liberaalipuolueen strategistit laskivat, että East Algoman vaali- ^ luonnollisesti sitä, että mr. Callahanin pitäisi kaikkine hyveineen ja piin on ''turvallinen" ja 'varma" alue, missä heidän sotainen uiko- heikkouksineen hyväksyä työtätekevien yhteiseksi ehdokkaaksi siinä ^^|> "ministerinsä saa vaalivoiton. Sen varmuudeksi on vielä sovittu, ettei mielessä, että hänen vaalitaistelunsa yhteydessä kehittyy todellinen, :-:. Sairaiden - Ihmisten : petkuttaminen on hyvin yleistä. Ihmiset, jotka sairastavat Jotain vaikeaa .ja mahdoili- 'scsti parantumatonta tautia,^ ovat herkkiäituryautumaan: jokaiseen: tar-- jctluun parantamiskeinoon Ja tule-vat. uselmmlten petetyiksi. Aivan äs- ;ke'ttäln oli lehdissä uutinen- että monnia. canadHlaista:oli;rmatku3 tanut: Aus-traliaan jonkin' ihmelääkärin luokse, jJollarpitl.;oUa tepsivä menetelmä syöp: pfltaudin parantamiseksi.'" Jokainen Jsinne :mattiistanut?potilas;^ :iäankan;j^^ca^^ tettiin, että 'kysymyksessä oli petkuttaja. • ' • . Joku aika .sitten paljastettiin Y h dysvalloissa ifnyöskin eräs petkuttaja; joka. ilmciiti "parantavansa:rsyöpätau-dln. 'Petkuttaja oli aikoiriaan joutunut jo rikoksistaan kiinni. Todettiin myöskin;:että kysymyksessä.oleva'pefi KOttaja ei voinu; edes todeta mitä hänen- potilaansa sairastivat, koska useat-henkilöt, joiden petkuttaja sanoi sairaistavan syöpää, sairastivat kokonaan milita', tauteja, joista jotkut olivat hyvinJväaratohta laatua. - Lääkärien keskuudessa on yleisesti tunnettua, ""että hyvin huomatulla määrällä,,ihmisiä on melkein 'taika-uskplnen luottamus lääkkeisiin. On todettu, että.vaikka viskeissä säirank :si«5av:lääkkeefc,'näyttelevät-toisarvois--: ta osaa sairauden Toittamisessa Ja hoitotapa >'on ratkaiseva, niin-potilas ei*Tinuista.^<'?hoitotapaa'.:svaan' odottaa. hyviä lääkkeitä. Ja jos~ lääkäri .^el ; määrää lääkkeitä ensinkään/ niin jotkut sairaat pitävät sellaista lääkärit kelvo' tomana ammattiinsa. Tämä ei suinkaan tarkoita etteikö lääkkeillä olisi merkitystä. Kaikki tiedämme, että penlslUinl on suorastaan, ihmeitä tekevä: monissa taudeissa ja vieläpä vammojen parantamisessa. Tuhansia vuosia sitten ovat ihmiset tietäneet monien kasvien parantavan vaikutuksn. Vanhan ajan poppamies rnoitumisen lisäksi ^;kä3rtti: myöskin lääkettä j a .tietysti lääke oU ratkaisevavja noituus; vain: sikäli ..ml-- ten paljon se. lujitti potilaan uskoa sairautensa paranemiseeh. :;Fanaattiset;tiskovaiset välttävät; et-: tä vain rukouksen voima voi parantaa vaikka, minkä sairauden. Täten y r i - tetäan. 'saada ihmisiä'.uskonlahkojen uskollisiksi seuraajiksi. On suoras- ;taan.häinniästyttäväävkidi^ p i t k^ täUaisessalpetkutuksessa'voidaan ivie|^ lä nykypäivinä mennä, " :«: :.-*;:.--'*tir:^:Ä^;:f''M:v; y:^;^ :tLuimme! eräänä rpälvänä.T ilmestyvästä yapaästa Sanasta Sale-mln-. uutislsta-seuraavan 'tiedoltuksen: "Todellinen ihmetyö tapahtui Her-J rältar^ämBrntviikonJkesÖv^ 'kokouksen "^jälkeen. 'Kaiihea veren myrkytys 'oli"erään• sisaren^^^ranteeäa-jonkav epäämätönL^tuntomakki•'i^ Neekereitä ei saa puolustaa USA:ssa Lilliara Smiihm, amerikkalaisen jailijattaren neekerikysymystä li televäv etelavaltioromaam "flr mteftshista, Manda Harj Pruit" on herättänyt min sinirt Obudburysta. .veellistä närkästystä Massachu* ^pSORJONEN T^^^^^ valtiossa "vapaassa" USA:5sa.rt , MRS. A N N A S A V O L / on intetty kiellettyjen kirjojen i '^''^^^^.^^^^^I^J^nc^ iasenet jokainen -voint: MR. P A U L P A R T A L ^ u h a t t a dollaria f^den ja puolen ^ ai aikaisemiaassa h ; 8ä aiässaTceräfiy. HJassal foaellisuudessa haasi viimeksikuluneen tä ja niiden k a l ie _ kun vielä saanu Jpnultuu! lisMt CSJ:n osastot o •*-'ujaan ja pieni M c K i n osasto lahjoitti iin osasto $10 ja j^paino on kuitenkii Jlsteiden kohdalla ja Soluessa lahjoituk « JA K A L L E st Jstöjen haasteeseen gfiton Heinosen Spn derbystä. INK K O I V U Löcl ja haastaa seuraa ^^Nick Saari Port A r i " Kalle Kauppinei i/sta. Pitäkääpä h flDA JA A T U K O I Vl avat Mary ja A n t ti Kekäläisen sekä T j fkoivulän Lockerbyst na ja Kalle Palon Whi in Sudburysta. FMATTr H A V E R I Lor en$2:jahaastaa;Svai IvERT PERÄLÄ Soc Ija haastaa Wni. Kallela Inö Ahon kaikki R.R.:1 >T; HEINO Soosta vasi aa Väinö Lindholmir sta. ALVI J A K. MÄKEl rieivhaasteisiln $10 j sn, Rauha j a Arttu: öjärven Vinelandista i idistä vointinsa muka U. K O K K O Hamilton Ihaastaa .kaikki Hami.lto imukaan. EINO S A L M I N E N Po f haasteeseen ja haasta npNo; 12.Geraldtonisti SAIMA J A J . R I N TA at-Liisa ja Nick Lehil Laeista. MR. JA MARS. A . AR( Ikehoittavat kaikkia tois emmin. B. SÖDERHOLM Finl sn $5 ja haastaa Johi ion j a T . Ellmenirt F ii M. KOSOLA Wahnap eeseen $1 ja haastaa 1 lan Wanupista. SVANTE K O T I L A W Puskan Azilda^ta. EINO R A A P P A N A H( sekä E. Ruhalan haaste Viola ja Arvo Mäntylä i Leila Joutsen Torontt JACK H A U T A L A Heä J. TOHOLA Upper Ca i$2ja haastaa K a l l e K LIZZIE J A O S C A R L i Kalle: Saaren haasteese< Lakelta, Fanni ja Ottc sreuerasZi vi-^mS OKLG?A hKaLaEstMeeOsLeeAn 5U ( nainen viiva: joka kyynärpäahän.jot^, vointi samalla. Voitehmme^^ ;n $2 ja haästa"a m^s^Mh öljyllä Herran kaskj-n m u k ^ badysmithista B.G kollimme ja ^-kJmme^SS L^^^^"^ L A H T I Sointu] lähteä ulos Jeesuksen K n j ^ amn haasteeseen $5 ja-ha meen. melkein siima^P^J ^ lastaamaan ja haasteit pahoinvointi ja kipu l a l ^ J » 0. L. L A H T I N E N R . R. ken perästä P^^^^^^^" J^? ^atti myöhäsiä ottj "Jeesus Kristus on sama e i i a « | ^ a j o s eivät voi enempä ja^ iankaikkisesti." ^umua ^ CSJm K I R K L A N D L A Tarkoituksemme ei o l e ^ j öm $15 ja kehoittaa kaii misiä, jotka haluavat >?5 J^^^tinsa mukaan, uskonnollisia »»"^^^T^ J V E N W A L L S T E N K :^geeseen-ja:häastaM tt-MA H A S U McKerr «Raastaen. M a ^^ ' Vieno Tuomen,Wo ^MANDA J A D A V I D 1 ^"n ja Otto Swanin hai Einar Mäen Beavi Kirkland Lakelta, l?ya:Fred^Kiv3MilSi John Salbn Nipig« -mia oman harkintansa mtiJt^ kun heidän toimintansa ei va^^ ta muita'ihmisia. Mutta saaiemllaiset tässä herkkäudcoisille i J i ^ ^ ^ ^ ^ i . ^! vapauden sanoa ^°^^ft^J nim-oUsi mitä he S^^^^M uskottaa, niin eihän laakaro»-j tarvittalsikaaa Tämä "humpuuki o° ^ , nöälle. ^Se voi aiheurtaagj joku herkkäuskoinen i H ^ J Saaleinin^ kokouksista 'taudiUe, joka tarvitsisi kärln apua. " , lisäksi - on suorast^/-^ t jiiUIaista lukemista / ^ i leljtl Wji»aa l u k i j o i r f ^^ ,taväksL-,-^,TJoti. ^, MÄKINENäl Lakelta ^^^^^ ^ ; i * ; * j H i E T I K K O W o r t rJt ^^.}? haastaa P U UE 'eteenain. , . ^ V 5 ^ H N H O K S E L Minn iffivÄ^^ haastaa F r a nk ^^J^ Mannisen, k a i k k i (
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 2, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-10-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481002 |
Description
Title | 1948-10-02-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | • M _ d.,.€buM(^ naii Iv .tbe'Post -^OCOee fieputvent, Ottetn. Put>- Uahed «brice .ireeUjr: .7u«4dsys, «Zbtmäay» snd 8at«;dw».tij Vapatis PiibiUdifi«.Cani|iaoor at 100^102 flm 8t W, eodborr. Ont^ Canada. Telqpbanai: »^tae» Offlee 4-4261 •^MltoriaFOflSe 4-4265, MMiager .Advertlsfne Tatea.^qxnr^appUöttdES^i Tranglation free of charge. T I L , ^ S H I N N A T : T""! Canadassa; 1 ,vk. 6i)0 6 kk: 3 ^ "SiuftriralJofcsa: IvJc 7.00 6 kk. 3Ä) Suomessa: 1'vk. 750 6 kk. 4.25 *^aptf * ja tödelliauu8 . Uutbtietojen mukaan. Britannian työväenpuolueen rahaminis- MTI sir Stafford Cripps sanoi viime tiistaina Washingtoniin saavut-ttiaan,' että'maailman tulevaisuus riippuu Marshallin avun suunni- ' ''tdman onnistumiselta. Samana päivänä ilmoitettiin kuitenkin Ottawasta (BUP-uutis- Aieto)^ että Washjngtonissa kokoontuneessa kansainväliseäsä finans- «piirien kok\)uksessa-on todellisena taisteluna se kun \Vashingtonin - - hallitus vaatii Marshallin apua nauttivia maita (mukaanlukien Bri-r „"'$ännia ja weläpä Canadakin) alentamaan rahansa arvon Yhdysvaltain ^, dollariin verraten. Mainitussa uulistiedossa kerrottiin, etta Yhdys- ' valtain^ edustajat -Kansainvälisen rahaston ja Kansainvälisen pankin suljetuissa kokouksissa vaativat näitä maita alentamaan rahansa ar- , . , . ' voa^ "realistisemmalle pohjalle" mikä käytännössä tarkoittaa sitä. .* Tettä "avustettavat" miftat--joutuvat ostamaan Yhdyijvalloista entistä %\ \ " • hinnoilla ja saavat Yhdysvallois.sa myymistä tuotteis- ' . , taan entistä huonomman hinnan. Toisin sanoen "avustettavien" '\ , "kaikille ,asianomaisille, paitsi Yhdysvaltain suurpääomalle, mikä sii- >, ^ tä yksinään rikastuisi. ^ ' ^ Tässä Ottawan uutistiedossa kerrottiin edelleen, että Wasbing-toniin mehnessään sir Stafford "oli tietoinen'' näistä rahar\ arvon afentamisehäotuksista. Mutta silti hän ylisti Marshallin suunnitel- . n ^ maatlrnan pelastajaksi! 'Mielenkiintoisena yhteensattumana voidaan esittää vielä eräs montrealilainen. tapaus. Taantumuksellisuudestaan tunnettu United • Transport Service Employes Unionin päämies mr. Townsend, joka toimii presidentti Trumanin' ja* kenraali MacArthurin työväenasiain , neuvonantajana, vieraili viime maanantaina Montrealissa ja siellä, Lt^ SiiUe hotellissa hän "varoitti, ellei Marsballin smtnniielma onnis- ' '• tu, silloin Yhdysvallat joutuu vastatusten kaaoksen ja pulakauden ' 'kfinssaj mikä on paljon pahempi kuin vuoden 1929 kriisi" (Montreal Daily Star). ^ ' , ' -Mr* Townsend tietää mistä hän puhuu. Kysymys ei siis "ole lainkaan Euroopan maiden avustamisesta, vaan Yhdysvaltain kapitalismin pelastamisesta Euroopan hätääkärsivien maiden kustannukset ^ Ja tällaista Marshallin "apua" sir Stafford ylistää suunnitel- .maksi, jonka onnistumisesta muka r i i p p u koko maailman tulevai- ' suusi ' m. 0 mm .-K < mm l i Olen im<»nannut, että Amerikan u i - koa£iainm)pl«teziö on iäjbettänyt maailmalle Julkaisun; missä SJinut Jfu^ vatMn "ammatti vallaiikumoufcsellifie-na" l Koska minä iyöJJcesteJcn n, 10 tuntia-päivässä, lomapäivät. luettuina varsinaisen opetus- Ja kSÄs vatustyöni lisäksi/el minulla, ole t%tä; nykyä paljonkaan aikaa kommunis-miUf. ' ^ Ehkä minun täytyisi koettaa omistaa'^ aikaani hiukan enemmän sille i Arvelen: kuitenkin .että kommunistien pitäisi antaa kolleegoiUeen hyvä; esimerkki: siitä työn tahdista; mihin he kerran ovat antautuneet. Minä en itse ole ikinä saanfti: potkuja keltään tySnantajar.anl minkään muun syyn, kuin kommunististen mielii/lteltteni vuoJcsl; Tcdellisuudessf ^en epäile lainkaan, etteikö Amerikan ulkoasi-ainminLsteriöllä voisi olla näinkin epätäydellisiä tietoja minusta, s a moinkuin on- ollut monista; enemmänkin, tunnetuista eurooppalaisilta henkilöistä. Kuitenkin he ovat eräässä .mielessä oikeassa: Kaikki; tiedemiehet ovat tavallaan ammattivallanku-. mouksellisia. Esim.- Darwin oli vallankumouksellinen siinä : ideamaailmassa, jota nyt kapitalismi puolustaa mutta Joka Jatkuvasti. kay,yhä epäluotettavammaksi. Mutta useimmat meistä,ovat vallankumouksellisia toisella tavalla. . M e l - , dän työmme ; muuttaa , tuotan topro-: sessia sit^n, että vanhat tuotanto-olot käyvät yhä huo|iommiksi ja huonommiksi; Omat tukimuksenl 1 ovat olleet vähemmän vallankumouksellisia verrattuna siihen;, millainen -tllaiauus m i nulla olisi ollut vallankumouksellisuuteen, Jos olisin työskennellyt suurkapitalistien palveluksessa: Mutta olen kuitenkin avastanut nykyisten tuotan tosuhfeiden. muodostumista kestämättömiksi. ' Esim. aikaisempi työni Ihmisen fy-si^ toyiän ?,}#Ua antoi miniälle .mait^ dpj^ii^ tehdä Joukon kbkeia ketfUcoJeja, J a munuaisten voimasta säilyttää-verfä).; kokoomus> sena. Näitä kckeita kuten multa sa-jnanlaisia. käytetään tilaisuuden tullen hyväksi sairaaloissa ja klinikoissa. Tavallinen lääkäri el voi käyttää n i i - ;tä,-ellei hänellä ole tarpeellisia kpjei- 5 a Ja tottuneita teknikkoja apunaariT Jotkut lääkärit väittävät, että useista tällaisista metodeista el ole hyötyä, koska he ttmtevat ne Jo ylioppilasajoiltaan. Useimmat,.; Jotka ovat talla ;Ijannalla, kuuluvat sosialististen lääkärien Ja lääketieteilijäin yhdistykseen. Paha kyllä eivät tavalliset- veronmaksajat tiedä, että he eivät ole saaneet'parasta mahdollista hyöyä lääketieteellisestä tutkimuksesta. > Jos he olisivat selvillä siitä, he vaatisivat, että ne heidän verorahoistaan. Jotka menevät kasarmien rakentamiseen Ldbyassa, sen sijan käytettäisiin terveysasemien rakentamissen Englannissa. Suuri osa myöhemmästä työstäni, ja vielä suurempi osa koUeegoJeni työstä, on suoritettu psykologian ja perinnöllisyystutkimuksen rajamailla.. Meidän työmme tarkoituksena on ollut osoittaa, että vain harvofn voi-daa n todeta; että jokin erikoinen kasvissa, eläimessä tai Ihmisessä määräytyisi joko perinnöllisyyden taiympä-; rlsfön perusteella. 'Englannissa on maatalouden tuotto sangen korkea, korkeampi kuln^ monessa muussa maassa. Mutta luulen, että se voisi olla vielä • kfeo joukon korkeampi. Voidaksemme korottaa sitä; huomattavassa määrässä, on mei^ däh päästävä selville perinnöUisyi'- den Ja ympäristön keskinäisistä' vai-laitoksista. M^dänucn^^m. jsastaVa k^lvmf. mitä IdunäJijia on,paras' ?y/5tt^_aiaMapjieiiöl3adul^ jsTmf; kä.helnälaatu on-sopivin siUe-jä?^ -lehmälaadulle. ÄaättijBfelils^ tai kemiaa ,t*i jo» laisin Valmistunut insinöönksi, vaikka — jos' olism tehnyt sen, _olisin ansainnut ^viisi kertaa enemmän kuin: nyt, mikäli olisin ottanut ajaakseni Tämä on Tehtävä, jo'a talonpoika I hallitse-irän luckan e'uja. el voi yksin ratkaista. Vielä vähemmän voivat sen ratkaista maatalous-- ministeriön -virkamiehet: s-Harvat^ heUtä-ovat koskaan kyntänsei maata tai lypsänee^'-lehmää;; tehneei analyysin maan laadinta tai muita senkaltaisia kokeita; ^Probleemin ratkai- 5em'seksi tarvitaan suunnitelma, mutta suunnitelman perustan ovat laskeneet neihmiset, jotka ovat vuosikausia tehneet maataloustyötä. • • , .Todelllniudessa.se voidaan ratkaista vain sosialistisen demokratian vallitessa. Olen myös tehnyt joitakin töitä, jotka liittyvät teollisuuden alalla vallitseviin terveysoloihin. Mutta sellal-scita työstä on liyötyä vain silloin,'jcs Sillä on suotuisat kehi'y3mahdoili- , suudet. .Nykyisissä oloissa Joutuu näitä kysymyksiä tutkiva tiedemies joko tj önantajien epäilyksen alaiseksi siitä, että hän koettaa saada työläiset ! yytymättömiksi ^ oloihinsa, tai sitten työläiset epäilevät, että hän koettaa saada heidät tuottamaan enemmän ilman että heidän palkkansa- nousee. /Edellytykset tällaiseen tutkimukseen ovat paljon paremmat Neuvostoliitossa, jossa ammattiyhdistykset eivät enää ole luokkataistelun välikappar leita; vaan suuressa määrässä toimivat lujlttaakseen: työläisten hyvinvointia. - Sen vuoksi korituu sanotunlainen tutkimus suuremmak^ hyödyksi sosialistiselle -kuin; kapitalistiselle yhteiskunnalle samalla kun toiselta puolen ne, .jotka ovat selvillä tästä, muuttuvat sosialisteiksi. ;. Kuitenkin olisi ollut paljon suurem- ' ,: Mutta^; olisin voinut esim. parantaa korkeajännitekaar-eli suunnitelmaa, mikä^tekee. mHhdoniseksi sähköteollisuuden keJCitramlsen, -^Tämä ^tulisi joko monoptriikapitalismin hallintaan;f kuten U S A ^ i . tai väl-iokapicalismin> kuren Englannissa^ Tai olisi voinut .työskennellä jossa^; •k.n; suuressa - kerajalhsessa :yhtiossä j a :keksiä-vprG32-seja,-fjctka olisivat-tehneet työnantajalleni mahdolliseksi; paa3tä kilpailussa. kaikkien : muiden; edelle. ^ Minä olisin olluf^johtamarsa:; ka-pi; alismia- sen viimeiselle ja epävar-if-mimmalle -askelmalle mo.nopolikai-. pitalismiin. •Olism todella ollut aktiivisempi val;;^.- lankumouksellinen.' jos olisin • oUut^ konservatiivi'tai l i b e r a a l i . - . .. : Silla me kcmmunistit emme aikaani.; saa'' vallankumouksia. Me näemme vallankumousten edellytysten kokooni tuvan ;sen mukaan kuip kapitalismi tulee yhä- heikommaksi. - Toivomme voivamme; viedä maam-, me sosialismiin ilman verenvuodatusr ta.. Jos se . e i ole .mahdollistamisen, vuoksi, että pieni csa kansasta käyttää valtaansa asettumalla enemmistöä, vastaan; toivomme, että. päästäisiin niin vähäl%^verenvuodatuksella, kuin ^ahdoIlis''a... Mutta me emme voi luoda.vallankumouksellista - tiljnnetta.; Ja sen-vuoksi- ei minun työni ole vaikuttanut tähän, tilanteeseen niin;;paljon kuiri; monen muun tiedemiehen.^ En siis voi vaatia; kunniakasta titteliä• "am-- mattivallankumouksellinen". , . yksi 'M m ' Hyvin perusteltu vaatimus Metsämiesten union (LSWU) Sudburyn osaston presidentti ' C h a s McCluren esittämä vaatimus, että Ontarion lainlaatijakunta |i;_kutsuttaisiin: ylimääräiseen istuntoon tänä .syksynä k (.. J ."^fl^XUf^s^ sähköpulasta, on hyvin ja asiallisesti perusteltu vaatimus. >V"^-,%.^' ''\;,Metsätyöläisteh-Union Sudburyn osaston kirjelmässä syytetään ^ avoimesti, että Ontarion toryhallitus ön välittömästi syyllinen ny- I -kyiseen sähköpulaan; sillä "se on p 1: nitelmat; jaserottanut^^^ p ko- , missionin kokeneen puheenjohtajan tri Hoggin: ' - > . " M e tahdomme, että viipymättä tehdään jotakin vallitsevan .krii- " s i n johdosta", sanotaan metsätyöläisten union kirjeessä ja jatketaan: "Kansan Valitsemat edustajat ja kansa ovat oikeutetut tietä- ' mään kaikki tosiasiat Hydroon nähden.*' sk työläisten union.esittämän syytöksen kanssa siitä, että Drewn tory-j( alHtus on *'tarkoitukselH % niisiBn". Jos kerran sähkövoiman ^kehittämistä on tarkoituksellisesti jarrutettu, kuten nämä uniot syyttävät, silloin on kysyttävä, että < miksi pitää väestön, liike- ja teollisuuslaitosten kärsiä sähkön puut- ?, teesta?;^^ > N myös täysin oikeudenmukaista vaatia hal- V Jitukselta- selostusta väestön; edustajille lainlaatijakunnanist I 'missä^^^'-^ voidaan kes-- (kustella; myös St. Laurentin voinkr ja 1^ sekä [ ennenkaikkea nyt vallitsevasta asuntopulasta. -~ 't ' Nämä kiireelliset asiat saisivat niille kuuluvan asiallisen huo-mion; osakseen, jos Drewn hallitus kutsuisi hetikohtaisesti Ontarion: «lainlaatijakunnan ylimääräiseen is^ unio suosittelee. , ^ Ei yhtäkään miest^ tai tykkiä Wall Streetin sotaa varten iRauhltii ja sodan ohjelma vastaldcain -x^' ' Kuluvan viikon aikana saatiin tietää, että Ontarion maakunta- ' ' , vaaleissa "omin avuin" C C F : n vaaliehdokkaana ollut Lorne Callahan \ / ^ ^ ryhtyy East Algoman piirin läyievaaleissa Leslie B. Pearsonin vasta- > ^ o k k a a k s i . Nämä täytevaalit pidetään lokakuun 25 pnä. ' Tieto mr. Callahanin ehdokkaaksi nimittäniisestä otettaneen ^ ' ; lämpimästi vastaan kaikissa työhiispiiieissä ja \*apaus toivoa, etta^' ' ' ' työtätekevien rivit pidettäisiin yhtenäisinä tässä tastelussa. '. Kaikkialla maassa vallitsee joko tietoinen tai vaistovarainen fcrö ' huolestuneisuus siitä, että hiaamme nykyinen ulkopolitiikka yie mei- ^ ' dat kansakuntana sodan ja turmion tielle Yhdysvaltain hyökkää- ' £ väii^ imperialismin vanavedessä. Kaikkialla käsitetään, että ulkomi- . - 1 titsteriksi nimitetty Leslie B. Pearson on pitkän aikaa .ollut johtava' ' ' tekijä siinä politiikassa minkä tarkoituksena on sitoa»tämä maa *:. Yhdysvaltain:'rahamahdin sotavankkurien vetäjäksi. v;> : 5 Mr. Callahanista itsestään riippuu paljon se kuinka selvästi ja ^ määrätietoisesti hänen johdollaan kehittyy sotapolitiikan oppositio, ^ M ' " ' ' rauhan liike näissä täytevaaleissa. Melkoisella varmuudella voi- MM daan myös olettaa^ että C G E : n jotkut huippujohtajat haluaiM 11 luimmin:-pelata "pennin nakkia^^^^ kuin räinbstaaTohkeasti rauhan tunnukset. ;^Iutta;kysynlys; sodasta ja jau-i;: hiUtafon;.vtodellinen; vedenjakaja East Algonian>vaaU tuleviss^ ^ täytevaaleissa. Selvää nimittäin on, että valtion varat eivät silloin 'T' "riitä" vanhiuudeneläkkeen parantamiseen,^ kansallisen terveysva- " kUutuksen järjestämiseen ja yleensä sosiaalisen huollon pärantami-s^- t?Ä^'* r seen, jos satoja miljoonia dollareita; uhrataan sodan ^molokille. Vain Toronto. • Lab(or-Progressive-puo-lueen' Johtaja T im Buck antoi täällä puolueensa kansallisen komitean - n i messä viime keskiviikkona rauhan maniffestin, Joka päättyy kahdeksan kohtaa käsittävään rauhan ohjelmaan Ja jonka sisältö on seuraavanlainen: Toisen maailmansodan haudat ovat tuskin umpeenluodut,;kun Wall Streetin raharuhtlnaatr ovat ;yllyttämäsaä kolmanteen maailmansotaan;; . Mackenzie King Ja. kenraali'[ Marshall toimivat Parisissa Y K :n hajoit-- tamiseksi. 'Kaikki se^iminkä puolesta; Roosevelt taisteli—^Tra:, Yhdysvaltain Ja Neuvostoliiton ystävyys -4. tuhotaan nyt sodanhaluisten'jänkki-imperlallSf tien toimesta. ^ Ernest Bevin tekee "sosialismin" n i messä Berlinin: kriisiä lletsocssaan. l i kaista työtään Wall Steretin hyväksi ^ v a l m i s t a e n ; kyynlllisen;; petoksen kansojen: : saattamiseksi paniikin ja halvaannuksen valtaan. : / Yrittäen sivuuttaa sen;kriisin,; Jonka i: sodanjälkeinen Rooseveltin - rauhanpolitiikan pettäminen : on saanut alkaan,.."ja peläten lähestyvää Ameri-; kan taloudellisen elämän luhistumisri ta; ovat,Wall; Streetin, raharuhtinaat: asettaneet ;suunnakseen imperialistisen; sodan. ; ^ He : puhuvat julkisesti suunnitelmista • Neuvostoliiton ja u u den; demokratian maiden siviiliväes-^ tön pommittamisesta" atomipommeilla.: He eivät siekaile Euroopan,; Aasian .ja Amerikan, .muuttamista 'savu^ raunioiksi' toteuttaakseen: suunnitelmansa maaliman saattamisesta amerikkalaisen -d o 1 1 a ririmperialismin ikeen alaiseksi. CANADA MUKANA i. Mackenzie King ja St. Laurent ovat korviaan myöteA osallisina tässä:"\yall Streetin mielettömässä ; vehkeilyssä rauhaa vastaan. Liberaalihallitusivas-. tustl: V.; 1938 Neuvostoliiton ;: ehdottar maa yhteistä toimintaa Hitlerin: f a sistisen hyökkäyksen ^ ehkäisemiseksi sillä • tekosyylläj- että.se el:' voi^^'sltoa :Canadaa". Kansaa tai parlamenttia kuulematta on Lester. B . Pearson nyV ilmoittanut Y K : n hylkäämisestä ja Canadan täydellisestä sitomisesta Y h dysvaltain hyökkäyssotasuunnltelmlln Neuvostoliittoa j a uuden demokratian maita Vastaan. ' ; Henry ;Wallace>käy järkkymätöntä taistelua Rooseveltin rauhanpolitiikan, Pohjoisr Amerikan . ja ;; Neuvostoliiton ystävyyden puolestav^MilJoonat yhdys>- valtalaiset Ja icanadalaiset kannattavat häntäi Mutta :meidän:liberaallr: hallituksemme, on myynyt ruumiimme ja sielumme Wall StreetiUe, niille b i l - joneereille. Jotka vihasivat Rooseveltla ja rahoittivat Hitleriä. C C P : n Coläwellin„Iiewikseh ja M i l - lardin johto on omaksi häpeäkseen hittynyt toryjen ja sosialrcreditln ;jöh tajien kanssa Kingin j a St..Laurentin sosialismia ja demokratiaa vastaan muodostamaan; hyökkäyssotapolitilkkaan. Helsinkiläinen lääkäri kertoo Amerikan matkasta ;::^.r..^::;-;i.7;.;::-:.v;-';:;r:';;^;; V V ^ - . V ^ ; ; : ' - A ' : ' ' ' - / ^ A : ' ^ ; - ' / / C . ' . ^ ^ " ; ' : , . \: Suomalainen lääkäri, E . Urama palasi . äskettäin' Helsinkiin, : oltuaan Airierikassa\YK:n alaisen Maailrhan TerveysH kertonut kiintoisia havaintoja tutki-mulöistaän Helsingin V.äpäa Sana lehdelle,' T r i Urama öli opinnoinut suurina-niaii o^^ totffysikaa Jossa tutkimusten kohteena oli veri-piasman Jakamihen.;^^^ mikä me-neteimäipn s Amerikassa. Veriplasma,'^^^^ ? ? jaettuna .osiinsa,' isäilyy. nimittäin vuosikausia käyttökelpoisena, jbta' yastöin.-se säilytettynä ehyenä; menettää nopeäm-. min alkuperäisestä yötaiastaan. Hän ilmoitti, ..että vaikutta vaikeuksista huolimatta;: köetetaän^^ saada • tähän: veriplasman jakamiseen taryittävat; nione^ jakotyö tullaan aloittamaan jo ensi vuoden alussa. ^ Herra Uramalle tuotti syfilis suuren yllätyksen. .: Hän, kertoi nimittäin , Amerikassa hoidettavan syfilistapaukr kastavia^ ranskalaisen ja anglosaksi- penisilliinillä kahdeksassa päivässä kun: vanhoin: lääkitysmenetelmin hoito kestää parikin'vuotta. Puheet siitä, että eräät bakteerit olisivat penlsllllniin vastustuskykyisiä, eivät - pidä paikkaansa, tri vUraman tietojen;mukaan.. Penisillinin vaiku-. tus riippuu ; suuressa' määrässä siitä, miten sitä' potilaalle i annetaan. Ja "syfiliksen hoidossa •on Amerikassa saatu; aikaan uskoinattomiä saavutuksia." • Hän ilmoitti Suomen lääkärien toi-; yovan, että syfilistaudin hoitamisesta sairaaloissa Suomessa: päästäisiin kokonaan näitten mien avulla.- -Penisillinin valmistuksen : ilmoitti hän tulevan erittäin kalliiksi, • eikä, katsonut sen valmistamista Suomessa edulliseksi. :Penisilliniä,valmistetaan eräästä homesienestä. Hän saiibi : Ei' ole rahaa koteihin, mutta^, $300 miljoonaa uhrataan vuosittain sotaa varten, 12 kertaa enemmän kuin 10 vuotta sitten, jolloin' Hitler raateli Tshekkoslovakiaa ja Espanjaa. ^ Ei ole ihme, että sotapolitiikan korkein ylistys tulee toryjen lehdistön.ja; niiden monopolistien taholta, jotka ansaitsevat biljoonia sodan helvetin kustannuksella! . On valhe, kun Neuvostoliiton sanotaan uhkaavan Canadaa tai maailman r a u h a a . A i n o a suurvalta, joka puhuu sodasta ja valmistuu viemään sodan merentakaisiin maihin,;on Yhdysvalr lat.- Ne uhkarohkeat sotavalmistelut, Joiden King ja St. Laurent uskottelevat olevan meidän "puolustamiseksemme", ovat todellisuudessa osana Yhdysvaltain hyökkäyssodan valmis-: teluista. Canadalaisten on puhuttava ja toimittava nyt, että rauha turvattaisiin ja- Canada suojeltaisiin Wall Streetin sodalta. Labor-Progressive-puolue' kehoittaa työväenliikettä j a kaikkia. rauhaa: r a - lalsen • Canadan ihmisiä liittymään yhteen. v.popuMäriseen demoki-aattl-seen liikkeeseen Canadan ipelastaml- ^seksi Wall Streetin sodan tulesta Me keholtamme: ^työväkeä; tuomitsemaan sen tuen, minkä Wall Streetille ovat antaneet O C P : n Johtajat, joUia seuraavat Bevinin petollisia jälkiä. Taistelkaa • Canadan pelastamiseksi Wall Streetin sodasta joukkokokouk-; silla, protestipäätöslauseilla, lentoleh-, tisilia ja radiolla Rakentamalla voima- .'kas : rintama;: rauhan : puolesta, i Me keholtamme jokaista :LPP:n, jokaista GCP;n:;jäsentä; työskentelemään-voir makkaasti rauhan puolesta ja nostattamaan Canadan kansa taistelemaan Wall Streetin sotaohjelmaa vastaan ja tämän Canadan, rauhanohjdman. puo^esta: 1. Eiyhtäkään miestä eikä yhtäkään tykkiä Wall Streetin sotaan! i 2.: E i pakollista asevelvollisuutta eikä nuorison militarisointia! : 3; ; Yhdysvaltalaisten sotajoukkojen tulee lähteä Kiinasta! 4. Vaatikaa, että Canada tukee Y K:ssa. Neuvostoliiton: päätöslausetta hetikohtaisesta koko maailmaa käsit- ;'tävästäi; aseistuksen:: kolmanneksella: vähentämisestäpä atomipommin laittomaksi julistamisesta! :>: 5. - Estäkää' canadalaisen uraanin lähdettäminen paitsi rauhallisia tarkoituksia varten! Estäkää aseiden lä-hettäniinen i Chlang:v:Kai-shekille:'Sekä Kreikan, Indonesian Ja Malayan tyranneille! 6..'Tunnustettakoon Israelm valtio! 7. Palautettakoot ystävälliset välit ja normaalmen kauppa Canadan ja Neuvostoliiton sekä uusien demokratioiden välillä! 8. Pelastakaa Canada sodalta! Y h distäkää. Canada rauhan puolesta I ^ Viisitoista cana-dalaista lälitenyt Suomimatkalle New York.; Kun Swedish Amerij can:. Linen moottoriHnjalaiva Stockholm lahti täältä syyskuun 22 päivänä matkalle Eurooppaan oli sen matkassa kaikkiaan. 336 matkustajaa, joista 32 oli matkalla Suomeen. Lähes puolet Suomeen menijöistä oli Canadasta — kaikkiaan 15, henkeä. Canadasta lähteneitä oli laivan matkustajaluetteloon merkitty seuraa-' vat: 'Herman ; . E k'jaiMa,rgaretSeabloom. Torontosta Ida M . ja Ina M . Lelkas Sudburysta; Abeli, Helmi ja Lyyli Mäki Creighton Minelta; Eva Annala Timminsigta; S a n Bertils South Por-cupinesta; Ed V/J n J. ja Ina Carlson Blind Riveriltä, Ont.; Beda N. Räsänen: Willowdalesta, Ont.; Helmi Naski Westmountista, Que.; Greta Riikooli Piedinont!sta, Que. ja Victor Viita iWinnipegistä. - Noin . kolmasosa Yhdysvalloista Suomeen lähteneistä oli New Yorkista, nimittäin C a r l Ahlbeck. Pentti Kaite-ra, Hulda Kontturi, Pi-ans W. Wik-lund, Senja Issakainen j a Pentti'P. Seppälä. Muut Yhdysvalloista: lähteneei^Suo-nien matkailijat; olivat Hjalmar H i - lander, Hackehsack, N. J . ; Arvo ja Sigrid Koskinen. sekä Erkki Kuutti, Milton, Mass.;. Matt Mattson, Tripoli Wis.!: Sulo I.: Sinivuori, Teaneck, N;Jiv Violet A. Anderson, Jersey City N. J . ; Leonard. D. Neff, HoUaday,*Utah; E l mo U. Poulsen, Rupert, Idaho; Otto ;ja Ida • Mary, Särkipato, Ely, Minn. Amerikassa nähneensä tuhansiakin litroja vetäviä ammeita - täynnä tätä mainiota lääkeainetta. Tri Urama kertoi olevansa, erittäin:• tyytyväinen matkaansa ja olevansa ihastunut läär ketleteen kehitykseen Amerikassa kuin myöskin * siihen, että • kemia on kellä saanut niin suuren osan' lääkkeitten tutkimuksissa. Yhdysvaltalaisen Dakota-koneen tähdystäjänä toiminut lehtönp Ken: WilUams,;:joka ensimmäiseksi haomasipobjois-Saslcatch sydänmaalle hätälaskun tehneen lentokoneen. Canadan suomalaiset palaavat Suomesta . .New York. — K im Swedish American Linen- moottorilaiva Grlpsholm saapuu tänne, maanantaina l o k a k .i pnä on sen matkassa kaikkiaan 127 Suomesta ;:Yhdysvaltpihin ja Cana-daan palaavaa matkustajaa, niiden joukossa mm. seuraavat Canadan suomalaiset: ^ Alii Pajunen Port Arthurista, Onni :]a Hilma Toivonen Sudburysta, Vieno: VoutilainsniTimminsista,: Aino ja George Gustafson • ToronLosta ja Lempi Ahlsten. Aku Korhonen Canadaa^: Suomalaisen Järjestön kisrtävä puhuja ja • järjestäjä vierailee eri suomalaisasutuksilla Ontarion ja Quebecin maakunnissa seuraavassa järjestyksessä: lokakuu Port Arthur 7 p, Sprucedale 11 p. Mattawa 13 p. Cobalf 14 p. Kirkland Lake 15 p. Eby 16 p. Timmins 17 p. South Porcupine ,.18 p. Coiihaught Station . . . . ^ 1 9 p. Rouyn, Que ^ 21 p. Vai d'Or ."^..22p. Montreal 24 p. Korhonen saapui hiljan lähes vuoden kestäneeltä vierailuJta:Suomessai joten:hänellä on mielenkiintoisa kerrottavaa sieltä. :• Samalla hän selostaa yleistä tilannetta ja' Järjestömme tehtäviä yleensä. ; Osastoj a i^lä".paikkakunnilla missä hän vierailee pyydetään varaamaan kokoushuoneet; sekä vh maan paikallisesta ilmoittamisesta ja muista-puhetilaisuuksien järjestämis--: tä koskevista seikoista. Canadan Saomalaisen Järjestön Toimeenpaneva Komitea. Juhlatulosfa $31 haasteryntäykseei St. Catherinesislil St. CathCrines, Ont. _ Suti kallisen v . - j a u.- seuran ja Ia: yhteisestä syysjuhlasta on kin mainittava jotakin koska oli paljon ympäristön farmareita,! den uskon poikkeuksetta tuoneen] takin tuotteitaan juhlaan Ja halukkaat tietämään jotakin joita oli kaikkiaan $57.87i.'Kun; vähennetään . $3.58 menot jiär taaksi tuloksi $54.29.: Juhlassa; dyn päätöksen mukaisesti : siitä:puolet seuralle ja puolet-Yi den haasteryntäykseen; Viime nuntaina - pidetyssä seuramme, uksessa päätettiin haasteryntäj ^lahjoittaa kuitenkin $30.00 ja loput seuralle. :. •. ;. Seuran huvitoimikunta:- on nyt järjestää tanssiaiset tk; 9 illaksi Port •:Welleriin: . KaikHa holtetaan pitamaan naina tansat lessään ja saapumaan;nuhin, väellä ja voimalla. Seuran kokouksessa valittiin henkilöä Vapauden hasteiden taanottajiksi:.A. Laari PortWi J. Terho kaupunkiin ja E. "kontrille". Heille voitte huoletta tää haasteenne. — U. H. PÄIVÄN PAKINA Ihmeparantajia , Jos ei terva, viin^ ja sauna auts, niin tauti on kuolemaksi; sanotaan vanhassa suomalaisessa sananparres- 'Sa.~ Minkä verran tässä on perää päättäköön itse kukin omalta kohdaltaan. Jokatapauksessa tautien ja vammojenviiparantanuseksi:: ihmiset, ovat aina etsineet lääkkeitä :ja muita keinoja. typläisten ja farmarien rivit yhtenäisinä ja työskennellään määrä- ' tietoisesti omäh,ehdokkaan valitseraisen hy\'äksi. Tämä edellyttää '] . ^Liberaalipuolueen strategistit laskivat, että East Algoman vaali- ^ luonnollisesti sitä, että mr. Callahanin pitäisi kaikkine hyveineen ja piin on ''turvallinen" ja 'varma" alue, missä heidän sotainen uiko- heikkouksineen hyväksyä työtätekevien yhteiseksi ehdokkaaksi siinä ^^|> "ministerinsä saa vaalivoiton. Sen varmuudeksi on vielä sovittu, ettei mielessä, että hänen vaalitaistelunsa yhteydessä kehittyy todellinen, :-:. Sairaiden - Ihmisten : petkuttaminen on hyvin yleistä. Ihmiset, jotka sairastavat Jotain vaikeaa .ja mahdoili- 'scsti parantumatonta tautia,^ ovat herkkiäituryautumaan: jokaiseen: tar-- jctluun parantamiskeinoon Ja tule-vat. uselmmlten petetyiksi. Aivan äs- ;ke'ttäln oli lehdissä uutinen- että monnia. canadHlaista:oli;rmatku3 tanut: Aus-traliaan jonkin' ihmelääkärin luokse, jJollarpitl.;oUa tepsivä menetelmä syöp: pfltaudin parantamiseksi.'" Jokainen Jsinne :mattiistanut?potilas;^ :iäankan;j^^ca^^ tettiin, että 'kysymyksessä oli petkuttaja. • ' • . Joku aika .sitten paljastettiin Y h dysvalloissa ifnyöskin eräs petkuttaja; joka. ilmciiti "parantavansa:rsyöpätau-dln. 'Petkuttaja oli aikoiriaan joutunut jo rikoksistaan kiinni. Todettiin myöskin;:että kysymyksessä.oleva'pefi KOttaja ei voinu; edes todeta mitä hänen- potilaansa sairastivat, koska useat-henkilöt, joiden petkuttaja sanoi sairaistavan syöpää, sairastivat kokonaan milita', tauteja, joista jotkut olivat hyvinJväaratohta laatua. - Lääkärien keskuudessa on yleisesti tunnettua, ""että hyvin huomatulla määrällä,,ihmisiä on melkein 'taika-uskplnen luottamus lääkkeisiin. On todettu, että.vaikka viskeissä säirank :si«5av:lääkkeefc,'näyttelevät-toisarvois--: ta osaa sairauden Toittamisessa Ja hoitotapa >'on ratkaiseva, niin-potilas ei*Tinuista.^<'?hoitotapaa'.:svaan' odottaa. hyviä lääkkeitä. Ja jos~ lääkäri .^el ; määrää lääkkeitä ensinkään/ niin jotkut sairaat pitävät sellaista lääkärit kelvo' tomana ammattiinsa. Tämä ei suinkaan tarkoita etteikö lääkkeillä olisi merkitystä. Kaikki tiedämme, että penlslUinl on suorastaan, ihmeitä tekevä: monissa taudeissa ja vieläpä vammojen parantamisessa. Tuhansia vuosia sitten ovat ihmiset tietäneet monien kasvien parantavan vaikutuksn. Vanhan ajan poppamies rnoitumisen lisäksi ^;kä3rtti: myöskin lääkettä j a .tietysti lääke oU ratkaisevavja noituus; vain: sikäli ..ml-- ten paljon se. lujitti potilaan uskoa sairautensa paranemiseeh. :;Fanaattiset;tiskovaiset välttävät; et-: tä vain rukouksen voima voi parantaa vaikka, minkä sairauden. Täten y r i - tetäan. 'saada ihmisiä'.uskonlahkojen uskollisiksi seuraajiksi. On suoras- ;taan.häinniästyttäväävkidi^ p i t k^ täUaisessalpetkutuksessa'voidaan ivie|^ lä nykypäivinä mennä, " :«: :.-*;:.--'*tir:^:Ä^;:f''M:v; y:^;^ :tLuimme! eräänä rpälvänä.T ilmestyvästä yapaästa Sanasta Sale-mln-. uutislsta-seuraavan 'tiedoltuksen: "Todellinen ihmetyö tapahtui Her-J rältar^ämBrntviikonJkesÖv^ 'kokouksen "^jälkeen. 'Kaiihea veren myrkytys 'oli"erään• sisaren^^^ranteeäa-jonkav epäämätönL^tuntomakki•'i^ Neekereitä ei saa puolustaa USA:ssa Lilliara Smiihm, amerikkalaisen jailijattaren neekerikysymystä li televäv etelavaltioromaam "flr mteftshista, Manda Harj Pruit" on herättänyt min sinirt Obudburysta. .veellistä närkästystä Massachu* ^pSORJONEN T^^^^^ valtiossa "vapaassa" USA:5sa.rt , MRS. A N N A S A V O L / on intetty kiellettyjen kirjojen i '^''^^^^.^^^^^I^J^nc^ iasenet jokainen -voint: MR. P A U L P A R T A L ^ u h a t t a dollaria f^den ja puolen ^ ai aikaisemiaassa h ; 8ä aiässaTceräfiy. HJassal foaellisuudessa haasi viimeksikuluneen tä ja niiden k a l ie _ kun vielä saanu Jpnultuu! lisMt CSJ:n osastot o •*-'ujaan ja pieni M c K i n osasto lahjoitti iin osasto $10 ja j^paino on kuitenkii Jlsteiden kohdalla ja Soluessa lahjoituk « JA K A L L E st Jstöjen haasteeseen gfiton Heinosen Spn derbystä. INK K O I V U Löcl ja haastaa seuraa ^^Nick Saari Port A r i " Kalle Kauppinei i/sta. Pitäkääpä h flDA JA A T U K O I Vl avat Mary ja A n t ti Kekäläisen sekä T j fkoivulän Lockerbyst na ja Kalle Palon Whi in Sudburysta. FMATTr H A V E R I Lor en$2:jahaastaa;Svai IvERT PERÄLÄ Soc Ija haastaa Wni. Kallela Inö Ahon kaikki R.R.:1 >T; HEINO Soosta vasi aa Väinö Lindholmir sta. ALVI J A K. MÄKEl rieivhaasteisiln $10 j sn, Rauha j a Arttu: öjärven Vinelandista i idistä vointinsa muka U. K O K K O Hamilton Ihaastaa .kaikki Hami.lto imukaan. EINO S A L M I N E N Po f haasteeseen ja haasta npNo; 12.Geraldtonisti SAIMA J A J . R I N TA at-Liisa ja Nick Lehil Laeista. MR. JA MARS. A . AR( Ikehoittavat kaikkia tois emmin. B. SÖDERHOLM Finl sn $5 ja haastaa Johi ion j a T . Ellmenirt F ii M. KOSOLA Wahnap eeseen $1 ja haastaa 1 lan Wanupista. SVANTE K O T I L A W Puskan Azilda^ta. EINO R A A P P A N A H( sekä E. Ruhalan haaste Viola ja Arvo Mäntylä i Leila Joutsen Torontt JACK H A U T A L A Heä J. TOHOLA Upper Ca i$2ja haastaa K a l l e K LIZZIE J A O S C A R L i Kalle: Saaren haasteese< Lakelta, Fanni ja Ottc sreuerasZi vi-^mS OKLG?A hKaLaEstMeeOsLeeAn 5U ( nainen viiva: joka kyynärpäahän.jot^, vointi samalla. Voitehmme^^ ;n $2 ja haästa"a m^s^Mh öljyllä Herran kaskj-n m u k ^ badysmithista B.G kollimme ja ^-kJmme^SS L^^^^"^ L A H T I Sointu] lähteä ulos Jeesuksen K n j ^ amn haasteeseen $5 ja-ha meen. melkein siima^P^J ^ lastaamaan ja haasteit pahoinvointi ja kipu l a l ^ J » 0. L. L A H T I N E N R . R. ken perästä P^^^^^^^" J^? ^atti myöhäsiä ottj "Jeesus Kristus on sama e i i a « | ^ a j o s eivät voi enempä ja^ iankaikkisesti." ^umua ^ CSJm K I R K L A N D L A Tarkoituksemme ei o l e ^ j öm $15 ja kehoittaa kaii misiä, jotka haluavat >?5 J^^^tinsa mukaan, uskonnollisia »»"^^^T^ J V E N W A L L S T E N K :^geeseen-ja:häastaM tt-MA H A S U McKerr «Raastaen. M a ^^ ' Vieno Tuomen,Wo ^MANDA J A D A V I D 1 ^"n ja Otto Swanin hai Einar Mäen Beavi Kirkland Lakelta, l?ya:Fred^Kiv3MilSi John Salbn Nipig« -mia oman harkintansa mtiJt^ kun heidän toimintansa ei va^^ ta muita'ihmisia. Mutta saaiemllaiset tässä herkkäudcoisille i J i ^ ^ ^ ^ ^ i . ^! vapauden sanoa ^°^^ft^J nim-oUsi mitä he S^^^^M uskottaa, niin eihän laakaro»-j tarvittalsikaaa Tämä "humpuuki o° ^ , nöälle. ^Se voi aiheurtaagj joku herkkäuskoinen i H ^ J Saaleinin^ kokouksista 'taudiUe, joka tarvitsisi kärln apua. " , lisäksi - on suorast^/-^ t jiiUIaista lukemista / ^ i leljtl Wji»aa l u k i j o i r f ^^ ,taväksL-,-^,TJoti. ^, MÄKINENäl Lakelta ^^^^^ ^ ; i * ; * j H i E T I K K O W o r t rJt ^^.}? haastaa P U UE 'eteenain. , . ^ V 5 ^ H N H O K S E L Minn iffivÄ^^ haastaa F r a nk ^^J^ Mannisen, k a i k k i ( |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-10-02-02