Vapaus, June 29, 1948

              en. ion:<a
:>n ja kaikujia taraHa 1^
okou5 onir^tuH riaJI
et mrnta mltaanej
Hitaan 'eucäuUa joten
a. etta mt-idän tarjosiLj
kuuroii!» kon-iiie
•1 luonnollisesti autta"'
iai';immc pucskaroida »
joita emme kunfion».
•arnjasti i'päonnis*nis}j
•nassa tapauksessa tsha
1 palvpluksen farmarejj
Koituksommc oiiavat sail
lat.. . :.• • ^1
•ustelkaapas ^^elä täs»
5ta ja toivon, että Joky«,
iirjoittSLsi ja toui juD,
.a tanian asian suhteen.
ernational-osuuslHkkegj
litcan puolesta: Win.i •
rien unio tuomits^l
nin politiikan
o o . - fALN. -BntacRiasi
union vuosikonvcntioni J
äänimäärällä päätösiaa
-a mi£.<=ä vaaditaan "Bn'ä
sta muuttamaan uliLana
'. Tassa paatoslauselnas^l
1-se-kun-Bmarinian^KäTsd
•eikan rojalisti-fasisteia j i |
.brittiläisten • sotavölniieti
;tön • tuottamista- pois •]
, .iTiinne eivat kuulu Jj j
että "Amerikka aintäa
man itsenkisjTtemmc ^su.
a unio edustaa 77,000 trSi
sen,paatos osoittaa, etäJ
lolueen paatos Be^inin nJi
V puolesta,: ei edusta.ririj
lelipiteita.- •
j^syallat eittosi
ipomojen veron
in. —: fALN) - Yhi\.
Britannian kanssa tilleeji r
yksen silta, pitäisikö Sat
rmiin liittää • Hitlerin
ikn rikastuneiden Saksi.,
nicsten ja kartanoherrojajj
ro.: :.• • ; • • •
:i)aiset,. jotka halusivat L,
Btien ja muiden-tyolälstea il
a, halusivat tällaista vera]
3tta Saksan työläiset
• joutuvat kantamaan rsL
cuorman rahareformista, i
; toteutunut,
.cttavien tietojen mnhinl
tam hallitus hylkäsi tij
a veron :"e p a -amenl
lyksen yl-:sityisomaisu!i'tä
— ja .SO ratkaisi- asiaa
Mandi Salo
Kormak, Ontano :
Frank Salminen
Kormak, Ontario.
Kesäkuun 28 p. M
;N ja HALVEMMIIfi|
5Q Suomeen,, sisällaä!
ma, Kööpenhaminasta,--'
•ä! Ei kannata cnaä iS
<ia suotta. Paketteja 1»
hintaan S3 25 ja 8.70 «M-suöirieksi,^
5clvat:-.nim?.:J»
i hukattavana.
;ttavä.<s: Sepam^^
a asetettu kaym.^^i
Entinen vanki kertoo Nercerin
ojennusvankilan kauheuksisfa
Toronto. - Mr?- Dai5y Hoffman,
^spsurui MTcerln naisten ojcn-ru5^-
arlasta viime perjantaina suo-
Sirt-;ä3n sJellä väki juoma-asio:sta
^'Jjrian^a kahden , kuukauden • tuo-j
j on cn i=anoniit. etta mainitussa lair
totsiss? '"-'-t sclla:c-?t olosuhteet, että
r-^ tun-»i-^3- uskomattomilta. "Se on
kidntuslaitos", sanoi mrs.
•Tyttoparat karsivat kau-lipdella;:
••-heasti-" .• -;. •, . :,
pjhues^asn siitä julmasta kohtelus.
ta minkä mainitun vankilan asukit
issvat. <!<ii!"' "iJ"-^- Hoffman:
' i,jjc5ä'^uun 16 p : n ä eräs 19-vuotias
Ajmes-nimincn tyttö, jolla on muka­naan
vankila.s.sa 7 kuukauden ikäinen
j3pscn<;a. sai 18 ruoskaniskua selkään-ja
hartioihinsa. . . H ä n e l t ä uhattiin
titfaa lapsi pois. Samana . päivänä
eräälle l7-vtiotlaalle tytölle annettiin
12 ruoskaniskua pienestä rikkomuk-
E^ta: Molemmat pantiin pimeään
ioppiin- maanantaina. Nämä pimeät
kopit ovat kellarikerroksessa ja niissä
ci ole ikkunoita tar valoja. Vankien
on nukuttava sementtilattialla- ole-rien
rautatankojen päällä ja heille
annpiflan vam yk.si peite. Saamansa
vesi on aivan ruosteista. •
K.AK.SI YRITTI ITSEMURHAA
"Eräs Helen-niminen 17-vuotias
tyttö sai ruoskaa ja seuraavana päi­vänä
hänet lähetettiin työhön. Hä-
J5aa ruoskaa seuraavana; päivätiä. Sun­nuntaina
han >Titti tehdä itsemurhan,
tekemällä haavan käteensä. Hänelle
ci annettu minkäänlaista hoitoa. Maa­nantaina
hän sai 14 ruoskaniskua, ku­ten
oli määrätty.
"Keskiviikkoiltana, kcsäk. 23 p : nä
tytöt pahoinpitehvät erästä kantelijaa.
Eras naisvartija otti yhden tytöistä-ja
ryhtyi kuristamaan häntä: Tätä yliiä
t.vttöa vastassa oli 10 naisvartijaa
Ykis tytöistä huasi ikkunasta: 'Aut­takaa
! Yksi tyttö t u k e h t u u . Eräs
naisvartija: sieppasi huutajan ja heitti
hänet;rappusia alas. .sekä heitti sitten
7 sangollista kylmää vettä tämän ty­tön
päälle Airvoittaakseen hänet ja
vei hänet sitten pimeään koppiin. S i ­nä
iltana tytöt suunnittelivat mellak­kaa,
sillä heitäikaikkia uhattiin ruos­kalla.
. :"Eilen (kesäk. 25 p:nä) tytöt eivät
menneet työhön, vaan järjestivät is­tumalakon
ruokasalissa. Kun nais­vartija
tuli, heittelivät tytöt ruoka-as­tioita
ja joku teki tulipalohälytykscn.
Minä luulin, että tuli oli irti, kuulle.s-sani
hälytyksen. (Mrs; Hoffman oli
ollut -suljettuna koppiinsa kuusi viik­koa,
eikä häntä.laskettu ulos ollen­kaan).
Minä rupesin huutamaan apua
ja eräs naisvartija sanoi, ettei ole tu­lipaloa
ja e t t ä hän laskee minut ulos:
Minä näin salapoliisien kiskovan tvt-neltä
riistettiin kaikki -pienimmätkin [ t ö j ä hiuksista; Useimmat tytöt oli-oikeudct.
eikä hän saanut lupaa ta­vata
vieraita. Agnes oli pimeässä ko­pissa
perjantaihin saakka ja meni
seuraavana aamuna työhön vankilan
tehtaaseen. Hän yritti tehdä itse­murhan
pistclemallä neuloja rantee-seca-
ia "
Eräs ottawalainen 16-vuotias tyttö
oli joutunut riitaan.kesäk. 16 p : n ä ja
hänet oh pantu pimeään koppiin 18,
pmä. "Hänelle sanottiin; etta han
Saskatchewanm maakun­nan
vakuutusvoitot
Regina. — Maakunnan vakuutustoi­minta
on antanut huhtik. loppuun
•päättyneiden kolmen vuoden kuluessa
, puhtaaksi voitoksi yli 204,000 dollaria,
ilmoitti vakuutustoiminnan johdosta
oleva.O. W, Valleau täällä; Maakun­nan
vakuutusliikkeen ensimmäinen
vakuutu.^kirja allekirjoitettiin toukoko
1 pna: Vakuutusmaksuista on sen j ä l -
: kecn kerääntynyt vakuutusrahastoon
kaikkiaan 52,170,424. Tämä vakuutus­toiminta
ei - ole yhteydessä maakun­nan
autovakuutustoiminnan kanssa,
jota varten on kahden vuoden kulues­sa
kcraant.vnyt yli miljoonan dollarin
vararahasto, sanoi mr. Valleu.
-Maakunnan vakuutustoimiston p ä l -
veluksc.ssa on 148 henkeä joiden lisäk-
. .SI toJmu 675 asiamiestä, jotka suorit­tavat
tyonsa.sivutoimena. • : "
vat verissään, mutta vain yhden salä,-
poliisin kasvoista vuosi veri. Minä
näin erään; salapoliisin lyövän yhden
tytöistä lattiaan, joka oli täynnä sär­kyneitä;
astioita, jolloin eräs naisvar­tija
sanoi salapoliisille: Häntä ei voi
lyödä sillä tavalla.' Salapohisi pääs-i
tikin tytön irti, mutta,löi heti toisen
lattiaan. Minä sanoin mainitulle nais­vartijalle,
e t t ä hän oli ihailtava."
EI RAITISTA ILMAA .
7 VIIKKOON
Puhuessaan omasta kohtelustaan,
sanoi mrs. Hoffman:
''Minua pidettiin lukittuna kopissa­ni
6 viikkoa. Minua potkittiin ja uh­kailtiin,
mutta minä olen liian vanha
ruoskittavaksi, joten en välittänyt mi­tään.
Minä en saanut raitista ilmaa 7
viikkoon. Kaikki liikunta koko aika­na
-oli käynti pesuhuoneessa. . Minä
laihduin 25 paunaa kahdessa viikossa.
Ruoka oli huonoa ja liha haisi melkein
aina."
Kun hän pääsi pois vankila.sta, täy­tyi
hänen muistaa, mitä jäljelle jää­neet
tytöt halusivat sanoa hänen
kauttaan vanhemmilleen. Hän ci voi­nut
viedä ulos mitään kirjoitettua, sil­la
hänellä olisi tavattu kirjeitä ruu­miintarkastuksessa,
olisivat kirjeitten
kirjoittajat saaneet ruoskaa.
. Hän kertoi kahdesta tytöstä, jotka
saivat erittain,kovakouraisen kasittc-l
lyn. Yksi oli pantu käsirautoihin, ka-
TOIVOTAMME PARHAINTA
MENESTYSTÄ
Lanltt-, soitto- ja^urheilujuhlalle!
Vancouverin nuori­soklubi
järjesti
iltaman
Vanconvcr. — Täkäläisen ^ucrna-^
laisen nuorisoklubin toimessa cli
Cllnton-haalille järjestetty iltama-tilaisuus
tk. 13 p : n illaksi tarkoituk­sella
saada ILsää varoja edustajan l ä ­hettämiseksi
Maailman nuorison kon­ferenssiin.
Joka pidetään tänä ke.'^nä
Varsovassa, Puolassa. Täältä menee
mainittuun konferenssiin yksi suoma­lainen
edustajakin, nimittäin Kalervo
Ketola,. Matkakustannukset ovat palr
jon varoja k>-syvat.
Ohjelmatilaisuus onni-stui • ohjcl-msinsa
puolesta loistavasti; sillä ohjel-maa
oli suhteellisen paljon ja: osa
numeroista oli aivan ensiluokkaista ja
.puoleensa vetävää: Mutta muuten on
ikävä ja häpeä tunnustaa,. e t t ä tilai-;
suus epäonnistui jo toisen kerran ylei­söön
nähden, sillä väkeä oH tllaisuu-;
teen saapunut vain muutama kym­menen
henkeä. Syynä oli se. ettei t i ­laisuutta
oltu paremmin ilmoitettu.
Ihmiset, eivät tienneet tästä arvok-.
kaasta tilaisuudesta mitään. Ne pie­net
koneella kirjoitetut ilmoitUsliput,
jolta vain joku: harva henkilö -sattui
saamaan, eivät tehneet tilaisuutta
yleisölle tunnetuksi.
Yleisön mielipide ön, e t t ä kaikkia
tilaisuuksia Eulisi hyvin huolellisesti
mainostaa ja tehdä Joukoille tunne­tuksi,
panna näkyville paikoille huo­miota
herättäviä mainoksia, kirjoitr
taa lehtiin hyviä mainostavia kirjoi-'
tuksia jne.v Tällaista ei kuitenkaan
oltu tehty nuorison järjestämän tilai­suuden
onnistumisenvhyväksl ja siksi
se epäonnistui. Kun venäläiset ja
ukrainalaiset järjestävät tilaisuuksia;
niin he tapaavat ilmoittaa hyvin- ja
haalit ovat >ina yleisöä täynnä. Miksi,
me suomalaiset emme voi tehdä sa­malla
tavalla? Jos se vähän maksaa r
km, niin siitä on myöskin tuloja.; En
i sko. etteivätkörVancouverin suoma­laiset
antaisi nuorten toiminnalle
t ä y t t ä kannatustaan, JOS vain tietäisi,
vat koska ja missä mikin tilaisuus p i ­detään.
Ifmoituspuoll on ensimmäinen
ja: myöskin välttämätön tehtävä, olipa
tilaisuus mikä . tahansa. • Samoin
tanssitilaisuuksia tulee aina ilmoittaa,
ilmiset täytyy pitää hereillä ja tietoi­sina.
Meillä on hyviä kirjeenvaihta­jia,
hyviä mainosmaalarelta ja mai­nion
hyviä ilmoitustyön tekijöitä,
kunhan vam on hyvät ja asian huö-maavai.
set toimihenkilöt. :
Clinton-haali on yksi kaupunkimme
parhaista tans.sihaalcLsta, jossa: on
hyvä lattia, hyvä ilma ja hyvä tanssi­musiikki,
mutta .Silti sieltä puuttuu
tanssiyleLsöä. • JLauantai-illan tanssit
ovat yleisöön : nähden huonot, usein
tuottavat tappiota. Tähänkin on syy­nä
• ilmoittamisen puute;. Haali tulee
tehdä tunnetuksi suurille- joukoille.
Tuloja pitää olla, eivätkä menot saisi:
kohota liian .suuriksi.>-^:RTL. .
C S U : n Jäseniä lakkovahdissa Thoroldissa. Taustoilla rahUlaiva Battlcford.
Kiinka OSJkii taliolla tuetaan
Kreikan fasistien valtaa
BREIVING
& MALTING Co. Ltd.
Lorne St. S., Sudbixry
det selän; taakse ja raudat olivat niin
tiukalla, etta tytön ranteet paisuivat
paha.stl. Eras .sairaanhoitaja oli kut­sunut
-lääkärin, joka poisti raudat.
Myöhemmin eras naisvartija oli piek-;
sanyt tyttöä.
Toinen tyttö oli .suljettu koppiinsa-useiksi,
päiviksi ja hänelle .sanottiin,
etta hänen on palveltava -20 vuoro­kautta
yli määrätyn rangalstasajan:
Tyttö oli ruvennut itkemään, josta' h ä ­net
määrättiin eristysvankeuteen;
" M i n u l l e sanottiin, että minut pide­tään-
vankila.S5a määräämätön;aikai
ellen mina pyydä anteeksi naisvarti­jalta,
joka oh potkinut minua. Minä
en kuitenkaan pyytänyt anteeksi, vaan
.sanoin,, etteivät vankilan viranomai­set
voi rikkoa lakia ja ettii minä teen
työtä silloin, kun minua kohdeltaan
niinkuin ihmistä, Milloin hyvänsä me
valitimme, meille sanottiin, että mei­dän
kohtelumme on hallituk,sen mää»^
räys."
SUHTAUTUU VAROVAISESTI
"Minä en tunne mns. Hoffmanin rc,-
korttia, mutta :minä olen hyvin varo­vainen
ennenkuin hyväksyn hänen
syyttcensä tosiasioina", sanoi Ontarl-:
on ojcnnusvankilaln tirehtööri A; R.
Virgin. "Tähän menncs.sä el koskaan
ole valitettu Mercerin ojennusvanki-lan
johdon julmuuksLsta: vankeja koh-r
taan,"
Hän kuitenkin lupasi; että jos ilme­nee
vankien kovakouraista kohtelua,
ryhdytään a.siaa -heti tutkimaan. ^
Eräs harmaapäinen pieni nainen
joka läheni 80. vuotta kävi lääkäris­sä;
Hän selitti kipunsa, todelliset se­kä
mielikuvitukselliset lääkärille mut­ta
han'oli eniten huolestunut eräästä
unesta, jota ioän näki; joka yö. Täs.sä'
unes.sa nuori mies ajoi. hänen perä»--
sään ja koetti tehdä hänelle seuraa:
Jjääkäri kuunteli tarkkaan ja sitten
antoi naiselle neuvoja, miten h ä n voisi
nukkua paremmin.
Parin päivän perästä" nainen tuli
taas lääkäriin kovin surullisen näköi­senä.
" E t t e k ö vieläkään nukuhyvin?;* ky­syi
laakärj. , '
"Kyllä minä nukun oikein hyvin",
hän vastasi. "Mutta puhuakseni tot­ta
minä vähän niinkuin kalpaaii sitä
nuorta miestä."
— T - ^ Kirjeitä lähettivät ennen van­haan
vain hallitsijat. Sittemmin kun
posti alkoi palvella suurta yleisöä,' sai
postipäälUkkö hengellään Ja omalsuu-dellaan
vastata kirjeiden joutuisasta
ja .-varmasta. perille toimittamisesta:
"Kiiruhda kirjeenkantaja, jos henke­si
on sinulle : kallis", kirjoitettiin siU
loin kirjec-n päälle.
New York. — Äskettäin Herald
Tribunen kirjeenvaihtaja Homcr Blr
gart esitti kirpeän vastauksen Dwight
Grlsvoldin esittämääti syytteeseen
hänen tledonantojaan; vastaan. Gris-wold
on Yhdysvaltain Kreikassa ole­van
valtuuskunnan johtaja ja B i -
» a r t piti häntä, moraalisesti vastuus­sa
Kreikassa . toimitettuihin mcs-
'>aukslin. Belgradista, johon hän -on
tilapäisesti määrätty, lähetetystä
kolmen palstan kirjeessä Blgart sa­noo
Gr]swoIdin väitteet valheiksi ja
s.vyttaä, että Kreikan rojallstlt ja
Amerikan viranomaiset kahlehtivat
ulkomaalaisia »kirjeenvaihtajia.
Blgartin pureva syytös,, jossa viita­taan
George Polkin murhaan, ön
erikoisesti kiinnostava siksi että :to-distuksct
llsäänt>'vät tukemaan sitä,
e t t ä rojalistien asiamiehet tappolvät
C B S ; n kirjeenvaihtajan koska pelat-^,
tlln, että Polk voi puhua totuutta
yVapaasta Kreikasta;
Blgart asettaa .syyn Grlswoldin
niskaan ja sar>oo "muistuttariBenl,
etta Amerikan valtuuskunnan johta­jana,
joka todella hallitsee Kreik­kaa,
hän ei voi välttää moraalista
va.stuuta niistä teloituk.slsta,- jolta
nykyään pannaan käytäntöön. Mr.
Griswold on hyvin läheinen ystiva
yleisen Järjestyksen ministeri David
Rentisin kans.sa, joka nyt toimii myös
v.t.: oikcusmlnistsrina. He ovat yh-dessä
olleet metsastämäs,sa7~^Ykslkin
sana Griswoldln taholta olisi estänyt
ne veriset teloituk.set, joita pantiin:
täytäntöön samalla viikolla kun
Gri£iwoldin kirjoitus ilmestyi Herald
Trlbunessa."
Grlswoldin monet kirjeet Blgartin
lehden .toimittajien kanssa Julkaise
tiin Tnbunc.ssa toukokuun 2j päivä­nä.
Äskettäin toimittajat , ilmaisi­vat
."täydclUsesIi luottavansa B l ­gartin
huomioiden paikkansapitävyys
teen ja ettö ne ovat to.siasloita':.. Bi-;
gartin, vastauksen loppuun he Intti­vät
lisakirjoituksen, jossa .sanottiin:
"Han palaa pian takaisin Kreik­kaan
ticdoi*.tamaan Kreikan tapauk­sista."
' Blgart selittää rauhallisesti seu-,
raava.s.^ä ,sitä tapaa miten Gnsv;oid
järjesti, .syytök.sensä,:
"Glen pahoillani, etta minun täy­tyy
pestä likaista pyykkiä Belgradis­sa
paivätyi.s.sa kirjeis.sa, mutta ."älihcn:
on: Grisvoldssyypaa. Hän odot ti .vik-sl
kunnes pääsen rajah yli ennen­kuin
aloitti hyokkäyk-sensa. Kaikki
kirjeessään mainitut tapauk.set .sat­tuivat
ainakin kaksi viikkoa ennen­kuin
lähdin Ateenasta: Minun mie­lestäni
: alkeellisen, oikeuden nlmf,'.s.sä
olisi: hänen pitänyt antaa minull'- ti­laisuuden
vastata Kreika.ssa oi Icssa-ni
ennenkuin hän e s i t t ää minua yaa-taan
vakavan .syytöksen." , -
Blgart myö.skin .selittää slt^ä krr^kus-tcluaCrLsTvoldin
kanssa; joka koski
hänen Ateenasta lähcttämiaän tieto­ja.
"Me kcskastelimmc yli tuniiin
ajan. Mr; Griswold muistuttaa täs­t
ä kirjeessään;.. Muistan • yhden
a.sian erikoisen hyvin, Keskustclum-me
lopassa hän myönsi, e t t ä han oli
vähän lasketellut pajuköytlä kun
hän oli krelkkalaLsllle sanonut, etta
heidän peru.svapauksiaan • ei ole lou­kattu.
. E n näC; viittaustakaan tähän
lausuntoon, vaikka saapuvilla '•>1)
koi ma skin .persoona, Ph UI p PrAif:T,
Baltimore Sunista.
"Olisin ollut valmis laskemaan tä­män
mr;GrL9Woldln huonon mui.stin
syyksi, ellei hän : olisi; vakuuttanut,,
e t t ä otin vain huomioon hänen yh­den
väittcen.sä, että Krcika.ssa on
kokoontumLsvapaas.: Tämä on ch'
dottomasti totuudesta 7»iki:eavaa.
Hän, tietää vallan hj^/in mitä rnlnä;
ajattelen- hänen .sanomalehdille a n ­tamasta
: vapaasta :,;laasunnostaan.
Teillä on tai ei ole vapaus ja, AUA-nassa
nykyään hallituksen määräyk­sellä
on lakkautettu kalkki va,'.crn-mistolehdet
paitsi Machi.
"Mr. GTiswold sanoo ettei hän
tunne: :tolsta sanomalehtlkirjeenväih-tajaa
joka välttäisi Kreikkaa pojusi-valtloksi",
jatkaa Blgart. "muiU
kauan ' ennenkuin tulin •: Ateens an
George Polk, joka murhaUlin muu­tamia
viikkoja sitten, kirjoitti £fcl-västl
millainen hallitus oli pystytetty
siimc."
Kun GriswoId vakuuttaa, että nyt
on olemaesa 6.000 henkilöä ms' i n -
paoäsa ja viime s>'yBkuus.sa oM i«,OW,
niin Bigart olettaa, että "tauiä nu-mi>
ro on huomattava.sti suurempi äsr
keltaisen hysterian jiilkcon" ja 11-
"Olisi mielenkiintoista verr.ita
kuinka paljon Ihmisiä on nykyään
Kreikassa, Jugoslaviassa ja Puolas­sa
vankilassa." . :
: Hau myöskin , inuLstuttaa ettei
Griswold ole huomauttanut kuinka
••toistakymmentä vankia ammuttihi
Makronlsoon saarella maalLsktiun
ahis-sa sunnuntaina — lupaus josta cl
Malli;us ole koskaan antanut tivytta
telcbtusta".
Selittacssiian kokcinuk.siaaii Grl.s-
-woldin, sanomalehti virkailijoiden
kanssa Blgart sanoo:
"Amerikkalainen sanomalehtimies,:
joka poikkeaa viralliselta linjalta saa
vastaansa Ateenan lehtien panettc-luiulvan
ja Amerikan lähetystöltä
,kylm-.ln kohtelun. - Sinulta suljetaan
ovet, ellet katkai.se suhteitasi nykyl-
.siin yhteyksii.si (paikalliseen tietoja-antavaan
henkilöön), varoitti minua
Anglo-Amcrikan lehtitoirnlstoh van­hin
kaksi palvaa scnjalkccn kun saa­vuin
Ateenaan.
/'Ktf-symyksCsSSJi olevaa mJcstii
'Thccdor Vokosm) suo.sitleli minul­le
manalle mennyt-George Polk:..
Radikaalina oli han , vtihun vasem­malta
scnaaltori Taftista. Kuiten­kin
sen ajan kun han oli palveluk-
.sc.s.sani rojalLstien lelideL syyttivät
hanta pmialsoksi ja OrLsvoldin sano-malchtijao.
sto meni niin pilkalle,, et­ta
esti Voko.sin paaseinast/a hauen
viikottaiseen yleiseen haaslattcluti-J
laisuulcnsa. Ijopuksi Kreikan,, ulko-mini.
stcno kasitlamattom.'i.sta - syystä
a.setti hancn apulai,%'n.sa .syytteeseen
juopiiniist>.st:i, sanoi BiKiirt.
Pian 'Scn , julkeen kun Blgart lähti
:Belgra(lMn, niin Vokos vangituin ja
hanta .sv.vleli»an:"vnkoilustu".: .
Bigart rnyo.s vertaa toisiinsa Atee­nan
ja Bcl^rjidin- oloja .seur.iavalla
tav.alla: "Olen epäröinyt .rinnastaa
naiden kalui<in paukauiiungin ino-raalista:
eroavaisuutta ja lama epä­röiminen,
vouirtan la.skpii o.";Utain ino-raali.
scn, tirkuuden : Ulim. Nykyään
ei ole muodiJiSa kuvata .Jtigf.).sluviaa
muulb . l a v a l l a kuin . niu.slalla. Mc
olemme kylmas.sa .'•/Kla.s.sa saavutta­neet
.sclliii.sen asloeiv, fjlta" jndctaau
melkein. maanpetoksena tunnustaa
mitaan .myönl-jiseksl tasvi maassa.
"Kreikasta tuleva vlcra,s ci kuiten­kaan
VOI k i e l l a a eUeiko kansan mo­raali
taalla oh>i paljon yläpuolella
5lt;i mita se on Ateenassa. Kreikan
pääkaupunki on vajonnut toivotto­muuteen
ja vihaan kun s en sijaan
Belgradin Ilmapiirissä tuntctv tolvo-rikkaudcn.
Taalla on m.vös v\ihem-man
leloltuk.sia", jonka jiilkccn hän
purcv.M.stl liuomaiitt,in, että Jugosla­viassa
olisi aktiivinen maiinalnincn,
taisU'lujoukko "Jos hallitusta vlhat-t
a i s i l n samalla laivalla kuin Ateenan
hallitusta vihaa suuria osa Kreikan
knn.sasta."
Taman johdosta Blgart tulee siihen
johtopäätökseen, etta "visseillä vnl-tlodcpartmcntln
virkailijoilla on sclr
lainen kasit.vs, että Krclkas.sa olevien
n mcrlkka 1 aisten sanoma lehtimiesten
pllJiLsl kcskittilii huomionsa Kreikan
pelastamiseksi kommunismlltn, Jota
he. epäilemättä pitävät palicmpana
kuin. fasl.sinla; Mcldiin odotetaan
fiulkevnn silmämme perusoikeuksien
kieltämLscltä, 'ro.svojcn' joukkovan-;
gitseml.sllla: ja telDtuksilta, 'ro.svo-
Jcn' lehtien lakkauttamisilta, :'rosvo-lehllcn'
toimit! ajlen 'vangitsemisilta
ja lopuk.sl siitit kuinka lalvalastillLsln
trosvoja' lähetetään saarille mann-pakolftlsuutcen.
"Nämä .siunat vlrknilljat plt/:lvät
Jugo.slavia.s.sa olevien'^ sanomalehtien
vclvollLsuutcna kiinnittää huomiom­me
nykyisen järjestelmän huonoim­piin
puolihr Jtt sivuuttaa hyödylliset
reformit..."
Kun Griswold vertaa häntä Ilja
Elii-cnburgiin, niin Blgart va.staa .sa-,
maila kirpeydellä: "Muistutin h&r
nsllc Irja .Ehreuburglsta, vcniilrtt-scs-^
t;l jiropagandLsti.sta, , Joka matkusti
Yhdysvaltoihin ja vieraili ctcl.ls.sä;
kirjoitti neekereistä ja vuokravlljell-joi.
stä sensijaan: ctUl olisi mennyt
-Ncljiasfean hienoihin, koteihin.!' Näin
lian kertoi, cntlssllc 'Nebrfi-skan: ku­vernöörille.
Blgart kertoo «anoMCcn.sa Gils-wolflillc,
etta "jo,s ncckcrcila lyxK,
:l'.iLtaan iMi;;,"jl-sii)!,s.sa, niin- meidän cl
ole-tariXH;liisla^ Kuvaila: ja.-Uikca ter­iöt
i,i Atecnasvi".
, I/jpuksi Blgart mainitsee sano-iie"
n."-a, c't;t Grl',woUl "cn .s.ianut tar-pnok.':;
cc;n Krcikus-sU;.. hiin cpiiile-mjitla
tarvitfioe muutaman kuukau-flfii,
levon ylidysvallols.sa ja samalla
han voi vercftt:i.jl Ainci-ikrtn käsitystä
:hini.slert .peru.s-olkr'Uk,';i.sta, Jota el
voida: uhrata ,ml.sUl hlnna.sta :l-iyvän-
••a - - cl "rlf> kcskl-ldän oljy.stä. Meil­le
annettu t"h1„iViL Kreikiuv,a nn
maluiolon,,,silla .se on chdoltoina.sti
kk'lff!inen. • Me .olcrnnu; .slclhi pi-li\
itk.semine. kommunistit ixji.ssu. Tii­man
lisak.sl: mc olerpmc .puolella sy-rJämellärnmc;
esittäneet. joitain rc-,
forincja — .sellaisen jarjctrlmiin
paikkaami«ta. joka cl koskaan c»<iiV
lulc menehtymään KrciksiÄsa.
Vanha kommunaardi
KIK.T. UPTON .SINC^LAIIt
- Victor Hugo .syntyi .vilfmna
kolme, vuotta myöhemmin kuin Ual-
7.AC. Hän varttui mieheksi samassa,
maailmassa, mutta hriinellc!: c i . ollut
kylliksi vain. sen sairauksien mlctis-;
kely. hän etsi :myo.s tarpcclMshi lääk­keitä,
jä.siksi hän: kääntyi, vallanku­mouksellisiin
aatU>Lslin, ja,sen vuoksi
:• kalkki: arvo.stclijat, ovat. yhtä mieltä
siitä, että propaganda on - pilannut
hänen teoksiaan.: Han eli kahdcksan-kymmcnenkolmen
-vuoden : ikään ja;
-Jatkoi kirjoittarnl&ta/*n ja työtään
loppuun .saakka/joten hänen clämän-
.sä tarka..stelu vie meidät Jtf;c asiassa
läpi koko yhdckr-iännentoi.sta : vuo.si-sadan.
Scuraammo sitä ja palaamme
sitten kuvaamaan samaa; aikaa osit­tain
muiden ran.skal;*i,slcn, saksalals-
<tch,- brittiläisten : ja amerikkalaisten
taiteilijain: elämäkertojen yhUfydcs-sä.
Hugon-isä- oli vfillankumoukscllincn-
.vjtilas. joka 'koho,si kenraaliksi Napo-^
Iconin; armeija.';.'.». Pienenä f^iikana
kirjailija seurasi armeijaa:,paikasta
toiseen SvejL,slssä;:Itä!ia.v:a.ja Elspan,-,
jassa. Hänen äitinsä oli kuningas­mielinen,
ja: hänen opctujanaan oli
vanhÄ'katolinen pappi, joka opetti h ä ­nelle
vanhentuneita opinkappalcUa.
sekä kirjalli.sia. Ja uskonnollisia että
poliitU-sia. . K u n hän sittemmin' jou­tui
kösketuk-sHn Jokapäiyäi.sten tapahr
tumain kanssa, hänen kääntymifc':!-
lään oli suur! merkitys Euroopan aja-tusnkailmalJe.
Hän oli nfrrokas lapsi, ja hänen
tuottcliäJ> tölrni.ntansa alkoi jo nuore­na:
NeJJtoi;rtavuotiaana • tapaamme
hänet luomassa tragediaa ja seit-icn-toL^
vtäraotlaana Julkzif^jmiizna "Lc j aikaan neljijkymmcntrtviisi iltaa kcs-
Con-servateur Llttcra5rc"-nimistä .sa-' taneen mellakan. Naispääosan ,esit-jiomälchtcä.
Hän meni naimlfilln ^au­tuaan
tuhannen frangin ; eläkkeen
I.udvig XVIir:lta, joka oli a.sftcKu
valtaiKtuimelle tukemaan kfitolists*
taantumusta: • Sitten nousi.vaitaifitui-r;
mcHc kuningas Kaarle X, joka teki;
Hugosta'kunnialegioonan ritarin kah-dcnkymmencnkolmcn
vuoden ikäls<!-
nä. Mutta vähitellen nuoren runoili­jan
"vaRaistuin- ja alttarikunta" a l ­koi
vaihtua itsenäiseen ajatteluun;
hän;luo näytelmän Jossa Rlchclieu ku-,
valaan kuninkaansa mestariksi. Sitä
pidettiin sopimattomana tuona arka-luontfjiscna
aikana, ja sensuuri esti
teoksen ilmcstymise-^n. eikä nuoren riir
hollijan henkilökohtainen kääntymi­nen
kuninkaan puoleen Johtanut tu-lok;-
»cf;n.
Koko tänä aikana Ran.skan taide
oll, kuten fiaattaa - k;Lsltt.ä;i, Voltairen
jallaclnen niinsanottuJen"klas«iIli«-
tcn'^aat».cidcn:vaikutuksen alaisena.
Traagillisten draamain kirjoittajien
oli pidettävä kunniassa "kolmea yh­teyttä"
; tai he eivät saaneet tuottei­taan
julkisuuteen. Mutta vuonna 1830
Ranskan kan.sa oli kyllJLstynyt taan­tumukseen
ja valmis; fikcmään uuden
kapinan. Yhtenä muutok-scna tuli
"romantiikan^ hyökyaalto taiteeseen.
Shakespearea Cfcltettiln ensi kerran
Parislssajja Hugo julkaisi Cromv/ellia
käsittelevän: draaman; jonka c.slpu-heessa
hän ••syyllistyi "pyhäinhäväis­tykseen
- väll-tamällä, ettei Racine. oU
lut "dramaatikko". - Keskellä uutta
vallankumousta h ä n Julkaisi romant­tisen
näytelmän, ''Hemanin", vallan-,
kumouksellisesta,, -byronimaisesta es­panjalaisesta,
: joka kiivailee näyttä-;
molla ja kuolee ylväästi.
• Tämän 'näytelmän:; e-sittämincn sai
Tiistaina, kesäkuun 29 p. ~ : Tuesaay/Jime;29
: t hJ;l teklvtenän.: ijalkat u t , faouttaj*
olivat uppiniskaisia., Victor Hugo kut­sui;:
avukseen nuoria taiteilijoita hei­dän
tvöhuon?lslann. Ja nämä virtasi­vat
Montmar^rcJta ia valta-slvat koko
t-^attcrJn. Siihen fJikaan oli r^^mpnU
tiicn nuorison crlkclsena pyrklmyk-:
.srna "siilkälulvttää porvaristoa".cml-tuisilla
pnvuill.ian, Nlini)il .siellä esiin­tyi
TlieophHe Gautier, yhdeksäntols-tavuotiiis
nuoruknincn, pitkät kiharat
har".l(jill,n riippuen, hclakanpunnlsls-sa
satllnililvelssä, inercnvlhrci.s!5ft musta-
.saumaisls.sa housuissa ja harmaassa,
vihreällä :ratlinilla vuorntus.sa pääl-
Iv.stakissann. Ilta illan -f.ilkecn nuo
kilpailevat ryhmät metelöivät j a : ral-vo.
siviit näytännön aikana. Kalkki
tjvma nIhcHtul .siitä pyrklmylcscslä,
että dramaatikot saisivat oikcudCin
csitthft naytclmnss-i u.scnmmnn kuin
yhden: tapahtumapaikan ja enemmän
kuin knkslkymmonlancljrt tuntia san­karinsa
elämästä.
Victor Hugo kirjoitti myös romaa­neja
Ja muuta suorasanaista. Ja h i l -
iicstil tuli; joka nlalla: ,Rän.skan uusi
"aurinko". Mutta hän el ollut tyytyi
vnincn kirjnllislin seppeleisiinsä, hfin
m V;»lIt5lvat'presiflenÖk5l'^
vdttöinari Jhieheii;'jöka~Wttut:1
NapoIe(m:YBotupa]teni;.:^IjQm^
Joka lupasi rpälautta^Bämlcall^^
sih sen entiset loistoaJ'at.r-.^"f'^//f^
El kestänyt kuin'vuoden. thm-
Jo saattoi todeta; että edistyj^f7):'ä1iä
toivo;- oli • radikaalisten h otf jelmaa
Hänen kaksi alkamlespolkaatu^vshä-i
ti»t ti in vankeuteen MH vuökäi*ietiä;)l
olivat julkaisseet ; klrJoUufc^i'^3oa ^
hyökättiin Ludvig Napoleonin pbutllk^
kaä vastaan, ja isä puolusti yanluin^
vallnnkuniouksen ;.'aate« ta ;^|,!lhnifa^#Ji
keukslsta". Säikähtyneiden rahanrt
tcn kiihottamana^:-; Liiävit;: ;Ka|raira
hajoitti parlamentin Ja huudatti
scn.s& keisariksi., Victor Htycb' köcttt^i
nostattaa'kansaa vastarintaan; bimi^%^
kfldcja rakennettiin kaduillepa sadoi^^
lain ihmlslft ammuttiin tykeillä, ^RtT;^!
noilija pääsi vaivoin pakenemaan^l
.Bry.ssc]iin. josta käsin hän Ijulidsestli^l
^.syytti vallonanftstajaa—:vMNapoIeo^J
Pientä" kuten hän tätä nln^ltti. Seu-^'|
raukgcna oli. cttft: Bclgianrkatolinni'#
hallitus hyväksytti lain. Jolla runo^f,^
Ja karkoitcttlln. maasta. •^l-iK
Hän pakeni Englannin vkanaali|ial'|
nlkol etsiä laäkctm porvarillisen y^'o^c.an.Mrscyn ^rcUe, ii siem^
leiskunnan snlrnukshn. Hän otti ppuuoo - Rokilman runoja;
rlustaak.sccn koyhiift työmio.stftv jota
oli mrikiitty vftnkiln.s.sa Jii joka oll .sur­mannut
vankilan johtajan. Nuori
rtinollljo; Joutui turvautumaan outoon
lääkkeeseen -r jakamaan Raamattuja
ympäri Ran.skaa. "Olkoon Raamattii
jokaisen talonpojan majassa.v Täällä
Amcrlkas.sa ovat pldeonlstlt kokeilleet"
samalla ajatuksella kylvftmttUil Raa­mattuja
jokaiseen hotellihuoneeseen
muttii ,jo.stakln syystä, on YhdysvaK
lols.sa; encmmhn rikoksia ja vilklval-talsuuksia
kuin milloinkaan aikaisem­min
sivistyneessä; maailmassa.
Vuoden 1830 vallankumous nosti
valtaistuimelle : uuden kuninkaan.
Ludvig Pillpin, idealistisen porväri-kynhikaan,
miellyttävän hcrraamlc-hen.
joka pysyi kotona vaimonsa seu­rassa
Ja antoi pankkiirien Ja liike­miesten
vallita maassa : Tämä kunin­gas
teki Victor Hugosta Ranskan pää-rin.
Mutta uusi vallankumous oH kyi
tcmfis.sä Ja vuonna 1848 porvarikunin­gas
syöstlln valtaistuimelta. Victor
Hugo valittiin uuteen parlamenttiin,
Ja hän mäUrlttöli itsensä "maltilliseksi
tasavaltalaiseksi"; Ranskalaiset olivat
siihen alknan samanlaisessa asemassa
kuin Amerikan kaasa nykyään, mlkil
merkitsee sitä. että he uskoivat, mitä
heille ii.skotclllin ja. hc olivat valmiit
hyvttkKymaun jokaiKon helyillä korls-
IcUin slrku.scKlIntyjiiii valtlomlchekHl.
"Ojcnnuk.sia". Tämä on kauhelinpisV
syytöskirjclmiä kolco maailman kir^iyif
Hsuudessa. Hott: tämän JäIkcen:;Ea9g4)|
lännin porvarillinen hallitus lUttoujtut^^
Ranskan porvarillisen haUittiSc9(Hti7 i
kfl nssa ajaakseen venäläiset; pola J<y
min niemimaalta; syntyi ankara.aötife?!
Ja Jerseyn asukkaat alkoivat ya«tu»;'' |
taa: runolUJan hyökkäjrkslä Raralmfil
keisaria vastaan. He HjrökkäslVätL
hAncn asuntoonsa, |a hänen: o l i , {MC^^^^
. tava naapurisaareen, jQuemseyllinf
Jossa hän,^ ryhtyi suuren ::taltcilljäni:|
tosltchtävään uiidlstamaan maall4äait
pyrkimällä vaiktittamaan tulevien irUr^; |
kupolvien aatteisiin; ::yhdetoSnto£it4^
vuotta hän oll, maanpaossa,-kunhes^!!
"Napoleon Plcnt" saattoi itsensä J » - |
myös maansa perikatoon. Sillä, ät)(aä i
Victor Hugo julkaisi useita .teolUrtaV*
mitä Ihmeellisintä runoutta Ja vlhd^lhf?,
kymmenen vuoden työn Jälkeen mes-» I
tärlromaanlnsa 'TCUrjat", Joka iltnes- f
tyi .samanaikaisesti maailman
dck.sassa pääkaupungissa Ja joka «tuot*''
tl: tekijälleen neljäsataatuhatta franb:
, Tähän tcoksectisa Victor. Hugo vucfci^l
dattl kaiken vapauden, tasa-arvolsuu-;':
don ja:: veljeyden Intohimoisen :riik:^
kautensa, samoinkuin myös Iclmuavans^^
vihansa julmuutta ja tyrannltittft\
kohtaan. Hän kertoo pakoon pääs^;
fJatkuu kuudennella sivulla)
Tervehdyksemme
Laulu-, soitto- ja urheilujuhlalleik
B A N F O R D
HAIR & BEAUTY CULTURE
Puh. 8-8542
54 Frood Hd. Sudbury
TOIVOTAMME LAULU­JUHLALLE
SUURTA
MENESTYSTÄ
CITY CLEANERS fr DYERS
Puh. 5-S6S5
285 Kalhloon Sl. W. Sudbury
.1
Tervehdyksemme
y-~-'A^':V.:^!'>.'-:''\:/'^^^^^ :;;;;-'.;;,;'-;;'v;.;:i-J;.;j:";>"-5j;^
6. Laulu-, soitto- ja urheilujuMsdle M m
DUNCAN OFFICE SUPPLYCd.:
24 vuoden ajan myyty ja kunnosieliu
Hemington Rand lasku- ja,kirjoituskoneita ^^^^
"Sii"'
Puh. 7-7782
109 DURHAM ST. S. '•A.m SUDBIIRl
,.,..s^g?sg.Ä
*öK;:>;Ä:;«i;;4#p-ss®