1948-08-26-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i f i m i r i f T r n r f r . Elokuun 7 pmä 1948 iss Miranda Pudas /a r. Robert Lindeman Parhainta onnea nuorelle parille toivottavat seuraavat sukulaiset ja ystävät: Mr. jä mrs. A. Pudas Mr. C. Lindeman Mr. ja mrs. Wm; Grönroos ja Donald Mr. ja. mrs. John ; Salmijärvi ; Edith Pudas Ed. Pudas Oiva Pudas Mr. ja mrs. V. Vester-back ja pojat : Eva Vesterback Mr. ja mrs. T. Salmijärvi Eino Pudas Dorothy Asbeck Mary Verterback Auli Lampinen Walter Sohiman Toivo Ojala Mr. ja mrs. John Vesterback A. Koivu Ivar Seppä Jack Karjalainen Kalle Harju Kauko Karja Frank Linna , Axel Mäet M. Paavolat Mr; ja mrs. W. Karell ja Elmer • U. Salmisen perhe S. Harjun perhe Fanny ja Niilo Ketola Eila ja Elvi Kyyny Sam Pukkala M. Ranta .A.. Ruohonen A. Halonen J. Isokangas S. Vataja . R. Erickson J Luhtala M Luhta-.a T. Aho ~" ' Allan Korkola _ T. Suni ^" •j Hannah ja Kalervo. ; ~ Vivian Niivilä . Mr. ja mrs. O. Nii^'ilä Tyyne, Leimu ja Herman Siilman Sanna Kannasto . Lauri Hietala Edna, Elna, Willie ja Harold Mr. ja mrs; O. Huttunen Mr. ja mrs. E. Rantatalo Wm. Berglund Toivo Halonen ' Tauno Halonen Charlie Viita Rosa Widgren ja Alf. Mrs. J, Johnston Vili Salo Mr; ja-mrs. B. Leppänen Otto Väänänen Mr. ja mrs. Sivunen ja-perhe Mr. ja mrs. E. Vierikko ja perhe Mr./ja mrs. S.' Väänänen ja perhe Mr. ja mrs. Toivo Järvi Mr. ja mrs. Lampainen Mr. ia mrs. T. Luhtala Mr. ja mrs. Oiva Pykäri Mr. "j{i mrs. Paul Törmä Allan Lampainen Geoige Aspeck Mr. ja mrs. J. Virta Edw'in Salminen Tauno Sbhlman T. Kallinen 0. Aho Mr. ja mrs. N. Hietapakka 1. Rahikka Väinö Hämäläinen Ibna Hanson Eric Mäki Mr. ja mrs. John Roivas Toivo Pykäri ja perhe • V. Hietaniemi Mr. ja mrs. Ed. Nurmi Martti Long I I! IM r!nr:!i,mi::M.ii:iiii»iiM.i!.!iiiniii!!immnimi:i,ii!ini ,r!:ii,:«aRmiirar"'~,'i:''-~!"!iTTiiK^,i:.3iii:..n:=Ti:.-:imnuia.iu..aua«).uii»miH>iin':i Mr. ia mrs. Robert Lindeman haluavat täten kiittää kaikkia heidän sukulaisiaan ja ystäviään, jotka olivat läsnä heidän häätilaisuudessaan' ja Itaikista hyvistä onnentoivotuksista, joita saivat tässä tilaisuudessa. Miranda ja Robert Lindeman ?^'orth Branch Ontario OSUUSTOIMINTALIIKE Parahin Jussi! _ Aika kuluu niui .outuin. Se. ci tun-l u olevan kovinkaar lauan sitten kiin ajoin Workers": Co-jperatiyen trokia vaikka se piikin t a i - veUa 1937—38. *•> Siihen aikaan olin ollut työväenliikkeessä tai sen liepeillä jo i-uosikaiisia; Siltä huolimatta oli nunuUa vielä paljon opittavaa ja olin erittäin: halukas pääsemään selville mestarihis-torioitsuain, Marxin ja Engekm perustotuuksista. Mutta kuten tiedät, olen yksi nnta veikkosia, joille oppiminen on kivenkovaa. On .saatava elämästä esimerkki toisensa jälkeen ennenkuin omaan moiset totuudet, elävinä tosiasioina. Tapasin kerätä tilauksia ja toimittaa ne koteihin Kirkland Lakeir ja Larder Laken välillä, joka on noin 30 mailin taival. Näillä matkoilla harkitsin monia teoreettisia kysymyksiä. Ja juuri näihin aikoihin minun ajatukseni keskittyivät ja lujittuivat; • . Muistan viela kuin eilisen päivän kun olin viemässä kuorman elintarvikkeita eräälle Hlkctuttavallp. jokn asui Omega-kaivannon takamailla. Kivuttuani pitkän niarn. *sakki perunoita selässäni ja laatikollinen ruokatarvikkeita kainalossani, pysähdyin lepäämään ja katselemaan kun ryhmä työläisiä oli siirtämässä raskasta koneistoa •Tau.ta'}ievaunust.a. • Kat.sellessani tuli minulle .selväksi, että Joukon työnjohtaja-ei olliit selvillä tehtävistään. Kuikesta huolimatta kykenivät *yolai.sct yhteistoimintaan, ainakin jonkinlaiseen, työn-johta. ia.st3 huolimatta. Yhtäkkiä u k l mieleeni 'hiottamus ryovaenluok-kaan Sima se oli .toiminnassa/ Nämä tyuiaise: tulisivat siirtämään tämän niskaan koneiston, k a i k i s t a v a i keuksista, h u o l i m a t t a ! He tiesivät m i - l a p; t i tehdä j a olivat vakuutetut s i l t a , etta se oh tehtävä. Heidän työssäolon.'-;! nippui t a m a n työn suorittamisena.' . • K a i k k e i n surkein seikka on minästä tyolaisnn nähden heidän puuttuva luottamuksensa, itseensä. Luon-hollise- stikaan eivat. r i k k a a t j a heidän .julki.-iuistyolakcijansa väsy koskaan julisv^ma^-.taMuitcn v i i s u n a, älykkäitä ja k\kenevia parcmi^iasaiset ovat j a miten nuclikuvatuksc;onta ja tyhmää lAokaii.sa- on.:. • . . Sc on kuitenkin totuuden vastaista. K u n tyolmsct. tulevat: vakuutetuksi, e t t a . j o i a k i , ! , on tehlav-a. he sen myös tekevät: Ala tee mitään erehdystä tassa suhteessa, J u i s l . Suurtyö työläisiin nähden on. saada heidät va-kuutoluiksi kyvyistään, tunkeutumalla sen i l k c a n kapitaIi.sti>on>prapap:an- Jan löyhkän lapu. joka ehkäisee työ-laiso.'. luottamasta itseensä. MoKian; jotka osallistumme työväenliikkeen johtaniLseen. cl tule koskaan horjua -sen johrio.sta, ett a työläiset pyrkivät; a l i a r v i o i m a a n itsensä. . M c u i a n on selva.stl- käsitettävä heidän kykyii.sa. Meidän on avustet.-- tava ka.MlIa olevien pulmien .selvittä-m i s c s a , jotta n u h i n voidaan takert u a k a i k e l l a mahdolll-MjIla t a r m o l l a ja nopeudella. Oikea, johto nierkit.see asioiticn käsittämistä, aloitteentekoa j a kvkvjcn yhtcKstoimintaa. • • . L u o t a n k o työlapsiin? . T i e t e n k in mina luotan. . Sinun, pitai.si nahda heidätv-^lyomasfa- ylos" naita raken-nuksui taalla Lc.vackl,s.sa. VelicUi.sestj J i m Te.sler.. : : OSUUSTOIMINTAPAKINAA S i l t a lähtien kun on ollut luotto-yhdistyksiä ja asuuskauppoja ovat Jotkut ihmiset. ryhtyneet käyttämään s a n a n p a r t t a : "Antaa asuuslukkeen myydä 1-avaraa, luottoyhdistys huol e h t i k o o n luotosta." Se on paikalleen sanottu, mutta ajatusta on v a l i t c l L a - vasti l i i a n vahan toteutettu käytännössä. Se on k u i t e n k i n p a r h a i n osuus-h i k k e i d e n jäsenten luottoky.symykscn ratkaisu. S u u r e t k i n asuusliikkeet: ovat huonosti . varustetut luottomy.vntia varten, eika velaksi myynti olC: edes osuustoimintaliikkeen periaatteiden mukai-stakaan, vaikka sitä on meilläkin harjoitettu ja yhä vieläkin siellä ja itäalln h a r j o i t e t a a n . Vaikka velkakaupasta o n k i n jo suurin p i i r t e i n vapaudut'tu, mainitsen tässä vielä miksi ci edes r a j o i t e t t u k a a n velkakauppa . sovi osuusliikkeille. • M o n e t suuret osakeyhtiöiden, omistamat kaupat, myyvät vieläkin r a j o i t e t u l l a j a määräpäivänä mak.settflval-l a luotolla. Niillä on siihen edellytykset,': j o i t a osuusliikkeillä ci ole, koska ne ovat v a l t a v i l l a pääomilla varustettuja. •• Ne siten lainaavat pääomistaan ostajille^ korkeata korkoa vastaan tietenkin — ja korko peritään t i e t e n k i n t a v a r o i d t n h i n t o j e n y h teydessä. Edelleen on n i i d e n velka-kauppa n i i n suuri, etta niiden, kanv. nabtaa p a l k a t a e r i k o i n e n luottoasiain: valvoja (Credit Manager) valvomaan velkakauppaa Ja huolehtimaan .sula. että saatavat peritään aikanaan ^ — armotta. Heidän apunaan ovat e r i koiset lakimiehet, jotka pitävät v i t kastelevat vellalliset k u r i s s a . Osuius-l i i k k e i d e n ei kannata eikä sovi palk a t a tämänlaatuisia erjkoishenkiloitä valvomaan velkakauppaa ja huolehti - maan saatavien pikaisesta ja aikanaan' perimisestä. . N i i l l a ei olö . t a r peeksi pääomiakaan laaja.suuntai.scn velkakaupan h a r j o i t t a m i s t a ,rart.cn. : Lienee kaikille selviö, että velkakauppa ei sovi o,suusliikkcillc. Mutta, monta k e r t a a . e s i i n t y v scIlaLsia.eri-, koLstapauksia; että velaksi myynnillä ohsi suuri : m e r k i t y s ; Työläiselle vot sattua- h e t k e l l i n e n työttömyys l a i s a i raus, aiheuttae n tulojen loppumiTcn j a .vajkeuk,M:i nsiaiiomai.scn työläisen pcrhcollf;- PiUiiiai-it t a r v i ! s e v ; t t inyos-k i n l u o t t o a koska heidän tulonsa ovat .s.e.sonkiluoni(ii.>ia. : O n aikoja,- j o l l o in fa-rnuita Cl ole mitäna- tuloja-,, vaan päinvastoin incnoja. Parhainkaan osuu.stoimiii'anue.s tai - n a i n e n , ei voi näissä, olo.suhtcivsa jatikaa ostouskollisuutta osuusliikettään kohtaan; T a n i a n p u l m a n - a i n o a n a , yhtclstoir mintaan perustuvana Tatkai.suna, on luottoylidisty.Si jonka, k a l k k i jäsenet eivät ole .samaan aikaan luoton tarpeessa. Toi.sct panevat. s i i h e n rahojaan, saatvtoon. ct/tä pula.>sa olevat saattaisivat lainata. Lainoista, on: luonnollisesti mak.scttava korko, mut. ta-korot eivat mene. .suurilla pääomill a keinottelevien taskuihin, va7in j a a vat luobtoylKiist.yk.sen jäsenille. . Jofi la 11 a i ses t a pa n k k i toi m I n n as ta syntyy \ voittoa, jaetaan ,"c. tasan luottoj-hdls-tyk. sö.n. j a s c j i i l l e , JOS r.irn päätetään. . Meidän Jnterna.lion;i.l-o.suusliikkeem-inc jäsenillä on myöskin • oma luotto-yhdistykscn- sa — tosin vichi p e r i n pieni...•. Mutta ..silla on kaikki m a h d o l l i - .iuudct-ka.svamiscen. Luoltoyhdistys. liike on viela nuori Canada.ssa, A t l a n - Min r a n n i k o n maakuntia, l u k u u n o t t a - matta. Canadan noin 1..500 -Juotto-viKli. styk.sen omaijSuus on yli 90 m i l joonaa d o l l a r i a . - ;• • , ' • Mik.si et ryhdy Jnternational-osuu.s- Inkkecn luottoylidistyk.scn, aktijvisek-^ .SI jäseneksi? Voit panna .saa.stoon niMen pienen .summan tahansa sadepäivän varalle, vaikkapa vain d o l l a rin viiko.ssa. • , • i n t c r n a f i o n a l - o s u u s l i i k k e c n • '\-alls-tu. skomitcan puolesta: VVm; L a i n e. Tunnelihanke f V Englannin ka-1 9 naalin alitse ^ Päivälehdissä kerrottnn äskettäin, e t t a suunnitelma t u n n e l i n r a k e n t a m i sesta EnBlanmn k a n a a l i n .alitse on .lallcen astunut paivaiarjcstyfcseen. Parnsus.sa on pidetty e n p l a n t i l i i i s t e n ja "amcnkkaInisten a s i a n t u n t i j a i n y h t e i nen neuvottelu, jossa rakennu.s.suun-n l t e l m i a p o h d i t t i i n ja päätettiin esittää ne E n g l a n n i n j a Ran.skan p a r l a menttien kiireellisesti ka.siteltäviksi. K a n a a h t u n n e h s u u n n i l o l m a juontaa juurensa jo. Napoleon; B o n n p a r t rn a j o i l t a . Han t e k i ' tiita tnrkoittavan esityksen e n p l a n l i l a i s i l l e vuonna .180- — tunnelin tarpeellisuutta tietenkin vksinomaan rauhanomaisilla näkök o h d i l l a perastellen — mutta hrifit, suhtautuivat esitykseen r p a l u u l o i s r s t i. S i i h e n Aikaan ei hankkeella kyllä o l i si ollut teknillisinkään : toteutumi.sen mahdollisuuksia. Napoleonin s u u n n i telman mukaan piti rakennettamaii 120:n enpl.: m a i l i n pituinen t u n n e li Doverista Calalsiin. Tuuletus ohsi järjestetty rakrnt4»malla .••arja 30 m. merenpinnan yläpuolelle kohoavia torneja. Suunnitelmaa ei k u i t e n k a an hyväksytty s o t i l a a l l i s t en syiden takia, E n p l a n t i p c l k a s i i O t t a tunneli hävittäisi sen "loi.stavan erJstynci.svyden'" ja etta v i h o l l i n e n voisi t u n n e l i n kautta hyokata maahan. Vi<;la vuonna 1930, kun t u.n n e l l nrakrnnusyhdö " C h a n n e l Tunnel Company" p.aiu l o i meen "kansanaune.styk.sen" silta, olisiko t u n n e l i n r a k e n t a in iseeii m y oiini^t-tava valtionapua, kysymyksren va.s-t a t t i i n 300 aaivrii encinmistollii kicl-: tavasti. Vielapu nykyäänkin, jolloiii tällaisen tunnelin tukkoaminen kulkukelvottomaksi e i . o l e s u i n k a a n n i a l i - dot.tomuuR, esiintyy .sotilaallisi.i eiiar-l y j a . Muun muassa kysytään.miten k a v l s i , jos joku. saisi päaliaii.sa räjäyttää tunnelin r i k k i atomiponimilla; H a r v a muuten :taitaa tlolaa. <fttji ta ta kana a l i tunneli a, on j o rakoni letlii j o n k i n matkaa. T i i i i n c l i n r a k e i i i m : ; - yhtlo. joka perustetliln v. 187'J ja «)ii olenia.s.sa nykyäänkin, pniil heti pe-: rust-etuk.sl tultuaan nikeunii.styöt käyntiin kummastakin jiaasta vlil a l k a a . . Ran.skalainen sisaryhtiö päa.si työ!;.sä I',i enpl, mailia pitkälle. Ja enclantilai.set kaivautuivat 2,2 k i l o metriä k a n a a l i n alle. Täten s oh siis kymmenc.so.sa koko C a l a i s i n ja Dov-e r i n välisestä matkasta. 33 kilometriä, v a l m i i n a . U a s i c n suunnitelmien mukaan t j i l l - .sl nykyaikaisen tunnelin k a i v a m n i fn K a n a a l i n alitse mak.samaan ainakin ' 100 miljoonaa puntaa. .Sen jälkeen k u n tunneliyhtiö 1872 perustettiin, oii hankkeeseen sijoitettu «2,r)00 puntaa j a käytettävls,sa on nykyään enintään 10.000. Yhtlönasakkcct. joiden n i mellisarvo oli punnan kappale, niak-. :solvat- p a r i vuotta . s i t t en v a i n 20 .seht-' tia,, mutta siitiv h u o l i m a t l a niliä on olJut h.vvin vaikea saada kä.siin.srl. Omi.stajat nimittäin toivovat' niiden arvon j o n a k i n paivana t.avatt/mia.stl nou.scvan. Ranskalainen sisaryhtiö sen sijaan; lienee nukahtanut; aina- ,:kaan siita, ei ole - k u u l u n u t mitään. T u n n e l i nrakennassuunnitelmäa oi, muuten ole.,syyia^pitaa olIrMikaan hile-, ,likuvltuk.sclli.scna.:. .Samoin kuin .Suo-: z.in -kanavasta on tullut omistajilleen-kultakaivos ja niin ikaan Panaman j kanava, jonka rakentaminen maksoi,! 374 miljoonaa dollari.-i, o n o.soiltautu nut hyvin tuottoi.saksi,- tuottaisi ka n a a j i t u n n e l i k i n varmaan kauniit voi tot. V. H . n. Torstaina, elokuun 26 p. — TKurs., August 26 Sivu 3 Norjassa kehitetty uusi kalatuote Oslo. r-^ •Hopcasilir* on sen uuden tuotteen n i m i , jonk.a Norja kalanvie-j a t o'.iit onnistuneet askeltam kehittämään.-.•, , Nama " h o p e a . s i l l i f valmistetaan t a vallisesta .silhsta.jos;;a suolan fijas-t a k a v t e i a a n uutta s a i l y t v i a l n e i t a , joka .säilyttää alkuperäisen r a n n t o a r - von j a . kalat: pysyvät alkupcrai.-cu näköisina. • T o i n e n etu on talin uudella "hopeä- . s i l h l l a " . c U a sen voi lahcliää hc'i pakkauksen jälkeen, kun taas vanh.i nionctclma vaatii säilyttaml?:»: J o n k in a l k a a . - . Useita -tuhansia tynnyreitä tata uutta iuo".o!ta 011 Jahetetty Tshekkoslovakiaan, jonka .jälkeen monilta muista inai.sta on saapunut Jilauk-sia;-'. :. • ;-. , -,••: T I L A T K A A V A P A U S ! . Barbaralle veli * Kenneth Norman Vancovcrin Grace-sairaalassa elokuun 20 pnä 1948 Äiti ja poika voivat hyvin Jeannclte ja Eolis Aaltonen 2553-llth Avc. E. Vancouver, B. C. A. KARI I KELLOSEPPÄ I PUHELIN MARINE 3917 I m E. llasting» st. I Vancouver IJr. Colnmbla Napit ovat liian kalliita kolehtiin F.ontoo.,::— Pa..stori-^W. A. Gibson on t e h n y i havainnon. C M H kirkon kolehr n i i a a v i i n ; C I : nykv,aan • ilmesty y h l a an n-ipjua. Silla han vctaa. johtopäa-: tok-en: " S c - c i jolicfu siii.a; ,otta ihmiset; o l i - .si;'.';il alkaneet- kasiUaa -svnniksi napin ;i n I a m i-sen k i r k o n k oloh ti h aavi i n , va a n .sji-a tosi.^-ieikasta, etta napit ovat nykyään arvokkaampia kuin p e n n i t . " . : ORLOV N.-LHTON M^:TSAi'VIIMHTEKIK.SI i , , Mo.sk«va. ;Georp,|-,OrIov ;on n i m i - I le-t'ty- Neuvostoliiton meusa- j a paperi-;[ tuotannon miniMerik-si, .Imontaa ' J a , - , | uutistoimislo. , - •; . . — Euroopassa llmoitfrtaan , v a l m i s - Uitun oijyä tomaateista : j a ;Krape-hc-delman. siemenista.. . . Surulla ja kaipauk.sclia ilmoitamme, että äitimme ja puolisoni - MATILDA BO H N •--•-•.•-•••;•••:••:••••"--- .fo.s. -Nieminenj - vaipui ikniseet uneen KamlfK>psissa vierailumaikalla ollessaan elokuun 7 :p:nä 1948, sydanhalvauksen .s«iirauksrna. Han oli syntynyt Suomessa, Tottijärvella, Hameen laani.ssä, heinäkuun 27 p: n a 1882. : Lähinnä kaipaamaan jai miehensä Otto. yksi poika. Sulo perheineen ja; kolme tytärtä. Aune ja Irja perheineen ja .Martta ko-tonar kolme lastenlasta ja kaikki ..sukulaiset Vancouverissa, B . C seka yksi pojanpoika Suomessa ja laaja, .sukulais- ja toveripiiri Suomessa ja tässä maassa;. Vainaja haudattiin .Vancouverissa elokuun 12 p:na suuren tove-rijQukon saattamana P"orest-Lawn .Mcmorial hautausmaahan. .r ; •: . -Elontaistot-ja vaivat: on päättänyt, ,: •on sydames-' hyvä: jak.si: jäähtynyt.- A i t i armas, nuku unta rauhaisaa, ei muiÄlosi ko^vka.ai haihtua i,aa. Miehesi Otto ia lapsesi Sulo, Aune, Irja ja Martta K u o l o k o l k k o ' m ' ; r n m i n r a k k a a n vei, h a n vastaa epaan maille ei V a a n varmaan .Sun on hyvä .siella. S u n mUistos' ,s»;uraa meita '••JontioiJa Arne, Lorrja, Elaine ja Linda Et tunne sa tuskaa enää, ' etkä -uuhen uns/^uja, Lepaa rauhaÄ'.a 'r.vr-ri p a r h a i n, S u n muislos' minulle on raka.s Esko K I I T O S _ Tjausummc .sydämelliset kutok.'^'-- kauniista k u k k a l a i t t e i s t a . . j o i l l a koristitte: äitimme.hautakummun: ;K-iit/>s puhelstai l a u - •- l u i s t a j a k a n t a j i l l e . K i i t o s teille k a i k i l l e , jotka avustitte m e i ia ta.ssa tilaisuudessa. Omaiset. 5.5J Union St. Vancouver, B. C. Aku Korhonen on. maata ,kaHiltavalla -nia-^kalla C a nadan Suomalaisen Järjestön ki" r l ä - v a n a ; puhujana j a orKaniJiceraajana j a vierailee; kaikilla- huomat t a v i n n n l i la 'SUomalai,sa-sutuk.silla .'ieuraava.soa jarjc-tyk-scssa: Syyskuun Coteau H i l l lp Lako Co*eau 3 p | ' I ' h o i h i ; d ... ' C P ! UoUov; Lake 7 p !- p;is[)oth 9 p, 1 Birujlry Jo p ,' Gamble . : . . : . . . ; . . . : H p. ; .Saimon A r m 15 p f Korhonen: on va.sta saapunut lahe:; -j :V,uoden. • ke-staneella matkalta- Suo--' - m c s s a / T a l l ä matkallaan oli hän t i - \ laisuudef«a; tutustumaan melko perus- f teellls«;ti Suomen tilanteeseen ja- siel- -{: l a vallit„vr;iin, okÄUhtei.slin, jol^m ha:-; j neliä ; on :mu;lenki:;ntoista-.-kerrot-tavaa i kokemuksistaan Ja,,;, havainnoLst,aan I .siellä; • .Sf.-n Iisaksi-hän ;*.ulee .'ir.'Io.st.a---.| maan yleistä tilannetta j a ' j a r j o s l o m - f me t«;btav!a tämän tilantocn valo-',a l • , 0 : i a s t o j a - n i i l l a paikkakunnilla ;ml.s- j: sa- han tulee vierailemaan • pyydc<,aän i ya.Taamaan kokou.shuoiieet .seka huo,-.. lehtimaan paikallisesta ilmoittam;:-:;; Kcsta ia .yleenfÄ puhetilaisuuksien; • jarjestämi.^.e.stÄ. .Canadan Suomalaisen Järjestön ; Toimoofip;iney,T K o m i ' e a , j DR. ROMAN PNIEWSKI AInnivuotincn praktiikka Euroopan hunnialuimmLssa: sairaaloissa E R I K O I S A L A N A slsustaudlt, naisten, lasten ja ycncrlsct taudit. N i e l u r i s a t leikataan uudeUa menetelmällä kivuttomasti iliiiKn veren vuotoa. . Vaslaanottotunnit: Kello »—8 lp. , 35.17 P A H K AVEi PlUH. lIArbour 7623 Montreal. Que. P A R H A A T SUOMIPAKETIT Mitä meillä on koskaan ollull " O L t Y M P I A " — $5.50 .'i Ihs. (iiocn rciffee. 2 ll»s. Klcc 2 IIKS. Sujfar, I lli. Drird Fruil UUSI " S T A R " ^ $8.00 2 n>N. ICoaslrclCorfre, 10 Ihs. Sugar .5 Ibs, Aniorli-an \Vhrai Floiir, 1 tln. M o/.. Ilanish Butler. 2 tUis, 3 Ibs. 1,2 oz.Danish MarKarine. L i i h e t e l a a n Kööpenhaminasta. : , Vakuutuk.se.s.sa, 2-3 viikossa ; p(<rille.- NORCON Regisfd nioiitreal Qucbto S y O K A A . . . SHAW'S RAVITSEVAA LEIPÄÄ Kaakkuja ja leivoksia PUHELIN N445 TAI N577 Port Arthur . Ontario TED'S TAXI Puhelin N. 1630 TED NAKVANEN, OmlsiaJ» 318 Biiy S I . , Port Arthur, Ontario « EI). O L L I K K A L A — M. KIURU iPALLOSALI • 318 Bay St., Port Arthur, Ontario Kun, olotio Port Arthurissa, niin ruokailkaa ; Murray's Grill 18 N. CIJ.-VIBEKLANI) ST. ja Club House Grill 316 BAY STREET • • • • Steve Jnblln, omistaja ; Lähettäkää f i i n i i n ne , valmifitettavaksl W. J. MÄELLE Kuuden lal kahdrk.san kuvan filmin valmistus maksaa 25(^ - Lisäkuvat kappale . . Osoite: „ , W. J. MAKI P.O. Box 47«. Port Arthur, Ont. Saatavana pikaista lähetystä varten • Interior Trlm • Insul-Bric Siding • Plyvvood Maronite ; • Asphali Shingles • Flbre Glass Insulalion M TL I ON FRANCIS LUMBKR £0. LTD. Puhelimet: N; 1901 — N; 999 99 S. Cumberland St. Port Arthur Ontario W. H. L A V E R T Y • Insurance Apent fJiJite lOr,, CuthbensUm Rloek Kort W i l l i a m , Ont. • , . ; ' N o v a Sco(;ia P a n k i n ylakerra.s.sHi P A L O - ja A f ' m ) V A K I ; I ; T I J K S I A 0 Rahoittakaa Tehlän seuraava auloriMc tai trokinne mejdan antamalla lainailit j a saastakaa rahaa. l ' u }i f I 1 ni e t ; konttoriin S. 1673 — kotiin S 2925. PIAN ON KESÄ MENNYTTÄ JA SYKSYSSÄ KOHTA OLLAAN. N y i on korkea aika katsoa, että taJvivaaltoJ.sta toimeen tullaan. Hoita y.stava suru.M huolr-tla poi.s, .sina vaatLei.si rneiUä"ostaa voit. On ineiila housuja jiaksuja ja metsäiTije.sten j a k k u j a lujia. On f;ukkja ja kintaita, lajea monia j a selkäreppuja oikein .somia. Tule: meille sind y.släva, • met.sien mies,- -.: j o l l a kaukana korve.ssa on kodinlies. ; Meillä paivel,u.s rehti -teila odottaa • ja yläkerra.ssa kahvipannu rnojottaa, kun .o.siok.sel on tehty, n i i n poikkea; siellV kyllä iloinen on sitten suUa miel'. INTERNATIONAL CO-OP TRADING COMPANY LIMITED J 76 S. Al;','oma St. " Port A r t h u r , Ont. THE WORKERS' CO-OP . . . USKOLLINEN KAIVOSJA METSÄ- TYÖLÄISTEN ETUJEN PUOLUSTAJA . . . Ole uskollinen-osuuskauppaasi kohtaani
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 26, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-08-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480826 |
Description
Title | 1948-08-26-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
i f i m i r i f T r n r f r .
Elokuun 7 pmä 1948
iss Miranda Pudas
/a
r. Robert Lindeman
Parhainta onnea nuorelle parille toivottavat
seuraavat sukulaiset ja ystävät:
Mr. jä mrs. A. Pudas
Mr. C. Lindeman
Mr. ja mrs. Wm;
Grönroos ja Donald
Mr. ja. mrs. John
; Salmijärvi ;
Edith Pudas
Ed. Pudas
Oiva Pudas
Mr. ja mrs. V. Vester-back
ja pojat :
Eva Vesterback
Mr. ja mrs. T.
Salmijärvi
Eino Pudas
Dorothy Asbeck
Mary Verterback
Auli Lampinen
Walter Sohiman
Toivo Ojala
Mr. ja mrs. John
Vesterback
A. Koivu
Ivar Seppä
Jack Karjalainen
Kalle Harju
Kauko Karja
Frank Linna ,
Axel Mäet
M. Paavolat
Mr; ja mrs. W. Karell
ja Elmer •
U. Salmisen perhe
S. Harjun perhe
Fanny ja Niilo Ketola
Eila ja Elvi Kyyny
Sam Pukkala
M. Ranta
.A.. Ruohonen
A. Halonen
J. Isokangas
S. Vataja .
R. Erickson
J Luhtala
M Luhta-.a
T. Aho ~" '
Allan Korkola _
T. Suni ^"
•j
Hannah ja Kalervo. ; ~
Vivian Niivilä .
Mr. ja mrs. O. Nii^'ilä
Tyyne, Leimu ja Herman
Siilman
Sanna Kannasto .
Lauri Hietala
Edna, Elna, Willie ja
Harold
Mr. ja mrs; O. Huttunen
Mr. ja mrs. E. Rantatalo
Wm. Berglund
Toivo Halonen '
Tauno Halonen
Charlie Viita
Rosa Widgren ja Alf.
Mrs. J, Johnston
Vili Salo
Mr; ja-mrs. B. Leppänen
Otto Väänänen
Mr. ja mrs. Sivunen ja-perhe
Mr. ja mrs. E. Vierikko
ja perhe
Mr./ja mrs. S.' Väänänen
ja perhe
Mr. ja mrs. Toivo Järvi
Mr. ja mrs. Lampainen
Mr. ia mrs. T. Luhtala
Mr. ja mrs. Oiva Pykäri
Mr. "j{i mrs. Paul Törmä
Allan Lampainen
Geoige Aspeck
Mr. ja mrs. J. Virta
Edw'in Salminen
Tauno Sbhlman
T. Kallinen
0. Aho
Mr. ja mrs. N. Hietapakka
1. Rahikka
Väinö Hämäläinen
Ibna Hanson
Eric Mäki
Mr. ja mrs. John Roivas
Toivo Pykäri ja perhe •
V. Hietaniemi
Mr. ja mrs. Ed. Nurmi
Martti Long
I I! IM r!nr:!i,mi::M.ii:iiii»iiM.i!.!iiiniii!!immnimi:i,ii!ini ,r!:ii,:«aRmiirar"'~,'i:''-~!"!iTTiiK^,i:.3iii:..n:=Ti:.-:imnuia.iu..aua«).uii»miH>iin':i
Mr. ia mrs. Robert Lindeman haluavat täten kiittää kaikkia heidän sukulaisiaan
ja ystäviään, jotka olivat läsnä heidän häätilaisuudessaan' ja
Itaikista hyvistä onnentoivotuksista, joita saivat tässä tilaisuudessa.
Miranda ja Robert Lindeman
?^'orth Branch Ontario
OSUUSTOIMINTALIIKE
Parahin Jussi!
_ Aika kuluu niui
.outuin. Se. ci tun-l
u olevan kovinkaar
lauan sitten kiin
ajoin Workers": Co-jperatiyen
trokia
vaikka se piikin t a i -
veUa 1937—38. *•>
Siihen aikaan olin
ollut työväenliikkeessä
tai sen liepeillä jo i-uosikaiisia;
Siltä huolimatta oli nunuUa vielä
paljon opittavaa ja olin erittäin: halukas
pääsemään selville mestarihis-torioitsuain,
Marxin ja Engekm perustotuuksista.
Mutta kuten tiedät,
olen yksi nnta veikkosia, joille oppiminen
on kivenkovaa. On .saatava
elämästä esimerkki toisensa jälkeen
ennenkuin omaan moiset totuudet,
elävinä tosiasioina.
Tapasin kerätä tilauksia ja toimittaa
ne koteihin Kirkland Lakeir
ja Larder Laken välillä, joka on noin
30 mailin taival. Näillä matkoilla
harkitsin monia teoreettisia kysymyksiä.
Ja juuri näihin aikoihin
minun ajatukseni keskittyivät ja lujittuivat;
• .
Muistan viela kuin eilisen päivän
kun olin viemässä kuorman elintarvikkeita
eräälle Hlkctuttavallp. jokn
asui Omega-kaivannon takamailla.
Kivuttuani pitkän niarn. *sakki perunoita
selässäni ja laatikollinen ruokatarvikkeita
kainalossani, pysähdyin
lepäämään ja katselemaan kun ryhmä
työläisiä oli siirtämässä raskasta
koneistoa •Tau.ta'}ievaunust.a. •
Kat.sellessani tuli minulle .selväksi,
että Joukon työnjohtaja-ei olliit
selvillä tehtävistään. Kuikesta huolimatta
kykenivät *yolai.sct yhteistoimintaan,
ainakin jonkinlaiseen, työn-johta.
ia.st3 huolimatta. Yhtäkkiä u k l
mieleeni 'hiottamus ryovaenluok-kaan
Sima se oli .toiminnassa/ Nämä
tyuiaise: tulisivat siirtämään tämän
niskaan koneiston, k a i k i s t a v a i keuksista,
h u o l i m a t t a ! He tiesivät m i -
l a p; t i tehdä j a olivat vakuutetut
s i l t a , etta se oh tehtävä. Heidän työssäolon.'-;!
nippui t a m a n työn suorittamisena.'
. •
K a i k k e i n surkein seikka on minästä
tyolaisnn nähden heidän puuttuva
luottamuksensa, itseensä. Luon-hollise-
stikaan eivat. r i k k a a t j a heidän
.julki.-iuistyolakcijansa väsy koskaan
julisv^ma^-.taMuitcn v i i s u n a, älykkäitä
ja k\kenevia parcmi^iasaiset ovat
j a miten nuclikuvatuksc;onta ja tyhmää
lAokaii.sa- on.:. • .
. Sc on kuitenkin totuuden vastaista.
K u n tyolmsct. tulevat: vakuutetuksi,
e t t a . j o i a k i , ! , on tehlav-a. he sen myös
tekevät: Ala tee mitään erehdystä
tassa suhteessa, J u i s l . Suurtyö työläisiin
nähden on. saada heidät va-kuutoluiksi
kyvyistään, tunkeutumalla
sen i l k c a n kapitaIi.sti>on>prapap:an-
Jan löyhkän lapu. joka ehkäisee työ-laiso.'.
luottamasta itseensä.
MoKian; jotka osallistumme työväenliikkeen
johtaniLseen. cl tule koskaan
horjua -sen johrio.sta, ett a työläiset
pyrkivät; a l i a r v i o i m a a n itsensä.
. M c u i a n on selva.stl- käsitettävä
heidän kykyii.sa. Meidän on avustet.--
tava ka.MlIa olevien pulmien .selvittä-m
i s c s a , jotta n u h i n voidaan takert
u a k a i k e l l a mahdolll-MjIla t a r m o l l a ja
nopeudella. Oikea, johto nierkit.see
asioiticn käsittämistä, aloitteentekoa
j a kvkvjcn yhtcKstoimintaa. • •
. L u o t a n k o työlapsiin? . T i e t e n k in
mina luotan. . Sinun, pitai.si nahda
heidätv-^lyomasfa- ylos" naita raken-nuksui
taalla Lc.vackl,s.sa.
VelicUi.sestj J i m Te.sler.. : :
OSUUSTOIMINTAPAKINAA
S i l t a lähtien kun on ollut luotto-yhdistyksiä
ja asuuskauppoja ovat
Jotkut ihmiset. ryhtyneet käyttämään
s a n a n p a r t t a : "Antaa asuuslukkeen
myydä 1-avaraa, luottoyhdistys huol
e h t i k o o n luotosta." Se on paikalleen
sanottu, mutta ajatusta on v a l i t c l L a -
vasti l i i a n vahan toteutettu käytännössä.
Se on k u i t e n k i n p a r h a i n osuus-h
i k k e i d e n jäsenten luottoky.symykscn
ratkaisu. S u u r e t k i n asuusliikkeet: ovat
huonosti . varustetut luottomy.vntia
varten, eika velaksi myynti olC:
edes osuustoimintaliikkeen periaatteiden
mukai-stakaan, vaikka
sitä on meilläkin harjoitettu ja
yhä vieläkin siellä ja itäalln
h a r j o i t e t a a n . Vaikka velkakaupasta
o n k i n jo suurin p i i r t e i n vapaudut'tu,
mainitsen tässä vielä miksi ci edes
r a j o i t e t t u k a a n velkakauppa . sovi
osuusliikkeille.
• M o n e t suuret osakeyhtiöiden, omistamat
kaupat, myyvät vieläkin r a j o i t
e t u l l a j a määräpäivänä mak.settflval-l
a luotolla. Niillä on siihen edellytykset,':
j o i t a osuusliikkeillä ci ole, koska
ne ovat v a l t a v i l l a pääomilla varustettuja.
•• Ne siten lainaavat pääomistaan
ostajille^ korkeata korkoa
vastaan tietenkin — ja korko peritään
t i e t e n k i n t a v a r o i d t n h i n t o j e n y h teydessä.
Edelleen on n i i d e n velka-kauppa
n i i n suuri, etta niiden, kanv.
nabtaa p a l k a t a e r i k o i n e n luottoasiain:
valvoja (Credit Manager) valvomaan
velkakauppaa Ja huolehtimaan .sula.
että saatavat peritään aikanaan ^ —
armotta. Heidän apunaan ovat e r i koiset
lakimiehet, jotka pitävät v i t kastelevat
vellalliset k u r i s s a . Osuius-l
i i k k e i d e n ei kannata eikä sovi palk
a t a tämänlaatuisia erjkoishenkiloitä
valvomaan velkakauppaa ja huolehti -
maan saatavien pikaisesta ja aikanaan'
perimisestä. . N i i l l a ei olö . t a r peeksi
pääomiakaan laaja.suuntai.scn
velkakaupan h a r j o i t t a m i s t a ,rart.cn. :
Lienee kaikille selviö, että velkakauppa
ei sovi o,suusliikkcillc. Mutta,
monta k e r t a a . e s i i n t y v scIlaLsia.eri-,
koLstapauksia; että velaksi myynnillä
ohsi suuri : m e r k i t y s ; Työläiselle vot
sattua- h e t k e l l i n e n työttömyys l a i s a i raus,
aiheuttae n tulojen loppumiTcn
j a .vajkeuk,M:i nsiaiiomai.scn työläisen
pcrhcollf;- PiUiiiai-it t a r v i ! s e v ; t t inyos-k
i n l u o t t o a koska heidän tulonsa ovat
.s.e.sonkiluoni(ii.>ia. : O n aikoja,- j o l l o in
fa-rnuita Cl ole mitäna- tuloja-,, vaan
päinvastoin incnoja. Parhainkaan
osuu.stoimiii'anue.s tai - n a i n e n , ei voi
näissä, olo.suhtcivsa jatikaa ostouskollisuutta
osuusliikettään kohtaan;
T a n i a n p u l m a n - a i n o a n a , yhtclstoir
mintaan perustuvana Tatkai.suna, on
luottoylidisty.Si jonka, k a l k k i jäsenet
eivät ole .samaan aikaan luoton tarpeessa.
Toi.sct panevat. s i i h e n rahojaan,
saatvtoon. ct/tä pula.>sa olevat
saattaisivat lainata. Lainoista, on:
luonnollisesti mak.scttava korko, mut.
ta-korot eivat mene. .suurilla pääomill
a keinottelevien taskuihin, va7in j a a vat
luobtoylKiist.yk.sen jäsenille. . Jofi
la 11 a i ses t a pa n k k i toi m I n n as ta syntyy \
voittoa, jaetaan ,"c. tasan luottoj-hdls-tyk.
sö.n. j a s c j i i l l e , JOS r.irn päätetään.
. Meidän Jnterna.lion;i.l-o.suusliikkeem-inc
jäsenillä on myöskin • oma luotto-yhdistykscn-
sa — tosin vichi p e r i n pieni...•.
Mutta ..silla on kaikki m a h d o l l i -
.iuudct-ka.svamiscen. Luoltoyhdistys.
liike on viela nuori Canada.ssa, A t l a n -
Min r a n n i k o n maakuntia, l u k u u n o t t a -
matta. Canadan noin 1..500 -Juotto-viKli.
styk.sen omaijSuus on yli 90 m i l joonaa
d o l l a r i a . - ;• • , ' •
Mik.si et ryhdy Jnternational-osuu.s-
Inkkecn luottoylidistyk.scn, aktijvisek-^
.SI jäseneksi? Voit panna .saa.stoon
niMen pienen .summan tahansa sadepäivän
varalle, vaikkapa vain d o l l a rin
viiko.ssa. • , •
i n t c r n a f i o n a l - o s u u s l i i k k e c n • '\-alls-tu.
skomitcan puolesta: VVm; L a i n e.
Tunnelihanke f V
Englannin ka-1 9
naalin alitse ^
Päivälehdissä kerrottnn äskettäin,
e t t a suunnitelma t u n n e l i n r a k e n t a m i sesta
EnBlanmn k a n a a l i n .alitse on
.lallcen astunut paivaiarjcstyfcseen.
Parnsus.sa on pidetty e n p l a n t i l i i i s t e n ja
"amcnkkaInisten a s i a n t u n t i j a i n y h t e i nen
neuvottelu, jossa rakennu.s.suun-n
l t e l m i a p o h d i t t i i n ja päätettiin esittää
ne E n g l a n n i n j a Ran.skan p a r l a menttien
kiireellisesti ka.siteltäviksi.
K a n a a h t u n n e h s u u n n i l o l m a juontaa
juurensa jo. Napoleon; B o n n p a r t rn
a j o i l t a . Han t e k i ' tiita tnrkoittavan
esityksen e n p l a n l i l a i s i l l e vuonna .180-
— tunnelin tarpeellisuutta tietenkin
vksinomaan rauhanomaisilla näkök
o h d i l l a perastellen — mutta hrifit,
suhtautuivat esitykseen r p a l u u l o i s r s t i.
S i i h e n Aikaan ei hankkeella kyllä o l i si
ollut teknillisinkään : toteutumi.sen
mahdollisuuksia. Napoleonin s u u n n i telman
mukaan piti rakennettamaii
120:n enpl.: m a i l i n pituinen t u n n e li
Doverista Calalsiin. Tuuletus ohsi
järjestetty rakrnt4»malla .••arja 30 m.
merenpinnan yläpuolelle kohoavia
torneja. Suunnitelmaa ei k u i t e n k a an
hyväksytty s o t i l a a l l i s t en syiden takia,
E n p l a n t i p c l k a s i i O t t a tunneli hävittäisi
sen "loi.stavan erJstynci.svyden'"
ja etta v i h o l l i n e n voisi t u n n e l i n kautta
hyokata maahan. Vi<;la vuonna
1930, kun t u.n n e l l nrakrnnusyhdö
" C h a n n e l Tunnel Company" p.aiu l o i meen
"kansanaune.styk.sen" silta, olisiko
t u n n e l i n r a k e n t a in iseeii m y oiini^t-tava
valtionapua, kysymyksren va.s-t
a t t i i n 300 aaivrii encinmistollii kicl-:
tavasti. Vielapu nykyäänkin, jolloiii
tällaisen tunnelin tukkoaminen kulkukelvottomaksi
e i . o l e s u i n k a a n n i a l i -
dot.tomuuR, esiintyy .sotilaallisi.i eiiar-l
y j a . Muun muassa kysytään.miten
k a v l s i , jos joku. saisi päaliaii.sa räjäyttää
tunnelin r i k k i atomiponimilla;
H a r v a muuten :taitaa tlolaa. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-08-26-03