Vapaus, August 12, 1948

              3ivu 4 Torstaina, elokuun 12 pv— Thursdäy, Aug • 12' Gaoadassa on tuettava Muuan yritys historian "tulkitsemiseksi"
Kirj. J. Jermashev
sodan
.arki.vtoi.sia saadut aslaki.^jat antavat i h a l l i t - e v a suurvalta Euroopan m a n -
I anurhaavia todistuskappaleita, kan- tereella nauUien e t u o i k e u i e u u j a o i -
ja kannatettava enemmän
rata- ja kenttäurheiiiia
Lontoo. Jos Ganaaa haluaa k o ­hentaa
asemaan.'i;i. kan;sj:riviih;a..:<i
kilpailuisfia on . maa.sja kiinnjtc."iivrt
suurempi huomio r a i a - - yx k e n t u i -
u r h c l l u n tukemiseen, .sanotaan C ; i n a -
d a n olympialai-sjoukkuecn
lukunnah • t a a l l a • olympiajarikisojen
j o h d o n a ant3ma.s.sa lau.sunno.s.sa.
Ncuvotytclukunta myouiaa, e : l a Ca -
nadan-, rata- ja k e n - i a u r n t i l i j a in
edustajajoukko '-ei mencnynvL niin
h y v i n kuin toivotuin", mutta-, . s c l u l;
• sumalla, c t t a se oli paras mahdollinen
J o u k k o , mika - v o i t i in valita Lontoon
k i s o i h i n .
Ijausurrnossa lodetaaiv,- ct^a cana-d
a l a l s l c n joukkue karsi pahan iskun
kun wind.sorr!ainen '.Jack Perry louk-ka.
sl jalkansa, o i k a . k y e n n y t , .sen - J o h ­dosta
kilpailemaan. Han o l i ' C a n a ­d
a n parars mies pikajuok-suissa".
. K o m i t e a n lausunno.ssa,. k a s i i c l l a an
myöskin imoka-a-sioita. Canadan
joukkue .sai "korkeimmat bnttilais^ji
annok-scf 'mutta••'muutamicn.ensimT
mai.stcn päivien aikana oh joi-.sakin
kcskuk-sLssa pinnettä li-saiarvikkeista
ko.ska luotettiin l i i a n paljon v i r a l l i ­seen
kuljetukseen. Kun Canadan
j o u k k u e e n . käytettäväksi .saalnn y k ­s
i t y i n e n kuljetu.spalvclus joka toisek-
:;i pa]vak:>j, v o i u i n - n a i t a ruok2-;urvik-keiva
j a k a a ta'-;apuolL'>onaminn. ••-
LaU:uri;if>,'i;sa torletaan olympiäials-.
k i . i o j tn paaiarkci:uk.'/-k.';i u r h e i l u n ga
ki;-ailun ent:.stä- kansanomai.<icmmäk.':i
neuvotte^ I tekeminen. ".Monet oppimamme s e i -
' k a i on Mi. - t e t t a v a kaviantoon Cana-.
d a M am a loor i u rii ei l u in l on j a: mu iden
Canadan u:heilujarje."'.'.Ojen : j o h ' a -
vicn elimien toirae.-a.a, ja;.Caiiada...ha­l
u a a kohentaa asc-naaii-sa kansain^-
val;.si':-:a .k!lpa.ilui.s.va. •
" O n varattava önemman kenttiä ja
m u i t a laitoksia, e t i a enu.';;ä suurem­mat
maar.it nuorta - vakta- olisi t i l a i -
.suudes.sa kchitramaan kykyjään. O i ­keita
ohjaajia, on kehitetuivä' entis­ta
enemmän. ewa, huomattavia j a l u ­paavia
kykyjä vojtai-siin rohkai.stä ja
h a r j o i t t a a oikealla tavalla, M u t t a . e n ­nen'
k a i k k e a ohsi jatkuva.sti varattava
enemmän k i l p a i l u j a silla se. e i . riitä,.
^ Joudu*'uadn sodan 1>'^'<^'^'S^^'^'-\i,s.in-:&\r^ien .'^odanlielsojam r i k o ' : i - 'a
{jälkeen. . .toimet,-oma ^ - . i . . 'A'in.,ton j p^jj^^jj^j^ga vastaan yleensä j a eng-
C h u r c n i l l ryhtyi ^ i r j o i u a m a a n m-Jis- | ij^n-ijajsja- i m p e r i a l i s t e j a vastaan e r i -
t'-iini<iaij En-rnmainen tieto ta.vta j ^^-^esti Nama a-^akirjat kumo .at
ju2k.ai.=u]n JO vn.me vuonna. . S i t t e n j cjjuj-chilliri-kertomat lukuisat legen--
tuh j u l k i , - e i t a ta.-nan.cnii»en b r i t t i - . i ( i 3 ^ . - ...
I lai.'i<;n. . - p a a m i n u t c r i n • mui-telmien j- . • •.- . ••; .....
j.ulJcajsenij.sta .-. varten on p e r u ^ e i t u . j . K i r j a - s s a a n . C h u r c h i l l , koettaa, r-.sit-f
r i k o i n c n c^^kcyhtio Näinollen asia j i j , a a^^iat nimr etta ih.miset Unohtai.-,.-
aiun perin .'vuunnite.ltiin. li:/:eyntyk.^cn. j y a t sen osan-, jota hän it.sc näytteli
luontpiscK-ii: Perustetun osakeyhtiön j|,jeuvostota,savaltaa V3.staan käydyn.
paaoKakkeeno.mi.itajfti o.ai amen.k- | aseellLsen - t a t e i e l un organisaattorina
kalai.-fet Nev,' Y o r k Times la j a aiicar
k a u s l c h t i Lifc^ia- ku/itantavat v h t y -
ensimmaisen maailmansodan jälkeen.
K i r j a n ensimmai.scn osan enslmmai-mat.
KolmanU-na,- .loisarvoi.sena, j n e n luku e s i m . . a l k a a näin vaatima!;
S Y Ö K - / t A . . .
S H A W ' S
RAVITSEVAA
LEIPÄÄ
Kaakkuja ja leivoksia.
rUIIKMN N « 5 TAI N577
Fort Arthur Ontario
Saatavana pikaista
lähetystä varten
• Inicrior Trim
• Insul-Bric Siding
• Plywood
• Maronito
• Asphalt Shingles
• : Fibre Glass Insula'iion
M T L T O N F K \ N C IS
etta inno.^tutaan p a n vuotta ennen
olympialai=kLsoja..
,. '-.Lopuksi on .saatava, paljon enem­män
innostunutta kannatusta Cana-da.
s:-;a • u r h e i l u n hyvak.si ,- .sanotaan
laasunnos-.sa edelleen, jassa todetaan
myo;»;kin, ettu- Canadan joukkue cli
:,lei'-e"y'i -uosi^tu
: Neuvottelukuntaan kuu! - at p r o -
le.s.sori Nel.-on H a r t Londonista, joka
tomil Canadan joukkueen johtajana
ja on myo.skin Canadalan olympia-laisyhdi.
styk.scn sihteeri; . Canadan
olymiiialai.syhdistyksen p r e s i d e n i t i
Sidney Davves Montrealista:: Canadan
u i n t i l i i l c n edustaja H; A. Her.schorn
.MonVreali.vta: • loukkueon apulaisjoh-tfija
James W o r r a l l . T o r o n t o s t a ja
jouKkucen' r a h a s t o n i K j i t a j a ,Ken F a r -
mcr Montrealista. .•
\ukrh(,fi VAPMJTIA in tilnlkac
\r. itsrlhinir.. clta voille lukea sila
•Jdniit/Hiscsli.
L U M B E R ( O , L T D .
riihclimcl: N. I!)01 — N. 9»!).
99 S. Cumborland St.
Port Arthur Ontario
L a h c t t a k a u fiiniinne
vjrlnnsl.ctlavfiksi ..
W. J. MÄELLE
KuiJcU^ii tai kaiuleksaii kuvan fil­m
i n valmistus maksaa 25<i
Lisäkuvat 3c '^'*I'P'''''
Osoite
W. J. MAKI
ro. Bo.\ •lir,, iVirt Artliiir, Ont.
, i:i). O L U K K A L A — M.» KIIIKU
IPALLOSÄLI
318 Hay SU. Port Arthur, Ontario
osakkeenomistajana e:ihntyy en^lan-t
i l a i n e n Daily 'felcsjraf and M o r n mg
post-lehtea -. kustanfava - o-sakeyhtio.;
• C h u r c h i l h n muistelmien - täytyy
tuottaa, .seka voittoa kustantajille ja
t c k l j a j ) a l k k i o t a ' k i r j o i t t a j a l l e . e j o k a oh
jopa lähes 1 miljoona d o l l a r i a * , myös­k
i n !x.s. p o l i i t t i s t a pääomaa E n g l a n n in
taanturnuksclli-iille j a heidän amerik-kalai.
sille .ystävilleen. :. Sr.s todella
mahtava liikeyritys h i s t o r i a n vaaren-iami.
sessa. •
J o k u aika sitten, ennen C h u r c h i l l in
muistelmien ensimmai.scn osan- ilmes­tymistä
k i r j a n a , New..York Times a l ­koi
julkai-ita. mui.stelmaa otsikolla
" T o i n e n maailman-sota".. Otsikon- a i - ,
la komeilee omalaatuinen mietelmä:
"Tämän kirjan, yhteenvetona on
paattavai.svys soda.ssa, uljuus; tappi-ois.
sa. jalomielisyvs voitossa j a hyvän-:
suopai.suus rauha,v~sa".
• Nama ovat, ne n e l j a , h v v e t t a : jotka
C h u r c h i l l uskcttelee: l u k i j o i l l e e n o l ­leen
ominaista Englannin u l k o p o l i t i i -,
k-ille vaikeina .sodancdelliöina vuo.sina
•ja .sota-aikana. M u t t a , - k u t e n hyvin
on tunnettua, kaikki on ollut aivan
päinvastoin.: Englannin imperiali-smi
oli .soda.ssa-eparoiva, tappiolla ollcsr
.saan hätääntynyt, voitossa y l i m i e l i -,
nen j a rauhassa aarimmai.sen pahan­suopa
niita kohtaan, j o t k a omalla v c -;
r e i l a a n lunastivat rauhan. .
Muistelmiensa johdannossa Churc­h
i l l esittaa, etta han pitaa- uutta te­ostaan
aikaisemmin kirjoittamansa,
onsimmai.sen maailmansodan histo­r
i a a käsittelevän, nioniosai.scn : ' M a a -
i l m a n . k r i i s i " - n i m i . s e n teok.sen jatko­na.
Yhde..;sa nama teokset ,muodo.s-tavat
— C h u r c h i l l i n sanojen mukaan
- - ';uuden kolmikymmenvuotisen: sor
dan h i s t o r i a n " . .Myöhemmin C h u r c ­h
i l l l i s ia
. " M i n a en p i d a tata. teostani v a r s i ­naisena
. h i . s l o n a n a . Scllai.sen l a a t i -
ininen on tulevan • .sukupolven asia.
M u t t a m i n a olen varma s i i t a . e t t a tä-.
ma tulee olemaan hi.storiaan tehty
talletus. joKa tulee olemaan hyödyksi
tulevaisuudessa'.
tomastl:
"Vuoden 1914 maailman.sodan paat-lymi.
sen jälkeen valliUsi .syvä •vakau­mus
j a yleinen toivo, e'aa koko maa-ilma.
s.^a koittai.si rauha. T a m a kaik-:
k i e n kan.sojen sydämellinen toivo o l i ­si
helposti voinut toteutua voimak­kaasti
puolustamalla oikeamiciisia
katsantokantoja ja käyttämällä asi­anmukaista,
tervettä jarkea j a varo­v
a i s u u t t a " . - -
J a sima k a i k k i ! - Mutta onko m i n i s ­teri
• C h u r c h i l l unohtanut; etta j o e n ­nen
"vuoden 1914; maailmansodan"
päättymistä han- i t s e .— I s o - B r i t a n -
n i a n sotaministerinä — o l i Neuvosto-
V e n a j a l l e järjestetyn intervention ja
kansalai.s.sodan yksi paälietsojista- ja
organi.saattoreista? Lanne.s.sa m a a i l ­mansota
paattyi TOionna 1 9 1 8 , mutta
C h u r c h i l l j a t k o i s l t a i d a . s s a vielä m u u ­tamia
vuo.sia.; Han. k a v i . .sotaa neu­vostovaltaa
vastaan, k a i k i s t a r a u h a a -
r a k a s t a v a i s i n t a ' j a edistyfcsellLsintä
v a l t a a , va.staan, mita ihmLskunnan
h i s t o r i a tuntee. Tasta: C h u r c h i l l v a i ­kenee,
mutta k u k a a n ei ole .sitä unoh­tanut.
k e u k s i a - ka-akkoi.s-Eiu-o'>pa.s-sa. c r i k o i -
t e s t i . kaupallisessa ja -.• p o l i i t t i s e s sa
mielessä. Englanti tulee .siellä .-tayr
m a a n kauppaa vain vaatimattomassa
mittasuhteessa. Englanti j a R a n s k a,
o l l e n suojatut n s t i m d o i l t a Sak-san
kanssa molemminpuolisilla l i n n o i t u s -
h n j o i l l a ; pyrkivät puolastustoimcnpi'
t em turvaamaan hallit-semiaan alueita,
j a kehittämään n i i d e n ( l u o n n o l l i s i ar
m a h d o l l L s u u k s i a . ; . "
•Kuten.huomaamme. E n g l a n n i n h a l -
lituk.sella ei o l l u t ollenkaan sellainen
näkökanta, etta S a k s a n yr;ty>:-;et p v s -
t y t t a a - herruutensa ita-Euroopas.sa.
y a i . i t a m a t t a johtai.si. .sotaan I s o - B r i ­t
a n n i a n kan.s.sa. Päinvastoin. . Eng-^
lännin hallitus, .suoraan työnsi H i t l e ­r
i n klikkiä itaan. C h u r c h i l l : koettaa
k a i k i n keinoin p e i t t a a tata: tasiasiaa,-
m u t t a tama -yritys tapahtuu epaonnts-t
u n em keinoin.
Keskustelussaan R i b b e n t r o p i n kans-.
sa: C h u r c h i l l — kuten h a n uskottelee
— 'tvaroiitit' hyokkay-shaluisia. M u t ta
tama on v a i n p e l k k a a uskottelua, j o n ­ka.;
C h u r c h i l l kumoaa omilla tiedon­a
n n o i l l a a n . • T o s i n . muustelmissa. ei
löydy y h t a a n sanaa mikä tunnustaisi,
etta C h u r c h i l l oli M u n c h e n i n sopi­muksen
k a n n a l l a , m u l t a - o n olemassa
C h u r c h i l l i n mainitsematta- jättämä,,
hänen .syyllLsyytensa ipalja-stava a s i a ­k
i r j a . Tama on hänen .henkilökoh­tainen,
muistiinpanonsa -keskustelusta-
H i t l e r i n , j a H i m m l e r i n kanssa h y v in
lahe.isLssa.suhiei.ssa olleen Danzigin
fasi.sti.sen satraapin Ferstenn. kanssa.
K e s k u s t e l u t a p a h t u i 14 paiväna kesä­kuuta
vuonna' 1938 j a snna C h u r c n ui
t a y sm selvästi toi j u l K i m u n c h e n i l a j -
sen..kantansa.-
T a s t a muist.iinpano.sta me näemme,
e t t a ; C h u r c h i l l vakuutti • F e r s t e n l l c ,
etta " E n s J a n t i ja ' Ran-ska : panevat
k a l k k i voimansa saadakHcen P r a h an
hallituk-sen suostumaan" sudeettialu­een
- erottamiseen Tshekko.slovakia.sta!
Samaa koettivat .vakuuttaa s a k s a l a i -
.sille a n a s t a j i l l e , myöskin Chamber-l
a i n . D a l a d i c r j a •ylcen:ia k o k o munc-h
e n i l a m e n porukka. Taman Iisaksi
C h u r c h i l l s e l i t t i : .
" M i n a en ole" Sak.san mahtavuuden
vastustaja, j a e n g l a n t i l a i s t e n enem­mistö
toivoo, etta Saksa ottaa paik­kansa
yhtenä kahdesta eli. kolmesta
m a a i l m a n m a h l a vimmasta s u u r v a l l a s ­ta
"
^ F c r s t e r .oli n i i n ihastunut tähän
C h u r c h i l l i n innostavaan j a j a m c r a an
m u n c h c n i l a i s e n kannan- ilmaukseen,
etta k i i r u h t i , vastaamaan: .
. "J.o.spa v a i n . . E n g l a n t i j a Saksa so­p
i s i v a t toistensa kanssa, m m ne v o i ­sivat
jakaa keskenään koko maail-.
m a n . " -
. Tästä keskustelusta Churchill ei
mainit.se m i t a a n muistelmi.ssaan. S a ­moin
. h a n sivuuttaa - vaikenemalla
s u u n n i l l e e n .samaan aikaan; t a p a h t u ­neen
keskustelunsa toKsen h i U e r i l a i -
.sen : f y y r e r m . Sak.san ulkomaisen
a s e n t u u r i n . j o h t a j a n . B o l e n . kanssa.
N a m a . a s i a k i r j a t . o v a t k u i t e n k i n n a h -
Jieet päivänvalon. N e u v o s t o l i i t o n u l k o -
a.siainministerion julkaiseman " T o i ­sen
maailmarusodan aaton a s i a k i r j o ia
ja ainehistoa"-teoksen ensimmäises­sä
osassa.
OSUUSTOIMINTALIIKJ
Parahin Jussi! tuhsi A m e r . - : . . a r . ' ; . ^ ; . ^ l^
S e n : jälkeen .kuin | li-'5-'nin pää>ra--£n -^^^f/-.'-
Ikirjortm S i n u l l e v i i - i h a l h s i n - . k e i n o i n - . --,-7^!.'••^^
meksi on Hannes ! tabsmista ^o~,ai.-.n^;,n"j; ZZ'
S u l a tehnyt minulle j ta.-. J a nnkapä o^i^-->Ä-„'''"'^
kepposen levittäcs- kemo tanä.n
TED'S TAXI
Puhelin N.- 1630
T l , l ) NAllVANKN, Omistaja
:{IK llay. St., .Port Arthur. Ontario
Kaikille
INTERNATIONAL OSUUSLIIKKEEN
osahkeenomista jille!
Kuten aikaisemmin olemme ilmoittaneet, että
olemmiB neuvotteluissa THUNDER BAY CO-OP-ERATIVE
MEDICAL SERVICEN karissa saadak­semme
sairaalapalvelus-vakuutuksen osakkeen­omistajillemme
ja heidän, perheittensä jasienillei
Ja monet osakkeenomistajamme . ovat jo ilmoitta­neet:
haluavansa saada sellaisen vakuutuksen^ niin
edelleen keholtamme, etta ne osakkeenomistajat,
jotka eivät vielä ole ilmoittaneet mielipidettään
tekisivät sen viivyttelemättä. Siis vimieistään ielo- •
kuun 30 p:n mennessä. . '
:Sen jalkeenei vakuutuksia oteta ennenkuin kuu­den
kuukauden kuluttua. : Kysykää, lähemmin joko
pääliikkeen., konttorista tai sivuliikkeen hoitajilta
taikka valistustyön johtajalta. Laineelta.
INTERNATIONAL CO-OP TRADING
COMPANY LIIVIITED
176 S. Algoma St. Port Arthur, Ont.
C h u r c h i l l i n ; k a i k k i : k i r j a t on kirjolr
t c t tu maar:ity.ssa poliittisessa t a r k o i ­tuksessa
—^Englannin vallassa olevien
l u o k k i e n , p o l i l i i k a n puhdisl-amuseksi
K i r j a . " M a a i l m a n k r i i s i ' on m a l l i e s i ­m
e r k k i hisloriallisten -tosiasioiden
vääristelystä j a mielivaltaisesta- s u h -
tautumi.sesta. n i i h i n . C h u r c h i l l i n u u ­det-
muistelmat.palvelevat samaa t a r ­koitusta
— bnttilaustcn .olkeistopiineii
p o l i t i i k a n puhdistamista j a . ylistami.s-.
ta. Samalla C h u r c h i l l luonnolli-r
scsti — Cl unohda ylistaa it.seaan.; .
J o no 27 cn.simmaisla lukua, j o t ka
tuta kirjoitettaessa ovat julkaistu
Ne\v Y o r k Timo.s-lehdcn p a l s t o i l l a , , s i -
f-altavat suuren joukon vääristelyjä,
-suoria j a . peitettyjä väärennyksiä, t a ­h
a l l i s t a vaikenemista la . tosiasioiden
salaamista. Jotta voisi -käsitellä -ja
selvittää k a i k k i ne 'tapahtumat joita
Churchilla " i n u i s t c l c e ' .seka a.stc as-,
teelta paljastaa hänen: vääristelynsä
la selvät valhccnsai taytvisi k i r j o i t t aa
suun: teo.s. Tassa kirionukses.sa k ä ­sittelemme
-vain y h t a - r y h m a a - C h u r c ­h
i l l i n vääristelyistä . j a väärennyksis­tä.;
Ky.svmvs . on .sodan edellisestä
kaudesta, jolloin E n g l a n n i n politukot
koettivat saada Hitlor-Sak-san: sotaan
Neuvostoliittoa vastaan. -
-On- Itsestään selvaa, etta C h u r c h i ll
Cl- o l e m i n -yksinkertainen,- etta h an
V o i k o C h u r c h i l l ; j a t t a a itsensä osat­tomaksi
. E n g l a n n i n konservatiivisten
h a l h t u s t e n neuvostovastaLsesta poli­t
i i k a s t a toista maailman.sotaa edeltä­neinä
vuosina? Luonnollisesti e i . M i s -
.sa h a n eroaa B a l d w i n i s t a . j a C h a i r i -
berlainista? , V a i n snna, että hänen
mielipiteensa mukaan heidän poli­t
i i k k a n s a .yhdistyi l i i a l l i n e n riskcor
raus brittiläisen i m p i c r i a l i s m i n ' h y - .
v a k s i , ko-ska B a l d w i n Ja erikoisesti
Ghamberlam l i i a k s i l u o t t i v a t H i l l e r i in
ja - hänen s a k k u n s a i,
• - T a m a on erittäin tarkea a l l e v i i v a ta
senvuoksl, ko.ska C h u r c h i l l — hänelle
ominaisella, k u r s a i l e m a t t o m u u d c l l a - - -
ottaa- Itselleen puolustajak.sl neuvos-t
o l i i t t o l a i s - e n g l a n t i l a i s c n . yhteistoir
m i n n a n . .-
K a i k k i t o . s i a s i a t - k u i t e n k i n osoitta­vat,
etta hänen p o l i t i i k k a n s a . - ^ k a i ­k
i s t a e n v i v a h t e i s t a a n h u o l i m a t t a ^
oli samaa b r i t t i l a i s t a p o l i t i i k k a a , j o n ­ka
paamaarana oli usuttaa Saksa
Neuvostoliittoa vastaan. ^ -
Ero churchillilai-sen: j a ^ c h a m b c r l a i -
n i l a i s c n muunnoksen. välillä oh vain,
Siina,, c t l a C h u r c h i l l piti tarpcetto--
mana j a myös t u r m i o l l i s e n a brittiläi­sen
imperialLsmin "eduille sita, että
C h a m b e r l am oli valmis maksamaan
H i t l e r i n järjestelmälle . l u a n . paljon
•sille määrätystä "työstä". .. E r i m i e l i ­syys
johtui v a m hinna-sta;
• C h u r c h i l l kertoo eraastai kcskuste-lu.
sta Saksan s i l l o i s en Lontoon lähet­tilään
R i b b e n t r o p i n kanssa.; K e s k u s -
teUL. t a p a h t u i : " k e r r a n vuonna- 1 9 3 7 "
Saksan Lontoon, lähetystössä ja ke>*^i
muutamia tunteja. Keskustelussa
käsiteltiin mahdolli-suuksia Saksan ja
E n g l a n n i n välisen l i i t o n solmiamisek-
Ki. Keskustelun kuluessa-Ribbentrop,
joka . o h h y v i n tietoinen Englannin
h a l l i t u s p i i r i e n ; . j a - konservatiivisen
puolueen . j o h d o n neuvostöllltonvas-t3i.
sista mielialoistJb kainostelematta
esitteli C h u r c h i l l i l l e saksalaisten v a l ­l
o i t t a j i e n • .suunnitelmat. . E n g l a n n i n
taytvy. j a t t a a Saksalle vapaat kädet
ita-Euroopnssa, sanoi Ribbentrop se­ka,
luetteli ne alueet, j o t k a Saksalla on
oikeus, v a l l a t a Itselleen. Nämä o l i v a t:
P u o l a ; Danzigin käytävä. V a l k o - V e -
n a j a ja . U k r a i n a ; . Ribbentrop selitti,
etta nama alueet ovat. "ehdottoman
•välttämättömät .iSaksan imperiumin
olemassaololle".
N a i n luottamuksellisia keskusteluja
kavi fasistinen ; d i p l o m a a t t i C h U r c h i l -
Venäläinen koulunopettaja kertoo
miten hänet kidnapattiin
Kirj. Art Shiclds
s a a n ' k a i k k i a l l e : •tie­don
lomastani. Olen
kovassa työssä ;
f y y s i l l i s e s t i . : J a -. v a i k ­k
a -. H a n s . V u o n ja
t o d e l l a tauavat tyolaijset eivat e r i ­koisesti
arvosta y n t y k s i a n i . olen t a i ­p
u v a i n e n ,uskomaan,, etta. m m a k in
o s a l t a n i avustan asuntopulan lieven-tämises.
sä. Se on k u i t e n k i n v a l l a n t o i ­nen
a.sja.
V i i m e v i i k o l l a k i r j o i t i n Titosta ja
Hänen j a Halo.sen virheiden y h t a l a i -
.syydestä; - .'^.setin ky.symyk.sen ' - M i ka
oli Halosen virheen luonne?" .
Me emme halua . e s n n t y a m i n k a a -
laisinä.-sankareina j a p u l l i s t a a . r i n t o ­jamme,
seka julLstaa: ' - M c tiesimme
a l u s t a lähtien m i h m se päättyy." K y ^
.;ymys on l i i a n .syvällinen j a tarkea
sitä varten. . N i i l l e meistä, j c k a ovat
a k t i i v i s i a o.suustoimmtaliikkeessa, ..on
a i n a tärkeätä oppia tehdyistä vir­heistä
j a -huolehtia snta, etta. ne e i ­vät
uudistu tulevaisuudcs-sa...Me.tar­kastelemme
virheitämme ainoastaan
tästä näkökohdasta l a h t i e n . ,
L y h y e s t i sanoen muodosti Halosen
perusvirheen Amerikan - k a p i t a l i s m in
v o i m i e n : y l i a r v i o i n t i . H a n u s k o i , etta
A m e r i k k a - oh «'erilainen" j a etta se
oli voittanut sen k r i i s i n vaihekauden,
j o k a on kiu.sannut k a p i t a l i s m i a m e l ­k
e i n .syntymäs-taan lahtien.' Se ; t u n ­n
e t t i i n " A m e r i k a n poikkeuksellisuu­den"
teoriana;.
Tästä , perusvirheestä • j o h t u i , etta
hänen, k a i k k i muukin ajatelurusa o l i.
kaiken mikä =:so.-
toi.minialiikkfen
t a j a i n o.>uj,-r:-n n a; .^o
Tama tcoMa n. ,_p„^,^
tOisarvoL^.
•maan. .Osuusll;v>e;;=;;ä f^^.^ •
kien cdi=^ ' . o n . c . - r r n - r ^ n .
vien To. m i n - n n a:'..u ,3 i „ ."^
lua k a p . - a l . - r . a - -V.n '-Z
k um r-tui?*-' . - \ .n a
. K u n vuoden 1529 v--i-^.,-a'..:;
ka isevastV todisti .Haioi^ejj'
rässä. n i i n . miksi, t-i'hän
erehtyneenpä' Va fus-o.n^.'.^
s.ita samava „n n-Xi
hänen., virheei-ssäi-tn- Lu.r-V-puute,
työväciikiQkan -oiinaan^
k\yn to eu' aa chtavc:n.=;a
listisen jh-ci<-Vj> r-=n „ „ . "
'iosiali';ti:e'-:=i
Kuten:havaitset Jtissi.:hinei^
nut e i i a vo ai-Mi r ' t c i t a a ^,
..•valtava tciollisutisuriloliike ./k;;-
lubtu; hän ei saa-tariut-käsit-^
'.•^menkan kansa noUM' V'u^' ^
miehellä./ toimihtaan- • edsscl "o-prGbieeniahV'jphd'-
3ta;:,Häivarvi
tä •tä;rnän:;'m3nTcreen työläi^ijj
mahdottonvuu.s r.ou^:^. ^'•'o^ja'^
•nä,-'ftöi,n?:ritaan ede-sa olevien
vien johdosta.
• ; W e i l , Halonen;o-i. väärässä;!
ria ;bn sen todennut;, Entä-ajj;;
meidän -puolemme laita'' -.Olin;
me ^ap-^a"^ Mrhc'-,*a' E' -.ai­k
a a n ! ..
:'Mutta..kutcii^Hannes. Sula--
•'Se on seuraavan vnkon k--r,-ir
;:Veljelliseiti • Jifn' Tester."
New York. — Neuvostoliiton
koiLSulin Yakov Lamokin pyynnös­tä
huolimatta New Yorkin poliisi­laitos
ei: lähettänyt ainoatakaan
miestään pelastamaan viime lau­antaina
kidnapattya Neuvostolii­ton
naisopettajaa. Siksi Lamokin
itse, varakonsulin ja autonajurin
avustamana pelasti rohkealla - ta­valla
taman opettajan. Hancn
täytyi tapella kymmenkuntaa ve­näläistä
valkoista vastaan Valley
Cottajgcn lahclla olevalla farmilla
miR.sa tämä nainen oli pidätettynä.
Mutta hän .sai naisen poi.s, vaikka
autonsa ikkunat .sarkyivatkin.
suöräUa; kädeltä ryhtyisi p u o l u s t a - ! 1"V .J^aJ^-^sa. h i t l e n l a i s t e n : rosvojen: a i ­niaan
.Miioista Bc\\inin j a C h a m b e r - [ ^^^ista' J a m i t a .sanoi C h u r c h i l l ' H a n
l a i n i n p o l i i i i k k a a Paimastoin, han ''^'^'•"'o^ t''^'"Pee"'-'ieksi vakuuttaa Saksan
k o e t t a a : antaa silloisesta tilanteesta
todellista monimutkaisemman kuvan
seka - m o i t t i i j a ; k r i t i k o i - C h a m b e r l a i -
nia unohtamat-ta tyoiuaa esnn omaa
persoonaanpa Mu»ta k a i k k i tama ci
ole- muuta k u m sellaisen asianajajan
kavaluutta j a viekkautta, joka histo­r
i a n :oikcudeu edessä koctt.aa saada
vapaut.tava-,-1 .'tuomion , halpamaiselleIpohtiikkaa
politttiselic.- k e i n o t t e l i j a l l e ; : j o n k a ve- I johtaja..
lähettiläälle... e t t a "mc (so.: englan-ti-lai.
set oikeistopiirit) vihaamme kom­munismia
, y h t a ; p a l j o n . kuin H i t l c r -
k i n " .
. R i b b c n t r o p m i c i . tarvinnutkaan^ s a a ­da
. k u u l l a encmpaa C h u r c h i l l i l t a , , j o ka
oli siihen a i k a a n konservatiivisen puo­lueen
s i s a l l a . o l e v a n , . C h a m b e r l a i n ln
vastustavan apposition
CSJ:n Pori Arthurin osaston
PUOLIVUOSIKOKOUS
pidetään keskiviikkona, elokuun: 18 pmä kello. 7 illalla.
, Kaikkia jäseniä ipyydetään saapumaan kokoukseen.
Uudet jäsenet tervetulleita.
JOHTOKUNTA.
Toista - Cl p i t k i i n a i k o i h i n ; ole - nähty,
brittiläisen imperialismin .samealla
t a i v a a n r a n n a l la
C h u r c h i l l koet-.aa antaa asiasta s e l -
.tel.Qe,. E n g l a n n i n - se
iä:;..tu.ot:tanutta -u
ci -ipi o l l a tietärhättäV:.et^^^^
sa E n g l a n n i n h a l l i t u s suostui timnus-l
. i i s r n ku\.in, cua ei olisi m i t a a n p e - . t a m a a n saksalaisen fasismin h c r r u u -
rii.stcita .epailia Bc^vinin: C h a m b e r l a i - , den Euroooan mantereella" jä criköi-n
m H a l i f p x i n vm E n g l a n n i n a a r i m - j_se';ti i t a - j a kaakkois-Euroopas.sa kor­nia
i-sc u-,: ta a n i u mti ksel 11 st c n - - pol i t i i k -
k o j c n . kunniallisuutta... -nuhteetto-muutta
ja r a u h a n r a k k a u t t a . \a.kka
he tosia.siassa kädestä pitäen ohj.asi-'
v a t , : H i t l e r i n ; tielle; j o k a vaati Euroo­p
a l t a ja. kaikiltsa. i k a n s o i l t a , >' ennen
;kuulumattoniia uhreja j a kärsimyk­siä
.. Määrätyssä mielessä ci-.Ghurchilliä
onnistanut; -Hancn n n n s t e l m i e n s a c n -
.siinmainen osa. i l m e s t y i , painosta sen
jälkeen kuin Neuvostoliiton ulkoasi­ainministeriö
oli )u!knLs.sutkak.siasaa
' T o i s e n m n i l m . i n s o d . i n a.iton ru=:in-k
i r j o j a ja aineistoa". Saksalaisi^Ua
v.auksena siita-että hitleriläLset oliVat-ya.
lmiit lähettämään ryövärtjoijkkon-.'
sa Neuvostoliittoa vastaan.
T a m a n tosiasian yksi kiistämättö-^
mista todistuksista on E n g l a n n i n u l ­k
o m i n i s t e r i -; l o r d i . ..Halifäxin: S a k s an
Lontoon lähettiläälle D i r x e n i l l e teke-'
ma ,selostus--heidän, keskustelunsa y h - .
teydessa &; pai vana- elokuuta ^^Auonna
1939 Dtrxen tulkitsee seuraavalla t a ­v
a l l a sen. m i t a H a h f a x ;hänellö s a n o i;
,V:Ärunchenin;jälkeen hän (HalifaxV
oh., varma .suta, etta, koko mnnilm.i.s.sa
oh t . n t t u 50--^-uoiinen t a i i h . i s u u n n i l ­leen
seuraavilla,.perusteillä:.:'Säksa'on
- M i n a k u u l i n t a m a n kidnapatyn n a i ­sen,
mrs. Ko.senkina Ok.saba Stepa-novnan,
natsien tappaman venalaiscii
tiedemiehen 52-vuotiaan lesken ker­tovan
pidätyksestään Neuvostoliiton
konsulaati-ssa sanomalehtimicskonfc-rens.
si.ssa. -• -. •
. H a n kertoi yksinkertaKScstr j a vä-;
k u u t t a v a s t r railen hänelle a n n e t t i in
lääkkeitä ja k u l j e t e t t i i n valkovenä­läisten
farmille, mussa - m u i l u t t a j a t .
epäonnistuneesti yrittivät tchda ha:
nesta v a k o i h j a n omaa maataan va.s-
•taan..-,-.
Edustajahuoneen - e p a a m o n k k a l au
sen komitean ja.scn. edustaja K a r l E.-
Mundt ( R - S D v on .sittemmin myontar.
nyt toivoneensa, etta h a n voisi käyt­tää
tata opettajaa neuvostoliittovas- 1
taiscna todistajana,; t.s; v a k o i l i j a n a . .
. Valley Cottagcssa, N y a c k m lahett-v-v
i l l a sijaitsev a Rced F a r m . missa t a - ,
rtia-opettajatar pidettiin vastoin t a h ­toaan,-
o n tsaarin V e n a j a n ;avustus'-
j a r j e s t o n Tolstoin saation hallu.ssa: j a
N e u v o s t o l i i t o n katkeroitunut viha­mies,
, e n t i n e n .; p r e s i d e n t t i ; Herbert
Hoover on taman saation kunniaprc-.
.sidentti.
T a m a saatio o n . p a n a m a n i c i n c n V e ­näjän
• . v a l k o k a a r t i l a i s t e n vehkeily-paikka..
Sen paalia, kreivitär Tois­t
o i l l a , s a n o t a a n olevan mita; läheisim­mät
.suhteet valtiodepartmentin - ja
E B I : n kanssa. Tosiasiassa kreivitär
Tolstoi myönsi eilen-, (viime .sunnun­t
a i n a 1 kertoneensa F B I - : l l c . etta tama
Neuvostoliiton opettaja, oh f a r m i l l a,
kuusi paivaa- ennen vapautumistaan.
- :FBI. ' 5 a i . t i e d o n t a s t a .salaisuudesta
elok. 1 p n a . j o l l o i n mrs.; Steoanovnä
k i d n a p a t t i i n , hänen ollessa menossa
kotimaahansa P e b o d a - l a i v a l l a ; K a i k ­ki
Neuvostoliiton opettajat o l i v a t m e ­nossa,
s i l l a 6 E . 8 7 S t . v a r r e l l a s i j a i t ­seva
N e u v o s t o l i i t o n koulu s u l j e t a a n j a
k a i k k i lapset j a opettajat m a t k u s t a ­vat
k o t i in
- - Lehtiraportterifc k u t s u t t i i n nopeasti
k o n s u l a a t t i i n sen jälkeen k u n -Lamo­k
i n j a v a r a k o n s u l i - Z o t T . C h e p u r n y ka
olivat- saapuneet.opettajattaren, kaiisr
s a t a k a i s i n . Mr. S : S t c p a n o v n a n istues­sa.
pelastajiensa- vieressä . L a m o k i n
avasr.konferenssin lukemalla kirjees­tä,
m m k a tama kidnapatty nainen: o l i
"lähettänyt-hänelle. - O p e t t a j a t a r oh
salaa lähettänyt: k i r j e e n , v a i i k i f a r m i l ta
kasvisauton a j u r i n m u k a n a ; . . . . K i r ­jeessä;
m i n k a L a m o k i n k a a n s i . oh v a i ­kuttava
.-vetoomus, Siina sanottiin
mm seuraavaa •
"Mina ; olen yksinkertaisesti lo­jaalinen
maalleni ja^rakaslan sy^
dameni pohjasta kansaani . . .
: ;; "Mina pyydän teitä, alkaa an-takominun
tuhoutua taalla. : M i -
nulta-on riistetty vapauteni. : ;
. "Minä pyydän teitä kerran uu-
, delleen; minä pyydän, alkaa antako
minun kuolla."
. M r s ; S t e p a n o v n a sanoi, c t l a huonoa
venajaa puhunut mies. joka sanot i t ­sensä-
.tri; -Alex Korzhinskvksi;,^ uhknsi
hanta; k u o l e m a l l a . . ; H . i n sanoi K o r z -
hmskyn. pysähdyttäneen hänet k a d u l -;
l a kaksi, paivaa ennen laivansa-lähtöä
ja yrittäneen pcloittaa hanta sillä,
e t t a hänet viedaan S i p e r i a a n , jos hän'
matkustaa k o t i i n . K o r z h i n s k y sanoi
mrs. Stcpanovnalle etta: "Teidät, v o i ­daan
tappaa jos j a a t t e ; tänne; - "Te
olette t a a l l a v a k o i l i j a . " S i t t e n puhuja
k e h o i t t i ; , t a t a opettajatarta: pelasta­maan
itsensä t u l e m a l l a h a n c n puolel­leen.
••••
K a i k k i näytti ensin käsittämättö­mältä,
j a mns. Stepanovna oh kiirci.s-saan
valmistuessaan matkaa - v a r t en
j a , n i i n h a n u n h o i t t i koko tapahliiT
man . .... H a n oh tasta;myöhemmin
k o v i n p a h o i l l a a n : •
Seuraavana paivana fheinak; 30 p.).
cras mies astui hänen luok.secn opet­tajattaren.
ollessa j u u r i meno.ssa l i n j a -
a u t o l l a . h a k e m a a n matkalippua kori-
.siilaatista. T a m a mies, joka .sanoi i t ­seään
Leo C o s t c l l o k s i , ; t a r t t u i hahen
käsipuolensa-, johti hänet puistou
. p c i j k i l l c j a nopeasti u u s i . K o r z h i n s k yn
uhkauksen Sipcna.sta. "Teidät a m ­mutaan
Siperiassa"; h a n .sanoi.
: M r s . ; Stepanovna sanoi ;yrittanccnsä
paastk eroon hänestä, mutta mies;
j a t k o i i)uhumi.sta siltä, että;hän t u n - ;
tee k u k a h a n on, e t t a h a n on k e m i an
opettaja; K a i k e n taman han puhui
h y v i n huonolla venäjänkielellä. .
J a Sitten han: t u n s i ; terävän ptston
kasi'varres.saan. . M i e s , , j o k a .sanoi-it­seään
Leo . Costelloksi, antoi, hänelle
neulapiston.
T a m a n jälkeen h a n oh epäselvä
seuraavista tapahtunci.sta^ Han tiesi
•tulleensa k o t i i n j a . nukkuneen kauan.
A a m u l l a h a n . m e n i ulos mennäkseen
k o n s u l a a t t i i n •— s i l l a l a i v a l a h t i vasta:
kello S.i.p.: — ja.'silloin h a n n a k i K o r z -
hin.skvn-ulkopuolella . -
Opettajatar-, sanoi viela ' ollcen.sa
epänormaalises.sa; tilas.sa; ' Tä.ssä t i -
lantees.sa - o l l e n , opettajatar kertoi,-
KorziiLsky t u h k e r t o j a n mukana h a -
.nen asuntoonsa..otti .hancn matka-laukkuiLsa,
p a m ne j a ' o p e t t a j a t a r r en
autoon ja ajoi toi.sen valkovenäläisen
V . . M ; Zenzinovm asunnolle, 294 R i v e r - ;
side Drive
. VZenzinov on"; kerkeytti L a m o k i n,
" h y v i n tunnettu ;sosialidemokraatti."'
.. T a m a ;Ncw-. Y o r k i n ;venaläinen s a ­noi,
etta han o n kuulunut Venäjän
sosiaalivallankumouksellisen puolueen
kaikkein, a k t i i v i s i m p a a n s i i p e e n . - ja et­t
a ; han .oh - -neuvostoliittovastaisena
propagandistina Suomessa .talvisodan,
a i k a n a :V. 1939-iO. , Zenzmov: p i t i opetr:
t a j a t t a r e n m a t k a l a u k u t a.sunnossaan.
j a vei hänet autolla Tolstoi säätiön;
f a r m i l l e tosiasia; m i n k a han on
sittemmm-tunnustanut.--:
•Kreivitär\Tolstoi pani hänet tvöhöri
keittiössä missa h a n c n p i t i v a l m i s t aa
ruokaa t s a a r i s t i s i l l e s i i r t o l a i s i l l e . K r e i ­vitär
a n t o i hänelle huoneen ullakolla^
mi.s.sa tomen nainen . v a h t i ; häntä, Jä
k c h o i t t i . n a n t a ryhtymään neuvosto-
Inttovastaiseksi asiamiehek.sii . - .
Kreivitär vaati mrs. Stepanovnaa
k i r j o i t t a m a a n ..neuvost.oliittovastaisla
a r t i k k e l e j a . ; Opettajatar - kieltäytyi;-
H a n kieltäytyi: .myös ^katsomasta- k u ­via
joita kreivitär pyysi-hänöt. t u n t e ­maan
-.Kreivitär uhkasi-hänta k o v i l l a r a n ­g
a i s t u k s i l l a Neuvostoliiton h a l l i t u k s en
v a k o i l i j a n a , - j o s h a n cT ryhdy- pefttu-r
i k s i - j a u k r e i v i t a r kerskui.; • o s a l l i s t u ­vansa;,
neuvostoluttovastaiseen -vakoi­l
u un
' P a a v a k o i h j a k a a p a t t i i n t a a l l a m i ­n
u n toimestani" sanoi kreivitär vän­gilleen.
; " M e olemme h y v i n - t a i t a v ia
v a k o i h j a i n -kaappaamisessa."--- ^•;..'
M u t t a \angilla olisi kaikki hyvin,
v a k u u t t i kreivitär, jes h a n k i r j o i t t aa
a r t i k k e l e i t a ; m i s s a ; sanotaan, että " V e - '
n a j a l l a n olo vapautta". Kreivitär
sanoi, että talla f a r m i l l a on monta
• J a t k u u 5. s i v u l l a ;
OSUUSTOIMINTAPAKINA
Osuu.stoiminta o n k a u p a l l i s e n l u o n ­teensa
ohella: myo.skin y h t e i s k u n n a l ­l
i s t a liikettä. Pelkkänä-, k a u p a l l i s e na
liikkeenä puuttuu s i l t a sisäinen e l i n ­voima
' j a .scn m e r k i t y s o n .vahaarvoi-;
nen. Mutta: yhteiskunnallisena l u k - ,
keenä se omaa r i k k a a n sisällön ja
määrätietoisen pyrkimyksen -tien r a i -
>vaamiseksi uudelle talou.sjarjestel-malle,
jossa v o i t t o i l u o n poistettu ja
tuotanto sekä jako palvelevat, i h m i s ­ten
tarpeiden tyydyttämistä j a r k i p s -
rätsellä- j a oikeudsnmukaiseUa: t a v a l ­la.
Köyhyyden j a puutteen- t i l a l l e on
t a r k o i t u s .saada yltäkylläisyys jossa,
valtavat kansalli-set r i k k a u d e t palve­l
e v a t — ei muutamien harvojen riisr:
t o h a l u a , vaan k a i k k i e n i h m i s t e n - j o ­kapäiväisen
- c l a m a n vaatimuksia.
E l a m a n : epävarmuus katoaa, "työttö­myyden
i.kirouksen: t i l a l l e tulee luo­van,
fcyon ilo seka ' t u n n e siita,. etta
k a i k k i työskentelevät yhteisen; h y v i n ­v
o i n n i n , c i k a : m u u t a m i e n harvojen
etuoikeutettujen hyväksi.
Y h t c i s k u n n a l h s t e n . tarkoitu-spenen
sisällyttäminen osuustoimintaliikkee­seen
riippuu - ja.senistosta itsesta-än.
Hc; voivat ratkaista • pysyvätkö he
pelkkinä ostajina var'pyrkivatkö sy­ventymään
osuustoiminnallisiin . k y -
•symyksiin y h t e i s k u n n a l l i s e l t a ; näkö­k
a n n a l t a ka tsoen. M i t a a n pakkopa 1-
taa Cl voida: :ta.ssa. suhteessa pukea
kenenkään paalle, koska k a i k k i pcr.
r u s t u u vapaaehtaisuuteen.- Mutta
y h t e i s k u n n a l l i s t e n ' t a r k o i t u s t e n sovel­luttaminen,
p-suustoiminraliikkeesecn
on y k s i .sen peru.sehdoista ja-menesty­misen.
edellytyksistä. . S e n a v u l l a voi­d
a a n osuustoimintaliike muodostaa
eläväksi.kansan jcukkojarjestoKsi, j o ­ka
eroaa k u i n yo j a paiva. t a v a l l i s i s ta
k a u p a l l i s i s t a liikc>Tityk3i.stä,-
J a t k u v a laajentuminen, on myös--
k i n yksi - o s u u s t o i m i n n a l l i s t e n y r i t y s ­ten
.-menestyksen perusehdoista;; :Se
edellyttää uusien ostajien ; j a jäsen­ten
h a n k i n t a a , jo.ssa ei t u l i s i korostaa
l u a n paljon n i i t a taloudelltsiä - e t u j a ;
j o i t a osuustoiminna.sta- mahdolHsssti-v
o i d a a n saada. • N i i t a '. ei ; ole syytä
l i i o i t e l l a k o s k a f s i i t a s a a t t a i s i o l l a ikä­viä,
seurauksia: myöhemmin.: Meillä
o n omakohtaisiä kokemuksia siitä
m i h m ..tämänlaatuinen - a g i t a t i o j o n -'
taa.
. L i i k k e e m m e alkuaikoina, j a myö­h
e m m i n k i n . periLstettiin sivuliikeitä
minne : v a i n : s a t t u i , l a i n k a a n -perusta^
m a t t a s i l t a kasittikö p a i k a l l i n e n vä­estö
osuustoiminnasta mitään muuta
k u i n ; sen,: että se. myy: k u l u t u s t a r v i k -
k e i t a häivällä — a i n a k i n h a l v e m m a l ­la
k u m y k s i t y i s l i i k k e e t . - j a että se; v i e ­lä,
sen Iisaksi maxsaa. ostovoittoja - j a
muuta sellaista. - . M o n e t "käsirtivät
a s i a n , k a i k e n : Iisaksi myoskm- siten,
e t t a nyt: k u n meillä o n k e r r a n . o ma
- l u k e , VOI !5iit'.\ • tarvittae-ssa saada : t a r ­v
i k k e i t a velaksi eikä: maksamisella
o l e n i m vaha. onhan- .se oma luke;
jossa me olemme määrääjiä j a omis­t
a j i a . Todellisuus oU k u i t e n k i n v a l ­lan
toism
... M o n i s s a - p a i k o i n , etenkin maaseu­d
u l l a . ; kykenimme- /huomattavasti
alent^m-aan hintataäoa — - j o t a ;yhä
edelleenkin ;kc.r.troJloimme;-'. Mutta
m.kah velkakauppa o l i kysymykses­sa,
oh .silta pakko luopua, muussa tä-'
pa"ukses5a:-ohsi ,pitänyt sulkea ; m y y ­mäläin
ovet ,
Kasitti.kö'-' aHtajaI'.un:a.T.ih?;>:
.tähiäh? E i kä.sittä.iiyt,:, ja mone:
kasita \ie:a'.aan V. r.~! "-sscij
kettäin eritän • s:vuiii'Äkeemrne
eellä.^kysyiii-in ininältäMiksi
kauppa Cl .^I^ »-lak-i ,iiiu
väitetään. :..oI&vair t,;,-ö;ä':stcn;«3
man • liikkeeii?.-^-kysyjä .0:1
simniälsisvä: osuii-.-kuivtamm;; jai
tä'. tuossakylä;s-sa! • Hän,
yksityisliikk^ct iiiyyyät-'veiaksi,
tä -häh .ei-,;ha,,luaisi ostaa'niistä
lak!si Koska ;^Kt!:ralv •on.;')ma'i^ä;
jcsta-' ostacv.i-a ..oh' inoiila kertaa
dvtta',t- v a n r m i . v n l--o--f.a ei c'»
. p.ce.it.si rrihaa..' 'Selli;ii hatieile i
osuuskaujipa ci vQi myyda.veiai
. 'tuiitui • kä^ittäväu . selitykse.ii.'
. bstovoitbista on-' tehty. usein.
ISO numero uusia -jasenia harncu
..sa. Sii-ta o i r s i t t c h aiheuVuriuip
!my ksiä kai n ; tch ty jä. lupauksia;-?
;kyetty.kääh;;-'täyt-täin-ääii.- ; Mini
••tahcio syytiäii.'.tässä niitä/jotk^-!
tivät' hctifcohlläisH -tiioudeiiiset-
•yhtciskuiihalH^teiv; *: .tiirkbituspi
•yläpiiolcllc,;:.11 tisia .'Jäseniä' har/j]
saan • ja • i n : n ' tehdessään saattf
^kaikenlisäksi' Hictell^ siitä Mr
talouoc.Ii^-ta t u o ^ n Heillä
: O l l a v i l p i t törri-a li, rt arkpitultief
hev ClVät•; mah.ciQi,liJeki käsittäiieetj
tä .p>,ne!lä:-liikk^el)a,' vaikkapa^
si;''osimstC5imin.nail:iii'nltiiiv.:-ro
•vähäiset niähdollisuudeii-patarfi
loliciellisiav stihtJita-k^denkaäiiK
V a i k k a monc ^ic tv'\a-'a cv
k . n lukkcc a-rmc ova. lie se^.J
^;keeii:-'käsittan&t'; asi-at
uudeheen-mukaiiii'iiiih.H-inianpäf
siä;e^ija-:,kiUn '^^ä.?'-^^^^'^Äj
niääria-.'ja' xavc>:tte:ta;>i!in^in^
-;-.;Ei-chdyksst; vp^-^;: l^^f^';
kemus oso t t a j ii.e-'f ^' '
'kiiljemme:\:fohcieii -ai';'):^^^;'?'^'
jaotaS-txäm; k u B n ; /^
.'tghtävaii;' nuhka-histöria.02.^^
jokä|KÖ51p'..;ri?henisel,;c
miehelle-,jäV-naisqa,e., ^
.-:'\ ,in t erira t-'ci;iäl--JSU V
tuskomuc 11 ; ) ' ^
Italian .sosialisti-puolueen
jolitaja
Moskovassa
Lontoo. — , a"
mukaa.n'.'.öii Italia
•johtaja:-#ietn) -Netiiii-.^aapu?-^
ko\a3n Tieao I K e^^^ e. r^-"^
hemmiTi'- .Nennpv. yieraiiun-kohdisiia;-.;'--
:
;^bSian^!p.'|
Mitä meillä on koskaan oUJ
"OLYMPIA" f5.50
2 Ibb. supar, 1 Ib I^ned Jna
UUSI "STAR"
5 Ibs. .\mcrican Uhoat Flour.
14 07. n a n i .h
12 07. D a n i s h Mariranne,
' ^ ^ f i t e ^ ä n v K o Ö p p
Va-:uutuh-- '-'^
:;.-::••'•'S;';.;;>'\''Q;;-5;i5'^.n-i?\c-:%
NORCON Resis(i
3463 Cole des N c S " ^
Montreal
DR. ROMAN PNIEWSKI^^
Monivuotinen praktiikka Eur(>6pänhUGmatninira«ss3:Sa|r3^^^^
E R I K O I S A L A N A sisustaudit, naisten, lasten ja ^- " . ' j i^cU |
N i e l u r i s a t l e i k a t a a n uudella menetelmällä k r . u t . c - i^
i l m a n veren vuotoa.
Va.staanotlotunirit: Kello 3—8 ip.
3527 F . \ RK A V E . TUO. HArbour 7623 .•vronlreal. '