1948-10-26-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
S ^ 5 ;Sivu 4 Tiistaina, lolcalniun 26 p. — Tuesday, Oct. 26 MATTI RIKSMANIN MUISTOLLE a vanhojen r a a - tajiea K a l e v a n Kai)amia«^h£<^ liarväiee ä i i > ä u t i a i ^ ou MattiMMtamanln vucn^. Saatoinune laiyet MMfcosaaren multaan tfc. 17 pnä. i; Bän? oU « j r n ^ ^ t Suomessa Blppo-l a n pttajfissä lokako ^ p n ^ 181^ oUetr ^irtTessaaniJcolmeipäivaä vaille 74 5|¥w t' ^SfelS?'****^ Ikfilnen. Mätti oU tullut S o l n - %lf4^?Ai- -tolaan v. 1902 parbaan nuoruutensa lelppauden i>aivlnä, onen mukana fcjr-läffloe alku»lvauk^4»«tö jsfi^ Idss^/vailielssa j a euoHttänut nilehskl^ ksan osuutensa siinä JtnJkä^^i^ tänä pälTftnS. ; K u n Taivoavat syysmyttkyt raastelei vat maahan p i U d e n J ^^ deti n i i n me pidämme sitä lubimoIU^ \ sena mutta kun äkillinen tuulispää katkaisee terveen kelohongan, niin kuolema tUstää vanhalta raatajalta M V ^ . X . t y O n ilon tempaamalla hänet tydnsä äärestä viereltämme yhteisesti rattoisasta yhteistoiminnasta, niin: Ee< t u n - ( » u sangen ikävältä; o n k u i n olisimme menettäneet ^vanhemman veljemme omasta perheestämme. ;r:;Vaatlmattommu on oikean proletaa-l i n k a u n e u s -H M a t t i omasi n i i n kaun i i n vaatimattoman toverillisen luon-!- teen, että kuka hyvänsä ajatteleva ,i: li^ttkilö joutuessaan hänen kanssaan 7»^pii((/#i'.tekemisiin työmaalla tai muualla y h - •elspyrinnölssä; el voinut; olla ihäritä saan tänne ensi kerran v. 1906, juiirS aikaan jolloin yhtlöhommat olivat Jo Särkyneet j a elettiin siirtolahlstorlan kovimpia päiviä. Siitä huolimatta löysin täällä joukon^ toivorikkaita ja onnellisia maamlehlämme. Oli j u hannusaatto j a kokot -paloivat rannalla entisen syntymämaamme muistojen merkelBsä. Seuraavana päivänä, juhannuksena, soudimme k y i l t ä lähimpään saareen f juhannusjuhlaan kaikilla pahanpäiväisillä Upoilla ja kanooteilla mitä Sointulan rannasta löysimme. Soitimme -ja lauloinune n i i n , että British Columbian vuoret ralkuivat. K a i k i l l a malkosaarelaisilla näytti olevan s i l l o in aikaa, tarmoa Ja tahtoa löytää todellinen Ilo elämästä y h ^ i s l n voimin, i l m a n sikäläisen'por-vaHmaallman iloliemiä J a virvokkeita. MäUtä äJoUta muistan Matti Rlksma-n l n . Hän on nyt muuttanut pois j o u kostamme >jättäen syvän kaipauksen ttmteen, varsinkin; lähemplin omaisiinsa; vaimoonsa, lapsiinsa, lastenlapsiinsa Ja sisareensa täällä^' mutta myöskin meihin, jotka hänen näin pitkältä ajalta tunsimme. Parhaana l o h d u t u k s ^ säilyy :hä-nen elämäntyönsä Ja miehekäs muistonsa. — Sepän poika;: Vapauden kirjailla Vancouverissa marrask. 7 p:nä CSJ:n osaston ja kalastajien yhteiset tanssit Vanemtver. Näistä yhteisistä pyrinnöistämme p u h ^ o l l e n voimme taasen lehtenmie lukijoille tiedolttaa lähemmistä merkkitapahtumista. CS-J.' n Vancouverin osaston toimesta Järjestetään l^cdtakuun vallankumouksen muistojuhla Ja siihen yhdistettynä lehtemme Vapauden kirjaUtama. Tämä tilaisuus pidetään sunnuntaina, marrask; 7 p:nä alkaen klo 7.30 Illalla d i n t o n - h a a l i l l a . ,Ohjelmassa op kaikkea arvokasta, laulua; soittoa, lausuntaanpa erikoisen maininnan ansaitsee meidän naisto-veriemme aikaansäaimos, sillä he eslt-^ tävät tässä tilaisuudessa hauskan maalalsalhelsen näytelmän "]\faalais-llittolainen". B&illä o n usein puute miehisistä tolmintavoimista Ja niinpä nytkin, vaannaiset eivät seonneet tämän vuoksi i suunnitelmissaan^ sillä 'A^Um- Vji>iv kunnioittamatta. Sävyisä, vaatima-^ Ottolasta on pahoinpidelty • i i i t o n ävoln rehellisyys yhdistettynä nlehekkälseen työkuntoon ijä^lKveään h u u m o r ^ i e k l hänestä esimerkiksi kelpaavan kunnon miehen ja toverin. A-MatUoniasIhtokkatletolsen prolet a a r in maailmankatsomuksen, iloitsi . työläisten voitoista ja saavutuksista sekä kohdisti vihansa kaikkiin yhteis-fcunnanisiln paheisiin ja vääryyteen. Hän hjbosi jutqqxnitta Ja elämän t u h - ^, laamlsta, OU aina kuulunut Järjesf ~tnM,lt^^. tyneislin työläisiin, taloudellisiin Ja -V r;.kulttuurlsiin» Suomalaiseen Järjes- , i*""^-'^ «Jonkin 41 vuotta. Näissä kotoisissa taitavissakin Oli hän aina mukana, el l | V - o vain jäsenenä mutta aktiivisena t o i - Jttijanakoko tuon pitkän ajan; kym-r f r r . ; jnenm vuos^ . »ne mapurllle o l i MatM löytänyt vii- „aimiEiin perheesean sjntyl Mii PÄÄ: i i » ] meteen lepotilan ollen myös hautaus-^ ^'/'f ' 'uuii Ai.€.. maakomiteassa, ym. 5)1 , T - " ^ ' ' - n Nämä ovat sellaisia pieniä näperte- /-ii.i;*»v6i'.|yjä, mutta ne eivät tule tekemättä eikä kiittämätön maailma niistä p a l - ;.,jt;io.}.r Utse. M^ttl suoritti niissä osansa •:.. -,/ kuitenkin valittelematta, käsittäen, et- ..Äinv.t { tä ihminen ei elä ainoastaan leivästä, ' . i..,.'„:., vaikkakin käsityksemme kuoleman t a - •^luov i=rvkal8Uttdesta olkoon Jokaisen yksltylsr "^;..;^.j^;^~sisia.' O n vaikea täyttää sitä aukkoa. jonka Matin poismuutto Jätti rivei-hlmme. iässä hetkellisessä J a ipolkkeukseiu-^^ sessa maailman Ja elämän tilanteessa; jossa tälläkertaa on helpompi löytää tyif- V j a ansiomahdollisuuksia eivät nykypäivän nuoremmat ihmiset oiker astaan voi käsittää sitä tilannetta, 'minkä vallitessa nämä vanhat räätäli j a t aikoinaan täällä elämänsä etsivät. Varsinkin silloin k uh Kalevan kansan ilhanneyhteiitomta hajosi, •vjolioin' _ ' k a i k k l tänne Jääneet Jäivät puille 'paljaille oman onnensa sepiksi. Sen tuntevat vain eläneet Ja kokieneet, ijolsta Mftttl Rlksman oli yksi kyläin- 'me rakentaja Ja uranuurtaja, e i pia- - - : -remmuudella vaan käytännöllisessä elämässä. Jos nyt olisi lähdettävä 80 mailin päähän pienellä soutuveneellä etsimään työtä jostain tukkikämpältä takataskussa suolaa "Ja pussi lelj^ä . mukana sekä hieno jaälkä;että perhe^ huoiet komentamassa kun ei aarnio Tampere: — "Aamulehti" julkaisi lokakuun 8 pnä seui^vanlalsenkaa-> mean uutlstiedon: . J o kauan on Siilinjärveltä Rlssalan lentokentältä kuulunut huhuja, että erään perheen S-vuotiasta pikkupoikaa on jatkuvasti Ja törkeästi pahoinpidelty. Nyt on aisla joutunut p o l l l - s l a tutkittavaksi^ • Lentorykmentti 2:ssa palveleva m»- Jurl Arvo Hassinen j a hänen vaimonsa Aune K a l j a , os. Taipale ovat t u t k i muksien mukaan hoitaneet jo pitkän alkaa ottopolfcaansa Pentti Ensiota tavalla. Joka vivahtaa petomaisuuteen, Pentti Ensio adoptoitiin majuri Hassisen nimiin hänen ensimmäisen vaimonsa kuoltua. Avioliitto oli olhjl lapseton. Majuri H : n mentyä toisen '-iii u u l l i i i : kaski vielä avannut kotona tolmeen-tulolähdettä, niin silloin me ymmär-täteimme lyntaa hattua näille väsähtäneille työn sankareille. Ihminen joka ei ole kokenut elämässään täyttä surua el myöskään r käsitä todellisen Ilon Jo onnen arvoa. , Allekirjoittanut oli nuori poika tulles- <4 ht '.f e\ M •Ml iii If. kolme lasta Jolloin Ottopoika joutui syrjäytettyyn asemaan. Viikko sitten siilinjärven huoltoviranomaiset puut-tulvat a s l ^ n siirtäen lapsen sairaala»; hoitoon Ja pahoinpitelyt tutkittaviksi. Rouva; Hassinen on jo aikaisemmin tuomittu pojan pahoinpitelystä sakkoihin. Silloin hän oli polttanut lapsen kädet liedellä rangaistukseksi Jostakin plkkurlkkomuksesta. .vNyt i l m i tulleista hoitotavoista mainittakoon mm. että poikaa on istutettu tulikuumalla yöastialla n i i n että hänen takamuksensa on palanut r a koille.' Jonkin rikkomuksen vuoksi nurkkaan pantuna hänen on täytsmyt seisoa pääUään. N i i n Ikään häntä on seisotettu tuntikausia ulkona pakkasessa vähissä vaatteissa. Silminnäkijäin kertoman mukaan hänet on p a kotettu ' asumaan koirankopissa ja Hassinen on usein lyönyt häntä s e i - pääUä. Kasvatusisä on niin ikään seisottanut poikaa alokkaiden tapaan pez^isasennossa puolitoistakin tuntia yhtä mittaa mitättömästä syystä. Lapsen ruokinta on ollut sattumanvaraista Ja hänen on todettu laihtuneen, vaikkakaan lääkärit eivät ole todeimeet varsinaista aliravitsemusta. Syyte Hassisen aviopuolisoja vastaan tulee esille tk. 14 pnä Kuopion kihlakimnanoikeudessa. ylioppilaat, talonisännät j a poliisitkin rustataan.' naisistamme. / Housut ja parta, se meistä miehiä tekee .tuumivat naisemme j a kuinka; paljon näissä pubeissa on perää sen näkee mm saapuu tähän tilalsrmteen; Juhlapuheen pitää t o v . A r t Slven. Toinen tarkoitus yhdistettynä tähän tilaisuuteen on kirjojen arvonta.: Meillä on 55 arvokasta kirjapakettla. Ostamalla 50 sentin lipUh pääsee osalliseksi l a h j a - jakoon, jossa joka neljäs Uppu antaa kirjalahjan siis ei mitään hum-puukihonunaa. Pldämmekin mlelesr sämme marraskuun V 7 päivän. : Lännen lohenkalastajat ovat kuuluj a aln» Vaasan lääniä myöten ja Vancouverissa heidät tunnetaan vielä paremmin reiluina unionisteina j a t o i - miiman miehinä. Kalastajat ja' lokarit ovatkin meidän helmiämme silloin kuln"^ jotain erikoista touhutaan. Lauantaina marraskuun 13 ]^:nä klo O illalla alkavat kalastajien Jä Suomalaisen Järjestön osaston yhteiset tanssit. Nyt niistä puhuu Jo koko kaupunki. Sointulassakin niistä Jo kuiskitaan eikä ihmekään sillä siellä on myöskin niitä reiluja työväenjärjestöjen ihmisiä. Tuota kuisketta me puolestamme tehostamme sanomalla, että tyhmästi tekee hän Joka tanssit "mistaa". Olinton-haalilla muuten tanssitaan joka lauantai-ilta j a Jos menee midlle haaleille tanssimaan koska haaUs-samme oh kylliksi tilaa, n i i n jotakin OU silloinkin vinossa. Kaimattakaa FARAAARIEN PÄIYÄPALSTA Kanalan rakennusproble^meista K a n a i n mimlmishuonectt rakentar missuunnitelman yhteydessä on tärkeinä tekijöinä rakennuksen koko, paikka, välineet, ilmavaihtovälineet Ja insulointi selittää Lacombessa Altas^ sa sijaitsevan- liittohallituksen koeaseman edustaja H . J - West. , Munlsmisbuonaen (rakennus mihin kanat siirretään poikasten rakennuksista sykqrllä ennen munimaan ryhtymistään) koon määrittelee «e, k u i n -, ^ monta kanaa aiotaan pitää. Ta-; valUsestl varataan 3% neliöjalkaa l a t - tlaplnta-alaa kevylUe kanoille ja 4 neliöjalkaa raskalUe kanoille. K un on ratkaistu kysymys sUtä,; kuinka suuiri lattian pinta-ala tarvitaan, seuraavaksi tulee rakennuksen leveys. Kaksikymmentä jalkaa t a i sitä. leveämmät rakennukset katsotaan edulUsimmlksi Ilmanvaihdon j a lämr mltyksen kannalta. Kun ;rakennus tehdään y l i 20 j a l k a a leveäksi, siUoln tavallisesti pannaan pohjoispuolen' ikkunat lähelle lattian rajaa, että saadaan enemmän valoa. Rakennuksen korkeus, lattiasta välikattoon, on 6 jalkaa 6 tuumaa. Missä tarvitaan tli&kaa rakennuksen pinta-alan kontrollia suurelle k a naparvelle, siellä kaksikerroksinen kanala on; hyödyllinen. Sen pääheik-kous on sUnä, että kaksikerroksisessa kanalassa on enemn^n työtä kanojen hoidossa. V Munimlshuonettä varten pitäisi var Iita k y l l i n korkea paikka hjrvää ojitusta varten. Eteläisellä rlnteeUä on selvä etuisuus. Muut tärkeät seikat, kuten hyvä veden läheisyys Jne., on otettava huomioon. Laudasta tehdyt kanalat. \^|iissä on betonilattiat, ovat osoittautuneet yleisesti edullisiksi, vaikka siellä missä on hirsiä saatavana, niistä voidaan valmistaa suhteellisen halvat, kestän vät j a lämpimät kanalat. O l k i - ja turvekanalat ovat vain ; vfiHälkalsla kokeiluja varten eikä niitä suositella. Puhtauden, kestävyyden ja häivän hintansa kannalta suositellaan beto^ nliattioita. Vaikka lautalattiat ovat tyydyttäviä, nlin^ne eivät kuitenkaan kestä yhtä kallan. - M a i - j a savilattiat eivät ole tyydjrttäviä kdSsteuden j a ainaisen.tautlvaanUi takia. -Munim^iuoneehv välineiden 'Suun* nittelussa on pidettävä mielessä työ- Voiman iäästöä ja puhtäusseikkoja. Ryhmäpesla (eommuni^' nests) sno^^ sitellaan siksi, että niiden rakentaminen j a ptihdista^tiinto 'on helppoa; niistä saadaan vähenunän rikkoutuneita j a : puhtaimpia mutda; Orsiefi alusta, eristetään' häkklveifcolla, mi*, kä estää kanat tahraantumasta :prsil-i a : olevien kanojen' ulöstilkeiesta; näin autetaan myös muhien puhtaana; p y symistä. Ruoaii j a ' veden, llkaantn-misen i^&äisemisekäi^näxpä astiat öIL. sl pantava jalustoille'. Siipikarjan hoHäjafi n^^äjan suur i n probleemi on_ IlmanvaihtQ^Uneisi-tä. Vanhin j a pjffhaitentuxmettu on ns. olki-ilmanvalhtovälinei^ Sen tärkein etuisuus on yk^nkertaisuus ja se myös pitää jätteet kuivimpina k u in monen mumdä^t ilmanvalhtoväll-neet.; Lämmön kontrolli on kuitenk i n kovin vaikea j a oUd-ihnanvaihto-välineellä varustettu ;kanala on t a l v i pakkasilla hjrvln kyhnä. _Viimeaikol-na sen tilalle bn. tullut Ihmisen toiminnalla kontrolloitava Umanvaib-: toväline, j a ns. rsanetttary"-i^teeml on populäärisin. Kanalarakennusten j a niiden val£-: neiden rakennusohjeita :on saatavana mttohalUtuksen kaikiltiä koäasemUta eri puolilta Canadaa. ff Mustia kananmunan 'keltuaisia" Oravien pyyntiajat Toronto. — M u s t a n , * harmaan ja kettuoravan pyyntiajat ovat Ontariossa tänä vuonna marraskuun 12 Ja 13 pnä. Ilmoittavat riistaviranomaiset. Päivän saalis on korkeintaan viisi oravaa eli kymmenen koko pyyntikauden alkana^' i i ' ' ' " m LOKAKUCNVALLANKDMOUkSEN MUISTOJUHLA CLINTON HAALILLA 2605 East PenderSi. Vancouver, B. C. Sunnuntaina, marrask. 7 p;nä, alkaen klo 7^30 UI. Viime aikojen yoimäperMh^n ; k a - nantutkimus on aiheuttanut sen, että munat ovat" nyt paljon Irä^torik- __, - ,, , kaampla kuin 20 vuotta sitten j a s a - omia pyrintöjämme on sanonta, jOka ^ „ „ „ ^„„,„„4. «^««.«tHo . . » i t i . i «Il 1. .U j . 1 X ,-A. „ ^ maila kanat munivat 50 prosenttia pCiltlänitsoi n-ohlalaa lilmlae sitiäis tjaovkaatiasatan . —lä hMe.l lSä.. ^^^^±^..^ Aku Korhonen Canadan Suomalaisen Järjestön kiertävä puhuja ja järjestäjä vie-* railee eri suomalaisasutuksilla Ontarion Ja Quebecin maaktmnissa seuraavassa järjestyksessä: lokakuu Windsor . i . . . 2 8 p. St. Catharines . ; . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 0 p. SUdbur^ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .31 p. - Marraskuu Long Lake 1 p. Wahnapitae . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 p. Wanup . . . . . . . . . , . . . . . . . . . 4 p. Whlteflsh ...................*f: 5 p. Beaver Lake . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 p. S a u l t s t e . Marie . . : . . . . . . . . . . . 7 p. Korhonen saapui h i l j a n lähes vuoden kestäneeltä vierailulta Suomessa, Joten lnänellä on mielenkiintoista kerrottavaa sieltä. Samalla hän selostaa yleistä tilannetta j a Järjestömme tehtäviä yleensä. Rabbi esitti "vihan viikkoa" Eräs Amerikassa toimiva juutalainen pappi, rabbi Samuel Prlqe on esittänyt, että vietettäisiin "vihan vUk-koa". Hän on nimittäin Springtiel-dlssä "veljeyden vUkoUa" pitämässään puhees^ esittänyt, että olisi toimeen-pantSava Ja vietettävä erikoinen ovihan viikko". Jonka kuluessa JokalseUa olisi tilaisuus Ja valta kohdella lähimmäistään n i i n Ilkeästi kuin suinkin osaa, Jotta jokainen saisi olemuksestaan sillä tavalla sUVOtUksi kaikki vihan ja kaunan siemenet j a voisi sitten loput vuoden viikoista elää sovussa Ja v e l jeydessä &hlmmäistensä kanssa. Ohjelmassa laulua, soittoa, lausuntaa, juhlapuhe ja yksinäytöksinen hauska näytelmä MAALAISLIITTOLAINEN'' Esittävät Suomalaisen Järjestön naiset ilman miehiä. KIRJAPALKINTOJA JAETAAN Lippuja saatavana etukäteen, maksaen SO^ Kaikki tervetulleita/ Toimeenpanee C S J : n Vancouverin osasta Mahdollisesti Hitler päästetään Canadaan MontreaL — Valtutistomies Max Bailey, joka cm Yhdistyneen Juutalaisten järjestön presidentti, viime viikolla arvosteli St. Latuentin h a l l i tusta siitä, että se antaa "Canadan enemmän kuin ennen. iPerinnölll-syystutMJat ovat myöskin. ristsyttS-xnäUä saaneet aikaan kanarotuja. Jotka tuottavat enemmän lihaa t a i k ka valkoisempaa lihaa j a : samalla t a valla on katkoja voitu muuttaa^ i h m i s ten toivomusten mukaisesti. • . * Antamalla, kanoille erilaisia, väriaineita, voidaan saada munla^ijoissa on vihreät, mustat tai puna'iset ?'kel-^ tualset". Itse keltainen väri riippuu xantofylllstä, luonnon väriaineesta, j o i ta on Vihantarehussa Ja maississa. Keltuaiset tulevat tummemmiksi, jos kanoiUe lyötetään paljon vlhantare-hua j a vaaleammiksi. Jos ne saavat paljon xantofyll-pltolsta ruokaa. Kuorella voi myöskin, kuten t i m - nettua. olla erilainen väri''ja ollaan eri mieltä sUtä. mikä väri on kaikkein parhain. Tarkat tutkimukset ovat osoittaneet, että ruskeitten j a valkoisten mimien välillä ei ole mltää^eroa ra-^ vitsevalsuuden suhteen. s - ' - Taito arvostella munfa pitämällä niitä lamppua vasten, oli hyvin t u n nettu jo Kiinassa enemmän kuin 2.000 vuotta sitten. Kiinalaiset p a n i . .vat • mimat pltkääri putk3en, joka suunnattiin < aurinkoa vasten ja- näkivät silloin jos mtuia oli jo hedelmöittynyt. Nykyaikaisella ^ koneella voidaan tutkia lähes 9.000 munaa 8 tunnissa Ja tekniikka edistyy j a t k u vasti. Nyt koetetaan suunnitella ko-^ neita Joilla välonarTcoJen kammioltten taikka ultralyhyiden aaltojen a/vulla voidaan päätellä SäytännöUisesti katsoen kalkki munah ominaisuudet. > Maailman vehnäsato Näyttää siltä, että 'maailman vehnä-sato V1948 <m n o in 0.250 mnj.busheliaf eli noin 4 prosenttia emurempikid^ keskinkertainen sato vuohina 1835-39 j a 7 prosenttia suurempi vuoden 1947 satoa. Tämä ihnenee liittohallituksen tilastotoimistonivehnätllante»! kuukausiraportista. ' ^ Maaihnan ruissato arvioidaan tätiä vuonna 1,605 m l l j . busbellkä mikä oh 7 prosenttia sodan edellisen ajan keskitasoa huonompi, mutta 8 prosenttia ;ruoden 1947 satoa parempi. ' ; > lluroopan Ja Aasian '.'tappiosdueen" tuotanto on onneksi huomattavasti vuosien 1946-47 tasoa parempi j a sen pitäisi auttaa siellä^odan jälkeen Jatkuvasti valUimeen kroohilllsen puut^ teen poistamista. Mutta näiden alueiden tuotannon lisääntymisestä huolimatta sihne Joudutaan edelleen tuottamaan idkomailta huomattavasti v i l jaa, Jos säännöstelystä luovutaan ja leivän l a a t u a - p u u n n e t a ^ . 'Aasiassa on suuri kysyntä* leipäviljan' llsäksL vielä rilsipuutteen tyydyttämiselui.. KysQnonän tyydyttänilseksl arvioidaan, että maailman vebnävienti nousee lähelle 930 m i l j . busheliin, minkä fasisteille toivoalienkilnheräämiseen" kun se kohtelee lempeästi vichyläislä. Hän vaati että maahan tulleet vlchy-läiset heti palautetaan kotimaahansa vastaamaan teoistaan. Canadan Leglonan sihteeri Keith Woolley sanoli että entisten sotflaltten keskuudessa on sellainen tunne, että "he eivät halua sellaisten ihmisten maahan asettumista, jotka Ranskassa ovat osallistimeet sodan aikana maanpetokseen". Sarkastisesti hän Ilmaisi sellaisen mielipiteen, että onkohan sa-. lalsesti hyväksytty hallinnollinen määräys oikeuttanut "eräänA. Hitie-rin maahan pääsyn taikka mahdolli-cesti kieltänyt sen koska hänen tervey- Itensä ei ole hyvä". Preerialla hyvä viljasato Preeriamaakuntien viljasato on noin 44,000,000 bushelia suurempi k u i n edellisenä vuonna. Manltoban, Saskat-ehewanin j a Albertan vehnäsato on <sulkumerkelssä edellisen vuoden s a to) 363,000,000 bushelia (319.000.000) Ja keskimääräinen sato oli 15.8 bushel i a eekkerinalalta. Kaurasato-oll 225.. 000,000 bushelia (194,000,000) jä keskinkertainen sato 29.9 bushelia eekkerinalalta. Ohrasato oli 148,000,000 bushelia (131,000,000) Ja keskinkertainen sato 24.3 bushelia eekkerlhalalta. Pellavansiemensato oli 16,600,000 bushelia (li,550.000) Ja keskinkertainen sato 6.9 bushelia eekkerinalalta. Ruissato oli 23.400,000 bushelia (11.- 630) j a keskinkertainen sato o l i 11^ bushelia eekkerinaAlta. määrän vientin}aa't^hettlvät vuonna 1947-48. Neljä Johfevaa vUjan tuottajaa — Yhdysvallat, Canada,^; A u s - traalia j a Argentiina r — varaa yllämainitusta määrästä ainakin 850 m i l j . bushelia. HYVX PASSI K A N N A T T A A ' Hyvän pässin hankkiminen o n l a m paan kasvattajien ensimmäinen tehtä* vä.' Elyllä kannattaa ostaa hyvän pässin vaikka h i n t a tuntuukin vähän korkealta. Jä'oikeastaan pässien h i n nat eivät ole kohonneet niinkään p a l j on kuin <m Inhonnut karitsain ja emien hinnat.' Pässien huutomyyntejäon nyt k a i k kialla, siis nyt on aika valita hyvä pässi . Suomen si^liiinis^ feri Simonen t(»r#lee' Vaasassa Ilmestyvä "Kansan Xänl" kirjoittaa seuraavasti: _ K i n i ffBkäyalnen natsltobtoirt oU so^ tarikösoScetidessa syytettynä, mnt i, miljoonan ihmisen tahallisesta mar-haamisestai' nihi tämä "länsInialEen kulttuurin"^ j a nxuden Euroopan" r a - ; kentaja y r i t t i todistella, cltfel liän oie; sotatlkolilnen. koska hän d «le^mur-hauttaput kahta miljoonaa vaanvl; miljoonaa Ihmistä. Sisäministeri c o m o i ^ I ^ soma^ nafcsilals|a metoodla käyttää todis-telemäftn^ s^tä lÄlhlan ampumaseu-; rojen toiminta felöieöfllrtafaUhänBo-* phnustenivaöt^a; koskaslellä eräls^; Sä 5 tuntia kestäneissä ampumahar-; Joltukslssä jei ammuttu 15.000, vaan 1,0^ laukausta: '^onmnmistileiid&Bä on myös ^ t e t t y , etfS E t ä n l Ä M^ t8iliias& ttiabinidea^ olisi, ammvtl-t n yhteen ,menoon 5 fmmhkttpau. l a a U M ^ ^ läfcnnUtSi^ iutvaU^äsi y l i 50,JbInmiti«^, mOa irietkitsee . rita; ettt tOäismidessa olisi «umniit- - ttt 15,M0 Iädc«iist&. Todbuia ett, eitä jfhälgtykatM j a I8«akyr8n metsästys- |a ampnmagCtealta oli syyskudn 5 pljft fdlpidht. jtffca kesti / viittsen fmbitla; Kflpäiina «anänm-: täpoytSktrJftjen miokaatl ammttttlln ttoäa Aikana 1 ^ ttidtaitfta. Joi» on vain imto-^ v S l i e t ^ 15.- 000 tstdkadkAc^" K u t e n •ylläolevasta vSkyy. jsaksa, latoen; natslpi^övell J a : sosdem. ;^a-väehhaHltu^ n** sisänilnlseeri käyttävät UismäUeen sambJälEeläoja. iNTat-; sltohtoi^nvj^todlstuä'^ el voine pelaaba Laihian ' s u ö j e l u s k u n i l a . k c^ hansopiintiä kieltää kaiken f ä d ^ lakkautetttijen järjestöjen totlläalll^ sien j a "sötilasluöntbteen to ja^axeäsen rUppumatta sUtä, monta laukausta niiden bafjoltukslsr sa onaoöihlutttt. Vaihtoirahan puutetta Suomessa taelsinkl.'-!^ suomen Pankbi tietojeninukäanoU Suomessa syysk^ pulla l l i k k ^ ^ ^ n r i l j / i b ^ vaa välhtbräb&a, siis lileman y l i 106> inarkkkä: ä J ^ ^ kohti.' -/ Tämä ;el kuitenkaan rUtä ts^ytULinälbi v a i h torahan tarvetta.' Rahapaja, toidUI täydälä tacollaan, sillä nykyisin «1 ole entfä putttetta r a a k a r a i n ^ t a . - . 20-mafkitasia on liikkeellä 47 mllj. markkaa, lO^markkasla 44 i n l l j , markkaa j a S-niakkei8lävl40 m i l j . m ÄtoäBOjaoii 146 mlij.katoalet6a; SO-^ peimislä' 8fr'inUj. markkaa j a . ä5-pen-nisiä 20 i n i l j . markkaa. i i i i i i i i i i ^ • sa^lkan kassalla on tarpeeksi v o i - maa tyrmäysiskun antamiseksi mox-narko- fasIstelO^^, koska se taistelee rauhan puolesta.^sanol Nldudas Zac-liarlades. Kreikan kommunistipuolueen johtaja a^ttäln pitämässään ptdieiessa Vapaan K r e i k a n radiossa. •::-'pUB\taistelemme,rauhan puolesta*', sanoi ZacharIades."Me olemme ojen-taneetjrauhan kätemme sata kertaa i& sata kertaa me otenune vielä val^ ndit seb t^^emään: Mieidän vastusta-janmie ovat sanoneet sitä heikkoudek-äii- mutta me demmie osoittaneet, etfö se o n meidän voimamme. Me ösol-iammeVmySskln voimaamme hsntahtoamme. Yhtyneiden Kansojen yleiskokouksesäa." ran oGCdtti, että monarko-fasismi on kätsinyt;tepplon taistelussa demo.- kraattlsta armeijaa vastaan, koska "taslstit j a amerikl^alalset eivät ole Köskäiafi juurruttaneet Its^fiämkaasan kejfkuuteto j a ne luottavat vain terr o r i in kansan opposition tukahdutta-ndsek^,' sekä sotOasvobnuansa paremmuuteen demokraattisen armeijan t u - hoamlseksL Molemmat nämä metoo-dit ovat kuitenkin epäonnistimeet. koska faästit j a ameflkkalalset eivät oic saaneet k ^ a a alistumaa^. : "Näinollen Atenan hallituksen edessä on olemassaolonsa ajan vakavin krilsl^^ koska se on myynyt Kreikan amerlkkaiaisllle; /otka tuhoavat sen teollisuuden j a maatalouden. Vehnä-, tupakka-; viinimarja^ Ja vilkunasadot ovat tähotut j a amerikkalaiset tuomitsevat kansan'nälkiintymään. ' ''WaEhlngton on vain kiinnostunut lentoicenttien Ja satamien rakentamiseen liyökkäyssuunnitelmiensa edistämiseksi. Taistelukentillä o n monarko-fasismi joutunut p y i ^ d y s t i l a a h . V o i daan sanoa, että kenraali K i t r l l a k l s on lyötj^. Tämän Väärän poliittisen asennoitumisen Johdosta on Atena Joutunut n i i n vararlkkoiseen asemaan* että Märähall jo sanoo lakeijalleen Tsalda-rikseile t^risissa: 'Tästälähtien minä otan haltuuni kalfcen. Kreikka'. "Mutta kaikkein tärkcia a laajat kansankerrokset ovaj Iskemään takaisin. Yhdess' kanfea ovat pakolla moEa.i3 seen armeijaan mobiliscijjU pojat ruvenneet- hsraänigai sotilaat vaativat rauhaa jj sanoista tekoihin. "Mutta monarko-fasisnag saanut kuolettavaa haavaa, j a muuaUa se j-rittää TI^ koota joukkojaan Iskeäkseea rah. Mutta sen hampaat onj neet ja meidän haUnsajsaa voima, jolla me annamme iskun nälUe uusille yritytei "Mitä meidän on tehtä^r tulee kääntyä kansan puafe mättömästi. erikoisesti tBJä alueilla j a saada joukot leivän, parempien palkkojen^ puolesta . Meidän tulee töaS voitavamme valistaafcemme'' armeijan sotilaita ja rehelä maallisia upseereita. Koska lanne ole ollut siihen suotuisj nyt. Lukuisat sotilaat ja uis vakuuttuneita kokemustensa ettei demokraattista annoja saattaa häviölle. "Njrt on meidän saatava kuuttuneiksi siitä, ettei heila tään peljättävää meidän tata Jos he tulevat meidän putS on sota heidän kohdaltaan Iijjii mitä enenunän heitä tulee, äti min saavutamme rauhaa f Me haluamme rehellisav raattisen ymmärtämyksen, luamme rauhaa. Me halnana kan ilman amerikkalaisia'ja siä. Keskuskomiteamme numi osoitti meille, että poBfi sotilaallinen kehitys vie mä ratkaisua. Tänään, paljon pl kuin koskaan aikaisemmin, m mahdollisuus saavuttaa tämj edellyttäen, että me annaim kemme voiton saavuttamisela.' T^mppielit ovat pyhiä Intiassa fotia on m t l a uskolneen. tapoineen. lahkoineen^Jä kiihkoineen. Tuskin 1 • Lehtimiehet ovan nykyajan pappeja 'Kööpenhamina. — Aarhö tossa avattiin, äskettäin sanon mlreään ovat kirkot n i i n i»yhlä kuin mleskurssit, joilla toimittaji Puutaloja Suomesta Norjaan'' ö ä o . Saamen ulkomaänkautipa-; Uiton tääilä okva edustaja Runar Kockbersf,' Joka on juilH palannut käynniltään Suomessa; Ilmoittaa Suo^ men olevan nyt* v a t o i i n : toimittamaan Norjaan Suurehkon määrän puutalo^ ja. Norjan j a Suomen kauppasopimus päättyy Ipkitkuäni lopussa Ja Suomen taholta toivotaan uuden kauppäsopi-r muksen' johtavan tavarantaihdon l i sääntymiseen. Suomi on valmis toimittamaan norjalaisten arkkitehtien piirustusten mukaisia puutaloja j a talojen rungon ohelle 90 prosenttia kaikesta, mitä ta^: loihin tarvitaan, mon. nauloja ieL inuita tarvikkeita, joista Norjassa on puute. z' • ' JÄTTniXlSKÖKOINEN PEBVNA Edmonton, -r- TiUnän kaupungin eteläpuolella, JÖonnie -Doon .piirissä kasvatti nors. M . E . \Krilliams Jättiläis-kokoisen Ölue TTlysses perunan, mikä painaa lähes - neljä paunaa, .eli t a r - kenunin sanoen 3 paunaa 14 unssia. U U T T A M A I S S I A O N ANNET-TAVA V X H r r E L L EN Tuore maissi joka korjataan tänä syksynä on uutta ruokaa-.£lälmilIe. Se on paljon erilaisempaa kuin kuiva v i l j a tai maissi jota niille^on kesän m i t taan syötetty. . Sen vuoksi tuoretta maissia on syötettävä vähän varovaisesti ensinunäisen 2 t a i 3 viikon aikana^-^ määrää Usättävä vähitellen päivä, päivältä. Joe XiOUis asui hehroikst Matkustaessaan mnpUmaiift luulisi mustapintaisen neekeirin inielulmmin bttavan majapaikkansa Ikitakauptm-g in matkustajakodissa tai pelastusarmeija yömajatea. . M u t t a ' tämäkään asia e l ole aina näizL LSntoossa o n käynjrt mustaplntaliten neekeri. Nimensä on Joe Louis. Tuimette kai hänet? Joe o n se kuuluisa mies, joka on harvinaisen- kauan saanut pitää' nyrkkeilyn raskaan sarjan maailmanmestaruuden. Kun hän avlovaimol-neen vieraili L o n t o o ^ hän el mennyt 1 a i t a k a u pungtai .matkustejakoUln vaan hienolmpaan Parit Lanen'hOtel-lUn, jossa hän maksoi 60' Amerikan dollaria vuorokaudelta. Hänen käytettävänään oli kohne olohudhetta, 6 makuuhuonetta. 2 fuokailuhuonette. 7 palveUjaa j a lisäksi ntutler. sellainen Jäykkäniskalnen. pääiialveiljai jokd brittiläisessä herrashuusholllKBa on usein Isäntää viisaampi. Joe eli hotellissa vUkon.' Suurilla ;hyrfce£Uäko-koonhaallttit koliki6t keitk<^t ktmKU-den. Sitten Joe muutti. ' Turistit ottivat 'laittöinän" miiuidn , B^arsi^ O n t Eräs Heairstih asur kas ampui kaksi muusia tä&Uä maantien lähei^ydifessäj mutta er''^volnut; 8ano£| asiasta mitään vaikka. yfidys-valtalahien ftitristlseurue kuljetti toisen m u u ^ pois maakuntapoliisln avusfomahai K u i i mies totesi ampuneensa kaksi muusia k i i r d i t i hän läheiseen hotelliin j ä y r i t t i myydä toisen eläitnen siellä maJälUelllä turisteille. Ben jälkeen hän lähti kylälle loytääkäeto> Jonkun, Jolla olisi am-pumlslupa j a eläimen kuljettamiseen tarpeellinen metallilappu. iSun inies' palasi ampnunapaikalle olivat ^tuxistif kuljettamysa 'polsi van^thnaansa" muusia, i>t>ltf8len avustathana. T'odei-, Iin'en ampuja ItaueU suu ttdcossa kun hänen saalistaan ..ku^eti|ttiln pols,< aslaiunukäiseiiä lapulla varustettuna Jä poliisin avustamana, i Oikea, läiineh poika Nev ToHc New Y o r k i n valtiossa olevan lentokentän apuiälspäällikkd Fradk M . Ward o n komia ja komeile^ Va mies. K u n hän o n kotoisin Texasista, hän rakastaa esUntyä texaä^ laisena «Ikuasultaanklri tehdäkseen vaikutuksen; Ja äskettähi hän t eU vai kutukseni K u n hän meni iuMtämäah kuukausipalkkaansa pankih haarakonttorista, «niin siellä o l e ^ t asiakkaat heti hätääntyivät Ja häj^j^vät iMdkaDe poliisin. He luulivat^ että k y - sjrmykf^iesftä oli panldn xyOstö, kun Ward Ilmestyi ovesta. Miehellä oli näet päässä mahtava lännen ratsu-rien hatta ja .Valtava revolveri. K u n tdlUi Ihmiset eivät olleet tottuneet sellaisten lule&ten näkemiseen muual- 1% fcufai eToicuvissa; be erehtyivät. P a l - kaUe saapmmt pbUlsl t oU tunsi mle-hbi.> J^a niytSskin miehen metkut, joten asiä S6IV1SI fflnanievolverien pauketta. hindujen pyhätöt Intiassa. TusMn Hiissään v o i yhteistä rukouspaikkaa n i i n 'helposti Ioi&a,ta Ja saastuttaa k u i n hindujen temppeliä Intiassa. Jo itse bramlini voi saastuttaa pyhätön, JCQ. hän .' menee temppeliin ennen l^mmentä päivää siitä, ^kun hänelle on sjrhtyziyt läpsi, täi -Jos hän tukan leikkauksen jälkeen menee temppel i i n ottamatta sitä ennen puhdistavaa kylpyä. Tuönnottain tapahtui Sri Ranga-nadhan sisäisessä temppelissä Serin-gapatamin lähellä oikein perinpohjainen temppelin saastutus. Mysoren pääÄlhlSteri K . O. Reddi vei tieräar naan olevan I n t i a n kenraalikuvernöör i n l<»di Mountbattenin j a tämän puolison-malnittuun temppeliin ja o i kein sen pyhhnpääAkin. K t m vieraat olivat poistuneet, niin pappi Artsaka alkoi äUvouksen tapahtuneen saastutuksen Jäljiltä. Hän pesi kivisen'pyhimyksen kuvan ensin vedellä j a sitten m a i d o l l a Ja koko ajan messusi ikivanhaa puhdistusmessua. Koko iuon toimituksen ajan oli temppeli niljettuna. Mutta Mysoren hallitus katsoi tuofn toimituksen'olevan kenraalikuvernöörin loukkaamista ja kääkl papin heti avata temppeliä jä lopettaa sleUälovehtimisensa. 1% m a ^ ennäVs Albany, CaL"^— N. S. McGarthyn austraalit^alnen hevonen Shannon.H saavutti täällä lauantaina uuden Y h dysvaltain ennätyksen Juostuaan IVt mallin matkany^iinuutlssa j a 59.8 sekunnissa. 6e voitu myöskin $75,000 Golden Oate Handicap-palkinnon. A i ka on sama kuin maailmanennätys. Kirkeby piti esitelmän joam ideologisista perusteista, sään : toimittaja Kirteby nuorten \ lehtimiesten mielai mlesammatin suurta edesvasii! rostaen että lehtimiehet, oräl ään ottaneet esittääkseen dS ta papit aikoinaan esittivät essaan miljooniin mieliin, miesten olisi tunnettava itseu kinlaisiksi lähetyssäamaajiis? Esitelmänsä yhteydessä, "jS siksi lähetyssaarnaajiksi". Esitelmänsä yhteydessä ta Kirkeby ihnoitti olevansa "ni selllnen bolshevikki" myösiin rusteella, että Neuvostoliiton het luokitellaan palkanmakss demiesten ja taiteilijain tasdk Lopettaessaan esitelmänä lemisoi "konttorijoumalisteja taan sanoen, että lehden isa daän itsenäisillä, alkuperäisiS tuksilla. Mitä vain asunnon saamiseksi Chicagossakin on VÄika asuntoa. Sen; näkee b e^ Iäisten päivälehtien . ^ joissa huoneiston luovTittajai taan-yhtä ja toista hyväi-^ eräs hammaslääkäri lupaaM iäksi ilmaisen hampaiden Muuan taas lupaa yhden ajaksi laulun ja pianonsoitco ta ja eräs taiteilija 500 vasta huoneiden sisäkoristeiB nelstö, joka on huoneistoja» jfen valittavissa, on hyvin levisiokuvien vastaanottoSonBH pyhuoneen. kapistuksiin aiä, hän pitäa ollakin, yksi sy»a parhaiten yhtä, toin?» taas CLUB DONWAY ff Döii-häalilla, Torontossa SUNNUNTAINA, LOKAKUUN 31 P Nä 4 Lp. LAtJLT^A! TANSSI Mahtava musikaalinen illanvietto i ' Ohjelmin esittäjien joukossa o n . " ; ^ ; . ja Leila Kilkki, Henry Pykälä, Karen Kinnuneo j Club Dohwayn tyttökuoro Tulot käytetään Tärmolan uima-altaafl: rakentamiseen. Saiiaalia oliietoaUa vieraillaan SudburgS ^ KAIKKI TERVETULOA JVHLmAM-r (Jatkoa) foJSmJ, TULEN»ANTAJ sananvapaus oU koko 30. vain laillistetm öjiattajiUe. Soihtu. T u j , girjall'isuuslehtl, jolta Jjöem. puolueesta eroite jjobenkilöt. oUvat ataoita j jan edustajia. Jotka ^askaJj jjjla vallitsevaa' Järjestelnc jäjerkin arvösteluvapaus jjjoitettua. koska'painokai ^ uhkaamassa. Päivälel Bistotyöväen j a muiden: ka p i t ä j i e n ei samttujull ^ Hitlerin myöhempi tarl, synkkä fasistipääUikls käytti valtikkaa kUin m jexiÄ - Gauleitery siihen Jas bai y; 1936 sotkeutui ornan tjjiscnsa muistiover^kölhir Öten luovuttamaan pääinin ian muille yhtä- synkkä] seuraajilleen. Väinö Tänn< ina Sosdem. Puolue auitoi sQisa Kivimäen fasistiselle Btiftallef tosin sosdem. ki tajat ja sanomalehdet sill arv^telivat. Kivimäen > l a i tiikfcä, mutta eduskunnas demokraatit kannattivat,; sillä tekosyyllä, että jos K i v litus kaatuu, niin mitä sitte iaan tapahtua! Samoin sosdem. puoluejo! nivat yhdessä suurporvaris perustaessaan ammatilllHess sä uuden keskusjärjestön, £ ta ohrana saisi tekossryn ha j väen yhtenäisen ammat Viimemainftun lakkauttan teen sosdem. johto noudatt puoluepolitiikkaansa, valvoi sukkalsestl, etteivät vasem mielipiteet pääsisi vaikutta jestyneiden työläisten ke Tätä puoluepolitiikkaa noud SAKm johtoHtokflöt pyrki\ tietoisesti ehkäisemään kalk telut, Joilla työväen palkko; (disi voitu paraintaa. Siksi £ Ha 30-luvun alkupuolella j makityksettömänä järjestö bsvaajä saada vaikutusva sitten, kun kommunistit oli-antaneet työläisille;, kehoiti tyä; SAK:n jäseniksi j a ta muuttamiseksi työväen , tali ätaistelujärjestöksi. SÄK:r kuitenkhi kommunistit saat tnurta vaikutusvaltaa, etti dlsi todellakin päässyt mi voimatekijäksi 30-luvun aik toimi sosialldemokraattleii na vaUla sisäistä järjestödei •VMNÖ T A N N E R - - ,' YKSINVALTIAS • Yhtä vapaa kaikesta jär^ kratiastä oli Sosdem. Puolue M oppositiojäsenet saivat yi sa jälkeen timtea Väinö Tai sinvallan ikeen mUodossa' 1 «a. Sellaiset jäsenet, jotki vat viatiä sosialidemokratlE jen periaatteiden kunniassa eroltettiin puolueesta tel kärsiä muita rangaistuksia. Alkaa, piii Käyttäkää i M k e huojenta sim, vatsakaasu] poistaa epänönr ta,: hapot,, päänli viat,, vatsa vian 1 man maun sinis tai o i k u l l a puol — tämaoiipara lääke on hyvin 1 pan maissa. Bh UUcsi kärsitte reumaattisia Käyt Selkä luihir ipeäär kahgi mZABH i nilkki l SAVVB tunt^ han v siin, mzA märki siis h reunu MIZA Miksi Eurooppalainen sokeripalassa tai jentamaanyskäi genahdistusta Ja vella. Pitäkää j käytaimöllinen < Miksi kärsitte ^ y l t ä k ä ä LDSCOE' 8 I Linjamentti ai . kipuun, lievent ^kipeätä, kanket tai sormien n , luuvaloa, kylm; pua lanteissa, polvea, nilkkaa I välle ihoon, Blti alkuiset jä laps ^päivässä. Hint He emime lähetä mitään ^ ia liiUäkä» maksD t i t Pl «5» QCKEN 8TEEET VES*
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 26, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-10-26 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481026 |
Description
Title | 1948-10-26-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
S ^ 5
;Sivu 4 Tiistaina, lolcalniun 26 p. — Tuesday, Oct. 26
MATTI RIKSMANIN MUISTOLLE
a vanhojen r a a -
tajiea K a l e v a n Kai)amia«^h£<^
liarväiee ä i i > ä u t i a i ^ ou
MattiMMtamanln vucn^. Saatoinune
laiyet MMfcosaaren multaan tfc. 17
pnä.
i; Bän? oU « j r n ^ ^ t Suomessa Blppo-l
a n pttajfissä lokako ^ p n ^ 181^ oUetr
^irtTessaaniJcolmeipäivaä vaille 74 5|¥w t' ^SfelS?'****^ Ikfilnen. Mätti oU tullut S o l n -
%lf4^?Ai- -tolaan v. 1902 parbaan nuoruutensa
lelppauden i>aivlnä, onen mukana fcjr-läffloe
alku»lvauk^4»«tö jsfi^
Idss^/vailielssa j a euoHttänut nilehskl^
ksan osuutensa siinä JtnJkä^^i^
tänä pälTftnS.
; K u n Taivoavat syysmyttkyt raastelei
vat maahan p i U d e n J ^^
deti n i i n me pidämme sitä lubimoIU^
\ sena mutta kun äkillinen tuulispää
katkaisee terveen kelohongan, niin
kuolema tUstää vanhalta raatajalta
M V ^ . X . t y O n ilon tempaamalla hänet tydnsä
äärestä viereltämme yhteisesti rattoisasta
yhteistoiminnasta, niin: Ee< t u n -
( » u sangen ikävältä; o n k u i n olisimme
menettäneet ^vanhemman veljemme
omasta perheestämme.
;r:;Vaatlmattommu on oikean proletaa-l
i n k a u n e u s -H M a t t i omasi n i i n kaun
i i n vaatimattoman toverillisen luon-!-
teen, että kuka hyvänsä ajatteleva
,i: li^ttkilö joutuessaan hänen kanssaan
7»^pii((/#i'.tekemisiin työmaalla tai muualla y h -
•elspyrinnölssä; el voinut; olla ihäritä
saan tänne ensi kerran v. 1906, juiirS
aikaan jolloin yhtlöhommat olivat Jo
Särkyneet j a elettiin siirtolahlstorlan
kovimpia päiviä. Siitä huolimatta
löysin täällä joukon^ toivorikkaita ja
onnellisia maamlehlämme. Oli j u hannusaatto
j a kokot -paloivat rannalla
entisen syntymämaamme muistojen
merkelBsä. Seuraavana päivänä,
juhannuksena, soudimme k y i l t ä lähimpään
saareen f juhannusjuhlaan
kaikilla pahanpäiväisillä Upoilla ja
kanooteilla mitä Sointulan rannasta
löysimme. Soitimme -ja lauloinune
n i i n , että British Columbian vuoret
ralkuivat. K a i k i l l a malkosaarelaisilla
näytti olevan s i l l o in aikaa, tarmoa Ja
tahtoa löytää todellinen Ilo elämästä
y h ^ i s l n voimin, i l m a n sikäläisen'por-vaHmaallman
iloliemiä J a virvokkeita.
MäUtä äJoUta muistan Matti Rlksma-n
l n . Hän on nyt muuttanut pois j o u kostamme
>jättäen syvän kaipauksen
ttmteen, varsinkin; lähemplin omaisiinsa;
vaimoonsa, lapsiinsa, lastenlapsiinsa
Ja sisareensa täällä^' mutta
myöskin meihin, jotka hänen näin
pitkältä ajalta tunsimme.
Parhaana l o h d u t u k s ^ säilyy :hä-nen
elämäntyönsä Ja miehekäs muistonsa.
— Sepän poika;:
Vapauden kirjailla
Vancouverissa
marrask. 7 p:nä
CSJ:n osaston ja kalastajien
yhteiset tanssit
Vanemtver. Näistä yhteisistä pyrinnöistämme
p u h ^ o l l e n voimme
taasen lehtenmie lukijoille tiedolttaa
lähemmistä merkkitapahtumista. CS-J.'
n Vancouverin osaston toimesta Järjestetään
l^cdtakuun vallankumouksen
muistojuhla Ja siihen yhdistettynä
lehtemme Vapauden kirjaUtama. Tämä
tilaisuus pidetään sunnuntaina,
marrask; 7 p:nä alkaen klo 7.30 Illalla
d i n t o n - h a a l i l l a .
,Ohjelmassa op kaikkea arvokasta,
laulua; soittoa, lausuntaanpa erikoisen
maininnan ansaitsee meidän naisto-veriemme
aikaansäaimos, sillä he eslt-^
tävät tässä tilaisuudessa hauskan
maalalsalhelsen näytelmän "]\faalais-llittolainen".
B&illä o n usein puute
miehisistä tolmintavoimista Ja niinpä
nytkin, vaannaiset eivät seonneet tämän
vuoksi i suunnitelmissaan^ sillä
'A^Um- Vji>iv kunnioittamatta. Sävyisä, vaatima-^
Ottolasta on
pahoinpidelty
• i i i
t o n ävoln rehellisyys yhdistettynä
nlehekkälseen työkuntoon ijä^lKveään
h u u m o r ^ i e k l hänestä esimerkiksi
kelpaavan kunnon miehen ja toverin.
A-MatUoniasIhtokkatletolsen prolet
a a r in maailmankatsomuksen, iloitsi
. työläisten voitoista ja saavutuksista
sekä kohdisti vihansa kaikkiin yhteis-fcunnanisiln
paheisiin ja vääryyteen.
Hän hjbosi jutqqxnitta Ja elämän t u h -
^, laamlsta, OU aina kuulunut Järjesf
~tnM,lt^^. tyneislin työläisiin, taloudellisiin Ja
-V r;.kulttuurlsiin» Suomalaiseen Järjes-
, i*""^-'^ «Jonkin 41 vuotta. Näissä kotoisissa
taitavissakin Oli hän aina mukana, el
l | V - o vain jäsenenä mutta aktiivisena t o i -
Jttijanakoko tuon pitkän ajan; kym-r
f r r . ; jnenm vuos^
. »ne mapurllle o l i MatM löytänyt vii- „aimiEiin perheesean sjntyl
Mii
PÄÄ:
i i »
] meteen lepotilan ollen myös hautaus-^ ^'/'f ' 'uuii Ai.€.. maakomiteassa, ym.
5)1 , T - " ^ ' ' - n Nämä ovat sellaisia pieniä näperte-
/-ii.i;*»v6i'.|yjä, mutta ne eivät tule tekemättä
eikä kiittämätön maailma niistä p a l -
;.,jt;io.}.r Utse. M^ttl suoritti niissä osansa
•:.. -,/ kuitenkin valittelematta, käsittäen, et-
..Äinv.t { tä ihminen ei elä ainoastaan leivästä,
' . i..,.'„:., vaikkakin käsityksemme kuoleman t a -
•^luov i=rvkal8Uttdesta olkoon Jokaisen yksltylsr
"^;..;^.j^;^~sisia.' O n vaikea täyttää sitä aukkoa.
jonka Matin poismuutto Jätti rivei-hlmme.
iässä hetkellisessä J a ipolkkeukseiu-^^
sessa maailman Ja elämän tilanteessa;
jossa tälläkertaa on helpompi löytää
tyif- V j a ansiomahdollisuuksia eivät
nykypäivän nuoremmat ihmiset oiker
astaan voi käsittää sitä tilannetta,
'minkä vallitessa nämä vanhat räätäli
j a t aikoinaan täällä elämänsä etsivät.
Varsinkin silloin k uh Kalevan kansan
ilhanneyhteiitomta hajosi, •vjolioin'
_ ' k a i k k l tänne Jääneet Jäivät puille
'paljaille oman onnensa sepiksi. Sen
tuntevat vain eläneet Ja kokieneet,
ijolsta Mftttl Rlksman oli yksi kyläin-
'me rakentaja Ja uranuurtaja, e i pia-
- - : -remmuudella vaan käytännöllisessä
elämässä. Jos nyt olisi lähdettävä 80
mailin päähän pienellä soutuveneellä
etsimään työtä jostain tukkikämpältä
takataskussa suolaa "Ja pussi lelj^ä
. mukana sekä hieno jaälkä;että perhe^
huoiet komentamassa kun ei aarnio
Tampere: — "Aamulehti" julkaisi
lokakuun 8 pnä seui^vanlalsenkaa->
mean uutlstiedon:
. J o kauan on Siilinjärveltä Rlssalan
lentokentältä kuulunut huhuja, että
erään perheen S-vuotiasta pikkupoikaa
on jatkuvasti Ja törkeästi pahoinpidelty.
Nyt on aisla joutunut p o l l l -
s l a tutkittavaksi^ •
Lentorykmentti 2:ssa palveleva m»-
Jurl Arvo Hassinen j a hänen vaimonsa
Aune K a l j a , os. Taipale ovat t u t k i muksien
mukaan hoitaneet jo pitkän
alkaa ottopolfcaansa Pentti Ensiota
tavalla. Joka vivahtaa petomaisuuteen,
Pentti Ensio adoptoitiin majuri Hassisen
nimiin hänen ensimmäisen vaimonsa
kuoltua. Avioliitto oli olhjl
lapseton. Majuri H : n mentyä toisen
'-iii
u
u
l l i i i :
kaski vielä avannut kotona tolmeen-tulolähdettä,
niin silloin me ymmär-täteimme
lyntaa hattua näille väsähtäneille
työn sankareille.
Ihminen joka ei ole kokenut elämässään
täyttä surua el myöskään
r käsitä todellisen Ilon Jo onnen arvoa.
, Allekirjoittanut oli nuori poika tulles-
<4
ht
'.f
e\
M
•Ml
iii
If.
kolme lasta Jolloin Ottopoika joutui
syrjäytettyyn asemaan. Viikko sitten
siilinjärven huoltoviranomaiset puut-tulvat
a s l ^ n siirtäen lapsen sairaala»;
hoitoon Ja pahoinpitelyt tutkittaviksi.
Rouva; Hassinen on jo aikaisemmin
tuomittu pojan pahoinpitelystä sakkoihin.
Silloin hän oli polttanut lapsen
kädet liedellä rangaistukseksi Jostakin
plkkurlkkomuksesta.
.vNyt i l m i tulleista hoitotavoista mainittakoon
mm. että poikaa on istutettu
tulikuumalla yöastialla n i i n että
hänen takamuksensa on palanut r a koille.'
Jonkin rikkomuksen vuoksi
nurkkaan pantuna hänen on täytsmyt
seisoa pääUään. N i i n Ikään häntä on
seisotettu tuntikausia ulkona pakkasessa
vähissä vaatteissa. Silminnäkijäin
kertoman mukaan hänet on p a kotettu
' asumaan koirankopissa ja
Hassinen on usein lyönyt häntä s e i -
pääUä. Kasvatusisä on niin ikään
seisottanut poikaa alokkaiden tapaan
pez^isasennossa puolitoistakin tuntia
yhtä mittaa mitättömästä syystä.
Lapsen ruokinta on ollut sattumanvaraista
Ja hänen on todettu laihtuneen,
vaikkakaan lääkärit eivät ole
todeimeet varsinaista aliravitsemusta.
Syyte Hassisen aviopuolisoja vastaan
tulee esille tk. 14 pnä Kuopion
kihlakimnanoikeudessa.
ylioppilaat, talonisännät j a poliisitkin
rustataan.' naisistamme. / Housut ja
parta, se meistä miehiä tekee .tuumivat
naisemme j a kuinka; paljon näissä
pubeissa on perää sen näkee mm saapuu
tähän tilalsrmteen; Juhlapuheen
pitää t o v . A r t Slven. Toinen tarkoitus
yhdistettynä tähän tilaisuuteen on
kirjojen arvonta.: Meillä on 55 arvokasta
kirjapakettla. Ostamalla 50
sentin lipUh pääsee osalliseksi l a h j a -
jakoon, jossa joka neljäs Uppu antaa
kirjalahjan siis ei mitään hum-puukihonunaa.
Pldämmekin mlelesr
sämme marraskuun V 7 päivän. :
Lännen lohenkalastajat ovat kuuluj
a aln» Vaasan lääniä myöten ja
Vancouverissa heidät tunnetaan vielä
paremmin reiluina unionisteina j a t o i -
miiman miehinä. Kalastajat ja' lokarit
ovatkin meidän helmiämme silloin
kuln"^ jotain erikoista touhutaan.
Lauantaina marraskuun 13 ]^:nä klo
O illalla alkavat kalastajien Jä Suomalaisen
Järjestön osaston yhteiset tanssit.
Nyt niistä puhuu Jo koko kaupunki.
Sointulassakin niistä Jo kuiskitaan
eikä ihmekään sillä siellä on
myöskin niitä reiluja työväenjärjestöjen
ihmisiä. Tuota kuisketta me
puolestamme tehostamme sanomalla,
että tyhmästi tekee hän Joka tanssit
"mistaa".
Olinton-haalilla muuten tanssitaan
joka lauantai-ilta j a Jos menee midlle
haaleille tanssimaan koska haaUs-samme
oh kylliksi tilaa, n i i n jotakin
OU silloinkin vinossa. Kaimattakaa
FARAAARIEN
PÄIYÄPALSTA
Kanalan rakennusproble^meista
K a n a i n mimlmishuonectt rakentar
missuunnitelman yhteydessä on tärkeinä
tekijöinä rakennuksen koko,
paikka, välineet, ilmavaihtovälineet Ja
insulointi selittää Lacombessa Altas^
sa sijaitsevan- liittohallituksen koeaseman
edustaja H . J - West. ,
Munlsmisbuonaen (rakennus mihin
kanat siirretään poikasten rakennuksista
sykqrllä ennen munimaan ryhtymistään)
koon määrittelee «e, k u i n -,
^ monta kanaa aiotaan pitää. Ta-;
valUsestl varataan 3% neliöjalkaa l a t -
tlaplnta-alaa kevylUe kanoille ja 4
neliöjalkaa raskalUe kanoille. K un
on ratkaistu kysymys sUtä,; kuinka
suuiri lattian pinta-ala tarvitaan, seuraavaksi
tulee rakennuksen leveys.
Kaksikymmentä jalkaa t a i sitä. leveämmät
rakennukset katsotaan
edulUsimmlksi Ilmanvaihdon j a lämr
mltyksen kannalta. Kun ;rakennus
tehdään y l i 20 j a l k a a leveäksi, siUoln
tavallisesti pannaan pohjoispuolen'
ikkunat lähelle lattian rajaa, että
saadaan enemmän valoa. Rakennuksen
korkeus, lattiasta välikattoon, on
6 jalkaa 6 tuumaa.
Missä tarvitaan tli&kaa rakennuksen
pinta-alan kontrollia suurelle k a naparvelle,
siellä kaksikerroksinen
kanala on; hyödyllinen. Sen pääheik-kous
on sUnä, että kaksikerroksisessa
kanalassa on enemn^n työtä kanojen
hoidossa.
V Munimlshuonettä varten pitäisi var
Iita k y l l i n korkea paikka hjrvää ojitusta
varten. Eteläisellä rlnteeUä on
selvä etuisuus. Muut tärkeät seikat,
kuten hyvä veden läheisyys Jne., on
otettava huomioon.
Laudasta tehdyt kanalat. \^|iissä on
betonilattiat, ovat osoittautuneet yleisesti
edullisiksi, vaikka siellä missä
on hirsiä saatavana, niistä voidaan
valmistaa suhteellisen halvat, kestän
vät j a lämpimät kanalat. O l k i - ja
turvekanalat ovat vain ; vfiHälkalsla
kokeiluja varten eikä niitä suositella.
Puhtauden, kestävyyden ja häivän
hintansa kannalta suositellaan beto^
nliattioita. Vaikka lautalattiat ovat
tyydyttäviä, nlin^ne eivät kuitenkaan
kestä yhtä kallan. - M a i - j a savilattiat
eivät ole tyydjrttäviä kdSsteuden
j a ainaisen.tautlvaanUi takia.
-Munim^iuoneehv välineiden 'Suun*
nittelussa on pidettävä mielessä työ-
Voiman iäästöä ja puhtäusseikkoja.
Ryhmäpesla (eommuni^' nests) sno^^
sitellaan siksi, että niiden rakentaminen
j a ptihdista^tiinto 'on helppoa;
niistä saadaan vähenunän rikkoutuneita
j a : puhtaimpia mutda; Orsiefi
alusta, eristetään' häkklveifcolla, mi*,
kä estää kanat tahraantumasta :prsil-i
a : olevien kanojen' ulöstilkeiesta; näin
autetaan myös muhien puhtaana; p y symistä.
Ruoaii j a ' veden, llkaantn-misen
i^&äisemisekäi^näxpä astiat öIL.
sl pantava jalustoille'.
Siipikarjan hoHäjafi n^^äjan suur
i n probleemi on_ IlmanvaihtQ^Uneisi-tä.
Vanhin j a pjffhaitentuxmettu on
ns. olki-ilmanvalhtovälinei^ Sen tärkein
etuisuus on yk^nkertaisuus ja
se myös pitää jätteet kuivimpina k u in
monen mumdä^t ilmanvalhtoväll-neet.;
Lämmön kontrolli on kuitenk
i n kovin vaikea j a oUd-ihnanvaihto-välineellä
varustettu ;kanala on t a l v i pakkasilla
hjrvln kyhnä. _Viimeaikol-na
sen tilalle bn. tullut Ihmisen
toiminnalla kontrolloitava Umanvaib-:
toväline, j a ns. rsanetttary"-i^teeml
on populäärisin.
Kanalarakennusten j a niiden val£-:
neiden rakennusohjeita :on saatavana
mttohalUtuksen kaikiltiä koäasemUta
eri puolilta Canadaa.
ff
Mustia kananmunan
'keltuaisia"
Oravien pyyntiajat
Toronto. — M u s t a n , * harmaan ja
kettuoravan pyyntiajat ovat Ontariossa
tänä vuonna marraskuun 12 Ja 13
pnä. Ilmoittavat riistaviranomaiset.
Päivän saalis on korkeintaan viisi oravaa
eli kymmenen koko pyyntikauden
alkana^'
i i ' ' ' " m
LOKAKUCNVALLANKDMOUkSEN MUISTOJUHLA
CLINTON HAALILLA
2605 East PenderSi. Vancouver, B. C.
Sunnuntaina, marrask. 7 p;nä, alkaen klo 7^30 UI.
Viime aikojen yoimäperMh^n ; k a -
nantutkimus on aiheuttanut sen, että
munat ovat" nyt paljon Irä^torik-
__, - ,, , kaampla kuin 20 vuotta sitten j a s a -
omia pyrintöjämme on sanonta, jOka ^ „ „ „ ^„„,„„4. «^««.«tHo
. . » i t i . i «Il 1. .U j . 1 X ,-A. „ ^ maila kanat munivat 50 prosenttia
pCiltlänitsoi n-ohlalaa lilmlae sitiäis tjaovkaatiasatan . —lä hMe.l lSä.. ^^^^±^..^
Aku Korhonen
Canadan Suomalaisen Järjestön
kiertävä puhuja ja järjestäjä vie-*
railee eri suomalaisasutuksilla Ontarion
Ja Quebecin maaktmnissa seuraavassa
järjestyksessä:
lokakuu
Windsor . i . . . 2 8 p.
St. Catharines . ; . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 0 p.
SUdbur^ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .31 p.
- Marraskuu
Long Lake 1 p.
Wahnapitae . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 p.
Wanup . . . . . . . . . , . . . . . . . . . 4 p.
Whlteflsh ...................*f: 5 p.
Beaver Lake . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 p.
S a u l t s t e . Marie . . : . . . . . . . . . . . 7 p.
Korhonen saapui h i l j a n lähes vuoden
kestäneeltä vierailulta Suomessa,
Joten lnänellä on mielenkiintoista kerrottavaa
sieltä. Samalla hän selostaa
yleistä tilannetta j a Järjestömme
tehtäviä yleensä.
Rabbi esitti "vihan
viikkoa"
Eräs Amerikassa toimiva juutalainen
pappi, rabbi Samuel Prlqe on esittänyt,
että vietettäisiin "vihan vUk-koa".
Hän on nimittäin Springtiel-dlssä
"veljeyden vUkoUa" pitämässään
puhees^ esittänyt, että olisi toimeen-pantSava
Ja vietettävä erikoinen ovihan
viikko". Jonka kuluessa JokalseUa olisi
tilaisuus Ja valta kohdella lähimmäistään
n i i n Ilkeästi kuin suinkin osaa,
Jotta jokainen saisi olemuksestaan
sillä tavalla sUVOtUksi kaikki vihan ja
kaunan siemenet j a voisi sitten loput
vuoden viikoista elää sovussa Ja v e l jeydessä
&hlmmäistensä kanssa.
Ohjelmassa laulua, soittoa, lausuntaa, juhlapuhe ja
yksinäytöksinen hauska näytelmä
MAALAISLIITTOLAINEN''
Esittävät Suomalaisen Järjestön naiset ilman miehiä.
KIRJAPALKINTOJA JAETAAN
Lippuja saatavana etukäteen, maksaen SO^
Kaikki tervetulleita/
Toimeenpanee C S J : n Vancouverin osasta
Mahdollisesti Hitler
päästetään Canadaan
MontreaL — Valtutistomies Max
Bailey, joka cm Yhdistyneen Juutalaisten
järjestön presidentti, viime
viikolla arvosteli St. Latuentin h a l l i tusta
siitä, että se antaa "Canadan
enemmän kuin ennen. iPerinnölll-syystutMJat
ovat myöskin. ristsyttS-xnäUä
saaneet aikaan kanarotuja.
Jotka tuottavat enemmän lihaa t a i k ka
valkoisempaa lihaa j a : samalla t a valla
on katkoja voitu muuttaa^ i h m i s ten
toivomusten mukaisesti. •
. * Antamalla, kanoille erilaisia, väriaineita,
voidaan saada munla^ijoissa
on vihreät, mustat tai puna'iset ?'kel-^
tualset". Itse keltainen väri riippuu
xantofylllstä, luonnon väriaineesta, j o i
ta on Vihantarehussa Ja maississa.
Keltuaiset tulevat tummemmiksi, jos
kanoiUe lyötetään paljon vlhantare-hua
j a vaaleammiksi. Jos ne saavat
paljon xantofyll-pltolsta ruokaa.
Kuorella voi myöskin, kuten t i m -
nettua. olla erilainen väri''ja ollaan
eri mieltä sUtä. mikä väri on kaikkein
parhain.
Tarkat tutkimukset ovat osoittaneet,
että ruskeitten j a valkoisten
mimien välillä ei ole mltää^eroa ra-^
vitsevalsuuden suhteen. s - ' -
Taito arvostella munfa pitämällä
niitä lamppua vasten, oli hyvin t u n nettu
jo Kiinassa enemmän kuin
2.000 vuotta sitten. Kiinalaiset p a n i .
.vat • mimat pltkääri putk3en, joka
suunnattiin < aurinkoa vasten ja- näkivät
silloin jos mtuia oli jo hedelmöittynyt.
Nykyaikaisella ^ koneella
voidaan tutkia lähes 9.000 munaa 8
tunnissa Ja tekniikka edistyy j a t k u vasti.
Nyt koetetaan suunnitella ko-^
neita Joilla välonarTcoJen kammioltten
taikka ultralyhyiden aaltojen a/vulla
voidaan päätellä SäytännöUisesti katsoen
kalkki munah ominaisuudet. >
Maailman vehnäsato
Näyttää siltä, että 'maailman vehnä-sato
V1948 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-10-26-04