Vapaus, October 16, 1948

              m
ImI
ml
•rl
ti-
1
i
i
i
i i
Lauantaina, lokak. 16 p. — Satuiday, Oct. 16
1
€!rgio jtf nialdi Canadlasa.
läbliahed Hov. ^ }017. Anttunlzed
M MeoDd><^^ tlie Pnst
OSQce Ilepaitiii^ Ottawa. Put>-
lUhed tbilce Weekly: Tueadaye.
nuindass fixtd 8atiirdays by Vapaus
EIöi fit W^ sadbmy. Ost, Canada
Telepbozu»: SnslDe» CtfSoe
Editorlaj CKSce 4-420, Mtanser
E.SttlcsL EditorW.fXlUB<l UftUttflr
addre» 16ai: W, godPaay, Ontelo.
Adveitidfiff sates.tQiao epplie^^
Translatlon free of cbaige.
THIAVSBXNNAT:
Canadassa: 1 6.00 6 kk. ^35
3 kk. ÄXX)
YtadyBvanolssa: 1 vk. 7J00 6 klc 9.801
Suomessa: 1 vk. 7.50 0 klL 425
Miljoonat ranskalaisetko vaarassa?
'Ovatko miljoonat ranskalaiset työläiset väärässä ja Moshcr-
* Cqnroy klikki yksinään oikeassa^
' iUnskan vakiintunut, paljon kokenut ja mainehikas yleinen työ-yleissihteeri
Alain le Leapin johdolla viikon alussa
esittää vaatimuksen, että Ranskan hallituksen pitää tukea Neuvos- ^
> tolikM aseistariisumisen ja atomienergian, kon-trqUia'hyväksi.
, Samaan aikaan suurieleinert Mosher-Conroy klikki ajoi Toron-foiaa
C C L : n kahdeksannessa vuosikokouksesi ''yes'Vmiestcnsä
asiallisesti vaatii sodanjulistusta Neuvostoliittoa
i l t a an sekä siihen tähtävää sotaliittoa länsi-Euroopan kanssa, johon
^fldmättä kuuluu länsi-Saksa ja fasistinen Espanja.
On tässä eroa kannanotossa!
^•^^^^ ••^^^^ se onkin, ei kuitenkaan
oleatrtoa CCL: n oikeistojohdon epäonnistumista.
._MosherX:onroy klikki puhui paljon "demokratiasta". Se erotti
: k ä i ^ vuoksi kun viimeksi-
^ insunttuh nnion lehti kertoi totuuden mr. Mosherin antautumisesta
riMtatietyöläisten palkkaneuvottelujen aikana. Kun tämä erottaniis-
CCL:n konventionin'käsiteltäväksi, niin kai-
' VqStt^^ ylisi ainoa puheenvuoro ja sitä vastaan
järjestettiin heti CCL:n johtokunnan edustajan vastaus. Minkään-
Jaista-;keskiistelua ei sallittu asiasta<^^^^^^ edustaja ei saanut
läusiiamitään^tästä ennenjiintemattomasto erottamispäätöksestä.
Victoriassa BC:ssa TLC:n 63. edustajakokouksen käsiteltäväksi
iuli myös eräs erottamispäätös. Erotettuna siellä oli, oikeistolainen
eJ£ "kohimunistivastainen" mr. Hallin johtama unio. Mutta TLC:n
: parjattu johto ja ''kommunistit-'antoivat mr. Hallille ja muilleasiaan
kiintyneille täydellisen puhevapauden. Lähes kuusi tuntia edustaja­kokous,
keskusteli asiasta. Mr. Hallin hajoitustyö tuomittiin päättä-
^ i ^ U , niu^ katsoi, että tämä riitti rangaistukseksi
tällä-^rtaa ja oikeistolainen kommunistisyöjämr. Hall otettiin miltei
yksimielisesti takaisin T L C : n jäsenyyteen.
Eroa on tässäkin kannanotossa!
Tänään lehtemme uutisosastolla julkaistavasta tiedonannosta il­menee,'
että CCL: n kokouksessa tehtiin muitakin "ennätyksiä". CCL:n
sihteerirrahastonhoitaja Conroy paljasti koko "kommunistivastaisen"
salajuonen todellisen tarkoituksen sanoessaan, että CCL ei voi yhdellä
^kädellä taistella työnantajia vastaan ja toisella kommunisteja vastaan.
Siksi on taisteltava ensiksi kommunisteja vastaan, sanoi mr. Conroy.
T^^ että njf. Gonroy ja kumppanit
u ovat- menneet niin pitkälfe, jotta avoimesti liittoutuvat työnantajien
kanssa kaikkia niitä työläisiä vastaan, jotka eivät hyväksy heidän an-taulumisohjelmaansa.
Sähkötyöläisten union johtaja C. S. Jackson oli
tuhannesti oikeassa syyttäessään, että CCL: n johto on luopunut tais­telusta
ja tehnyt rauhan taantumusvoimien kanssa siinä toivossa,^ että
fasismin noustua he saisivat työnrintaman päällysmiehen paikko.'a.
;^ i^^^ klikki unhoifji^a on se^ että heidän hengenheimo-
^ Iäisensä yrittivät samanlaista petosta Saksassa — ja saivat palkak-seet^
samanlaiset keskitysleirit kuin nekin, joita he olivat sormin osoit-
.taea mtistamaalaamassa "pahoiksi työväenjohtajiksi", kuten Mosher-
Conroy klikki nyt tekee täällä",
:''Erikoista pahoinvointia tuntee varmaan jokainen sähkötyöläinen
ja kaivosmies C. H, Millardia CCL:n kokouksessa antamasta lau­sunnosta,
että tästä lähtien hän ryhtyy avoimesta reittaamaan toisten
Unioiden työmailla! Siten hän itse tunnusti, luultuaan ettei enää tar-viti
itiitään peitteitä, syyllistyvänsä kannibalismiin, mistä esimerkiksi
kaivosmiesten ja sähkötyöläisten uniot ovat mr, Millardia syyttäneet!
Mutta rivijäsenistöä tyydyttääkseen Mosher-Conroy klikki jou­tui
tekemään jotakin muutakin kuin vain kommunistivastaista propa­gandaa.
CCL: n kokous hyväksyi päätöslauselman, missä suositel­laan?
että Canadan pitäisi tunnustaa Israelin itsenäisyyden. Ensin he
vaativat sodanjulistusta Neuvostoliittoa vastaan ja linjoittuivat Cana­dan
taantumuksellisten yleisen sota-ohjelman puolelle. Sitten he kir­kuivat
ääneensä käheiksi kommuniste*a vastaan kärkkyessään tämän
maan taantumuksen suosiota. Mutta lopuksi he asettuivat Israelin
kysymyksessä Neuvostoliiton ja kommunistien linjalle, ylistämiään
länsivaltoja ja samalla myös Canadan sodanlietsojia vastaan. Kat­sokoot,
etteivät jpudu tästä kannanotostaan epäamerikkalaisen komi­tean
tutkittavaksi ja tuomittavaksi!
^ Kaiken tämän jälkeen on helppo nähdä, että miljoonaiset rans­kalaiset
työläiset ovat sittenkin oikeassa ja Mosher-Conroy klikki/
auttamattomasti väärässä. Ainoa lohduttava seikka on tieto ja va-'
kaumus siitä, että viimeistä sanaa ci ole vielä sanottu COLrnkään
taholta. CCL:n rivijäsenet nousevat varmasti ja poistavat sen häpeän
pilkun minkä Mosher-Conroy klikki nyt sille aiheutti.
Isännän ääni kuuluu
Lontoosta viime keskiviikkona saapuneen uutistiedon mukaan
Yhdysvallat on heiluttanut taas suurta; ruoskaa "ystävilleen", jotka
vähän aikaa vikuroituaan siiatiin jälleen Wall Streetin linjalle.
, Kysymys on Saksan natsii)orhojen sotatarveteollisuuden elvyt­tämisestä.
Sodan päätyttyä liittolaiset sopivat siitä, että Saksan sota­teollisuus
hävitetään niin, ettei se voi enää kolmäftta maailmansotaa
' 'älo^taa.'
-'TämKn jälkeen on kuitenkin mennyt paljon vettä sillan alitse
kuten sanotaan. Yhdysvallat haluavat mobilisoida Saksan sotateol­lisuuden
imperialistisen ohjelmansa tueksi; Sitä varten on vapautettu
Saksan' sotateollisuuskapitalistcja sotasyyllisyydestä. Sitä varten
' on muokattu maaperää länsi-Euroopan liitolle, muka demokratian puo­lustamisen
nimissä, vaikka tähän sotaliittoon tulisivat muiden lisäksi
, Saksan natsit ja Espanjan Franco! Sitä varten Yhdysvaltain pank­kiiri-
kenraalit haluavat luopua liittolaisten sopimuksesta Saksan aseis- _
tariisumisen suhteen ja ryhtyä rakentamaan Saksan sotateollisuutta.
Englanti ja erikoisesti Ranska ovat tähän asti heikosti vastustel­leet.
Ranska pelkää oikeutetusti Saksan sotilasmahdin elpymistä
omien katkerien kokemustensa perusteella, Mutta Yhdysvaltain hal­lituksella
on suuri ruoska niskottelijoita varten. Yhdysvaltalaisen Eu- ^
roopan elv>'tysohjclman eli Marshallin avun päävalvoja. Euroopan
amerikkalainen talousasiain tsaari Paul Hoffman kävi Ranskan ulko­ministeri
Robert Schumanin puheilla ja katso. Ranskan hallitus
suostui! . ^ , . ,
V^^^ uutistiedossa ei asiaa kerrottukaan yksityis­kohtaisemmin,
niin helppo on kuitenkin nähdä, mitä Hoffman sanoi
Ranskan hallituksen ulkoministerille. Kaiken todennäköisyyden mu­kaan
hän esiintyi hyvinkin maltillisesti ja rauhallisesti, mutta erikoi­sesti
korostaen, että Ranskalla on nyt kaksi mahdollisuutta: Haluaako
se Marshallin apua, vai pitääkö se kiinni kansallisesta turvallisuudesta
Mitä mtmt sanovat
tää
iSSfaJEIittiAA
kotiksessa ämerikiälaisteD tyOldistm
ympärillä vdllifsee todeUineo gesU-jolainen
mSeieniUfl.
Vsltlosibteerl Xitatge C.
un oKJelden ötdcäan tm maoäOstetUi
erikoinen••. "loo pros.' ameAkkalals-ten
joukko" jonka t ^ t a v ^
rata työläisiä Ja beldlux sosiaalisia
yhteyksiään. '. ;
Kielefikääntäjiä, konekirjoittaja
y^. vahditaan -7 Ja myfi» amerikkd-alfiia
lehtimiehiä; ^Barnard :Rubin«
N. y. DaUy Workdr..
WBLL, WELI« HBOm!
inn£a-E8iMEBsm8i
Glintsby/ Bi^tkiUL< .73«vuot^
nairotslssa ollut' mrs^Famiy ÖeiT^
antoi" tänään tytöille ^Jeto onneK
' lista avloelämä^-i^arten:
^Antakaa micheUerine viimeinen
sana. .Muistakaa; etä hän on xniei
Todennäköisesti taftn on <^emmän
oikeassa kotn.te." '
Mrs. Berrldge jA/ltäifea mieiiendl
John ovat molemmat dS-iyitotiaita. r-r
APm uutlstieto, Jokak.,' \h pnä.
• « •
OtTAVATKOHAN
OPIKSI ^
Lonitfo. ^ Llberäallsett kansainvä:
Ilsen Britannian ryhmän presidentti
sir Percy Öarrls sanoi ellen Ulalla 11
maan saoomaiehtien toimfttajlile, et*
tä maalithan kommunismia on vas-tufttcttava
"toisella IHoSoflalla, mikä
on enemmän puoleensa vetävä aate.
Ei ole mitään hyötyä sen solvaami­sesta",
sanoi hän.'
Saapuvilla oli sanomalehtien toi­mittajia
Oanadasta; Kreikasta, Suo^
mesta. Turkista, Öveitslsta, Ranskas­ta
ja Skändinaviftsta; —^ Reuterin UU'
tlstieto tokak. 14 pnä.
ISOISTEN ASIALLA
OMAKSI VAIXINOOKSI
Moskcrvassa oh nyt Lontoon ja
WashingtoHln lähettiläät Ja päid-vastoln.
Sttävftstoin, vakoUuadan Jäl­keen;
CanadanläHfettiläs ei ole enää
Moskovassa eikä Venäjän lähettiläs
Ottawas3a. Yais asiahihoilajat pier
hine henkilötomtlneen ovat lähetys­töissä.
Tämän vuoksi on tarpeellis­ta
tehdä tärkeitä päätöksiä. Asian-holtajain
ja muutamien avustajien
poiskutsuminen ei vaniiastikaeai ai­heuttaisi
nHn vakavia seuraukda jos
Lontoo Ja mstoingtöfn V finitsuisivat
pois lähettiläänpä.- Sahalla sanoen
Canada,on taas parhaassa asemassa
tuen antamiseksi toimenpiteillä, jot­ka
l»mpromiBplvat*^vatavähän^^^^
santiskanta mitä suurvallat eiv«t' vpl
omaksua ilman, etei räjälidys' aiheut*'
taisi pitkäikäisiä Jälkiseurauksia. On
taitava iiliben lopptttdlokseen/ eti»
Canada on epäOentät^ taaA vetämäs­sä
.pähkinUtä pOIs ttalestd^ saurvalto-
Jen hyyäksL Ja kuls^ hyvänsä suos­tuu
toimlmaaft ^ tbisen hyväksi, hän
riskeeraa sen, että joutuu satukissan
asemaan. — Le ^Droit, Otta'Wä.
• • « '
Woodworkers Industrial union
of Canadan itsenälsyysjuiisttis
euDinmtäi, JOkakuuD 3 päivä/ JäS
Sti^isli' Ckdumbian metsityöläisten
Jaistartaan suurena historiallisena
virstantolj^pana, sillä sinä päivänä
katkaisivat suhteensa International
WoodTtrorker8 of American - kanssa Ja- me rakentaneet, julistavat pysäyttä-perustlvat
autonomisen itsenäisen u-niOQii
Woodwbrkers Industrial -Uni­on
oi Canadan.
Tämä ? innoittava Julistus, jonka
järjestyneitten metsätyölälsten edus­tajat
itse hyväksyvät, puhuu Itse puo­lestaan.
Se ei tarvitse lisäselvitystä.
Se ilmaisee suuren union tahtoa
joka talsteU unloÄ -sisälle ."veljen"'
naamioihin peitettyjä työnantajan
asiamiehiä vastaan Ja päättävyyttä
rakentaa uutta Ja vapauttaa: metsä-t^
ölälset näiden häiritsevien ja peil-aättettomlen
ainesten kuristuksesta.
Se on taistelevan unfon; Jolla on
kasvamisen edellytykset, Magna Caita
ja koska se on vapaa hoitaa se /}mat
asiansa Canadan oikeuksien ja vas­tuun
mukaisesti.: ; >
Sukupolvi on mennyt siitä kun pie­ni
ryhmä miehiä kokoontui Vancou­verin
kaupungissa Ja perusti suuren
ämmattiunlon suurine traditioineen, .
He oUvat> puutavaratyölälsiä. He
halusivat rakentaa puutavaratyöläls-ten>
union, jota kontrolloivat kämpillä
Ja sahoUla työskentelevJMi Jäsenet*
He halusivat sille kansainvälistä lei­maa.
Matta samalla he vaativat, että
sen poUtilkkaa ja ohjelmaa kontroUoI
aina Canadan puutavara^öläiset luo^
välisi union viriaiUJ^Mdhi politiildä
on iiOxA hani(a tailbca liajoittaa. -.
Canadan patttav3ra^öläisef,]iitQr>
neenä järjestöön jonka me itse olem-vänsä
tällaisen JiäpeälUsett salasuun-nltelman.
' • '
Me Jullstammer«tä Jos me edelleen
pidätynmie päättävistä toimenpiteis­tä
ha joituastyötä vastaan, niin me em­me
vain saata itseämma uhan alai­seksi,
mutta me autamme ^yiliollisiam-me
saattamaan tappiolle Yhdysval­tain
ptmtavatyölälsveljemme. Joiden
oikeuksia vastaan hyökätään niillä va.
roilla, joita me lähetänmie.'
Me julistamme olevamme päättä­västi
edistysmielisen imionismin ka^
nalla; me'tisdämmeetfä on-olemassa
salainen suimnitehna. kaapatamei^
dän paikallisten lokaalini rahat ja
omaisuudet sekä erolttaa meidän vali­tut
johtajat; ja päättävinä edeUeen
pitää taisteleva unio, joka on saavut­tanut
sellaisia sosiaalisia ja taloudel­lisia
voittoja, me täten päätämme: '
"'Me uskomme <teolllsusttnloni8mlin^
joka perustuu rivijäsenten kontrol­liin.
, Me uskomme työväen veljeyteen ja
xne kannataiBim'^ Ammaftiuniolder
Maailmanliittoa. ^^
Skeidan vakaumuksemme on. että
puutavaratyöläJsten tulee Johtja. hei­dän
omaa tulevaisuuttaan fyönantaja-luokan
ja heidän työväen riveissä ole­vien
asiamlest£'nsä häiritsemättä.^
Me olemme vakuutettuja, että tule­vaisuus
kuuluu työväenluokalle.—
Tästä ssysiÄ )nÄ tänä sunnjmiaina,
lokakuun 3 päivänä 1Ö48, kokoontu-"
nelna Vancouverin kaupunkiin täten
julistamme eroavamme International
V7oodworkers of Amerikasta. Ja,tästä
lähtien me olemme autonominen Ca­nadan
puutävaratyölälsten teollisuus-'
unio, joka .lupaa seurata sitä samaa
edlstysBiiellstä Ja"_inllitanttista tradi­tiota
kuin menneisyydessä Ja lupaam­me
käydä Jatkuvaa taistelua työläis­ten
Ja puutavarätyöläis'en oikeuksien
puolesta..
MaaUman työläisiä ei voida saattaa
tappiolle. . V - l , y
Eteenpäin jafjestymistyösBä Ja voit-to
kaikille Canadan ja Yhdysvaltain
puutavaratyöläjsillc!
Mefsäfyögfleii
teMaa Rifly-maän
unii^tt -
vttttamatta koskaan auktoriteettia tai
autonomiaa työnantajaluokan käsiin
taikka liikkeelle, joka on vierasta työ-lälsiUe.
t Nämä tienraivaajat ^unnlttelivat
Ja rakensivat hyvin.
* British Columblassa oleva nykyi­nen
voimakas unio on tämän suunni­telman
hedelmä. Jonkun ajan kulut­tua
tämä uiiio liittyi kansainväliseen
tmloon. Jonka päämaja on Yhdysval­loissa.
Mutta Canadan työ^äisel^ ra­kensivat
sen yksinään. Se pysyi us­kollisina
traditioille Ja piti kiinni Ca­nadan
jäsenten täysistä oikeuksista
VAHAN AJASSA JSLESSU
. . Hän (Eduard Benes) kuoli
viime perjantaina kommunistien ki-roamahft
. . Päivälehti, toimitus-palstallaan
lokakuun 8 p:nä 1948.
• • •
SAMANLAISIA OVAT
TÄÄLLÄKIN
"Työnantajien yhdistys ei halua
neuvotella rivijäsenten' kanssa." —
Työmiehen uutisotsikko. -
AUTOTYÖLÄISTEN UNIO ON
TOSIAANKIN TAANTUNUT
"Minä olen muuttanut kantani",
Olobe and Mali kertoo uutispalstal­laan
ilakoiden George Burtin sano*
neen CCL:n konventionissa.
YSTÄVISTÄSI SINUT
TUNNETAAN
Kalvoskapitalistien omistama toron-tolainentorylehti
Olobe and Mali sa­noi
Johtavassa toimitusklrjoltukses-saan
viime keskiviikkona mm. seuraa­vaa:
'
"Canac^ian Congress; • of Laborin
kanta 'on virkistävää elinvoimaisuut­ta
sen riveissä: olevia: kommunisteja
kohtaan. Kysymys on International
Union of MIne.MIU andSmelter,Wor-kersin
erottamisesta'. Kaikki ne,
Jotka haluavat edistää unlonlsmin to--
dellisia etuja osoittavat' suosiota mV:
Pat Conroyn, puheelle :.
KUNHAN SE MUISTKTTAISnN
" . . . On muistettava, että länsival­lat
eivät ole vapaat syyllisyydestä
kahden vastakkaisen maailman ole­massaolosta.
Ne esiintyivät Julkeasti
Neuvostoliittoa vastaan YK:n avajais-
IstimnoEsa samaUa kuhi osoittivat
hellämielisyyttä Argentlnan diktatuu­ria
kohtaan. Nyt ne osoittavat merk­kejä
bisneksen teosta Espanjan raa'an
fasistidiktaattorin Ftancon kanssa
vain siksi kun tiän vastiistaa kommu­nismia
. . ." — Toronto Daily Star.
Unio olisi voinut menestyä sellaise;p
edis.ysmielisen politiikan puitteissa.
;tfutta miehet. Joiden aatteet oUvat
vieraita työväenliikkeelle ja Jotka
turvautuivat petoksiin päämääriensä'
saavuttamlsek^, ryhtyivät kaappaa-inaan
Johtavia asemia kansainvälises­sä
uniossa. He olivat yksilöitä, Jotka
tekivät huulipalvelusta demokratialle)
mutta samaUa vihasivat rivijäsenten
konttollla ja ryhtyivät .tekemään »örö-v
tä sitä vastaan. He oliyat yksilöitä,^
Joiden todellinen myötätunto' öli' lä-'
hempänä työnantajia kuha työläisiä,
köäka he olivat poliittisesti sidottuja
tyÖhaötaJalUokkaan, eikä työväen-luokkaau;
Nämä johtajapaikan tavoittelijat
saatuaan kontrollin kansahivälislssä
unioLssa ryhtyivät puutavaratyöläisiä
vastaan heti moniin rikollisiin toimin­toihin,
jotka olivat kaikkein häpeälli-slmpiä
työväenliikkeen historiassa, •
. He masinoivat edustajakokouksessa,
lisäyksen perussääntöihin, jolla este­tään
"kommunistit" jäsenyydestä.
He järjestivät union sisälle mädän
koneiston, joka nimitti sellaiset jär*
Jestäjät, Jotka lupautuivat seuraa­maan
hajoituspolitiikfcaa neuvottele­matta
asiasta palkallisten osastojen
tai piirineuvostojen kanssa.
He käyttivät Canadan jäsenten va­roja
hyökkäykseen jäseniään vastaan.
He jatkuvasti häiritsivät Canadan
lokaalien autonomiaa,^ heittivät her­jauksia
Canadan johtoa vastaan ja te­kivät
julkisen lUton lehti- ja radlo-loordien
kanssa estääkseen ja saat­taakseen
tappiolle Canadan puutava-ratyölälsten
taistelun parempien palk­kojen
ja työsuhteiden puolesta.
He olivat ensimmäisiä kansaInvä->
Ilsen union virkailijoita, jotka kumar­tuivat
suurliikkeiden uhkausten edes­sä
ja allekirjoittivat Taft-Hartleyn
"keltaisen koiran'" sitoumuksen. He
olivat ensimmäisiä käyttämään työn­antajien
unio vastaista asetta yrityk­sessään
ajaa uniosta pois kaikki ne
edistysmieliset jäsenet; joilla oli roh­keutta
suhtautua Talt-Hartley la­kiin.
sellaisella vihalla kuin mitä se
ansaitsee..
Nämä suurliikkeiden työväen luut­nantit
menivät vieläkin pitemmälle
työväenluokan etujen pettämisessä.
He -syleilivät surullisen kuuluisaa
Marshallin suunnitelmaa ja. atomi-pommisodan
lietsojia yhtä kiihkeästi
kuin amerikkalaiset kenraalit. He
yrittivät sitoa puutavaratydläiset uu­den
maailmansodan juggemaUtiin. Ja
he yrittivät saattaa Canadan puuta-varatyölälsten
niskaan Wall Streetin
Imperlallstlmonopolistien politiikan.
Ei sitten Samuel Compersln päivien
ole työväenmiehet niin häikäilemät-tömästl
liittoutuneet työväen viholli­sen
kanssa. Sen Jälkeen kun hs kaap­pasivat
vallan, niin näiden kansain-
Natsien radio soitti kun t2,000
venäläistä sotavankia murhattiin
^ Kirj. Art Shield
Host V(resselin tai. muu natsilaulu
kuului tavallisesti Kommando No, \Q.
eli paikallisen v myrskyjoukkolaisten
päämajan:, huoneista Buchenwaldin
keskitysleirissä, kun frau Use Koch,
leirin komentajan vaimo, meni pal­vit
äiselleratsastusmatkalleen.*
Radio huusi iiiin kovasti, että frau
Koch kuuli sen äänen .vielä noustes­saan
hevosensa selkään keskitysleirin
ratsastushallissa 200 Jaardin päässä
paämajas^.' • :
Radion ääni oli kuolemanlaulua,
12,000 venäläistä sotavanliia ,ammut->
tiin kuoliaaksi yksi • toisensa' perään
Kommando 99:ssä radion äänen es­täessä
laukaukset kuulumasta,^
Nämä miehet ammuttiin sinä aika­na,
jona Hsen mies, Karl Koch oli
Buchenwaldln leirin komentajana.
Karl Koch oli sairas mies ja Use j-^
jonka aikaisempi tuomio muutettiin
äskettäin neljäksi: vuodeksi — oli to-delUnen
lehln päällikkö. Jonka mää­räyksestä
murhat tehtiin, -
'^Mlnä sain varmuuden 12,600 venä­läisen
. sotavangin murhista Solomon
Surowltzlltaj Joka oli yksi kolmesta
amerikkalaisesta syyttäjästä Buchen-waldin
Jutussa.
Surowltz sai Jutun käsittelyn aikana
yksityiskohdat ammuttujen venäläis­ten
sotavankien Jutussa niiltä natsien
myrskyjoukkolaisten murhamlehiltä,
jotka olivat itse tehneet murhat, saa­den
niistä pienen maksun,.
Kommando 99. upseerit olivat otta­neet
käytäntöönsä erään entisen he­vostallin
ja muuttaneet sen "lääketie­teelliseksi
tutkimusasemaksi", mutta
se oli todellisuudessa vankien tappo-keskus.
Jokainen venäläinen sotavanki vie­tiin
taUiin "lääketieteellistä tutkimus­ta"
varten. "Tutkittavalta" otettiin
vaatteet ja jokaisen suu tutkittiin, oli­ko
vangilla kultahampaita, jotka sit­ten
otettiin pois kun uhri oli tapettu;
Kun vangilta oli otettu vaatteet ja
hänen suunsa tutkittu, vietiin hänet
pieneen huoneeseen, jossa radio soitti
korvia huumaavasti.
Nyt sanottiin; että vanki pimnitaan.
Hänet pantiin seisomaan seinää vas­ten
"mitattavaksi". Niin pian kuin
vangin pää kosketti seinää, ampui toi­sessa
huoneessa oleva murhamies tas­kuaseella
vaÄgin päähän seinässä ole­vasta
pienestä raosta. Radion ääni
hukutti laukauksen kaiun. Ruumis
vietiin pois Ja veri huuhdeltiin vesilet­kulla
polslattialta, ettei seuraavauhri
epäilisi mitään. '
Surovvitz sanoi, että' natsien myrs­kyjoukkolaisten,
jotka esiintyivät to­distajina,
tunteettomuus llmeiU hei­dän
tunnustuksissaan. rMlnä tapoto
20", sanoi eräskin. "Mhiä tapoin 13",
sanoi toinen.' Toiset turmustivat ku­kin
tappaneensa eri määrän venäläi­siä
sotavankeja, ampumalla • heitä
pääliän takaapäin. Murhamiehet sa­noivat
tehneensä tätä "työtään" va­paaehtoisesti.
He salvat maksun yli­määräisinä
makkara-, vlsky-, ja tu­pakka-
annoksina. . :
^ "Vankien piti olla turvattuina Gene-van
sopimuksen p3rusteella ja Saksa
oli myöskin yksi tämän sopimuksen
allekirjoittajista.. Mutta se ei merkln-njrt
mitään gestapopäällikölUe enem­pää
kuin Kochllle tai hänen myrsky-joukkolaisille
murhaajilleen.
Kaikesta päättäen se ei merkitse
mitään kenraali Lucius D. Claylle-kaan.
Joka on Yhdysvaltain sotilashal­linnon
päämies; Saksassa. Hän on
alentanut frau Kochin tuomion nel­jäksi
vuodeksi/
' JS^pin, Oot -> JLaUantf ina. tk. ff
p:n3 6aapuimetE|U3rö^isten järjestän
jä kämppä No. 61 :lie selostamaan To-^
rontossa pidetyn union ja yhtiöiden
neuvottelukokouksen päätöksiä Ja sa­malla
hän toi julki ne saavutukset.
Joita unio on saavuttanut kovan
kamppailun kautta työläisten hyväksi
Nämä saavututeet on Jo tuotu aikai­semmin
Julki Vapaudessa.
Lopuksi Jälrjestäjä selosti unioh his­toriikkia
vilm2lsten 16. vuoden ajaltai
kuinka valkeiden blösuhteiden valimes­sa
unio on .joutunut edistämään toi­mintaansa
ja yiidlstynel^ten kapita­listien
raivoisista hyökkäyksistä huo­limatta
se- on saavuttanut huomatta­via
pärannuksfc» fyölälstetf kurjiin
oloihin. Hän eisitti myöskin numeroL.
llses'1 union nykylasn jäsenmäärän,
joka on jo kohtalaisen, koifcea. Mut­ta
kun ottaa huomioon, :kuinka paljon
työläisiä työskentelee union alaisilla
työmailla; niin se ei ole läheskään tyy.
äyttävä kahdestakin eri syystä. En­siksi,
vuniolla tulee olemaan jatku­vasti
jiiöksevlB menoja huomattavasti
ja voidakseen /pysyä elinvoimaisena,
se tarvitsee rahallista tukea, jonka se
saa sisäänklrjoitus- ja kuukausimak­suista,
jos Jäsenmäärä on korkea.
Toiseksi työnantajatjpunnltsevat hy-yin
tarkoin, kuinka paljon heidän työ-iäisissään
on union Jäseniä ja kuinka
paljon n.s. "uskollisia palvelijoita",
jotka'nurkan.takana ovat valmiit pu­humaan
järjestymisen tärkeydestä ja
olosuhteiden parantamisesta, mutta'
Jos tulee ky^mys Julkisesta toimin­nasta,
nlhi silloin he i^syttelevät.vi­susti
sivussa. Jos viimeksimainitut
osoittautuvat raskaammaksi vaa'assa,
niin unio on: voimaton taistelemaan.
, Siksi Jokaisen työläisen pyhä velvol­lisuus
on llttyä ammattialansa unioon.
Kim sitten tuli esille .kysymys, että
kuinka moni on valmis liittymään
unioon, niin ei ollut kuin noin 55
prosenttia, jotka liittyivät. Tässä oli
huomattavana tekijänä hallituksen
uusien siirtolaisten • maahantuonti.
Järjestyneiden työläisten yleinen mie-
Upide on, ettäsellaiset työläiset, jotka
eivät halua liittyä unioon ja ryhtyä
taistelemaan oikeuksiensa puolesta
vaan mieluummin nauttivat toisten
taistelujen tuloksista, niin heidän tu­lisi
Joutua samanlaisiin olosuhteisiin
kuin mitkä vallitsivat slllohx kuin uni-ota
alettiin rakentaa. Silloin var­masti
heidän silmänsä. avautuisivat
Ja-he osaisivat antaa imlolle tmsaltun
tunnustuksen Ja liittyisivät sen Jäse­nyyteen,
oiDtioi
EDUSTAJAKSI HELöDfÄH»
Huomatut ty>,äenUikkeen
ovat Torontossa muödoslaneet
fean entjsen parlamenUnÄ
Oorise Nielsemn lähettäinisd^
dan naisten cdustajaksT^
marrasfe. 25 pnä alkavaan
Hsten Naisten Maailmanliiton
kongTtesUn. Komitea on pannat
keelle keräyslistoja matkaSSnte,,
raamista varten, Jonka lisäksi
kitonostuneiden Järjestöjen odd
labjoiftavan varoja samaan i
tnteeen. Rayhan tnrvaanjiiitt^
naisten tämänpäivän tärkein
ja mts. Nielsen on tunnettu
rauhan puolelta.
Canadan naisten
edustaja tallete­taan
Helsinldin
_5ikuluneen ka
'taas 90 lahjoTiltu
huomattava ma
Stoa tarkoittaa, että
liapaperivaunulasl
aS7.632.45. Kun so
että 95.4 prosenttia
^rjnaa myps on, että
rijakunnytpn Jöker
g haastekampanjassa,
liöä "taitaa nienna yi
ikahnaUa katsoen oli
ipa täplän ennustuk
t,eliä "mikääii ei m(
^iiaisessa sahax^p
^ajisia pukee tämän
Raviin sanoihin:
ahjoitan $2. siis yoii
j jalkaani, josta jo V
Sgaärestä. inutta sii)tä
4 asiassa." •
funpä myös CS J:n Ms
i henkilöä lähettivät
Allekirjoittaneen hartain toivomus
on, että Jättäisimme pois mielistämme
kaikenlaiset harhakäsitteet, ja kUvan
rientäisimme työläisten Järjestöjen «rl-velhin—
A. K.'
— Brasilia on
maa maailmassa.
neljänneksi suurin
Mutta. Neuvostoliiton kansalaiset,
joiden poikia natsit lahtasivat, eivät
unohda. Ranskalaiset eivät Unohda,
eivätkä- myöskään hollantilaiset,
tshekkiläiset tai puolalaiset, eivätkä
ne amerikkalaiset perheet; Joiden jä­seniä
murhattiin Ilse Kochin leirissä.
Eivät myöskään maaihnan juutalai­set
unohda, V
25 päivänä alkavaan Naisten Demol ' , „ „ m « T ? TT
raattisen Maailmanliiton toiäa »AAVO. HURME Ham
kongressiin, Mrs. Nielsen on vais $2 ja kehoittaa kaxkia
hyvin tunnettu taistelijana rauJia! ""P^i^^:»,,;--, » V
ja naisten oikeuksien puolesta, joab QNO JUNNILA Malai
johdosta hänen valitsemistaan jÄds aan Kankaan Beamsvi
tään hyvin onnistuneena, sillä hän a Eino Salon 3udburys1
kongressista palattuaan tUalsuudess \ KUOPPALA vasta
jatkamaan työtään rauhan puolesta ^ Antit Canadassa, ]C
SAM RANTALA vastj
Kaikki edistysmieliset naiset OT* EUy ja Väinö Siivpsei
huolestuneet Wall Streetin sotaai FACK SUUTALA JA ^
valmistautumisen johdosta, varsinH! lasteisiirisa $5 j a haasi
kun :Canadan hallitus on julMsest isamoin,
antautunut Wall Streetin rafaamhti. EILiV JA EINO KOKB
naiden liittolaiseksi ja avustajaksi sai laasteen $3 j a haastaV£
sotasuunnitelmien käytäntöön .saat läen, Kassii Penttilän
•tamlsessa. Siitä syystä on tärkeää im Oskari Viidan karri]
että Canadan naiset korottavat ä- MATTI MÄKI Hearsti
nensä ja toimivat rauhan puolesta, ien ja haastaa Martta j
Komitea kehoittaa kalkkia naia ? ^ n ^ T Ä ^ T n m n ^ ^ ÄT
ja naisten y.m. j-ärjestöjä tukeman S^^^/fJ^JSftl. mrs Nielsenin Helsinkiin laietta. ^eirbellista, A i li
mista ja'm: snna ."^^^lessa P ^ J iniemeri Lac du Boririe
liikkeelle keräyslistoja mrs. Nielseflo u^g^^-.
matkakulujen keräämistä ^^«IIONKI MÄNTYLÄ vas
Kaikki kertyneet varat ja järjestöjä
lahjoituliset on Ichetettavä komitean
sihteerille, osoitteella: • Mrs.. Edia
Ryerson, 528 Palmerston filvd.,-,To-ronto,
Ont,
— Mustetahrat aroista kandista
poistetaan ammoniakilla, jolla tahra-kohtaa
kostutetaan ja sen päälle siro­tellaan
nmsaasti hienoa suolaa, lo­puksi
tahrojen kohtia hangataan sit-ruunapalalla.
PÄIVÄN PAKINA
Ei pidä juosta väliteiden perästä
Ja vaatii Saksan sotateollisuuksien hävittämistä. Ratkaisu ei luon­nollisestikaan
ollut helppo, sillä Ranskan kansa pitää maansa turval-lisuuttakaikkein
tärkeimpänä kysymyksenä, mutta Schuman ja hänen
hallituksensa ratkaisivat asian kuitenkin dollarien hyväksi,
•Näm, vajaan vuorokauden kuluttua siitä, jolloin mr, Hoffman
ja Schuman keskÖstelivat asiasta, Lontoosta ilmoitettiin, että Saksan
sotateollisuuksien aseistariisumisesta luovutaan! Ihmeellinen on vie­läkin
rahan voima! Ihmeitä saadaan toimeksi Marshallin avun hin­nalla!
Mutta vielä ihmeellisempiä ovat ne "avustettavat'Vjotka tätä
"apua" kiittävät!
' Mbnopollkapltalistien propaganda-tykistö
on kohdistettu Neuvostoliittoa
ja uusdemokratian maita vastaan.
Kaikki patterit sylkevät tulta sen
kiihi kerkiävät ja törkeät valheet ovat
- parhaita ammuksia.
Kun monopcäfkapltalistien järeän
tykistön piiput käännettiin "inhaa
itää" kohti,niin samaan suuntaan
kääntyivät myöskin kail&ien työvä­enliikkeen
sisällä olevien pettureldra
tykistö. Ammukset saadaan ^kapita-llstien
erikoisista propagandatotmls-toista
ja erikoisen haluttuja ovat
Neuvostoliittoa, vastaan kohdistettu­jen
"työväenmiesten" kirjoitukset ja
pidieet. •
Tähän taantumuksellisten hyökkä­ykseen
osallistuu hartiavoimin myös-
Wn "luokkataistelulehtl" Industrialis-ti.
Eihän siltä taholta voinut muu­ta
odottaakaan. Muistammehan
kuinka se oli sotien aikana Innostunut
puolustamaan Suomen taantumuksel­lisia
haUituksia, Siitähän^_se saikin
korvauksen, joka kiukutti Päivälehteä
aika lailla.
Sivuuttakaamme Industrialistin-uu­tisosastossa
julkaistut propagandauu-
^tlset Ja monet muut propaganda-ar­tikkelit.
Tyydymme vilkaisemaan
mitä "IVitinen tamperelataen" jorlsee.
El siksi, että nämä Jorinat olisivat kä­sittelemisen
arvoisia lapsellisen leper­telyn
takia, vaan siitä syystä, että
näemme millaista "luokkataisteluleh-tl"
julkaisee. Kun lukee näitä höpi­nöitä
Industrialistin tk. 8 ja 11 päivien
numeroista, niin timtuu kuin lukisi
Göbtielsin puheita. Aiitoa ero on slir
nä. et^tä. kirjoittaja on telcnlllisesti
opettajaansa jälessä. Sisu on kui­tenkin
GÖbbelsln sisu.
Joku nimimerkki "A. O." näyttää
vikuroivan ja siitä syystä "Entlneii
tamperelainen" tarttuu häntä otsa­tukasta
kiinni ja ohjaa häntä taan­tumukselliseen
tälstelurivistöön "In­tiaa
itää" vastaan. Tämä tapahtuu
selittämäUä Neuvostoliiton Ja uus­demokratian
maiden oloja. Kun lu­kee
"Entisen ^ tamperelaisen" jutun,
niin näistä maista saa seuraavanlai­sen
käsityksen, -
VenUjällä on kaikki vapaus tu­kahdutettu,
Työläisfl; eivät saa -pe­rustaa
minkäänlaisia järjestöjä. Kan­salla
ei ole oikeutta julkaista- sanoma-;
lehtiä ei minkäänlaista muutakaan
kirjalllsuut!a, - Puolet ihmisistä ovat
joko vankilassa taikka Siperian kesr
kitysleireissä. Varsinkin jos sattuu
-olemaan . suomalainen, niin seinää
vasten taikka Siperiaan. Vain O. W,
Kuusinen ja pari kolme muuta suoma­laista
on enää elossa Neuvostoliitos­sa,
Todistaakseen tämän hän viit­taa
suurkapitalistien lehdissä julkais-.
tuim jonkim venäläiseneverstin haas­tatteluun.
"Tämk sotaherra", kirjoit-taa-
tamperelainen, "kertoi mm. etta
Venäjällä on tänä päivänä 13 miljoo­naa
orjatöissä," 'Varsin väkevä to­distus,
joten uskokaa pois Industria­listin
lukijat, Valtlokapitallsmi istuu
rasituksena kansan niskassa Ja kerää
rlistovoittoa. Kirjoittaja tosin ei sano
mihin n-litä voittoja käytetään.
Puola, Tshekkoslovakia, Unkari,
Bulgaria, Rumanla, puhumattakaan
itä-Saksasta, ovat Joutuneet saman­laisen
kirouksen alaisiksi.
Suomen vasemmistotyöläiset hän
heittää kalkkein alimpaan kattilaan.
Varsinkin entisen, sisäministeri Ydjö
Leinon koska hän vangitutti muuta­mia
virolaisia fasisteja ja luovutti ne
Neuvostoliittoon. Sisäministerin oU-sl
kaiketi pitänyt silittää heidän päi­tään.
Kas sellaista se oikea "luokka­taisteluoppi"
oij.
Tällä tavalla Industrialistin kir­jeenvaihtaja
heiluttaa Göbbelsin so-ta
tapparaa.
Mllkäll kysymyksessä on Neuvosto­liito
me otamme vapauden uskoa nii­tä
monia työväenlähetystöjä jolta
sleUä on käynyt. ; Äskettäin palasi
Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin CI
Ö":n kntiluvan länslranniikiön satama­työläisten
liiton lähetystö, jonka lau­sunto
Neuvostoliitosta julkaistiin sa­man
liitoh "Dlspatcher"-nlmisessä
ja hoitovarusteineen. Ne takaaTSi
lomanviettäjille tarpeellisen levon ja
virkistyksen.,,"
Näin ei tietysti saisi sanoa. Pitäi­si
kirjoittaa vain orjuudesta ja Sipe­rian
keskitysleireistä.
Industrialistia ei näytä miellyttä­vän
se, että itä-Eurcopan demokraat­tisissa
valloissa, annettiin suurmaas-omlstajien
maista 12 miljoonaft
maattomalle talonpojalle maata. 83-
le emme tietysti voi mitaan että®
olemassa ihmisiä, joita maaorjntt
nälkäpalkat ja demokraattisten
keuksien puuttuminen ei miel&Ä
Kuitenkin näissä maissa ovat
väenjärjestöt ilmiömäisesti kas^«
WHITEHEAD Ham
$5 jä kehoittaa kai
Toronto. — Torontolalstea
enlilkkeen huomattujen nalstea
dostama naisten rauhantoiminnan toK^uttaln, tekemäär
mitea (Women's Committee lor Peao tnHN NIEMELÄ Copi
Action) on päättänyt lähettää eno 'Oig'^Z^^^*-^ ^
sen liittoparlamentm jäsenen, am ^^QTVISTÖ Stevens
Dorise Nielsenin Canadan najste ^^9^1 ^ ^ ^ ^ ^
edustajaksi Helsingissa m.r^ ^ ' % ^ i h i^
Tv,^v oscn Port Arthiirista.
äänenkannattajassa; Slinär sanottiin} ja länsivaltoihin pakene^-at JaaS?f
suurrikjcaat joiden kohtalosta '^s-nen,
•'tamperelainenkin" yU<^^
kyyneleitä. Työtätekevät ihniiseto«.
ole' -koskaan sellaisella: innolla-.ta^
tuiieet työhön käsiksi kuin u u s d^
ratian maissa sodan jälkeen.;^
esimerkki: innostuksesta ja
sesta tietoisuudesta oli «i^^^g
naa Tshekkoslovakian ^
sunnuntaina :ylit>-ötä ja lahjoito^^
väpalkkansa • faisteleville Kiem^l
mm. seuraavaa: .
"Maan koko kansantalous on so­vellutettu
rauhalliseen rakennustyö­hön
väest&i' elintason (kohottamisek­si.
Etukaan koko maassa: ei halua so-,
taa. Usem meitä hävettivät ne val­heet
Ja parJaUksetrjoita Yhdysvaltain
lehdistö Ja radio levittävät Joka päi­vä
Neuvostoliitosta. ..AiPL:n Johtajat
tankkaavat alinomaa, että anunattl-
Ultot Neuvostoliitossa eivät ole vtpal-ta.
Me sanomme, että jos APLissä ja
monissa CIO:n uniois^ olisi edes
kynunenesosa sellaista demokratiaa
kuin on Neuvostoliitossa, silloin gree-nien,
tobmien, hodgesonien ja kaik­kien
muiden .Amerikan työväenlllk-k^
n paroonleh täytyisi etsiä rehel­listä
työtä. Ainoatakaan työläisiä
koskevaa lakia ei hyväksytä ilman
imiojen suostumusta... T
Näin sanoo satamatyöläisten val­tuuskunta,
mutta eihän Induiitrlallsti
sitä painata koska siinä ei ole Hearstln
leimaa. Norjan ammattiylidistyäÄä-hetystö
palasi NeuvostolUtosta viime
syyskuussa ja SAK :n äänenkannatta­ja
"PalkkatyiHäinen" haastatteli sitä.
Norjalaiset, olivat mm. kertoneet seu-
/aavaa:
"Neuvostoliiton ammattiylidistys-liikkeen
lomanvietopaikat Mustan
meren rannikolla ovat todella suuren,
moisia. Ne ovat todellisia hoitolaitok­sia
mitä pätevimpine lääkäxelneen
mokrateUle:
industrlalisti on --nyji
unohtanut myöskin sen, etta TffJ^I
yksi perustajilta. BiU Ha>-woodJ^
duttuaan 'amerikkalaisten ^ ^ ^ \
«elTvalnoamaksi sai turv-a?a*an
vostoliitossa. Kunhan ''^'^^'^\
tiin hänet valtion ^^^^A
toisten suurten vallankumoushen^J
den viereen Kremlin muunen
^^Meitä useta sj-ytetään. että me^\
lustamme Neuvostoliittoa ja « «^
mokratlan maita. Ne « i ^ - ^ ^ j^
puolustajia. Tämin kirjoituk^
koitus ei ole myöskään näiden
puolustaminen, vaan me;dän^ ,
me puohistaminen törkeitä
vastaan.
vää kuin sellaiset työläiset j o f t^
tuvat nionopollkapitallstlenPit^^
dan-uhreiksi ja juosta hotko^j
jos minkälaisen valheen per»^._
Uott '
toverit V..Anttilan ja;
l i r i . ' •
HJALMAR HÄLJ4E £
EMIL TUHKUNEN I
eeseien $5 ja haastaa
iii Siimeksen Windsor
KUSTI JARVIS Wind
olan ja Kassu Hillin ^
"OINIJA ANTTI 14E
a $5 ja haastavat Frar
1». HINTIKKA ottaa >
. Osoite on 2420 Tou
E. R: MATTSON Sylve
-ckvillesta Alta Jack Ii
MRS. E. R. MATTSON
taen riirs. Sandra Ko
lion Benaltosta.
EUS ERKKILÄ Moni
aastaa Oskar Oksasen,
ihtonista Ont. sekä Jae
LEMPI JA EINAR B]
ja Källie Saaren haast«
älän Torontosta, Anni
lijaVili Ojan Greight.
J. LÄHDE St. Catha
teisiin $2, haastaen K(
Kankaan Vinelandista
SAM RANTANEN Ba
^ri$3 ja haastaa Tau
Sandbergin; Mattawast
Qt .samalla suminallä
CSJ:n ; M A T T A W AN
taa kaikki ne naisteni
©A HAKANEN Matt
eenMattawasta. .
SnRI RINNE Mattaw,
taen Eufemia Koivist
een Torontosta, .
ÖNAR KANGAS Mat
»astaäVuho Hakasen,;
asekä Hialmaf Backa
EELIS AALTONEN V{
*n$2 ja toivoo, että ki
«nsa mukaan,
BAUNI L E H T O N E N^
|oPereenia Willie Ha
5^0 RUOHO Vancou
« j a haastaa Esko Ku!
gJaTaimo Kivelän
^ R T EINAR NIEM
*^il Luoman ia Edwi]
p K K I KOSKELA
^nSo ja haastaa Taa
ä Columbia,
fOHN NIEMI VancouT
gstaen Mike Lahtiser
rOiyo BOREN Vahcc
haastaen Antti
W NIKAMA Vanc(
JJ^n, Pekka Sunelli
^^öehnin Vancouverii
MÄKELÄ VJ
J«n $5 ja haastaa Aa
^tJRl MATTILA Va
ja haastaa vanc<