1948-07-20-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m i: ^ ^ ^ ^ pi iiiin' SlSiiliii^ll-' m ms. Mi i i i : ' mu X S J I Ä 'Jiri f; Sivu 4 Tiistaina lit-li.ak 20 p. — Tuebday. July 20 SUOMEN KUULUMISIA 1948. Suomj-Sfura; S O T % K O R V \ r > H r O I K V V I K-SESTA PÄAHTY .SOITMLKSFF.V . ScjtakorvaiLshuoiftnMuk.s^-.sla Nf-tjvas-- . l o l i i U ^ n . j a Suomfin: valtJia..kJiytivi.s.sa i.fuvoiulU2<-sa paa«'nn n .MI paak-.vv-rnyk. sLsia sr,pjrmik,'5(:*n; . . ' HuoJennuk.-:en • maara on vhteen.-.a, 74 miljoonaa knrvausuoliarja. K<moi-den ja l a i f r - . dm to.mjtu/. .a o n Mjpr-t e i t u lahf-.s 50 prosc-n^na.- .<aap<:'!!!.uor,- t e t t . V K i puuta-, , r . .T j' i p u u ' u o ' t Mt on poi.';t.f:ttu kokonaan. ?.f;l!y!fX).S3- ja p a p c r U e o i l 5 . s u u ( l ' ; n tuo-tei.sla jaa joi-. mit('i.i\ak'>) - . ' in « . t h a - nm rra L,>i-vojon Uiinv.tMksissa .ci ,v(-n .sijaan ok h u ( i j ( n n u J " i a Mi'i i . i - n • u o i i j f l. man 1 l p " innuK J5'd'M, '.1 i f - koillammt: on t a f - p T ^ - j u -ijo. ka", tf Mavi -"-u 1 liv «If \, i<i S A L A M \ V SJ r U V A i n V KO M A L M I L LA • . E l l e n T-l(^!.Mn'/in fidurJuiHa raivonnut, tjkonilma aUifrutrj Kiltamaf.-Dannin 3 k i l o n u - t r i n paa.s.sa M a l m i l t a K f i a v a l i o p i i i n varsin kohtalokkaan vaurion .'^a- :laman iskir-ri.sa M a l m i n K.thKolaito.s O v : n .13.000 k v a : n muuntajaan, jo--'a haarautuvat 20.000.volt,in.voimajohdot E.ipoo.s»;-fn, K a u n i a i . s u n . PitajaMmaf.-!!';. • M a l m i l l e . P U K I n m a f l l e . T a p a n i l a a n ja R«'k<>laan- •Yhtecn.-a noin CO-70 t c h - da-slaito.=;ta joutuu. .soi5;omaan u.sf;Ua paivia, fiTlla .sopivaa varamuuntajaa . ci oli.v )a koi-jaamiKcn on l a . s k r Uu vie-, vän aikaa. 3--8; vuorokautta. Noin 20:000 n i a i n i t u l l l a aluoilia a.suvaa. i h - • mi-Sta joutuu rjli-maaii ilman s-.ihKor- Virtaa. ; Suunmnii.sta .sf-i.vnniaan j o i i - luvi.sta tf.'htai.sta mainittakoon Stroinr bf-nnn; tehtaat; P i t a j a n m a v l l a ; j . i T i k k u r i l a n Silkki O v : n tohttiat seka Maanviijply.».konf.'l«!hda.s, M a l m i l l a. IKLANTI JA I T A S l i O M A - LAISLT L r , i n i\T • P o h j o i s - I r l a n n i n vuori.';to.';cuduiTla t a v a t a a n nykviKin nui)ok.y.vttok;iijaa, j o k a ulkomuodoli.aan, hainina>;tyt,la-viusna m a a n n mui.slutlaa n i f i k a l a i s ul • itasuomalai.s(H"n r o l u u n k u u l u v i a c h i i - m i i i . • Trlantilai.silla k a i ' j a m i r ' h i l l a (JM-k i n .SP vakaurmi.';. että kv.sco.st.a on a l - kuporaltaaiv ..f.av.<in i.sima maatiai-s-kai- Jnrotu. V i i k i n k i e n ijodotaan 800- l u v u l l a . lohr^riiarmolaivoi.ssaan kuljettaneen elavaa k.irj:ia Trlanni.sta S k a n - d m u i n n i n i i h ' n 1i j u d c ' i .m Uiv-in tnnhdolli.sem. että tata Vieta,: .sn.s ,mc- •rit.<!e' • T.SK-karj.'immp kani, avanhemmat ovat .i^aapuneet Suomeen. Nvt ovat irlantilai-sot:jii-iivotLelui.s.sa Suomen karja.iTue.slen kan.s.sa .s.iada Itusuomalai.sen karjarodun .yk.siloiia irlanlilal.sen • k a r j a n :: rot.ukehit-vk.sen edi.stiimisek.si takai.sin pain Ii'Iantiin. OLVMPLV.F()i KKi;i:i;.^L^n: p\Af).s\ LAiriLi: OMALLA L A l \ A L L\ Suomen I.ontof»e(Mi lah!evan- olvm.- p i a j o u k k i u (11 iJ i los I m i l k u ' ( i . i om i l - l a l a i v a l l a .suoraan I':ni'latu un. P a i n i j a t ; nvrkkeilutVt j a . pauionno.slajat liihteViit kuitenkin • lentaniaUa. .sen-vuok. si. etta l i i ' i d a n paiiVon.sa ei. paa.sisi m a t k a n aikana Inak.si nousemaan. - '.Suomen So.sialidomokraaitn saaman tiedon- mukaan or. n v t l e i n mm J o p u l l i - sesti pa.itetts etta A u U u u s )Oka \ie ! Suomen joukkueen Ij-jmvjseer.. lähtee - T u r u s t a tiLstaina t.k. 20 p a i v a n a . Me.- : r i m a t k a k & s t a a n o i n nelja vuorokaut- : t a . j o t en joukkue on perillä Lontoossa l a u a n t a i n a 24.7. KLSojen juhlallLset I avajai.set.- pidetään 29.7... joten joukkueella on melkoi-sestl aikaa tuiu.stua olosuhtei-^nn"^ Lontoossa ennenkuin var.sinai.set k i l p a i l u t al/cavat.: .SrOMEN' OLY.MPIAVE.VEET M A T K A L LA .Suomen olympiaveneet Raili-. V i n ha .)a Luckv .Star - ovat lähteneet S/S Ha.mina.s:-;a • E n g l a n t i i n Torqu.ayhin. - K a ! k k : e n olv.mpiapurjehduk.siin o,saa-. ott a v i e n veneiden taytyv . o l l a p e r i lM -Eti{j!anni.s.sa . v i i m e i s t ä ä n . t k . ,2.5 p n a . v(^neid':-n mittausta j a tarka.stu.sta var-t': n.. . -•• , MALVrOTA TULOSTA.SOA .MARATONILLA Ma ra tonijuok.sijam olympiakarsinta yiiok.senni.skalhii vjime .sunnuntaina muodostui- ra.skaalla reitillä ta.soltaan mitä mainioimmaksi. K a i k k i a a n 17 miestä a l i t t i kolme t u n t i a , m i t a ei ole aikai.semmin Suome.s.sa tapahtunut. Juoksun v o i t t i — o d o t m t e n mukaisesti — M i k k o Hietanen kaikkeaan y r i t tämättä. Toiseksi selviytyi Ju.ssi K u - r i k k . ' j l a . vaikka hänen v a l i l l a oli p a h o i n v o i n n i n takia annettava periksi Urpalaiselle. joka säilytti kolmannen; .sijan...- IIITBER POHJOISMAIDEN L E N - TOONAM.MIJNNAN MESTARIKSI — NORJA J O U K K U E K I L P A I L UN VOITTA.IA V i i m e lauantaina ja .sunnuntaina s u o r i t e t t i in Oslo.ssa .Pohjoismaiden viill.set Icntoamirmnnan mestaruus-k l l p a i l u t 200 kiekon k i l p a i l u n a . M i e s kohtaisen niestaruuden voitti suomal a i n e n K o n n i H u b e r . - K i l p a i l u oli erittäin tiukka j a vain o.suman paahan .sijoittui ruotsalainen Palm.stjerna; Huijerin- tuios oli 184 j a Palmstjernan •1K3. Kolmanneksi, s i j o i t t u i norj.alai-iien Ora.svik 180 o.sumalln.. • J o u k k u e m e s t a r u u s jai isäntämaan .saaliiksi 709 o.suma]Ia. Seuraavina olivat Ruotsi j a Tan.ska, k u m m a l l a k in 701 o.sumaa, uusinnan ratkaistua J a r - je.=-;lvk.sen-yllaolevaksi. .. . I)rcw yhtäällä .|a Porter toisaalla Ilaap. — O n t a r i o n - m a a k u n t a h a l l i - tuk.sen suunnittelu- Ja. k e h i t y s m i n i s teri Dana Porter mv s u o r i t t a n u t lop-. puun matkan-sa Hollannissa. ;missa h i i n on ollut tutkimassa mahdollisuuksia h o l l a n t i l a i s t e n f a r m a r i e n s i i r - tvmisek.si Ganadaan. :.suuremma.s.sa mittakaava.ssä. Tutkimustensa tulok- .sena h i i n .sanoi O n t a r i o n voivan, o t t aa Va.slaan t ä n ä vuonna a i n a k i n . 10,000 f a r m a r i a , jos k u l j e t u s . v o i d a a n j ä r j e s tää O n t a r i o n p a a m i n i s t e n Drjpw o n tutr kinut mahdollisuuksia 'brittil.ai.stcn teollisuuslaitosten siirtämiseen Ganadaan. - - Canadan osa.'^>tokauppojen:nvvyn-nit. koho.^ivat viime' kesäkuulla 23 p j o s e n t i l l a viime vuoden vastaavaan kuukauteen veirattuina.- : Tunnetteko tämän laatikon? 7 /(•/ vsti tiiniirlh-, Siina on tusina kimluisia, OBl':Rl-1^ hdksisiilkaisia sa/fa:''tiloja.. . "Puolikuu" CQÖBeRO&Ca Tehtaanmerkkl K i m ostatte viiloja •tiistä teille hvvin tunnetusta laatikosta, voitte-luöttaii siihen, elta j o k a i n e n viila'.on samanlainen, nopeasti terotta\ a, pureva ja luotettava. Ei tarvitse^ v a l i k o i d a , s i l l a j o k a i n e n vnla on, yhtä h v v i i . O b e r c t i n Viilat ovat. h i n t a n s a arvoiset, ne ,tekevät työn i i o p e . i m mm ja p a u m n un Oberfiin •'Featlicr-Ldsrc" viiloja pokasahoja \'arten on nyt saatavana, Kvs\ka.i niit.i kauppiailtanne. SANDVIK CANADIAN LIMITED 426 McGill Street Monlreal 1. P. Q. j South Porcupine ! valmistuu iiit-itojutiiaan j .So^Porcupine. — T a a l l a Etelapaas-j s a : e l e t a an v a i n piene.s.s.ajuhlameno.s.sa j a t k u v a s t i . KuulULsasia järjestömme l a u l u j u h l a s t a .on. a-sukkaitam-me . p a l a i l l u t taKaisin a i v a n n a i h m - a s i i . .silla jot.-iut laulajastamme vierailivat sielia " p ä ä k a l l o n ' pai/.alla aina akaksikin Viikkoa -ja aika oh kuiunut erikoisen hy"/in.. vaikkakin-joiKUt olivat saaneet a i v a n "tarpeek-seen suta tungoksesta, m i k a vallitsee: n y k y i s i n .Toronto.ssa. M i t a a n siella kuulema ei saa jonott a m a t t a . . Jos p y r k i i kadun y l i m in s i m a k i n pitaa a-ina odottaa vuoroaani M o n e t K i n emännistämme mainitsivat, etta tuntuu taas mukavalta kun;paas; -tänne tuttuun ja h i l j a i s e en kotikylään, v a i k k a k i n niita pestäviä vaatteita on k a r t t u n u t silla aikaa, h v v i n runsaasti. K a i k k i juhla>-a ol'eft T . a t f h t m f ft k o l l i n kun toiset jo l a h u v a t toiseen j u h l a a n , silla, t a a l t a meni amakm kak.si- autokuormallista - viei-aita Port A r t h u r i n j u h l a a n , j o s t a tu.skin ennät e t ä än takaisin .siihen menne.s.sa kun tulee lahto suurta inainetta saavut-tanee. seen h i t t o j u h l a a n . .Siihen j u h l a a n taalta tuntuukin olevan menij ö i t ä . Ainoastaan kvytiky.symys teh-. n e e k i u . s a a loppukädessä. Laulukuoroammekin. on pyydetty, laulamaan liittojuhla.s.sa ja yleusena ajatuksena on o l l u t , etta k a i k k i l a u l a jat; jotka -vain k v n n e l le kykenevät,'; koetetaan Eaada'rnalkaan; Koetamme hommata l a u l a j i l l e vapaan k y y d i n k i n, s i l l a eihän heitäkään voi j u u r r velvoittaa . a i n a lähtemään omilla kust a n n u k s i l l a a n , koska muutenkin nois-; sa juhli.s.sa on p i k k u rahanmenoa a i van tarpeeksi. T ä t ä siimalla; pitäen, o n k i n jarjes-. tetty oikein repäisevät tan.ssit, joidf-ii. tulot käytetään laulajien k y y t i k u l u i - h i n . - Tan.ssit- pidetään osastomme h a a l i l l a ensi lauantaina tk. 24 p : n a ." Soito.sta huolehtii paikkakunnallamme kuuluisa h a n u r i n .soittaja Sauli Autio. Arvoi.sa lukija, annapa rahallinen-kannatuksesi - t a l l e hommalle.. Niin tehden voit r i k a s t u t t a a tuota suuren-j u h l a n ohjelmi.stoa avustamalla kuoroa sinne ja iLsekrn voit n a u t t i a tans-, s i n pyorteis.sa.. Onhan .se. viricistavaa jokapnlvai.sen työnteon loma.s.sa. Näenkö sinut siella, arvoi.sa l u k i j a ? - . Erään ystäväni kanssa olin keskus-telu. ssa kaikhsta l a m a n kesän j u h l i s t a ., j a harkitsimme kuinka - väestömme, j o u t u u hajaantumaan monille e n juh-^ I i l l e joka vi.s.sissa maann vahcntaa k a i k i l t a juhlilta joukkokannalusta: V a i k k a k i n jokaisessa juhla.ssamme on. o l l u t v l e l a n a i h i n asti joukkoa, aika runsaasti, niin yhdet suuret juhlat s i t t e n k i n olisivat paremmat.. •. V Tulimme siihen- paatokseen, etta; tasta l a h t i e n j i i t a i s i koettaa jarjestaa v a i n Yksi suurjuhla, jon^a nimeksi ajattelimmo Laulu-, ja L i i t t o j u h l a; ;OtLH.takoon Sille m m paljon aikaa, etta ennätetään .suorittaa :kummatkin vhtaaikaa. Tarkan .suunnittelun mukaisesti ne- v o i t a i s i i n .- vieda • l a p i kolmessa paiva.ssa. lo.ssa vissi a i k a' o m i s t e t t a i s i in urheilulle ja taas; :so-v i t t u aika laululle. Illat voitaisiin kayttaa: tanssien ja juhlakonserttien; viettatmseen. • Samanaikaisesti olisi .siis kahdenlamen nautinto, jotka: e i vät tykkäsi-tanssia, heille olisi ol-yel-" matilai-suus aina valmiina. . E h d o t a n k i n tata tulevan . l i i t t o k o - , kouksen harkittavaksi ..sima uskossani etta se o n n i s t u i s i .— H . , Farmarien Päiväpalst Suomalainen sanomalehtimies tutkimassa kollektiivitilaa Ilel.sinki. ^ .Suomalaisen sanoma-lehiimle. sr.etkikunnan j ä s e n e n Neuvos- •fo!mo:-.sa- Vieraileva. Tyokan.san Sanom a i n t o i m i t t a j a Antero T i m o n e n kertoi kesäkuun 10 p n a Moskovan radion :suomcnkielises.sa lahe.tykses.sa. seuraav i a vaikutelmia kaynni.staan eräässä ukrainalais&s-sa kollektiiv>taloude.ssa: K u n sain V O K S m kutsun saapua pariitsi viikoksi Neuvostoliittoon l u - •tu.stumaan.. .sen. - jälleenrakennustyöhön, esitin .sama.ssa yhteyde.s,sa toivomukseni, etta .sai.sm t i l a i s u u d e n tutustua myöskin maaseudun oloihin. K e r - j i-otaanhan meillä Suomessa m i t a m er i k i l l L s i m p i a juttuja neuvostokan.san i koUekliivitalouksi.sta. Siksr . t u n t ui i tarpeelliselta saada omin s i l m i n nähdä elamaa k o l l e k t i i v i t i l o i n a j a omin k o r v i n kuulla koUektiivitalouden j a - .-enfert kertovan elama.staan. . . SellaKSeen tuhkin tilaisuus kavdes^ sämme K i e v i n lähellä v. 1929 peruste-tu. s.sa kollektiivitaloude.s.sa. Kylän k a i k k i talonpojat kuuluvat k o l J e k t i i v i - talouteen j a n i i n k u i n .sen puheenjohr t a j a m i n u l l e kertoi, he työskentelevät uutterasti koUektiivitalouden toi.ssä. U u t t e r a n työskentelyn osoituksena o v a t k i n ne tulokset, j o i h i n kollektiiVir talouden jäsenet ovat paa.s.seet.: . . P a i t s i viljelvk.sen ja karjatalouden kuntoon saattami.sesta on k o l l e k t i i v i - talouden ja.senten ollut huolehdittava samanaikaisesti myös muiden .sodan aiheuttamien tuhojen korjaamise.sta._ Saksalaiset hävittivät taloudesta. 2 t a l l i a , navetan, s i k a l a n j a p u m p p u l a i toksen. Nyt. ovat k o l l e k t i v i s t i t . r a k e n taneet piunppulaitoksen kuntoon. Sen; t o i m i n t a on varmaa satoi tai paistoi, o l i t u u l i t a i k k a tyven. T u u l i s e l l a .saalia laitos nimittäin kay t u u l e n voimalla, t v v n e l l a taas polttomoottorin avulla^ K o l l e k t i i v i t a l o u d e s s a oli parh.aillaan r a k e n t e i l l a uu.si navetta j a suun. per u n a k e l l a r i . Kasteluverkoston rakent a m i n e n on myös eras s u u n tulevan t o i m i n n a n kysymys. Sen r a t k a i s e m i seen ovat koUektiivitalouden jäsenet Jo ryhtyneet: Rakennustöitä varten v a l t io on antanut talonpojille helppo-korkoista lamaa; j a ; k o l l e k t i i v i t a l o u s 011 antanut ja.senilleen apua asunto-, j en rakentamisessa. Parina edellisenä vuotena on p a i k k a k u n n a l l a . .saatu huono sato,.mutta nyt lainehti- p e l l o il l a vankka: r u i s j a hyvä vehnä.'Kevätv i l j o j a olivat kylmät ilmat aikaisem-- mm vahingoittaneet, mutta saan p a - CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET r.SJ:ri AVaiuipin osaston kvuikau-i.! ki)koukM-t pidct.uin jok.uson kuukauci-n \ innei-^on-a sunnun-t: una klo 1 ip <is.i.s"on haahlla, Sihieoi-in -ivsuiie: Voitto Lehti, \Vanup. Out. es.»:nHcarstin o.sasltm. k i a i k n u s i - kokouksei pidot a a n jokaisen k i i u - . - k a u d e n toii.senri s u n n u n t a i n a klo.. 2 ip C S J i n .Sprucodalcn osaston No. 30. kuukau.^ikokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä, s u n n u n t a i n a kello 2 i p . Johtokunta kokoontuu tuntia a i k a i semmin. C\S J : h Por t Art huri n osast on kuu - kau-^-ikokoukset pidotaan jokaisen , kuukauden ensimmäisena keski.-: v i i k k o n a kello 7 i l K i l l a . 316 B ay • S t . J o h t o k u n n a n kokoukset ovat j o k a i s en ,kuukauden kolmantena . t i i s t a i n a kello:7 i l l a l l a . - - • > CSJ^n Toronton o.<iaslon v•Hrsinai- - .nen kuukausikokous pidetään.jo- • k a i s en kuukauden ensimmäisenä, maanantaina kello 8 i l l a l l a osas- • t o n huoneistolla EJon-haalllla; C S J : n ::Sudbury osaston kokoukset pidetään jokaisen kuukauden e n simmäisenä ...sunnuntaina. ..' P u - . heenjoht a ja Oscar Männistö, s i h - . : t e e n H i i m a Maki.,osoite-Box'345,; Sudbury, O n t a r i o. Pikkulapsia tulee kohdella aina hyvin varovasti Lasten -kasvattami.se.ssa on monta •'niksia' ja monet: vanhemmat l i i u - :levät osaavansa . ka.svattaa nuoria: v o - sojaan oikein. : Monet eivat: v a l i ta toisten neuvoista mitaan. vaan ajattelevat, etta ••kvlla mma ticdair k u i n ka lapsia on kasvatettava". Luonnollisesti kaikki lasten vaiihemmat j j y r k i - vat kasvattamaan lapsiaan oikeiii.- mutta: u.sem jatetaan- ottamatta huo-^ mioon pienia seikkoja, joista, voi a i kaa voittaen, k o i t u a sellaisia probleem o j a , joita on vaikea ratkaista. " Eras,huomattava lapsipsykologi a n taa lasten kasvaiuk.se.ssa. seuraavat n e u v o f 1. Lapsen tulee l o l e l L a -— a l k a a koskaan antako hänen, luulla, etta- ette halua hänen tottelevan; • , ''. , '-.2. A l k a a antako iisein lapselle maa-rayKsia. . mutta pitakaa huoli, etta lapsi suorittaa, antamanne miiaravk- ^et !3. T a r k o i t t a k a a aina. sna mita sanotte. ..Jos käskette lapsen tehdä jot a i n .-ettekä .Sitten välitä- tekeekö"hiin käskynne.- n u i k a a n . t a i ei; oppii lapsi siihen, ettei, hän: .valua käskyistänne. 4. Puakaä*J^aina samat käyttäytymissäännöt voimassa joka.päiva.- Jos olette ankara; toisena - j a - h i a n lempeä toisena päivänä, lapsi -tulee ymmälle j a -hanta on vaikeampi; h a l l i t a . .• -:; 5;^ A I k ä a • menettäkö malttianne.. P a r h a i n keino .lapsen:.saainiseksi;ny-reaksi o n m e n e t t ä ä m a l t t i n s a . r:L;ipsi oppii menettämään myöskin malttin-- sa j a tulee ilkeäksi. ' 6. L a s t a .ei t a r v i t s e .määrätä, vaan-keliQittaa:; tekemään; ..Täten.,saadaan lapsi .vmieluummin tekemään pikku palveluksia. 7; .Karttaka"a lahjomista j a mairit - telemista.;:; L a h j o m i n e n opettaa . l a p selle, etta han: v o i kiristää t e i t a . : M a i. r a n n u t t u a koUektiivitalouden ja.senet odottavat k u i t e n k m . t a n a vuonna h y vää : satoa. ••. Saksalaiset olivat hävittäneet kol- Llektnvualouden k a r j a n , n y t oli naut^r k a r j a a vain -145 paata. -Lypsäviä oli 60, j o t en s u u r i n o..sa oh v a s i k o i t a . K a r j a k a n t a on viela pieni; j a .snna on joukossa vähemmän tuottavia elamia, mutta vasikoiden maarasta j a laadas-t ä kävi selville, etj.a t i l a l l e kehitetaan r o t u k a r j a a . KoUektiivitalouden ja.se-nillä oli omassa yksityisessä kaytos- .sään lehmä, j a maata .25—60 a a r i in vihannestarhaa varten. He viljelevät sillä, perunaa t a i j o t a k i n muuta oman h a r k i n t a n s a mukaan. • J o t t a äiditkin voisivat :o.sallistua työhön, talouteen oh j ä r j e s t e t t y seka lastensiemi etta lastentarha, jo.ssa: huolellisesti v a a l i t t i i n nousevaa polvea. Vähän varttuneempaa nuorisoa varten oli k o u l u , jossa lukukau.sl o l i äskettäin päättynyt. S u u r i m m a t : t a r v i t t a v a t koneet koll e k t i i v i t a l o u s .saa l a i n a k s i , v a l t i o n k o ne- ja traktonasemalta, jolle talous korvaa suoritetun työn sen l a a d u n ja määrän mukaan. Pienemmät koneet, k u t e n n i i t t o - ja haravakoneet ovat koUektiivitalouden omai-suutta. Onpa sillä kaksi combine-konettakin, joilla 4—5 hevosen vetämänä. j a hevosia; vaihtaen voidaan päivässä korjata v i l j a a 5n h e h t a a r i n alueelta; Maatalouden koneellistaminen o n k i n tehnyt mahdolliseksi maatalouden rask a i d e n töiden keventämisen. Se on auttanut myös talonpoikaisten elar-man helpottamisessa. E n n e n k a i k k e a oli t a m a n kolhoosin .samoin kuin Neuvostoliiton muidenk i n kylien talonpoikaisten elämällä k u i t e n k i n ratkaLseva osuus itse j ä r j e s telmällä, jonka vallitessa toinen ei voi ana.staa.toi.sen tvon tuloksia. . .: T u t u s t u m i n e n tahan k o l l e k t i i v i t a - louteen o l i matkamme m i e l e n k i i n t o i s i m p i a tapauksia. Sen perusteella voimme yha selvemmin ymmärtää mmka vuoksi neuvostokansalaiset Ukrainassa tekivät kaikkensa saksalais-' ten. lyömiseksi . äskeises.sa sodassa; Käyntimme osoitti myöskin, etta Neu-" v a s t o l i i t on talonpoikaisto haluaa, l u j i t t a a ystävällisiä suhteita maansa, ja i n e i d a n ' maamme- v a l i l l a . Ja uskoni; etta retkemme osaltaan oli renkaajia tällaisten suhteiden rakentamisen ketjussa. : . . . Villatuotanto on laskenut romahdusmaisesti Ganadan v i l l a t u o n t a i o v. 1947 oli k a i k k i a a n 14.1 m i l j . paunaa: Tama on a l h a i s i n tuotantomäärä kahdekr .santoista vuoden aikana ; ja vastaa v a i n . IG prosenttisesti kotoista vkidu-tiusta. . Maidon ja juuston kulutus lisääntyi Australiassa ja USrssa M a i d o n . k u l u t u s on huomattavasti li-saantynyt sodan edelliseen aikaan v e r r a t e n Austraalia.ssa- • j a Uudessa Seelannissa. -Australiassa k u l u t e t t i in 230 p a i n t i a henkeä k o h t i vuosina-1946- 47 eli 22 prosenttia: enemmän kuin vuosina 1934-38, Uudes.sa Seelannissa käytettiin samana vuonna 305 p a i n t i a eli 39 pro.senttia enemmän kuin vuo.sina 1934—38. Juuston kulutus l i sääntyi myös molemrnLssa maissa, Austrahassa lähes 39 prosentilla ja Uudessa Seelannissa 31 p r o s e n t i l l a . , T o i s e l l a puolen v om kulutus väheni 23 prosentilla Aastraalia.ssa j a lähes 27 prosentilla Uudessa Seelannissa. Tama meijerituote on edelleenkin säännöstelyn alaisena molemmi.ssa mais.sa, j o t t a voidaan lähettää voita B r i t a n n i a a n . : A u s t r a l i a n voiannos on 6. un.ssia henkeä kohti viikossa ja Uuden Seelannin annos 9 unssia. K e r maa voi • o.staa vain l a a k a n n määräyksen avulla. V o m j a kerman kayton saannostelv on voinut vahan l i s a t a - m a i d o n ja j u u s t o n kayttoa. Mutta täystyöllisyys ja perheiden: ostokyvyn lisääntyminen on luonnollisesti suurimpana tekijänä. Kapitalistinen maatalousohjelma havittaa pikkuviljelijan •\Vinnipcg. — Täkäläinen v i i k k o l e h ti — Pree Press AVeekly P r a i r i e Farmer j u l k a i s i : heinäkuun 14 p n numerossaan toiimtuskirjoituksen, mista n ä kyy*, etta k a p i t a l i s t i n e n maatalousohj e l m a . tekee p i k k u f a r m a rm elaman vha vaikeammaksi.: Pienet sortuvat kiliDailuun. kykenemättöminä ja t i l a l le tulee vha enemmän mekanisoitu — 01: o m i s t a j a n viljelemä, vaan p a l k k a - tvovoimalla hoideltava koneellistutet-tu s i i u r f a n n i . . . . M a i n i t u s s a , toinutus-kirjoituk. sessa sanotaan: .. P i k k t i f a r m i t ovat häviämässä l a n - si-Canadassa. . Sensustilastot osoitta- \al taman K a i k k e i n populaarism. f a r m i (kokonsa puolesta^ v. 1936 Saskatche- Nvani.ssa. oli neljannes-seksuunan, eli kuten -sensusviranomaisef sen määrittelevät 100- j a 200 eekkerlnalan rtila. M a i n i t t u n a vuonna': taman kokoisia farmeja oil: 45.944 . j a - vuoteen. 1945 mennessä niiden lukumäärä oh va-. hen;^nvt 29 311 K e s k i k o i s i a : f a r m e j a . , a i n a 479 eek-, k e r i n a l a a n asti v.. 1936 oli 44,296 ja vuonna '1946 n i i t a o l i 39.389. : .: M u t t a : 480 eekkerinalasta suuremmat; f a r m a ovat lukumäärältään jatkuvasti lisääntyneet j a tama lisääntyminen on: s u u r i n sima ryhmässä. niLssa farmien: koko on 960 eekkerinr alaa j a suta suurempi. Naiden k a i kr k e i n suurempien farmien lukumäärä \ 1936 oh 7,938 j a v 1946 mitä oh 11 005 : - V u o n n a 1936 Saskatchewanin - farr: mien: keskikoko^oli ,376-:eekkerinalaa, mutta v. 1946 se o l i 437. Y h d e s s i i M a n i a n suunnan kanssa on tapahtunut suunnattoman, suuri m e - . k a n i s o m n i n lisäys. Farmityöläisten l u k u f a r m a r e i h i n .lomistajiin) verraten on lisääntynyt.:; • O l i ennen- aika, j o l l o i n farmityoläiset muodostivat m i - r i t t e l e m i n e n on heikkouden- osoitus ja w5e on epäkäytännöllinen tapa lapsen: sympatian saamiseksi; Lapsi ; väsyy, p i a n sellaiseen. 8 ; , A n t a k a a lapselle sopiva pikku homma j ö h y v i n nuorena. Täten lapsessa: kehittyy jo ' v e r r a t e n : - a i k a i s in vastuunalaisuuden tunne; mikä tekee hänelle helpommaksi työskentelyn tärkeammissä tehtävissä vanhemmaks i t u l t u a a n , H t a t t o m a n osan väestöstä lansi-Gana-dassa, paitsi e l o n k o r j u u n a i k a n a Farr m a n omisti tai vuokrasi maan ja Viljeli s i t a itse^ perheensä avustamana. Yhdessä mekanisoitumisen kanssa on tapahtunut farmitapaturmien l i sääntyminen. Kesäkuun 30 p n a paat:.! tyneen vuoden a j a l t a l i i t t o h a l l i t u k s en t i l a s t o t o i m i s t o tiedoittaa 37,000 f a r m i - tapaturmaa, jotka ovat aiheuttaneet loukkaantumisia. Mainitussrr raportissa sanotaan, etta tama on s u u r in numero k a i k k i i n muihin teollisuuks i i n verraten. T a m a n päivän suun v i l j a f a r m a ri l a n s i - C a n a d a s s a ja erikoisesti Sas^ katchewanissa muistuttaa enemmän tehdasta k u i n v a n h a n a i k a i s t a farmia; E l ole m i t a a n k a r j a a t a i e l a i m i a . S i e l lä on s u u n konevaja ja korjauspar ja.- . S en palkkapalveluksessa. o n 2 t ä i 3 miestä koko vuoden. He ovat paa-^ asiassa mekanikkoja. Kylvö- ja sadonkorjuun a i k a n a on enemmän työvoimaa. Parmityo o n muodostumassa s p e s i a l i s t in työksi; kuten »kenkien ja vaatteiden teko seka :kaikenlj^in'eh tehdastyö ja . farmityöläisten suunta; kuten : k a l k i s s a muissakin teollisuuksissa, kohdistuu järjestymistä kohti olosuhteittensa j a palkkojensa p a r a ni tamisen hyväksi. - : Jos tama -suunta jatkuu, n i i n sillä on v a r m a s t i tarkea vaikutus sosiaahT seen. j a p o l i i t t i s e en elamaan. : : : Maailman; villatuotanto lisääntynyt V a i k k a Canadan ja Y h d y s v a l t a in v i l l a t u o t a n t o laski taas tänä vuonna, niin m a a i l m a n johtavista villatuo-tantomaistä saapuneet raportit viitt a a v a t s i i h e n e t t ä r e h u - ja l a i d u n s u h - t e e t - o v a t olieet edulliset, mikä tark o i t t a a viUatuontannon lisääntymis-^ tä. . M a a i l m a n villatuotannon vuonna 1948 uskotaan nousevan 3,830 m i l j o o n a a n paunaan; mikä on n o i n 100 m i l joonaa paunaa eli 3 prosenttia suurempi k u i n ; vuoden , 1947 ;Villatuotanto. Ganadan voivarastot yhdeksässä maan - isoimmassa : kaupungissa olivat heinäkuun 9 päivänä 19.324,000 : paunaa, ./verrattuna:. 16.217.000 paunaan edelliseUä-viikolla. Kasvissadon korjaaminen K a s v i s s a d o n korjaaminen ei ole v a i kea tehtävä, mutta h u o l l i s u u i t a . t a r v i taan, jos se mielitään tehdä hyvin. Tama pitaa erikoisesti paikkansa sell a i s t en kasvisten suhteen, jotka saadaan j a t k u v a s t i kesän aikana, selittää Mordenissa, mon. s i j a i t s e v an l i i t t o h a l l i t u k s e n koeaseman edustaja Charles Walkof Normaalisesti herneet j a pavut a n tavat, satonsa pitemmän: ajan.- kulues- .sa. alkaen kesäkuun lopus.sa tai h e i näkuun alussa; Mutta huolimaton poimiminen, m i k a usein tehdään huö. maamatta, v o i . h i d a s t u t t a a tai t y k k ä nään- lopettaa myöhemmän .ka.svun. Nama kasvik.set ovat hauraita ja ne v o i d a a n helposti k a t k a i s t a tai muuten vahingoittaa. -Suositeltava menettelymuoto on se, e t t a pidetään toisella kädellä ; v a n k a s t i kiinni kasvista ja toisella kädellä nypitään terävästi pois palot yksi tai kaksi kerrallaan. - P a l kojen jatkuvaa, kasvua kehitetään t ä - teji.- • . •- S e l l a i s t en lehtikasvisten, k u i n lettu-c e i i , s p i n a c h i n j a c h a r d i n sato korjaa taan useiden, kuukausien-aikana; Y h tenä menetelmänä on se. etta .nama: kasvit k a t k a i s t a a n maan rajasta. T o i nen menetelmä: on- se; etta katkaist a a n lehdet puohtoista tuumaa maan pinnan- yläpuolelta. Viimeksimainitt u menetelmä kasvattaa uuden l e h t i sadon; Kolmantena menetelmänä on se etta nipistetään lehdet pois ka.sin. T a t a menetelmää ,ei suositella; Siltä syystä k u n se rypistää lehdet j a tekee ne poytaan kelpaamattomiksi; Siten v a u r i o i t e t a a n myös j u u r i a a i n a snna m a a n n ; etta ne. lakkaavat kasvamasta Hetkellistä tai talviVarastoimista v a r t e n koottavat kasvit 0^ käsiteltävä erikoisen huolellisesti; Niissä on hentoja j a hauraita--kudoksia mitkä loukkaantuvat helposti. -Ba.<teerit ja muut :pilaantumista. aiheuttavat; a i neet pääsevät, helposti näihin loukk a a n t u n e i s i i n kudoksiin: j a aiheuttavat, kasviksen täydellisen' : pahenemisen; Säilytettäväksi, aiottuja kasviksia ei saa heitellä,; ei r a v i s t e l l a : e i k a pyöritellä paikasta.toiseen.; . - . • .... H u o l e l l i s e n käsittelyn.: a v u l l a : saadaan parhaat tulokset kasvimaasta. . Canadan kanat ovat ahkeroineet .: C a n a d a n . m u n i v a t kanat : m u h i v a t keskimäärin 17.47 munaa :kariäa köliti toukokuussa . j a ' t u o t t i v a t 'mainittuna a i k a n a .yhteensä; 49,171,000 : t u s i n aa munia. . Ne.W: B r u n s w i c k i n : kanat olivat tuotannon; eturintamassa munien keski-m. äarin-18.77 munaa kuukaudes.sa.:Al-bertan kanat pitivät enemmän r o k u lipäiviä: j a munivat keskimäärin 16.95 munaa kuukaudessa, jääden sillä t u loksellaan tuotantolistan alapäähän; ; T o u k o k u u n a i k a n a m y y t i i n haudottavaksi 1,493,500 tusinaa munia. T O R O N T O L A I S E T TANSSIT . T A R M O U S S AI Joka lauantai-iltana Sauna avoinna keskiviikkona, lauantaina ja sunn Hyvä ravintola aina. Eestin urheiluelämä on noussut sods vaurioiden jälkeen kukoistukseen H e l s i n k i . : — Menneinä vuosina oli kanssa ka}'minen Suomen ja Eestin tyolaiaurheiluvaen kesken hyvin v i l kasta.- Urheilun e n a l o i l la t i i n maaotteluja T U L : n j a E e s t in vaen. U r h e i l u l i i t o n v a l i l l a . .Mvo.skin useilla meikäläisillä tvolaisurheiluseu-r o i l l a oli a h k e r a kanssakäyminen vas-taav'ien eestilai.sten .seurojen vahlla.; - • T U L : n : s o . s d e m . j o h t o k a t k a i s i k u i t e n k i n hiton kilpailusuhteet Eestiin s i k s i , etta sikäläiset tyolaisurheiluseu-rat o s a l l i s t u i v a t .samoihin Maskovan ruunvulJi.=f-: sille -iiasiji]-^ lliihln :<;«: rjvr:^ " jarjestet- T l L O K s J i N v K l N ^ x ^ ni 'Stin T^o- < " « - " ' « ' l -f K H H i i J O i r ^ 1 FESTIN ^(<.KI^^0M^Kn,1 l R l I h I L i l L \ M A s S S -.Tulokset' kya v ha l i j a t , pyat u r h e i l u i i l a " l u t u l ö k s i u . r:iS!i«ffij.aui'ui}(|ei 1 valio]u(jK.-:fi;, 'a cMr~.l 5- ovat ko-Q . jj Tulivat; esiin .spartaKiaadeihin kurnine .suomalaiset{ iniehet r-iiin- Hf.iiSo' 'Upp — K a l a a oli Canadassa .varastoissa -(jäädytysvarastqissa).' iheinäkuun 1 pnä yhteensä 34,810,000 paunaa, verrattuna 31,256,0f)0 paunaan .kesäk u u n 1 p n ä . . t y o l a i s u r h e i l i j a t , j o t k a seuroilleen erot e t t i i n T U L : s t a 30-luvulla -silloisen .so.sdem. johdon toimesta. Myöhemmin kyllä oli: ko.sketusta E e s t i n t y o l a i s u r h t i l i j o i h i n / m u t t a sodat k a t k a i s i v a t . t a m a n urheiluko.ske-tuksen. Siksipä on nyt m i e l e n k i i n t o i s t a todeta Eestin tyolaisurheikin pini ;-niaai.!nia«sa;-lukeut5jya; •lyöinäja. iokt,; vuosi siitin sella-••:ic:73-t..isona niaaitaari s a . ;Eui-oopan. mj.staruuderi.vä ^raskaan; s a r j0n .paini ja jpha;. ; k a s . ' Rämojy.KaTiste, mesta-i l i j ä , j o k a .kiipaili myÖs.TUL-' j u h l i l l a j a . vitme vuonna jälleen, lyöneen itsensä lävitse, entista j >o.si.oIiuuii. mestaruuden T; u r h e i l u a huippuja ja 'h?i suk\seeii •usoltii. muita.. - : . K i l j i i i i l u u ; i i n i . i n a ; ,oh, jat''iw=; k:a~;tuniit Ja :k()ske;äi niiiiiiin;" i o l i i t p n vahibihiri.-on. solmi*-i| j a t t a i n . ; oi i '.Ta 1 iiiinäs.?a hiici; , y l e . i s i i r i K - i I i r o H t - i u j a ; E f s t i G r u s i a i.i : 1 rt-iiv.o.s.iotasavaItpja 1 M i h i n :U.s.c-;tnitjipJiiväii-ii!l hii o s a l l i . s n i i ' ii'TVÖ,4:l)i.jr.uita'X« t c n . iiM-.st'ar.iurlK-'iH.!bita-Mi»ij:s Leiiin!'r:kl!.s,t:<'. Kilpailutssa;! t i i n liseiiu.iuiippiiluö^iaattei u i i i e i l u t t i i o k . s . i a . :'!T:tiliiiriajta | tujlakiii.v-ksi.koko'.Neuvost<)i!i i n a i t a v i r i i i ) i » '• ,iii-iieilukcski'^a . ' s u o r i t e t i i a i i hunmäuavia,ki!i , y k s i s t ä ä n ,yIc-isui'llfci!us.^a, j a i k a ' i x t ! 1 ossa.":' uiiiiii.ssa. förij j o i s s a ,-Tiäiii kc-si:u$ili';j-iiri.sa's!i i x u j l a a n . .,;•':•-;;:.'..' •;. • • U r h e r l u k a s y a i u i ei-.yksica r v i s l i r : k i ] p a . i i y h t - i i u i V , lirirjuit ; v a a i i . vit^lii'• .suurt-nipaa:,työ;£ ••kansan ' u i - ] i d ! u n ja iiilcuratfni: E e s t i j i . . .ninm.ntiniseii• ieämi ftiiori5o-o.s{LS'to.is.sa..'-tefidäS'n'TiE -ta t y ö t ä 'iäniiin .tarköitukien s n.-liseksi.Pä.invasioin.kuinEfS l ä .j.iuiri .amiiii'uillisie.hjärj.ti k i a i d e s s a jä--'aviillä-' tehdäär. jolla- 'Vieöllisuviöeu'. - ja-' nas' •ajaria-. ,olijv'fU:''.saadaan harjoi; ehompana. : A N K A R . \ . V T Y Ö T ; ! U R H F J L U - F L . ^ M . A N ' J A L L K E N - K A K E N T A M I S E K S I - Eestin työväenluokan keskuudessa o n a n i a k i i n n i t e t t y suurta huomiota r u u m i i l l i s e n kunnon kehittämiseen la l u k u n n a n h a r j o i t t e l u u n . Sodan jaljet o l i v a t peloittavat E e s t i n nuorison kes-kuudessa. ; M a a n ollessa sak.salai.stenmichitta-mana . n a t s i t jarjestelmallhsesti nälkiinnyttivät nuon.soa j a täten heidän ruumiillinen.kehityksensä ja kuntonsa j a i pahqsti jälkeen normaalisia kehityksestä.- Myöskin u.seat sadat nuoret miehet ja naiset päättivät päivänsä miehittäjien . keskitvsleirei.ssa. j o i h i n - h e i d a t o l i s u l j e t t u . ; Sodan nua-: t v t t v a -ja valtai.san jalleonrakennuk- .sen paa.stessa vauhtiin k i i n n i t e t t i in heti suurta huomiota u r h e i l u n j a r u u - m i i n k u l t t u u n h a r r a s t u s i e n elvyttämiseen kansan keskuudessa. Uudelleen h e r ä t e t t i in henkiin tyolausten vanhat urheiluseurat, uusia p e r u s t e l t i i n . N a i den yhteiseksi keskuselimeksi t u l i v a l t i o n ; komitea, joka muodosti koko maan; urheiluelämän johdon j a . keskuselimen Ripeällä v a u h d i l l a alkoi taas u r h e i luelämä paasta vireille. Perustettu ien sL-urojen jäsenmäärä 1101151. -nopeasii) n u i m i n i i . s i a kulttuuria. entiselleen, j a 011 nyt muutamien vuosien jälkeen iiou.ssut tasolle; j o l l a se ei ennen -sotiakaan ollut. Tahan on vaiKUttanut ennenkaikkea se; e t ta t a s a v a l l a n kaikki: elimet : o l i keskitetty m u k a a n tahan kan.san terveyden j a . h y v i n v o i n n i n k a n n a l t a tärkeään tydhon. Ne laa l a t koulutus- j a h a r - joitu.s.suunnitelmat. jotka s i l l o i n pant i i n kayntiuiv ovat kantaneet hyvaa satoa. .; K o k o Eestin neuvostotasavall a n Jcansa o n ollut mukana työn o n nistumisessa, iiiui suurten teollisuusr l a i t o s t en j a tehtaitten tvolaisei kuin maataloudenkin palveluksessa olevat.:ic.aavutuk-siUaun Heidän : uhraustensa. avulla .on n a m 1 .suosiota nopeasti voitu E e s t i n luioriso: nostaa . Kevääl;lit:-kaui:a;iman jitjs s i i •.niiorten .ki!p.\iluis's.i;-jotii.; j u . t i r i ' . E e s t i n , animatiijärjes; .sbliittö;, oli.'tuiia'!isia .nuora^^^ •tyttöjä.:-'intikan'a kilpailefflasil s i s l i u i n ; T a lliiina^iia: oli. n & i f luissa;vl3.ÖOO;'osaiiottajaä..:, •;: .yoihiaJvJista oh. o l l i i r ^ a: v ö s i t i t a s a va Ilari, voimistelijisäe h e i i i j d k l e i v osaliisiumiiiä^^ ;viiösi 11n i n ', jiicfet tavääi?. t o t a s a v a U o j e n :/y!iitei£eeh;! raati(ib-•.Etrstiläisfct .'voaniiii u r h e i l i j a t : iiva!:':-;Siei!h;:Vi :iarieet-inj2 Traktorien hinnat kohoavat taas N a y t t a a s i l t a . e t t ä . f a r m a r e i l t a "ki.s-kot- aan s i e l u k i n ' : ; jos mielivät ostaa-, itselleen.uuden: t r a k t o r i n . •. : F o r d Motor v h l i o Detroitissa on k o rottanut t r a k t o r i n h i n t a a . $40 j a G e neral Motors: on k o r o t t a n u t j o i d e n k in vara-osien hintoja 5 9 p i o s e n l i l la . F o r d - t r o k i e i i . h i n t d j a 011 myös ko-, Totettu 4-5 p r o s e n t i l l a. Satotoiveet : H a n n u k s e n t i l a s t o t o i m i s t o n tilastoj e n mukaan o l i v a t s a t o i v e e t ke.sakuun 30 pna (vehnä, kaura j a ohraj huomattavasti; epa.suotui.semmat kuin vastaavana aikana viime 'vuonna. -Epäsuotuisat ilmait pi-eenania.akun-nissa ovat vaikuttanee* siihen, ettu keskitaso koko Canadassa; on- viinie vuotista pienempi Kevatvehnatoiveet preenamaakun-nissa ovat paljon .. hijjonommat: n v i k u i n . vnnie vuonna. S a m o i n on myösk i n r e h u v i l j a n laita : .ItaTCanada.ssa taas satotoiveet ovat lupaavammat kuin viime vuonna. :Ontano£s.a talvivehnasato lasketaan 97 pisteellä: isada.sta),-vmikä on kuusi, pistettä parempi kuin - e d e l l i s en vuoden vastaavana aikana. —- EIKO \ \Mr\T KIIPMLb» OLI.«<I l l >m \\ A" ; ; - N y t ; . E i ; s i l i r •urheilii^K^ .noustua.:()li£i • tpivottavaav axiilusiilU(*t;J'Jtka'^ikaiie!C3 vai ma.i-MiUL t\ol.usuin' t , n a.ii.i - ai p-^^"'^' ja':kil!Wilijp|tto!i7aiih^ 'käyriiiihV-'' •T>'öl.äisu»;he?U,ic« :kiii'souivassa',ijl:iisuiJ4efs^to saada: ^.,ki.)y:euista':';Eestin. 12^ .keen-.ia;.:iohT^il:lav3:kaik^n; k e i i i o i i r tä!Miv-;aäan.jär;e;^ -;Sillä;- l.iiuiVV\'siir^!?-':e'^^^;^? teira.asian iarjsstarni|ekä;e: •illäsiä;'..;•^l«li^ii' >;2niT-ei;oie sek^t."teh;y-/-'''^ i f i i i t i i i i i t i t i i i i i i u i i i t i t r U i t i n i i i i i i i i i i i M i i i i i i n i . i u < . n . M M i i i , i > ' ; ' . Kaupi)ias sulki kaup-l pansa liiiitojeii kohoamisen takia Nc« lork - '^T^'^'^"l ;nrminG!v-iiiMka!;!PP'a?--"^--'." j a a < ' . . ^ . e K i O J - " - nan^a 1 .K kaatei-..a e > u-^e-^^ tmseeh h roavs=a nT.:^^- • ::?i5'Äni«nö'/joka-on to&^- :sö^m;;:Siera^&iv_5apv;v^ hävetn i^---''- "^^^ , hotiaa h 11- ^ p^'::;, n t i . ^ t a u u / . : j u n ^ ' ^ ' ' ' THE WORKERS' CO-OP'. . . Edistyksellinen voima pohjois^ . . . Se o n kannatuksenne Lentoteitse Xevv Yorkista Helsinkiin S4.J3.00, jgf^l^i^^ SUOMEEN — T A N S K A A N — NORJA-4N — ^^^1*^^ m Tehki» paikkitiUnkMBDe nyt myöhi>»ii vfUji }» ,7'- B « ä ^ I teen nuksettaji Uppujt, jo« htlailte taoli«* •oknlainn" t - « 3 "^ ..'Tiuamil. PjrTtikii' lihempii' tietojm. .- -..^: :,•• ^;..'••:•;'....:.... • ^"^"^HL Ut tilaämnM kaikenUUim V A K U U T U K S I A Jii!^^^^^---"^'^]^ O. K. J O H N S O N & CO. Vaknntus. «"»«J^tS 51 Gerrard St. W. ( B a y n lähellä. WA. 1403
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 20, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-07-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480720 |
Description
Title | 1948-07-20-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
m
i:
^ ^ ^ ^
pi iiiin'
SlSiiliii^ll-'
m
ms.
Mi
i i i : '
mu
X
S J I Ä 'Jiri f;
Sivu 4 Tiistaina lit-li.ak 20 p. — Tuebday. July 20
SUOMEN KUULUMISIA
1948. Suomj-Sfura;
S O T % K O R V \ r > H r O I K V V I K-SESTA
PÄAHTY .SOITMLKSFF.V
. ScjtakorvaiLshuoiftnMuk.s^-.sla Nf-tjvas--
. l o l i i U ^ n . j a Suomfin: valtJia..kJiytivi.s.sa
i.fuvoiulU2<-sa paa«'nn n .MI paak-.vv-rnyk.
sLsia sr,pjrmik,'5(:*n; . .
' HuoJennuk.-:en • maara on vhteen.-.a,
74 miljoonaa knrvausuoliarja. K |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-07-20-04