Vapaus, November 13, 1948

              5ssa
miehen, joka nd
aa oli saanut ä
i ja voimakkaas
Isena hän asett
Ranskassa harMfaan
safamafyöläiiten i
yleislakkoa
— p a r i s . — Työväen johtajat sanovat
Itaan vastustj .jj^j-^tsevansa yleislakon aloittamista
arvinainen vijs >j^j,^;ian satamissa, j a myöskin 24.
!.-„. ^ . j g kestävän rautatielakon mih-ioSismtta:
y . ; .yr.:
Kabinetti on pitänyt kokouksen ja
en ja rauhallio^
leen ja hä:
sen. että po;
lä enemmän äi ^ - -u • i . - • 4. i
aman. ja lopS 'T'l J ^ telemaan
rupesi nimitt P°-^''"'^^^ tilannetta ennen-ämä-
nlmTtvse kutovasta ensi uikolla. Kabinftin
n siihen sBäli kahden pääpuolueen johtokunnat p i -
ikkaus, rakkauj .tavat neuvottelukokouksia viikon
1 sukuunkin, ni Tsihteessa ja silloin tehtävistä päk-,
n omaiset oliva -löSsista rnppuu kibmetm elämä,
aan äidin. Mu 'Hiilikaivostyola:st-"n lakko jatkuu
noita vanhai ^luudetta viikkoa, mutta haUitus väit-^
tt turhasti tunt jää lakon heikentyvän. nopeaHti.;. Se
:aikkiv teot oi( fjjjioo, että nykyään tuotetaan jo puo-olla
apuna on- j£t normaalimäärästä: kivihiiltä. ,
kykeneviksi el pääministeri Queuills kieltäytyi kes­än.
Kuulin us< i-jjyiiiikona vastaanottamasta union
ranmitä suurlr '^-jgiitajaa Eugena Henarfia,:joka msni'
«^jäministerm. asuntoon vaatimaan,
että sotaväki ja: poUisitpn poistettava
liiilikaivoisista. Honaffin mukana
olleet miehet yrittivät mennä pääini-
•.nisterin asunnon ympärille vedetyn.:
poliisik£tjun lapi, mutta se yritys er
ijim^stunut. --'y: ."-^
:unnioituksella
,n, jota hän pi
l^ertoo Mrjee
ni kuoli minu
lotias. sigaruksi
ja seitsemän
oi kyllin suur*
mme, jonka t - , .
öhemmin. H 18 paata rotukarjaa
ressa, saatoinu fcuoli sähkÖiskusta
Kommunistiseii
kansainväliselle työväenliikkeelle
1 kaikkine huo
hän jrmmkrsi
Jt katsomaa
näimme; mi
loitti häntä,
mekin niin
n voi pakotta
aavalla sivulla
N S , O
:R & Pic
kiinteimistöjäf
Building,
ja, lainoja.
•winchester, Ont. — W. J . Fawcett,
tunnettu Holstein-rotuisten lehmien
kasvattaja ja :kauppias, tapasi tors­taiaamuna
\ 18 paata nayttslykarjas-taan
kuolleena navetassa. -
- Onnettomuus - oli tapahtunut siten,
että vesijohto johti lyhytsulun takia
-eähkövirran mstallisiin pilttuupuo-meihin.
Vahingot nousevat $15,000 ja
eläimet eivät olleet vsAuutuksscsa.
— Golf-virtaa on sanottu /'Euroo­pan
uuniksi", sillä sen vaikutus Euroo­pan
ilmaston lämpömäärään on tun­tuva.
,
I S ' c o . j
URA
cupine L in
ford Street
[JPINE, ONTi
lomalaisille h;
kaansa ruoka
a auki.klo 9 il
istettuja huo
Luttajaln koti.
DrugC
DPPAA —
i \ .; On
)r Radioi
iäkkeitä
irasto lääkkei
HAUTAANTOI^IITTAJAT
Hyvämaineinen palvelus
2746 East Hastings Street
PUHELIN HA. 0015
Vancouver Br. Colnmbia
Marx Ja Enyceb • iDonnebtlvat
Kommontstisessa Maalfestissa fle-rpkbaasti
praletariaaltin hlstorialr
lisen tehtävää kapitaUsminr mon-fcaajana
Ja mideii sosialistisen yh-teiskniman
lOoJana. SeoraaTassa,
SKPn neljäiinessä vinpsOiIrJassa
jolkaistavassa kirjoituksessa foveri
O. W. Kaasinen esittää selTäpiirhil-sestl
Kommnnlstlsen Manifestlii
merkityksen nykyajan fcansatnva-iiselle
työväenliikkteU^.
I
Tutkiessaan yhteiskunnallisen ke­hityksen
lakeja ja liikkeellepanevia
voimia Marx ja Engels salvat selville,
että proletariaatille kuuluu maailman-hlstoriallinen
kutsumus: että siitä bn
tuleva koko työtätekevän ihmiskun­nat
vapauttaja kapitalismin orjuu­desta,
uuden, kommunistisen yhteis­kunnan
luoja. Tämän suurista suu­rimman
edistysaatteen he esittivät-
Kommunistisessa Manifestissa .laaja­na
kommtmistisen puolueen teoreetti­sena
ja käytännöllisenä ohjelmana.
Tässä Manifestissa esitettiin prole­tariaatin
luokkaluonne aivan uudel­ta
kannalta, joka oli jäänyt kokonaan
huomioimatta Saint-Simonilta, Fou-rielta,
Robert Dweni}ta- ynnä muilta
utopististen sosialististen järjestelmäin
keksijöUtä. Utopistit esittivät prole­tariaatin
vain kärsivänä luokkana, jo­ta
kohtaan hekoettivat herättää yleis­ta
sääliä. Kommunistisessa Manifes­tissa
proletariaatti ensi kerran sai
nähdä todellisen luonteensa ja mer­kityksensä
historiassa toimivana luok­kana;
Manifestissa osoitettiin, por­variston
tunnottomasti riistämä luok­ka,
mutta se ei ole avuton, kurja kärsi­jä,
vaan se on taistelijaluokka, vallan­kumouksellinen
luokka.
et täytetääi
Uisesti.
R BAY
'aisten Rääti
korjaustyötä
[12-1891
Windsor,
S.C.A. Urheiluliiton
virkailijoiden osoitteet:
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko -
317 Donlands Ave. Toronto, Ont.
. Puiielin GL. 6215-
Sihteeri: Paavo Vaurio
89 St.; Patrick St. Toronto, Ont.
Rahastonhoitaja: Vilho Heikkilä-;
84 Däy Ave. ; - Toronto, Ont.
Puhelin KE. 3603;: -
Kirjeenvaihto sihteerille.. Huo­mioikaa
sihteerin uusi osoite.
fesa,B
[Icitor. Notar:
LAINEN
MIES
192 Danforth
pe Ave.) Toi
AN
U L LA
tai keiänä ]t
enään Mai»""»
un luikkia liDJo
tkanne järje*)'
mielihjrvin
tolippaja.
Uh
Soittak
' Kirjöittak
lelin WA i l
r •
h, Ohlaric
VAPAASTI K O K E I L UA
V A R T E N
Reumatismin ja fjive!
Reufnatlsmin pakotuksille
Jos ette ole koskaan käyttäneet
ROSSE TABS-lääkettä kiusallisen
nivelreumatismin. hermotulehfluk-sen
ja reumatismin pakotuksiin —
min kokeilkaa sitä jo. TÄNÄÄN
meidän kustannuksella? Sitä ovat
käyttäneet jo tuhannet ihmiset yh
25 vuoden ajan Canadassa ja Y h ­dysvalloissa.
-
VAPAASTI, TÄMÄN LEHDEN
LUKIJOILLE.
Me lähetämme mielihyvällä teille
täysikokoisen paketin suoraan koti­osoitteellanne.
Käyttäkää 25 tab­lettia
vapaasti. Jos ette ole tyyty­väinen
tuloksiin^ niin pj'ydämme
lähettämään käyttämättömän osan
paketista meille takaisin — se ei
maksa teille mitään. Älkää lähet­täkö
rahaa, ainoastaan nimenne ja
osoitteenne:
ROSSE PKODUCTS CO.
Dept. R-5. 2708 FarwcU Ave.,
Chicago 45, 111 XJ.8JL
Lähetetään meidän Canadan kont­torista
tulli vapaasti. .
'"Sen taistelu porvaristoa vastaan",
sanotaan Manifestissa, "alkaa jo sa­malla
kuin sen olemassaolokin.^
"...Teollisuuden, kehittyessä proleta­riaatti
ei ainoastaan lukumäärältään
kasva; se kasaantuu suuriin joukkoi-l}
in, sen voima kasvaa, ja se tulee yhä
enemmän tuntemaan tämän voiman-'
sa."
Kehittäen työväenluokassa sen kas­vavaa
voimantuntoa Manifesti osoit­taa,
että proletariaatin heikkous; on
työläisten hajanaisuudessa ja sen voi-;
ma on yhteenliittymisessä. Proleta­riaatin
järjest3melsyyden kasvua edis­tää
teollisuuden Jatkuva kehitys, jo­ka
"saa työläisten keskinäisestä kil­pailusta
johtuvan hajaantumisen väis­tymään
heidän vallankumouksellisen
yhtymisensä tiieUä"; liopulta luokka­taistelun
kehitys johtaa siihen,- että
porvarillisen yhteiskunnan sisällä käy­tävä
"enemmän tai vähemmän peitet
ty kansalaissota", kuten Kommunis­tinen
Manifesti selittää, "muuttuu
avoimesti vallankumoukseksi,, ja pro­letariaatti
perustaa oman valtansa vä­kivalloin"
kukis^malla porvariston''.
Kommunistisessa Manifestissa ju­listetuilla
suurilla kumouksellisilla
aatteilla on ollut tavattoman nostat­tava
vaikutus kansainväliseen prole­tariaattiin.
Itse elämä on täysin vah­vistanut,
että nämä aatteet ovat oikein
heijastaneet yhteiskunnallisen kehi­tyksen
uusia tarpeita. Kommunisti­nen
Manifesti on vuodesta vuoteen ja
vuosikymmenestä toiseen herättänyt
kaikkien maiden proletaareja tietoi­suuteen
työväenluokan suuresta his­toriallisesta
kutsiunuksesta. Se on oh­jannut
miljoonia työmiehiä ja työläis­naisia
oikealle tielle, leppymättömän
luokkataistelun ja taisteluyhteyden
tielle. Se on opettanut heitä määrä­tietoisesti
pyrkimään vallankiunouk-seen
ja kasvattanut heissä uskoa
luokkansa, joka on määrätty pääse­mään
voittajaksi taistelussa riistäjä-luokkia
vastaan. .
Kun oli kulunut 70 vuotta Kommu­nistisen
ManiSestin Ilmestyttyä, tuli
siinä julistettu aate proletaarisen val­lankumouksen
mahdollisuudesta ja
välttämättömyydestä täydelleen to­teutetuksi
laajassa valtakunnassa, jo­ka
käsitti kuudennen osan koko maa­palloa,
"^'^''^jl'
Nousten päättäväiseen ja rohkesian
taisteluun kommunistisen puolueensa.
Leninin ja Stalinin puolueen johdolla.
Venäjän työväenluokka sai voiton suu-
Kirj. O. IV^^Kuusineii
ressa sosialistisessäV^okiikuuh- vöUah-lnimouks;
ssa, kukisu^apltalismin, pe*
rusti oman valtakiujteäsa. maailihan
ensimmäisen soslaiisjtiseh netivostö-valtionsja
sitten yb^e<KtehsaI° raken­netuksi
sosialistiset'yhtelskunnön se­kä
täydeUeen lopeltetuksi riistäjäluö-kat
Neuvostoliitosta'.". J
Tätä nykyä, jolloto %ktflunut koko-nahien
vuosisata kcoimiunistlsen Ma-
'nifestin llmöst^rttyä;^kuuluu fporva-rilUsista
maista ä ä ^ ä j Jo^ca tyrkytel-len
uskottelevat, e t ^ f a s i a k i r j a l ­la
muka ole enääi ^j^okohtalsta. mer­kitystä,
vaan pelkästään historiallli^en
arvonsa. Ne uskottelljat ovat tyS^
väenliikkeen v i h o i l l a , ' valheellisia Ja
pelkiuimaisia' vihollisia, jotka pelkää^
vät Manifestin elävää vallankumoftk-sellista
kieltä, fie toivoisivat voivansa
piilottaa koko Manifestin Jonnekin
historiallisen arkisljon holveihin. Mut-ta
mahdotonta on pHlottaa mihinkään
niin sytyttävää; tulenpalavaa ainetta^
kuin on tämä proletaarisen vallan­kumouksen
leimuava; soihtu.
Kalkissa maissa jnissä'on vielä säi­lynyt
porvariston väMÄj KomttiuhI6tl-nen
Manifesti nykyäänien' yhä Jatkaa
voimaltaan ehtymätöntä vällanlcu-mouksellistuttavaa^^
väikutustaan ty&-
väkeen Ja työväenliikkeeseen. Tällä
vaikutuksella on riyt-erltjrtseh tärkeä
ajankohtainen merklCyi^ -porvarillisen
demokratian maissa;;^nils6ä työväen-lUke
on oikeistosc&iMlstien petturuu-kuuttuvat
siitä, ettei koko Leon'^la*
min "sosialismi" ole muuta kuin naa*
mlaispuku. Johon häh koettaa: verhof
ta nykyisen' pon^nisen: yhteiskutif
nan, missä ministerlsosialistit suojele*
vat fasististen salaliittoiUJain vapaut­ta,
mutta «työväen tyhtyessä lakko-liikkeeseen
panevat > poIiläivolmatyviH>
den Johdosta kahtltPha!6ftnut ta ifaissä
Tehkää teidän '
joolnmatluista
kotiinne
nautintorikslk
M A T K U S T A K A A
; nykyaikaisella
moottorilaivalla
" B A T O R Y "
. Kööpenhaminan Itaatta.
Nopeat j a sopivat yhteydet Kööpen­haminasta
Helsinkiin, Turkuun ja
kaikkiin paikkoihin Suomessa.
Suuri joulumalkue New Yorkista
Joidukiiuri io^^^p^^^
Juhlatunnelma siltä hetkestä kun astutte laivaan
Tehkää paikkatilauksenne NYT paikallisen
matkatoimiJrtonne kautta tai osoitteella
GDYNIA AMERICAN LINE
609A Drummond Bldg Montreal, Qoe.
porvaristo voi taistellussaan proletari­aattia
vastaan noJö;ta- työväenliikkees­sä
olevaan reformistiseen suojeluskun­taansa.
Onhan selvää, että-poUittinen taiste­lu
. reformisteja, ^oikeistososialisteja
vastaan, niiden paljastaminen impe­rialismin
, kätyreiksi niiden eristä­minen
järjestyneen työväen pääjou­koista
on nykyään Länsl-Euroopan
maissa välttämättöihimpänä ehtona
saadaksemme työvifestön taisteluase­mat:
ja voitontoiveet yhä enemmän
vahvistetuiksi. ' Mutta Juuri tähäti
taisteluun sopii erikoisen arvokkaaksi
aseeksi Marxin ja Sngelsin luoma
Kommunistinen Manifesti, jonka aat­teita
imperialismin/kaudella 'Lenin Ja
Stalin ovat nerokkaösU kehittäneet.Ja
rikastuttaneet. '.*
Johan Kommutiistinen Manifesti
paljasti konservatiivisen ell pörvärilr
Ilsen sosialismin, josta, nykyajan por­varillinen
sosialismi el poliittiselta
pkäluonteeltaan paljoakaan eroa,
Kuinka monet : nykyisten "sosia­lististen"
mhiisterieh "Ja ammattiliike-reformistien
puheet. elävästi mtdstut-tavat
niiden porvatUhsten sosialistien
pyrintöjä, jotka Kmununlstlseh Ma­nifestin
sanojen mukaan ' koettivaft
"saada työväenluokan-suhtautumaan
kielteisesti -kaikkeen vallankiunouk-celliseen
liikkeeseen todistelemalla, et­tä
sille ei voi olla hyötyä mistään po­liittisista
uudistuksista'!. (esim. seUals-ta,
kuin meidän päivinämme on toteu­tettu
kansandemokratian mai^a, — O.
K.), vaan ainoastaan Jonkinlaisista ai­neellisen
elämän nuiutoksista, "Joiden
johdosta pääoman ja palkkatyön vä­linen
suhde ei lainkaan muutu".
Johan tämä Kommimittisessa Mani­festissa
oleva selitys tarjoaa vankan
periaatteellisen pohjan nykyajan so­sialidemokraattisen,;
. labouristlsen Ja
ammatillisen refohliin paljastamiseksi
sekä Länsl-Euroqpan maissa että
Amerikassa.,
Kun Englannin porvariston labou-ristinen
benkivsulija^^ Clement Attlee
puheissaan uskottelee:; aikovanssf por­variston
suostumuksella toteuttaa n ä ­ennäisen
"demokraattisen sosialismin"
järjestelmää, niin hänen uskottelimsa
luhistuu kuin nuc^n^ lävistämänä,
jonka Kommunisttoen Manifesti lau­kaisee
seuraavin sfinoln:
"PorvarisosialistH: tahtovat säilyt­tää
nykyaikaisen (porvarillisen,— O.
K.) yhteiskunnan elinehdot, mutta i l ­man
näistä elinehdoista. välttämättä
johtuvia taisteluja Ja vaaroja... Ke-holttaessaan
proletariaattia toteutta­maan
sille suosittamansa Järjestel­m
ä n , . . . se (porvarillinen sosialismi,
— O, K.) Itse asla^vvaatii proletari­aattia
vain pysymään nykyisessä'yh­teiskunnassa,
mutta> luopumaan viha­mielisestä
kannastaan: 3itä kohtaan."
K i i n taas Ranskan: sosiaUatlen ioh-tomies
tirah
iistepiiwluetfca väittä*^
lopettamaan "penoonaUisen; yapiiu-deh"^
niin Manifesti>ttaa hänet-val­heesta
kiinni osoittamalla, ettei kom­munistinen
puolue, i.vaan porvaristo
"on muuttanut ihmisen persoonallisen
arvon vaihtoarvoksi"; el ainoastaan
työläiset ,vaan myös "lääkärin. Juris­tin,
t>apin. runoilijan Ja tiedemiehen
se on niuuttanut ostettavissaan olevik­si
palkkatyöläisiksi".'.
"Porvarillisessa yhteiskunnassa", —
korostani Manifesti.' — "pääoma on i t ­senäinen
Ja persoonallinen, kun sitä­vastoin
toimiva yksilö on epäitsenäi­nen
Ja persoonatoli/ • ,Ja näiden suh­teiden
hävittämistä porvaristo nimit­tää
persoonallisuuden Ja vapauden h ä ­vittämiseksi.
Ja syystä kyllä. Sillä
kysymys on Juuri pbrVäripiersoonalll-suudeh,
porvarillls^rt Itseilälsyyden ja
porvarillisen vapatidete -lopettamises­ta."
V;^/--:/'^;'v
Leon Blum ei vaan tämänkään j ä l -
Iceen lakkaa saarnaamasta omaa val-hcsosiallsmiaan,
jok^' muka säilyttää
"persoonallisen vapauden". Mutta yhä
laajemmat työläisjoukot Ranskassa
oman fcokemukeeii^ nojalla Jo va-rlseäti!
kuristamaan työläisten pei'80<H
naUlsuutta Ja ^ vapautta. - K u t ä i ' itä-pahtui
viime syksynä Ranskassa.
Oikeistososialistit kaikkialla ustot-televat
maansa porvarillisen valtloval^
lan' olevan Jonlclnlalsen luokkain ylä-'
puolella hallitsevan valtion.- Kpxilmu-nlstlnenManlfestihajoittaa
tämänkin
valheen Julistamalla:
"Nykyaikainen, valtiovalta; on vain
komitea. Joka hoitaa, koko porvariluo-kan
yhteisiä asioita." '
Imperialististen valtio'den nykyisellä
kehitysasteella tämä hallitseva-"koml^
tea". oh, kuten timnettua, kokonaan
mbnopoolipääoman käsissä.
Oikeistososialistit .levittävät yhä vie­läkin
vanhaa harhaluuloa, että yhteis-kmman
muuttaminen sosialistiseksi on
mu^a saavutettavissa sitä tietS, että
he — oikeistososialistit:— saavat vaa­leissa
äänten enemmistön Ja sitten
porvaristo ratihalllsestl alistuu edus­kunnan
sosialistisen enemmistön sUlä-räysvaltaan.'
Tämän petoksen valta-palnoksi
Kommunistinen Manifesti
osoittaa oikean, reaalisen tien iosia-lismin,'
osoittaa, että sosialismiin pääs-täksemme
ön "kukistettava porvaris-den
'tJUQlustamlsea^.Vjuyolla/,Mutta
nim uimusU kub^
Jäyttää Ja pupra. eivät n^ cäaneet ai­kaan
muuia.Iräto tumpaank.rikki
purreiksi. So&o>)ebMBtii maixllals-vastaisen
kirifiUisnucien paijov^esta ei
ole todeiilseea.yhteiisktmtäUeteeseen
Jäänyt Jälkeäkään. Xtee^el&md on
ruhjonut inan(Ua|8uude;i arvostelijain
a r ^ e n U t Ml^ä pitemtnäUe kehitys
oh kulkenut, sitä epemmän-on elämä
ton herravalta", "muutettava proleta­riaatti
vallassaolevaksl luokaksi", Joka
on käyttävä käsiinsä Joutunutta valti­ollista
valtaa ^saadakseen:askel aske­leelta
otetuksi porvaristolta pois kai­ken
pääoman..".
Syvästi halveksien puhuu Kommu­nistinen
Manifesti taantiunukselllslstä
sosialisteista, Jotka pyrkivät "lieven­tämään
luokkataistelua Ja sovittele­maan
va&takohtIa'\ Silloisessa Sak­sassakin,
. missä oli tulo&sa porvcuilli-nen
vallankumous ja missä kommu­nistit
. senvuosl taistelivat yhdessä
porvariston kanssa itsevaltiutta Ja feo­daalisia
maanomistajia vastaan, kat­soivat
Kommunistisen Manifestin te­kijät,
ettei kommunistien pitänyt het­keksikään
lakata "kehittämästä työ­läisissä
mahdollisimman selvää tietoi­suutta
porvariston Ja proletariaatin
välisen vlhollisuussUhteen luonteesta*';
Nykyään vallitsevissa oloissa. Joissa
taantumuksellisen porvariston luokka-valta
on käynyt koko ihmiskunnan
vitsaukseksi aikaansaaden työtäteke­välle
kansalle ennenkuulumattomia
kärsimyksiä Ja sodto kauhuja, kajah­tavat
entistä väkevämmällä voimalla
tCommunlstlsen Manifestin loppulau­seet:
"Vavlskoot vallassolevat' luokat
K;cmmunistlsen V a 11 a n ktunouksen
edessä? Proletaareilla ei ole siinä me­netettävänä
mitään muuta kuin kah­leensa.
Mutta voitettavana heillä o'n
koko maalimaa!"
Tosiaan, vanha "Kommunistisen
puolueen Manifesti" el suinkaan ole
mikään museoeshie. Se on vallanku­mouksellisen
työväenliikkeen säihkyvä
miekka. Oltuaan kansainvälisen pro­letariaatin
aseena Jo täyden vuosisa­dan,
se ei ole vähääkään menettänyt
iskuvoimaansa.
n
Kokonaisen vuosisadan kestänyt
myrskyisä yhteiskunnallinen Ja val­tiollinen
kehitys on luonnollisesti tuo­nut
mukanaan pajon uutta, tärkeää
kokemusta, jota Kommunistinen Ma­nifesti
ei 'vielä voinut kuvastaa eikä
huomioonottaa.
Marx ja Engels Itse moneenkin ker­taan
korostivat, kuinka välttämätön­tä
on ottaa huomioon se uusi kokemus,
mitä historia edelleen kehittyessään
meille antaa. Marxilaisuus, Joka on
läpeensä vallankumouksellista oppia,
vaatii teoriansa lakkaamatonta kehit­tämistä
sen mukaan kuin historialli­set
olot muuttuvat. Marxin Ja Engel­sin
Jälkeen ovathfuurlmmat ajattelijat
ja vallankumousmlehet, Lenin Ja Sta­lin,
kehittäneet marxllalsuudeti oppia
edelleen proletariaatin luokkataiste­lulle
auenneissa uhissa olosuhteissa.
Leninismi on imperialismin Ja prole­taaristen
vallankumousten aikauden
marxilaisuutta, aikakauden. Joka- sa-malia
on sosialismin voiton aika kuu­dennessa
osassa- maapalloa. -
Tämä marxilaisuuden edelleenkehit­täminen
el ole vähiminässäkään mää­rin
horjuttanut Marxin'ja Engelsin te-,
oirian perussisältöä. Päinvastoin, Le­nin
Ja Stalin ovat aina puolustaneet
tämän teorian perussisältöä kaikilta
vastustajain hyökkäyksiltä; he ovat
entistä vankemmin jä syvemmin pe­rustelleet
: sitä, sekä rikastuttaneet
Marxin oppia uudella kokemuksella.
Tämä koskee ennen kaikkea dialekti­sen
Ja JilstorialUsen materialismin op­pia,
Jonka pohjalla. Marx Ja Engels Jo
Kommunistisessa Manifestissa tieteel­lisesti
todistivat porvariston häviön
Ja proletariaatin voiton olevan histo­riallisen
välttämättömyyden, todisti­vat,
»että porvarillisen yhteiskunnan
sijaan oh välttämättä tukva kommu­nistinen
yhteiskunta. ^
Jos Jonkinlaiset Marxin opin vastus­tajat
ovat aikanaan yrittäneet kumota
tätä kaikista yhteiskunnallisen kehi­tyksen
teorioista tieteellisesti pätcvin-t
ä Ja edlstyneintä. Sen kimppuun
hyökkäsivät porvarilliset talousoppi­neet,
katoliset jesuiitat, sosialistiset
revisionistit, Ja sitä väärentelivät kes­kustalaiset
opportunistit marxilaleuu-osolttanuti'
että luokkataistelu porva­rillisessa
ylitelskunnassa köblttyy juu^
ri siihen suuntaan j a sitä päämäärää
kohti, kuin Komrounistiffessä afonifes-tlssa
Jo oli vUtöltettu. . , ,
Näinollen KoiiuDunlBilnen Manifesti
on nykyajan kansabiv^elle proleta­riaatille
mitäarvokkain yaxmuuden-tunnon
lähde. Josta se: voi':anunentaa
itselleen luottamusta asiansa edisty­miseen
Ja menestykseen taistelussa
riisto Järjestelmää vastaan^ Samalla
Kcmmunlsthien Manifesti tarjoaa
meille nyt tilaisuuden sekä .varman pe­rustan
Ja lähtökohdan oikein arviol-daksemme
aikamme tärkeintä elinky­symystä:
arvloidaksenune, missä, mää­rin
objektiivinen hlstorlanlniiku on jo
lisännyt kansainvälisen proletariaatin
voiton.mahdollisuuksia sen taistelussa
luokkaviholllsen kukistamiseksi.
Verratkaamme, vaikkapa kuinkakin
ohimennen, kansainvälisen proletari­aatin
objektiivisten voitonedellytysten
nykyistä kypsyysastetta niihin suh-teelllsesU
kehittymättömiin edellytyk-siin,
mitkä maailmassa ollvat'^olemaEsa
sata vuotta sitten. Jolloin Kommunis­tisen
Manifestin nerokkaat kirjoittajat
jo näkivät kapitalismin'tuhbn olevan
tulossa ja tieteellisesti sen todistivat.
Eikö Jokaista meitä hämmästytä ää­retön
ero, mikä tilanteen kehityksessä
on havaittavissa? . Olihan kapitalis­milla
sata vuotta sitten vielä edes­sään
varsb huomattavat kehltysmah»
;dollisuudet: puolen vuosisadan ajan oli
sen kehitys vielä kulkeva noususuun­taan.
Siis sinä aikakauteda oli ka­pitalismi
vielä suhteellisesti voimis­saan,
huolimatta, auttamattomista rls-tirlldolstaati
Jä tälouispuliätaah. Mutta
nykyaikana on kapitalismilla Jo ta­kanaan
puolön Vuo^läadan pitultteh
kausi. Jonka alkaViaseh kehitys, on
luisunut laskusuuntaan. Nyt se on Jo
kuoleva, mätänevä käpitällstht, Jdkä on
Joutunut yleisen pulansa ptulstukseert.
Kaikki.kapitalismille ominaiset risti­riidat
ovat Jyrkästi kärjistyneet Ja sy­ventyneet.
Pääero on luonnollisesti siinä, että
viime vuosisadalla koko maalima oli
pääoman Vallassa, mutEa nykyaikana,
vuodesta 1917 lähtien maalima on Ja­kaantunut
kahden vastakkaisen Jär­jestelmän,
sosialismin Ja Imperialismin
piiriin. Kolmen viime vuosikymme­nen
aikana ovat Imperialistit telmeet
tttitä suinkin ovat volneät, saadakseen
neuvostovaltion hävitetyksi Ja' estääk-
^ e n sitä vahvlstvunasta. Mutta Neu­vostoliitto
> on sittenkin- vahvistumis­taan
vahvistunut. Siitä on tullut maa­liman
mahtavin suurvalta. Tämä työ­väen
Ja talonpoikain sosialistinen val­takunta
on suurena esikuvana koko
kansainväliselle proletariaatille. Se on
kansojen vapauden Ja demokratian,
niiden turvallisuuden Ja edistyksen
järkkymätön suojavarustus.
Imperialistisesta Järjestelmästä ovat
erkaantuneet myöskin Kansandemo­kratian
maat: Sitäpaitsi kolme vah­vasti
aseistettua fasistien valtakuntaa
tuli mtu-skatuksl toisessa maaliman-sodassa..
Tämä kalkki merldlsee, että
Imperialistinen leiri on heikontumls-taan
helkonttmut, Samaan aikaan
ovat työväenluokan Järjestyneet tals-telukykylset
voimat kasvaneet koko
maalimassa. Ja kapitalistista riistoa
vastaan tuleva proletariaatti el enää
seiso yksinään porvaristoa vastaan: se
on saanut lukuisia liittolaisia talonpol-kaisväcn
ja muiden työtätekeväin
kansankerrosten riveistä. Sillä on suu­rena
liittolaisena myös imperialistien
orjuuttamain slirtomaakansain Ja
riippuvaisten maiden kasvava kansal­linen
vapausliike. Nykyajan proleta­riaatti
voi taistelussaan taantumuksel­lista
porvaristoa vastaan, taistelussaan
kansojen suvereniteetin puolesta, no­jata
laajan demokraattisen, Imperla-lismlnvastalsen
leirin voimiin.
Siis nykymaailmassa on... olemassa
verrattoman suuriksi kasvaneet sosia­lismin
Ja kansanvallan voiton edelly­tykset,
kuten vakuuttavasti on osoitet­tu
tuxuietussa 9 kommunistipuolueen
julkilausumassa.
Nykyajan kansainvälisellä proleta­riaatilla
on sitäpaitsi olemassa se Joh­tava
eturiniamajoukko, Jota vailla sen
voitto oll^l mahdoton. • Tämän eturln-tamajoukön
muodostavat aikamme
kbmmuiiistiset puolueeti' ', •
Jo V Marx ja Engels ahtoivat useita
suuriarvölsia' ohjeita, Jotka koskivat
kommunistien tbimliifäostiutta prole­tariaatin
luokkataistelussa. He kir­joittivat
Kommunistisessa Manifestis­sa:
/,,Vv:
"Kommunistit ovat kaikkien maiden
työväenpuolueissa päättäväisin Ja yhä
pitemmälle eteenpäin ponnistava Osa;
heillä on teoreettisessa suhteessa se
etu proletariaatin muihin joukkoihin
verrattuna, että he-turttcvat työväen­liikkeen
kulun, sen toimintaehdot Ja
sen yleiset tulokset,"
Marxin Ja Engelsin teoksissa nämä
nerokkaat ajatukset kuitenkin Jäivät
kehittämättä. Lenin ja StaUn kehitti­vät
opin puolueesta proletariaatin joh­tavana
Järjestönä. Nykyajan kommu­nistisilla
puolueilla on käytettävissään
voittoisan bolshevikkipuolueen koko
rikas poliittinen Ja organlsaattorlnen
kokemusvarasto. Niillä on käytettä­vissään
suurien voittaja-Johtajaimmc,
Leninin Ja Stalinin kehlttömä todella
tieteellinen oppi siltä, miten työväen­luokan
taistelua on oikein Johdettava.
Mitä puuttuu vielä kapitalifitieco
Steivart Sihith on
puhunut Toronton
sähkötilanteesta
Toronto. — Puhuessaan torstaina
t*. 4 pnä radlossa_Toronton kunnal­lisasioista
sanoi tuleviin kunnallisvaa­leihin
kontrolleerin ehdokkaaksi aset­tunut
Stewart Smith^ että kaupungin
hallinnon olisi vaadittava maakim-nan
lalnlaatijakunta ylimääräl£eei>
Istuntoon vallltseva;i sähkövoima ti­lanteen
Johdosta. "Pitääkö meidän
kodeissamme palata kynttilöiden käyt­tämiseen
samaan aikaan kuin suurella
Bay S l . alueella el ole mitään sähkön
pimennyksiä. Pitääkö Torontosta
muodostua pimeiden kotien kaupunki
samaan aikaan kuin maakunnan säh­köä
myydään Yhdysvaltoihin", kysyi
mr. Smith pormestari McCaUumiUe
kohdistetussa puheessaan. Tähän t i ­lanteeseen
"voidaan ja pitää löytää
ratkaisu, että kaupunkimme el Jou­tuisi
koko talven ajaksi pimeyteen
yön aikana", sanoi hän.
Mr. Smith arvosteli kaupungin hal­lintoa
myöskin toiminnan puutteesta
niiden tuhannen asunnon rakentami­sen
suhteen, Jotka pormestari lupasi
kansalle Viime kesäkuussa ja syytti
kontrollilautakuntaa malto- ja hiili-yhtymien
etujen ajamisesta.: "Kun te
elämöitte sodalla peloitellen, jatkavat
nämä monopoolit Toronton kansalais­ten
ryöväämistä'', heidän ruokapöy­täänsä
Ja kotiensa lämmittämiseen
nähden, sanoi puhuja.
"Canadan puolustuksen tulee alkaa
kotlemme, elintasomme ; Ja lastemme
hyvinvoinnista lähtien. Se on parasta
canadalalsuutta. sillä se perustuu kan­san
etuihin. Jolta minä olen aina puo­lustanut
Ja tulen yhä edelleenkin Jat­kamaan
taistelua niiden puolesta, sa­noi
mr, Smith lopettaessaan puheensa.
Lauantaina, nmrrafek .13 p, ^ Sat:, ircwr.;>JÖ;:'
500 henkeä Lokakuun
vallankumouksen vuosi­juhlassa
^Ottawa. — Sunnuntaina marrask. 7
päivän Iltana oU noin 500 vierasta ke-rääntyjpiyt
Neuvostoliiton täkäläiseen
lähetystöön Lokakuun vallankumouk­sen
31, vuosipäivän johdosta. Lähe­tystö
oli kukilla koristettu ja vierailet
tarjoiltiin vodkaa, kaviaaria ja muita
herkkuja runsaasti kuormitetuilta
pöydiltä. Pääministeri Stalinin kuki.
tettu kuva oU huomattavalla paikalla.
Vaikka viime vuoden Juhlassa oli­kin
noin tuhannen henkeä saapuvilla
oli tämän vuoden juhlatilaisuus yhtä
kiinnostava; Canadan hallituksen val­tiosihteeri
Colin aibson oli Canada-:
laisten viranomaisten joukossa.
maailman «työväenluokalta? Siitä
puuttuu riittävä voimain yhteenliitty­minen.
Marx ja E^igels kirjoittivat Jo Kom-y
munistlsc-äsa Manifestissa proletariaa­tin
"vallankumouksellisen yhteenliit­tymisen
ratkaisevasta merkityksestä"
Myöhemmin Marx ja Engels, ruoskies­saan
porvarillisen vaikutuksen lisään­tymistä
änglanpin työväenliikkeessä,
arvostelivat ankarasti niitä ammatti­liittoja,
Jotka, kuten he sanoivat, »"sie­tävät
johtajinaan miehiä, jotka ovat
porvariston ostamia tai Joille porva­risto
ainakin maksaa". Imperialismin
kaudella, kuten tunnettua, on kaikissa
porvarillisissa maissa saanut laajalti,
jalansijaa työväenliikkeen opportunis­tisten
johtomiesten palvelevaisuus ja
matelevaisuus porvariston edessä.
Minkä varassa imperialistien taan­tumuksellinen
valta nykyään pysyy
pystyssä? Ei pelkän alastoman väki-
Vallan varassa, vaan myös sen dema­gogian
varaEsa, jota impsrialistien re­formistinen
apuväki harjoittaa työ­väenluokan
k'eskuude£sa: Taantumuk­sellinen
valta porvarillisessa maail­massa
pysyy pystyssä työväenliikkeen
hajaannuksen va^as£a. Sen vuoksi on
nyt kalkkien tietoisten työläisten tär­keimpänä
tehtävänä saada tämä ha­jaannus
voitetuksi, saada sosialidemo­kraattiset
petturit paljastetuiksi ja
erlstyiseksl sekä työväenluokan -tol-mlntayhteys
turvatuksi. Paävaarana
työväenluokalle on nykyään omien
voimalnsa aliarviointi ja imperialis­tisen
leirin voiman yliarviointi.
Imperialismi on kapitalismin viimei­nen
aste. Se on lopullisesti tuhoutu­maan
tuomittu kapitalismi. Se riehuu
kuin haavoitettu peto. Se on vielä
vaarallinen, mutta sen agressiivinen
hyökkäily el ole voiman merkki. Taan-tumuksellisimmllla
Imperialisteilla on
vimmattu pyrkimys mielettömiin seik­kailuihin
sekä sisä- että ulkopolitii­kassa.
Mutta tämä sokea raivo Ja
seikkailuvlmma on omiaan vain to­distamaan
imperialismin jo menettä­neen
eisällisen tasapainonpa ja kestä-
\7ytensä, ' Historiallinen kokemus on
osoittanut, että kalkkein agresslivlsln
eli hyökkäysvlmmaisin imperialismi
juuri mielettömällä raivollaan joudut­taa
omaa tuhoaan, .
Venäjällä vuoden 1917 alussa saat­toi
pintapuolisesta katsojasta näyttää,
että tsaarinvalta, joka nojautui mil-joonain
pistinten varaan, oli silloin
voimakkaampi kuin koskaan ennen.
Mutta muutaman viikon päästä se jo
luhistui. Siis kokemus osoittaa, että
hillitön taantumus maailmassa ci ole
voimakas valta, vaan se on ytimiä
myöten mädäntynyt valta, Joka en­nen
pitkää on oleva tuhon oma.
Äitipuoli perheessä . . . -
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
ta hän on meidän äitimme^ miten
elämässä käykin, emmekä koskaan
ajattele häntä pahana. Luulen, e t^
enimmäkseen vieraat ihmiset ovat
epählenoja Ja vihjailevat kaikenlais­ta,
he voivat suorastaan olla ilkeitä
Ja vaikeuttaa elämäämme."
Tttssä kirjeessä Juuri huomautettiin
tehdesta seikasta. Jotka vaikeuttavat
äitipuolen asemaa:^ ymmärtämättömät
vieraat Ja oma isä. Miehen, joka on
valinnut itselleen uuden vaimon ja
lapsilleen uuden äidin, hänen velvolli­suutensa
on suojata tätä vaimoaan Ja
tukea häntä valkeassa tehtävässään.
Hän el saa mukavuussyistä vetäytyä
pois vastuusta, vaan hänen pitää
omalla käytöksellään osoittaa lapsil­leen,
kuinka suuresti hän rakastaa ja
kunnioittaa .vaimoaan .'Hänen rak­kautensa
lapsiin el siltä syystä vähe -
ne, eikä saa vähetä. Isän el pitäisi
sallia että kodissa muodostuu, kaksi
puoluetta, äidin J a lasten. Hänen
tehtävänsä on Juuri selittää lapsil­leen,
miten hyvä äiti heillä on. Ja
hänen pitää myöskin auttaa vaimoaan
tämän valkeassa kasvatustyössä.
. Vaimon el myöskään pitäisi turhaan
sekoittaa miestään suhteeseensa lapsi­puoliinsa.
Onnellisinta Otti jos hän Ja
lapset keskenään selvittävät suhteen­sa
» ja ainoastaan äärimmäisenä kei­nona
on käännyttävä miehen puoleen,
Jonka el pitäisi Joutua sellaiseen luon­nottomaan
valintaan, että hänelle tu­lisi
kysymys, vaimo vai lapset.
Epäilemättä äitipuoltenkin Joukossa
on ikäviä poikkeuksia. Jolloin nuori
nainen el toiseksi vaimoksi mennes­sään
ollenkaan ymmärrä asemaansa
eikä sitä, että hän samalla sna lapsi-puolla.
Jolta hänen tulee hyvyydellä
holvata. Moni päinvastoin esiintyy
niin, että vieroittaa lapset Itsöstään
Ja jopa anastaa heiltä Isänkin siten
tuoden äitipuolen lisäksi isäpuolenkin
poloisille.
Voimakkaimpana apuna äitipuolella
on„ hänen Ja lasten yhteinen rakkaus
Insten Isään, Isommille lapsille voi se­littää
miten suuresti Isä kärsisi sellai­sesta
olotilasta, että kodissa vallitsisi
kireät suhteet lasten j a vanhempien
välillä. Tahtovathan he, äiti ja lap-sr?
t, kuitenkin molemmat Isän onnea,
ja tässä yhteisessä rakkaudessa he
varmimmin löytävät toisensa.
Erikoiseen asemaan joutuu nainen.
Joka tulee avioeron jälkesn lasten ä i ­tipuoleksi.
^ Sillein on lasten vielä
vaikeampaa oikein suhtautua häneen,
Uselmmlnhan lapset kyllä seuraavat
omaa äitiään eron sattuessa, mUtta
monesti Isä haluaa ainakin pojan kas-vattaakseen.
Silloin äitipuolelta vaa­ditaan
aivan erikoista taitoa Ja hie-nontunteisuutta.
Jottei loukkaisi arkaa
lapsen mieltä. Jolta jo jokapäiväinen
isän uuden vaimon näkeminen saattaa
vaatia suurtakin Itsehillintää. Kuinka
välttämätöntä olisikaan,, että avioero­kodeissa
vakavasti otettaisiin huo­mioon
lapsen asoma tällaisc:.sa per­heessä.
.
Äitipuoli tarvitsee häirilntymätöntä
rauhaa koettaessaan valloittaa uudet
lapsensa. Me kalkki, jotka läheltä tai
kauempaa joudumme seuraamaan uu­den
äidin tuloa perheeseen, helpotta­kaamme
hänen tehtäväänsä. Älkääm­me
typerästi ja epähienosti Jo edeltä­käsin
kalvako kuoppaa hänelle, vaan
auttakaamme lapsia ymmärtämään,
että äitipuolen mukana voi pal/on va­loa
Ja onnea tulla heidän yksinäiseen
ja ilottomaan kotiinsa. Joka äidin kuo^.
Icman tai muun onnettomuuden jäl­keen
el oikein kodilta tuntunutkaan.
Osoittakaamme lapsille, että uskolli­suus
äidin muistoa kohtaan el suin­kaan
p a d l heitä vaikeuttamaan uu­den
äidin elämää, vaan ett^ä he juuri
hänessä saavat uuden ystävän, joka
tarkoittaa heidän parastaan. Ja ehkä
kerran syntyy lasten ja äitipuolen
välillä sellainen suhde, että lapsien­kin
mielestä luonnollisin Ja ainoa oi­kea
nimitys heidän rakkaalle äitipuo­lelleen
on äiti.
— Ei ihmisten tietoisuus määrää
heidän olcnLstaan, vaan päinvastoin
heidän yhteiskunnallinen olemisensa
määrää heidän tietoisuutensa.— Karl
Marx.
DR. R. L . DesROSIERS
HAAIMASLAXKÄRI
67 Ckn St. East Sadbury, Ont.
Suomalalben tyttö palvclukso.<!sa
Puhelin 8-8573 Kotlpobelln 8-8529
Begent teatterin vieressä
tulta iniljQQpa
vubtta
Antroijoloogt^Raymopd
Johannesburgista seloä
tain antropoloogieh;kske!it^^'J'
sussa Transvaalissa>'19j^
piöihmisten luurankoj^tt^e "
musteir tuloksiarjaivälf
t.€ljän Jalan pituiset'
joiden uusi tleteeninetinlml.ofl
raloplthecus prometheus; \>kä;
tulta Ja metsästivät ikapbiiazdäp ^.
Näiden eslhlstoriallisienihmisteH^^ ,,
rankojen Jätteitä onMs^i^'.!^^^^^^
vaalin kalkkipitoisista .}cä3mi0tf'49^f
niiden todetaan olevani B^^dkSCttiö^t',^
nan vuoden vanhoja, '^traikka^älä^:,'
c£i-lslcn drvloldaan paihatae(£h gtuuffipi^^^
taan noin satakimta; paunasi c^^in»'^^
kaikesta päättäen olleet\vaiBiii'|l^ic^:':'
käitä koska niiden i4yo^pähi>il}a«9i|f^'^^
cn noin 650 kuutloschöÄeölfcviäMltelV^
yhtd suuri kuin BUcaläl£easa;^'6VJIMt.'(.Jt
ja 8 tuuman pituisen JaayalalsftÄ^feK^V '§
alvotila. Mr. Dart on' : W i Ä f Ä ^
laneista luista, että nämä kä^ptÖi^-:^!^
set tiesivät tulen käytön tsAdäiC-T[&^,^%f
hän mennessä on IhrnisäJt,:t|eap|i^^i;
kaytelleen tulta noin 300,OQO^'^^,0^'>^^,,
paplaaneja siten, että sulkfc^a^^jjsrfatft^?^^
lukuunottamatta, kaikki/- ~ k ä l k ä ^
niiden luolaan. Kun apinat' p«rtrtttjf?j,^ - p
vat luolastaan, nuijivat kaapiÖifiÄj|%>.|^-3;
ne kuoliaiksi luolan'^ Buul]ä.\' Tft]ypat?|?!^~
johtopäätökseen on tultu i^.j^hA^ip^^J
että samoilla paikoilla <m'.lflyd6#>v>-^:
myöskin paplaariien pääkalloja/jööiiti^cit'^^^^
ovat joko päältä tai sivulta rÖhloHttlflk;.^
Kaloiakin. voidaanv::;?.^>J:^^S||l
Kalojakin vcl nenästä v e t ^ - . v f tÄ
cl luulisi. Saadakseen aäville^ ö i ^ ^ . ' / ^
kaloilla lainkaan hajualstlli,''övat.l^"=?p:j
consinln yliopiston profes?*ai;A.;.ifc^'f ;p
Hasler, apulaisenaan T, J»/Wilkl&-4}
tehnyt puoUtolsta vUotta\ kokalta; .j&%f,)1
vetäneet ahkerasti nenästä <lAotiiij5ir'j>
rion pieniä 'mutuja'. Etisin hb ^fiöififi^i^
ttvat tiettyjä kasvinlehtlä. veteöt
antoivat lehtien * tuoksun./'IptJSyjbarJ,^^^!
nesteeseen. Sitten he pol8tlt»t «^'"^^^^
mesta lehdet, Kmt tata;.!iäJttV-^»f-';i^-
laskettiin akvaarioon Ja jBW,ilte«i^i'>i5,i
ruokittUn kaloja, ne opplvai'vilko»il
tietämään, mUloln saisivat ,'t&vli&&dieu'^''x|,1
Erään toisen kasvin Iehdl4t9^V&]ifll^;"^''|i
tetun hajunesteen Jälkee^.i4i)t<^(^'^*^ ^'^
non sijasta annettihi lievä Biihfcflisi^.' ..^^
Kokonaista kaksi, Icutilcautta'^^iip^'^'
ennenkuin kalat öppivät'ittieaftBl^^'v
eron noiden kahden häjuh'ViBIii]^
mutta ne oppivat sen kuiieiJkii?.''N<Ö|-:''^'£^^
kellmpla cppimaan oliv|it ' m l i d u t V l ^ , '"^-^^
valUset kalat sen sijaan oUyät hltäatjTt^j^}'
pla seuraamaan hajun ^ boulD^tUS^^^
Sitä paitsi kalat'hdposti'uobhtt^i;-^^^^^
hcn, mitä olivat oppineet. <tniäe&\<^'?-.|f;
yhä uudestaan opittava saiha JUttit'i
I,'••" l i . , • V.',/v1.<;^li^t;,»;);^lgrgSiS^
— V. 1908 tapahtui M«»sittaSsä''it4j*'' '4
lissra suuri maanjäristys, J«WÄ4 ÖJJp^-,/-|
henksä sai surmansa. MesBlhui kMlf^~' ct^;
punki Ja lukuisia muita lähellä oleviA'A^
kaupunkeja sortui Joko osittain to^fX.r
kokonaan. , 'v'
WISHING WELJI
J U O M I A Vi
Hyvä yksin tai seurassa- -^.^
Tho ' r^i
SUPERIOR BEVERAGE
PUHELIN 4-4313 ;
305 Albinson Si. Sufttnury
SUOMALAINEN SUUTAlU:
Amerikan armelian kun^HtrtlMil
myytävänä pnolella liln^alla >
Mald Shoe Repäl^^
27 LISGAB ST
•:'::-:ifii
/faom/ KA U P P IA A T Haoml::;
Myymme tukuttain kangastarpeita ^ -^-^^ VV;.:;;;»-
Malleja lähetämme pyynnöstä
Samettia ® Satiinia Ö Silkldä © i
Takldkankaiia O Leninkikaiikaiia 0 VtiorlkaakaUa
Laatu kuviollisia pumpuiikankaita* • ' " -
S C i ^ W A 4 l f Z &^^^^^C
l l E l m St. E . Puhelin 8-8651 Sudbvtxf
M
I iiii
i i i i
NASH, AUSTIN JA WILLYS
••: •^::;.-v,AUTOJA----'J^
REO JA WILLYS TROKEJA ry^^y---.^^^^^^^^^^^
LEADER TRAKTOREITA :
JAOCS
435 Lome St.
^..•isiiiiil
mv