1948-11-13-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
5ssa miehen, joka nd aa oli saanut ä i ja voimakkaas Isena hän asett Ranskassa harMfaan safamafyöläiiten i yleislakkoa — p a r i s . — Työväen johtajat sanovat Itaan vastustj .jj^j-^tsevansa yleislakon aloittamista arvinainen vijs >j^j,^;ian satamissa, j a myöskin 24. !.-„. ^ . j g kestävän rautatielakon mih-ioSismtta: y . ; .yr.: Kabinetti on pitänyt kokouksen ja en ja rauhallio^ leen ja hä: sen. että po; lä enemmän äi ^ - -u • i . - • 4. i aman. ja lopS 'T'l J ^ telemaan rupesi nimitt P°-^''"'^^^ tilannetta ennen-ämä- nlmTtvse kutovasta ensi uikolla. Kabinftin n siihen sBäli kahden pääpuolueen johtokunnat p i - ikkaus, rakkauj .tavat neuvottelukokouksia viikon 1 sukuunkin, ni Tsihteessa ja silloin tehtävistä päk-, n omaiset oliva -löSsista rnppuu kibmetm elämä, aan äidin. Mu 'Hiilikaivostyola:st-"n lakko jatkuu noita vanhai ^luudetta viikkoa, mutta haUitus väit-^ tt turhasti tunt jää lakon heikentyvän. nopeaHti.;. Se :aikkiv teot oi( fjjjioo, että nykyään tuotetaan jo puo-olla apuna on- j£t normaalimäärästä: kivihiiltä. , kykeneviksi el pääministeri Queuills kieltäytyi kesän. Kuulin us< i-jjyiiiikona vastaanottamasta union ranmitä suurlr '^-jgiitajaa Eugena Henarfia,:joka msni' «^jäministerm. asuntoon vaatimaan, että sotaväki ja: poUisitpn poistettava liiilikaivoisista. Honaffin mukana olleet miehet yrittivät mennä pääini- •.nisterin asunnon ympärille vedetyn.: poliisik£tjun lapi, mutta se yritys er ijim^stunut. --'y: ."-^ :unnioituksella ,n, jota hän pi l^ertoo Mrjee ni kuoli minu lotias. sigaruksi ja seitsemän oi kyllin suur* mme, jonka t - , . öhemmin. H 18 paata rotukarjaa ressa, saatoinu fcuoli sähkÖiskusta Kommunistiseii kansainväliselle työväenliikkeelle 1 kaikkine huo hän jrmmkrsi Jt katsomaa näimme; mi loitti häntä, mekin niin n voi pakotta aavalla sivulla N S , O :R & Pic kiinteimistöjäf Building, ja, lainoja. •winchester, Ont. — W. J . Fawcett, tunnettu Holstein-rotuisten lehmien kasvattaja ja :kauppias, tapasi torstaiaamuna \ 18 paata nayttslykarjas-taan kuolleena navetassa. - - Onnettomuus - oli tapahtunut siten, että vesijohto johti lyhytsulun takia -eähkövirran mstallisiin pilttuupuo-meihin. Vahingot nousevat $15,000 ja eläimet eivät olleet vsAuutuksscsa. — Golf-virtaa on sanottu /'Euroopan uuniksi", sillä sen vaikutus Euroopan ilmaston lämpömäärään on tuntuva. , I S ' c o . j URA cupine L in ford Street [JPINE, ONTi lomalaisille h; kaansa ruoka a auki.klo 9 il istettuja huo Luttajaln koti. DrugC DPPAA — i \ .; On )r Radioi iäkkeitä irasto lääkkei HAUTAANTOI^IITTAJAT Hyvämaineinen palvelus 2746 East Hastings Street PUHELIN HA. 0015 Vancouver Br. Colnmbia Marx Ja Enyceb • iDonnebtlvat Kommontstisessa Maalfestissa fle-rpkbaasti praletariaaltin hlstorialr lisen tehtävää kapitaUsminr mon-fcaajana Ja mideii sosialistisen yh-teiskniman lOoJana. SeoraaTassa, SKPn neljäiinessä vinpsOiIrJassa jolkaistavassa kirjoituksessa foveri O. W. Kaasinen esittää selTäpiirhil-sestl Kommnnlstlsen Manifestlii merkityksen nykyajan fcansatnva-iiselle työväenliikkteU^. I Tutkiessaan yhteiskunnallisen kehityksen lakeja ja liikkeellepanevia voimia Marx ja Engels salvat selville, että proletariaatille kuuluu maailman-hlstoriallinen kutsumus: että siitä bn tuleva koko työtätekevän ihmiskunnat vapauttaja kapitalismin orjuudesta, uuden, kommunistisen yhteiskunnan luoja. Tämän suurista suurimman edistysaatteen he esittivät- Kommunistisessa Manifestissa .laajana kommtmistisen puolueen teoreettisena ja käytännöllisenä ohjelmana. Tässä Manifestissa esitettiin proletariaatin luokkaluonne aivan uudelta kannalta, joka oli jäänyt kokonaan huomioimatta Saint-Simonilta, Fou-rielta, Robert Dweni}ta- ynnä muilta utopististen sosialististen järjestelmäin keksijöUtä. Utopistit esittivät proletariaatin vain kärsivänä luokkana, jota kohtaan hekoettivat herättää yleista sääliä. Kommunistisessa Manifestissa proletariaatti ensi kerran sai nähdä todellisen luonteensa ja merkityksensä historiassa toimivana luokkana; Manifestissa osoitettiin, porvariston tunnottomasti riistämä luokka, mutta se ei ole avuton, kurja kärsijä, vaan se on taistelijaluokka, vallankumouksellinen luokka. et täytetääi Uisesti. R BAY 'aisten Rääti korjaustyötä [12-1891 Windsor, S.C.A. Urheiluliiton virkailijoiden osoitteet: Puheenjohtaja: Ake Hunnakko - 317 Donlands Ave. Toronto, Ont. . Puiielin GL. 6215- Sihteeri: Paavo Vaurio 89 St.; Patrick St. Toronto, Ont. Rahastonhoitaja: Vilho Heikkilä-; 84 Däy Ave. ; - Toronto, Ont. Puhelin KE. 3603;: - Kirjeenvaihto sihteerille.. Huomioikaa sihteerin uusi osoite. fesa,B [Icitor. Notar: LAINEN MIES 192 Danforth pe Ave.) Toi AN U L LA tai keiänä ]t enään Mai»""» un luikkia liDJo tkanne järje*)' mielihjrvin tolippaja. Uh Soittak ' Kirjöittak lelin WA i l r • h, Ohlaric VAPAASTI K O K E I L UA V A R T E N Reumatismin ja fjive! Reufnatlsmin pakotuksille Jos ette ole koskaan käyttäneet ROSSE TABS-lääkettä kiusallisen nivelreumatismin. hermotulehfluk-sen ja reumatismin pakotuksiin — min kokeilkaa sitä jo. TÄNÄÄN meidän kustannuksella? Sitä ovat käyttäneet jo tuhannet ihmiset yh 25 vuoden ajan Canadassa ja Y h dysvalloissa. - VAPAASTI, TÄMÄN LEHDEN LUKIJOILLE. Me lähetämme mielihyvällä teille täysikokoisen paketin suoraan kotiosoitteellanne. Käyttäkää 25 tablettia vapaasti. Jos ette ole tyytyväinen tuloksiin^ niin pj'ydämme lähettämään käyttämättömän osan paketista meille takaisin — se ei maksa teille mitään. Älkää lähettäkö rahaa, ainoastaan nimenne ja osoitteenne: ROSSE PKODUCTS CO. Dept. R-5. 2708 FarwcU Ave., Chicago 45, 111 XJ.8JL Lähetetään meidän Canadan konttorista tulli vapaasti. . '"Sen taistelu porvaristoa vastaan", sanotaan Manifestissa, "alkaa jo samalla kuin sen olemassaolokin.^ "...Teollisuuden, kehittyessä proletariaatti ei ainoastaan lukumäärältään kasva; se kasaantuu suuriin joukkoi-l} in, sen voima kasvaa, ja se tulee yhä enemmän tuntemaan tämän voiman-' sa." Kehittäen työväenluokassa sen kasvavaa voimantuntoa Manifesti osoittaa, että proletariaatin heikkous; on työläisten hajanaisuudessa ja sen voi-; ma on yhteenliittymisessä. Proletariaatin järjest3melsyyden kasvua edistää teollisuuden Jatkuva kehitys, joka "saa työläisten keskinäisestä kilpailusta johtuvan hajaantumisen väistymään heidän vallankumouksellisen yhtymisensä tiieUä"; liopulta luokkataistelun kehitys johtaa siihen,- että porvarillisen yhteiskunnan sisällä käytävä "enemmän tai vähemmän peitet ty kansalaissota", kuten Kommunistinen Manifesti selittää, "muuttuu avoimesti vallankumoukseksi,, ja proletariaatti perustaa oman valtansa väkivalloin" kukis^malla porvariston''. Kommunistisessa Manifestissa julistetuilla suurilla kumouksellisilla aatteilla on ollut tavattoman nostattava vaikutus kansainväliseen proletariaattiin. Itse elämä on täysin vahvistanut, että nämä aatteet ovat oikein heijastaneet yhteiskunnallisen kehityksen uusia tarpeita. Kommunistinen Manifesti on vuodesta vuoteen ja vuosikymmenestä toiseen herättänyt kaikkien maiden proletaareja tietoisuuteen työväenluokan suuresta historiallisesta kutsiunuksesta. Se on ohjannut miljoonia työmiehiä ja työläisnaisia oikealle tielle, leppymättömän luokkataistelun ja taisteluyhteyden tielle. Se on opettanut heitä määrätietoisesti pyrkimään vallankiunouk-seen ja kasvattanut heissä uskoa luokkansa, joka on määrätty pääsemään voittajaksi taistelussa riistäjä-luokkia vastaan. . Kun oli kulunut 70 vuotta Kommunistisen ManiSestin Ilmestyttyä, tuli siinä julistettu aate proletaarisen vallankumouksen mahdollisuudesta ja välttämättömyydestä täydelleen toteutetuksi laajassa valtakunnassa, joka käsitti kuudennen osan koko maapalloa, "^'^''^jl' Nousten päättäväiseen ja rohkesian taisteluun kommunistisen puolueensa. Leninin ja Stalinin puolueen johdolla. Venäjän työväenluokka sai voiton suu- Kirj. O. IV^^Kuusineii ressa sosialistisessäV^okiikuuh- vöUah-lnimouks; ssa, kukisu^apltalismin, pe* rusti oman valtakiujteäsa. maailihan ensimmäisen soslaiisjtiseh netivostö-valtionsja sitten yb^e<KtehsaI° rakennetuksi sosialistiset'yhtelskunnön sekä täydeUeen lopeltetuksi riistäjäluö-kat Neuvostoliitosta'.". J Tätä nykyä, jolloto %ktflunut koko-nahien vuosisata kcoimiunistlsen Ma- 'nifestin llmöst^rttyä;^kuuluu fporva-rilUsista maista ä ä ^ ä j Jo^ca tyrkytel-len uskottelevat, e t ^ f a s i a k i r j a l la muka ole enääi ^j^okohtalsta. merkitystä, vaan pelkästään historiallli^en arvonsa. Ne uskottelljat ovat tyS^ väenliikkeen v i h o i l l a , ' valheellisia Ja pelkiuimaisia' vihollisia, jotka pelkää^ vät Manifestin elävää vallankumoftk-sellista kieltä, fie toivoisivat voivansa piilottaa koko Manifestin Jonnekin historiallisen arkisljon holveihin. Mut-ta mahdotonta on pHlottaa mihinkään niin sytyttävää; tulenpalavaa ainetta^ kuin on tämä proletaarisen vallankumouksen leimuava; soihtu. Kalkissa maissa jnissä'on vielä säilynyt porvariston väMÄj KomttiuhI6tl-nen Manifesti nykyäänien' yhä Jatkaa voimaltaan ehtymätöntä vällanlcu-mouksellistuttavaa^^ väikutustaan ty&- väkeen Ja työväenliikkeeseen. Tällä vaikutuksella on riyt-erltjrtseh tärkeä ajankohtainen merklCyi^ -porvarillisen demokratian maissa;;^nils6ä työväen-lUke on oikeistosc&iMlstien petturuu-kuuttuvat siitä, ettei koko Leon'^la* min "sosialismi" ole muuta kuin naa* mlaispuku. Johon häh koettaa: verhof ta nykyisen' pon^nisen: yhteiskutif nan, missä ministerlsosialistit suojele* vat fasististen salaliittoiUJain vapautta, mutta «työväen tyhtyessä lakko-liikkeeseen panevat > poIiläivolmatyviH> den Johdosta kahtltPha!6ftnut ta ifaissä Tehkää teidän ' joolnmatluista kotiinne nautintorikslk M A T K U S T A K A A ; nykyaikaisella moottorilaivalla " B A T O R Y " . Kööpenhaminan Itaatta. Nopeat j a sopivat yhteydet Kööpenhaminasta Helsinkiin, Turkuun ja kaikkiin paikkoihin Suomessa. Suuri joulumalkue New Yorkista Joidukiiuri io^^^p^^^ Juhlatunnelma siltä hetkestä kun astutte laivaan Tehkää paikkatilauksenne NYT paikallisen matkatoimiJrtonne kautta tai osoitteella GDYNIA AMERICAN LINE 609A Drummond Bldg Montreal, Qoe. porvaristo voi taistellussaan proletariaattia vastaan noJö;ta- työväenliikkeessä olevaan reformistiseen suojeluskuntaansa. Onhan selvää, että-poUittinen taistelu . reformisteja, ^oikeistososialisteja vastaan, niiden paljastaminen imperialismin , kätyreiksi niiden eristäminen järjestyneen työväen pääjoukoista on nykyään Länsl-Euroopan maissa välttämättöihimpänä ehtona saadaksemme työvifestön taisteluasemat: ja voitontoiveet yhä enemmän vahvistetuiksi. ' Mutta Juuri tähäti taisteluun sopii erikoisen arvokkaaksi aseeksi Marxin ja Sngelsin luoma Kommunistinen Manifesti, jonka aatteita imperialismin/kaudella 'Lenin Ja Stalin ovat nerokkaösU kehittäneet.Ja rikastuttaneet. '.* Johan Kommutiistinen Manifesti paljasti konservatiivisen ell pörvärilr Ilsen sosialismin, josta, nykyajan porvarillinen sosialismi el poliittiselta pkäluonteeltaan paljoakaan eroa, Kuinka monet : nykyisten "sosialististen" mhiisterieh "Ja ammattiliike-reformistien puheet. elävästi mtdstut-tavat niiden porvatUhsten sosialistien pyrintöjä, jotka Kmununlstlseh Manifestin sanojen mukaan ' koettivaft "saada työväenluokan-suhtautumaan kielteisesti -kaikkeen vallankiunouk-celliseen liikkeeseen todistelemalla, että sille ei voi olla hyötyä mistään poliittisista uudistuksista'!. (esim. seUals-ta, kuin meidän päivinämme on toteutettu kansandemokratian mai^a, — O. K.), vaan ainoastaan Jonkinlaisista aineellisen elämän nuiutoksista, "Joiden johdosta pääoman ja palkkatyön välinen suhde ei lainkaan muutu". Johan tämä Kommimittisessa Manifestissa oleva selitys tarjoaa vankan periaatteellisen pohjan nykyajan sosialidemokraattisen,; . labouristlsen Ja ammatillisen refohliin paljastamiseksi sekä Länsl-Euroqpan maissa että Amerikassa., Kun Englannin porvariston labou-ristinen benkivsulija^^ Clement Attlee puheissaan uskottelee:; aikovanssf porvariston suostumuksella toteuttaa n ä ennäisen "demokraattisen sosialismin" järjestelmää, niin hänen uskottelimsa luhistuu kuin nuc^n^ lävistämänä, jonka Kommunisttoen Manifesti laukaisee seuraavin sfinoln: "PorvarisosialistH: tahtovat säilyttää nykyaikaisen (porvarillisen,— O. K.) yhteiskunnan elinehdot, mutta i l man näistä elinehdoista. välttämättä johtuvia taisteluja Ja vaaroja... Ke-holttaessaan proletariaattia toteuttamaan sille suosittamansa Järjestelm ä n , . . . se (porvarillinen sosialismi, — O, K.) Itse asla^vvaatii proletariaattia vain pysymään nykyisessä'yhteiskunnassa, mutta> luopumaan vihamielisestä kannastaan: 3itä kohtaan." K i i n taas Ranskan: sosiaUatlen ioh-tomies tirah iistepiiwluetfca väittä*^ lopettamaan "penoonaUisen; yapiiu-deh"^ niin Manifesti>ttaa hänet-valheesta kiinni osoittamalla, ettei kommunistinen puolue, i.vaan porvaristo "on muuttanut ihmisen persoonallisen arvon vaihtoarvoksi"; el ainoastaan työläiset ,vaan myös "lääkärin. Juristin, t>apin. runoilijan Ja tiedemiehen se on niuuttanut ostettavissaan oleviksi palkkatyöläisiksi".'. "Porvarillisessa yhteiskunnassa", — korostani Manifesti.' — "pääoma on i t senäinen Ja persoonallinen, kun sitävastoin toimiva yksilö on epäitsenäinen Ja persoonatoli/ • ,Ja näiden suhteiden hävittämistä porvaristo nimittää persoonallisuuden Ja vapauden h ä vittämiseksi. Ja syystä kyllä. Sillä kysymys on Juuri pbrVäripiersoonalll-suudeh, porvarillls^rt Itseilälsyyden ja porvarillisen vapatidete -lopettamisesta." V;^/--:/'^;'v Leon Blum ei vaan tämänkään j ä l - Iceen lakkaa saarnaamasta omaa val-hcsosiallsmiaan, jok^' muka säilyttää "persoonallisen vapauden". Mutta yhä laajemmat työläisjoukot Ranskassa oman fcokemukeeii^ nojalla Jo va-rlseäti! kuristamaan työläisten pei'80<H naUlsuutta Ja ^ vapautta. - K u t ä i ' itä-pahtui viime syksynä Ranskassa. Oikeistososialistit kaikkialla ustot-televat maansa porvarillisen valtloval^ lan' olevan Jonlclnlalsen luokkain ylä-' puolella hallitsevan valtion.- Kpxilmu-nlstlnenManlfestihajoittaa tämänkin valheen Julistamalla: "Nykyaikainen, valtiovalta; on vain komitea. Joka hoitaa, koko porvariluo-kan yhteisiä asioita." ' Imperialististen valtio'den nykyisellä kehitysasteella tämä hallitseva-"koml^ tea". oh, kuten timnettua, kokonaan mbnopoolipääoman käsissä. Oikeistososialistit .levittävät yhä vieläkin vanhaa harhaluuloa, että yhteis-kmman muuttaminen sosialistiseksi on mu^a saavutettavissa sitä tietS, että he — oikeistososialistit:— saavat vaaleissa äänten enemmistön Ja sitten porvaristo ratihalllsestl alistuu eduskunnan sosialistisen enemmistön sUlä-räysvaltaan.' Tämän petoksen valta-palnoksi Kommunistinen Manifesti osoittaa oikean, reaalisen tien iosia-lismin,' osoittaa, että sosialismiin pääs-täksemme ön "kukistettava porvaris-den 'tJUQlustamlsea^.Vjuyolla/,Mutta nim uimusU kub^ Jäyttää Ja pupra. eivät n^ cäaneet aikaan muuia.Iräto tumpaank.rikki purreiksi. So&o>)ebMBtii maixllals-vastaisen kirifiUisnucien paijov^esta ei ole todeiilseea.yhteiisktmtäUeteeseen Jäänyt Jälkeäkään. Xtee^el&md on ruhjonut inan(Ua|8uude;i arvostelijain a r ^ e n U t Ml^ä pitemtnäUe kehitys oh kulkenut, sitä epemmän-on elämä ton herravalta", "muutettava proletariaatti vallassaolevaksl luokaksi", Joka on käyttävä käsiinsä Joutunutta valtiollista valtaa ^saadakseen:askel askeleelta otetuksi porvaristolta pois kaiken pääoman..". Syvästi halveksien puhuu Kommunistinen Manifesti taantiunukselllslstä sosialisteista, Jotka pyrkivät "lieventämään luokkataistelua Ja sovittelemaan va&takohtIa'\ Silloisessa Saksassakin, . missä oli tulo&sa porvcuilli-nen vallankumous ja missä kommunistit . senvuosl taistelivat yhdessä porvariston kanssa itsevaltiutta Ja feodaalisia maanomistajia vastaan, katsoivat Kommunistisen Manifestin tekijät, ettei kommunistien pitänyt hetkeksikään lakata "kehittämästä työläisissä mahdollisimman selvää tietoisuutta porvariston Ja proletariaatin välisen vlhollisuussUhteen luonteesta*'; Nykyään vallitsevissa oloissa. Joissa taantumuksellisen porvariston luokka-valta on käynyt koko ihmiskunnan vitsaukseksi aikaansaaden työtätekevälle kansalle ennenkuulumattomia kärsimyksiä Ja sodto kauhuja, kajahtavat entistä väkevämmällä voimalla tCommunlstlsen Manifestin loppulauseet: "Vavlskoot vallassolevat' luokat K;cmmunistlsen V a 11 a n ktunouksen edessä? Proletaareilla ei ole siinä menetettävänä mitään muuta kuin kahleensa. Mutta voitettavana heillä o'n koko maalimaa!" Tosiaan, vanha "Kommunistisen puolueen Manifesti" el suinkaan ole mikään museoeshie. Se on vallankumouksellisen työväenliikkeen säihkyvä miekka. Oltuaan kansainvälisen proletariaatin aseena Jo täyden vuosisadan, se ei ole vähääkään menettänyt iskuvoimaansa. n Kokonaisen vuosisadan kestänyt myrskyisä yhteiskunnallinen Ja valtiollinen kehitys on luonnollisesti tuonut mukanaan pajon uutta, tärkeää kokemusta, jota Kommunistinen Manifesti ei 'vielä voinut kuvastaa eikä huomioonottaa. Marx ja Engels Itse moneenkin kertaan korostivat, kuinka välttämätöntä on ottaa huomioon se uusi kokemus, mitä historia edelleen kehittyessään meille antaa. Marxilaisuus, Joka on läpeensä vallankumouksellista oppia, vaatii teoriansa lakkaamatonta kehittämistä sen mukaan kuin historialliset olot muuttuvat. Marxin Ja Engelsin Jälkeen ovathfuurlmmat ajattelijat ja vallankumousmlehet, Lenin Ja Stalin, kehittäneet marxllalsuudeti oppia edelleen proletariaatin luokkataistelulle auenneissa uhissa olosuhteissa. Leninismi on imperialismin Ja proletaaristen vallankumousten aikauden marxilaisuutta, aikakauden. Joka- sa-malia on sosialismin voiton aika kuudennessa osassa- maapalloa. - Tämä marxilaisuuden edelleenkehittäminen el ole vähiminässäkään määrin horjuttanut Marxin'ja Engelsin te-, oirian perussisältöä. Päinvastoin, Lenin Ja Stalin ovat aina puolustaneet tämän teorian perussisältöä kaikilta vastustajain hyökkäyksiltä; he ovat entistä vankemmin jä syvemmin perustelleet : sitä, sekä rikastuttaneet Marxin oppia uudella kokemuksella. Tämä koskee ennen kaikkea dialektisen Ja JilstorialUsen materialismin oppia, Jonka pohjalla. Marx Ja Engels Jo Kommunistisessa Manifestissa tieteellisesti todistivat porvariston häviön Ja proletariaatin voiton olevan historiallisen välttämättömyyden, todistivat, »että porvarillisen yhteiskunnan sijaan oh välttämättä tukva kommunistinen yhteiskunta. ^ Jos Jonkinlaiset Marxin opin vastustajat ovat aikanaan yrittäneet kumota tätä kaikista yhteiskunnallisen kehityksen teorioista tieteellisesti pätcvin-t ä Ja edlstyneintä. Sen kimppuun hyökkäsivät porvarilliset talousoppineet, katoliset jesuiitat, sosialistiset revisionistit, Ja sitä väärentelivät keskustalaiset opportunistit marxilaleuu-osolttanuti' että luokkataistelu porvarillisessa ylitelskunnassa köblttyy juu^ ri siihen suuntaan j a sitä päämäärää kohti, kuin Komrounistiffessä afonifes-tlssa Jo oli vUtöltettu. . , , Näinollen KoiiuDunlBilnen Manifesti on nykyajan kansabiv^elle proletariaatille mitäarvokkain yaxmuuden-tunnon lähde. Josta se: voi':anunentaa itselleen luottamusta asiansa edistymiseen Ja menestykseen taistelussa riisto Järjestelmää vastaan^ Samalla Kcmmunlsthien Manifesti tarjoaa meille nyt tilaisuuden sekä .varman perustan Ja lähtökohdan oikein arviol-daksemme aikamme tärkeintä elinkysymystä: arvloidaksenune, missä, määrin objektiivinen hlstorlanlniiku on jo lisännyt kansainvälisen proletariaatin voiton.mahdollisuuksia sen taistelussa luokkaviholllsen kukistamiseksi. Verratkaamme, vaikkapa kuinkakin ohimennen, kansainvälisen proletariaatin objektiivisten voitonedellytysten nykyistä kypsyysastetta niihin suh-teelllsesU kehittymättömiin edellytyk-siin, mitkä maailmassa ollvat'^olemaEsa sata vuotta sitten. Jolloin Kommunistisen Manifestin nerokkaat kirjoittajat jo näkivät kapitalismin'tuhbn olevan tulossa ja tieteellisesti sen todistivat. Eikö Jokaista meitä hämmästytä ääretön ero, mikä tilanteen kehityksessä on havaittavissa? . Olihan kapitalismilla sata vuotta sitten vielä edessään varsb huomattavat kehltysmah» ;dollisuudet: puolen vuosisadan ajan oli sen kehitys vielä kulkeva noususuuntaan. Siis sinä aikakauteda oli kapitalismi vielä suhteellisesti voimissaan, huolimatta, auttamattomista rls-tirlldolstaati Jä tälouispuliätaah. Mutta nykyaikana on kapitalismilla Jo takanaan puolön Vuo^läadan pitultteh kausi. Jonka alkaViaseh kehitys, on luisunut laskusuuntaan. Nyt se on Jo kuoleva, mätänevä käpitällstht, Jdkä on Joutunut yleisen pulansa ptulstukseert. Kaikki.kapitalismille ominaiset ristiriidat ovat Jyrkästi kärjistyneet Ja syventyneet. Pääero on luonnollisesti siinä, että viime vuosisadalla koko maalima oli pääoman Vallassa, mutEa nykyaikana, vuodesta 1917 lähtien maalima on Jakaantunut kahden vastakkaisen Järjestelmän, sosialismin Ja Imperialismin piiriin. Kolmen viime vuosikymmenen aikana ovat Imperialistit telmeet tttitä suinkin ovat volneät, saadakseen neuvostovaltion hävitetyksi Ja' estääk- ^ e n sitä vahvlstvunasta. Mutta Neuvostoliitto > on sittenkin- vahvistumistaan vahvistunut. Siitä on tullut maaliman mahtavin suurvalta. Tämä työväen Ja talonpoikain sosialistinen valtakunta on suurena esikuvana koko kansainväliselle proletariaatille. Se on kansojen vapauden Ja demokratian, niiden turvallisuuden Ja edistyksen järkkymätön suojavarustus. Imperialistisesta Järjestelmästä ovat erkaantuneet myöskin Kansandemokratian maat: Sitäpaitsi kolme vahvasti aseistettua fasistien valtakuntaa tuli mtu-skatuksl toisessa maaliman-sodassa.. Tämä kalkki merldlsee, että Imperialistinen leiri on heikontumls-taan helkonttmut, Samaan aikaan ovat työväenluokan Järjestyneet tals-telukykylset voimat kasvaneet koko maalimassa. Ja kapitalistista riistoa vastaan tuleva proletariaatti el enää seiso yksinään porvaristoa vastaan: se on saanut lukuisia liittolaisia talonpol-kaisväcn ja muiden työtätekeväin kansankerrosten riveistä. Sillä on suurena liittolaisena myös imperialistien orjuuttamain slirtomaakansain Ja riippuvaisten maiden kasvava kansallinen vapausliike. Nykyajan proletariaatti voi taistelussaan taantumuksellista porvaristoa vastaan, taistelussaan kansojen suvereniteetin puolesta, nojata laajan demokraattisen, Imperla-lismlnvastalsen leirin voimiin. Siis nykymaailmassa on... olemassa verrattoman suuriksi kasvaneet sosialismin Ja kansanvallan voiton edellytykset, kuten vakuuttavasti on osoitettu tuxuietussa 9 kommunistipuolueen julkilausumassa. Nykyajan kansainvälisellä proletariaatilla on sitäpaitsi olemassa se Johtava eturiniamajoukko, Jota vailla sen voitto oll^l mahdoton. • Tämän eturln-tamajoukön muodostavat aikamme kbmmuiiistiset puolueeti' ', • Jo V Marx ja Engels ahtoivat useita suuriarvölsia' ohjeita, Jotka koskivat kommunistien tbimliifäostiutta proletariaatin luokkataistelussa. He kirjoittivat Kommunistisessa Manifestissa: /,,Vv: "Kommunistit ovat kaikkien maiden työväenpuolueissa päättäväisin Ja yhä pitemmälle eteenpäin ponnistava Osa; heillä on teoreettisessa suhteessa se etu proletariaatin muihin joukkoihin verrattuna, että he-turttcvat työväenliikkeen kulun, sen toimintaehdot Ja sen yleiset tulokset," Marxin Ja Engelsin teoksissa nämä nerokkaat ajatukset kuitenkin Jäivät kehittämättä. Lenin ja StaUn kehittivät opin puolueesta proletariaatin johtavana Järjestönä. Nykyajan kommunistisilla puolueilla on käytettävissään voittoisan bolshevikkipuolueen koko rikas poliittinen Ja organlsaattorlnen kokemusvarasto. Niillä on käytettävissään suurien voittaja-Johtajaimmc, Leninin Ja Stalinin kehlttömä todella tieteellinen oppi siltä, miten työväenluokan taistelua on oikein Johdettava. Mitä puuttuu vielä kapitalifitieco Steivart Sihith on puhunut Toronton sähkötilanteesta Toronto. — Puhuessaan torstaina t*. 4 pnä radlossa_Toronton kunnallisasioista sanoi tuleviin kunnallisvaaleihin kontrolleerin ehdokkaaksi asettunut Stewart Smith^ että kaupungin hallinnon olisi vaadittava maakim-nan lalnlaatijakunta ylimääräl£eei> Istuntoon vallltseva;i sähkövoima tilanteen Johdosta. "Pitääkö meidän kodeissamme palata kynttilöiden käyttämiseen samaan aikaan kuin suurella Bay S l . alueella el ole mitään sähkön pimennyksiä. Pitääkö Torontosta muodostua pimeiden kotien kaupunki samaan aikaan kuin maakunnan sähköä myydään Yhdysvaltoihin", kysyi mr. Smith pormestari McCaUumiUe kohdistetussa puheessaan. Tähän t i lanteeseen "voidaan ja pitää löytää ratkaisu, että kaupunkimme el Joutuisi koko talven ajaksi pimeyteen yön aikana", sanoi hän. Mr. Smith arvosteli kaupungin hallintoa myöskin toiminnan puutteesta niiden tuhannen asunnon rakentamisen suhteen, Jotka pormestari lupasi kansalle Viime kesäkuussa ja syytti kontrollilautakuntaa malto- ja hiili-yhtymien etujen ajamisesta.: "Kun te elämöitte sodalla peloitellen, jatkavat nämä monopoolit Toronton kansalaisten ryöväämistä'', heidän ruokapöytäänsä Ja kotiensa lämmittämiseen nähden, sanoi puhuja. "Canadan puolustuksen tulee alkaa kotlemme, elintasomme ; Ja lastemme hyvinvoinnista lähtien. Se on parasta canadalalsuutta. sillä se perustuu kansan etuihin. Jolta minä olen aina puolustanut Ja tulen yhä edelleenkin Jatkamaan taistelua niiden puolesta, sanoi mr, Smith lopettaessaan puheensa. Lauantaina, nmrrafek .13 p, ^ Sat:, ircwr.;>JÖ;:' 500 henkeä Lokakuun vallankumouksen vuosijuhlassa ^Ottawa. — Sunnuntaina marrask. 7 päivän Iltana oU noin 500 vierasta ke-rääntyjpiyt Neuvostoliiton täkäläiseen lähetystöön Lokakuun vallankumouksen 31, vuosipäivän johdosta. Lähetystö oli kukilla koristettu ja vierailet tarjoiltiin vodkaa, kaviaaria ja muita herkkuja runsaasti kuormitetuilta pöydiltä. Pääministeri Stalinin kuki. tettu kuva oU huomattavalla paikalla. Vaikka viime vuoden Juhlassa olikin noin tuhannen henkeä saapuvilla oli tämän vuoden juhlatilaisuus yhtä kiinnostava; Canadan hallituksen valtiosihteeri Colin aibson oli Canada-: laisten viranomaisten joukossa. maailman «työväenluokalta? Siitä puuttuu riittävä voimain yhteenliittyminen. Marx ja E^igels kirjoittivat Jo Kom-y munistlsc-äsa Manifestissa proletariaatin "vallankumouksellisen yhteenliittymisen ratkaisevasta merkityksestä" Myöhemmin Marx ja Engels, ruoskiessaan porvarillisen vaikutuksen lisääntymistä änglanpin työväenliikkeessä, arvostelivat ankarasti niitä ammattiliittoja, Jotka, kuten he sanoivat, »"sietävät johtajinaan miehiä, jotka ovat porvariston ostamia tai Joille porvaristo ainakin maksaa". Imperialismin kaudella, kuten tunnettua, on kaikissa porvarillisissa maissa saanut laajalti, jalansijaa työväenliikkeen opportunististen johtomiesten palvelevaisuus ja matelevaisuus porvariston edessä. Minkä varassa imperialistien taantumuksellinen valta nykyään pysyy pystyssä? Ei pelkän alastoman väki- Vallan varassa, vaan myös sen demagogian varaEsa, jota impsrialistien reformistinen apuväki harjoittaa työväenluokan k'eskuude£sa: Taantumuksellinen valta porvarillisessa maailmassa pysyy pystyssä työväenliikkeen hajaannuksen va^as£a. Sen vuoksi on nyt kalkkien tietoisten työläisten tärkeimpänä tehtävänä saada tämä hajaannus voitetuksi, saada sosialidemokraattiset petturit paljastetuiksi ja erlstyiseksl sekä työväenluokan -tol-mlntayhteys turvatuksi. Paävaarana työväenluokalle on nykyään omien voimalnsa aliarviointi ja imperialistisen leirin voiman yliarviointi. Imperialismi on kapitalismin viimeinen aste. Se on lopullisesti tuhoutumaan tuomittu kapitalismi. Se riehuu kuin haavoitettu peto. Se on vielä vaarallinen, mutta sen agressiivinen hyökkäily el ole voiman merkki. Taan-tumuksellisimmllla Imperialisteilla on vimmattu pyrkimys mielettömiin seikkailuihin sekä sisä- että ulkopolitiikassa. Mutta tämä sokea raivo Ja seikkailuvlmma on omiaan vain todistamaan imperialismin jo menettäneen eisällisen tasapainonpa ja kestä- \7ytensä, ' Historiallinen kokemus on osoittanut, että kalkkein agresslivlsln eli hyökkäysvlmmaisin imperialismi juuri mielettömällä raivollaan jouduttaa omaa tuhoaan, . Venäjällä vuoden 1917 alussa saattoi pintapuolisesta katsojasta näyttää, että tsaarinvalta, joka nojautui mil-joonain pistinten varaan, oli silloin voimakkaampi kuin koskaan ennen. Mutta muutaman viikon päästä se jo luhistui. Siis kokemus osoittaa, että hillitön taantumus maailmassa ci ole voimakas valta, vaan se on ytimiä myöten mädäntynyt valta, Joka ennen pitkää on oleva tuhon oma. Äitipuoli perheessä . . . - (Jatkoa edelliseltä sivulta) ta hän on meidän äitimme^ miten elämässä käykin, emmekä koskaan ajattele häntä pahana. Luulen, e t^ enimmäkseen vieraat ihmiset ovat epählenoja Ja vihjailevat kaikenlaista, he voivat suorastaan olla ilkeitä Ja vaikeuttaa elämäämme." Tttssä kirjeessä Juuri huomautettiin tehdesta seikasta. Jotka vaikeuttavat äitipuolen asemaa:^ ymmärtämättömät vieraat Ja oma isä. Miehen, joka on valinnut itselleen uuden vaimon ja lapsilleen uuden äidin, hänen velvollisuutensa on suojata tätä vaimoaan Ja tukea häntä valkeassa tehtävässään. Hän el saa mukavuussyistä vetäytyä pois vastuusta, vaan hänen pitää omalla käytöksellään osoittaa lapsilleen, kuinka suuresti hän rakastaa ja kunnioittaa .vaimoaan .'Hänen rakkautensa lapsiin el siltä syystä vähe - ne, eikä saa vähetä. Isän el pitäisi sallia että kodissa muodostuu, kaksi puoluetta, äidin J a lasten. Hänen tehtävänsä on Juuri selittää lapsilleen, miten hyvä äiti heillä on. Ja hänen pitää myöskin auttaa vaimoaan tämän valkeassa kasvatustyössä. . Vaimon el myöskään pitäisi turhaan sekoittaa miestään suhteeseensa lapsipuoliinsa. Onnellisinta Otti jos hän Ja lapset keskenään selvittävät suhteensa » ja ainoastaan äärimmäisenä keinona on käännyttävä miehen puoleen, Jonka el pitäisi Joutua sellaiseen luonnottomaan valintaan, että hänelle tulisi kysymys, vaimo vai lapset. Epäilemättä äitipuoltenkin Joukossa on ikäviä poikkeuksia. Jolloin nuori nainen el toiseksi vaimoksi mennessään ollenkaan ymmärrä asemaansa eikä sitä, että hän samalla sna lapsi-puolla. Jolta hänen tulee hyvyydellä holvata. Moni päinvastoin esiintyy niin, että vieroittaa lapset Itsöstään Ja jopa anastaa heiltä Isänkin siten tuoden äitipuolen lisäksi isäpuolenkin poloisille. Voimakkaimpana apuna äitipuolella on„ hänen Ja lasten yhteinen rakkaus Insten Isään, Isommille lapsille voi selittää miten suuresti Isä kärsisi sellaisesta olotilasta, että kodissa vallitsisi kireät suhteet lasten j a vanhempien välillä. Tahtovathan he, äiti ja lap-sr? t, kuitenkin molemmat Isän onnea, ja tässä yhteisessä rakkaudessa he varmimmin löytävät toisensa. Erikoiseen asemaan joutuu nainen. Joka tulee avioeron jälkesn lasten ä i tipuoleksi. ^ Sillein on lasten vielä vaikeampaa oikein suhtautua häneen, Uselmmlnhan lapset kyllä seuraavat omaa äitiään eron sattuessa, mUtta monesti Isä haluaa ainakin pojan kas-vattaakseen. Silloin äitipuolelta vaaditaan aivan erikoista taitoa Ja hie-nontunteisuutta. Jottei loukkaisi arkaa lapsen mieltä. Jolta jo jokapäiväinen isän uuden vaimon näkeminen saattaa vaatia suurtakin Itsehillintää. Kuinka välttämätöntä olisikaan,, että avioerokodeissa vakavasti otettaisiin huomioon lapsen asoma tällaisc:.sa perheessä. . Äitipuoli tarvitsee häirilntymätöntä rauhaa koettaessaan valloittaa uudet lapsensa. Me kalkki, jotka läheltä tai kauempaa joudumme seuraamaan uuden äidin tuloa perheeseen, helpottakaamme hänen tehtäväänsä. Älkäämme typerästi ja epähienosti Jo edeltäkäsin kalvako kuoppaa hänelle, vaan auttakaamme lapsia ymmärtämään, että äitipuolen mukana voi pal/on valoa Ja onnea tulla heidän yksinäiseen ja ilottomaan kotiinsa. Joka äidin kuo^. Icman tai muun onnettomuuden jälkeen el oikein kodilta tuntunutkaan. Osoittakaamme lapsille, että uskollisuus äidin muistoa kohtaan el suinkaan p a d l heitä vaikeuttamaan uuden äidin elämää, vaan ett^ä he juuri hänessä saavat uuden ystävän, joka tarkoittaa heidän parastaan. Ja ehkä kerran syntyy lasten ja äitipuolen välillä sellainen suhde, että lapsienkin mielestä luonnollisin Ja ainoa oikea nimitys heidän rakkaalle äitipuolelleen on äiti. — Ei ihmisten tietoisuus määrää heidän olcnLstaan, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemisensa määrää heidän tietoisuutensa.— Karl Marx. DR. R. L . DesROSIERS HAAIMASLAXKÄRI 67 Ckn St. East Sadbury, Ont. Suomalalben tyttö palvclukso.<!sa Puhelin 8-8573 Kotlpobelln 8-8529 Begent teatterin vieressä tulta iniljQQpa vubtta Antroijoloogt^Raymopd Johannesburgista seloä tain antropoloogieh;kske!it^^'J' sussa Transvaalissa>'19j^ piöihmisten luurankoj^tt^e " musteir tuloksiarjaivälf t.€ljän Jalan pituiset' joiden uusi tleteeninetinlml.ofl raloplthecus prometheus; \>kä; tulta Ja metsästivät ikapbiiazdäp ^. Näiden eslhlstoriallisienihmisteH^^ ,, rankojen Jätteitä onMs^i^'.!^^^^^^ vaalin kalkkipitoisista .}cä3mi0tf'49^f niiden todetaan olevani B^^dkSCttiö^t',^ nan vuoden vanhoja, '^traikka^älä^:,' c£i-lslcn drvloldaan paihatae(£h gtuuffipi^^^ taan noin satakimta; paunasi c^^in»'^^ kaikesta päättäen olleet\vaiBiii'|l^ic^:':' käitä koska niiden i4yo^pähi>il}a«9i|f^'^^ cn noin 650 kuutloschöÄeölfcviäMltelV^ yhtd suuri kuin BUcaläl£easa;^'6VJIMt.'(.Jt ja 8 tuuman pituisen JaayalalsftÄ^feK^V '§ alvotila. Mr. Dart on' : W i Ä f Ä ^ laneista luista, että nämä kä^ptÖi^-:^!^ set tiesivät tulen käytön tsAdäiC-T[&^,^%f hän mennessä on IhrnisäJt,:t|eap|i^^i; kaytelleen tulta noin 300,OQO^'^^,0^'>^^,, paplaaneja siten, että sulkfc^a^^jjsrfatft^?^^ lukuunottamatta, kaikki/- ~ k ä l k ä ^ niiden luolaan. Kun apinat' p«rtrtttjf?j,^ - p vat luolastaan, nuijivat kaapiÖifiÄj|%>.|^-3; ne kuoliaiksi luolan'^ Buul]ä.\' Tft]ypat?|?!^~ johtopäätökseen on tultu i^.j^hA^ip^^J että samoilla paikoilla <m'.lflyd6#>v>-^: myöskin paplaariien pääkalloja/jööiiti^cit'^^^^ ovat joko päältä tai sivulta rÖhloHttlflk;.^ Kaloiakin. voidaanv::;?.^>J:^^S||l Kalojakin vcl nenästä v e t ^ - . v f tÄ cl luulisi. Saadakseen aäville^ ö i ^ ^ . ' / ^ kaloilla lainkaan hajualstlli,''övat.l^"=?p:j consinln yliopiston profes?*ai;A.;.ifc^'f ;p Hasler, apulaisenaan T, J»/Wilkl&-4} tehnyt puoUtolsta vUotta\ kokalta; .j&%f,)1 vetäneet ahkerasti nenästä <lAotiiij5ir'j> rion pieniä 'mutuja'. Etisin hb ^fiöififi^i^ ttvat tiettyjä kasvinlehtlä. veteöt antoivat lehtien * tuoksun./'IptJSyjbarJ,^^^! nesteeseen. Sitten he pol8tlt»t «^'"^^^^ mesta lehdet, Kmt tata;.!iäJttV-^»f-';i^- laskettiin akvaarioon Ja jBW,ilte«i^i'>i5,i ruokittUn kaloja, ne opplvai'vilko»il tietämään, mUloln saisivat ,'t&vli&&dieu'^''x|,1 Erään toisen kasvin Iehdl4t9^V&]ifll^;"^''|i tetun hajunesteen Jälkee^.i4i)t<^(^'^*^ ^'^ non sijasta annettihi lievä Biihfcflisi^.' ..^^ Kokonaista kaksi, Icutilcautta'^^iip^'^' ennenkuin kalat öppivät'ittieaftBl^^'v eron noiden kahden häjuh'ViBIii]^ mutta ne oppivat sen kuiieiJkii?.''N<Ö|-:''^'£^^ kellmpla cppimaan oliv|it ' m l i d u t V l ^ , '"^-^^ valUset kalat sen sijaan oUyät hltäatjTt^j^}' pla seuraamaan hajun ^ boulD^tUS^^^ Sitä paitsi kalat'hdposti'uobhtt^i;-^^^^^ hcn, mitä olivat oppineet. <tniäe&\<^'?-.|f; yhä uudestaan opittava saiha JUttit'i I,'••" l i . , • V.',/v1.<;^li^t;,»;);^lgrgSiS^ — V. 1908 tapahtui M«»sittaSsä''it4j*'' '4 lissra suuri maanjäristys, J«WÄ4 ÖJJp^-,/-| henksä sai surmansa. MesBlhui kMlf^~' ct^; punki Ja lukuisia muita lähellä oleviA'A^ kaupunkeja sortui Joko osittain to^fX.r kokonaan. , 'v' WISHING WELJI J U O M I A Vi Hyvä yksin tai seurassa- -^.^ Tho ' r^i SUPERIOR BEVERAGE PUHELIN 4-4313 ; 305 Albinson Si. Sufttnury SUOMALAINEN SUUTAlU: Amerikan armelian kun^HtrtlMil myytävänä pnolella liln^alla > Mald Shoe Repäl^^ 27 LISGAB ST •:'::-:ifii /faom/ KA U P P IA A T Haoml::; Myymme tukuttain kangastarpeita ^ -^-^^ VV;.:;;;»- Malleja lähetämme pyynnöstä Samettia ® Satiinia Ö Silkldä © i Takldkankaiia O Leninkikaiikaiia 0 VtiorlkaakaUa Laatu kuviollisia pumpuiikankaita* • ' " - S C i ^ W A 4 l f Z &^^^^^C l l E l m St. E . Puhelin 8-8651 Sudbvtxf M I iiii i i i i NASH, AUSTIN JA WILLYS ••: •^::;.-v,AUTOJA----'J^ REO JA WILLYS TROKEJA ry^^y---.^^^^^^^^^^^ LEADER TRAKTOREITA : JAOCS 435 Lome St. ^..•isiiiiil mv
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 13, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-11-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481113 |
Description
Title | 1948-11-13-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
5ssa
miehen, joka nd
aa oli saanut ä
i ja voimakkaas
Isena hän asett
Ranskassa harMfaan
safamafyöläiiten i
yleislakkoa
— p a r i s . — Työväen johtajat sanovat
Itaan vastustj .jj^j-^tsevansa yleislakon aloittamista
arvinainen vijs >j^j,^;ian satamissa, j a myöskin 24.
!.-„. ^ . j g kestävän rautatielakon mih-ioSismtta:
y . ; .yr.:
Kabinetti on pitänyt kokouksen ja
en ja rauhallio^
leen ja hä:
sen. että po;
lä enemmän äi ^ - -u • i . - • 4. i
aman. ja lopS 'T'l J ^ telemaan
rupesi nimitt P°-^''"'^^^ tilannetta ennen-ämä-
nlmTtvse kutovasta ensi uikolla. Kabinftin
n siihen sBäli kahden pääpuolueen johtokunnat p i -
ikkaus, rakkauj .tavat neuvottelukokouksia viikon
1 sukuunkin, ni Tsihteessa ja silloin tehtävistä päk-,
n omaiset oliva -löSsista rnppuu kibmetm elämä,
aan äidin. Mu 'Hiilikaivostyola:st-"n lakko jatkuu
noita vanhai ^luudetta viikkoa, mutta haUitus väit-^
tt turhasti tunt jää lakon heikentyvän. nopeaHti.;. Se
:aikkiv teot oi( fjjjioo, että nykyään tuotetaan jo puo-olla
apuna on- j£t normaalimäärästä: kivihiiltä. ,
kykeneviksi el pääministeri Queuills kieltäytyi kesän.
Kuulin us< i-jjyiiiikona vastaanottamasta union
ranmitä suurlr '^-jgiitajaa Eugena Henarfia,:joka msni'
«^jäministerm. asuntoon vaatimaan,
että sotaväki ja: poUisitpn poistettava
liiilikaivoisista. Honaffin mukana
olleet miehet yrittivät mennä pääini-
•.nisterin asunnon ympärille vedetyn.:
poliisik£tjun lapi, mutta se yritys er
ijim^stunut. --'y: ."-^
:unnioituksella
,n, jota hän pi
l^ertoo Mrjee
ni kuoli minu
lotias. sigaruksi
ja seitsemän
oi kyllin suur*
mme, jonka t - , .
öhemmin. H 18 paata rotukarjaa
ressa, saatoinu fcuoli sähkÖiskusta
Kommunistiseii
kansainväliselle työväenliikkeelle
1 kaikkine huo
hän jrmmkrsi
Jt katsomaa
näimme; mi
loitti häntä,
mekin niin
n voi pakotta
aavalla sivulla
N S , O
:R & Pic
kiinteimistöjäf
Building,
ja, lainoja.
•winchester, Ont. — W. J . Fawcett,
tunnettu Holstein-rotuisten lehmien
kasvattaja ja :kauppias, tapasi torstaiaamuna
\ 18 paata nayttslykarjas-taan
kuolleena navetassa. -
- Onnettomuus - oli tapahtunut siten,
että vesijohto johti lyhytsulun takia
-eähkövirran mstallisiin pilttuupuo-meihin.
Vahingot nousevat $15,000 ja
eläimet eivät olleet vsAuutuksscsa.
— Golf-virtaa on sanottu /'Euroopan
uuniksi", sillä sen vaikutus Euroopan
ilmaston lämpömäärään on tuntuva.
,
I S ' c o . j
URA
cupine L in
ford Street
[JPINE, ONTi
lomalaisille h;
kaansa ruoka
a auki.klo 9 il
istettuja huo
Luttajaln koti.
DrugC
DPPAA —
i \ .; On
)r Radioi
iäkkeitä
irasto lääkkei
HAUTAANTOI^IITTAJAT
Hyvämaineinen palvelus
2746 East Hastings Street
PUHELIN HA. 0015
Vancouver Br. Colnmbia
Marx Ja Enyceb • iDonnebtlvat
Kommontstisessa Maalfestissa fle-rpkbaasti
praletariaaltin hlstorialr
lisen tehtävää kapitaUsminr mon-fcaajana
Ja mideii sosialistisen yh-teiskniman
lOoJana. SeoraaTassa,
SKPn neljäiinessä vinpsOiIrJassa
jolkaistavassa kirjoituksessa foveri
O. W. Kaasinen esittää selTäpiirhil-sestl
Kommnnlstlsen Manifestlii
merkityksen nykyajan fcansatnva-iiselle
työväenliikkteU^.
I
Tutkiessaan yhteiskunnallisen kehityksen
lakeja ja liikkeellepanevia
voimia Marx ja Engels salvat selville,
että proletariaatille kuuluu maailman-hlstoriallinen
kutsumus: että siitä bn
tuleva koko työtätekevän ihmiskunnat
vapauttaja kapitalismin orjuudesta,
uuden, kommunistisen yhteiskunnan
luoja. Tämän suurista suurimman
edistysaatteen he esittivät-
Kommunistisessa Manifestissa .laajana
kommtmistisen puolueen teoreettisena
ja käytännöllisenä ohjelmana.
Tässä Manifestissa esitettiin proletariaatin
luokkaluonne aivan uudelta
kannalta, joka oli jäänyt kokonaan
huomioimatta Saint-Simonilta, Fou-rielta,
Robert Dweni}ta- ynnä muilta
utopististen sosialististen järjestelmäin
keksijöUtä. Utopistit esittivät proletariaatin
vain kärsivänä luokkana, jota
kohtaan hekoettivat herättää yleista
sääliä. Kommunistisessa Manifestissa
proletariaatti ensi kerran sai
nähdä todellisen luonteensa ja merkityksensä
historiassa toimivana luokkana;
Manifestissa osoitettiin, porvariston
tunnottomasti riistämä luokka,
mutta se ei ole avuton, kurja kärsijä,
vaan se on taistelijaluokka, vallankumouksellinen
luokka.
et täytetääi
Uisesti.
R BAY
'aisten Rääti
korjaustyötä
[12-1891
Windsor,
S.C.A. Urheiluliiton
virkailijoiden osoitteet:
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko -
317 Donlands Ave. Toronto, Ont.
. Puiielin GL. 6215-
Sihteeri: Paavo Vaurio
89 St.; Patrick St. Toronto, Ont.
Rahastonhoitaja: Vilho Heikkilä-;
84 Däy Ave. ; - Toronto, Ont.
Puhelin KE. 3603;: -
Kirjeenvaihto sihteerille.. Huomioikaa
sihteerin uusi osoite.
fesa,B
[Icitor. Notar:
LAINEN
MIES
192 Danforth
pe Ave.) Toi
AN
U L LA
tai keiänä ]t
enään Mai»""»
un luikkia liDJo
tkanne järje*)'
mielihjrvin
tolippaja.
Uh
Soittak
' Kirjöittak
lelin WA i l
r •
h, Ohlaric
VAPAASTI K O K E I L UA
V A R T E N
Reumatismin ja fjive!
Reufnatlsmin pakotuksille
Jos ette ole koskaan käyttäneet
ROSSE TABS-lääkettä kiusallisen
nivelreumatismin. hermotulehfluk-sen
ja reumatismin pakotuksiin —
min kokeilkaa sitä jo. TÄNÄÄN
meidän kustannuksella? Sitä ovat
käyttäneet jo tuhannet ihmiset yh
25 vuoden ajan Canadassa ja Y h dysvalloissa.
-
VAPAASTI, TÄMÄN LEHDEN
LUKIJOILLE.
Me lähetämme mielihyvällä teille
täysikokoisen paketin suoraan kotiosoitteellanne.
Käyttäkää 25 tablettia
vapaasti. Jos ette ole tyytyväinen
tuloksiin^ niin pj'ydämme
lähettämään käyttämättömän osan
paketista meille takaisin — se ei
maksa teille mitään. Älkää lähettäkö
rahaa, ainoastaan nimenne ja
osoitteenne:
ROSSE PKODUCTS CO.
Dept. R-5. 2708 FarwcU Ave.,
Chicago 45, 111 XJ.8JL
Lähetetään meidän Canadan konttorista
tulli vapaasti. .
'"Sen taistelu porvaristoa vastaan",
sanotaan Manifestissa, "alkaa jo samalla
kuin sen olemassaolokin.^
"...Teollisuuden, kehittyessä proletariaatti
ei ainoastaan lukumäärältään
kasva; se kasaantuu suuriin joukkoi-l}
in, sen voima kasvaa, ja se tulee yhä
enemmän tuntemaan tämän voiman-'
sa."
Kehittäen työväenluokassa sen kasvavaa
voimantuntoa Manifesti osoittaa,
että proletariaatin heikkous; on
työläisten hajanaisuudessa ja sen voi-;
ma on yhteenliittymisessä. Proletariaatin
järjest3melsyyden kasvua edistää
teollisuuden Jatkuva kehitys, joka
"saa työläisten keskinäisestä kilpailusta
johtuvan hajaantumisen väistymään
heidän vallankumouksellisen
yhtymisensä tiieUä"; liopulta luokkataistelun
kehitys johtaa siihen,- että
porvarillisen yhteiskunnan sisällä käytävä
"enemmän tai vähemmän peitet
ty kansalaissota", kuten Kommunistinen
Manifesti selittää, "muuttuu
avoimesti vallankumoukseksi,, ja proletariaatti
perustaa oman valtansa väkivalloin"
kukis^malla porvariston''.
Kommunistisessa Manifestissa julistetuilla
suurilla kumouksellisilla
aatteilla on ollut tavattoman nostattava
vaikutus kansainväliseen proletariaattiin.
Itse elämä on täysin vahvistanut,
että nämä aatteet ovat oikein
heijastaneet yhteiskunnallisen kehityksen
uusia tarpeita. Kommunistinen
Manifesti on vuodesta vuoteen ja
vuosikymmenestä toiseen herättänyt
kaikkien maiden proletaareja tietoisuuteen
työväenluokan suuresta historiallisesta
kutsiunuksesta. Se on ohjannut
miljoonia työmiehiä ja työläisnaisia
oikealle tielle, leppymättömän
luokkataistelun ja taisteluyhteyden
tielle. Se on opettanut heitä määrätietoisesti
pyrkimään vallankiunouk-seen
ja kasvattanut heissä uskoa
luokkansa, joka on määrätty pääsemään
voittajaksi taistelussa riistäjä-luokkia
vastaan. .
Kun oli kulunut 70 vuotta Kommunistisen
ManiSestin Ilmestyttyä, tuli
siinä julistettu aate proletaarisen vallankumouksen
mahdollisuudesta ja
välttämättömyydestä täydelleen toteutetuksi
laajassa valtakunnassa, joka
käsitti kuudennen osan koko maapalloa,
"^'^''^jl'
Nousten päättäväiseen ja rohkesian
taisteluun kommunistisen puolueensa.
Leninin ja Stalinin puolueen johdolla.
Venäjän työväenluokka sai voiton suu-
Kirj. O. IV^^Kuusineii
ressa sosialistisessäV^okiikuuh- vöUah-lnimouks;
ssa, kukisu^apltalismin, pe*
rusti oman valtakiujteäsa. maailihan
ensimmäisen soslaiisjtiseh netivostö-valtionsja
sitten yb^e |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-11-13-05