Vapaus, September 18, 1948

              ftvu 2 Lauantaina, syysk. 18 p. — Saturday, Sept. 18
'IE
» l iv
teli'-
iS'^
•Mii -
mm
Cksan of Tlnäiih CHna<11an» l i - rMore» W K V .
tabUdied Nov. 6tb 19l7. Autfaorlzed
M ' Mcond dass znaU b7 the' Post
OfOee Department, OtUwa;. Pub-llsbed
thrice weekly: T u e s d a y s,
Tbundays and Saturdays by Vapaus
PubUahlng Company LtxL, at 100^102
Om St. W^ Sudbory, Ont.. Canada.
TelepboiMt
Edttoilal vOpSe*
Tranalatlon l i i g pf I
Canadassa: , 1 vk;'6.^ 6 kk. 3.25
rkk.34K>
Yhdysvalloisaa:. 1 vk; 7JOO 6 kk. 3;80
Suomessa: Ivkl 7.S(r 6 kk. 425
_ Sir Stafford Crif^sin i4erailu
Saatujen uutistietojen mukaan Britannian t}Kväenpu(^een: hal­lituksen
edustaja sir Stafford Cripps saapuu neuvonantajineen huo­menna
Montrealiin ja matkustaa- sieltä heti Ottavaan; neuvotellftkseen
liittohallituksen ministerien kanssa k.o. kahden maan välisistä kauppa­suhteista.
Ennen, jolloin Canada oli siirtomaan ^asemassa, annettiin Lontoos­ta
siirlomaavirästosta määräyksiä ja täällä tanssittiin niiden mukaisesti:
Nyt^ muuttuneessa olosuhteessa, sir Stafford saapuu, jos sallitaan
kuvakieltä käyttää, lakki: kädessä pyytämään, että Canada antaisi
Britannian käytettäväksi v. 1946 luvatun luoton loppusumman $250,-
000,000. Lisäksi, niin kertoivat Lontoosta jokin aika sitten saapuneet
uiitistiedot, sir Stafford vaatii kaupankäynnin lisäämistä näiden kah-denmaan
välillä — tai jos Canada ei lisää ostoksiaan Boitannian
markkinoilla, silloin viimeksimainittu on pakoitettu ostamaan vehnää
ja; muita tarvikkeita muilta markkinoilta jättäen canadalaisettuot-:
teet ostamatta. Tämä sellaisenaan osoittaa, että Otta-vran herrain
• käsissä ei kuitenkaan ole läheskään kaikki valtit; Mainittakoon tässä
• yhteydessä.,vierä sekin, että esim. torontolaisen Globe. and Mail-lehden
Ottawan kirjeenvaihtaja ilmaisi viime keskiviikkona käsityksen, että
Canadan "on vaikea kieltäytyä'' yllämainitun luoton antamisesta.
. Samalla paljastuu eräs toinenkin hyvin mielenkiintoinen seikka.
Vaikka sir Stafford ja hänen edustamansa työväenpuolueen hallitus
tukee henkeen ja-vereen asti Marshallin suunnitelmaa>7- mikä aiheut­taa
vapaan kaupankäynnin vähenemisen Canadan ja [Britannian välillä
— niin tämän Marshallin suunnitelman paheellisia seuraamuksia yri­tetään
jotenkin kiertää ja lieventää. Niinpä sir Stafford ehdottaa pois­tettavaksi
taudin oireet ilman, että olisi rohkeutta^ käyd^- kaisiksi itse
taudinaiheuttajaan!
Entä sitten Canadan »saita? Marshallin avun humpuukista huoli­matta
Canadan vienti ulkomaille vuoden 1948 ensimmäisen kuuden
kuukauden aikana oli määrällisesti pienempi kuin vastaavana aikana-edellisenä
vuonna. Canadan vienti Yhdysvaltoihin lisääntyi 34 pro- .-
senttisesti Marshallin suunnitelman avulla. Mutta Yhdysvaltoihin
menevä.vientitavara ei ole valmista tehdastuotetta, va^nra^kä-aineita,
kuten: paperipuita, paperia, metallia, karjaa jne. Marshallin suunni­telman
kauppapolitiikan perusteella Canadasta, korkealle.tasolle ke­hittyneestä
teollisuusmasta, yritetään uudelleen tehdä raaka-aineita
tuottava siirtomaa. Ja kaiken tämän lisäksi on jo todettu, että
Marshallin suunnitelma ei ole lisännyt Canadan, vientiä (kun otetaan
huomioon tavaramäärät inflatooristen hintojen, asemesta), vaan vähen-r
tänyt sitä; Suunnatessaan vientinsä Yhdysvahoja;kohti;Marshallin
suunnitelman puitteissa vneidän maamme toteuttaa epäedullista ja
kaikin puolin huonoa kauppapolitiikkaa. Erikoisesti Canadan ja
Britannian välinen kaupankäynti on tästä kärsinyt ja kärsii edelleen­kin.
' '
Tässä tilanteessa on ilman muuta selvää, että sir Stafford Crip-psin,:
ehdot ukset kaupankäynnin lisäämiseksi Britannian ja Canadan:
välillä ovat perusolemukseltaan oikeat. Tällainen kaupankäynnin -
lisääminen hyödyttäisi molempia maita. Mutta Marshallin: suunnir
telman perusteella Canada joutuu yhä enemmän Wiall:Strekinrjd^
miehistä riippuvaiseen asemaan. Ainoa ulospääsytie ennen :Uhkaavaa •
talousromahdusta olisi se, että kehitettäisiin Cahadati itsenäistä, kaup-papoläiikkaa
BntanniRn imperiumin j*a EurQbpg^n; demokraattisten
maiden. sekä sosialistisen Neuvostoliiton kanssa. • Liittohallituksen
..ministerien pitäisi nähdä sen, että esim. Britannian imperiuniinmarkki-nain
menettäminen olisi kansantaloudellisesti Canadalle suuri ja ehkä .
korvaamaton menetys. Siksi pitäisi pyrkiä sir Staffördin kanssa sopi- .
muksiin, mitkä hyödyttäisivät molempia asianomaisia maita.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Tänään, l a u a n t a i n a täyttää s u d -
b u r y l a i n e n F r a n k T o m m i l a 30 -vxipty
t a . F r a n k o n t o i m i n u t a i n a työväen-litlckeen
riveissä mm. Sudbur>'2sakm
o l l e s s a a n S J : n osaston moninaisissa
tehtävissä j a näyttämölld.-
Toivotamme F r a n k i l l e parasta on­nea
merkkipäivänään! — r -
V M a a n a n t a i n a tk. 20 pnä täyttää A r ­n
o l d Mänty Lockerbyssa.. 50 vuotta.
Mänty on h y v i n tunnettu suomalais­t
en keskuudessa l u k u i s i l l a p a i k k a k u n ­n
i l l a , kuten Montrealissa^ Geraldto-n
l s s a . Sudburyssa y m ; Hän asui u s e ir
ta vuosia GeraldtoniÄsa josta s i i r t yi
s i t t e n Sudburyyn.
:• Mänty tunnetaan vankkana työ­väenliikkeen
miehenä; Yhdymme on-n
l t t e j u l h i n ! '
Chisholmin
lausuntoa on
arvo^eltu
hl
Ulisi ^Valjastus" Berlinissä
Jokin aika sitten Saksassa "paljastettiin" suurella touhulla "proto­kolla
M'.', jonka mukaan venäläisten tai kommunistien piti suoritta^
manRuhrin alueen-kaappaus; .asiasta puhuttiin paatostaen j a kirjoi­tettiin
kirkuvin otsikoin kunnes eräänä kauniina päivänä tiedoitettiin
brittiläisten viranomaisten toimesta, että "Protokolla M " oli väären­netty,
asiakirja, eli petosta ja humpuukia punakauhun lietsomisen
hyväksi alusta loppuun asti.
:: Nyt: taas, tarkemmin .sanoen viime maanantaina, brittiläisten
miehitysviranomaisten—lupakirjalla toimiva saksankielinen"Montags
Echo"julkaisi'Berlinin kriisin kuumimmillaan ollessa uuden "paljas-
.tqksen".: jonka nimenä tällä kertaa on "X-Päivä" suunnitelma. Mai­nittu
suunnitelma ''paljast<ui-' kuulema sen, että venäläisten määräys­ten,
mukaisesti Saksan kommunistit kaappaavat Berlinin kunnanhal-:
linnon käsiinsä marraskuussa. Yhdysvaltain presidentin vaalien jäl­keen.
Varmaa kuitenkin on, että 'X-Päivä" suunnitelma on saman­lainen
• väärennys eli tekaistu; ankka kuin oli aikoinaan suurta kuu­luisuutta
saanut Sinojevin kiiye ja yllämainittu "Protokolla M " .
^ Mutta mitä voidaan sanoa siitä kun lumjpuhtaina pyhimyksinä
esiintyvät länsivaltojen hallitukset tarvitsevat ohjelmainsa.tueksi kerta
toisensa jälkeen tällaisia tekaistuja juttuja ja häpeämättömiä- vää­rennyksiä?
Voiko mikään olla sen alentavampaa ja: nöyryyttäväm-pää
kuin se, jos jälleen toteutuu se, kuten uskomme, että-joudutaan
"X-jPäivä" suunnitelma myöntämään väärennykseksi jota "tarvit­tiin"
tässä erikoistilanteessa?
M u u t e n on tunnustettava vielä sekin, että kuluneen viikon aika­na
havaittiin n.s; Berlinin kriisin .yhteydessä eräs toinenkin- hyvin
merkityksellinen seikka. Täkäläiset suurlehdet puhuivat ikäänkuin
suuresta voitosta ja saavutuksesta kun joukko ''venäläisvatsiaisia"
saksalaisia^tunkeutui Neuvostoliitoa miehitysalueelle Berlinissä ja
repi siellä alas eilisen liittolaisemme Neuvostoliiton lipun; Nämä
: lipunrepijät kuvailtiin ihailtaviksi urhoiksi.
.Tässä krii mikä pahimman sattuessa voi johtaa so-.
.täänkin; on .kuitenkin todettava, että;;tällaista provokaattorimaista
hyökkäystä ei tehty Neuvostoliiton miehitysalueeltaY^hdysvaltain
miehitysalueelle, vaan päinvastoin. Näyttää siis siltä, että riitaista'
liittolaisvastaista mielialaa; on suosittu ja kehitetty "rautaesiripun''^
•länsipuolella eikä idässä.
Ja minkälaisia ::•'urhoja'•^ ovat. nämä, s^
jat^'?Eivätköhän he olev Hitlerin natseja, jotka uneksivat siit
voivat jatkaa ''kommunismivastaista'': sotaansa? MuttavjosTmeidän
•-sankarimmej^ja ''y
jia- niin mitä silloin on sanot!taVa.länsivaltojen. Saksan,' o
mikä on tähän tilanteeseen vienyt?
Vastaus ylläesitettyyn on itsestään selvä. Mutta Berlinin,. tai
oikeammin sanoen Saksan kriisi voidaan vieläkin ratkaista^rauhalli­sin
keinoin palaamalla Potsdamin .sopimusteni^^^^^^
Sulkemistalkoot
Tarniolassa syysk.
26 paivana
Talvitoiminta alkaa
Toroiiton Don-haalilla
lokakuun 3 päivänä
T o r o n t o .— S J ; n osaston v i i m e k s i -
pldetyssä kokouksessa oli m u i d e n a s i ­a
i n ohella tärkeänä tiedoituksena
k a i k i l l e : kesäleirimme T a r m o l a n sul­kemistalkoot,
jotka ovat sunnuntaina
t k ; 26 p:nä. S i l l o i n pyydetään k a l k ­k
i a j o i l l e se v a i n on m a h d o l l i s t a t u l e ­m
a a n t a i k o i h i n j a s a m a l l a sanomaan;
a i v a n , k u i n jäähyväiset. talveksi n i in
r a k k a a k s i tulleelle kesänviettopaikal­lemme.
Tarmolassa olemme saaneet
nähdä kesän vihreyden j a tuntea k e ­sän
suloisen lämmön. Sinne olemme
rakentaneet paljon kaikenlaisia rar
k e n n u k s i a omaksi mukavuudeksemme.
Ne ovat yhteistä omaisuutta j o i t a ori
h u o l e l l a hoidettava Ja s i k s i ne on y h ­t
e i s i n v o i m i n l a i t e t t a v a s i i h e n kuntoon
ettei t a l v i voi niitä t u r m e l l a , järjes­täkää
asianne niinv että v o i t t e saapua
t a i k o i h i n , se oli osaston, kokouksen
y l e i n e n ajatus. ; ' . . .
S i t t e n :seuraavana s u n n u n r i i n a l o -
kak.; 3 p:nä on D o n - h a a l l l l a syys-, j a
t a l v l t o l m l n n a n a v a j a i s j u h l a , A i k o i s e s -
t l t i l a i s u u t t a v a r t e n v a r u s t e t u l l a o h ­j
e l m a l l a , missä tilaisuudessa esiinty­vät
meidän ( m a i n e t t a saaneet l a u l u ­kuoromme
j a soittokuntamme. Tämä
t i l a i s u u s on epäilemättä mtelenkiinr-t
o i n e n k a l k i l l e k a n n a t t a j i l l e m m e , m i S '
sä tulee saamaan jonkunlaisen käsi­t
y k s e n tulevasta toimintakaudesta s i l ­l
o i n suoritettavan ohjelman kautta.
Meistä j o k a i n e n tuntee h i u k a n ylevää
tyydytystä, että olemme saaneet l a u l u ­j
a soittovoimat n i i n hyvään kuntoon.
Tervehdimme musikaalisia voimiam­me
a v a j a i s j u h l a s s a täyttämällä j o k a i ­sen^
p a i k a n j u h l a s a l i s s a D o n - h a a l i l l a.
— X ,
. Toronto. — Kuten aikaisemmin
on: k e r r o t t u , sanoi Y K : n tervej'slhuol-l
o n johtaja • t r i Brcck C h i s h o lm
Washingtonissä jokin päivä sitten,
että "isot perheet ovat tulleet" v a n ­hanaikaisiksi^^
j a väitti; että m a a i l ­man
edessä on ennemmin tai myö­hemmin
väkiluvun lisääntymisen r a ­j
o i t t a m i n e n ; .
Tämän Johdolta on S t J i l i c h a e l in
k a t e d r a a l i n pappi Bernard Ky te
sanonut; et'ei tri C h i s h o l m i n ajatas
ole mikään uusi, . sillä jo v.' 1798
e n g l a n t i l a i n e n Hcbert Thomas M a l t -
hus ehdotti "sukupuolielämän r a j o i t ­t
a m i s t a " sjTityväisyyden vähentämi­seksi.,
koska hän pelkäsi, ettei m a a i l ­ma
voi h a n k k i a e l a t u s t a - s i l l o i s t a suu­remmalle
väkiluvulle.
P a s t o r i Kyte sanoi, et'ä s u u r i m ­pana
u h k a n a maailmassa: e i s u i n k a an
ole väkiluvun lisääntyminen Yaan se,
että sukuja häviää ss^ityväisyyskont-r
o l l l n k a u t t a varsinkin. n.s. parem­p
i e n perheiden keskuudessa. Hän oli
sitä mieltä, että; k o s k a k e r r a n jumala
käski ihmisten "lisääntyä j a M y t t aa
m a a n " , n i i n jumala myöskin pitää
huolen lisääntyvän i h m i s k u n n a n m a ­t
e r i a a l i s i s t a t a r v i k k e i s t a ! .
Samasta kysymyksestä on myöskin
lausunut mielipiteensä L a v a l i n y l i ­opiston
filosofisen tiedekunnan pu-h
e e n J o h U j a ; professori Charles De
Koninc«£. Puhuessaan tri C h i s h o l ­m
i n lausunnon johdosta, sanoi prof.
K o n i n c k :
" T ä m ä on hyvin arkaluontoinen
probleema, sillä perheiden jäsenten
r a j o i t u s voidaan suorittaa m o n e l l a eri
t a v a l l a ; Esittääkö hän (tri C h i s ­holm)
ehkä l a k i a , joka estäisi per­heet
lisäämästä lapsia ; m u u t a kuin
määrättyyn lukuun saakka? Tämä
olisi j o todella vakavaa, sillä se -mer­k
i t s i s i sen täydellistä k o n t r o l l i a , - m i ­kä
perheessä on läheisintä. Minä en
tosin tiedä, m u t t a t a v a l l i s e n a k a n s a ­laisena
m i n u s t a t u n t u u siltä, että C a -
nadassäkin on vielä p a l j o n t i l a a ja
p a l j o n l u o n n o n r i k k a u k s i a . »Tämä asia
k i i n n o s t a a minua persconaliisestii,
sillä me odotamme kymmenettä-las­tamme."
•
Taideir katoyaijiiiij|]^lK
Torontolajsten
laulajien ja soit­tajien
huomioon
Toronto. — N y t k u n kesän ilot ja
r i e n n o t ovat päättymässä j a T a r m o l an
o v e t k i n pannaan talven a j a k s i k i i n n i,
s i i r r y m m e D o n - h a a l i l l e alkaäksemme;
siellä tai v i t o i m i n n a n ; Siellä onkin
nyt puhdasta k u n l a t t i a t s i l i t e t t i i n k e ­sän
aikana : a i v a n v a l k o i s i k s i . U u s ia
m a t t o j a k i n on ostettu.
Kuoromme on j o a l k a n u t vakituiset
h a r j o i t u k s e t ; j o i t a pidetään joka kes­k
i v i i k k o i l t a . Uudet laulajat voivat
vielä t u l l a mukaan j a myöskin e n t i ­set..
K u o r o j a soittokunta järjestävät
p i a k k o i n yhteisen konsertin.
C l u b D o n w a y n tyttökuoro on myös­k
i n hyvässä, vireessä. Se kävi äsket­täin
lentomatkalla Buffalossa; r a j an
eteläpuolella asuvien suomalaisten
mieliä i l a h d u t t a m a s s a ; Tytöt ovat K e ­huneet;
että heidät p i d e t t i i n siellä o i ­k
e i n h y v i n.
Meidän kuuluisa musiikkimiehemme
G u s t a f s o n on jälleen t a r t t u n u t t a r ­mokkaasti
k i i n n i työhön j a pyysi: i l ­m
o i t t a m a a n , että hän r y h t y y mies­k
u o r o n J o h t a j a k s i ; . : P e r u s t a v a - kokous,
j a ' h a r j o i t u s i l t a o n p e r j a n t a i n a , t.k. 24
päivänä. . K e h o l t a m m e k a i k k i a asiaan
Innostuneita . saapurflaan s i l l o i n h a a -
lille, -J^Jäyttäkäämme hänelle, että
k u n meillä on kerran johtaja niin
miehistä ei ole puutetta;- Mieskuoron
l a u l u t kajahtavat siis. ensimmäisessär
konsertissa.
. S o i t t o k u n n a n johto on myöskin
G u s t a f s o n i n käsissä. Hän on tähän
mennessä opettanut monet pojat söit-i^
Ji^^fii.;:-^»'''?^ hän on n y t k i n Järr
jestänyt erikoisen h a r j o i t u s i l l a r i vas­t
a - a l k a j i l l e . Hän opettaa musiikin
aakkosia .'joka t i i s t a i - i l t a kello 7-^9.
M u i s t a k a a p a pojat saapua s i l l o i n p a i ­k
a l l e . — T.
— P u n a i n e n peura voi hypätä seit­semän
j a l a n korkuisen a i d a n y l i ; j a
20 j a l k a a leveän k u i l u n p o i k k i.
Tolstoin jälke­läisten
lausunto
Moskova. — Moskovassa ilmestyvä
K i r j a l l i s u u s l e h t i ' . j u l k a i s i k e s k i v i i k k o ­na
;Leo T o l s t o i n jälkeläisten- kirjeen,
missä tuomitaan tämän m a a i l m a n ­k
u u l u n venäläisen k i r j a i l i j a n tytär,
A l e x a n d r a Tolstoi, joka työskentelee
Y h d y s v a l l o i s s a Tolstoi-Säätiön johtar
j a n a . •
K i r j e e n ovat a l l e k i r j o i t t a n e e t Sofia
T o l s t o i , k i r j a i l i j a n ; p o j a n t y t ä r k a k si
l a s t e n l a s t a j a kolme lastenlastenlasta.
Kirjeessä v a a d i t a a n , että Tolstoi-Sää-tiö;
l a k k a a häpäisemästä kuuluisan
venäläisen T o l s t o i n nimeä.
Tämä sama säätiö sekaantui kahden
venäläisen opettajan kaappaamiseen
k u n näiden opettajien piti palata
Neuvostoliittoon.
" T o l s t o i n jälkeläiset"; sanotaan k i r ­jeessä,
"ovat suuttumuksella kuulleet"
a m e r i k k a l a i s e n v a k o i l u l a i t o k s e n r i k o l ­l
i s e s t a toiminnasta Yhdysvalolissa;
eläviä neuvostokansalaisia kohtaan.
Me protestoimme sitä, k u n n.s. T o l s -
toi-Säätiö käyttää Leo T o l s t i o n n i ­meä,
koska tämä säätiö.on kokoon­p
a n t u p o l i i t t i s i s t a r u u m i i s t a , v a k o i l i ­j
o i s t a j a murhaajista.
•"Taantumuksellisen Amerikan: p o ­l
i i t t i s e t . ' gangsterit yrittävät' peittää
k a t a l a t tekonsa venäläisen k i r j a i l i j an
j a p a t r i o o t i n nimellä. Mitä yhteistä
o n T o i s t o i l l a j a sen' huonomaineisen
t a l o n kanssa, j o t a sanotaan. Reedin
f a r m i k s i ?
; " R a a k a m a i n e n vihansa neuvosto­k
a n s a a kohtaan p a k o t t i p e t t u r i n , j o ­k
a pakeni Neuvostoliitosta,;etsimään
suojaa Leo T o l s t o i n n i m e n takaa.
" M e halveksimme ja kiroamme:
k a i k k i a niitä, j o t k a yrittävät käyttää
suuren venäläisen k i r j a i l i j a n j a i p a t ­r
i o o t i n nimeä l i k a i s e n v a k o i l u n s a p e i t ­teenä.
Tolstoin nimeä ei v o i d a : mai-^
n i t a yhdessä fasististen k u o n a - a i n e s ­ten.
A m e r i k a n gangsterien, neekerien
l y n k k a a j i e n i m u r h a a j i e n , demokratian
k u r i s t a j i e n eikä; v a p a u t t a rakastavien
kansojen kanssa."
Toronto,—Tämän k a u p u n g i n asiA«'
p u n g i n asukkaat a i k o i n a a n ottivat
k a t u v a i m u l l i k e n t s e n - k a u p u n g i n h a l ­t
u u n siinä mielessä, että s i t e n v o i ­d
a a n kaupungin asukkaille varata
mahdollisuus . käyttää katinraunuja
k u s t a n n u k s i l l a , m a k s a m a t t a .siltä yk^
filöille tai . k o r p o t i o i l l e lUkevbittoä:
M u t t a l i i k e n n e k c m i s s i o n i , j o n k a k a ur
p u h s i n h a l l i r i t o a i n a a j o i t u i n n i m i t ­tää
toimeensa, o n j a t k u v a s t i r i k k o n ut
t-atä p s r i a a t e t t a . : Perimällä tarpeet-"
-.oman k o r k e i t a k y y t i m a k s u j a o n se
kerännnyt itselleen m i l j o o n i e n v a ­r
a r a h a s t o n .
Tämän johdosta nousi sodan a i k a ­na
liike t a r k o i t u k s e l l a saada k y y t i ­maksut
lasketuksi 5 s e n t t i i n . S i l l o in
nfitä k u i t e n k i n kieltäydyttiin laske­masta
sillä' perusteella,. että s i m n n i - -
t e l l u n subwayn rakentamiseen tar­v
i t a a n paljon r a h a a , j a että k o m i s ­sioni
m u u t e n k i n tarvitsee v a r a r a h a s ­ton
m a l i d o l l i s e s t i tulevan "sadepäi­vän"
varalle. •:-
: L i i k e n n e k o m i s s i o n i n ' mielestä on
tämä "sadeaika" kai nyt saapunut,
v a i i j k a todellisuudessa k a t u v a u n u l i i -
kenns tuottaa voittoa vieläkin. J o k a -
tapau<ksessa o n jo j o n k u n a i k a a o l l ut
vireillä suunnitelma katuvaunukyy-.
d i n korottamiseksi 10 s e n t t i i n - - n y ­k
y i s e n , neljä-25-sentillä asemesta.
KevätkesäUä 'julkaisi ; k o m i s s i o ni
lausunnon,- että kyytimaksut pitää
k o r o t t a a 10 s e n t t i i n . Tämä herätti
k u i t e n k i n l a a j a n p r o t e s t i m y r s k y n ja
n i i n komissioni j a k a u p u n g i n h a l l i n to
ehättivät selittämään, että tarkoitus
ei ole korottaa kyytimaksuja. h e t i
vaan, että n i i t l tuonnempana j n a h -
d o l l i s e s t i joudutaan korottamaan.
Tämä r a u h o i t t i t i l a n t e e n tolstaisekr
si. Mutta komissioni ei suinkaan
luopunut aikeistaan. Päinvastoin, se
asetti Norman D ; W i l s o n l n t u t k i ­maan
kysymystä j a antamaan siitä
l a u s u n n o n . . Hän on nyt esittänyt
lausuntonsa S u u r - T o r o n t o n yhteisel­le
s u u n n i t t s l u k o m i t e a l l e ja esittää
siinä k y y t i m a k s u j e n ' k o r o t t a m i s t a 10
s e n t t i i n .
Tässä o n otettava huomioon, että
m a i n i t t u W i l s o n o n a i k a i s e m n r i n suo­r
i t t a n u t komissionille erinäisiä teh­täviä
5Ubwayn yhteydessä, j o t e n hän
o n t a v a l l a a n komissionin työläinen
eikä häneltä n i i n o l l e n voi/, o d o t t aa
m u u n l a i s t a lausimtoa k u i n ' sellaista
mitä komissioni haluaa; J a se, että
kontroUikomitea j a v a l t u u s t o n enem­mistö
.äskettäin nimittivät nykyisen
k o m i s s i o n i n uudelleen toimeensa,
v a i k k a tiesivät sen pyrkivän k y y t l -
p i a k s u j e n k q r o t t ^ I s e e n , osoittaa
liekiän olevan myöskin h a n k k e e n t a ­k
a n a .
Tämä o n herättänyt uudelleen t y y -
tymättömyy t t/i esitettyä • k o r o t u s ta
vastaan-» k o s k a se yleensä käsitetään
tarpeettomaksi, ja protestiliike on
kasvaniassa sen ehkäisemiseksi. TRyör:
läistsn edustajat kaupungin v a l t u u s ­tossa,
N o r m a n .Freed j a Ohas. Sims
sekä e n t i n e n k o n t r o l l i k o m i t e a n jäsen
Stewart • Smitlh ovat r y h t y n e e t t o i ­m
e n p i t e i s i i n tämän tyytymättömyy-seksi
- toimintaan, että suunniteltu
korotus voitaisiin tcdella ehkäistä;
He ovat" läbattänes: k i r j e e n k a i k i l le
u n i f ^ e j a ' m u i l l e edistj'smielisille
järje£tö:]le Torontossa, jossa muun
c h c l l a sanotaan: "Työväestö ja edis-tysmiellneii"
- mielipide täytyy saada
organisoidulla päättävään ja ; sitke-ään
taisteluan 10 sentin kyytimak-sna
vastaan. Työläisten valitsemina
ja aktiivisina kunnallisissa kyiö^mjic-sise&
me katsomme velvollisnndek-senune
tehdä.: alotteen tässä kysy-mylcsessä.
Mc. kntsumme teitä konr
ferenssiin. 10 sentin katuvadh.nkyytiä
vastaan, joka : pidetään Church
Streetin LaI>or Temppelissä kesld-viikkona
syysk; 29 päivä kello 8.13 i l ­lalla".
— K o n f e r e n s s i i n ovat tervetulleita
kaökki j o t k a Vastustavat k y y t i m a k s u ­j
e n korotusta, n i i n yksilöt k u i n e ri
Järjestöjenkin edustajat. Siis S a i k k i
s i l l o i n Labor T e m p p e l i i n protestee-r
a a m a a n korotusta vastaan j a päät­tämään
toimenpiteistä j o i l l a se voi­d
a a n ehkäistä. — g i.
Ennustaa liran
arvon uutta
alentamista
Rooma. — I t a l i a n -hallitus v a l m i s ­telee
l i r a n - arvon uutta alennusta
tämän syksyn a i k a n a . Tähän . I t a l i an
r a h a n arvon alentamiseen pyrkivät
sekä. a m e r i k k a l a i s e t monopolistit et-taä
italialaiset ulkomaankauppaa
h a r j o i t t a v a t k a p i t a l i s t i t.
A m e r i k k a l a i s e t ovat erikoisesti
kiintyneitä l i r a n arvon uuteen alen­n
u k s e e n , slUä M a r s h a l l i n Aunnitel-;
m a n perusteella Amerikan pääo­m
a l l a o n Italiassa "uusia m a h d o l l i ­s
u u k s i a " j a r a h a n a r v o n alentamisen
a v u l l a voidaan ostaa h y v i n . h a l v a l l a
h i n n a l l a i t a l i a l a i s t e n tuotantolaitos­t
e n osakkeita J a itse tuotan^laibok-sia.::.
.. . , • •
U n i t a - l e h t l "tiedolttaa, että m i n i s ­t
e r i D e l Veechio m a t k u s t a a syyskuun
l o p u l l a . "Washingtoniin, neuvotellak-'
seen siellä I n t e r n a t i o n a l ^ M o n e t a r y
pnmdln kanssa l i r a n arvosta d o l l a r i in
v e r r a t t u n a ; ; M a i n i t u n lehden m u ­k
a a n Washingtonissa keskustellaan
M a r s h a l l i n apua • s a a v i e n useiden
m a i d e n r a h a n arvon alentamismahr
doUisuuksIstä'dollariin ;verrattuna.
UE on protestoinut
unionbtien JBOiät^
Mellon jol^Qdl
Toronto.— U n i t e d E l e c t r i c a l . : R a d io
a n d M a c h i n e ' W o r k e x s of ' A m e r i c an
viidermen p i i r i n j o h t o k u n t a on lähet­tänyt
Canadan h a l l i t u k s e l l e p i i r in
25.000 jäsenen nlmls-sä p r o t e s t i n sen
johdosta, että U £ : n Ja m u i d e n u n i o i -
den v i r k a i l i j o i t a o n elikäisty pääse­mästä
Y h d y s v a l t o i h i n . . Lähetetyssä
sähkeessä pyydetään, että Canadan
h a l l i t u s kääntyisi asiassa Y h d y s v a l ­t
a i n h a l l i t u k s e n puoleen siinä mieles­sä,
että r a j a a v a t t a i s i i n molemmin
p u o l i s t a rajoittamatonta imioiden
e d u s t a j i e n m a t k u s t a m i s t a varten.
Sähkeessä korostetaan edelleen sitä
s e i k k a a , että yhdysvaltalaisten» j a c a -
t i a d a l a i s t e n yhtiöiden edustajat j a v i r ­k
a i l i j a t ovat oikeutetut r a j o i t u k s i t ta
k u l k e m a a n r a j a n y l i , "eikä ainoastaan
l i i k e a s i o i s s a a n vaan myöskin k o l l e k ­tiivisi?,
työehtosopimuksia koskevissa
asioissa."
Sähke lähetettiin sen johdosta, että
Y h d y.s v a l t a i n siirtolaisviranomaiset
kielsivät äskettäin 11 U E : n edusta­j
a l t a oikeuden päästä Y h d y s v a l t o i h i n,
osallistuakseen siellä unionsa kan­sainväliseen
kokoukseen. Ehkäistyjen
joukossa oli m m . u n i o n v i i d e n n e n p i i ­r
i n p r e s i d e n t t i C. S. J a c k s o n , j o k a on
o l l u t y l i 12 vuoden a j a n myöskin u n i
onsa kansainvälinen presidentti, ja
v i i d e n n e n p i i r i n s i h t e e r i - r a h a s t o n h o i ­t
a j a George H a r r i s , j o k a on myöskin
u n i o n kansainvälisen J o h t o k i m n a n j ä ­sen.
K u m m a t k i n ovat tähän men­nessä
kulkeneet r a j a n y l i u s e i t a ker­t
o ja vuodessa u n i o n s a asioissa.
Y h d y s v a l t a i n s i i r t o l a i s v i r a n o m a i s t en
teot tuomitaan.tässä asiassa työväen-vastaiseksi
t o i m i n n a k s i sillä v i i m e päi­v
i e n a i k o i n a on u n l o l d e n edustajilta
evätty matkustusoikeuksia t u k k u k a u ­p
a l l a .
K O K E I L L E E T 12.00»
Columbia yliopista „
marovr j a Sande^, S»
johtaneet lapsiha v a Ä
nnseen hiirissä.
kedlaan apinoilla --Tjl
keen ihmisillä, j o s t a l ^ ^ "
vat suotuisiksi.
KysymyJBiäjj.
_jastaulisia
Hinnanalennuksia
on toteiitettu
Neuvostoliitossa
; Lontoo, : M o s k o y a n radioi i l m o i t ti
m a a n a n t a i n a , että " l i h a n h i n n a t l a s -
d e h mobilisoimiseksi j a o r g a n i s o l m i - kivat syyskuun alussa taas -kymme­nellä
p r o s e n t i l l a ' ' Moskovan, kaupois­sa.';.:•;.;•'-•.
yf-';'-';-. - •••.;•. ^C-y-'^y.:
S a m a n l a a J a l l u k s e h y ^^
h o t t i i n , e t t a käsyiksien^h
15-20 prösentiila. Radiötiedbri m u ­k
a a n k a u p o i s i a . o n n y t p a l j o n meije­r
i t u o t t e i t a , i i h a a j a k a s v i k s i a . ;:
Yrityksen kuukausi­kokous
maanantaina
tk. 20 päivänä
Toronto. ^ \ V . - ; j a u.-seura Y r i t y k ­sen:
kuukausikokous . pidetään ensi
m a a n a n t a i n a ; t.k. 20 päivänä- a l k a en
k e l l o 8 i l l a l l a D o n - h a a l i l l a.
Kokous oh aikaisemmin i l m o i t e t tu
väärin pidettäväksi t.k; 13 päivänä. ;
;.. Kokouksessa. : o n - keskusteltavana;
monia tärkeitä, seuraa koskevia a s i -;
o i t a , j o n k a vuoksi toivomme jokaisen
seuran jäsenen osallistuvan- tähän
kokoukseen.
Uudet jäsenet ovat myöskin ter-vetulleet!
— Johtokunta.
Siamin kuninkaan ;
kruunaus
; Bangkok, Siam: -r- S i a m i n h o v in
astrologien sanotaan tähdistä l u k e ­neen,
että suotuisin, päivä ; nuoren
S i a m i n m o n a r k i n , kuningas P h u m i p -
h o n A d u l d e j i n kruunaamlseen val­t
a i s t u i m e l l e on; m a a l i s k u u n 2 päivä
1949. Kuningashuoneen h a l l i t u s n e u -
vosto o n k i n antanut määräyksen, et­tä
kruunaus toimitetaan m a i n i t t u na
päivänä. . N u o r i kuningas o n p a r h a i l ­l
a a n Sveitsissä päättämässä- o p i n -,
n o i t a a n .
, Päivää ei ole vielä kuitenkaan
määrätty,; koska entisen k u n i n k a an
A n a n d a M a h i d o l i n r u u m i i n p o l t t o : toir
m i t e t a a n . K u n i n g a s - M a h i d o l m u r ­h
a t t i i n salaperäisellä, t a v a l l a kesä­k
u u n 9 p : n ä 1946. '
Sokeritaudin paran­nuskeino
löydetty?
London, Ont. Tri A r t h u r Vögel-sang
sanoi täällä, että E - v i t a m i n l on
t o d e t t u la.. ikuukautta kestäneissä
k o k e i l u i s s a parhaaksi tähänastiseksi
lääkeaineeksi s o k e r i t a u t i a s a i r a s t a v i l ­le.
E - v i t a m i n i s t a kehittivät t r i t V o g e l -
sang, E v a n V . S h u t e j a F l o y d S k e l t on
sydäntauteja.:, h e l p o t t a v a n ; lääkkeen
j a : ; heidän : t u t k i m u s t e n s a tulokset
j u l k a i s t i i n k a k s i vuotta s i t t e n.
Tehokas menetelmä
keksitty teräksen
tuotantoa varten
E n g l a n n i s t a saapuneissa tiedoissa
k e r r o t a a n uudesta brittil&'lsestä me­netelmästä,
jonka a-vulla väitetään
v o i t a v a n kohottaa teräksen tuotantoa
n o i n viidelläkymmenellä prosentilla;
Brittiläiset tiedemiehet ovat v a k i i n ­nuttaneet
maailmanmaineensa ¥ehit-tämällä
uuden teräksenvalmistusme­netelmän.
Joka s a a t t a a a i h e u t t a a k u ­mouksen
B r i t a n n i a n teollisuudessa.
Edistysaskeleen., s a n o t a a n : o l e v a n y h ­den
k a i k k e i n merkittävimmistä tuo­tantomenetelmistä
sataan vuoteen —
suorastaan verrattavissa ^ Salssemer-prosessln
keksimiseen. Pitkä t u t k i ­muksen
jälkeen on s i i h e n sisällytetty
h a p e n mukaanottaminen: käytäntöön
k a r k a i s i j a s s a i l m a n sijaan. "Tulok­s
i s t a m a i n i t a a n : tuotannon lisäänty­m
i n e n 50%, v a l v o n n a n ; entistä suu-r
r e m p i joustavuus, teräksen entistä
h i e n o m p i laatu, suuremman romu-määrän
käyttömahdollisuus j a h a l ­vempi
tuotanto. Prosessia on k o k e i l ­t
u Leedsissä sijaitsevassa C a t t o n 'n
valimossa; • Teräs,..Joka: ennen val­m
i s t e t t i i n viidessätoista minuutissa,
v a l m i s t e t a a n n y t t e m m i n kahdeksassa.
Menetelmän kehittivät tiedemiehet,
j o t k a ovat B r i t i s h Iron and Steel
A s s o c i a t i o n i n palveluksessa yhteistoi­minnassa
. C a t t o C o : n : k a n s s a . , T a r ­p
e e l l i s t a lisäkonelstoa asennetaan, jo
a i n a k i n neljässä eri terästehtaassa
j a niiden asentamista valmistellaan
jo useissa muissa terästuotantokes-kuksissa.
A s i a n t u n t i j a t ovat sitä m i e l -
;tä,.i että happimenetelmää.^ b u l l a an
p i a k k o i n käyttämään : k a i k i s s a teräs­tehtaissa.
Uuden prosessin, välitön
arvo on v a l i m o i d e n : tuotantokyvyn
lisäämisessä., N o i n 45 p r o s e n t t i a E n g ­l
a n n i n teräksestä tuotetaan tehtaissa.
Joissa v o i d a a n h e t i m i t e n ottaa käy­täntöön
tämä happimenetelmä.
PALKALLINEN LO.U\
Kysymys: Onko kaksivuotta'
ollut tyola!ne.n o.keu:e:tu 53
palkallisen lomau koska häa •
kon loman oltuaan T,-ucden'
Kysymyk:es.sa oleva tjöläaa,'
toisena vuonna kesäloman
aloitteestaan, mutta ei saanut
palkkaa työhön palaUuaan Ja­ken
hsäksi. pantiin pois
V a s U u s : Ontarion "Hours t
and.Vacations with Bay Act" '
tää, että kaikille-A-uoden
leille annetaan vähintään 1
k a l l i n e n loma; edellyttäen;
sessä olevan työläisen.täyttäviä
naiset loman saannin
Koska laki • määrääi että.
saa määrätä. loT.an ajan, j
o l l a 10 kuukauden kuluessa-saantiin
oikeuttavan työvuoden''
tymisesta, on ilmeistä, että 1
sessä oleva työläinen on
lomaoikeutensa koska hän:
man omasta alotteestaan,'
asiata työnantajansa kanssä.-
mltus."
Titaniumista tulee
teräksen ia alumii­nin
kilpailija
Wihnington, DeL — Tl^
tallista tulee uusi ja vaarallmai
p a i l i j a teräkselle, ja alu
moitettiin täällä DuPont-yhtiöa
holta. Uusi; metalli on hopeaa'
koista j a on siinä kiillotettuna'
tuntu.. Sen paino: on ainoastaan
let teräksen painosta ja.aln
verrattuna se. on. vähemmän.^
kaksi kertaa painavampi ja:
lujempaa. Sen väitetään olevai
hyvää kuin- ruostumaton «räs, i
män uuden metallin, tuottamisa
vellaan tulevan mahdolliseksi.
sa. mittakaavassa- sen:titamum-'
johdosta,:.-joka..on 'tehty ko
bec:ssa. -Suunniteimat.edellyttä.
m a i l i n pituisen rautatien rak
«ta St. LawrencenrannaUe ja.]
tehtaan rakentamista Soreliin,,
Yrittää päästä sel­ville
probleemasta
Eugene, Ore. — Oregonin y
•ton biologian apulaisprofessori-
M . Newell yrittää. päästä selrae,
ko • Pohjois-Amerikkaa .ja Aasa»
nen muinoin yhdisUnyt;kannas
r i n g i n salmen kchdalla. •
. Professori Neix-ell on par
tutkimassa kysymystä Alaskassa.
150 mailia tunnissa
: Wendover; Utah.. — Ho'
nen.47-vuotias Roland:Fre^;'
täällä maanantaina uuden 1
ennätyksen moottoripyöraajosa^
tanniassa rakennetulla kon
150.855 mallia tunnissa,
nätyksen saavutti Joe Petrali
na 1937 Daytona Beachilla
— 136.18 mailia tunnissa.
PÄIVÄN PAKINA
Valehdella saa kun on "tahdikas"
<s>-
mista länsi-Saksan perustamista varten.-silloin on vaikea nähdä mi­elen
voidaan-jatkaa, neljäni vallan kontrollia iBerlinissä;Maailmän'^^
kansanjoukot odottavat kuitenkin rauhanomaista t.s. järkevää rat-
Sikäli k u i n taantumuslehdet ovat
kysymyksessä, n i i n yhdelläkään N e u ­v
o s t o l i i t o n J o h t a v a l l a miehellä ei ole
Oikeutta kuolla^ t a v a l l i s e e n . " j u m a l a n !'
t a u t i i n . V a i k k a t a v a l l i s e n venäläisen
m i e h e n j a naisen; vieläpä p o t i l a i s ta
h u o l e h t i v a n lääkärinkin, vkäsitys on
s e l l a i n e n ; että potilas on pitemmän
a j a n sairastanut samanlaista t a u t ia
k u i n m i h i n ihmiset kuolevat täällä
k a p i t a l i s t i m a i s s a s a i r a u d e n t a k i a , n i in
t a a n t u m u s l e h t i e n palstoilla ; h ä n saa
k u o l l a - "salaperäisissä"- olosuhteissa.
N i i n oli a s i a n t i l a k u n huomattava
N e u v o s t o l i i t o n valtiomies ' j a sotilas
k e n r a a l i e v e r s t i ; A ; Z h d a n o v k i n k u o l i . >
• H e t i k u n k e n r a a l i Z h d a n o v l n k u o l e ­masta
t u l i tieto,; r y h t y i suurlehdistö
penkomaan hänestä henkilökohtaisia
t i e t o j a . Tai oikeammin valheita.
H u o m a t t a v i s s a lehdissä s e l i t e t t i i n , e t ­tä^
hän oli georgialainen j a syntynyt
M a r i u p o l i s s a . Koska muistimme,- e t ­tä
viimeisen -maailmansodan aikana
saksalaiset k e r r a n v a l l o i t t i v a t s a n o t im
k a u p u n g i n , n i i n . v i l k a i s i m m e k a r t t a a;
A i v a n k u t e n muistimme, M a r i u p o l on
A s o v a n ; meren- ;:pohjoIsnmnalla;:-'S
kaisua;.eikä hystetisiätväärennyksiä ja sotavalm
r a u h a n s o p i m u s Saksan kanssa jayviem^ _ ^
rooDasta. Jos tätä ei tehdä, j o s ei l u o v u t a Saksan i a k a m i s s U u n n i t e l - yhteinen sopimus Saksan kriisistä.' , • ' r. U k r a i n a s s a . Suurlehdet oUvat siirtä- k i r j o i t t i sUtä*pitkän toimituskirjoituk-1 t y n y t ' k i e r ä l l ä ^ t a v a l la
neet sen kauemmaksi etelään, eli
Geo<feiaan.
A m e r i k a s s a . i l m e s t y v ä ' ; Päivälehti
t o i s t i . t ä m ä n suurlehtien : u u t l s a n.
Täällä ilmestyvä Vapaa Sana sensi­j
a a n k i r j o i t t i r ; e t t ä Z h d a n o v ö n syn­t
y n y t T v e r i n kaupungissa, joka on
Vähän pohjoiseen Moskovasta. Siis
koko kaukana • M a r i u p o l i s t a j a vielä­k
i n kauempana Georgiasta. Näiden
t i e t o j en mukaan ei voi t u l l a muuta
k u i n siihen, johtopäätökseen, että
Zhda,no.v o n s y n t y n y t j o s s a in Georgian
j a Pohjois-Venäjän välisillä mailla.
V a p a a n Sanan suuri ystävä" ja
maansa petturij Gouzenko kirjassaan
" T h i s Was' M y " C h o i c e " ; sanoo T v e r in
s i j a i t s e v a n kaukana pöhjois-Veriajäl-lä
j a oIevaii";-*'tal6npoikien k a r k o i t u s -
p a i k a n " . M e ' ; liskomme v k u i t e n k i n,
että Tver ^{nyk. K a l i n i n ) on siellä
missä; V a p a a - S a n a n sanoi sen olevan;
K i m porvariiehdet ovat sitten,-syn­nyttäneet
m i e h e n n i i n ; k o v i n montesa
paikassa,: n i i n el ole ihme; että M n e t
täytyy ; sitten^..tappaa; myös, moheUä
e r i t a v a l l a . V a p a a S a n a o l i n i i n k i i h -
nosttmut Z h d a n o v i n kuolemaan, että
sen j a lisäksi p a k i n a n . Lehtensä p a l s ­t
o i l l a se m y r k y t t i Zhdanovin: lyijyllä
j a salakähmäissrydessä; Toisissa p o r -
varilehdissä; hänet ^ t a p e t t i i n t o i s i l la
t e h o k k a i l l a k e i n o i l l a.
: Suomessakin useat maalaisliiton
lehdet: J u l k a i s i v a t Z h d a n o v i n kuole­masta
s a m a n l a i s i a J u t t u j a j a h a l l i t u s;
j o k a varmasti o n ; k i i v a a n neuvosto­vastaisen
hengen läpitunkema. Joutui
t a r t t u m a a n näitä pöhlöjä tukasta
k i i n n i " t a h d i t t o m u u d e n " t a k i a ; kuten
eräässä sosdemien lehdissä sanotaan.
Näitä lehtiä vastaan- o n ; n o s t e t t u pai-^
n o k a n t e l t a ; Sen johdosta Kemissä
ilmestyvä m a a l a i s l i i t t o l a i n e n P o h j o l an
Sanomat: k i r j o i t t a a tästä asiasta seu­r
a a v a a :
: "Joskus s a a t t a a t u l l a p a i n e t u k s i l e h ­den
p a l s t o i l l a s e l l a i s t a , mikä ei p a i n a ­t
u s t a , a n s a i t s i s i t a i k k a mikä voi o l la
j o s s a i n suhteessa, suorastaan yleisen:
edun v a s t a i s t a k i n . Sanomalehdentoir
m i t t a j a n k i n valppaus j a varovaisuus
v o i v a t siis :• Joskus ,pettää,niinkuin on
erehtyväistä yleensäkin k a i k k i i n h l -
. m i l l i n e n työ. Tätä ei s u i n k a a n ole
n i i n käsitettävä, että ; sanomalehden
ei .olisi erehdyksistään vastattava.
Kyllä; se j t u o m i t t a v a k s i •: alistuu;- Ja
o i k e u s i s t u i n ' tulee tässäkin kosketel-,
lussa tapauksessa asiasta sanansa s a ­nomaan
. . ."
S i i s "varovaisuus Ja valppaus" on
"pettänyt" j a siitä syystä " o n erehty­väistä
yleensäkin k a i k k i i r i h l m i l U -
n e n työ". P o h j o l a n Sanomat o n r y hr
puolustamaan
tahallista- ; valheiden , lerit •
Sosdemien mielestä pitaä olla .
k a s " kun valheita levittäa._ V
kielletä niiden levittämistä,;
v a i n on -tahdikas".
E i ole ihme vaikka Suomen
tumuslehdet laskevatkin palroi».
vostoliitosta. silla sellaiseenhm.
siellä on totuttu yli ne])-
dan. Toiset; tosm ovat
"tahdikkuuteen" suorittamau»,
palvelusta NeuvostoUitoUe :i
tavat toisiakin tekemään
mutta hyökkäävät mitä ibm
t a a n omassa maassaan, JO-*»
vat, että hyviä n a a p u n i t i s a i^
hitetään käytännössä. eiM
detä vain hyödytöntä
Meitä ei ensmkaänihmeO^
täällä j a suomessa ol«™J
lehdet ynttaisivatKin he«^7
Zhdanovin paalle. siUa o j
Leningradin P « ° lf
mi«s, jonka Johdolla koputet^
k i n miehiä nokalle,
myivät etukäteen
Järjestettävin valloita.
ei koskaan tullut. B o«
fasisteja ' - ^ u k u t t a a ^ s e ^ ^ l
grad. jäi valtaamatta J ä ^
n i n g i t meravät myr^TT^ J
Zhdanovin jatkuva^J^ a
v i i n asemiin N ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ i ^
r a u h a n j a sodan a i ^ J
t e n neuvostokansa
vkin-harvat ihmiset saa^i
-iUoti.