Vapaus, July 17, 1948

              'Iiii
mm
» i i i !
» i i i » »
''•MM
i
ftvu 2 Lauantaina, heinäk. 17 p. — Saturday, July j||QJyjj jgj(gp|(g
maksoi rahaa lUHEBTY) — Independent Latoon
Organ of Plnnl«h Canadians. Es-tablished
Nov. 6th 1917. Authorized
as second clajss xnall by the Post
Office Department, Oitawa. Pub-
Ushed thrice weckly: T u e s d a y s,
Thursdays and Saturdays by. Vapaus
Publishing Company Ltd;, at lQO-102
E lm St. W., Sudbury,. Ont., Canada.
Telephone»: Bualncss Office 4-42M.
Editoria] Office 4-4265. Manager
E. Suicsl. EditorW. Eklund. Mailing
addresB Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertislng rates upon appllcatlon;
Translallon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $5.50 6 kk. $3.00
3 kk. $1.75
Yhdysvalloissa: 1 vk. $6.50 6 kk.*3.50
Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk-$4.00
Laivayhtiöiden laittomuusteot
Suurten järvien viasicn laivayhtujuJen laillomuusteoL -ja hai-
• lituksen suvaitsevai.suius nnrlen jalkurnj.-en suhteen r - - saavutti.J.yr-mistyttavan
pisteen viimc keskiviikkona jolloin CSL:n rahtilaivan
Lethbrid^eh kapteenin ja: hänen apulaisensa sanotaan ampuneen Ca­nadan
merimiesunion rauhallisia ja aseistamattomia jasenia.
. Naiden suurten järvien l a i v a y h l K j u i e n lyovaenvastainen asenne
ja jatkuva vihan lietsonta merimiesten laillista uniota vastaan on SIIS
johtanut siihen, etta laillisessa lakkolaistelussa olevia nuorukaisia
ammutaan palkattujen pyssyhuritien loimesta.
M u l t a kaikkein vakavin seikka on kuitenkin se* etta taman
ampumistapauksen johdosta ei viranomaisten toimesta pidätetty
murhayrityksen tekijöitä, vaan rauhallisia lakkolaisia! Onko tassa
. maassa tultu jo snhen. missa hiirooi)an vissit maat olivat fasi,«,min.
nousun aattona, etta kuka hyvaiisa pyssyhurtta voi ampua, tai puukot­taa
kenen hyvänsä kunniallisen kansalai.sen. j(^s han murhalckon.sa
yhteydessä huutaa riitta\-an kovalla aanella. etta KUOLK.MA TIJ-N
A ISILLE!
• Canadan merimiesunion sihteeri 'I: (i. McManus on vaatinut
kapteeni .Allenin helikohlaista vangitsemista ja pääministeri Kinoille
lähettämässään sähkösanomassa han sanoo, etta tama kaamea ampu­mistapaus
on valiton seuraus silta, kun Canadan Ivdlitus ei ole huo­lehtinut
taman maan lakien noudattamisesta. '.Vamk yhtiöt ovat uh­manneet
toista vuotta lakia ja teidän hallituksenne on ollut vaiti \
sanotaan mr. McManusin sähkösanomassa. ".Me vaadimme hetikoh-taista
tutkimusta niiden yhtiöiden johtokuntien- jäsenten ja johtajien
laittomuuksista; jotka ovat avoimesti lausuneet .etta he käyttävät tuli­aseita
miehiämme vastaan ja ovat nyt toteuttaneet laman uhkauk-
••sensa;!' ^ • •
Jokainen oikeamielinen ihminen, juka haluaa välttää fasistisen,
hulinavakivallan kehittymi.sen tassa maassa, kannattaa sydamen.sa [)oh-jasla
tata merimiesunion- vaatimusta, elia Iiittohalliluk.sen velvolli­suus
on huolehtia siitä, jotta suurien järvien laivayhtiötkin noudatta­vat
maan lakeja. Kokf) työväenliikkeen velvollisuus on tukea moraa- .
li.sesti ja rahalli.sesti merimicsuniota ta.ssa taistelussa.-
Eika lama,ampumistai)aus ole ainoa laittomuusteko naiden yh­tiöiden
toimesta. I-iillohalllliiksen toinie.sta nimitettiin komissioncrit
tutkimaan Canarlian .Steamsliij) Lincsin ja merimiesunion välisiä eri-mielisyyksia;
.\ama konii.ssionerit esittivät Irittohalltukscn työministe­riölle
raportin. niLssa syytetään, etta k. o. laivayhtiö on syyllistynyt
laittomiin lekoihin ja toiminut toisin mika on lakivoimai.sesti tapana
tas.sa maassa. Tama oli jo toinen tapaus mis.sa hallituksen komissioni
syyttää laivayhtiöitä.laittomiitidesla.
Yllämainittu raportti esitettiin liittohallituk.scllc jo kesäkuun 7
päivänä.;Tasta huolimatta CSLrn laittomuutta on sallittu ja suvaittu
tahan asti. Ja lama laittomuuden -suojeleminen, .seka yleinen vihan
lietsonta ty«)vaestoa vastaan johti .siihen, etta laittomuutta harjoitta­van
laivayhtiön [)ys.syhurlan.sanotaan, ampuneen lakkovahleja, jotka
ratihallisesti ja a.seettomasti. yritlavat suojata tyfmiaatansa. ja. toi-
: mcentulomalidollisuuttaan (lemokraatti.sia kansalaisoikeuksiaan käyt­täen.
Työnantajien lailtomuudet ja. halhtusiviirien lyovacnvastainen
vihan licLsonta pilaisi lopettaa ennen kuin ajaudutaan piiolfa.sistiscen
hulinakauteen, .mi.ssa .keneiikaaiv kunniallisen kansalai.sen elama ei
lie turvattu.
Quebecin vaalit
Kuten lehtemme kitj( eiu ulil.iia Oka' viikko sitten kirjoitti
Montrealista. Quebecin maakunnan lainlaatiiakiinnan vaalit suorite-:
taan tk 2K pna.
^ Quebecin niiiakiiniiassa- vallil.see nione.ssa suhtec.s.sa .vallan toi­senlainen
tilanne kiun muualla (anaflassa. Quebecin "kan.sallismieli-nen'".
I)uple.s.sisin halltlus on taantumiikselli.siiudestaan melkeinpä vie­lä
Ontarion torylialliluk.senk m edellä. .Se tunnetaan parhaiten nuina-lukkohalliluksen
nimellä laatiinan.sa nuinahikkolain takia, jonka avul­la
on työväen .sanomalehti inunahikottn.ja muutenkin estetty vapaa
mielipiteen ilniai.su maakiiniia.s.sa. I)iiplc.ssisin hallitus on valheellises­ti
''maakunnallisten (iikcuksieir'- puolustamisen nimissä vastustanut
Iiittohalliluk.sen vi.s.seja kan.sallisia rclormeja. ja siten jatkanut tilan-
: nctta, nii.s.sa Quebecin väestöllä itn edelleenkin huonommat yhteiskun­nalliset
turvat kuin esimerkiksi Onlano.ssa: Quebecin nykyinen halli­tus
on kaikkein taantumuk.sellisin hallitus, mita Canadas.sa. talla ker­taa-
on. Taman vuoksi lehtemme .kirjeenvaihtaja 'Oka!' oli. oikeassa
esittäessään tunnuslauseen; etta maanmiestenunc siellä tulisi tehdä
kaiken voitavansa ' mun<iUikkopuolfi(.en ha\ loon saattamiseen" hy­väksi
Tama sellaisenaan on helpompi sanoa kuin toteutta.i. T>o\aen-liike
on Quebecin maakunnassa viela polmtisesti.kovin heikko.Mont­realin
kaupungissa. M Louisin \a.Uipiii issa on LPT' n ainoa ehdoka»?
Quebecin maakuntavaaleissa, hen Iisaksi, on kourallinen GC:F:n eh­dokkaita
.MontiealisM Quebeiin kaupungissa ia eräissä muissa vaali-
. piircis.sa.; .Sanomattakin.on seivaa/ etta jariestyneet tyolai.set kannat-
; lavat naita lyovacnpuolueuieii. ehdokkaita-Mut tanionessa muussa
,: vaalipiiris.sa ei. ole muuta valuman •inalvdolh.siiut ta kuin .se: etta äänes­tetään
•pienemmän pahan "puolesta, ts. liberaalipuolueen, ehdokkaita
^ ja Duplessism •miehui vastaan, kuten 'Oka '-aivan oikein .suosittelee. :
• Tyoskennelkaanune SIIS I;IM':iv la tCT' :n ehdokkaiden valitsemiseir
• h y v ä k s i Quebecin vaalei.ssa niin V(:iinvaperai.sesti kuin voimme. Mutta
muistakaamme s,un.illa, etta muissa \.ialiiiiireissa liberaalipuolueen
ehdokkaat edusta\al |)ieniiila pah.ia ia ansaitsevat MI'? äänemme.
vaikka liberaalipu(ilue..(inkin sisii- ia ulkopolitiikallaan' vieroittanut
j tavalliset kansan ihmi.set kannaiiajajoukfisiaan.
,::'':' 1-:' Togliattjn murhayritys
' • : Oman . tunnustuksenpa mukaan aikaisemmin.. oikeistolaiseen li^ -
;-''b^ pys.syhyrtfa; ampui neljä kertaa ja hen-
';Vr-:''|envaaTallisesti-.:haavol-irncn::11aliao: ,k(>nim"unistipuolucen johtajaa Pai-:
miro Toj^liattia.
i : , , Tämä oli epäileniiiuä viili tönlulo.s siitä -Marshallin avun lumipuu­kin
varjo.ssa harjoitettava.sta työväenvaslai.sesta vihan lietsonnasta.
; mihin \Vashinetonin ohjeiden mukaisesti hallitseva Oo Gäspcrin hal-
I litus ja kansan vihaama Italian nykyinen sisäministeri ovat ^•'•'lionneet.
' ; Kun •otetaan huomioon .^etosiasia-.^että Italian koko työväenliike
kommunistinen, puolue, .sosialidemokraattinen-puolue: ja unionisti-i
/.en liike — syyttävät lä^tännirhayritykscstä. De Casperin' hallitusta.
Äy.ei suoranaisesti sen toimeenpanemisesta, vaan murhayrityksen innoit-
• tafnisesta ia rohkaisemi.se.sta, niin .-elvää on. että Tocliattin murhavrj-
>' tys aiheuttaa suuren poliittisen kriisin Italiassa. Spontaaniset mielen-.^
ja paljon työtä
K i r k l a n d Lake. ^ A:n^ k d n puhu­taan
urhMlu.sta f.ulrc .'^^arnalJa ' r:-:il\r
ky.symv.')- urlinJluvalinci.^-a. urheiJukcn-t
; j «U ja./)?iikkakunn^.^t?i jo.s-:a .'if^Hair
non on olrma-s-sa, Arva-itelifia)! n i i n -
kalajnr^n; k e n t t ä on e.sim. Sudbu.^-ys.sa.
7orontos.'ja tai j o l l a i n muulla paikka­k
u n n a l l a . Tahdon ta.<-;.'ia •. pakinoida
^•nkol.sf^Htl juun- urhoilukonta-sta . ja
n i i s t a m a h r l o l l i s r t a -..istuk-ista jor,<
t u l f c offf?n finncnkuin KO. nn valr
mi.s. En tJPtvsti tarkoita, otta.:ant,ai--
.siiv toiMo j o t k i n patonlliohjoot. joiden-mukaan
voisitte rakontaa aivan ny-kvaikai.
snn suurkontan.- Annan vain
.«^lollai-sta kokomuk,sost.a saatua oppia,
jo.sta VOI olla apua .silloin--kun feilla
mahdollisesti tuloo k e n t ä n teko. -
K a l k k o i n on.slmmaincn- tchtava on
mitata alue. onko .sc k y l l i n t i l a v a , j o ­ko-
300 metrin: tai 400 m o t n n kiertora­taa
varten.
: Tolsck.si on s i l m a i l t a v a maa.sto ja
tohtava a r v i o i n t i :mit^;n paljon maan
s i i r t o a lulec tchtavak.si. silla - j u u r i
maan siirto on se. m i k a kysyy, rahaa.
V a i k k a aluetta .silmailtacs.sa: n a y t t a a -
Eurooppalaiset kammoavat
Marshall-suunnitelmaii apua
Sf\v Vork. — (A,LN-' — Mar.^ha!l:n
suunnitelmaa ylistetään vertaa!
vailla-ojc-vatai. Y h d y s v a k a i n a n i e i . ; ; ! -
-suudck-siniila 16 maata k o h t a a n y^-kn
saavat tata apua; Jos.asia on t a - ' ; i.
koskaan oi ole l a h j a a tervehditty !i.:it:
p a l j o l l a i t ' : u l l a , valituks^^lla j a h. -i
ma.ston k i r i i y k s o l l a kuin o n ta.-5sa ••-.•ir
toydo.ssa n ä h t ä v i s s ä . .
H e i n ä k u u n 6 p n a B r i t a n n i a n parla-montti
hyvak.syi M a r s h a l l i n a v u n -o-pimuk.
sen ylivoimai.sella aanieneinm:s~
:tölla,-419 äanclla:.-12 -aanta va.staan.
M u l t a .sc t e k i j i a i n .svva.ssa murhecr-sa.
Ixintoon kauppiaiden -lehti Economist
esimerkiksi .sanoi heinak. 3 p n a : : " E n -
dot - . . n ä y t t ä v ä t monen, euroopija-lai-
scn miolcsta taysm mahdottomuia.
n i i n j ä r j e t t ö m ä n epareal.i-silta, etu".
n i i t ä voida vakavi.s.saan ehdottaa p a i t ­si
pahansuopaisuuden tarkoituksc^-sa
tai. • voittoiluhalus.sa. hataakansivien
kustannuk.sclla."
- Lontoon D a i l y Express .svyttaa Y h -
dy.svaltoja s i l t a , e t ta sc p y r k i sopimus.
dysvallat-haltiaa; T ä i n ä y ä
den öniia varastoja,.ja ehkäi.seet^^^
' l a i s e n m a t e r i a a l i n ulkomäjlle. •ylennin-i
n i s t ä a.iTirL^aajamaa '.saisi - r a h a t u i o j a .
j o t t a yoisrrriak-saa vclkahsai Y h d y s v a l -
löille. T ä m ä n ;iisäksi Y h d y s v a l l a t saa:
ta.sapuoliscn öikquden . p r o s p ä k k ä y s t ä
j a kaivostoimintaa varten oman maan
,anoo, t a i k o i i t a r n l a m a s i t a etta dol- , -.^...^^^.^^^^ T^ ^ ^ on tois-l
a n J l a voidsan ostaa e n e m m ä n Euroo-
Kirj. Israel Epstcin
l a i n o j a Wall S t r r c t i H a a n t a m a l l a en- i
Kimmaisen kunmlyKson resur.^scistaan.
•2... AvuiLsaajan. t a v t y y alentaa ra­hanpa
arvon d o l l a r i i n verraten jos
Y h d y s v a l t a i n avustuslaheiy.sto - n n n
k i n , e t t ä .se on mclko ta.saista. on e n - I k o h t f e n avulla h ä v i t t ä m ä ä n B r i l a i i -
nen var.sinai.seen k e n t t ä t y ö h ö n r v h t y - i n i a n . u l k o m a a k a u p a n . O t t a m a l l a va----
m i s t ä otettava ammattitaitoinen i n - • t a a n M a r s h a l l i n apua, sanoo m a i n i i tu
s i n ö ö r i . Hänen avullaan .saadaan .sei- I l e h t i " B r i t a n n i a n h e i t t ä v ä n pois vfjr-v
i l l c m i l t ä kohdalta maasto on l i i a n i r a t t o m a n elpymistahdon mika saa . a l -
korkcaa tai matalaa; Tama on kaik-. ! kun.sa itseluottamukse.sta": ,
kein t ä r k e i n t ä . . . s i l l a juun, .slina v o i - t . T e h d e n huonosta kaupasta parhaan
d a a n .saa.staa.,satoja d o l l a r e i t a rahaa
Ja m y ä s k l n . s a t o j a . t y ö t u n t e j a . . E s i m c r -
mahdollisen Manchestci- G u a r d i a n s a ­noi,
jotta ei ole " e p ä i l y s t ä k ä ä n suui,
kik.si, moiUa taalla K i r k l a n d Lakeilla - e t t e m m e k ö saa p a l j o n A m e r i k a n l i c u -
naytti maasto ta.-sai.sclta. Arvelimme,, j Voja": Lehti etsi lohdutusta v a i n : s i i -
e t t a c m m e tarvitse. m i t a a n . i n s i n ö ö r i ä , j t ä t c S i a s i a s t ä kun Yhdy.svallat .lupasi
ko.ska maasto, oh n i i n . tasainen,, etta I a n t a a 6 kk. a i k a i s e m m i n tiedon avus-pan
m a i s t a , mutta eurooppalaisten
r e a l i p a l k a t huononevat, kuten huono­nevat
Euroopan - t u l o t k i n v i e n t i t a v a ­roista.
Kaupafisa useimmat M a r s h a l ­l
i n maat antavat; " k a i k k e i n .suotuisim-man.
maan ctui.suudct ei v a i n Y h d y s ­v
a l l o i l l e , mutta myös Yhdy.svaltain
m i c h u t a m k l l e Lahsi-Sak-saJle j a J a ­p
a n i l l e— entisille vihollisilleen..
ton maiden sifeaisiin asioihin, .sekaan­tumista:
ta \ ' a l l a mita on toteutettu'
vain s i i r t o m a i h i n n ä h d e n t a h a n asti...
K a i k k i y l l ä e s i t e t t y on k a i k k e a muu-^
ta mutta el kaunis kuva Euroopan:
:elvytysohjelma.sta ' i l m a n sidenuona",
j m i t a Y h d y s v a l t a i n t y ö v ä e n l i i k e (kuten
G I O ; n viimcksipidetty konventiomv
on johdettu tukemaan. To.siasia.ssa
• i s a n a ' n u o r a t " on sen j ä l k e e n hyljatr.
3.-Avun.saajicn pitaa panna sivuun i ty eraar. r a n s k a i i k i c l i s e n lehden t o i -
.suuri-summa o m a a rahaansa s i t a var- j me.=ta, .mika" sanoo yksinkertaisesti,
ten, etta voivat ostaa mita hyvan.sa;i etta M a r s h a l l i n -apu .sitoo Ranskan
strategisia sotamateriaaleja m i t ä , Y h - | s o l m u i l l a . .
SASU PUNANEN - KUOLLUT TAISTELIJA
Kirj. E. Hiitoncn
v e s i k ä ä n . ei n ä y t t ä n y t la.skcvan m i l l e ­k
ä ä n suunnalle. Vaan k u i n k a s . k a v ir
kaan? K e n t t ä m m e , joka oli jo ositr
t a i n " b u l l d o z a t t u " , n ä y t t i i n s i n ö ö r in
mittojen mukaan, olevan yhdeltä
päsustä 2 j a l k a a Inan korkea j a t6iscs-ta
pää.sta 2 j a l k a a l i i a n -.matala; Siis
4 kokonaista j a l k a a eroa; Ei: auttanut
muu kuin. l e h d a u u s i m . s i n o o r i n mit­tojen
mukainen tasoitus.. S i i t a koitui
• li.säkuluja .satoja dollareita. . Emme
voineet jattaa ,ta.soitusta t e k e m ä t tä
koska meille tulee nyt l i i t t o j u h l a ; jos­sa
mahdollisesti saavutetaan uusia l i i . -
ton ; e n n ä t y k s i a , : jotka voidaan hy-.
v ä k s y ä ainoastaan .sima. tapauksessa,
e t t ä k e n t t ä on.saantojen m ä ä r ä ä m ä s ­s
ä kunno.ssa tai toi.sin..sanoen tasai-
.nen. . .
S i t t e n , o n v i e l a yksi tarkea asia, j o ­ka
on mvö.skin otettava aina huomi-.
oon- Alkaa uskotelko, etta u r h e i l u ­k
e n t t ä .saadaan vain sijla. etta .se on
" p ä ä t e t t y " t e h d ä . : Se saadaan vain
siten. e t t a . k a i k i n yhtcisestr otetaan
t y ö h ö n osaa:.. Alkaa j a l t a k o s i t a jon-.
k u n johtokunnan huoleksi,. kuten oh
tapahtua, t a a l l a K i r k l a n d Lakella.
- • O l k o o n tama - huomautuk.sena .sel­l
a i s i l l e .seuroille, j o t k a . mahdollKse.sti
pyyt-ävät scumavia l i i t t o j u h l i a ; joiden
j ä r j e s t ä m i n e n kysy.v.: paljon . r a h a a,
paljon työtä ja viela työnkin paalle
tyota; T ^ ; J y m y l a i n c n .
Olympialaisten koe-kisoissa
rikottiin
7 olympiaennätystä
Fvariston, III.
-Yhdy.svaltain. Lontoon olympialaisten
kockl.soi.s.sa r i k o t t i i n ;.seitsemän olymr
pialaisennaLysta. J a n k k i c n paras m a i ­l
e r i , Bostonin: lenvava . pastori. . G i l
Dodds, ei voinut j a l k a v i a n t a k i a osal-iLstua.
;eika . v o i - sus otella: Lontoossa,
Dodds.on voittanut, p e r ä k k ä i n : 37 k i l - .
p a i l u a ; - ^ mutta: .saannot ovat saannot.
Toinen huomattu ennatvsmics, nee­k
e r i Ghuck- Ftjnvillc. jai k u u l a n t y o n -
növS,sa n e l j ä n n e k s i , c i k a : s i i s ansainnut
l a i v a l i p p u a : Lontooseen,, jonne lähe­t
e t ä ä n kblnie parasta k u s t a k i n k i l p a iT
l u s t p . . . K u u l a n t y ö n n ö n l o p p u k i l p a i l u un
c s a l l i s tm kuiKsi:.joi-sta viisi työnsi p a ­remmin
kuuv olvmpialaisennatykson..
.: 'JMaailman nopeiiv ihminen . ; . M el
Patton. jai 100 n i ; luoksu-ssa t.oi.seksi
s i l lä k i l p a i l u n v o i t t i 30-vuotias nee­keri,
vnlimotvolaineiv B a r n c y . E w c l l.
ollen .melkein kaksi jaardia edellä
niaali.ssa ja saavu t;taen Jesse Owensin
Berlini.s.sa 1936 saavuttaman, m a a i l -
manonnatvsajan. 10;2 sek.. K u u l u i sa
n c e k e n t a i t u r i Harrison DiHard -pli
kolmas f f J
M a a i l m a i i e n n a t v s n u c s ; D i l l a r d : epa^
onnistui l e i p ä l a j i s s a a n . Kaadettuaan
luvattoman monta . a i t a a , l u o p u i h an
k i l p a i l u s t a s e i t s e m ä n n e l l ä a i d a l l a . K i l -
pailuiv v o i t t r B i l l . P o r t e r :13;9 sek. mika.
on:3via:sek; huonompi k u i n - D i l l a r d in
paras aika. Jesse: Owens. j o k a toimi
p a l k i n l o t u o m a r i n a : j a .vDiIlardin neu­vojana;
oh a vust-anuc-D:n osallistu--
mista 100 m k i l p a i l u u n.
K c i h a ä n h e u o n - • v o i t t i - 225- j a l a n - ' 9
tuksen lopettamisesta jos l i i a n monta
"neuvoa" j a t e t a a n t ä y t t ä m ä t t ä . Lon.-
toon. Times sanoi, e t t ä .sopirrius oli
a l l e k i r j o i t e t t a v a , jris: ei muuten niin
siksi kun- m i k a a n ehto ;ei.-,ole .-.riiin
•inhoittava, etta B r i t a i i n i a : :voi.si - .sen
vuok.si ''luopua avusta";: ..•
B r i t a n n i a n ul.-comini.stcri'': .Erne.st
B e v m lupasi, kuten..-: k u k a hyyän.sa
koyha avustuksen saaja,: k ä y t t a a Mar­s
h a l l i n apua ''viisaä.sti,'' e i k ä •'•ypmä.s-s
a i l y a sen a v u l l a jarje9t:äen".; A s i a l l i ­sesti
on p i t k a aika s i i t ä j o l l o i n Briv
t a n n i a n työläisillä^ p n o l i u t m i n k ä ä n -
l a i s i a " y o m a s s a l l y j ä " . Mitä B e v i h . sa­noi
h e i l l e h e n i a k u u n 7 p n ä oli..räiTia;
"Me j a t k a m m e k i e l t ä y t y m i s ' t ä ' ' : - 7 - tar.-
koittaen, etta . v a i n v ä h ä i i j o s . l a i nr
kaan korjataan cliiitasoa,:palk.kojä" tai
asunto-oloja.- Y k s i . .syy •sivumennen
sanoen - on se, etta B r i t a n n i a n : bäöte-;.
taan k ä y t t ä v ä n paljori M a r s h a l l in
-avusta- aseistukseeni ..:.:.
. Ranskasta- n ä k y y samanlainen kuva;
Kansalliskokou.s h y v ä k s y i b m ä n s o p i -
muksen.sa 336 - ä ä n e l l ä .186 ä ä n t ä - y a s -'
taan. -Ranskan kommunistit' vast;us.-
tivat sita: p c r i a a t e . s y i s t ä j a r ä i k e ä s t i;
tyovaenvastaincn de^ G a u l l i . s t i e n . l i i k e -
p i d a t t a v t y i a a n e s t a n i ä s t ä ; ^ i k s i : k u n sc;
oli s i t a m i e l t ä , e t t a -''vallassa. olles.säan
sc olisi saanut: p a l j o n paremmat ehdot;
Y h d y s v a l l o i l t a k u t e n Ranskah r a ­dio,
i l m o i t t i . - Kun;::f'iisi.stit . iuulevä't
saavansa. Y h d y s v a l l p i i t ä -paremmat-:
ehdot; m m . s c p n - pahanmakuinen'
vihjaus Marshallin- a v i i n M a ä d u s t a . .
- K u u l u i s a . ran.skalain:en. komehtaat-t
o n .Pcrtinax .kirjoitti ;Soir-le.hcies.sä,
et ta " Y h d y s v a l t a ! n'. hallituksen;: v a a t i - '
mukiset ;menevat. päljoii-; pitc'mmälIC:
k u i n Y h d y s v a l t a i n 'kongr'c.ssin .vaati-
T a a l l a p i d e t y i s s ä "Hikset Taman mallinen apu ja
avustus on perusolemukseltaan .sairas.
M e i d a n . t a v t y y tehdä kaiken -voita­vamme
p ä ä s t ä k s e m m e s u l a eroon niin
p i a n k u i n mahdollista.'.' Ran.skan tyo-vaenlutto
(CGT) syvtti . e t t ä t ä mä
sopimus . '.'tekee : R a n . s k a s t a siirto­maan
'.
• M i t a ovat ne ehdot, jotka ovat a i ­heuttaneet
n a i t a j y r k k i ä vast;Wauseita
vielapa niidenkin kcskuude.ssa jotka
h y v a k - s y v a t l i e "vksislaan n a l k a t i l a n -
tce.ssa". Tassa on j o i t a k i n . n u . s t a : •:
•1;. -Yhdysvaltain :veronmak.saiicii v a ­roista
annettavan M a n s l i a l l i n avun I i ­saksi;
avunsaajan odotetaan oltavan
: /i:' ; : • : - : - . •::.•'•:''•:-^-• v • '•
tuuman, tuloksella entinen; ilmaihja
M a r t i n Biles. M a a i l m a n e n n ä t y s on
258 j a l k a a j a 2- -N .tuumaa. ,,
: Patton v o i t t i 200 m. juok.sun 20.7 sek.
j a . - E w e l l oli tönien., j a a r d i n , jalessa.
Minnesotan yliopiston. F o r t u n e - G o r -
d i c n v o i t t i . k i e k o n h c i t o n tuloksella 166
j a l k a a j a ' 2 tuumaa. - - .
: . K a i k k i e n e n i t e n . h u o m i o t a k i i n n i t ­t
ä n y t j a menestyksellisin k i l p a i l i j a o l i
ainoa miesr j o k a voitti k a k s i k i l p a i l u a .
n i m u t a i n 400-ja 800 m.vjuoksut :—
125 minuutin, kulue.ssa. jona aikana
han juoksi k a u p a n t e k i j ä i s i k s i v ä l i e r ä n.
Sen j ä l k e e n : k u n Ted M c r e d u h v . 1^912
voitti, n ä m ä kummatkin .juoksut - sa-,
moissa;kilpailui>siu-el.kukaan ole. u u ­distanut
t ä t ä tekoa-ennenkuin Whit-field.
Hänen aikansa olivat-800 m ;
8,:; 10 ja-;400:; m . .,4.:--10 sek.' huonommat
k u i n olympialaisennatykset
Y r j o Rai.sanen; koko tyovanliikkeen
jo v u o s i k y m m e n i ä tuntema Sasu P u -
nanen on lopullisesti p ä ä t t ä n y t suu­ren
t y ö u r a k k a n s a . Paivalehdet, muut­k
i n kuin vasemmLstolaiset, ovat jo
omistaneet h ä n e n muistosanoja sisal-l
y t l a e n n n h i n runsaasti tunnustusta;
H ä n e n e l ä m ä n t y ö n s ä yksityiskohtia
ei .sus ..tarvitse-enaa kerrata. Mutta
sensijaan on p a i k a l l a a n tehostaa e r ä i ­t
ä luonteenomaisia . p i i r t e i t ä hauessa
j a h ä n e n toiminnassaan.-
Sasulle oli tunnusomaista hyvän-s
ä v y i n e n . m y h a i l y suupiele.ssa j a l e i k i l -
h n e n valays .silma.ssa. Silti, h a n poh­j
i m m a l t a a n suhtautui mita v a k a v i m ­m
i n yksilön ja y h t e i s k u n n a n s u u r i i ir
k y s y m y k s i i n . M y h a i l y tiesi kyllä so­v
u n ja r a u h a n arvostamista, mutta
sc ei merkinnyt t a i s t e l u n pelkoa eika
sen v ä i s t ä m i s t ä . Sasu,osasi t a r v i t t a ­essa
lyoda j a lyoda .kovastikin j a h a n
uskalsi myös olla taistelurintaman
e t u r i v i s s ä , v a i k k a p a h y v i n k i n pienes­s
ä karkipartiossa.
;: K a h d e s t i Sasu .joutui; l i n n a a n j a se
todLstaa. k y l l i k s i , missa maarin h an
oh valmis uhraamaan ;oman henki-lon-
sa a.sian a l t t a r i l l e . • Sasu o.sasi-an.-
t a a a r v o a m u k a v a l l e nojatuohlle, h e l ­m
e i l e v ä l l e p i k a r i l l e j a h y v ä l l e .sikaaT
r i l l e , mutta siti h a n ei s i e k a i l l u t : t a r -
vittae.s.sa- v a i h t a a m i t a v a n k i l a n -puu-l
a v i t s a a n ja n a l k a k u u r i i n .;
. Sa.su ei ollut mikaan fanaattinen
j a ahdasmielinen -intoilija, mutta h an
oli johdonmukaisen sinnika.s t a i s t e l i ­ja:
m ä ä r ä t t y j e n perusarvojen puolesta.
E n s i k s i k i n han o h : t i u k a s t i . k a i k k e a
. t e k o p y h y y t t ä ja- p o l i i t t i s t a k u l i s s i t a i -
t e i l u a vastaan. H a n p a l j a s t i armotta
s u u r p o r v a r i s t o n , : ; k i r k o n ym. p i i r i en
l ä p e e n s ä vaarat aanepamot. k u n n a -
ma pateettisesti puhuivat isanmaas-;
ta.-yhteishyvasta, m o r a a l i s t a ym. k a u -
ncKsta a.sioi.sta, mutta .samalla kai­kessa
hiljaisMudessa h a r j o i t t i v a t h a i - -
k a i l e n i a t o n t a saalistusta omaksi h y ö ­dykseen
pieneläjien- kustannuksella.
K u n m g a s i l v e i l y n - i r v o k a s lakien v ä ä ­ristely,
Lapuan l i i k e "jumalan": v a l i t ­semme
kansanjohtajineen. ja l u k u i s i ­ne
tihutoineon seka Craucher^rietas-teluinecn,:
M ä n t s ä l ä n "yhtei.skuntaa
.säilyttävä": ; k a p i n a j a sen l i k v i d o i m i ­nen
a l k o h o l i v i r t o i h m , I s ä n m a a l l i n en
kan.sanliike. jolla: ei o l l u t m i t a a n teke­mista
i s ä n m a a n eika k a n s a n kansina j a
joka ei. o l l u t ; l u k c muu.ssa mielessä,
k u i n etta s u u r y r i t t ä j ä t rahoittivat: s i ­l
a , k a i k k i tama humbuuRi sai k i r v e l e ­viä
ruoskaniskuja Sa.sulta. Kukaan
et liene niin t e r ä v ä s t i paljastanut
k a i k k i a naita oikeiston e r i l a i s i a suh­d
a n n e p o l i i t t i s i a keinotteluyrityksia
k u i n . j u u n Sasu; eika k u k a a n ole p a n ­nut
laajoja kansalai.spiireja. n i i n l e -
vea.sti h y m y i l e m ä ä n kaikelle t a l l e p o -
Inttiselle kon.stailulle k u m h a n .
Sasu suuntasr t a i s t e l un k ä r j e n aina
s u u r k a p j t a l i s t e i h i n ja m u i h m taan­t
u m u k s e l l i s i i n p i i r e i h i n , m u t t a tarvit­taessa
han ruoski m y ö s t y o > ä e n h i k -
keeseen "lukeutuvia. Hän o l i kyllä
t i n k i m ä t ö n scsialisti.- m u t t a s i l t i m a l ­t
i l l i n e n menettelytapoihin: n ä h d e n,
H a n . o l i valmi.s sovitteluihm, kunhan
ne eivat tapahtuneet t y ö v ä e n l i i k k e en
tavoitteiden kustannuksella, mutta
h a n ei s i e t ä n y t porvariston micllsteler
mista eika aatteellista p o r o p o r v a r i l l i s -'
tumista t y ö v ä e s t ö n keskuudessa. M u t ­t
a h a n ei toisaalta kannattanut m i ­t
ä ä n tarpeetonta j y r k k y y t t ä , ei m i ­t
ä ä n y l i m a l k a i s t a . j a asiatonta' hauk­kumista.-.
Tosiasioille, sokea, j a kuuro
fanaattLSUUs j a s i l m i t ö n toisinajat­televien
viha. o l i h ä n e s t ä p e l k ä k s i v a ­hingoksi
t y ö v ä e n l i i k k e e l l e ; j a Siksi h ä n
a i n a .vastusti sellaisia i l m i o i t a sen
keskuudessa; Hän toivoi aina, e t tä
t y ö v ä e n l i i k k e e n kaikki kannattajat
voisivat - muodostaa y h t e n ä i s e n r i n t a ­man-
nain ; l i s ä t ä k s e e n : taisteluvoir
maansa j a saadakseen siten suurem­mat
mahdollisuudet saavuttaa tavoit­teensa
rauhanomaista tieta parla­m
e n t a r i s m i n pohjalla. , :" -
v E n s i m m a i s e n kerran : j o u t u i Sa.su
v a n k i l a a n .valkoisen Suomen uhrina
v a i k k a h a n ei o l l u t tehnyt muuta k um
loppuun asti huolehtinut Tyomies-leh--
den , toimittamisesta;-:; ToLsen • k e r r an
t e l j e t t i i n Sa.su t y r m ä ä n siksi, etta h an
halusi estaa oikeistososialisteja -anta-,
masta tukeaan maamme. laantOmus-p
n r e i l l e j a naiden aseveljeydelle natsi-
Sakisan . kan.ssa. , K a n s s a r i k o l l i s u u s -
kuutosjutun j ä r j e s t ä m i s e s s ä on: oi-,
keustososialLsticmme torkeimpia. pe­toksia
t y ö v ä e n l i i k e t t ä vastaan. -
- T o i n e n v a n k i l a k a u s i mursi l o p u l l i -
.sesti Sasun. terveyden, joka ei muuten-'
k a a n enaa. ollut hyvä; Mutta '.se el
murtanut h ä n e n a l t t i u t t a a n t y ö v ä e n ­l
i i k e t t ä : kohtaan.. H e i k o n t u n e i l l a voi­m
i l l a a n Sa.su v i e l ä k i n y n t t r suoritta-mi.
sta , terveellekin miehelle raskaan
u r a k a n . eduskunna-ssa.; kaupunginval-;
tuustassa, lehdisto.s.sa j a muussa puo-
Carol Ann Pomeranky^ jonka karhu sieppasi kotinsa eteisestä BtiiäJ
Mich. vei l ä h e i s e e n m e t s ä ä n ja soi osan pikku tytön ruumiista Kuraal
myöskin Carol Annen 6-vuotias velii Allan. . f
3omooo KESÄLOMALAISTAIÄS
PALKALLA NEUVOSTOLIITOSSA
M i l j o o n a t h e n k i l ö t Neuvostohitcssa
.suunnittelevat tai ovat jo k e s ä l o m a l ­l
a a n . T a n a kesana odotetaan olevan
e n e m m ä n k e s ä l o m a l a i s i a kuin kos­k
a a n aikaisemmin.
l u e - e l a m a s s ä . H a n j o u t u i uusissa olor
suhteissa j o s s a i n m a a r i n uudelleen a r ­v
i o i m a a n e r a i t a aikaisempia kannan­ottojaan
t y ö v ä e n l i i k k e e n vasemmistoa
kohtaan, mutta, kuvaavaa h ä n e n .suo-,
raluonteisuudelleen ja rohkeudelleen
oli„ ettei - h a n - o l l e n k a a n y r i t t ä n y t s a ­l
a t a eika kaunistella varhaisempia
m i e l i p i t e i t ä ä n , vaan t u n n u s t i ne i l m an
muuta omakseen, joskin toisenlaisissa
olosuhteissa syntyneiksi. Itse, asia.ssa
h ä n e n m i e l i p i t e i d e n s ä muutos qli v a i n
- n ä e n n ä i n e n . Muut olivat oikeastaan
muuttuneet e n e m m ä n k u m h a n . H a n
oli loppuun asti k e s k i l i n j a n sosialisti,
t i n k i m ä t ö n p ä ä m ä ä r i s s ä ä n mutta sor
v i t t e l e v a menettelytavoissa. Han p i t i
viimeiseen a s t i parlamentaarista t i e tä
p a r h a a n a mahdollLsena, m u t t a oh .sa­m
a l l a tullut entista vakuuttuneenir
mak.si snta, etta se tuottaisi toivottu­j
a tuloksia . v a i n , JOS t y ö v ä e n l i i k k e en
yhtei-srintama s a a t a i s i i n aikaan. S i k s i ­p
ä han viimehscen: asti koetti toimia
y h t e n ä i s e n t y ö v ä e n l i i k k e e n hvvaksi, ja
a r v i o i taman voivan kohdallaan par
r a i t e n tapahtua Sosialistisessa Y h t c -
nai.syy,spuolucessa.. •:
S o s i a l i s t i n e n Y h t cnai.s.vyspuolue
puolestaan kat.soo. Sasun oivalli.scst-i
edu.stancen m o n i a , s i l l e tunnu.somai-
• : Neuvostoliiton •.•,ptnistuslakl.\a|
maksullisen ke<:aloman }aui'»,7
ma-ajan muta vailitolec ,2-8 vua|
.riippuen, s e , t y ö n laadusta.-'S-.fSl
.noin 30,000,000 palkkatvöiäis-ä ia[
kaikki.saavat kesäloman; • Vaikka'1
•tä':'lö'm'ia:: annecäaiv.kaikkma.t^
aikoina, niin ;noin • kolme ,vii.(ie5'4|
tää lomansa: .niie-luiiii.niiri-kesä.iii-;
M i t e n k ä •riämä. lomalaiset 'viettii
tana vuonna vapaa-aikansa?
,:',Ensinnäkin;, monet viettävätjr^
sa union.sa Ippokodeissn.,- On am-J
e t t ä t ä n ä ;vuonria- viettää ' I BM
musta ,-kosaloman.sa,•uiiioidcn,le?J
;dcissä;'. Noin 1.0.00,000'lomalaista rl
t ä ä •:"aikaiiisa valtion hallussa,.oleil
lepokodeissa. :
•'Vielä on ,111311; ,-aikaista'-ari^^
.kili n k a ' ;pa 1 j on -1 oma la i-sia" pn;•
samanlaisKssa lepokodei.siia,: kuli
Q.suu.sliikkeid(;n • kesanviettopaibl
•jne,' mutta.kä.ikc.sta..hu.01imalt'iaia
taan etta saaatiuhannet Kansa,^
. k ä y t t ä v ä t . Jlaitä., niiihdollisuuiÄi
väkiseeriV:- .Tateiv. -yoidaan; sänba; i
a i n a k i i i .S^OOO-OOp^ilinVis^
k e s ä n ä -lomän.sa-' näl.s-s.ä .icp^toföJ
Sodan a i k m , . unottm. u-ca J
kotoja; multa- uniot- jrksmään.aRi
|:äi-iä.:kesäiiii-120 .uuj.ta-leppköt!ii.;Hl
tatietyöläistcn:.iiiiio;avaa yliqe.i:»
kodin :'rt.ämercia rannalla, ja te^j
t \ o l a i - ' c i i un o K , i uaa»; a«a I
;: Uiiibtviisäävät ;iäna,;i:M^ionil!^'K]
tusmahdnlhsuul-.^iaan i"m v
ne vuokraavat jwkialuksi?: joissa«i
s i a katsomuksia j a s i k s i se h a i k e u d e l l a 1 d ä ä n , kesa,ktiuKau:Mcn s.!
toteaa Sasun: poistuneen .keskuudes­taan.
Mutta S Y P : n r i n n a l l a seisovat
murehtien: Sasun: - p a a r i e n aarcssa
kai^cki - v i l p i t t ö m ä t , l u o k k a t a i s t e l i j a t.
k a i k k i suoraviivai.set .sosialistit -puo-luevivahduksestaau'
riippumatta. S a ­s
u n poistumista y h t e i s e s t ä t a i s l e l u r i -
vistosta suree Suomen koko t y ö v ä e n ­l
i i k e , ja: k i i t t a a h a n t a . . m y ö s pilkasta
p ä i v ä t y ö s t ä , j o k a on j ä t t ä n y t p y s y v ät
jalken.sa- koko edLstykselli-seen -poli­tiikkaamme.
.
lepokoteja ' VO'O?P n Diii-p^-JI
elia Ipn-iiiriaiiirkesana
•lepoko.leja-. •
Mutta ;huf)1inK!.lt:a; ;S)!fS
,tekcyä't. monet;' ^tollisiiu^l3iW!^
't avaBai,vucikraavat;,maapaifö3^
.läiStensJi.-v-lif'H9'f'*'"a^-^>;^^
:i%ikallisci.'viranoiiVafeö;-Pn^^^
'korjaavat'; uSoita;^;HotcileJ3
•topaikoiksi. JA :,'i!äissä; paikoissS^g
taan tana Kr-^ai a '»l^-a"
k e s ä l o m a l a i s i a r ' ^ " ^.o-^a3n e=|
PÄIVÄN PAKINA
Orjuus rehoittaa yhä edelleen
sillä ,1^01'liattia vastaan anu-iiuliit: laukaukset kohdistiiival'Italian kan­san
v.'tstavniitamaa demokratiaa vaataan. Ei liioin voida odottaa, ettii
Italian kat-i.sa-antautuisi,toista kert^KT fasistisen:terrorin-nou.sun:edessä.
•Paljon -todenmukaisempaa ön odottaa; eitä tämä ampunu'stapaiis nos­tattaa
: Italian kaikki demokraatti.se-l .voimat, päättävään taisteluun
fasistisen tcrrorikauden uuden nousun ehkäisemistä varten.
• , HuoliuKitta - siitä;,: ininkälainen tilanne Italiassa; muodosnui -tämän ,-,
kriisin johdosta. >yksi seikka on kuitenkin kiellamatun:
Vksiiöterrori ja laittomat väkivallan teot — josta porvaristo
on niin monta- kertaa työväenliikettä syyiiänyt. ovatkin ohjclmalio-man
-ja- kansan kannatuksen • nieneltdnccn taant unnisporvarin ikiomia i-taisteluvälineitä.
Asia erikseen on se. tuottavatko, tällaisetjerroristiset
K e s ä l o m a l l a ollessani: k u n t v i huo-mioni
nuhin keskusteluihin, j o i t a ta-nahtui
Y K M i i t r u s t i i s i n c u v o s t G S s a • o r ­juuden
suhteen
P ä ä s t ä k s e n i j u t u n alkuun paatin
v i l k a i s t a parun kasilla olevaan tieto-s
a n a k i r i a a u ; taman aiheen- johdosta.,
T a h a n tapaan;: ;
Consolidated Eneyclopaedia:
;. ••Portugalilaiset aloittivat h ä p e ­ä
l l i s e n . o r j a k a u p a n l-sen-, j ä l k e en
kun se • o h kuollut muissa sivistys-maissat
mutta k r i s t i l l i n e n Eng­l
a n t i sai s i i t a k a i k k e i n suurimman
- , rahallLsen h y ö d y n , . ; . Orjuus pois-
.:- l e t u i n . S u u r b r i t a n n i a n : s i i r t o m a i s ­ta
1833."
Otawan Pieni; T i e t o s a n a k i r j a vuo­delta
1927 sanoo asiasta,m.m; seuraa;.'
vaan tapaan: ' "
: " O r j u u t t a on v i e l a m u h a m o t t i l a i -
. si55a,;mai.ssa;-:joihin;; neekeriorjia
; edelleenkin h a n k i t a a n . A f r i k a s t f i.
;,: T ä t ä ' orjakauppaa on s u u r v a l t a in
taholta koetettu tarmokkaasti vas­tustaa."
; Kolmas' j a v a r s i n , ä s k e i n e n : lausun-,
to. asiasta o l i k e s ä k u u n ; l o p u l l a sano-m
l e h d i s s ä . Sen o l i k i r j o i t t a n u t yh­dysvaltalainen;
sanomalehtimies M i c ­h
a e l Davidson • S u d a n i s s a . : , R a n s k an
L ä n s i - A f r i k a s s a :
*'Or.luutta ; e i ole; koskaan pois -
: tettu yhteiskunnallisenav ilmiönä;'-
Se rehottaa • e d e l l e e n k i n useimmis­sa
L ä n s i r A f n k a n ; s i i : r t o maissaj'
eika sc perustu lakiin. .Ostoa ja
m y y n t i ä ei harjoiteta; (ellei s i tä
h a r j o i t e t a 'tiskin a l l a ' l mutta ar­v
o k k a i t a j a h y v i n v o i p i a - p o r v a r i l l i ­sia
kansalaisia palvelee edelleenkin
;perinnolliset orjat, j o t k a ovat syn­tyneet
h e i d ä n talouksissaan j a j o t ­ka,
k ä s i t e t ä ä n k u u l u v i k s i n a i h i n t a ­l
o u k s i i n ."
» * «
K a i k e s t a huolimatta Y K : n t r u s t i i -
sineuvostossa; todettiin aivan äsket-;;
t ä i n , e t t ä : b r i t t i l ä i s t e n haliltsemassa
Tanpanyikassa; yoi nainen /'ostaa t y t -
:tplapsen h ä : n e n vanhemmiltaan".;
J o i l l a k i n a l u e i l l a ovat vanhemmat anv
taneet t y t t ö l a p s i a - v e l a n : p a n t i k s i l a l
saatujen ruokatarvikkeiden korvauk •
seksi.
. B r i t a n n i a n poliittisena. ;yhteysmic-.;
h e n ä Tanganyikassa; t o i m i v a J . E . - S.
Lamb vakuutti -.neuvostolle, e t t ä B r i ­t
a n n i a tekee kaikkensa ; poistaakseen
sellaiset tavat:Tanganyikasta. jo.ssa ne
ovat.- k i e l l e t y t alkuasukaslakien perus-,
t e e l l ä .
;:;; M r . ,;Lamb saattaa hyvin; lammas-maisesti
s e l i t t ä ä edelleen, e t t ä ; ; " o r j t l us
poistettiin- S u u r b r i t a n n i a n ; s i i r t o m a i s ­ta
,1833'', kuten tietosanakirjassa väi­t
e t ä ä n - j a e t t ä ; ' - t ä t ä orjakauppaa::- on
suurvaltain, taholta koetettu',.tarmok-k
a a s t i : v v a s t u s t a a ' , ' s i i t ä , l ä h t i e n : : k u in
Tanganyika; j o u t u i n o i n 90 v u o t t a s i t -
:ten i m p e r i a l i s t i s t e n s u u r v a l t a i n ' r i i s t o -
alueeksi;
tain., voitokasta hommaa j a ; suurten
voittojen: t i e l t ä on poistettava k a i k k i ­naiset
l a i t j a esteet, olivatpa ne m i ­ta
tahansa. S i i n a on sc t o d e l l i n e n .s.vy
mik.si orjuus rehottaa kaikkien a m -
p e r i a l i s t i v a l t o j e n surtomai-ssa; muo-;
dassa tai toisessa..
M r . La m b joutui :myoskin;"sel!t.(a-maan'-
sen p a k k o t y om johdosta, inka
on . kaytanno-ssa -,Tanganyikas.sa; H a n
v a l t t i , etta " p a k k o t y ö t ä on k ä v t e t tv
ainoastaan visseissä tapauksis.sa i a s i l ­l
o i n k u i n vapaaehtoista; t y ö v o i m a a ei
ole ;ollut saatavissa r n t t a v i n maarin '.
; M e voimme lukea r i v i e n valLsta, etta;
"vapaaehtoista t y ö v o i m a a " on v a r s in
h a r v o i n tarjolla:; : " r u t t a v in maarm'
koska t y ö p a l k a t j a :tvo5kentely.suhteet
ovat m a h d o l l i s i m m a n k u r j a t ' — s a t u ­m
a i s t e n . v o i t t o j e n r i i s t ä m i s e n lahden.
M i t a kurjemmat palkat j a olot. sita
satumaisemmat . voitot : .saadaan- ---
p a k k o t y ö n ja: orjuuden avulla. ;
Ett-ä m e i t ä ei j u l i s t e t t a i s i b r i t t i l ä i s -
vastaisiksi. o n t ä s s ä y h t e y d e s s ä / m y o s - -
k m todettava, e t t ä olosuhteet rnuiden
i m p e r i a l i s t i v a l t a i n ^ s i i r t o m a i s s a ' ; ; o v at
s u u n n i l l e e n samanlaiset kuinv-brittii-.
: l ä i s i s s ä k i n ; ; s i i r . t o m a i s s a ; - - T ä s s ä suh-,
t e e s s ä , on s y y t ä l a i n a t a Belgiani edu.s.V
tajan. Pierre ,Ryckmansin;.lau.suht,p
s i i r t o m a a v ä e s t ö n : r u u m i i l l i s e n 'rani?ai-;"
.semisen (ruoskimi.sen) :johdosta;;^^H^^
,nen m i e l i p i t e e n s ä , o l i . ; e t t ä ''yarikeu--
della j a s a k o i l l a ' o n perin;; v ä h ä i i i e n;
m e r k i t y s ja vaikutus koska; monien
kotonaan ; -asuvien ;; a l k u a s u k k a i d en
elintaso : o n ' p a l j o n .alhaisempi ' k u in
•vankilassa''; . H ä n v ä i t t i eurooppa­l
a i s t a n ;•-siirtomaahallintojen . t a r k o i -.
:tuksena . o l e v a n - r u o s k i m i s e n i o p e t t a -,
mmen v ä h i t e l l e n.
- M r . Davidson v ä i t t ä ä , e t t ä R a n s k an
Sudanissa on-Asuuret m ä ä r ä t sneekcr
r e i t ä , - : j o t k a ; ; p i t ä v ä t - i t s e n s ä herrainsa
tea kaduilla i^ mi''r^'np_p?" ^
•jii«i:::heilic-Qminafs^^
t u k k a l a i l l o i f l r p ,)rrii,-rflia ^ 3 - ^
c:emmi'=sa knbp'.nc J -^T *^"'"'["^^'
Ranskan hailnMo\ i innmai '=t
den " v h t c i s t " i i i " t - f " ' " ' ^ """"^^
:seksi^ ilmiöks!:',,'pa!ifi<5'' ''äii-" :;• •:: •;
•;V;Se!laisin.:tulQkv?in;;.ö^
dan \uodcn aik-na \rii^r r -^
taa "länsimaista "'^
siirtomaihin.:
;7 M i s t ä ä n ;^dei'09!^^^^•^^^i':^!.1,
puhettakaan ',mftJsisBa::oio:5;^^
eurooppalainen h^ i M - ^ - f ; ; :]
riehuu satraapa.r.v K un P-fl-'J
l a i i v j n r u h f u f - ricn -arJ-.r-J
vaan aikaan
: ' s a a t i ! !
'sillie!v:sasska;;>|^
:olosuhteet,:muti>etnin;:suur^^
,kutin;.:Vallänku;^
.;;;•-YK : r i , , ' t r l i s t i K i n e u y^
m y ö s k i n deriiokra-issva
muuten. Ovathan--jurct;ni.-^^
v a l i a t ^ j u i i r r u u a n e t o m a l ^ l ^^
^isty5t^än-:ja;:äc:noJ:r^>i«2\-^^
siirtoniafes^;;jo;p^nn.vu9S!?!y
Sen johaos-a .-...^v. "^^ ^ ^ . ^
edustajiston ja^cn S^^^.-'-" •
neuvoston 'koko'::-:-=e='?- _
;-•;•''-•-;;• ••i:;:^^'..-^-;^-,-'',-Rö:t^^^
•;;;-"Ellei; psAkz-^^"^:'.^'^:^mi
e n e m m ä n tilai'''-^'-'"^,^'^'"
teuttamiseen cäu-y-'^--^^^^' ^
h a l l i t u k s e n avulla- "'•••^^:^-3^
t ö voi koskaan opp:a
demo'Kraat::s!-=t<-i ^•'•«-''•.f;-'- ^
joista on pidetty 5'-"-!-^'
keskusteltu ?;ir:o.n:s.^Äa-_--^'^--^_=^
linto-oikeukslsta t-^
sovitt-amisesta.
/•^•:= '-V;;:y\:>V^^Z- • ^vii-"- iiSsliS^fV
N i i n , demokra..^-. . - ••_ gja
keus ovat karvä-t?- P^^^p^^^/jJ
p a k k o t y ö ja niosk;m:n=.-
j o n runsaammat voi:o^
sojcn:XiistäJili.e Siltä se„»