Vapaus, December 9, 1948

              f
tasta
limaa,
lan sflslHstfen foronfon nasef
ovat aktiivisia
rauhantoimiiinassa
I^njiUila bon-baalil-la
tk. 19 päivänä
n paikallisen osas^
ton kt&oulttem tt, 6 päivä-oU taa«n
inatuslaan'
•k
^ Ba^skBi^ SoslaU6Upuc|it^
jTägnenkannattaJa Le J?qwlal>
^ a l ® 3 ? r pilpl^t benkilBInaiT
^ ja tästä läbtien Jehden koiso
: jijgujaan plensppl»: lIinc^tetaQn
vjiine perjantain numerossa.'|{
ittaja Beiie Naflsele^ Jtottt!,^^
J^^olucen menettdytapakoinlte^
fettänyt ryhtyä Julkaisemaan päi-olin
pian kuin; «alaiseen on
iiiis. Tällaisen 'p^väletiden
tbindtettayan tiedonan­to
mielipiteen ilmaisua varten.;
fr liaegelen ilmoitti,,,että,menet-iakomitea
^^^Joutul '!t6imiitam
, tnuutolcsia Populairessa ra-,
i vaikeuksien tablsk^HMolimat-
, että lehti järJpsQ^Tfäiöittaihlsi
tiun ulkon^ia, myöt^' niin
lehti Jouttdjtonkureslnpar-torstaina
Englannin alahuo^
I oikeisto hyakkäsl rajhamlnlsteri
I Crippsiä;yBistaan kun häp
valtuuttanut Britannian*labor-i
lahjoittamaim XiC; Pqpulalren
.1,000 puntaa.'
Jive
m
atu'
mo
lätti
en joulujiilila^
id LakeUa
sunnuntailla
iid L^e.r-^ Lasten Joulujuhla
[ensi s u n n u n t i ^ a , ' t k i 12 pnä, al­kio
7 illalla. Lap^t esittävät
sen ohjelman Ja joulupukki
ioiyöskin osaa vla^ten leikkiin ja
iiBbjansa. joka tuo Joulunnelmaa
livotaan lasteii vanhempien j /
vanhenmifu;iGvS«n saapuvan
katsomaan ja kuulemaan las-T
tobjelmaa j a nauttimaan illan^ti-adesta.
Tervetuloai haalilla tava-
. - O . R .
•kul(
iliiton ammatti-lionin
edustajakokous
etään huhtikuussa
— (ALN) — 'Neuvostolil-
[liUamattiunionin yleisneuvosto^ 11-
iiittaa, että yfeinen edustajakokous
1 kutsuttu koolle :hi!^tikuun 19 päi-
; Edustajien .vaaUt:tolmitet
äänestyksen p e n i^
1 edustaja valitaan:kulakin :s,000
i ' kohti. Unlot, Joiäsa on ' alle
^:jäsentä, saatat ^valita yhden
tseUe
amal]
la
Hp:i
, scu-snu-
Mcn-ä-
onl
Sinne!
tul'ee|
Saä-|
mttal
jUle
uus-f
»säi
yös-l
poäf
tee-I
kite-l
Ja-tl8i-|
Ueol
[seoi
eh-l
Isetl
m
(Dr]
m\
hSka ikävällä; tiedoksiv annamme
että ,
VÄrNÖ VALO
I limminrfssa 20 päivä marras-jbmta
1948. Bän oU syntynyt 15 p.
Iheinäknatar 1890 'Knasankoskella;
ISaomessa.: Tnllnt - -ThdysvaltoHdn
Ir. 1911 ja sieltä slhiyi Canadaan
|10 vaotta sitten.. . ' -
.lähinnä häntä mnlstelemaan
: isä, sisko ja veli. Suomessa
i veU perheineen Thdysvalloissa
|]»tyfärpooli täällä Canadassa.
Hän sairasti pitemmän alkaa ja
Iiii: hyvin liermostannt salraudes-
IbUL Hän oli lähdSssä Londonin
[parantolaan Ja oli matkaiippakln jo
i tafaniina, matta matka päättyi niin
InndUsesti, ;että hän omasta tah-iiutaan
vapantni elämästään.
[aspeät mullat peittäköön hautasi,
i raskas oli varmasti viime
_v ^ -hetkesi '
Sirkka j a Walter.
KII^O^S
lausumme ö^dämelliset kiitokset
|£ TelkklseUe laulusta, J . ,Koske-
IMle puheesta, Aino Körkolalle r u -
iMsta Ja kuorolle lauluista^ Kiitos
IfantaJiUe. Kiitos kukista ja sep-ipelelstä
j a kaikesta osanotostarme
loautajaisissa. ^
SIRKKA J A WALTER
|tEnunins ' Ontario
kersänjynyt koko JOUÖM erinäisiä
asioita. Aluksi hyväksyttiin osastoon
viisi uutta Jäsentä.
Khjeenvalhdon yljteydcssä esille
tulleilta asioista lienee syytä mainita
kysyin^s Canadan suomalaisten iiis-tpriikfi
keräämisestä, läällä kyllä
jo aikaisemmin vaUttiin komitea suo­rittamaan
tätä työtä, mutta kuten ko­kouksessa
todettiin, el se ole näSiih
as^i oUut erikoisen aktiivinen. K o ­kous
velvoitti komitean kokoontumaan
Ja ryhtymään työhöni
Kokoukselle, esitettiin alustava, ra-^
portti Tannolan kesäleirin viime ke^
säteestä :itoimhmasta.;'R^^
tl Tarmolantolmiiman. kannattaneen
tyydyttävästi, ivalkka siellä jouduttiin
kwäium tekemään huomattava inää-rft
korjauksferp- joka muuten oh joka­keväinen
ilmiö. Yksityiskohtaisempi
rapopfcti Tarmolasta, kuten muustaklii
tjsaston toimiimasta, kuullaan vuosi­kokouksessa.
Keskusteltiin aluetta käslttäivästä
uusien jäsemenhankiatakamppailu;^-^
tt V joka a&a^a uuden ivuSHen • alussai
ja
tehtävän suorittamJsesta. ' Koköiik-sen
mielipide tuntui olevan, että osas.
tolle asetettu osuus — 25 uutta jä^
sentä — on nihi pieni, että sen täyt­tämisessä
ei ehdi kunnolla päästä
työn alkuunkaan. Mutta, eihän se
ole rajoitettu siihen 25 :een; voidaan­han
niitä l^ankkia enemmänkm.
Herätettiin kysymys Suomessa il--'
mestyvän^lasten julkalsun;"Kixmm"
levittämisestä lasten keskuuteen, kos­ka
täällä el tällä kertaa ilmesty vas­taavanlaista
julkaisua. Kokous hy­väksyi
esitetyn ajatuksen j a lausui
toivomuksenaaii, että Jasten. vanheim-mat
tilaisivat sen lapsmeenl"ikiuru"
sisältää lapsille -mieleidciintolsta j a sa-;
maila opettavaa lukemista. Sen Ie-;
vittäminen katsottiin edulliseksi siksi­kin,
että lapset sitä lukiessaan pereh,^
tyvät myöskin isuomeiikieleen, Joka
ei suinkaan tili heille haitaksi. Tilaus­ten
kerääminen jätettiin vartiaisnuo-
Tlsokomitean huoleksi.
Varhaisnuorisokomitea tiedotti, että
lastenjuhla tulee olemaan Don-haalii,
la simnuntaina -tk. il9 pnä. iLapset
esittävät juhlassa jonkun määrän oh­jelmaa
ja muuta huvia on järjestetty,
';pukködn'^ on kuulemma luvannut
tulla; lapsia katsomaan. ^ Mutta aikui-;
sille pyydetään huomauttaa, että t i ­laisuudessa
ei jaeta yksitsristen lahjoja,
vaan 'ainoastaan minkä komitea
voi lapsille järjestää.
Sanomalehtiasiamlesten rap ortit
osolttiväC että tervehdysten j a ilmol-^
tusten h a l l i n t a A^apauden joulunu-
^meroon oli edistynjrt tyydyttävästi.
Raportit;, hyväksyttiin mielihyvin ja
samalla päätettiin liittää mukaan
osaston tervehdys.
'Naisten kerhon taholta tiee^otettiin
suunnittelun. suomalaistefa ^ - yleisen
rauhankokouksen järjestämistä ^tam­mikuun
alkupuolella, .'esittäen' että
heille (varattaisiin tilaisuus sen jär­jestämiseen,
j a että osasto lyhtyisl
kaimatfcamaan sitä. i Esitys hyväk­syttiin
j a valistuskomitea velvoitettiin
antamaan iaaisille "kättä" tilaisuuden
Järjestämisessä.
(Keskusteltiin uuden vuoden päivänä
toimitettavista kunnallisvaaleista ja
päätettiin luovuttaa 100 doUarla työ-läi^
hdokkaiden vaalikamppailun t u ­kemiseen.
Osanotto kokoulcseen e i ollut huono,
verrattuna joihhikin aikaisempiin ko-koiäcsiin,
mutta paljon siinä on vielä­kin
parantamisen varaa. — g.
iiÄ^Äil^ÄÄBIiii Ei «te olemassa «iikoista «opi-
««wta. Joka «fiärittellsl'neJJfinvaJten
miehityksen Berliinissä. Vain venä­läisten
oikeus tähän miehltarkseen on
kldtdmätöQ, k o ^ neuvostojoukot
ovat vallanneet tämän- liaupungin.
Ainoastaan Potsdamin sopimus, jonka
etalin, Truman Ja Attlee allekirjoit­tivat
«loKumi 2. päivänä 1945, on asia­kirja,
Johon länsivallat voivat nojau­tua
.vaatiessaan osansa Berliinin mle^
hityksestä. > /
Potsdamin sopimuksen mukaan l i i ^
toutunelden valvontaneuvosto on koko
Saksaa 7 koskevien 'l^ysyinysfc^
kein instanssi. Jonka yläpuolella on
ulkominlsterideuvosto.':; Neuvostovyö^
hykkeellä on nopeasti toteutettu kaik­ki
Potsdamin sopimuksen määräykset,
kun nUta kaikkia on taas muilla vyö-hykkeUlä
rikottu. Tämän vuoksl^^ä
länsivalloilla ole mitään sopimukseen
perustuvaamoraallsta oikeutta jäädä
Berliiniin ja ottaa osaa sen hallintoon^'
Myös kansainvälisellä areenalla länsU
vallat ovat pyrkineet tekemään tyh­jäksi
Potsdamin ' S o p i m u k s e n i L o n ­toon
ulkominlsterikoniTerenssIrv. 1946
osoitti länsivaltojen pyrkimyksen piis-toa<
Saksaa muodostamalla'erillinen
länsi-Saksa"Bizonia"rkun taas venä­läiset
vaativat Potsdamin sopimiiksen
mukaisesti Saksan keskushallituksen
muodostamista. ^ '
, VALVONTANEUVOSTO
RAJOITETAAN "
että neuvostoviranomaiset o^ovat vas­tuun'kcikov
imiq;>ungtn: liiuoltamlsesta.'
BelnSkiiun 20 pa& mydvsl neuvosto-balUtus
mjDOO tonnia vehnää Ja mul­ta^
elintarvikkeita koko Icaupungln
asukkalUe.-*^
, MOSKOVAN NEVVOTTELIJT
Vaikkakin länsivallat olivat selittS-neet.
etteivät be aikoneet neuvotella
Neuvostoliiton kanssa^ ennenkuin tä­mä
mukautuu niiden tahtoon Berlii­nin
kysymyksessä, oli niiden kuiten­kin
nöyryytettävä itsensä Ja lähdet­tävä
Moskovaa^. Moskova»-neuvot­telut'
kesUvät^ kauan, mutta saman­aikaisesti
niiden kanssa Jatkui Saksan
paloittelu. Berliinin länsisektoreilla
avattiin vaihtokonttoreita tarkoituksen
na aikaansaada avoin keinottelu itä-valuutaUa.^.
peftit';;^okoontuivat:>); v a l t t i
Länsi-Saksalle vaitiosääntitöl^erikoisep
\6m Jälkeen kun «bdotus oU esiteit?,
sanoivat länsivallat hyväksyvänsä «en
.ainoastaan siinä tapauksessa, «itä dtä
tulkittaisiin niin. että ee tulisi risti-riitaisdcsl
Moskovassa tehdyn pSätökl
«en kanssa. Kun Moskovassa päätet-tim,
että Siikenneräjoitukset.lakkau­tetaan
{»manaikaisesti, 'Inm länsiva­luutta
poistetaan käytännöstä. plUvät
länsivallat lujasti* kiinni tulkinnas­taan,
että liUcenneraJoitukset oli pois­teltava
ennrakuln neuvottelut länsir
valuutan pettämisestä on pidetyt. Tä­män
vuoksi äänesU Neuvostoliitto eh4
dotusta vastaan. Joka niin OUen rau4
keni.
Voidaan siis todeta: Turvallisuus^
reuvoston enemmistö hylkäsi länsi-
Vallat ja noudatti Neuvostoliiton lin­jaa.
Yhteisymmärrykseen ei päästy,
koska länsivallat rikkoivat omat «lö-^
Viime tammikuussa päättivät ken^msterineuvoito kokoontuisi käsittele-raallt
Clay j a Robertson edellisen vuo­den
kesäkuussa solmitun amerlkkalais-englantilaisen:
sopimuksen - mukaisesti
perustaa erikoisen tlänslsaksalaisen
hallituksen j a parlamentin. Helnrf-kuussaalkoLLontoossa
Ranskan; Eag^
lännin. Yhdysvaltain ja Benelux-mai-den|
konferenssi, joka^kesäkuun 1 pnä
tänä vuonna tuli siihen tulokseen, et­tä
oli . perustettava kaikki kohne vyö­hykettä
käsittävä Länsi-Saksan valtio
(trizpnia) ja toimeenpantava maini-tuUa
vyöhykkeellä erikoinen valuutta­uudistus.
Marsalkka Solcolovski tiedusteli
maaliskuussa kolleegoiltaan, mitä LonA
toossa oli tekeillä. Hän seUtti tämän
konferenssin rikkovan Potsdamin .so­pimuksen,
koska koko Saksaa käslt^'
tävät kysymykset kuuluivat valvontar
Neuvoston toimialaan.' Länsivallat
kieltäytyivät selvittämästä asiaa. So-kolovski
totesi, että länsivallat olivat
hajoittaneet valvontaneuvoston. '
— Suomen ensimmäinen linna, Tu­run
linna, rakennettiin v. 1155, en­simmäisen
ristiretken Jälkeen.
~- ^ Täten limoitamme. etia toverimme
AHTTI SETÄNEN
f okkuiknolön tmeen Sndtaiyn salcaalassa lokakatm 2^
(antiin j a - brädättiin ll^kakmuk' 30 p:nä Espanolan hantaosmaahan.
ystävien Ja toverien saattamana.
, AntU oU «yniyniyt S n i M ^ ^ KiHcan pitäjässä tammlknnn 20 p:nä
. 1871 Ja oU knollessaaa n V. 9 kk. Ja, 8 päivän ikäinen.
tietojemme mokaan d hänellä ole ketään omaisia täällä Cana-
Antti oli toiminut työläisten riveissä jo noomadestaan saakka.
Toivoit a i n a— nähdä nuo päivät,
jolloin vapaus jpaikkansa saa,
kun poistuvat usvaiset häivät
ja onnesta nauttivi maa.
Nuo. unelmat kalliit Ja suuret,
niiden eteen aina työtä teit.
Jo nuorena sen taimen juuret.
Sinä syiEkivään syömmeesi veit.
Mutta kohtalo sääU ei lastaan:.
BllBti toiveet Ja-pois ne vei,
; antaen kärsimysmaljassa kastaa
viime hetket jBun elämäsitien.
McKefnm, Ontario
VALUUTAN SALAKULJETUS
Huhtikuussa todettiin Berliinissä;
että valuutan salakuljetus lännestä
itävyöhykkeelle oli alkanut; Tämän
johdosta oli venäläisten miehitysvi­ranomaisten
vahvistettava vyöhykera­jojen
sekä Berliinin r - länsivyöhykkei-den
liikenteen valvontaa. , ,
Xänsivallat haluavat nyt väittää, et­tä
Berlinläkoslievat rajoitukset toteu­tettiin
: ennen kuin v^uuttauudlstuk-sesta
oli muodollisesti päätetty. <
-Totuus on, että eimen/kuin mainit­tuihin
toimenpitelsfin ryhdyttiin, län­sivallat
Jo neuvottelivat valuutta­uudistuksesta
ja valuutan salakuljetus
cli alkanut. -
Ns. BERLIININ SAARTO
Länsivallat aloittivat nyt avoimen
provokatorisen politiikan Berliinissä
suimnatakseen maailman ja ennen
kaikkea Saksan huomion pois Saksan
jakamistoimenpitelstään.: Huhtikuus­sa
selitti Yhdysvaltain sotaministeri
Royall, että Claylla oli valtuudet voi­makeinojen
käyttämiseen venäläisiä
vastaan, Bevin selitti, että "Berliinin
t<latuie voi : antaa aihetta väkivallan
käyttöön,"
Kesäkuun 18 pnä tehtiin päätös
Länsi-Saksan erikoisvaluutas^. Seu-
Länsi-Berliinin'hiidietin valmistamis-i
ta etidotettim. Ja nata halkaistiin
Berliinin hallinto kahteen osaan. -
Hokuun;2 pnä sovittiii|< Moskovassa
siitäi että neuvostoviranomaiset pois­tavat
rajoitukset samanaikaisesti, kun
itäviduutta otetaan ainoaksi käyväksi
^valuutaksi: koko 'Berliinissä.: Berliinin
sotilasviranomaiset sopisivat tämän
päätöksen täytäntöönpanosta. Staliii
pyysi,, että. länsivallat lopettaisivat
Saksan hajoitiistyön,kunnes^^u^
niään ^^i^rmystä.
SOTILASEDUSTAJIEN NEU­VOTTELUT.
BERLIINISSÄ
v/Moskovan Voköiiksessasovittim: yk­sityiskohtaisista
ohjeista^ joiden pe­rusteella'
sopimusten: täytäntöönpanon
tulisi tapahtua. Neuvottelut Berlii­nissä
alkoivat 31. elokuuta ja länsival­lat
katkaisivat ne syyskuun 7 pnä.
• Moskovassa oli sovittu, että itäva-luutan:
Mytäntöönottamlsta^^^ >! B^^
niesä valvoisivat kaikki neljä miehi­tysvaltaa,
mutta länsivallat vaativat
oikeutta myös rahan lyömisen valvon­taan,
mikä; Itse asiassa merkitsi vaa­timusta
saada kontrolloida koko'neu-vostovyöhykkeen
valuuttaa.
Mitään vastaavanlaista oikeutta ei
neuvostoviranomaisilla v ollut lännessä
Ja niin ollen he torjuivat' tällaisen
ehdotuksen. i '
Moskovassa päätettiin, että kaikki
kuun 30 pnä tekemänsä sopimukset^
.'Länsivallat kantavat siis' kaiken
^jrastuun Berliinin kriisistä.
YK:n [(omitea
liyväl(syhyt
julistuksen
raavana päivänä pidätettiin vyöhyke­rajalla
yli SOO valuuttasalalniljettajaa,
jotka olivat matkalla neuvostovyöhyk-keeUe.
Sokolovski ilmoitti tällöin, et^
tä oli/ ryhdyttävä toimenpiteisiin itä-vyöhykkeen
suojelemiseksi salakulje-tettilta
länsivaluutalta.
Juuri nämä puolustustoimenpiteet
ristivät länsivallat "Berllnid' saar­roksi".,
(Muutamia päiviä sen : jälkeen
kun : valuutan'v^ salakuljetus.^ oli a l ­kanut,
päättivät länsivallat aivan v i ­rallisesti
uuden valuuttansa voimaan-saaitamisesta
.Berliinin länsilohkoilla.
Tällä tietysti provokatorisella toimen­piteellä
haluttiin tehdä mahdolliseksi
länsivaluutan salakuljettaminen edel­leen
itävyöhykkeeUe. Tällöin venä-:
Iäisten oU tolmeenpantaya valuutta­uudistus
myös omalla vyöhykkeellään
sekä edelleen :vah\4staa valvontaa
Berllinln-länsivyöhyl^iden väUseen*
liikenteeseen.
Länsivaluutan kuljettaminen itävyö--
liykkeelle oli tietoista Ja harkittua
neuvostovyöhykettä vastaan kohdis­tettua
provokatiota, jonka tarkoituk­sena
oli Itävyöhykkeen finanssien Ja
elinkeinoelämän luhistuminen ' sekä
sen valuutan saattaminen sekasortoon.
Provokation tarkoituksena oli my<^
keinotekoisen jännityksen luominen
Berliinin ympärille. Jotta sen varjolla
voitalElIn toteuttaa useimpien saksa­laisten
hirvittävänä otmettomuutena
pitämä Saksan paloitteleminen. ,
Samanaikaisesti alkoi valtava leh-distöpropaganda,
Ja Marshall ja BevIn
pitivät kiihkeät puheensa jotka säes-^
tivät Saksan yhtenäisyyden hajoitta­mista.
Neuvostoliitto vastasi heinä­kuun
4 pnä länsivaltain noottUn. sa-'
noen riitaisuuksien Beriilnlssä johtu­van
länsivaltain pyrldmylcslstä hajoit­taa
Saksa, että valvontarajoltukset
Johtuvat länsivaluutan tunlcemisesta
Berliiniin, että neljän vallan valvonta
EerVnlssä edellyttäisi neljän vallan
yhteistä valvontaa koko Saksassa, sekä
neljä' miehitysvaltaa valvoisivat. yh­dessä
Berliinin: kauppaa. Koska län­sivalloilla
oli oma valuuttansa, vaati­vat
neuvostoviranomaiset, että he • sair-slvat
osaoikeuden.valvoa myöskin Ber-'
liinin:llik^että voidakseen estää^va-luuttakeinotteltui:
Tähäi^ eivät länsi­vallat
suostuneet.
: Neuvostoedustajat . totesivat syys­kuun
7. pnä. etiä tarvittaisiin korkein­taan
kolme taimeljä päivää neuvotte­luihin.
Jotta voitaisiin lähettää yhtel;^
nen raportti Moskovaan, jossa voitai­siin
sopia niistä kysymyksistä, joista
yhteisymmärrystä Berliinissä e l saavu­tettaisi.
Amerikkalaiset kieltäytyivät
kuitenkin äkkiä neuvottelemasta.
Tosiasiat ovat siis nämä: Moskovas­sa
pääsivät neljä suurvaltaa yhteis­ymmärrykseen'
Berliinin kysymykses­tä.
Päätöksen täjrtäntäönpanemiseksi
vaativat länsivallat oikeutta saada;
oikeutta kontrolloida koko itäalueen
valuuttaa. Vastaavia oikeuksia ei neu­vostoviranomaisilla
6llut. Länsivallat
kieltäytyivät lopettamasta neuvottelu­ja,
katkaisivat ne ja lähettivät kysy­myksen
turvallisuusneuvostoon. '
BERLIININ KYSYMYS TUR-VALLISUUSNEUVÖSTOSSA'
Tämä toimenpide oli - Potsdamin
sopimuksen vasffainen. Samoin kiel­tää
Y K : n peruskirjan 107. artikla sel­västi
sellaisten kysymysten kuulumi­sen
Y K : n toimivaltaan. Jotka koskevat
teisen miehitysvallan toimenpiteitä
toista vastaan.
Vieläpä länsivallat vaativat, että
turvallisuusneuvoston tai mahdollises­ti
yleiskokouksen tulisi /'tuomita"
Neuvostoliiton äseimoituminen.
Länsivaltojen tarkoituksena oli a i ­kaansaada
p r o p a g a n d a manööveri
Neuvostoliittoa vastaan kylmässä so­dassa.
Ainoa tulos, mitä länsivallat
voivat odottaa, oli se, että turvallisuus­neuvoston
enemmistö saattaisi selittää
Neuvostoliiton "uhkaavan rauhaa".
Tätä tulosta ei kuitenkaan saavutettu.
Sensijaan turvallisuusneuvoston "puo­lueettomat"
esittivät väUtysehdotuk-sm:
LiikenneraJoIttdEset lakkautettaisiin
Ja länsivaluutta» poistettaisiin Berlii­nistä
ennen 20. pvää marraskuuta. U l ­koministerien
neuvoston tulisi kokoon­tua
mahdollisimman pian keskustele­maan
tärkeistä Saksan ^symykslstä.
Olisi vältettävä kaikkea, mikä saat­taisi
huonontaa tilannetta. Itävaluu-tan
ottaminen käytäntöön Berlinlssä
tapahtuisi elokuun 30 pnä annettujen
ohjeiden mukaisestL "
Tätä voidaan verrata neuvostonoot-tiln,
joka annettiin lokakuun 3 pnä:
Neuvostohallitus ehdottaa, että käs-kyniialtijoille
elokuun 30 pnä annetut
ohjeet : tunnustetaan sopimukseksi
Neuvostoliiton Ja länsivaltojen väUllä
Ja ^ Berlimin kysymys Järjestetään
niiden perustalta^ Neuvost(*allltU8
ehdottaa, > että^ ulkominlsterineuvosto
kutsutaan Icokopn tutkimaan Berliinin
asemaa ja koko Saksaa icoskevia kysy­myksiä
Potsdamin sopimuksen perus­talta.
Kuten huomataan, ovat "puolueetto­mat"
jpkseenkinkolconaan väistyneet
länsivaltojen Unjalta Ja* melkein täy­sin
hy^ksyneet neuvostohallituksen
k;(nnan;^ Näin siis länsivallat kärsi­vät
täydellisen tappion. rOmat" suo­rittivat
tuomion.
Paria, — YK::n sosiaalinen komitea
hyväksyi tiistaina 29 äänellä luon­noksen,
J(&a on laadittu Ihmisotkeuk-dcn
julistusta varten. Tätä luonnos­ta
vastaan ei äänestänyt kukaan,
mutta Neuvostoliiton bloki j a Canada
pidättyivät äänestyksestä. -
•nii. Canadan aseime tässä kysymyksessä
aiheutti lievän ieimtion; f Canadan
valtuuskunta ilmoita, että seii Joh­taja,
ulkoministeri Pearson selostaa
yleiskokouksen täysis^tomossa mistä
syystä Canadan valtuuskunta pidättyi
äänestyksestä ihmi^Uceuksien: julis­tuksen
kysymyksessä. ViraHIet piirit
sanoivat sen johtuneen dominlonin Ja
maakuntien ivälislstä suhteista.
Ihmisoikeuksien julistuksen on saa­tava/
vielä Y K : n yleiskokouksen täys­istunnon
hyväksyminen. Sosiaalisen
komitean puheenjohtaja, Neuvostolii­ton
edustaja Jakob Malik sanoi us^
kovansa, ettei: tuota, julistusta vastaan
äänestetä, mutta muutamat (valtuus­kunnat
luultavasti pidättyvät äänes­tyksestä.
; i Y K :n lehtitledoltuksesta tervehdit­tiin
mainittua julistusta "maailman
ihmiskunnan perheen.: asiakirjana
Siinä sanottiin Y K :n llsäimeen yhden
erikoisen .merkityksellisen asiakirjan
"niihin hlstoriallisUn JullstuksUn, Jot­ka
ovat avustaneet ihmisen eteenpäin,
marssia". -
;r:'Xänestys: ihmisoikeuksien' julistuk­set^
Johdosta: o l i . iroonlnen Canadan
Koh^dalta lisäksi ^ sen vuoksikin; että
Yik:n ihmisoikeuksien jaoston johta­ja
bn:montreaIllamen John JP.Hump-i
hrey. joka oli aikaisemmin lakitieteen
professori McOill yliopistossa. B S n
ryhtyi mainittuun tehtävään v.; 1946
elokjuussa $13,600 'vuosipalkalla, ja on
sen Jälkeen Johtanut 40 henkilöä kä­sittävää
toimikuntaa tuon Julistuksen
laatimisessa. Humphrey el antanut'
mitään selostusta Canadan asenteen
Johdosta. f
Itirjalssi 4toiilitibiii
" Ttemto. ^ miäo tottjmin kotf-lulautabunnan
Jäsen mm Zen eh
dotti koululautalouman, kokouksessa»
että apusenkon kirja *TtWs Was M y
Choloe*' otettaisiin lukukfrjaksl kau-punoto
kouluihin, koska «e muka "te­kee^
lukijansa Uolsekisi ^tä, että pn
canadalalncn^ -
iKoulu^utakunnan Jäs^ mrs. Edna
Ryerson vastusti ehdotusta Ja sanoi,
ettei.Oouzenko ole Itse kirjoittanut
mainittua kirjaa Ja että aip& oh to­distettu
olevan ^.paljon epätarkktiiii-^
sla., Hän ehdotU. että Murgaret Falr<<i
ley» kirjoittama kirja, " ^ i r i t ot^Ca^
nadian Demqcraiv*' otettaisiin luku­kirjaksi,
koska siinä on valikoimia
suurten teanadalalsten teoksia.
tSuh koululautakunnan puheenjoh­taja^
(Sei«>ert Orliffe kysyi, kuinka
moni lautakunnan jäsen "on .Itdcenut
Oouzenkon kirjan, ei kukaan vastan­nut
mitään.'' ' ' ' , \
ToKontossa; et saa
myydä; jtupal^lcaa
suimimtäisin
Toronto. ~ Tupakan myyminen
kaupoissa sunnuntaisin on lakiyas-taista
Torontossa ja pollisikomissio on
ilmoittanut saattavansa lain rikkojat
icdesvastuuseen.
Irwih Lederman on joutunut syyt­teeseen
siitä, kun hän möi tupakkaa
vaimonsa omistamastia-^Itäosan' kau­pasta^
sunnuntaina;
doskauppa ja siinä on muutakin ta­varaa
myytävänä.'
-^^nomaUhti laajentaa yksUdi-den
nakSpHriä ja lähentää toisiinsa
eri tyhmiä, rässä tekee VAPAUS
arvaamattoman palveluffsen luH-ioUieen.
'— MuhamettUaisten pyhät ^ r i t
ovat, valkoinen,'-keltainen, Vihneä Ja
punainen.
Kirjailijat Larin-Kvösti
ja Eino RaUo kuolleet
Helsinki — (S-S) — Joulukuun 3
päivänä oU Suomen kulttuurielämällä
kaksi merkittävää menetystä. K l r -
jaiUjat Larin-Kyösti j a 'Eino Railo
poistuivat suuren rajan taakse.
Larin-Kyösti, Ruotsista Hämeenlin­naan
muuttaneen ravintoloitsija Lar-sonin:
poika, oir Jo 75-wotias. Hän
on kirjallisuutemme huomattavimpia
hahmoja, ja häneri tuotantonsa, joka
Jatkui liänen elämänsä-lopputm saak­ka,
on ollut erinomaisen laaja ja mo­nipuolinen,
lyriikan ollessa etusijalla.
Kuvailevansa lyyrikkona hän on omar
laatulslmpia ja värikkäimpiä suoma­laisessa
runoudessa. Hän on lllUcu-nut
kaikissa lyriikan muodoissa ja
luonut huomattavia teoksia sekä ku­vailevan
että kertovan runouden aloil.
la. Etenkin hänen balladinsa ja ro­manssinsa
ovat kirjallisuutemme
merkkiteoksia.
Prof; Railo, joka oH syntynyt T a i -
ivalkoskella 23. 1-84 ja käynyt kou­lunsa
Oulussa 'ja \ yliopisto-opintonsa
Helsingissä, suoritti laajaa kirjallis­historiallista
tutkimustyötä, saaden
professorin i^rvon tänä vuonna. Hän
oli myöskin tuottelias t^eklrjailija,
viljellen xomaanimuotoa.
Porin lyhytaaltoasema
aloittanut' toimintansa
Helsinki. — (S-S)'—>orin uusi 100
kw. tehoinen .lyhytaaltoyleisradioaser
ma^tjokä on, teholtaan Euroopan suu^^^
rimpia, vihittiin marrask. 30 pnä tar­koitukseensa.!
Tilaisuudessa: olivat läs­nä
mm: ministerit Erkki Härmän halli-tussihte^
i .V. Häkkhien. pääjohtaja
S. J . Ahola, pääjohtaja HeUa Vuolijoki
ja ^muut yleisradion'johdon edustajat,
englantilaisen Marconlryhtymän edus­tajat
Mr. Bangay j a Mr. Sldebotham
ja Porin kaupunginjohtaja M i Ekblom.
Juhlatilaisuudessa pääjohtaja Ahola
piti avajaispuheen ja mainitsi, että
ny t- valmistuneen' suurasemim /suun­nittelu
aloitettiin jo v. 1937; ^ Marconi-yhtiön
.edustaja^ MrvBangaj, luovutti
lähetyskoiielston; avaimet pääjohtaja
Vuolijoelle ja puhui englanniksi. Pää­johtaja
Vuolijoki vastasi puheeseen,
Ministeri Erkki Härmä esitUvaltiöval-
Työväen oikeuksia supis­tetaan
Brasiliassa j
Bio De jan«iro. — (ALN) — Se­naatin
Ja edustajahuoneen yhteinen'
komitea on bjrväksynyt lain, joka kiel­tää
lakot siinä tapauksessa jos työ­maalla
valvonnan alaisena toimitetus­sa
äänestytteessä työläisten enemmistö
ei hyväluy sitä.
Vieläpä sittenkin kun enemmistö
äänestää lakon puolesta, niin lakon
sopimisesta antaa lopullisen^ päätök­sen
hallituksen työväenoikeus, josta
ei saa kummaltakaan puolelta valittaa.
lan tervehdyksen ja Porin mieslaulajat'
esiintyivät tri A. Järvisen Johdolla.
Yleisradion teknillinen Johtaja J ; Ris­sanen
selosti lyhytaaltoaseman perus­tamisvaiheita
v j a sitä; kuinka suuria
vaikeuksia aluksi oli radlokaupungin
valitsemisessa^ % koska; •• magneettinen
napavyöhyke häiritsee New' XorkUi
pääsuuntaan tapahtuvia lähetyksiä.
Samana i^äivänä klo 14.30 yleisradio^
lähetti erikoisen Juhlaohjähnan, joka
alkoi tasavallan presidentin vihkiäis­puheella.
Hän esiintoi mielihyvän s^-
tä, että "Suomen ääni" nyt pääsee
kuulumaan suomalaisille myös kau­kana
maailmassa. Toimenpide on sa-^:
maila kiitollisuuden osoitusta ulkosuo^
malalaille. Jotka ovat niin myötömiell-sesti
ja avuliaasti vantiaani kotimaa­han
suhtautuneet..
Sen jälkeen ohjelmassa seurasi ra­dio-
orkesterin Ja kansalliskuoron esi­tyksiä.
Sitten pääjohtaja Hena Vuo­lijoki
lähetti tövehdyksensä kauko­maiden
kuuntelijoille; j a kulkulaitos­ten
ja yleisten töiden ministeri Erkki
Härmä piti juhlapuheen.
Porin lyhytaaltoaseman aaltopituus
cn 19XM) m. Suomenkielistä ohjelmaa
lähetetään Eastern Standard Time:
2.00—2.15 ip„ 255—34)0 ip., 7.00—7.16
ap., 7 2 5 - ^ ap.,21.45>-12.45 päivällä,
4,00-«,07ip. Sitäpaitsi vlralllrten val­tion
tiedoituskeskus lähettää englan­nin
Ja ranskan kielillä tiedoituksia klo
12,05—12,15 päivällä 2.16—2,25 Ip„
ÖX)5-5,15 Ip. 7.15—755 lp.
Australian työväki
vastustaa uutta
sortolakia
Melbourne. >- (ALN) — Australian
työväestö reagoi voimakkaasti maan­laajuisessa
mitassa Victorian valtion
lakia vastaan, joka kieltää ylelshyö
A. KAEI
KELLOSEPPÄ
PUHELIN MARINE 3917
. 187 E . tbuOng» St
Vancouver Br. Colombia
DR. ROMAN'PNIEWSK1
BfbnlTDotinen praktiikka Enroopan hnonutnlmmffrt s»iwu|1<>I«a
ERIKOISALANA slsustaudit. naisten, lasten ja venerlsct' taudit
, Nielurisat leikataan uudella menetelmällä kivuttomasti
Ilman veren vuotoa.
Vutaanottotonnli: Kello 9-8 fp^
S537 PARK AVE. PUH; BArbonr im Montreal, Hae.
£|<«n^^^kimlnlsan^£«meiW
STONEN, knvaos JACK LONDONIN
Ulnnolla'kamusta lAei^NDOM
, kntsnmus bänelJe väUtilldilSji»* - " "
fastafn iatondfeBsiJBri vafltcikalea l|p. ^
hänen vihdoin,«maiston m i ^ ^
päraivä 'teoidaabehär' mm^mi^ixium^^^
•«KipilnB^ ^Saa^ ant^afiaii^
Irfittdonla tuQtannosta,Fiblotf^iHt»iltMn^^
fcnnnMsta 1kyiiymyk8b^;J<><aIk^Iä
*^RIMnBS. n E
: romalod.^ !l^tatkaa
• ff fflflimlfhrn
340 SIVUA : m^mmosi^^^
AustrallBh merimtesten^ux^
taa kivihiilen'lähetttoilstä' Victorian
valtioon., Satamatyölälsetja hinaaja-,
alusten työläiset ovat lakkoilleet Vic­torian
iivaltion ^tärkelttiimissäi^imis^
s i ; kiaikki; Victorian utilot^p^^
vat katuvaimutjrfflälsten Virkailijoita
detfcy.kääntymääh:.WttoyalUöä!li^:^
^tukeen- p i i i ^ l j i r y i^tfM
ta?«o]^imustai=?JokafivBiJauttaIM?gr'
^riän^^tlott>inov^t»i»n««
SydämeUinen kiitoksemni^kalldiie i s ^ ^
hauskasta illanvietosta; Jonka järj^ttelkbtllmx^
Käyntinne oli kuin kirkas auringon säde h a r i ^ ^
Muistelemme tilaisuutta kauiiiixiaimulstona;;*^
mxmsimssmmKmm
•.Jamrs,A;Rintanen ; i^^v;^^Ä:s'2••?K!M^^
Mr,
Mrs, Sfanslkka
^ Mr. Jä''mrs, Merihieimi;
Aino ja Väinö Kujanen
Eila, Sigrid Ja Jahuar Pohjonen
Elma
Mr,
Henry
Antti Ketola , ,
Alma ja^Jalmar
Sannivja Bill
Vera Ja Väinö
Eino Sundquist
Elli j a ^ack
Mr, jaimrs.:N,
Sofia Crandahl
Toronto, Oiitario
Sydämellinen kiitos kalkUIe-ystäville ?Jar tuttaville^
,• yllättäen ,toivottamaan onhea;:ömaan"kotiixmrie,';':^'öi^*;'^^
KUtos kauniista kahvipöydästä; rahalal^astaAj^^^^^
koindn kUtos illan «männille. MyÖsikUtc^^nlill^tuttaVill^^
ottivat osaa lahjaan, muttj^ eivät ^olleet ja«
K^tollisuudella;
HELEH ja ALEX
160 Beverley S t ' Toronto, Ontetfo^^^i
mi ii:-