Vapaus, July 13, 1948

              Ä Canadan ennätys
ni. juoksussa
,1 TäMläisella Molsom
^-jffiilla perjantaina ja lauantaina
^ - u i s ^ ' Canadan olympialaisko-
'^02"^'" ^^^^ Purne" Vancouve-nuden
Canadan e n n ä t y k s e n 1.500
riksus^^. ajassa 3^8.5. Enuneft
-irs o': H a a i l t o r i Olympic Clubin
i i i i e i* nunissä. tasan n e l j ä mi-
^•uöde•l:ä 1918.
I jn juokisun voitti Don Jamis
»aegiiiä. 33.518, ollen maaliin
^ iiöiu 100 jaardia galtilaisen
.-tooEsriR, Ab Mortonin edellä.
vuorestaan kierroksen edellä
iivasta injehtsia.
Viimeisin inflatio-juttu
Sliaiigliaista
ShmnrbaL — Eras mies teki r ä ä t ä -
linsa kanssa sopimuksen puvun val-mistamisesia
80.000,000 Kiinan dolla­rin
hinnasta. Han antoi käsirahaa
30.000.000 ja muutti loput rahansa
Seta Samulin'' doUareiksi, saaden n i i tä
30. Kaksi viikkoa myöhemmin oli pu­ku
valmis.. Mies muutti Yhdysvaltain
dollarinsa j ä l k e e n kiinalaisiksi saaden
kaikkiaan 130,000.000. K im h ä n maksoi
i r ä ä t ä l i l l e en puvun hinilan loppu j ä ä n ­nöksen,
50,000,000 Jäi h ä n e l l e vielä ra­haa
täsmälleen niin paljon kuin h ä ­n
e l l ä oh ollut pukua tilattaessa —
80,000,000 Kiinan dollaria.
tii jolleivät ne olisi päässeet
untaan taloiipöikaisväeslön
, ^ olisi j o i i * ^ " ' ' " voimattomuu-
:ehotionmuteen,. kaaokseen. So-organisaiiotyo
o l i s i , l a i -;
iTöty'ja heikentynyt.. P o r v a r i s t on
pic-iis-.ähto olisi voimistunut j a t a -
'^kiisväestöri vanha^ omistavien
f ien ylläpitämä epäluuloteolli-:
«yöläisluokkaa kohtaan olisi te-inut.
J ä l l e e n r a k e n n u s t y ö n •tah­tiisi
hidastunut. • S o s i a l i s t i s t a tuo-
:oa ei biisi voitu organisoida t a r -
ijisen •lujasti, m ä ä r ä t i e t o i s e s t i ja
jituneesii. Tj-oväenpuolueiden
eist/ön aralla • valtava, y h t e i s k u n -,
linen uudelleenluomistyö on v o i tu
'V.aa demokraattisin keinoin,
,;ätietoi3estl j a luottaen kan?an
jimisiön inno.stuneeseen : k a n n a -
seen Täten on. 120.miljoonaa i h -
'•j. lah:enyi tielle, joka vie yh-kunnan
suunnittelemaan j a : j o h -
ian talouteen. • •. ••
•Euroopan esimerkki osoittaai että
•isknnnan uudistus t i e t y i s s ä olo-
Irissa voi tapahtua parlamentaa-
..1 Äitosten avulla ja ..säilyttämä!-:
poliittinen vapaus itse siirtymis-denkjn
aikana. Ehtona on yksi-linen
t.vövaenluokka sekä työläis­iä
talonpoikien yhteistyö.
.VH.IT TIET KAPITALISMIIN
uurimmassa osassa' muuta Euroop-näemme'
vallan toisenlaisen k e -
yksen, ennenkaikkea R a n s k a s s a j a
liassa; missä osa t y ö v ä e n l u o k a s ta
luummln on ruvennut y h t e i s t y ö -,
porvariston k u i n t y ö v ä e n l i i k k e en
mmlstön kanssa; Espanjassa ja
cikassa hallitsee puhtaasti fasisti-diktatuuri
kapitalististen demok-ain.
suosiollisella tuella. B r i t t i l ä i -
lyövaenhallituskin on o s i t t a i n'
tuussa-tasta politiikasta;, joka itse
ssa merkitsee tukea k a p i t a l i s t i -
! taantumukselle j a t u o t t a a v a h i n -
sosialistiselle työväenliikkeelle,
tämän politiikan tuloksena on t a -
^ellinen kaaas, epäilevä j a h a l u t on
lafe, yhä. kasvava porvarillinen
utusvalta ,•.
IS tie on hajaannuksen tie eikä
Johtaa muuhun kuin kapitalistisen
kunta järjestyksen ; lopputiliin
ttyrän kehityiskauden aivan tur-;-
Ja kenties kohtalokkaaseen pi-nykseen.
•. v.
illä jokaisella a r v o s t e l u k y k y i s e l lä
'ftlistiUa on t ä y s i n selvillä se. e t tä
oppalainen kapitalismi on toises-maailmansodassa
katkaissut ^ e l k ä -;
sa eika e n ä ä m i l l o i n k a a n nou-siitä
kurjuudesta ja n i i s t ä r a u -
.sta, jotka se on j ä t t ä n y t j ä l k e e n -
Sen.-hajoamisesta syntyi ihmis'-
nan. historian : t a h ä n asti^ suurin^
julmin tragedia. Kysymys sen ole-aolosta
edelleen Euroopan m a n -
el voi olla muuta k u i n ajan-j-
mys. I t ä - E u r o o p a n alueella on
toteutettu kaksi perusuudi-stusta:
UlsUmmen ja maanjako, jöit-ayulla
^ yhteLskunta ön päässyt"
'dellisen kehityksen' valvojaksi:
samalla .taannut talonpoikais^
anviljelyksen, joka osuustoimin-
.avulla yhä .suuremmas.sa .määr
yoi käyt taa hyväkseen: t e k n i i k an
yhteistyön tarjoamat edut. I t ä -
Pn sosialistisen y h t e n ä i s y y s -
lutensa johdossa l ä h t e n y t saman
S-yksen tielle: B e r l i h i s t ä tulee j ä l -
1 l e e n Saksan kehityksen keskus, vas­taisen,
sosialistisen Saksan pääkau^
p u n k i . Ranskan j a I t a l i a n työväen
paaosa kannattaa s e l v ä ä sosialistista
p o l i t i i k k a a , Enta Espanjan kehitys?
S i e l l ä akkumuloituvat ne voimat, j o t ­k
a e r ä ä n ä päivänä r a j ä h d y t t ä v ät
F r a n c o n diktatuurin ilmaan -4- ellei
ennen, n i i n sitten k u n sosialismi on
toteutunut Lansi-Euroopassa. K r e i ­k
a n kansa osoittaa i h a i l t a v a l l a sit­k
e y d e l l ä ä n ja murtumattomalla
sankaruudellaan vapaustahtonsa voi­man.-".
•
Ison Britannian työläiset eivät
a j a n p i t k ä ä n vapaaehtoisesti tule
n ä y t t e l e m ä ä n amerikkalaisen sil­lanpääaseman
osaa Euroopassa. E n - j
t ä Euroopan pikkuvaltiot? Kuta sel­vemmin
ilmenee se, e t t ä sosialidemo­kraattinen
oikeisto ennemmin liit­toutuu
kapitalismin kuin sosialismin;
kanssa, sitä nopeammin tilanne sel­viää:
. .
T o s i n n ä e m m e t ä n ä p ä i v ä n ä vasta­vallankumouksen
nasta v a n p ä ä t ä n sä
jopa toisen maailmansodan j ä l k e e n ­k
i n . Tosin se etsii tukea tarkoitus-p
e r i l l e e n t y ö v ä e n l i i k k e e n k i n p i i r i s t ä.
Ilmeisesti ei edes toisen maailman-^
sodan kauhistuttava kokemus pys­ty
varoittamaan eräitä "sosialiste­ja''
yhteistoiminnasta kapitalismin
kanssa, joka yli kolmenkymmenen
Vuoden aikana on tehnyt maan­osastamme
suorastaan petojen vii­dakon,
kaaoksen, jossa kaikki tais­televat
kaikkia vastaan, ja valheen,
pahuuden: ja kurjuuden Augiaantal-
Un. Tuskin voidaan kuvitella alhai-sempaa
käännettä työväenliikkeessä
kuin on se tosiasia, e t t ä Jiaikkien noit..
ten kokemusten jälkeen, juuri het­kellä,
jolloin yhteiskunnan uudistus
voisi tapahtua humaanisin Ja paria-;
mentaarisin keinoin, näemme erään
työväenliikkeen osan liittoutuvan ka­pitalististen
kansankerrosten kanssa
tai ainakin kieltäytyvän yhteistoimin,
nasta julistamiensa yhteisten pää­määrien
hyväksi.
J o k a i n e n arvostelukykyinen j a t u n ­n
o l l i n e n sosialisti m y ö n t ä ä j a k ä s i t ­t
ä ä , e t t ä t ä l l a i n e n " s o s i a l i s m i " ei ole
n i m e n s ä arvoinen j a e t t ä t ä s s ä koh­den
tapahtuu aatteen v ä ä r e n n y s , j o l ­l
a tuskin on vertaansa sosialismin
historiassa.
E n t ä mitä n ä m ä " s o s i a l i s t i t " voi­vat
saavuttaa p o l i t i i k a l l a a n ? E i k e r ­rassaan
m i t ä ä n : H e eivät edes voi s a -
notta'irastl l y k ä t ä k a p i t a l i s m i n l ä h t öä
h i s t o r i a n n ä y t t ä m ö l t ä . Kenties ne
voivat l i s ä t ä viimeisen n ä y t ö k s e n lop­pukohtauksen,
oman tuhonsa j a k a ­p
i t a l i s t i s e n yhteiskunnan turmion'
draamallisuutta. K u n esirippu on l o ­pullisesti
laskenut* voidaan kenties
t ä m ä loppuvaihe h l t t ä a ihmiskunnan
G o l g a t a n - m a t k a n kaameitten muis­tojen
s y n k k ä ä n luetteloon.
Mutta arpa ei ole vielä langennut.
Työväenliike voi v i e l ä päästä tajuir
hinsa ja koota voimansa, se voi suu­rella
yhteisellä voimainponnistuksel­la
torjua sodan Ja siten taata rauhal­lisen
ja demokraattisen siirtymiskau* ^
den kapitalismista sosialismiin; Tämä
on historian asettama tehtävä: Sosia­lidemokratialla
on tässä vaiheessa
avainasema, ja se on sen vuoksi omal­ta
osaltaan vastuussa maailman ke--
hityksestä. Kaikki kapitalismin tu­keminen
merkitsee yhteiskunnallisen
ja historiallisen kokemuksen mukaan
taantumuksen ja sodan voimien l i ­säämistä.
Yhtynyt työväenliike sen­sijaan
tukee rauhan ja sosialistisen
kehityksen voimia. On itsestään
Tiistaina, heinäk. 13 p. —- Tuesdäy, July *13 SlyiijS
Suomen toiveet Lontoossai. .
Day after day elapses with the various sports clubs of the
FCASF practisingr diligently their various gym movement for the
"liittojuhla" at Kirkland Lake beginning July 31st. This picture
shuws a section uf the. muss at the " l i i t t o j u h l a"
I*orcupine i n 1946.
inv South
Leo RQininen is
Off to the Olympics!
T h i s is. t h e Alerts A. C . r e p o r t i ng
Bgain!
Leo R o i n i n e n , well-kno'wn club a t h -
lete has q u a l i f i e d f o r Canada's O l y m -
plc team at the O l y n i p i c trials held
l a s t w e e k i n Montreal, Leo qualified
for the j a v e l i n ' and shotput events.
A l a r g e group of A l e r t s members with
t h e i r Alerts sweaters met at the s t a -
t i o n l a s t n i g h t to see L e o off and wish
h i m the best of luck. He left for
Montreal where he w i l l remain for a
day. . O n Thursday he, along with
the rest of the C a n a d i a n team, will
s a i l on the A q u l t a n l a for London,-
E n g l a n d and the Ö l y m p i c Games!
Good-luck and B o n voyage, Leo!
The Alerts members h a d a swelter-
Ing hot day for their tag d a y last
Saturday. 'NVe made a t i dy suin, how-ever,
considering it was the second
tag day that •ft'eek. Thank you for
your patronage, cverybody!
W e i l , the l i i t t o j u h l a is drawing
nearer. A l i athletes that Intend to
take part i n the t r a ck and field events
should report to P. Prederick.son as
soon as possible.^^^That can be done
tonight. at the general meeting which
is at 7.30 at; the hali. Everyoiie that
expects to go to the J i i t t o j u h l a mu.st
attend.
See you there. — M . H .
^^Pauden tilaajien ja asiamiesten, huomioon
Vapauden korotetut tilaushinnat
tulevat voimaan elokuun 1 p:stä alkaen
Tämä tilaushintojen;korotus ei koske nyt voimassa
olevia tilauksia.
:.j,^:^^^o'Palehtipaperin ja, m u i d e n painotarvikkeiden h i n t o j e n nou-
• vm- -iPv^^s^^ paatti .Vapaus k u s t a n n u s y h t i ö n - osakkeenomistajien .
tiip^ -^^^ Vapauden t i l a u s h i n t a a korotetaan 50 s e n t i l l ä .vuo- .
if.« ^'^äusta kohti j a lyhempiaikaiset tilaukset samassa s u h -
"=«>5a Tama merkitsee n o m 9% korotusta.
• ia n v"^^^ l p : n ä 1946 maksoi sanomajehtipaperi, $64.00 tonni
L"-*^ se maksaa $92.00 t o r m i v a u n u l a s t i t t a i n ostettuna.'. Jos pape-.
..'^d ostetaan p i e n e m m i s s ä e r i s s ä , h i i n maksaa se $
Samassa suhteessa ovat kohonneet metallin, j a ^Eai-.=-
ncmusieen hinnat.
• jj.'y^^^a , h im tekee v ä i t t ä m ä t t o m ä k s i - . tilaushintojen. .
Korotetut, t i l a u s h i n n a t , tulevat voimaan ..elokuun .
iJ-aa ja ovat n e « £ e u r a a v a t:
CANADASSA:
1 »Bosikerta
» kuukautta . . .
2 kuukautta ..
BRIEF VISIT
A housewife aaswered the doorbell
to find a l i t t l e girl of five and h er
younger brother, relatively new at
walklng, standmg on the step. The
l i t t l e . g i r l was a l i d o l l ed u p m a n old
formal of - h e r mother's and a grown-up
hat: Her l i t t l e brother .was wearlng
one of h i s : fathers hats t h a t wobbled
on his head and • a n older brother's
coat that hung almost to the vvalk.
."I am Mrs. S m i t h , " sald :the l i t l le
g i r l m a very formal tone, "and this
is my husband, M r . . S m i t h . •We'v,e
come to c a l l . " •i:^--•
The woman.who,had answered the
c a l l f e l l . i n with iheir act a n d invited
" M r . and M r s . S m i t h " m for tea. T he
kids w a l k e d m and s a t down and the
hostess went immediately to t h e k l l -
chen for some cookies a n d milk; When
she returned. t h e callers were a l r e ä dy
headed for t he front door. "Must you
go SO soon?" asked the ho.stess. "I
hoped you could stay for tea."
The little girl tossed back a n a r t l -
f i c i a l smile; :'We can't, thank you",-
she said pleasantly.- ' ; M r . SmitJi just-wet
his punts."
A JEVVEL O F V V I S U OM
: Instead of• bewailing the fact that
we cun't have a l i we want many o f
us should be' t h a n k f u l we .don't g c i
a l i we deserve.
S c.oo
3.25
2.00
YHDYSVALTOIHIN:
1 >'uosikerta $ 7.M
6 kuukautU 3.80
SUOMEEN:
1 vuosikerta $ '.00
6 kuukautta 4.35
VAPAUS PUBLISHING COMPANY
L I M I T E D j,
i; )• y , V •;.',•'^w;^.:'^•^^:::l•;;:-">i•';••;;''^^^ •'•?.•.:•;;" :'.'.::V''',V-'J:;'"';' Ä-^". •'-;- V-Johtokunta.
selvää, e t t ä rauhalli.sin ja demokraat..
tisin. keinoin toteutettu sosialismi on
kantava sosialidemokratian periaat­teiden
leimaa paljon suuremma.sKa
määrin kuin sosialismi, joka. kasvaa
uusien kapitalististen diktatuurikau-sien
ja sotakatastrofien kourisluksis-
Ei pane enää kalaa
suuhunsa
E r ä s 20-vuotia.s georgialainen far­m
a r i o n p ä ä t t ä n y t , etta h ä n e l enaa
pane elavaa k a l a a suuhun.sa.
. V e t ä e s s ä ä n kala-saalistaan ylos h ä n
pani pienen, ahvenen suuhunsa ham­paittensa
v ä l i i n J a r y h t y i k a k . s i n k a s in
kokoamaan t o L s i a ; . M u t t a -pikkuahven
potki n i i n , e t t ä paasi lipsahtamaan
kurkusta alas.
C L U B N E W S
FACTS ABOUT FINLAND
By AMERICUS
Origin of the people
It is not known whether any h u -
mans lived i n F i n l a n d . before the
Ice Age. i However, historical facts
establish the appearance of: h u m a n
existence >n t he c o u n t r y shortly after
the end of the I c e Age, about 8,000—.
10.000 years ago. Their existence
either was. or closely resemblcd that
01 the S t o n e Age.
The o r i g i n of the oldest discoveries
has been traced to the year 4000 B . C .
These discoveries were made i n Sou­t
h e r n F i n l a n d at K i r k k o n u m m e.
It is . generally believed that the
first people came to F i n l a n d overlund
via the K a r e l i a n Isthmus,, although
it IS quite po.ssible t h a t some of t h em
crossed the G u l f of F i n l a n d w i t h their
crude c r a f t s . : T h e s e people undoubt-edly.
maintalned contact with: the
counlries of their ongin, but found
the plentiful forests and Jakes of
F i n l a n d worth a permanent stopover.
T h i s laid the foundation for the es­t
ä blishment of t h e first tiny commun-nities
along the lake shores; These
early settlers h a d no other domestic
animals but dogs. They d i d not b u ry
t h e i r deud and i n general we c a n
conclude that life was a. p r e t ty rough
deal i n those days.
. No single raeial origin
I n A m e r i c a n text books, s u c h ä s t he
'*Wonderland of Knowledge" it is s t a -
ted: "Descending f r om a race closely
relat^d to the Magyars. of • H u n g a r y ;
the Flnns are a people of S l a v i c o r i ­g
i n . " ; However ,this is not a fact
that is a c c e p t e d b y . m o s t F i n n i s h his­t
o r i a ns.
I t : is generally believed that the
f i r s t . people of F i n l a n d were not o f
one racial origin. Such a great m i x -
ture of blood h a d t a k e n Place d u r i ng
t h e very: early years, that i t i s i i o t
possible to d l f f e r e n t i a t e between itho.sL'
of F i n n o - U g r i a n and germanic o r i ­g
i n . One c a n only conclude that
Pinn-svory closely re.seinblc.tlio people.
oi olher iiorthern.c{>uiilni>.s. T l i i o i i gh
the last. two c e i i l u i n e s - t l i c ro hn.s bcoii
a inixtuie of Plnni.sh inid Sci>ii(hna-v
i a n people, \vhich has .scavod to
produce.n vncv of f:iir-f(Jini)!i;.xioned,.
rather tali of s i i i t u r e , thongli .sliort-skuUed
people. .
U'h« f a m f first?
It is not k i i o w i i xvhollicr Iho Tiiij)-
landirr.s, who i n oarlier years iiopiiliil-ed.
also southerii iTgKJiis o i . F i i i l u n d.
came: befun; the P i n i i . s . . NeiMier i.s it,
knowii wherc thcy cainc .fiboin. It
has. bcen e.siablislicd thai, tlicy ::irc
noL of the Siimeraoial o n t i i i i ii.s t h c ir
Finiii.sh brother.s.' • : :. .
I n 1750 the j i o p i i l i i t i o n of P i i i l a nd
totalled 421.537 tuid in fiftyv.eai-s thi.s
figure dtjublcd. At t i l i ; b e g i i i i i i ng
of. this centui-y the populntron fiiun^e
had chmbed (o 2,712.502 The la.st
official ceii.sus cstiiljli.shed the figuiM;
of 3.947.702. . O f the.se.'2.0-12.(il3 v^ei-e
feinale.s and 1,905,090 were males. A
veiT imporlant factor wh(.'n-oon.sidc-r-i
n g the i j i i r t i c i p a t i on of woiiien as
well a.s men i n the p o l i t i c a l , ecoiiotnK;
and social life of t he country; • ^
/ A n o l h e r very inlere-sling factor j.s
that almost one half of tlie pupulaiioii
is m age classe.s r a i i g i i i g :froni 20 lo
50 yearsv This. is reflccted in the
active participation of the younger
age groups i n the r c c e n l l y organized
deniocratic youlli organizaLioii.s and
;in!the ma.ss .sports and a t h l e t i c move­ment
that for year.s ha.s been the prule
of Finns throughout the World.
. I n 1940 theie wer(;, 3,373 jier.son.s who
had reached the g r a i i d age of 90 and
536 had surpa.s.sed i h e i r 95th biithday.
There were only 8 wh(j had reach«;(l
the century- inark.. But. there w(:r('
niore. than 85.000 per.s(>ns who W(JI-(.*
between the age.s o f 75 :iind 90. The.si,'
figures are. ciLed m oi'cler to di.sjiiilf
Ihe. often hciird reinai-k (hat IIK.- jilcf
.sj)anm P i n h i i i d i.s of shorter dtiral.iun
t h a n m America iiiicl iii"()l,hei- count-rie.
s. :•• '. •• • '• • '
Sparks Got Their
Club Sweaters
S a r n i a Sparks i-i-porting! Hone.st-l
y i h e boy.s on t he oxeculive just can'l
be irusted to do. unything. Fiist it
.wa.s i l i e correspoiideiiCf .secretury imd
iiow the presideiit who d i d i i ' t wiite.
P i c s i d e n t - K u u s e l a was .siipposed to
haV»;wrHten about i h e d t M i i o i i s t n i U o ii
on June 20Lh. Theie wii.sii't a biR
turnout but those who W(.'re theie
had fun.
Our club .sweateis arrived on M o n -
diiy nnd a r e they ever lifat —• eveli
niccr timn we expectcd — ljut wc'if
s t i l l waiHng'^'lioperuny and putiently
for the cre-stSi
ThL-re i i r e u coupleof boy.s who huvi-been
praetlsing .so that .llitfy inight
f i i t e r into the .sports iit X i r k l a n d .
Heie'.s hoping: they do!
Not very iniiny people froin Sarnia
WL'nt to Toronto for the l i i u l u j i i h la
but tli.se wlK) did h a d a Kiand tiine.
Tlio.se people who have to walk. i ip
and down that h i l l at T u n n o i n ;v<;ry
often ;.shouldbe. reaUy for l l u ; Olyi.ii-:
.pies...
. . T l i a f s ali for now! — E , K . .
: (llrLsingissä,. kesäkuun 29 p : n ä 1948.
Suomi-Seura.)
Sodan varjo painaa vielä Suomen
urheilevaa iiuorLsoa. Siltä menivät
l i u k k a a n monen vuoden harjoltusr
inahdoUusuudet. Vielä; rauhanteon
j ä l k e e n k i n esti ehntarvikkeidenrniuk-kuus
v o i m a p e r ä i s e n valmennuksen. Jo
viime vuonna tilanne parani huomat-l
a v a s t i , , ja se i l m e n i k i n heti lulos-tiusoii
st'lva.ssä nousu.s.sa. Mutta tuo
paiannus tuli liian m y ö h ä ä n ; jotta
e n n a l t a i s i n i m e .saada Lcjntooseen y h tä
i.skukykyi.scn. joukkueen kuin: a i k u i -
. M i n p i i i i olympiakisoihin. .
V a i k k a Suoincn kan.sa suhtautuukin
melko pi.-.s.snnistisesli l ä h e s t y v i i n kun-jiojen
kiunppniluihin. on .se k u i t e n k in
paaititnyv olla iiii.ssa m u k a n a kaikin.
kayt.eltaviK.sa olevin voimin. Valmen­nusta
on hoidoitu suunnitelmanmu-kai-
sesti jo v i i m e syk.sy.slU asti ja " k u n ­t
o k ä y r ä t " o n k o e t e l tu laatia nnn.. e t tä
n i i d e n huijipukohtrt sattuisi elokuun
cn.simmiu.si'lle viikolle. .
• Kuten aina ennenkin o l y m p i a k e v ä l -
i n i n a on m u u a l l a maailmasta ja var­s
i n k i n Aniorika.sia kuulunut jo h l r m u -
tulok.sia. uu.siu m a a i l i m u i e n n ä t y k s l a Ju
uusia t e k i j ä m i e h i ä on ilmestynyt p i n ­nalle.
Tatu kirjoitettae.s.sa k e s ä k u un
lopu.s.sa on SiioJiiessu vlela hiljaista
t M i k k o Hi(.'tasL'ii y l i p i t k i e n matkojen
n i a a i l i n a n e n n a t y k s i a l u k u u n ottamat­ta),
mutta p i n n a n alla poreilee. O l y m -
piaehdokkaat oiviit ole k i l p a i l l e e t 1114
kaa, vaan k e s k i t t y v ä t henkisesti Jä
iiaiha.s.sa harjoitellen kai*.sintakilpai-l
u l h i i i . Nii.s.sakuan ei vui'mastl vielä
.saavulcla initaiin tnauilinaii haikai-
.scvia tul<jk.sla, i i i u l . lu onhan sen j ä l ­keen
it.se kl.soiliin alkaa m e l k e i n kuu-:
.kausi.-.
T i e t t y j ä toiveita siis on s e k i l Iisaksi
e r ä i t ä yllaty.sinahdollisuuksia. Kaik^.
kl inuistL-lcvat: Ihisun ja Huhtalan
kak^oi.svoittoa St.: M o r i t z i n yhdisle-ly.
s.sii kili)allu.s.sa. Sellaisia ei kukaan
o l l u l o d o t i n i i u L . M i t ä h ä n jos n y t k in
lapahluLsi j o l a k i n . s a m a n l a i s t a . . .
TOTUUDEN NIMESSÄ
Irmari Rantamalan testamentti Suonien kansalle
ilmestynyt arvokkaana teoksena
"No, neuvotellaan asiasta!" Tilaus­maksujen
suorittaminen täsmällisesti
asiamiehille on erittäin tärkeä asia,
ettei asiamiesten tarvitse usein v^karr
hnta".
30 vuotta sitten, toukokuun 21 p n ä
1918. kuoli valkoLsen terrorin u h r i i iä
yksi Suomen suurimmista kirjaiUjoi.^-
ta, A l g o t h U n t o l a ( T i e t ä v ä i n e n ) , kir.-
j a i l r j a n i m i l t a ä n Irmari Rantamala,
M a i j u L a s s i l a , J . L . V a t a n e n , " H ä r h ai
•man"i v:-'Tulitlkkuja . ,lainaama.s.sa",
"Nuoren myllärin'.', "Sakari Kolirsta-j
a n " , "Kuolleusta h e r ä n n e e n " j a mo-.
n i e n muiden kuolemattomien teosten
k i r j o i t t a j a . L a i v a m a t k a l l a H-elslngi.s-t
a S a n t a h a m i n a a n , j o n n e t ä t ä : p o r v a ­r
i s t o n l e i r i s t ä työväen taLstelurinta-maan
s i i r t y n y t t ä jaloa k a n . s a n y s t ä -
v a ä o l t i i n viemä.ssä teloitettavaksi,
han. r i i s t ä y t y i .valkoisten pyövelien
k y n s i s t ä h y p p ä ä m ä l l ä mereen; V a i - .
kOLset .ampuivat • h ä n e t .
E t t ä I r m a r i R a n t a m a l a - M a i j u Las­s
i l a on. k i r j a i l i j a n e r o , jonka . t u o t a n - :
to k u u l u u Suomen k i r j a l l i s u u d e n mer­k
i t t ä v i m p ä ä n ja o m a p e r ä i s i m p ä ä n,
s i t ä eivat edes p o r v a r i l l i s e n luokka-hengen
j a luokkakoston innoittamat
.kokoonmuslai-set . k i r j a l l i s u u d e n t u n t i -
Jatkaan- n ä y rohkenevan k i e l t ä ä —
s i l l a s e . o n m y ö h ä i s i ä : K u n he t ä s tä
h u o l i m a t t a e i v ä t malta • o l l a a;ina .so^
pivan lilaLsuuden- tarjoutue.ssa h ä p ä i ­s
e m ä t t ä .suuren v a i n a j a n muLstoa, j a ­kavat
he oman k ä d e n oikeudella A l ­goth
U n t o l a n kahteen osaan, .suureen
k i r j a i l i j a a n Maiju L a s s i l a a n j a " p u ­naiseen
kiihoitajaan"' Irmari- R a n l a -
malaon.. To.sin on U n t o l a k i r j o i t t a n ut
L - m a r i R a j - . t a m a l a n . n i m e l l ä " H a r h a ­man*:,
j e n k a i l m e s t y t t y ä : suomettare-laisen
puolueen lehdet j a pa p p i e n ä ä -
nenkannattaja " K o t i m a a ' ' . n o s t a t t i ­vat
h ä n e t k i r j a i m e l l i s e s t i maasta t a i -
v a s s i l n , j u l i s t i v a t h ä n e t profeetaksi,-
jopa uudeksi K r i s t u k - e k s i.
. . S i t ä v a s t o i n . e l Suomen. porvarLsto
anna I r m a r i R a n t a m a l a l l e haudas-.
saankaan anteeksi n i i t ä h ä n e n " T y ö -
m l e 3 " - l e h d e s s ä vv.: 1916-16 j u l k a i s e m i ­aan
:koskaan unohtumattomia, taLste-l
o k i r j o i t u k s i a . jotka ovat vas; I k ä än
ilmestyneet M a i j u L a s s i l a - S e u r a n t o i ­m
i t t a m i n a j a K a n s a n k u l t t u u r i O . Y :n
kustantamana .arvokkaana tfeoksena
"Totuuden ninn-s.sa". .Niuilil oval Juu.-
n niita:kirjoiluk.s!ai joilla rriii.u-[ Han.:
l.'irnala .sai osakiioen .Suomen porvii-i-
j>.ton ri.sinniiauUi.-,e-^huudotja Jöjdi-j;
purasleella ]u.okkak(j:iton. .sanelciria
p o r v a r i l l i n e n : kirjiilli.-.uii.sarv.o.sielu: (.-
ddleenkirv leimua h-.nu-l " punal^fk-^l
kiihoittajak-si"; jLnka m u k a • ".sainiu-löi.
sen .kiihkon a i i l U j ' . vei- vallanku-rnoiusvuoslna
inei^ner-i.säan, •.-
--Kuink-a-ehdoltoma.-tti vaara ja- puo-.
lueellinenj todtll-jkin "s!iiraallo!;.en
k i i h k o n " s y n n y l l ä i j i a tuollainen luo^.
n::o on,, .silla v o i . nyt jokainun ajat-;
leleva k a m a l a i n e n , vakuuttua :t-ulu.s-luessaan.
leok.secn '•'I otuuden inine.s-:
.sa"-,: j o k a on .<-uun.'n k i r j r i i l i i u n viimei-:
ncn san-j, hauen i<-,iirnenl'in.sj fHin-
;ri<jn kari-salle; Mukjian-;!! U;mpaaya:
vakaumuk.sen •:• voiina. piof(;elall)nen
nakyma,-'ehdoton luofLymurs t y ö v ä e n ­luokan:
lopulli-sotn • voittoon - yhtyy
nai.ssa kir.loi.telfni:-.sa _^JUiiJu La.'>.sliuri
i!fniomäi.sen leravaan huomiokykyyn
j a . s ä k e n ö i v ä ä n , rai.-;kyvaarr,: aitoon
hJamo.-iin.
: Totuuden nimefisa vteokjieon /Jietu-'-
k juluisat " p o i v a i i i c i r j e M " , jo, .-a u--
Vijii — en'.in<'n suorncil;trf'jai-..f,*n, hi'-
tfcinmin "Kan-salli-jick-ii : Kokoomuk-
«••'/osi" nimen.sa muu;'aneen riisiaja-puolueen
a g i t a a t i o n j,-i. Kanornalehtir
rnies:— paljsHtaa tuon ixuolueen joh­tajat
kyynilli-sik-i p o h i v . i - i k h u i j a -
rei/csi, nena-staveiajik-;, k i n ansj pc'—
t<i;'.k.si, maanT>a m:»o;ik'-i L^-rm-naan
kcvaltajlkAl, hamma lyt,;iva', lukijaa
öjrinkohlai.^-uudetlaan •
. " K a v a h t a k a a m e i t ä porvareita,
sillä me p e t ä m m e teidät. -Muista­kaa
tamd aina . . . VaaliVn edellä
m e i d ä t kyllä a i n : i . valtaa sanomat,
l o n hell.vyden ta'jti. M»' vakuu-
- tamme, e t t ä • a i n o a halumme- r>n
auttaa t e i t ä ; Xlkka uskoko, se on
peto.s. Olemme Jo Suomea: asuneet
: kohta tuhat vuotta; mutta :mitä
ohmime sillä ajalla t«shnnet ase-,
manne parantamiseksi?''
.Väin ki.-^joitn Irman Rantamala
vurxlen 1916 vaalu-n edellä.
1 d o n ' t care wliat you suy, T m K » " ' » » .'
to t h e " l i i t t o j u l i l u " at K i r k l a n d I^uke!
Attention pleasc!
A l i clulis particlpatinir in tluv
" l i i t t o j u h l a " at K I r k l a t u l Lake are
ri'questi'd to send a list of niimrs
. «f members w h « w i l l be takin»;
part in the events, to facJIiate
huu.slnj; them durinj,' their Ktay.
rii-asc send this Information »s
soon as possible to . M m : IVIaki, :37
Mc:(>amus Ave., K i r k l a n d Lake,
O l l i .
Take Heed, Kids!
Reading, England. — M r s . Florence
Hay<« admllied in courl l i i a t : K l u r.
l l i r e v / a bucket of cold wau..'r on lwo.
lovers .wh<; occujjied l i e r . l r o n i d(jor-
.slep.
"She keeps on fjlBBllnt'. If.s j{iK«I<-',
liiKKle. KiBKle, a l i . t h e tlnie.. My;nerv<f.s
won'l lake 11". .she c x p l a i i i ed
T h f c o u i l d i d i r i Ime h e i . Ju/.t eo.slf.
of court, .
Coldwell yrittää
johtaa CCF:n
vaaraan leiriin
Sanoo LPP:n .johtaja
Tim Buck julkaise­massaan
lausunnossa
Toronto. — S a n o m a l e h t l l i e d o l . M . J ,
CoIdw(,'Ilin puliofsla Oyro InU-rnalio-n
a l e i i kokouksessa Olt!iw;j,'>.,a, hcinak.
-7 pnä, o.soiltavul C C F i n kans;illi.sei)
j o h t a j a n liittyneen nyt. monopooiika-
- p i l ä l l . s m i n ; julkLsiIn -,.a.siamiehlin kaii-:
riallae.ssaan Neuvo.sUjliilloa va.staan
t ä h d ä t t y ä .sotapoIiUikkaa, «anoi l a a l -
lil • L a b o r - Pro(jre.s.si ve- puol u(:en. k an.sa 1 -
linr-n johtaja T i m B u t k :-,anomaleh^
distöllft.- anlarna.ssaan.: lau:iunno.s!-.a.
M r . Coldwe!lin todetaan kchoilta-neen
S t a l i n i n ja muiden neuvosto^
kan.san- j o h l a j a i n /eliminoinUin. H a - -
iien: i l m o i t e l a a n sanoneen: . " H u i p p u ­kohdan
s a a v u l l a m i n e n saattaa^ ke.slaä-lO-
i-1,5---vuotia. On ; ka.silr;ltava, elia
m i k k ä n kan.sa l a i v o i m a ei .saala-me-nestyksellLsesll
va.'jiu.slaa-meidan elin-^,
lopaamrne". _
^ M r . Gold'A'ell sanoi Kyröläisille, f-Uä
"Mo.skovan:'. luja;, linja- on tuvalla: t ai
^•jLsella m u r r e l i a v a " , Han ei V i h j a n ­nutkaan
•8lJheni-.-fclta yhdy.svaltain i m ­p
e r i a l i s t i en a«rfc.'>siivi.sta Mxlan provo-;
sointia • oltsi' va-siu.vlettava.. :Han huT;
luaa eliminoida- .S!ahnin, j o t t a muiden,
muafisa :.. k a p i l a l i s m i - n . - asianajajat
.(hän m a ä r i l t e l j : h e i d ä t . " m e i d ä n maa
ilmamme ihrnisik.si"- voisivat: "paasia
vapaaAli V e n ä j ä l l e " . Han ei prote.s-;
t o i n u t s i l a tapaa va.slaan.Joia yhdys.:J
v a l l a i n s i i r l ö l a i s v i r a n o m a i s e i noudat­tavat
ehkalsie.s.saan canadalaLsilta,
Kata- ju kenitäurlieilu .sekä paini
oval ollei-tiMinen Suomen vuhvimmut
o l y m p i a l a j i t . Ne ovat n y t k i n l ä h i n nä
kan.san .sydäntä. Kut.sotaanpa, mitä
n i i s l a toivotaan. -
Ensiksi nialnitu.s.sa k e s k i t t y v ä t IOIT
veeninie p i t k i i n m a l k o i h i n Ja k e i h ä ä n -
l i e i t l o o i i , vaikka, kuten edellä jo sa­noin,
tijaiiin; ui t a l l a h e t k e l l ä ndytä
erikoisen valoi.salta. Ainoa olympiu-ehdoka.
s, joka jo nyt o n huippukun-lUÄsaan.
on t e i d i l i i k i n hyvin tunte­manne
M l k k o Hletunen. Viime vuon­na
han i n i l t e i harjoittelemattomana
.selviytyi toiseksi B d s l o n i n maratonil­la,
huhtikuassa, joku on suomuluiselle
la.vsin .sopimaton k i l p a i l u a i k a . » H än
.siiilyltl h y v ä n kuntoiLsa koko ke.san.
N y i hänvjiilleen jo ke.sakuu,s.sa on lyö-n
y t u s e i t a . i n a a i l m a n e n n ä t y k s i ä , mm.
15 J ä 20 m a i l i l l a .sekä 25,000 ja 30,000
m : l l ä : : ' J ' a y l l i i m a i a t o n l a h ä n ei vielä
O U ; juo.sHUt. .Jotkut h ä t ä i l e v ä t , että
Iiiin Oli h i a n aikaisin kunno.ssa,-mutta
.se on turhaa. Mlkko on s i t k e ä , ke-vylrakuntelneiiinie.
s , ,jonka I k ä k i n (37
vuotta V u d d l y t l ä i l k e s t ä v ä ä kuntoa.
H ä n e e n voimme luottaa Lontoossakin,
eilol .satu m i t ä f l n vahinkoa.
M i k k o saa .seurakseen kuk.sl hyvää
n i l e . s t i i . J o i s lu loinen on Ju.ssi K u r l k -
kala. T i i m a entinen, h i i h d o n maail-inanmeslari
on yha .kehittynyt juok-
Hjjana ja n l i y l l a u t ä n ä keKunä j)äase-viin
parliaasfion kuntoonsa; H ä n el
olt- paljonkaan h ä v i n n y t M i k o l l e . K o i - .
mas : mies .ratkaistaan vasta kanpiV {:
noissa, s i l lä t a s a v ä k i s i ä maratonarelta.i'
on kymmenkunta. jj* j
Viljo Heino on 10.000 m:n maofK- i:
manennätyksen omistaja, mutta ei ole .*
tänä vuonna juossut radalla kuin 5,000 ;:
m. Maastojuoksumestaruuskllpailute-sa
h ä n kuitenkin 12 km:n matkalla
voitti helposti viime vuotisen Suomen
mestarin Könösen. S i i t ä p ä ä t t ä e n h ä - :;>
neliä on "kympillä" edelleen sami^
mahdollisuudet kuin kenellä muulla .
tahansa, vaikka Zatopek onkin :.^io
v ä l ä y t e l l y t hurjia tuloksia. Könönen ;
on entistä paremmassa kunnossa Ja
tekee Heinolle hyvää seuraa.
Matkojen lyhentye."vsä mahdollisuu­temme
myös vähenevät. Paras.on
5,000 m i l l ä ollut tänä keVuänä voi--
makas maalaisnuorukainen Koskela,
Jonka toivotaan pääsevän pistesijoil- .
le.
Estejuoksussa Suomi on saanut kul­tamitalin
peräkkäin 4 kertaa, mutUi
nyt sitä ei tule. Kuitenkin odotetaan
Siltalopin pääsevän palkinnoille,: s i l l ä ,
hiin on venyvä kilpailija ja loppukl- •
rLssä riuska: Sitä lyhyemmillä mat-v'
kollia emme haudo m i t ä ä n toiveita.-
J a sitten se k e i h ä ä n h e i t t o ! Mur- f
heenkryynl t ä l l ä hetkellä. Hyytiäinen,
joka kaksi vuotta on ollut Euroopan
paras ja varmin h e i t t ä j ä ; n i i y t t ä ä tois­taiseksi
olevan "Jäa.ssä". Mutta meil­lä
on 5-6 miestä, jotka ovat jo nyt
varmoja 66-68 metristä. Olenpa jo­tensakin
varma, että kolme .suomar
luista sinkauttaa vapaansa Lontoos­sa
yli 70 m.' Jos Seymour h e i t t ä ä -
enemmän, niin selvä on! Meidän toi­vojamme
ovat Rautavaara, Nikkinen, '
Vesterinen, joiden lisäksi vakavasti
vaimentuvat myös sellaiset entiset en-n
ä t y s m l e h e t kuin Nikkanen ja: Auto-ncri.
Ellei H y y t i ä i n e n löydä tyyliään
ennen karsintoja, niin el auta 'rriuti 3
kuin "panna kolmesta poikki", kuten%
Amerikan karsinnol.s.sa tehdään. •. j >
Moukarinheitos.sa ovat Tamminen
ja Kuivamäki suunnilleen samaa ta­soa
kuin muailmunkUrkipää.' He l ä h ­tevät
mukaan, ja s i t t e n p ä n a h d ä ^ H ,;
kuinka hermot "pelaavat". Kataja
voi selväshypy.ssä päästä 430 ja s i l lä
h ä n jö olisi pistesijoille. Raution koi-milölkasta
toivottiin paljon ( h ä n hyp-:
päsi parina viime vuonna reilusti yli
15 m), mutta h ä n on nyt särkenyt
jalkansa. Nicklen on korkeudessa: 2 .
m:n mies ja voi p ä ä s t ä pisteille. Sii­näpä
ne rata- j a : k e n t t ä u r h e i l u n ffiU,
veet sitten ovatkin. ^'
Painiin lähetetään täysi joukkue,
s e k ä vapaaseen e t t ä klassilliseen pitlr :
hiin. Eiväthän n ä i s t ä mieh&tä kaik­ki
vielä ole korkeinta k a n s a i n v ä l i l tä
ta.sou,mutta kun on .mahdoton t i e t ä ä,
mikä sarja klsoi.s.sa muodostuu lujak­si/
mikä helpoksi; niin on varminta
koettaa "kepillä jiiätii". Joitakin mi­talisijoja
. painiskclussa Joka tapauk-
•sessa toivomme. i
jji.senel j a kannattajat, j o t k a k ä H i t t är
v i i i l a m a n tosiasian, ovat pahoillaan
johlajaniia lajnan yrityksen johdosta,
k i i i i hiin y r i l l ä a viedä C C F r n uuden
iniljcriaD.sllsen : K 0 d a n : j ä r j e s t ä j l e n lei-:
i j i i i ; sanoi m r : -Buck lopuksi.
C C F ^ n jti,si:nel .mukaan ; la.skettuna,
liiia.syii - V h d y s v a l i o i h i n , jos helta
(•pillllaiiii • (:disly.smTel]>slksi Canadan
politiika.s,s!j. Hän et arvo.stellut K l n -
i;ln .liii.IliluSil;i. k u n .se k i e l s i H a r r y Pöl­li
K I M 'vii.'rai!f.'/na.stä Canadassa-ja kar-k
o l iU e r ä ä n kan.säinvälisen union va-:
i-:ipre,sid«ntin : a t e l d Jtobin.son) takai-
.siM Yhdy.svalKjihin. •.
r 'ral.slclu m ä ä l l m ä n rauhan ja sen
j;j ikumLseri puolesta • e d e l l y t t a ä Cana-
(iyK.sä niiden imperialistien, -finun.ssi-puä(/
inaii asiamiesten paljaKtamLsla j a
pollitti.stä kukLstarnistä — jotka p y rr
k i v ä l a)ltul.se.sti llet-sornaan ennakkor
luuloja ja. Kolahy.sierläa. - Ne CCF:-n
Maito on kallista
()lUiwd.: Tllä-stolllsen - toimiston:
. k e i ä ä i n i e n • tietojen rnukaan v ä h e n i ­v
ä t maidon; -rnyynnit • t ä h i d n -vuoden-ii>.'
ljan en-siinmai.sen kuukauden aika­na
Cänäda.s.sa noin 3.5 pro.senlllla
m ä ä r ä ä n n ä h d e n ' ja, edellisen vuoden
.Vastaavaan'äikAan verrattuna, - K e r - .
maii myynnit v a h e n i v a t i y i r 5 prosen­t
i l l a ,
M i t ä .sitten muuta? Niin, tietenkin
ampujat I Vupaakiväärlampumfsi^äh.
l ä h t e e joukkue, jossa o n m u k a n a kol­me
e n t i s t ä maailmanmestaria, Janho­nen,
Elo j a Leskinen. Myös plenolskl-v
ä ä r i j o u k k u e c s s a on. v a i n vanhoja
maailmanmestareita: M ä n t t ä r i , : Hyn­n
i n e n Ja R a v i l a ; H e i d ä n pamauksis­t
a a n pitäisi tulla, mitaleja — ehktt
e n e m m ä n kuinv muissa lajeissa.: ^tis-toolimlehet
ovat edistyneet, miitta
h e i l t ä n ä i n e t u k ä t e e n el iLskalla m i ­t
ä ä n toivoa.
LiKäk.si toivomme voimlBtelijönta:
j o l t a k i n mitaleja. Joukkueemme Jko-konai.
suudes.saan on n i i n tasainen,.ftt-,:
t ä se v o i p ä ä s t ä kolmen parhaan, j o u k ­kooni
Eräillä m e l o j i l l a o n myös m l -
t a l l m a h d o l l i s u u k s i a ; : Olimmehari Jo
viime vuonna etupää.sSä pohjoLsnial-iilKsä
mestaruu.skilpailui.s.sa; Ja t i e t ä ä k -^
semme L'jntoos.?akin ovat pahimmat
Vastustajamme R u o t s i j a T a n s k a . K u n
v i e l ä : ll.sään toiveitamme . V e l l a m on
raskaan keskisarjan painonnostossa
f h ä n oli viime vuonna P h i l a d e l p h i a s ­sa
p i d e t y i s s ä M M - k i l p a i l u i . s s a kolmas),
h i i n siihen sitten p ä ä t t y v ä t k i n ns. a k ­tiiviset
toiveemme.
T i e t e n k i n l ä h e t ä m m e mukaan m u l -
l a k i h . T ä y t y y h ä n tulevien olymplakir-
.sojen i s ä n t ä m a a n osoittaa tasonsa
laajuutta, mutta n ä i l t ä . m u i l t a emme
rohkene odottaa m i t ä ä n k ä r k i p ä ä n s i ­j
o i t u k s i a .
J o k a täpauk-sessa tulee Suomi edus-•
tetuk.si myös nyrkkeily.ssä, p y ö r ä i l y s s ä,
purjehduksessa, miekkailu.s.sa, nykyai-kalses.
sä viisiottelu.ssa Ja soudussa.
M u t t a n ä m ä lajit luetaan ns. " o p i n ­tomatkojen"
luokkaan.
:'•--. E n g l a n n i n k i e l i on yleisesti, pidet-ty
kieli Liber!av->a
T ä l l ä h e t k e l l ä ajatellen on siis t ä r ­k
e i n t ä , e t t ä j ä t ä m m e liiat toiveet s i ­vuun
j a v a i n keskitymme edustamaan:
Suomea s i i n ä :voima.ssa j a laajuudes­sa;
Jota entinen maineemme Ja t u l e ­va
o l y m p i a i s ä r i n y y t e m m e v a a t i v a t . ^ ; :;
M a r t t i Jukola.
Lentoteitse .\ew Yorkista Helsinkiin $453.00, edestakaisin $815.40
SLOJVIEEN — T A N S K A A N — NORJAAN — BUOT8IIN Y. M.
a Tebliiä p>iklt«iiUBkwoba BTt mrSliiiMi itkira i« '•. 1948 » n e o . — Mrrmaia ac«kl> .:
: i^a mil.-ttoj» l i p p o j » . jo» h » l M l l » t»o»u« : »okBlmiMBO» C4B4<iuo. BukiBUu p«wlt; 1« •
.iiiureiir. ffyUkti Ulivinpii tl<rtoJ«. i ^'
Mi tintämmtkaiktntiitU-'\.K KV U T U K 8 1: A Taikft titiot prydttOtta,
o. K. J O H N S O N & CO. Vakuattu- Ja matkallotolinlrto -
51 Gerrard St. W. {Bay'n lähellä. WA. 1403 Toronto 2, Ont.,,,
1600 TYÖLÄISEN OMISTAMA . . .
THE WORKERS' CO-OP
ON KANSANLIIKE! :
. . . se on teidän hyväksenne, kannattakaa sitäl •Mi