Vapaus, June 15, 1948

              TEHVEHDYKSEMME
sukulaisille, ystäville ja
tovereille Suomessa!
Toivolamme oniinn ja incncsiyslä työllenne!
Sivu 24 Tiistaina, kec-äkuun 15 p. — Tue^day. June 15' Canadan Suomalainen farmiseutu
W h i l e f « . s h , , O n t . K u n taman vuo-j ' K.irj " H ElllT^ | meen ja talkootöillä ja muilla* sa-i
Hixjclin alassa suomalaLsia siinolaivia I * ' :. I.manlaisilla keinoilla saatiin toivotla-
( alkoi--suuremmassa;, määrässä saapua ! maan. .korpea., raivaamaan. :.,X?seass^ joJlo.n fSuc^bury." ympari.^ton suoma- |. ^.^ huoneL^to käyttökuntoon. Siellä
Eeli Raivio, 31 Beecli St.;
Sudbury, Gnt.
Anni ja Oscar Setala
Vappu Niukkanen
Vilho Setälä
Aura ja Niilo Ojanperä
Fred Laineet ja Tolmuset
Palot ja Passit
Penage Hotel
. Falzettan perhe
Whitefish, Ontario
Urho Syrjälä
Viivi ja Matti Lindala^
Lissie ja O. Laine
Irja Saikkonen
Anna ja A. Kivi
IMPI JA T. KOIVIKKO
Kalle, Tyyne ja M.
Palomäki
A. Etulan perhe
VOITTO JA FANNY
KRATS
Hilma ja M, Annala ja Anni T. ja A. Kääriäinen
Elina ja Eero Sytclä ja
perhe (o.s.El^land)
Maila ja Emile Ojanperä
Fnna ja Kusti Makela ja .
Arvo
I f ilma ja A, Lahti ;
Kalle Jokisen perhe
Lempija V. Ylinen .
VIOLA, TERHO, FANNY
JA E LATVALA,
Whitefish, Ontario.
Lempi ja Jack Riekko
A. Frecman
Vieno ja Myra
Aale Nykänen .
Aune ja Remo Hautamäki
Henry Oja
Mr. ja mrs; A. Hongell
Aino Kauppinen :
Hanna ja Vaino Keränen
Linnea ja Evald Tuomaala
ja Helen
Si^nd ja John Laine .
Anna ja Vilho Putila
Esther: ja Eino Puiras-
Whitefi8h Ontario
Paljonko canadalaisct
maksavat tupakkaveroa
•Keskimäärin voidaan todeta, otla
Jokaisesta dollarista, Jonka tujiakoit-
Klja kayttaa savukkeisiin, incncc 65
s e n t t i ä veroihin: .Jokniscslii: dolla­rista,
mlka kaytcl\ian. piipputupak­kaan,,
menee noiii:42 .senttiä vcioi-liin
ja.; Kika;rreja polttava henkilö
tnaksa-.-». 20. pm.s., vcioa 6 sentin ja'
lioin 15 pros....16 sentin slkaareista.
Nama verot ovat vain liittohalli­tuksen
veroja. Joihin civat susully
inuakuiitlcii verot.:
. .Kuten nahdaan. maksavat kalium­illa
Sikaareja polttavat —: .siis herrat
'-^ sulitocllisestl Vähemman veroa.
Parhaat onnentoivotuksemme
entisen kotimaamme
SUOMEN TYÖLÄISILLE!
\Vahnapitae
Hllia ja TaavrKankkuiien ,
Jlclua, Matti, jai Victor Haapoja
: Matilda Palomäki
K n i l o Peltoniemi
K a r l . Lcnipi la O. Malmberg
Heikki Hiukola
H I Wainio
M r . ja Mrs. Wnv. San ta la laVpo.in t.
Ella.. .Aino ; ja .\rthur •\Vina • ' .
..Tyyne ja ;Jack Jarvi : .
Kusti. Elli.ia \Vm.Hnnkaiien •
Ktisti Viltio
Wni Helen. Saimi ja Ed.
Karvinen
Sanni ja Matti Ponne
Tyyne ja Kaarlo Harju
Eva ja JU.N.S1 Filpus • -
K y l h k k i . j a Sulo.Lmdroas ...
Teemu Kantola
E\a ja Svante Ranta
Toi\o. SyUi ja A Kuu.sisto
Saara ja Matti Niemi
John Holpamen
Erkki. Aino ja Tatu Lankmen :
A Vahteia
A; Sillanpää j.a. perhe
Maija ja Arne Ylitalo
Hilj.i ja Sam Laisi
Ey>ne ju Eino Ylinen ja lapset
Eino. Hilma ja Tauno Autio
Ale.x Reipas ja perhe
Mai:ha. Tobi la lapset
Elma ja Santer'Salminen ja
lap.^et
Ontario
Canadaan ,';aapuivat he pääasiassa
aikaisemmin aletuille kaivoskampi-
Koilic t i j Canadan .sillousiin kaupun­keihin
jotka Torontoa j a muutamia
j multa kaupunkeja - lukuunottamatta
oli vai paaa.sja.sfia; metsätyö- ja rau-tatietyolaisten
keskuspaikkoja. -Yhte-
•-:H tällaisena keskuspaikkana voidaan
mainita pohjois-Ontario.ssa Canadian
Pacific-rautaticn mantereen poikki-menevän
päälinja; ja'.slita Canadaan
Soohon haarautuvan radan ke-rkipisV
tec?Äa oleva Sudburyn kaupdnki.
/ .Sudburyn ympari.siolla oli noin 20-
25 mailin .sateella aikaisemmin:alettu
useita pienia kaivosalueita ja näihin
kaivoksiin haluttiin ^tupaas,sa- tuo-,
rclta; nUorta tyotapclkaamatonia työ­voimaa,
silla kaivostyo.oli raskasta ja
konetekniikka fierin kehno sikali kum
.sita ollenkaan oli. Rautatieyhtiöt ha-,
lu.sivai myo."kin huomattavat mää­rät
työvoimaa, silla .silloin .suoritetuin
.suuria rakcnnastoita kahdella man­tereen
polkkikulkevalla rautatiellä.
Sen li.saksi oli Sudburyn ympanstos-
.sa. viela huomattava,sti metsäteitä.
•Kaikki nama olivat työaloja joihin
kelpasi kielcntaitamaton siirtolainen,
kunhan vain' oh voimaa käsivarsis­saan..
. • .
.Suomalaiset jotka kotimaassaan
olivat oppineet ottamaan . "leivän l u ­jasta"
olivat varsin otollista, työvoi­maa
tällaisille tvomaiUe ja. nllnpa
heitä alkoikin ilmestyä en kaivosr
käinpiköille, kuten Copper Cliffiin;
Victoria -M-inelle, Mondiin, Crean H i i ­liin.
Gar.soniin ja monim muihin paik
koihin. Kaivos- ja rautatletoila teh­tiin;
ympäri vuoden joten nllsta siten
muodostui vakituinen .työpaikka. Talr
lai.sesta työpaikan saannista tiedotet-tim
vanhaan maahan .sukulaisille ja
taittaville ja kun työpaikat suureni­vat
"ruin olr siita .seurauksena, etta
joku; .sukulainen tai tuttava saapui
ofamaan uuden. avautuvan, työpai­kan:
Nain kehittyi Sudburyn >Tnpar
ristöllekm muutama.s.sa.' vuodessa
huomattava suomalainen • asutus,
joi.=;sakin kaivosk.vli.s.sa oli suomalai­sia
enemmän kuin mitaan muuta
kansallLsuutta..
Huomattava joukko Canadaan saa-
• puneista .suomalaisista oli perheelll-
.sia miehia jotka paaasia.s.sa lähtivät
Ganadasta hakemaan dollareita; aja-r
tuksenaan ollen palata takai-sin per­heen
luo muutaman vuoden kuluttua.
Kuitenkin olosuhteet jaskin "täällä­kin,
vaikeat, tuntuivat .sentään- hie-;
man siedettavammilta kuin entises.sä
kotimaa.ssa ia niinpa usea.ssa tapauk-.
sessa lähetettiin • " t i k e t t i " perheelle
vanhaan maahan ja tuotiin tänne
koko joukko, .jolloin. u.seammassa ta-
;pauk.sc.s.sa. häipyivät ajatukset van­haan
maahan palaamisesta ja nain
oli tultu Canadan varsinaisiksi asuk-
•kaiksr..'; .
Aika kului edelleen, kaivos-.,rauta­tie-
ja met.satyot .ovat ra,sKatta. toita.
jotka pian puristivat tekijästään par­haan
voiman. Samalla alkaa oli perhe
u.seassa tapauksessa liiiaantynyt huo-mattava.
stii ja tuli'huono aika. Työ­voimaa
vähennettiin.- tavallisesti van-;
hemmat ja heikommat saivat lahtea
tyosta pois- silla "kyllä,;'Allan-linja
tuo uusia'", .se oli tavallinen sanonta
.siihen aikaan
• H a t a k c i r f o n k c k s u ' " , ; sanotaan.
Kaivaskylien ympäristöllä oli suun­nattomat
alueet viljelemätöntä maa­ta
samoin, mersatyohakkioilla ja
rautateiden- varsilla. ;Naitä maita sai
hallitukselta .perin kohtuunisilla eh­doilla
kunhan vain lupautui .raivaa­maan;
v,is,?in maaran maata; ja ra­kensi,
vissinlaiset . asumukset ; niin
muutaman. Vuoden kuluttua sai maa­han
omistusoikeuden. Nallia alueilla
oh myo,=;kin kalaisia jarvia ja jokia
ja me{si.=y;a.oli paljon kaikenlaista,
mrt-sanriistaa; . Niinpa siis jonakin
paivana l.votiin ovasta pu.ssiin; kir­ves
„ j a m i t a muita työkaluja sattui
olemaan mukaan jn. lähdettiin painu-,.
tapauksessa ajateiuin tata korpeen
menoa vain valiaikai-sena toimcnpi-;
teenä .^aada olinpaikka perheelle slkr
5i alkaa kuin itselleen hankkii toi-
•:en työpalkan. Hyvin u-;ein kavi kui­tenkin,
siten, e;ta tasra väliaikaisesta
olinpaikasta tijiikin en<;mman tai va-
; hemman • vakmaJnen olinpaikka. Far-miasutuksen-
itu oli kylvetty.:
. Eras tällainen tyypillinen suoma­lainen
farmiasutas on paikkakunta,
jota yleisessä puhee^.sa kutsutaan n i ­mellä
Whitefi.sh vaikka tama asutas
•sijaitseekin varsinaLscsta "VVhitefi.shm
kauppalasta 2-8: mailin etai.syyde.ssa
lounaaseen. Paikkakunnan a.sutus ori
pääasiassa ke.skittynyt kahden puo­len
Vermilion-Jocn rantoja Louise
townshipin (cli kunnant alueella..
Mikäli tiedetaan on en.simmaisen
farmia.sutuks€n talle paikkakunnalle
aloittanut.John Lindala joka vuonna
1903 muutti tänne Copper Cliffl.sta
.jos.sa han oli tyaskennellyt :Canadian
Copper Companyllä. Jokm aika jäl­keenpäin
tuli tänne John , Wentelä, i
Frank Lahti, Kalle Hotti j a muuta- ;
n^la, muita. Käytiin "failaamassa" |
maat hallituksen virastossa ja sittenj
alettiin ralvaas ja .samalla alkaa ra­kennettiin
kattoa paan paalle. Maa-alat
joita t ä ä l l ä jaettiin, olivat taval-li.
scsti 160 eekkerin .suuruisia. Vuosi
vuodella asutus ILsaantyi jo.skin h i ­taasti
mutta kuitenkin aina silloin
tällöin tuli uu.si asukas, joka aloitti
raivaustyön. Teita ei ollut ollenkaan,
Vermilion-jokea pidettiin paäkulku-t
i e n ä ja ; .sen rannasta oli lyhintä
polkua noin 4-5 mailia lähimpään
kauppalaan joko "VVhitefishiin tai
Victoria Mmes-nimiseen paikkaan.
Niin kauan kuin kaivostyot lähiym­päristön
: kaivoksussa olivat . hyvässä
käynnissä, kavivat miehet kaivannois­ta
hankkimassa leipä- ja vaaterahaa
ja taas vähUä käytiin maan raivauk-
•sen käsiksi. Alkeellisilla vehkeillä ja
useasti ilman hevosta ja muuta apur
neuvoa oh maanraivaus raskasta, se
vaati sisua ja. tarmoa; , ,
Ensimmäistä maailman.solaa edelr
taneet vuodet, jolloin, Canadssa .ylei­sesti
oh huomattava tvottomyys ja
l.-ria vainottiin ja mustalistattiin | rj-h^vttun pKamaan tan-seja. har-
^pidan oletetun punsLsuutenoa takia joutelemaan ja na-. tteiemaan nay-vai
tamakin paikkakunta huomatta- telmia ja kaikenlaisia huvi- ja.valis-hsaa
uusia maan.-aivaajia, }Oi-J~n,~^.,:^,,,^^y^^,^ Tama-haali palvelee
jcn oli tultava tänne-naikaa pakoon
.^..-•utas laajeni huomattavasti. Snhcn
-aikaan oh jo aikaLsemmm tänne tul-
.!f!illa lonkin verran maata raivattuna,
•r;;si]2a karjaakin jo omiksi tarpeiksi.
.Sadon aikana saivat farmarit tuot­teensa
hyvin kaupaksi 'ymparLoton
:: (Caivoskyliin. .
Vähitellen alettiin rakentaa leita,
,otta päästiin hevosilla ja tyokarryiUa
• kuljettamaan tuotteita kuluttajille,
.Tiutta vaikka melkein:kaikki aika-ja
i varat .uhrattiin elaman yllapitami-
•-.eksi m i n el .siit-a huolimatta sen-
; taan aivan unohdettu henkisiäkään
Irifntoja: Ensimmäisena hcrki.sen t o i -
; minnan merkkinä paikkakunnalla oh
: suomalainen seurakunta, jolla vielar
r.Kin on ,kikko olema.ssa Vermilion-
! joen rannalla. Sita. mukaa kuin asu-j
tus A'arttui j a .syntyi. Iap.sia tuli valt-i
tamattomaksi koulun laittaminen.
! Lapset oh- saatava.:oppimaan englan­ninkieltä
silla .vanhempien, asukasten
I keskuudessa erollut kctaan joka olisi
kunnolla osannut puhua englannin­kieltä,
lukemisesta ja kirjoittamises-.
ta puhumattakaan. Taman pulan
poistamiseksi rakennettiin ns. y l a -
kontrin kouli;.. Alakontrilla joka. on
on jonkun mailin jokivartta alempana
pidettiin koulua en.sin pappilassa
mutta myöhemmin hankittiin varsi­nainen
kouluhuone joka;lanakin pai­vana
palvelee samaa tarkoitu.sta.
, Kuten aikai-semmln : mainittiin
.syytettiin osaa suomalaisia "punai­suudesta"
joka pääasiassa johtui s i i ­t
ä , , etta melkein kalkille kaivospai­koille
; o l r syntynyt .sosialistiosastoja.
joj.ssa pohdittiin työläisten elämää
ko.skevia asioita: K u n n a i t ä "punai-
..''la" sitten.pantiin:ilmiantojen ja k a -
tyroimisten . johdosta pois toista ja
he ' muuttivat talle paikkakunnalle,
kuten muullekin paikkakunnalle, n lm
herasi samana;;ajatus osaston perus-tami.
sc.sta ja siihen aivan valttamat-tomasti
liittyi haalin eh kokoushuo­neen
rakentaminen. • Ryhdyttiin toi-
TERVEHDYKSEMME
r r ' .•'.Vv;.-'' 'z^^- ;.'."^ . . . ^'.-^ ' ' • •••
omaisille ja ystäville Si|omessa!
-I. Jantunen
Ray Warpula_ ja perhe
i^Jiilo Lehto
l/lr. J. Lehto
[da Ylimäki
(\rmas Ylimäki ja perhe
Johnson ja perhe .
•<:. OJALA JA PERHE
IV. KIVIPELTO
V. Melo
\MALIA JA JACOB
WARPULA
\ARO SILEN
MRS. ILMI HEINO
E, Pary
V. Saarinen
Antti-ja Hilja Koivula-
: Oiva Warpula ja perhe .
Mr. ja mrs. A. Korpi ja :
• perhe
Mokomon, P. O.. Ontario. Canada
i
paikkakuntamme farmareita tanakiri
päivana, vaikka; varsinainen huvi. ja
valistusroimmta olosuhteiden pakos­ta
on; jassainmaarm heikentynyt. ,.
Ensimmäisen maailmansodan jäl­keiset
vuodet olivat, talle paikkakun­nalle
hilianta ta.saLsta nousun aikaa.
.Asutus alkoi vakiintua ja maiden rai­vaukseen
aletuin: kiinnittää enem­män
huomiota. Ryhdyttiin teiden r a ­kentamiseen
ja saatettiin voimaan
tieverosviteemi jonka kautta jokainen
paikkakunnan a.sukas -joutui .suorit­tamaan
tielle vi.s.sin maaran työpäiviä
tai maksoi vastaavan summan raha.s-
,sa, jonka sitten tievirkailijat k ä y t t i ­vät
teiden rakentamiseen ja; kunnos-^
sapitamiseen.
Vuosien kuluessa elama paikka-'
kunnalla vilka.stui .rossain maann, ja
kavi vahan hilpeammaksi. Paikka­kunnalla
.syntvneista tai,aikaisemmin
vanhempiensa kanssa saapuneista,
lapsista; v a r t u i jo nuorisoa. Ta.stä
johtuikin että paikkakunnalle pei-us-tettun
voimistelu- ja, urheilii-seurakm
j a aika ajoittain oli taalla myös erir,
naisia nuorten järjestöjä jotka eivät
olleet kuitenkaan pitkaikausia. Csuus
toimmtakokouksissakin oli , paikka-kuntam.
me mukana silloin kun Sud-buryjTi
perustettiin:, osuusliike, mut­i
a kun luke Sudburyssa hvivisi min se
havisi myös taaltakm. ;
Vaikka elama paikkakunnalla vuo­sien
varrella o l i k i n vaurasunut jos­sain
maann, oli asukkaiden varaili-,
suus kaikista ponnistuksista huoli­matta
perin heikko. Siita, on par­haana
todisteena se, etta;kun vuonna
1923 pulakausi alkoi niin jokamen-farman,,
hyvin muutamaa poikkeus-;
ta lukuunottamatta joutui turvautu­maan,
siihen niukkaan avustukseen
jota hallituksen :taholta -annettiin;
joutuen samalla alistumaan yha uu­siutuvien
kuulustelujen ja nuuskm-tojen-
alaiseksi. Toisaalta taas ei sel­lainenkaan
farmari jolla: olisi-, oUut
jotain- myytävää voinut saada sitä
kaupaksi koska kaupunkilaisilla ei o l ­lut
rahaa milla ostaa tuotteita,
. Tällaisena suurin piirtein - jatkui
elama. paikkakunnallamme' . t o i s en
maailmai-isödan alkamiseen , asti. S i ­käli
kuin taalla jotain r a h a t y ö t a teh^
tiin koetettiin se jakaa siten, etta
jokainen asukas sai sitä 3-4 paivaä
kuukaudessa. Alkanut toinenv m a a i l ­mansota
sai tallakin farmiseudulla
muutosta aikaan josgain maarin.Nuo-riso
alkoi siirtyä joko armeijaan tai
kehittyvän sotateollisuuden palveluko;
.seen. Farmituotteille alkoi, olla ky­syntää;
ja se toirahaa paikkakunnalle.
Vanhemmatkin asukkaat, innostuivat,
vielä-farmaamaan sikali kum. voimia
riitti. K u n maidon kysyntä Sudburyn
vakilavun ; nopeasti ka.svaessa- kavi
entista suuremmaksi ryhtyivät useat;
farmarit parantamaan; navettojaan
tai rakentamaan kokonaan uusia, sa­malla
hankkien Iisaa maitokarjaa ja
n i in ryhdyttiin lähettämään maitoa
. Sudburyyn taltakm^ seudulta. Kun
paikallinen nuoriso joutui siirtymään
taalta pois niin aiheutti .se. huomat­tavan
työvoiman . puutteen: aikana
jolloin sitä olisi kaikkein kipeimmin
tarvittu. Tätä epäkohtaa , koetettiin
korjata" silla etta jatkettiin työpäivän.
pituutta ja. tehtiin: mahdollisimman:
paljon vuoroin tyota toinen toiselleen.
Varakkaammat, ryhtyivät tiankki-maan:;
koneitä,'ja niinpa alkoi- kuiilua
pelloilla ,träktorien'.surina.:.Kun .omat:
työt saatiin tehdyk;;!. n i i n : lähdettiin
naapureille toihin ja täten päästiin
jotenkuten eteenpäin.
Ylläkerrotun • suuntainen suurin
piirtein on ollut monen muun Cana­dan
farmiseudun kehitys. " .:Pitkien
ja sitkeiden- ponnistelujen kautta
on • hitaasti ; paasty kehittymään
eteenpäin: - ;'Usea.s.sa - tapauksessa
on se polvi joka on- alkuraivauk-
Tervehdys Suomen
työMsnaisUle!
Canadan Suomalaisen Järjestön
Montrealin osaston naisten Kerho
Kehoitanime kaikkia naisia yhteenliiityniämi
rajihan turvaamiseksi.
Montreal, Quebec, Canada
TERVEHDYKSEMME
entisen kotimaamme työläisille!
Kvstäköön Suomen työläisillä tarmoa ja vnimm
uuden ja paremman Suomen luomisessa!
Canadan Suomalaisen Järjestön
Montrealin Osasto
MONTREAL QUEBEC
sen .suorittanut melkein kokonaan
siirtynyt manan majoille t a i o n juun
.snrtymassa luonnon lakien pakosta
ja UUSI polvi ottaa sen paikan. Mah­dollisesti
tämän nuoremman polven
elämä on hiukan siedettavampi mut­t
a monet ovat vastukset sillakin.
, .El \tarvitse kenenkään siellä syn­nyinmaassamme
Suomessa luoda eri­koisen
Tuusunhohtelsia kuvia Cana-,
dan pienfarmarien; elämästä. Kultaa
ei taalla puu veitsellä vuolla, kyllä se
on: kovan työn panttina. Kun olot
Suomessakin uuden demokraattisen
.suunnan vakiintuessa paranevat a i ­nakin
mikali pienviljelijät ja UTJ;
liset: palkkatyöläiset ovat kysvnji.
sessa.on paras jattaa haaveet At-lännin
talle puolelle siirtymuestä sL
la farmaukscn - alallakin siirrjTäj:
Canadassa nopeasti siihen..etta rr,-
ret farmit koneidensa ja suurten pjj.
omiensa kan.ssa saattavat pienht-mauksen
tykkänään - kannattamstic.
maksi.
• — Canadan: pinta-ala on 3.690.0
nellomailia, josta 223,307 neliomiö
on vesialuetta.
TERVEHDIMME
Suomen työtätekevää väestöä ja
toivomme työllenne hyvää
menestystä!
CANADAN SUOMALAISEN
JÄRJESTÖN WAHNAPITAEN
OSASTO
Wahnap^tae Ontario
Tervehdyksemme
Suomen työläistovereille!
Toivomme mencsfystä iyöllennc onnellisemman
Suomen puolesta!
Alva ja-Mlkko Huittan •
June. Eila; Olavi. Aino, ja ;
Henry Seppälä
Eila.Paul.. Aune ja John Isomäki
Hanna ; Elovaara ja Lauri
Yrjo Penttilä
Helmi ja Gunnar Lindholm
Charles Lindholm
Otto Halminen
Antti Saan
Alfred Koski
Katri Laine ja lapset
Leo. Aino j a :V. Lampinen
Emo Palm
Aito ja Lama M^-llyoja
:ANITA J A A L P O K I T U N E N - ;.
PENTn K I T U N EN
LIINA J A I V A R K I T U N EN
Toii)otamme onnea ja menestystä
Suomen kansalle!
Kunnioitamme paremman Suomen
rakentajia!
Ontario
Laina ja Uuno Oialammi
.Selma ja Toivo Hintikka
V. Kangas
A. West
Aino ja V. Jokimies
G. Hietala
.Taija ja; Imppa Hir-vonen
Olavi. Hilja ja Onni Lapio
Aino ja Mikko '
Koveronkoski
Olga ja John Pyyhtiö
Aili ja Ed. Strönn
Aito. Ida ja J . Pihlainen
Aapo Kaarto ja perhe
L. ja P. Lehtihalme
Asico, Kerttu ja Kalle
Karttunen
Martta ja Emil Kumpu,
Olga Peterson
Anita, George ja Ilma
Lehtola
Nikolai Rajala
Helmi Niskanen
Montreal:
Ifla ja Vilho Jvonen
Niilö Yrjölä
Mary Ijäs
Willy H. Tikka
E.. E.. A. ja W. Haapalaine"
Helen. Impi ja Elis Erkkua
'•Farmarit"
John Kaarto
Hilda Otava
Henry. Elsi ja Heikki
Poikki
Tekla ia Heikki Kauppine-^
V. ja t. Lahti
A., E.. B. ja E. Orava
Aleksiina Oksanen
Anna Niutanen
Ruotsalaiset
Martta ja Antti Rissanen
Elvi. Hanna ja Tauno
.Niemi
V. L. ja T. Partanen
•D.. T.. M. ja M. Tohmo
K. Hietalan perhe
Qucb*