Vapaus, June 5, 1948

              '^"'^ V.paa Sana ,ä...
mielettom>7ua et:*: c
mi taan ans-oia s u i ,
nnutHe. rakentaa
laitöteei: laman alusai
kiusaa-, an savun kovj.
r.i:n taman -crK^i
tkia sitakm asiaa -av-.
i. '
allaolevat :ata asiaa
htokunnan eraaha'ji
Rastoii-Niemen konsertti
5on-haaliIla t.k. 8 pnä
Toronto - Tämän kaupungin l a u -
' ,= 5-.--:i i h a i l i j o i l l e <ja kukapa
• V . V ^ g . j T c i , tarjoutuu mainio t i -
1 l - f i r ^ a s S paivan i l t a n a , s i l l a s i l -
1'l''"':uvc^ ' h a n u r i t a i t e i l i j a t Nnlo
L.-^ Niemi antavat konsertin
• r-, lieilo 830 l i l a l l a . Nämä
r ,v,v slkuun j ä r j e s t e t t y , p ä ä .
. 'Wv,-arinolli5iksi t i l ä i s u u k -
.••i joukkueeseen, o n kuule-
:-:s^>n liittynyt mrs. P a u la
r.-i; c:i n i i s s ä l a u l u e s i t y k s i ä,
tilaisuuksien ohjelman
nöni.;,:TJ
'•^^'vai-v --n-nipuolisemmaksi.
SaHia rc- t a i t e i l i j a t ovat saaneet
«.*=^--ii iv.-.rin kannatuksen ja ori
v^^^ä flrr."'*i! k i i t t ä v i ä an"ost^eluja
" n i ^ ^ ^ a - h e ovat esintynect.
r-ita r-r.r.r-aitaa siis m e n n ä kuule-yovdenuokdn
taiste-eviä
kirjailijoita
K i r j . E R K K I V A LA
-f
•4
t on -saatu..Siidöun-n f v - Ko'T=t-rtiiri iälkeen on tilaisuus
^.ffnata luv.ctcrcitaan. - g.
r Carlin v 1943 ensiiniinM
iHti lc;o.;lneon:sav,ikSr
han suoritt. asian ^^..^
tkimuKien. haniki^r. -ji^
antia m;.otc-n Mutta
hoyryjyia.- jakiehdot^
.;ar^..;Tuorina 'cärlina
ierf ehdotuksen laiks j
etta Carlin liioittelee ai
:h;suui;uuitajäniihj35am
peeton lakiehdotus TäJ
lin;ilmQuri::niiehellf»^n:'
rkkysaMi on juun a.h'
i piiris-sa suurta
Gariin,tuli., nopeasti
buryyn ja yhdessä v
: menivät farmiseuduiie
^'a.t kaikenlaisia juun
ja. muita savun vaurioi'
eja, -kaikkiaaivhoin 25
la mr Carlin ms:ka.ti
ja, vei lodistuskappi!-
3n nähtäväksi, joiden
myontaa; että.kyllä se
linkoa.
esta huolimatta Cirl
y-s;. hyljättiin kiukkois
utuksclla, että Cl
on-mahdoton tulla w
tkui vuode-sta toiseen
jnCarhn e-sitti ttias h>:
Incon. savun kontrolk
kallinen englannirJci»!
nti toimituspalstallaan I
.•a'atima, savu kontrolli
iksamaan SISO.OOO.OM-Lai.
srIncon vararikkouti:
kommuni.sti .Carlin"
la lakie.sitykse!!aan ha
:'a i kest a-. V a sta pi;opagar,
i Carliniir lakiehdotus
1 enemmän kannatusta]
n mielipiteen pamostu
Loryhallitus ja Incon l
aaiisa yhteen ja paatt
savukysymys on nyt ratki
:a.muuten R. H; Cärliniil
a häviölle: Ja kun tum
•ryhtyä toteuttamaan;
;anutkaan 5150,000.0001
Star-lehii. herkkau
.••aan vaivaiset S5,0
i-ahoi.ssa en helposti jai
mma. Savukontiolli ai
n Incon vararikkoutun
levästä näkyy selvästi,!
leidan lehtemme Vapans il
nonut, etta juuri Ciriinj
takanaan olevat voinut 1
savukysymyksenldn
ratkaisun partaalle,
luri siksi toi-ypuolue la I
Cärlinia. vihaavatkin. ]
1 Vapaa Sana liitt,\yt
intaan Carlinia vastaan;']
ymmarrykisen. :
allekirjoittanut :on
1" uniön ja '•huonon" I
nalla. SudburjssaI
ä ä n e s t ä ä . Carlina
ssa ka n nat taa aanestii |
;odia ja J . B. Salsbtrpjj
la muualla, maakun
»hdokkaita. — Känsät
satehdas BC:n
•kv V —O Täällä; iiinoiti
•se Corporation:of •••^
koin ryhtyä rakerjiui
nassaiehdasta Bntish;.'
urvatäk-Seen; .raai:a-i
;Iäriese,-liingan.; ja: niti
valmistamista '.arten.
yhdessä.,' Hänet taiin
1945-•;• vaaleissa'-js;.'^
atipaattanee: vahca-.f"-^
anantainä: .;;öbiiitettaTj
Minkä r\iV±t\'s. Ir.n.
niin,^hfi:':avai!ises:::
i läpi.
:u palkannousu on
lion •.oima-^ia ja sa:
:liriih.;iiHl!ä:,3iypii;i'
jjykyisen' vaäJikaBp?
:cdetta;-a yks: er:w^
H. Carlmia nastaan 3 i
a' .mitään;.
;^o]e -ajanut
niostaan. • Kai'.'!
; ' u e t ä y a t ; ; e : : ä ; i ^^
Sudburyn äanestj^'*
unnän jSr-efl. jo^;,
uolustanu: heidäE cii
.Aii-Taalialainen emu -on., s u u r in
*itu' s'rut.«»n • .lalkccn. •
. • Olen avannut ;
KAHVILAN
','10'j .Aicoma S t.
Port Arthur
Xärjm]i-rian myös suola-
: "kalaa ja viiliä.
Katri Martinson
O n t a r io
1 :ähän pdi^'aari
s;oria.ssa. SuäD-i'7=-
e ollut !a:s:e:-aräa:-
i::oL=a, Josta 'i^'-^'
jnnenkaiksea
n oUu: lipurianta:^'
T.eollisu-akiiisa ja ^ -
nenne o.-na-le
CarlimHe!
Barnes Drug Co.
_ 3 K A U P P A A —
Sault Stc. Marie Ontario
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
TävdelJincn varasto l ä ä k k e i t ä.
Toilililauksct.. täytetään
huolellisesti.
Helsmgissa e s i t e t ä ä n parhaillaan
a m e r i k k a l a i s t a elokuvaa Seitsemäs
risti, joka on t e h t y Anna Seghersm
samanimisen romaatun mukaan. T a -
ma saksalainen k i r j a i l i j a t a r kuuluu
n i i h i n , j o i t t e n onnistui pelastua. H i t i
l e n n Kolmannesta valtakunnasta ja
j o k a sen j ä l k e e n Saksan rajojen u l ­kopuolella
valaisi m a a i l m a n kansoille,
m i t e n h i r v e ä se j ä r j e s t e l m ä oh, j o k a .
v a l l i t s i keskitysleirien maassa. H ä n en
romaaninsa, j o k a on ilmestynyt m m .
e n g l a n n i n - j a r u o t s i n k i e l i s e n ä pai­noksena,
on t u l l u t kuuluisaksi erikoi­sesti
H i t l e r i n valtakunnassa v a l l i n ­neen
i l m a p i i r i n kuvauksena. Pohisi-.
j a u r k k i j a j a r j e s t e l m ä , pamoi leiman­sa
kaikkien " t a v a l l i s t e n " ; ihmisten
e l ä m ä ä n . K u k a a n ei lopulta voinut
l u o t t a a toinen toiseensa, elvat edes.
vanhemmat lapsiinsa; Maanalainen
v a s t a r i n t a l i i k e jatkui k u i t e n k i n snta-h
u o l i m a t t a , v a i k k a j ä r j e s t e l m ä n ^ vas-
. t u s t a j i a s u l j e t t i i n kymmenin jopa s a -
d o l n t u h a n s i n v a n k i l o i h i n j a keskitys­l
e i r e i h i n . S u u r i n osa n a i s t a sortui v ä ­h
i t e l l e n huonoon kohteluun, mutta
y h ä uusia tuli h e i d ä n tilalleen. V a i ­nottujen
omaiset: j a y s t ä v ä t joutui­vat
h e k i n e p ä i l t y j e n k i r j o i h i n . Gesta-p
o l l a j a S S - m i e h i l l ä oli v i l j a l t i tyota.
K u n sota v i h d o i n oli ohitse j a H i t ­l
e r i n valta luhistunut on maailman
tietoon tullut y k s i t y i s k o h t i a keskitys­l
e i r e i s t ä ja v a l l i n n e e s t a terrorista.
N ä m ä tiedot ovat.osoittaneet, etta
A r i n a Seghersin " S e i t s e m ä n n e s s ä r i s -
iimniimiiiniiiirniiiuiiinmiii i i n n i i i " " "' IIIIIIIIMIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIHIIIIIIIIIIIIIIIIMIII>;
SYDÄMELLINEN KIITOS...
siitä suurenrnoisesta yllätyksestä, jonka järjestitte meille
Suomimatkamme johdosta.
Erikoinen . kiitos Lempi SaloHe;. K niille
jotka ottivat osaa, vaaneivät voineet saapua.
Kiitnllisuudellä teitä aina muistaen,..
KAIJA, MAIRE JA T A U NO
.suDBrny O N T A R I O
iiiiiiiim i i i i i i i i i i i i i i M i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i . m i i i i i i ii
T a t c n surron i l m o i l a n . e t l ä rakas vaimoni
MARIA PELLItiEN
! (o.s. L u k k a r i l a)
kuoli pitkällisen ja ankaran taudin murtamana touko­kuun
31 p:nä 1948. kotonaan Driftwoodissa. Ont.' Hän oli
syntynyt Suomessa, Lappajärvellä, Vaasan läänissä 71
vuotta sitten. Ehdimme olla na'imisissa 49 vuotta.
Vainajaa jäi kanssani suremaan yksi tyttären tytär
laälla ja 2 tytärtä perheineen Suomessa sekä laaja tut-
.tavapiiri.
MATTI PELLINEN
Driftwood, Ont.
KIITOS
;. Sam;Ula; p y y d ä n k i i t t a a k a i k k i a , j o t k a tavalla tai toisella
ov;u ottaneet osaa suruuni vaimoni sairauden takia ja n y t
ktiolrman .sattuessa.
Eripioiscslr. p y y d ä n k i i t l a ä . : k a n t a j i a , laulajia ja k a i k k i a;
. ifjika oiittc ...saapuvilla tai l ä h e t i t t e kukkasia hautajaisiin.
MATTI PELLINEN
haluamme surulla ilmoittaa, että isämme
Maiti ^aavi
fep' ^•'^^'^•'^^3'^ Mattawassa, Ont., toukokuun. 24 p:nä
,4y.d, .sairastettuaan svöpää..;^ oli. syntynyt-"Nivalassa;
elokuun 18 p. 1878.
.. P^2-'>ss*La isäämme kaipaamaan jäivät poikansa Eino ja
-"no laaljä Mattavvassa ja tytär, Aino Helkio perheineen'
^-"^rt W,]liamissa.
Painaja haudattiin_toukokuun 28 p:nä Mattawan hau-
«usmaahan.
Lepää rauhassa isä!
Kaipauksella muistelemme sinua.
Lapsesi.
KIITOS
•>-.d;,mr.i!inen kiitos k a i k i l l e n i i l l e h e n k i l ö i l l e , jotka olivat
' ^ - i . vu-urilukuLsesti saapuneet saattamaan isääni, Matti
>-=«r'a, nannn viime m a t k a l l a a n.
v,:[^'^J:^snii.stäkaimiista k u k k a l a i t t e i s t a . J o i l l a isän
'.•...y-irte. Kiitos Icantajille j a h e n k i l ö i l l e , jotka- avustivat
itarjoiJussa. Myös kiitos leivoksista.
. - , . ; : f ''•"tos m i l l e h e n k i l ö i l l e , j o t k a olivat apunani h a u -
=i^->olaisuutta j ä r j e s t ä e s s ä n i.
R- 1 , Mattaw£
Eino Saari
Ontario il
tis5a" antamat tiedot eivat ole h i o i -
teltuja;, vaan. p i k e m m i n k i n p ä i n v a s ­t
o i n . "Kansallisso-siahstit tuhosivat
vastustajansa nnn j ä r j e s t e l m ä l l i s e s t i,
etta Saksan antifasistien uhrit. H i t ­l
e r i n vastaisessa taistelussa ovat suu­remmat
kuin Amerjkan armeijan
mieshukka Euroopan s o t a n ä y t t ä m ö l ­lä.
On suoranainen ihme. e t t ä Saksan
työväenliikkee.^täv H i t l e r i n 12-vuo' i -
Ecn hirmuhallituksien j ä l k e e n on j ä ä ­nyt
j ä l j e l l e n i i n k i n paljon kuift siitä
on j ä ä n y t . Suurin osa t y ö v ä e n l u o k an
aktiivisesta ainekaikana. M u t t a työ­v
ä e n l i i k e on a i n a osoittanut, voivansa-nousta
uudelleen raskaimpienkm i s ­kujen
jälkeen. Suomestakin, jossa
t y ö v ä e n l i i k k e e n aktiivinen aines t u ­h
o t t i i n V..' 1918 y h t , i peruRtcclll.scsti
k u i n Saksan t y ö v ä e n l i i k k e e n par­haimmisto
kan.salli.ssosialisticn aika­na.
E r i t t ä i n ilflhduttavaa on ollut, et-;
t ä muutamat Saksan parhaista työ-;
laLskirjailijoista ovat sodan jälkeen
voineet uudelleen aloittaa kirjalli.sen
toimintansa. Theodor Plivier, jonka
suuri romaani " S t a l i n g r a d " on h e r ä t ­t
ä n y t kansainvali-sta huomiota> on
yksi h e i s t ä . Romaanussaan h a n kuvaa
sakisalaisten marssia s t a l i n g r a d l i n ja
uuden ajan p e r s p e k t i i v e j ä tappion
j ä l k e e n . • . : • • -.
• Sodan jälkei.scn Saksan tunnetuin
k i r j a i l i j a n i m i on k u i t e n k i n Friedrich
Wolf, joka naina palvina t ä y t a ä 60.
vuotta. G e r h a r t Hauptmannin kuo­leman
j ä l k e e n h ä n on S a k s a n . h u o -
m a t t a v l n n ä y t e l m ä k i r j a i l i j a . Hänen
teoksiaan on esitetty maailman k a i '
kissa suurissa keskuksissa Moskovas­ta
New Y o r k i i n j a S h a n g h a i h i n saak­ka.
F r i e d r i c h Wolf on k o t o L s i n R h e i n in
alueelta; H ä n on a l k u p e r ä i . s e l t ä . am­m
a t i l t a a n laakari ja j u u r i l a a k a r i n -
työssä . h ä n j o u t u i k i n ko.sketuksiin-t
y ö l ä i s t e n ; j a köyhien maaseudun
asukkaiden;, kans.sa.. N ä y t e l m ä " A r -
men K o n r a d " (1923), j o l l a . h a n .saa-,
vutti en.simmaisen; maincen-sa, ka.sit-t
e l i :1.500-luvun talonpoikaiskapinaan
pohjautuvaa £ " ' i c ^ . V . 1928 ilme.";-
tynyt n ä y t e l m ä "Cyankalium" saa­vutti
kansainvah.5cn menestyksen.
K l a s s i l l i n e n vallankumou.snayteImä
" C a t t a r o n matruusit" no.sli P r i c d r i c h:
W o l f l n . . ' t y ö l a i . s k i r j a i l i j a in eturiviin.
Unohtaa ei mvo.skaan .sovi Wolf in K i i -
.nan v.-ipaustai.slclua .kuvaavaa näy­t
e l m ä ä "Tai Y a n g h e r ä ä ".
H i t l e r i n tultua; -valtaan ci F r i e d r i ch
W o l f i n , ' jota'^ nat.sit .sydämensä p o h -
ja.sta viha.sivat, auttanut muu. kuin
l ä h t e ä maasta. H a n t a i . s t e l i E . s p a n -
;ja,s.sa kan.sainvalisc.s.sa p r i k a a t i s s a E.s-panjan
demokraatti.sen tasavallan
puolesta ja joutui .scnjalkcen craa-
. s e c n r a n . s k a l ä i . s c c n . internoitujen; l e i ­r
i i n . T a a l t a han paasi pois Neuvos­t
o l i i t o n tarjottua h ä n e l l e asuinpaikan.
Kodittomasta: kirjailija.sta ^ t u l i ; .scn-j
j i l k e en neuvo.'?tokansalaincn ja:.Mos-kovassa
h ä n tarmokkaa.-^li j a t k o i kir-,
jallLsta tyotaan.
1 Kentie-s kuuluisimman n ä y t e l m ä n ­sä
"Professori Mamlock" kirjoitti,
F r i ö d r i c h Wolf 1933 maanpakolaisuu­dessa.
Ran.ska.ssa- oleskelun aikaan
l i i t t y y n ä y t e l m ä "Beaumarchais" S e n
k ä s i k i r j o i t u s saatiin, suurella vaivalla
p e l a . s t e t u k s i S v e i t i i n - H i t l e r i n jouk­kojen
mar.ssie.ssaRan.skaan. V. 1943
k i r j o i t t i W o l f - R a n s k an vastarintaliik-•
k e e s t ä n ä y t e l m ä n V t s a n m a a n y s t ä v ä t " ..
H ä n e n uusimmat n ä y t e l m a n . s ä , " T o h ­tori
Wanner" j a ".Mita i h m i n e n - k y l ­v
ä ä kuvaavat. N a t s i - S a k s a a ja
sen h a v i o t ä . > •
F r i e d r i c h Wolf on m y ö s k i n huomat.
tava novellisti ja- l y y r i k k o . • H ä n on
hieno t a i t e i l i j a , mutta s a m a l l a myös-i
k i n aatteen mies. K a i k i s s a teoksessaan
h ä n esiintyy .sorrettujen puoleslapu-.
hujana j a uuden* t y ö v ä e n l u o k a n nou­suun
perustuvan k u l t t u u r i n edusta­jana';
"Olen .saanut tarpeekseni, kair
kista; v ä k i v a l l a n t e k i j ö i s t ä " , .sanoo e r äs
-äiti teoksessa " P o i k i e n kotiinpaluu"^
" K o s k a ihmi,scn väkivaltai.suus lop­puu
j' a i n h i m i l l i . s y y s a I k a a ? " . , - r - ; N ä i s -.
s ä .sanoissa kuva.9ttm v a r m a s t i k i n 60-
vuotiaan. paljon n ä h n e e n ja koke­neen
k i r j a i l i j a n sisin minä. Mutta
F r i e d r i c h Wolf ei ole m i k ä ä n s i n i s i l ­m
ä i n e n pilvLs.sähuokaaja, vaan rea­listinen,
humanisti.- K o k o h ä n e n -elä­m
ä n s ä .ja k i r j a l l i n e n , toimintansa 0 -
Eoittaa, e t t ä -han n ä k e e i n h i m i l l i s y y ­den
voiton t y ö v ä e n l u o k a n voitassa.
N i i n kauan kuin sitä ei ole tapah­tunut,
on m e i d ä n turha odottaa i n ­h
i m i l l i s y y d e n ja sivistyksen noasua.
;• Suomessakin , on syytä muistaa
F r i c d n c h V / o l f i a h ä n e n m e r k k i p ä i v ä ­n
ä ä n j a t o i v o t t a a h ä n e l l e . m e n e s t y s tä
työ.ssa edistyksellisen k u l t t u u r i n h y ­väksi.
Koko MaJlmäD Chaplin
O n olemassa.miljoonia i h m i s i a . Jot­ka
eivöt aavistakaan, k u k a o n senaat­t
o r i R a n k i n . e i v ä t k ä k a i k k i tunne edes'
M r . T r u m a n i a . M u t t a o n v a i k e a t a löy­t
ä ä n i i n p i e n t ä paikkaa maailmassa,
jossa el r a k a s t e t t a i s i C h a r l i e C h a p l i ­n
i a .
Senaattori R a n k i n o n e r ä s Y h d y s ­v
a l t a i n taantumuksellisia p o l i i t i k o i t a;
H ä n e n erikoisalansa o n G o e b b e l s i n t a ­v
o i n " t a i s t e l u kommunisteja vastaan'-.
J a kommunisti on h ä n e n m i e l e s t ä än
pauden j a edistyksen puolesta. K o ko
jokainen, joka Joskus o n puhunut v a -
m a a i l m a n demokraattisten ihmisten
m i e l e s t ä o n v a i n eduksi C h a p l i n i l l e se;
ettei M r . R a n k i n voi s i e t ä ä h ä n t ä.
E S I T T I X I T I N S A O S AA
• T a m a mies. Jota taantumus ei s i e d ä,
s y n t y i . 58 vuotta sitten. Lapsuutensa
C h a r l i e Spencer C h a p l i n vietti Lon­toon
k ö y h ä l i s t ö n kortteleis.sa. Rak­kautensa
n ä y t t ä m ö t a i t e e s e e n h ä n on
perinyt vanhemmiltaan, j o t k a kumpi­k
i n olivat n ä y t t e l i j ö i t ä . He e i v ä t olleet
k a l l i i s t i p a l k a t t u j a t ä h t i ä , vaan kuu­l
u i v a t siihen a l i p a l k a t t u u n n ä y t t e l i j ä ­joukkoon,
j o i s t a ei s u u r i a k i r j o i t e l l a.
C h a p l i n voi t ä n ä ' v u o n n a v i e t t ä ä 50-
v u o t i s t a i t e i l i j a j u h l a a n s a . K u n h a n o l i
8-vuotias, sairastui ' h ä n e n äitln.sa:
M u t t a isa a r v e l i , e t t ä oli tarpeetonta
m e n e t t ä ä ä i d i n tuloja. Ja n i i n o t e t t i in
G a r l i e teatteriin, jossa h ä n e t maalat­t
i i n Ja p u e t t i i n ä i d i n osaan. Muun.
muassa piti h ä n e n laulaa erä.s laulu.
K u n han o l i s e l v i y t y n y t e n s i m m ä i s e s ­t
ä s ä k e i s t ä , alkoi kovia e s i n e i t ä s a ­taa
h ä n e n p ä ä l l e e n.
Onnettomana h ä n lauloi edelleen,
mutta j a l e s t ä p äm h u o m a t t i i n , e t t ä ko­vat
esineet o l i v a t k i n rahoja. Jolta y l c i -;
sö ihastuk.sissaan oh h e i t e l l y t nuorel­le
n ä y t t e l i j ä l l e.
K I R J A P A I N O S S A V J A T E H T A A S SA
H a n oli v a i n poikanen, k u n i.sa. kuo­l
i . Aiti sairastui, j a C h a r l i e seka h ä ­nen
v(;ljensa Sidney joutuivat k d y -
h a m k o t i i n . Varhaisesta lapsuudestaan
l a h t i e n t ä y t y i h e i d ä n t e h d ä t y ö t ä a n ­saitakseen
leipänsä; ; Sidney lähti
merille, j a C h a r l i e sa^ t y ö t ä e r ä ä s sä
kirjapainossa, mutta h ä n e n korkein
haaveensa oli p a a s t ä teatteriin. K u n
k a i k k i toivo n ä y t t i Jo menetetyn. Ja
h a n alkoi l ä h t e ä seuraamaan v e l j e n sä
.Jamaicassa työläisen
palkka .$10 viikossa
K i n g s t o n . -T-: J a m a i c a n linja.-auton
a j u r i t j a k o n d u k t ö ö r i t ovat' olleet l a ­kossa
. k a k s i kinikautta: vaatien kor­keampaa
p a l k k a a . ^ H e i l l e o n m a k s e t tu
p a l k k a a 9 t u n t i s e l t a p ä i v ä l t ä j a 7 p ä l -
väij;eltä t y ö v i i k o l t a $10,
v a n a v e d e s s ä ' , t u l i v i h d o i n k i n tilaisuus.
Teatterimies Gilette sattui huomaa­maan
t ä m ä n teatteriin kaipaavan
miehen, j a a n t o i h ä n e l l e osan palve^
lUiipoikana naytelma.ssä "Sherlock
Holmes".
Se ounLstui h y v i n . Ja kcsKenkasvui-nen
n ä y t t e l i j ä toivoi G i l e t t c n ottavan-h
ä n e t . m u k a a n seuraavalle kiertueelle
A m e r i k k a a n . ; M u t t a s i i t ä t u l i k i n pet­tymys.
N ä y t t e l i j ä s e u r u e lahti mat­k
a a n i l m a n C h a r l i e t a , Jonka sensijaan
t ä y t y i m e n n ä tehtaaseen t y ö h ö n.
M u t t a han ei m i l l o i n k a a n väsynyt
y r i t t ä m ä s t ä , j a p i a n taas eras o h i k u l ­keva
seurue huomasi hanct. Sen m u ­kana
h a n matkusti k a i k k i a l l a E n g l a n -
nis.sa j a t u l i vuonna 1910 Amerikkaan.
T A R J O U S F I L M I I N — E I K I I T O S
V ä h i t e l l e n h ä n o l i k e h i t t y n y t etc-vak.
si koomikoksi, j a oli .seurueen p a ­ras;
vetonumero. Miehet, j o t k a e t s i v ät
k y k y j ä Höllywoodiin, k i i n n i t t i v ä t huo-mion.
sa h ä n e e n , j a h a n .sai tarjouk.sen'
f i l m i i n ; Va.staus oli — ei k i i t o s . Siiv
hen a i k a a n n ä y t t e l i j ä t p i t i v ä t arvol­leen
sopimattomana e s i i n t y ä s c l l u l o i -;
d i n a u h a l l a .
; O l i tietysti j o i t a k i n . Jotka t e k i v ä t.
— n i i n enimmäk.secn v am h a d a n pa­k
o t t a m i n a , mutta he y r i t t i v ä t pltaa
t ä m ä n h ä p e ä n salas.sa.
S a l a a m i n e n ei o l l u t k a a n vaikeata,:
ko.skapa kukaan h e i d ä n vjrkavcljis-t
a a n ei a l e n t u n u t katsomaan filmiä.
• M u t t a oli m y ö s k i n toinen syy, miksi
C h a p l i n k i e l t ä y t y i . Han ei yksinker-taLsesti
uskonut f i l m i n tulcvai.suutoon.
j a h ä n e n puolustuksekseen m a i n i t t a ­koon,
etta t u s k i n moni muukaan u.skm'
s i i h e n .
•: V ä h i t e l l e n nousivat tarjoukset, jn
kiasau.s kävi l i i a n suurek.si nuorelle
miehelle, j o l l a oli v i e l ä tuoreessa muis­t
i s s a kurjuus Lontoon koyhal istoa.su n -
nois.sa. Han a l k o i filmikoomikkona.
m u t t a h ä n e n e n s i m m ä i n e n f i l m i n s ä oli
n i i n h u o n o , . e t t ä t u o t t a j a e p ä r ö i kovin
l ä h e t t ä ä koko filmiä markkinoille.
C h a p l i n i l l a o l i o m a t k ä s i t y k . s e n s ä , jot­k
a o l i v a t r i s t i r i i d a s s a ohjaajien m i e l i - i
p i t e i d e n kanssa. ; H ä n a r v e l i csimer-j
k i k s i , e t t ä i n h i m i l l i s i ä t u n t e i t a f i l m i s - j
s ä v o i t a i s i i n e s i t t ä ä myös m u i l l a kei- !
n o i n k u i n h u r j a l l a k ä s i v a r s i e n huito- ,|
misella. K u n ohjaajat sitten antoivfit 1
periksi, j a antoivat C h a p l i n i l l e luvan i
n ä y t e l l ä vapaasti, a l k o i p i t k ä menes-: !
tysten sarja, j o k a Jatkuu edelleenkin, j
E i ole s y y t ä , t ä s s ä m a i n i t a h ä n e n j
aikaisempia f i l m e j ä ä n . Nuorelle su- i
kupolvclle tulisi s i i t ä Väin p i t k ä nimi-: .i
luettelo, eikä k a i k k e i n k h n n o s t u n e i m - ;
m i l l a k a a n ole t ä s s ä maassa m a h d o l l i - i:
suutta n ä h d ä vanhoja, f i l m i h i s t o n a l - j
lisesti m e r k i t t ä v i ä t ö i t ä . 1
M A A I L M A N T U N N E T U I N H A H M O L
P i e n e s t ä k u l k u r i s t a knalleineen, op- .1
t i m i s t i s i n e h u u l i p a r t o i n e e n j a bamhu-keppeineen,
t u l i muutamassa vuodes- i
sa m a a i l m a n t u n n e t u i n hahmo, Ja h ä n i
oli paljon suositumpi k u i n V a n J o h n - j.
s o n e n i t e e r e n p l l k u t tai . B e t ty G r a b l e n '
s ä ä r e t t ä n ä p ä i v ä n ä.
: M u t t a p i e n t ä k u l k u r i h a h m o a ei l u o - ;
tu y h f ä k k l ä . Se oli olento, johon
C h a p l i n p ä ä t y i vasta u s e i d e n c;Joku-:!
vien tuoman kokemuksen kautta. j
S i i h e n : a i k a a n : p i d e t t i i n - vauhtia; j
Alussa t e h t i i n f i l m i v i i k o s ^ ; . C h a p l in
m e r k i t s i f i l m i t u o t t a j a ; Mack-;Sehnet-.
I i l l e t u l o l ä h d e t t ä , Ja k u n "sopimtisaika
meni umpeen ;syntyi kova kilpajuoksu
t ä s t ä ; k a n s a n rakastamasta t a i t e i l i j a s -
t a . "Mutual P l l m " - n i m i n e n y h t i ö sai
h ä n p t . Y h t i ö maksoi s i l U i huvi.sta m l i -
Joonan d o l l a r i a . Se o l i f i l m i h i s t o r i an
en.«iimmainen miljoonan d o l l a r i n sopi­mus.
Ja on huomattava, etta se m y ö s ­k
i n tahan palvaan m e n n e s s ä on pysy­nyt
ainoana. y
; Vtionna 1920 ponisfi C h a p l i n G r i f -
f i t l i i n . P a i r b a n k s i n ja M a r y : P i c k f o r -
d i n kan.ssa. y h t i ö n '•United Artists";
M u t t a han ei itse voinut r y h t y ä t o i m i ­maan
uuden y h t i ö n h y v ä k s i , s i l l a l i an
oh. sidottu "First. Nat!onal"-yhtioon.
j o l l e han o h n ä y t e l l y t .^uuriamenes­t
y s f i l m e j ä , kuten "Shouldcr Arms",
"The K i d " . j a - T h e P i l f . r i n i ":
Filini,s.sa "The K i d " l i . i i i loi n a y t l ä -
mollc Jackie Coocanm; poian. josta
t u l i koko maailman .su(\sikki: C h n p l i -
n m e t e v y y t t ä todistaa SP. e t t e i t ä mä
poika kaikes.sa lap.selIi.";p.<Äa hcrttai-suiidrssaan
; pystynyt ; . s v r j a y t t a m ä ä ri
hanta knhtau.stcn ke.skii.shrnkilona.
C H A P L I N I N K U L K U K I A E I
E N A A OLI:
K u n sopimus " F i r s t N n t i o n n f - y h l i -
ön kanssa meni umpeen, alkoi h a n t o i -
m:ntan.sa "United A r t i . s t s " ' i n hyväksi.
Hanon c n s i i n m a i n r n f i l m u L s a täällä
o h "Nainen P a r i i s i s t a " ; C h a p l i n i l l a i t -
.sellaan oh m e r k i t y k . s c t o n osa; m u t ta
han oh ohjannut f i l m i n , j n tulos h e ­r
ä t t i huomiota, s i l l a h a n o l i v a l i n n u t
u i i s i i i taiteellisia k e i n o j a i n h i m i l l i s t en
tunteiden ilniai.semi.seksi.
Vuonna 192.'") valmistui u n o h t u m a ­ton
filmi "Kultakuumcttn". johon
C h n l i n oh l a a t i n u t oman rakastetta­van
t e k s t i n s ä ;.
Vuonna 1928 t u l i ^ ' . S i r k u s " : Filmien
V a l l i l a on p i t k n a t k n . Chaplin muok­kaa
aineistoa periisteelli.scmmin kuin
kukaan muuiHoIlywood-ohjaajn; Vns-ta
vuonna 1932 t u l i " K a u p u n R i n valot"
jn. vuonna 1936 " N y k y a i k a " . Emme ole
vicla saaneet nahda,(Siiomes.sn) f i l ­miä
•.'Diktaattori", joka valmistui
vuonna 1939. - C h a p l i n i n uusin filmi
o n "Monsieur Verdoux", joka on vast­i
k ä ä n valmistunut; :
Olisi, houkuttelevaa kertoa naiden
kahden f i l mm si.salto, m u t t a ne t . l y t yy
kaikkien saada Itse n ä h d ä.
K u n on n.^ihnyt " D i k t a a t t o r i n " , ym­m
ä r t ä ä hyvin, mik.si C h a p l i n oli k i e l ­letty
Hitlcr-Saksa.ssa j a miksi h ä n oh
taantumukselli.stcn : v i h a a m a Amerl-ka.
s.sa. ,
"Mon. *our Verdou'x"-filmissa htin on
luopunut luontccnomaisistn u l k o n ä i -
siMa varusteistaan.' On ihmetelty,
miksi C h a p l i n on luopunut s i i t ä h a h -
masta, j o k a on n n n .syvälle, j u u r t u ­nut
maailman filmiyleLsön tajuntaan.
H ä n e n m i e l e s t ä ä n .se on a i v a n luon­nollista;-
Vuodesta 1912, j o l l o i n Chap­l
i n aloitti f i l m i u r a i L s a , on maailma
.suuressa;maarin muuttunut. Sen o n -
geljnat e i v ä t cnaa ole enti.sct;
C h a p l i n i n k u l k u r i a cl e n ä ä ole o l c -
A. A. McLcod
ma.ssn yhtei.skunnalIi.'Jona : tliniona.
K ä r j i s t y n e e t luokkava.sliikohtai.siuKlet
ovat h ä v i t t ä n e e t hunet, j a t i l a l l e on
t u l l u t uusia hnhmoja.
Uude.s.sa filmis.saan "Monsieur Ver­doux",
joka kertoo pieiie.stn keskiluo­kasta
p e r ä i s i n olevasta murhaajasta,
h ä n tahtoo k u v a t a , m i t e n pula-aika
saattaa m u u t t a a . i h m i s e l ä m ä n onnct-tnmuudeksi.
jn karslmyk.seksi.
M i k s i Hitlcr-Sak.sft vihn.si C h a p l i n ia
j a miksi han o n taantumuksen vihaa­ma
. E n n e n kaikkea sik.si. etta h a n on
a i n a oma i t s e n s ä . Huolimatta valtn-vi.
sta iuloi.stnan on h a n a i n a saman­l
a i n e n k u i n m i t ä h a n oli tulles.srtan Jo
v u a s l k y m m e n i ä sitten Ixmtoon köy­h
y y d e s t ä aurinponpaistolsecn C a l i f o r -.
niaan.
" T E E N M A A I L M AA
P A R E M M A K S r '
Taantumus näkee m i e l e l l ä ä n , e t tä
taide leijailee korkealla pllvi.s.su. Öe
"rappeutuu" tanntunnikscllisten mie­l
e s t ä , Jas .se a l k a a p u u h a i l l a ihmi.skun-nan
pulmaky.s.vmystcn paris.sa; Me
olemme n ä h n e e t aseita a m e r i k k a l a i s ia
f i l m e j ä , j o t k a ovat kH.sittelcviniUin i h ­misten
pulmia, multa todeIlisuudes.<5a
v a i n l e i k i t t e l e v ä t niillä. C h a p l i n sa­noo
m i e l i p t c c n s ä .suoraan, j a koska­pa
h ä n on h u i p p u l u o k a n t a i t e i l i j a , h än
sna kaikki R a n k i i i i t tuntemaan h e n -
kKstä: voimattomuutta ja k i r k u m a an
kiukusta. •
" M l n a y r i t ä n o m a l l a tHvaJlnni teh­d
ä maailmaa p a r e m m a k s i " , o n Chap­l
i n ..sanonut. "Mina y r i t ä n auttaa,
jottei toisteli: poikien tarvitsisi kokea
minun lapsuuttani, Jn tahdon y r i t t i iä
saada ihniLsct; paremmin y m m ä r t ä ­m
ä ä n toisiaan.;'
" E p ä a m e r i k k a l a i n e n " on .se i.sku.sa-na,
j o l l a h ä n t ä nyt n i m i t c l l a t i n . O n ­k
i n totta, ettei h a n ole A m e r i k a n kaiv-
.salainen. Mutta on m u i t a k i n , jotka
elvat sita ole. e i v ä t k ä h e .silti ole j o u ­tuneet
h y ö k k ä y s t e n kohteek.sl. H ä n en
.., „.ir?gM;^fs^ftJÄ
Lauantaina, kesäk. 5 p. —- SaCuiday,JuneSl.:
tuloistaan; 70 pros. tulee E u r o o p a s t a^
Ja h a n m a k s a a n i i s t ä veroa A m c r i k a l .
le 100 pros.. Joten h ä n k y l l ä maksaa
oleskeluasa siellä.- E h k ä p ä h ä n en
" e p ä a m e r i k k a l a i s u u t e n s a " Johtuu s i i ­t
ä , e t t a Juuri h ä n ennen m u i t a o n t e h ­nyt
amerikalaisen f i l m i n kuuluisaksi?
H ä n e n molemmat poikansa taistelivat
.sodassa A m e r i k a n puolella, j a h ä n itse
oh innokas natsilaisuuden vastustaja.
K u n Amerikan |)ollltikot y r i t t i v ät
p a ä s r a - y h t e i s y m m ä r r y k s e e n Hitlerlri
kan.ssa. o l i C h a p l i n Jo k i e l l e t ty S a k -
sa.ssa. Yhde-^isa toisten .suurten ame­r
i k k a l a i s t e n kanssa, oli h ä n innokas
puhuja Europan toisen r i n t a m a n a i ­kaansaamiseksi,
sen r i n t a m a n . Jota
sorronnlai.set kan.sat odottivat. Y h d y s ­v
a l l a t ovat rikastuneet C h a p l i n i n a n -
.siosta,: Ja sik.si h a n o n k i n hyvin suo­s
i t tu knlkis.sa mui.s.sa p i i r e i s s ä , paitsi
j u u r i laantumukscllisis.sa.
"Oletteko k o m m u n i s t i ? " — Se k y s y ­mys
on t e h ty h ä n e l l e varmasti t u h a n ­s
i a kertoja.; Jos h a n v a s t a i s i myontä-;
vasti, h y ö k ä t t ä i s i i n y h a .suuremmalla
p a i n o l l a h ä n e n kimppuunsa, jos vas­t
a i s i k i e l t ä v ä s t i , k i r j o i t t a i s i v a t tanntu-muk.
selli.set lehdet k a i k k i a l l a mnail-ma.
ssn suurin otsikoin, etta Chaplin
torjuu kommunismin.
"OLEN KIINNOSTUNUT
KOMMUNISMISTA"
H a n vastan kysymykseen lavalla.
Joka .thy.sin vastaa s i t ä kuvaa, m i n kä
olemme saaneet Chaplinista, h ä n en
taiteestaan.
" O l e n taiteilija. Elämä k i i n n o s t aa
minua. Kommunismi on e r ä s e l ä m än
uusi muoto, siksi olen kiinnostunut
kommunismista t"
J e a n Cocteau on isanonut, että
C h a p l i n i n avultn voitaisiin rakentaa
B a a b e l l n t o r n l valmtik.sl. Taantumus
p e l k ä ä , e t t ä n i i n myös tapahtuu, e t tä
C h a p l i n tulee tukemaan demokraattis­t
a l i i k e t t ä y l i maantieteellisten kie­l
e l l i s t en rajojen. C h a p l i n i a kiinnosta-,
vat e l ä m ä ja ihmi.set. K a l k k i h ä n en
fllmin.sa ovat .sanomat ihmiskunnal­le.
Siksi ne ovat tervetulleita meille­kin.;
e.sllnlyypa hän, n i i s s ä p i e n e nä
k u l k u r i n a tai moitteettomana herrati-m
l e h c n ä .
Me emme n i m i t t ä i n kumarra h ä n en
hatulleen ja. bambukeplllcen, vaan
suurelle, l ä m p l m ä l l c Ja e l ä m ä ä tun­tevalle
taitciltjapensoonallisuudellc. Jo­k
a .sädehtii kalkissa h ä n e n filmeis­s
ä ä n : ; C h a r l i e C h a p l i n i l l e.
Anders Tycho.
Mukavttudelcsi ^ if ;|
ja nautiniiblni:
MaikusUlitia IMTIUS
Brasilian Traction on
ansainnut $26,000,000
Toronto. —• Braslllns.sa l i i k e t o i m i n ­taa
harjoittava canadalalncn yhtiö,
Bra7.llinn Tractloni Llght and Power
Co. arusaitsi viime vuoden, a i k a n a k a l k ­k
i e n poistojen ja varausten j ä l k e en
p u h t a a k s i voitoksi $25,981,480 verrat-
R i i t t ä v ä U l a levolle Ja leikille
istumahuoneet. kirjastot, huv^ttelQk.;
Ja m i t ä p a r h a i n ruoka ^ tekee, y l l -
meren matkustamisesta'^."ORXPS^;
H O L M I L L A " j a "STOCKHOLMIXr»'
L A ' tapauksen Jonka tulette kauan
muistamaan.
T i l a t k a a paikka t ä n ä ä n yhteen
n ä i s t ä l a h t ö v u o r o l s t a.
N E W YORKISTA;
Elok. 13 ; V .V G R I P S q O LM
Elok. 28
Syysk. 10 .
Syysk. 22 . . .
Lokak. 8 . . .
Lokak.25 . .
Marrask. 5 .
Marrask. 17
STOCKHOLM
. GBIP8HOLM
STOCKHOLM
; GRIPSHOLM
STOCKHOLM
. GRirSHOLM
STOCKHOLM
Jouluhuvlm«tkej«
New Yorkista:
Jouluk..4l . . . ;. Gripshiriliii
Jouluk. 10 ; . . . . StoeUiolin
Gripsholm
Stockholm
Ensi
luok.
...$285
...$Z85
Cabin Tnrlsfi
iDok. Idlok.
8220 1188
f 180
Matkalippu Göteporist» matkaa
päähän Suomessa Ja takaisin Göte*
poriin voidaan maksaa tääilHCa»;
nadan dollareissa ennen ;liht«iA
Canadasta. <
Tilatkaa takaisinpalon UU
ennen l ä h t ö ä n ne
. S i i i U k i r n n n hjrvaii pitkän Ui« a (U . t«bUit
(KikkaiJUukifnn<> hrli.- llalulMMolis l u k e a i.
ii'a tirii.j* k a l k i t u uiallM koakeritla «liblata^
kJiiiiiykjit. iiaikallltaflainiehcuiine puolcca. -
Swedish American Line
600 Dorchester S t , Montreal 2, Que.
t u n a $23,101,481 vuonna 1946. K u n
y h t i ö n kokonaistulot olivat $93,082.«
308, Jäi n i i s t ä puhtaaksi voitoksi noin
28 prosenttia. Yhtiö on p y y t ä n yt
M a a i l m a n P a n k i l t a l a i n a a t o i m i n t ^ *;
sa laajentamista Ja u u d i s t a m i s t a v«r->
t c n Brasiliassa. Näihin t a r k o i t u k s i in
v ä l t e t ä ä n t a r v i t t a v a n noims—9 0 m i l i
Joonaa U S A : n d o l l a r i a , -
m m
Äänestäkää ja valitkaa
KESÄKUUN 7 P:
Ontarioon
jiÄHBSTÄKÄÄ SEURAAVIA EHDOKKAITA:
Sudburyn vaalipiirissä: Algoma West vaalipiirissä:
CARLIN, R. H.
Itsenäinen CCF X HARVEY, George I.
CCF
im
Nipissing vaalipiirissä:
MARQUETTE, B. G.
CCF X CCF
'laniän ilmoituksen on maksanut:
CSJ:n keski-Ontarion aluetoimikunta
Sudbury. Ontario
A IgomaManitoulin vaalipiirissä:
CALLAGHAN, Lorne