1948-08-10-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ftvu 2 Tiistaina, elokuun 10 p. — Tuesday, Aug. 10 l i i i i i i i ' i (UBEBTIT) — Independent X^bor Y^rcTAn A f PfnnlJiK CftnAiliAns 'E S B* Telephones: Business O f f i c e 4-4384. Editorial Office 4-4265. BStoager E; Sukst Edltor W . racliind. Mallln« address B o x 69, Sudbuiy. Ontazlo. tabllsbed Nov. 6th 1917. Autborized fcs second class xnail by the Post Offire Department, Ottawa. Pub-l U b e d thrlce rweekly: T u e s d a y B , Tliursdays and Saturdays by Vapaiis Publishing Company L t d . , at 100-102 E l m St. W., Budbury, Ont-, Canada. | Advertislng ratea upon appUcatlon. TranslaUon free of chaige, . TILAUSHINNAT: Cänadiusfia: 1 vk, 6.00 6 kk. 3.25 3 kk 2 00 yhdysva]loL<i.<ia: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.80 Suomes-sa: I vk. 7.50 6 kk. 4.225 Kysymybiä ja . vastauksia Miehekäs puhe merimiesten puolesta Kuten lehtemme uutisosastolla on kerrottu, 'frade.s and. Labor Cöngressin pre^sidentli" 1'ercy Ben<ioujih piti rneruniesunion puole.sta Ottavvassa kokoontuneessa unionistien konferen.s.sis.sa miesmai.sen. ja ajanköhlai.sen puheen rrii.sia näkyy, että taman maan työväenliike aikoo pitää kiinni kunniakkaista tratilioisiaan ja puolustaan demokraattisia oikeuksiaan taantumuksen hyokkayk.sia vastaan. Canadan merimiffsunio on ollut pitkän aikaa lakkotaistelu.isa Suurten järvien kahta laivayhtiötä va.siaan; jotka liittohallituksen kaksi komis5;ionia on viralli.sesti leimannut lainrikkojiksi, v Naiden viikkojen aikana rnerimiesunion ja.senet ovat urheasti ja ihailtavan sitkeästi puolustaneet, ei vain omia oikeuksiaan, :vaan koko Canadan ryötätekevan kan.san oikeuksia ja tulevai.suuila. On nimittäin mui.s-t P t t a v a , että jos lakia rikkovat laivayhtiöt saisivat nyt voiton ,Suurien järvien lakkotai.slelu.s.sa. niin iiayltamo siirtyisi j>ian automaat-, (i.sesti toi.siiJe teollisuusaloille. -• Canadan unionistinen liike on ajoi.ssa oivaltanut .sen to.siasian, että merliniesunio kay nyt etuvartiotaistelua koko maan työväenliikkeen puolesta: Samoin käsittävät tilanteen . myös siiurpaaomijn edustajat; sillä vain taita |)ohjalta on ymmarrettavi.ssa se propaganda milä päivälehtien palstoilla harjoitellim .sen hyväksi, eita Oitavvassa viikon lopulla kokooniunut unionistien konferenssi ryhtyi.si tukka-nuottäsille :;i)iinaisuuskysymyk.se.siä'^ ja jättäisi silenmerimiehet lai-toomuude. staan kuuluisien laivayhtiöiden armoille. Kfta taantumu.svoimien tama paheellinen unelma ei Oltavyassa toteutunut, siitä lankeaa suuri an.sio taman maan uiiionisti.sen liikkeen jasenjoukkojen poliittisen valveutunei.suuden jatkuvalle; lisaan-tymi- selle. Unionistinen liike näkee entista .selvemmin, etta jiunakatihua lietsotaan vississji poliittisessa mielessä, t.s. siten pyritään ha- • joittamaan työväen rivit la tekemään työväenliike puolustiiskyvyl- ^itrinikksi. . •* T I . C : n presidentti Perry T)ent<oii;?h palautti Ottavvantonferens- Isa kuulijainsa mieleen kaksi hyvin tärkeätä tosiasiaa: ..Suurten ^järvien lakonalai.sel laivayhtiöt ovat hailituk.sen komLssionien lau.'^U!i- Jojen mukaan syylli.styneel. laittomiin tekoihm tyolai.siaän va.staan .samalla kun ne ovat rikkoneet inyos hallit uk.sellc antaman.sa lu[)auk- .set. I.i.säk.sinama laivayhtiöt •• ovat mr. lierigoughin lausunnon muv kaan yrittäneet smirella rahasummalla lahjoa rnerimiesunion sihtee- .rin T.. Cl. .Mc.Manu.sin. .•Vain kaikkein taantumuk.sellisimmat" tyiin-aniajat käyttävät hyvak.seenpunakauhun lietsontaa .selitti mr. Ben-j; ouL'h ja lausui: : ''ryonantajilla ei ole mitaanoikeutta .sanoa kuka edustaa työläi.sia. Me emme hallia niaaritella kuka ediistaa työnantajia. Ihmisten yleen.sa ei pida pelästyä naiden ja muielen yhtiöiden nyt harjoittamaa tahraamiskampanjaa." Tjima oli paikalleen .sanottu. Työväki ei voi eikä .saa perääntyä paheellisen iniiuikauhun lief.sonnan ede.s.sa.. Li liioin voida,jattaa oman' onnensa nojaan urheita merimiehiamme, jotka sodan aikana antoivat niin paljon voiton hyväksi, sillä nykyinen hyökkäys meri- •miesuniota:vaslaan kohdistuu välittömästi koko taman maan työtätekevää väestiia vastaan Lontoo. Ar.<kipiiipojen .<cmi.ssjo.T n i n . " K i r k k o ja atomi.sota -raportis.sa sanotaan. aVJx ' h a i l i i u . s .un o j k e u i e i iu valmistamaan at.omipornnu.-ja j a p i t a - KyBymys: Tuliko namen karibiilai-seksj mentyään v. 1940 naimtsnn m i e hen kah&sa j o k a on kansalainen? J a jos hän ei ole kan.salainen. onko vaikeuksia Suomen m a i k a n jarjfc.stä-misfcssa? Pitääkö ]ap.sella olla £yntymatodi.s- - 4 - t u i ; pas.sia haettaes.sa ja mmne siiiä , p i t a a k i r j o i t t a a ' - T:eda-,ta / . i i i o l l i - • uiiCvu^^un^ \ nen,:„ 1 Vastaus: N a i n e n ei tule automaatii- 1 Kfc.';ti kan.salai.sek.si avioliiton .peru.s- ! t e t l l a vaan hänen täytyy hakea it.se j ornat kan.salai.sojkeutensa. . E i - k a n s a l a i s e l l a eJ: ole vaikeuksia Suomen m a t k a n järjcsiamisefesä, mutta hän^n tulee maticu.staa. Suomen passilla- iL.s. ei-kän.salam.en .saa pa.s-sinsa .Suomen konsulivira.sto.sta,, liapsen s y n t y m ä t o d i s t u s t a r v i t a an ja te..saatte sen kirjoittamalla . o m an maakuntanne " v i t a l .statLStics" de-: parimenltun, .; Atomipommi: kirkko kehoittaa sitä käyttäniään tiedemiehet kiekävät Kirj L. \V. Carruthers Britannian .4tomic ScientLst» A.ss- /'.'Jäs«D. ,-. L f j fd .Samuel on esittänyt, e t i a ato- Paraf IJsf Japanin taantumuksellisi e= Torenton liberaalisen piiväleh- Knnan a v . u u " .v > den Toronto Daily Starin kirjeen. Kung Pao -ma ^ ^ vaibtaja Charles Beitert Haestis sanoen - T o - a 1 h " ^ ^ * ^ kirjoitti elokuun almsa t ä m ä n ar- edut Japan.Vrpoh^il^J"^^ S i i n a "askoi-öan . . eua vi.s.si.ssa t:- i l.antee.s.sa p'jolu.s-,u.<sf;n ,tarpeelli.suu.sj i voi oikeuttaa niiden kavttoäv j .Snna. kv.sytaan: 'Voj-sirco aionii-a- e^n hylkääminen Oiidfn v a l t am , ^ i vieläkään edes u-skollisena r a u - l a h o l t a , j o i l l a n i i t a O J . , ' . a i k u t t a a m i - haaraka-stavalle k n s t i l h s e l l e moraa-, tfmkääh oikeuden p^ru.stalle raken- ! JjJle arkkipiLspojen komis-sioni ole h a r - rieiun maailman menestyksen e.sLämi. ! ^ ' " " " t tällaista mahdollLsuutta . o n - " S i i n ä vaaditaan... t o i s i l t a •. karasoilta mipommm pitäisi kieltaa, paitsi hy- . sellal-sta sopimusta etteivät rvhdv van puolustukse.ssa j a .silloinkin vain-! atomienergian tutkirnLseen . s o i r . t a r k o i - maailrnan poliLsin käyttämänä. •Joulukuussa 1946 Henry .Wallace v a a t i , etta. Y h d y s v a l t a i n pitaisl luovuttaa varastonsa kansamvaliselle k o - j _missionille s i k s i kunnes s o v i t a a n m a a - 1 l i m a n aseistariisumisesta. • Aku Korhosen puhetilaisuus -seen? On vaikea uskoa etta, .se voi.s;- j n a i n tehdä." . i Mina u.skon. e t ta kirkonmiehet ovat hypnoti.soineet.i.t.sen.sa. . M u t t a . k u u nr nelkaamme tiedemiehiä, järkevämpää joukkoa. •Prol. Moon .sanoo, etta .salaisuu.s a i heuttaa ' kiihtymy.sta ja atomin .sa-laiseria pitäminen on :..polmiirw;n v a l t ti".- •• • • . •. Väärä johtopäätös olympialaisista Canadan heikkous r)ylmjjialaisis,sa on aiheuttanut huomattavan paljon oikeutettua tyyiyniatlomyylta. M u t t a .-Vmateur .Athletic Union of Canadan (AAU) presidentti Geor^^e >Iachum oli aultamat- . lomasti väära.ssa kun han viikon lopulla lausui:: "Syy niiksi olemme jalessa Lontoossa on siina kun liian moni canadalaincn on liian lai.skai)oiinisiellak.seen. . ^ Jo.s olemme epaonr nisluncet niin syy on Canadan. kan.san yleensä . . . " . T'aljon |)arempi olisi..ollut, etta .A.-XU olisi, omaksunut it.se osjin edesvastuusta ja muutenkin.kat.sonut asioita realipolivtti.se.sti.. Miten' voidaan odottaa, etta. ilman yhteiskunnan y11a])itämia urheilukenttiä ja voimistelu.saleja ja ilman minkäänlaista valtion apua voidaan kehittää .sellaista joukkourheilua, junka pohjalta on iiiahdolli.sta loytaä parhaat urheilukyvyt ja kehittää niita? Miia hyötyä oiv syyttää tavallista kan.saa siitä, ettei .se ole kiintynyt urheilukilpailujen seuraamiseen, kuten mr.. .Machiinv teki. kun ei ole kehitelty populaarista urheilutoimintaa cika muokattu maaperää tarvittavia urheilutraditioja varten. Tosiasias.sa on ihmeteltävä sita, .etta populaarista urheiUiT toimintaa järje-statnätta ja ilman valtion apua on voitu kehittää yh- .lään.sellaista urheilijaa, mika voitiin lähettää olympialaisiin. . . On lyhytnakoisyylta ja maamme urheilutoiminnalle vahin<»olli-s- (a -syyttää nyk\isesta valitettava.sta tilantecbta kansaa. Syy on ennenkaikkea siina, ella:vasiuunalai.set hallitiLSelimet eivät ole kiinnittäneet tahan asiaan tarvittavaa huomiota. Toinen .syy on sc; että AAU er ole, .rnilitanttisesti taistellut^ nvaamme nuorison .urheilumahdollisuuksien lisääminen puolesta Kapuskasing. — Tk. 4 p: n a taalla pidetty Aku Korho.sen puhetilaisuus ohnLslui . paikkakuntaan- katsottuna kiitettävän hyvin. . Osastomme pu-: h c e n j o h t a j a A. K o s k i avasi taman t i laisuuden, jonka jälkeen han antoi tov: Korho.selle puhevuoron. -Puhe oli k a i k i n puolin mitä a.sialli.sm ja. h y v in miellyttävällä tavalla ;Ulos annettUT siksi tämä 24 henkinen k u u n t e l i j a - j o u k k o . s e u r a s i k i n .sitä h y vm innokkaasti ja jälestäpain k u u l i n s a n o t t a van, etta puhuja v a r m a s t i k i n toi asiat esille .siinä valos-sa miten ne. t o d e l l i - suude-ssa ovat. J o i t a k i n ky.symyk.siä t e h t i i n myös j o i h i n K o r h o n e n vastasi h y v i n selventavasti. Ikavaa oli vain. että monen tuurityolai.sen täytyi s i vuuttaa taman hyvän tilaisuuden.. Toivotaan, että tästa:puhetilaisuudesta olisi t ä ä l l ä meidänkin paikkakurt-nallamme vastaavaa hyotya, edelleenkin Siinä tarkeas.sa jarjestaytymisky- ,symyk.se.s.sä jota puhuja o i k e i n erikoi--; .sesti koro.sti. Aku K o r h o n e n jatkoi taalta matkaansa Hearstun, jonne Kosken Arvi meni hänen mukanaan. Toivomme Akulle hyVaa onnea sillä p i l k a l l a matkalla, joka hänellä, on ede.ssaan. Kutos kaynnustä j a tervetuloa toi.stenkin. K i i t o s myös niistä hauskoista savolaisista kaskuista, j o l t a .saimme k u u l l a kahvipöydän a n t i mista nauttiessamme. K i i t o s Aino ja J a c k V i r t a s e l l e k u n annoitte, h u o n e e n , ne vapaasti tätä t i l a i s u u t t a v a r t e n ja A i n o viela j ä r j e s t i . t a l o n puolesta n i in k a u n i i n kahvipöydän meille k a i k i l le vapaasti; Kaikesta tästä kauniista myötämielisyyden osoituksestanne sydämelliset kiitok.set. Parhaat kiitokset Lauri Jokiselle kun hän autollansa antoi k y y t i a mennen sekä t u l l en t a l l e kuuntelijajoukolle; > K a p u s k a s i n g i n sairaskomltea sai . k u j e e n . H a i l e y b u r y n parantolasta,.jossa tiedoitettiin. e t t ä täälläpäin hyvin tunnettu: J o h n Vuorela on "kuollut jo vnme huhtikuussa joten k u n n i a hänen muistolleen; .Sairautta llmaan.- tuu vain keskuudessamme. Juuri taasen lahti Torontoon Matti Saukko sairautensa johdosta. Mikko Helle ön ollut myös Jo pitemmän a j a n T o r o n tossa, jonne h a n lahti, lääkärin . t a r - ; kastukselle. . E m i l Mäki oli p a i k a l l i - .sessa sairaalassa kurkkutaudin johdosta. . N y t h a n on j o päässyt pois j a' voi paremmin. Tyyne A h o ön kotona I vuoteenomana, polvi Siinä tilassa, ettei kykene kävelemään, k u i t e n k i n hän ön: JO taipumaan pam. K a l k i l l e sairaille toivomme hyvaa t e r v e h t y m i s t ä ^ R a : p o r l t e n . • nettpmuuden lykkäämiseksi; tuonnem-^ m a k s i . ' •Orikp n i i n , että. pyhät herrasmiehet t o d e l l a k i n haluavat h a i s t e l l a l i h a n käi-yä, t a i k k a eikö se tympäise heitä r i i i n p a l j o n k u i n tiederniehiä? "Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi." A r k k i p i i s p o j e n koihissio-h i l l a . ; o n otsaa j u l i s t a a : .''Tosiasiassa yk.si s u u r v a l t a on olemassa nykyään, Prof. Ollphänt v a l i t t a a .sellaista s a - i joka tahan saakka on osoittautunut laisuuttä j a uskoo, eträ Venäjä y m - j olevan kokonaan haluton y h t e i s t o i - märrettävista .syj.sla p j i a a heitä vää- • m i n n a s t a . s e l l a i s en jarje.styk.sen saarin kohdeltuinai • • ; miseksi. j o k a perustuu; v a p a a l l e yh^- . Prof. J o l i o t - C u r i e menee pitemmälle ! i e i s t o i m i n n a n e ^ — . . U S S R : n - h a l h t s i j a t . ' j a sanoo, e t t ä .salaisuus aiheuttaa kän- j Tama on ilkeämielinen .herjaus, .sainvalista jännitystä. . .. .. ; i ; K u n mr. Gromyko esitti venäläis- K u n m k a a l l i s t e n ilmavoimien, m a r - j t e n , s u u n n i t e l m a n — - j o n k a t e h c J i k i l u - s a l k k a - S i r - A r t h u r H a r r i s k i r j o i t t a a . . - d e s t ä eh puhu tässä yhteydes.sä :— e t t a - s o t a - t u l e e hävittämään .suuriin-.i R e u t e r i n •toimi.'?to i l m o i t t i New Y o r - man asan .sivistyneestä maailmasta. Oliphant .sanoo; etta ei olo puolustuskeinoja atomi.sotaa. va.staan: että .sota on anteeksiantamatonta;. etta se on ihmiskunnan it.semurha. E i n s t e i n i n määritelmä on, etta kan*- sainvalisen kontrollin vaihtoehtona voi vain olla jarjestelm.amme kuole-ma.'' "A\a tapa!'' On - hämmästyttävää, etta lukemattomia kertoja hisconassa-m a a l l i k o t ovat osoittautuneet oikeudenmukaisemmiksi. kMsiillisemmik.si. j a paljon edistyneimmiksi k u i n papi.s-to Lecky on sanonut, etta ei m i k a an muu uskonto ole vuodattanut n i i n p aU jon verta k u i n kristinusko. • . Tama johtuu k i r k o n m i e s t e n j u l k e u - desta, jotka ovat valmiita hylkäämään Uuden. T e s t a m e n t i n . . On hamma.styttavaa kat.sella k i r k koa, realipolituKan edustajaa,. peloit-tama& sa optimistista maailmaa t y hr män alhaisella f i l o s o f i a l l a , joka saa U S A : n Atomienergian komi.ssionille •I ; k i s t a : "Taalla olevat atomieksper- I t i l sanovat, etta- n y k y i n e n . Neuvosto- 1 l i i t o n ehdotus menee p a l j o n pitem- •' malle k u i n a i k a i s e m p i ." I Aikaisemmin mainitsemas.sani H e n - ] rv W a l l a c e n kirjeessä presidentti T r u - m a n i l l e heinäkuun 23 pnä 1946 sanot a a n : "Jossain suhteessa Venajan vastaehdotus menee vieläkin, p i t e m mälle k u i n meidän." Miksi k i r k o n miehet eivat puhu totuutta? : K u n Yorkin a r k k i p i i s p a l l a t r i G a r - b e t t i l l a . o l i ylahuonee.s.sa u s k a l l u s t a s a noa, että Yhdysvallat on luvannut luovuttaa atomisalaisuuden yksinoi-' keuden, n u n minä, Atomic Scientists Ass. jäsenenä o t i n persoonakohtaises-.: tl vapauden m o i t t i a hänen ylhäisyytt ä ä n tällaisesta valheesta. . . M i k a on totuus Y h d y s v a l t a i n toimenpiteistä? . . Ylempänä mainitussa W a l l a c e n k i r jeessä T r u m a n i l l e p a l j a s t e t a a n Ache-s o n i n r a p o r t i n "tappava v a i k u t u s " ja fyysikot hapeamaan. esitetty suunnitelma seuraavasti: I l u k s i a varten ja etta ne. s a m a l l a i l moittavat u r a n i u m i - ja t h o r i u m i r e - surssit k u n samaan a i k a a n U S A p i dättää itselleen oikeuden p i i a a salassa atomienergian t e k n i l l i s e n , salaj.^ s u u d e n s n h e n s a a k k a kunne.? kan.sain-v a l i n e n kontrolli työskentelee meitä tyydyttävästi.". . • H a n sanoi, etta siina ei esitetä " m ä ä r ä t t y ä aikaa m i l l o i n me a n n a m - j m e julki-suu-teen meidän tietomme" ja j vaaditaan, etta " m e i d ä n tulee valmistua saamaan sellainen sopimus joka sitoo meidät ilmaisemaan s a l a i s u u d en j a hävittämään pommit vissma a i k a na tar vissillä toimenpiteillä yhdessä toisten maiden kanssa, eika py.sya v a i n omassa paatoksessamme." K u t e n D . N . P r i t t on o.soittanut, etta U S A : n suunnitelman hyväksyminen koskien turvallisuusneuvoston kontr o l l i n kieltämistä johtaa myös sam a l l a poistamaan silta oikeuden l i - .seassien myöntämiseen ja k i e l t a m i - .seen; se merkitsee sita. etta. kontr o l l i tulee sellaisen e l i m e n k a s a n JÖ.S-s a U S A : l I a on y l i v o i m a j a s i t a t u l l a an käyttämään ' s a a t t a m a a n atomikont-rollioikeudeksi' e i k a m u i l l a ole toivoa .saada sita jaavatyk.si. Voidaanko tällaista tarjousta sanoa miksikään muuksi kuin ilkeämieli-s e k s i? Wallace tunnusti, etta jos U S A : l le o l i s i t e h t y . s e l l a i n e n "tarjou.s,", n i i n: "Minä uskon, etta me olisimme otta-^ neet sen vastaan samalla t a v a l l a k u in venäläLset tuntuvat ottaneen sen vas-. t a a n " E i vain terveytemme,, v a a n koko s i vistyselämä on r i i p p u v a i n e n s i l t a ett ä löydämme vastamyrkkyä j a pysym.- me tiuka.sti totuude.s.sa. Jos kirkko e i : o t a tata tehtäväksi, n i i n muiden täytyy ottaa sen paik a n . . M e löydämme suuren k r i s t i t y n ja. suuren tshekkiläisen opettajan Jan H u s s i n seuraavista sanoista suurta i n nostusta : "Jeesus sanoi ' . . . . E t s i k aa t o t u u t t a , . n i i n tulette v a p a a k s i . " S i k si, rehelliset - k r i s t i t y t , etsikaa totuutta, kuunnelkaa t o t u u t t a , opettakaa tot u u t t a , seuratkaa totuutta j a puolustakaa totuuta." i- ; tikkelin m'.ssä -osiritetaan anktori-^ teettisten lainansten j a perusteltujen todistelujen avulla, että Japanista tehdään tarkoituksellisesti Ja vastoin Kaukoidän kaikkien kansojen toivomuksia Yhdysvaltain rahamiesten alusmaa, mikä jatkaa Japanin vanhaa impj^rialistista oh - jelmaa. . Julkaisemme kokonaan taman mielenkiintoLsen artikkelin: välisissä =uhte:ssa " ^ nittu lehti fsa^n"ooi i : , : " j , p 3 ^ . ^ tulee . uuGf tosiscKka kun -:e.1raai^'"'••* ^ täydellisesti leihin. ;:V;Tärriän vainen-Japyj-. , "^a-- johdosta :w-taantumukseliL',^- o^a^ ^ovm peloittavana Hamme" Kima pel^^^g asn Japanin uuu^llet:i aje^^^ Kesäkuun 23 pn P a r Eastern Sur-vey.. ssa: on m i e l e n k i i n t o i n e n artikkeli m i n k a o n k i r j o i t t a n u t a m e r i k k a l a i n e n , . ekonomisti j a Kaukoidän a s i a i n tut- ^ 1^ aivan Oikfc;n.. k i j a t n J . B. Cohen. A r t i k k e l i n ots i k k o n a o n : " J a p a n : R e f o rm vs. H e - covery". Y K : n o h j e S C A P : ] l e «Liiito-.. v a l t o j e n ylipaally&tolle) oli se. että »a-l o u d e l l m e n jälleenrakennustyö on- j ä t e t t ä v ä J a p a n i n kansalle, ja että sen tyo rajoittuu demllitari.=oimiseen.' M u t t a h a l l i t u s osoittautui kykene., mattomaksi ka-sittelemaan probleeminsa omaa osaa: .siita j o h t u u että nyt on taytannossa täysin v a s i a k k a i -; nen ohjelma k u i n alussa. . T n Cohen sanoo taman ohjelman " a n t a v a n Japanin bisnek.selle sen p a a n aloittaakseen taydellLsen kaup a n : -tekevän Japanista, Kaukoidän työpajan; . ehkai.sevan suurbi.sneksen-j o h d o n . p u h d i s t a m i s e h ; edi.stavan u l - komai.sen pääoman .sijoitu.sta: avaa^ van ,o.sakepor£sit; alentavan korpora-t i o n i e n veroja; - poistavan, suurelta l ^ ^ ' ^ ' ' ' ^ ^ ' ' - ^''."•^^i mukaan . Japa-ä osalta .sotakorvausten-maksun; r a k e n - :^-^iidaan . Kaukqidaii lyoDaja'. ,T,ijjj t a v a n uudelleen J a p a n i n kaupp.alai-vaston . . . " - Tassa näkyy selvästi W a l l S t r e e t in j a A m e r i k a n T e h t a i l i j a i n y h d i s t v k s en k a s i . K u n punaiset, ovat n e u t r a l i s o i - : neet " P o h j a t t o m a n k u i l u n . operation j a toiveet K i i n a n suurista u l k o m a a - m a r k k i n o i s t a - ovat siirtyneet. J a p a ni i n t e t ä än fmanssisiteilla Y h d y s v a l t o i h i n . Ja täten tilanne, m i t a Zaibatzu on luottamuksella odottanut, on tullut SCAP:n'uu<^ohjelä^olriii nut todellista naiuiitvm,.iä k:n Kau^oida i n aissa kun T u Coh.n l . . a . as^^nll^f^ pnr.i!a.venpio-.ti..ta 'Ar,^ hoittamaa Aacan :^opaJaa :seuraavaa:, •filippiiniläiset; ovS ^elvilla Yhd-svaltamrooLtaj:" elvvttamisess,i Mona ilmamat w ^antokann-^n K t a Yhdvsvah- L Japania ja unho.n&a uud^^ hoöw .kinsa; ja; u^kolljson :sGdänaikalse'^ tolaisensa Yleinen Ui^rr^,''. 'Miksi ömeiikka!ais«t tfke.a- ^ .-paljon .-.Japanin invväKo- •> Times; < huhtik;. s: • p: 'mgV. Austraaha^^ta C^nberra^•? -^^ uutistiedon m-s^-a juli=tpiaan traalian \ira:iisi«a nurei-a rn,,^ huolestuneisuutta Yhdv?vai-a'' Y h d N s v a h a i n armeijan aij k e n r a a l i Drapcr ilmoittj \I„T<^ k o l i a ComraoiyAcalfhn -zira v a s t u s t a a \ a i m i s i i kaikkia cra a sia l i i t t o l a i s t e n .suunnitelir'H'- r ^ . t a m i s e k s i - - j o t k a ' . edeiJyttävat Japaä s o t a t e o l l i s u u k s i e n - hajoittamista n n d e n s u u r i e n kauppaliikkeiden' t a m i s t a joi.^a ennen sotaa olivataäi l i s e s t i , -. monopoliasemassa Japaj p a n k k i e n j a , .'taupankavnnin s^hi j a o l i v a t j o h t a v i a , lekiioitä maat lousimperialLsmissa-,; Lonto&n Ecta: Z a i b a t z u on Japani=.sa sama k u m ^Ust vaio. t n E vat 1 lom - - r^- Jänkit voittivat 4x100 m. viestin mutta tekivät virheen vaihtamisessa ; Brittiläiset iulistettiin sen johdosta voittajiksi —.. jänkit voittivat myös 1,600 m. viestin Vakoiluhysteria Yhdysvalloissa ; Ylulysvaltain koinnvunistivastaintm hysteria on nyt saavuttanut, sellai.set miita.suhteet. etta iircsidentti .Trumaninkin on laytyiiyt ise julkisesti tuomita. .Kongressin, epäamerikkalainen komitea ja muut : • tutkijat." ovat etsineet, sellaisella, voimalla ja paatoksella punaisia ••vakoilijoita/', etta iJresidenttiTruman joutui tiiomiisemaan koko homman Han sanoi, elta knnureiMn nykyi>et vakoilukuulus»telut 'eivät hyo(l\ta mitään" vaan tekevät •"korjaamatonta vahinkoa", ia ptta julkaistut to(]istuk>ei multaavat sy\ttomia ihmisiä". Presidentti rrumanilla ei iiet>siikaan ole mitaan sila vastaan vafkkanoilajahtia haijoueiaaii; -säädyllisessä": mittasuhteessa maan kommunisteja, unionisteja ja vieläpä Henry: A\'allacen perustamaa kolmatta puoluettakin vastaan. : M uita Truman sai todeta; kuten historia opettaa fasismin nousukaudelta, etta punakauhun lietsontaa voidaan :ka\'ttää kaikkia heikompia poliittisia tyhmiä vastaan tarpeen tullen. Xiinpa nousukauttaan elävä republikaanipuolue leimasi sekä välillisesti etta \alutoma»ti Trumanin hallituksen punaisten, vakoilijainsuosiaksi, mistä ei ole enaa-kuiri yksi askel siihen, että it.se. presidentti leimataan vaaralliseksi punaiseksi ja muilutetaaii. kuten entinen • presidentti Stohlberg muiluteltiin Suomessa. Oman poliittisen nahkansa pelastamiseksi presidentti Trunian joutui asetta- ,maan poikkiteloin kaikkein ruokottominia punakauhun lietsontaa vastaan. Mutta taanCumusvoimat harjoittavat edelleen hysteeristä puria-kauhun- jieisontaa ja nyt jo on. Yhdysvalloissa, lilanne, kuten eräs vierailija huomautti, mis.^^ä ihmiset katsovat ympärilleen, että näkyykö F B I : n mieh=ä. ennenkuin ryht\-\'ät luottamukselliseen keskusteluun. On myös muistettava: että vakoiluhysteriaa on käytetty'ennenkin.. Ranskan; taantumusvoimat olivat juuri onnistumaisillaan^^^^^^y^^ Viikinkien historiaa tutkitaan : ;;Xew. Y o r k . — H i s t o r i o i t s i j a t yleensä ovat .sita- m i t U a , että islantilaisten saagat, joissa kerrotaan Leif E r i c s o h in j a hänen tovereittensa matkoista V i - nelandissa ja Marklandissa, perustuvat tOiiasioihm j a v i i k i n g i t näinollen uskovat vierailleen A m e r i k a n mantereella kauan ennenkuin Columbus löv-si Amerikan ^ . N y t on -Amencan-Scandlnavian r a haston toimesui. k u t s u t tu Kööpenhaminassa, olevan T a n s k a n känsallisniu-sean kuraattori.prof.-.Johannes B r o n d - stcd tutkimaan löydettyjä -muistoesineitä. Han on yksi j o h t a v i m p l a E u roopan, argeologeja ja uskotaan, - että-h a n voinee r a t k a i s t a monta hämärän peitossa olevaa kohtaa v i i k i n k i e n r e i luista talle mantereelle.-vHän saapuu tänne tassa kuussa. . v : : Lontoo. — Yhdysvaltain joukkue v o i t t i •lauantaina t a a l l a 400 ja 1,600 m e t r i n viestmjuoksukilpailut, mutta l u e t t i i n pois pelistä 400. m. viestistä v i r h e e l l i s en v i e s t i k a p u l a n v a i h t a m i s en t a k i a . Jankit voittivat k i l p a i l u n helposti j a joukkueen j u o k s i j a t o d o t t i v at v o i t t a j a n korokkeen luona naureskellen m i t a l i a a n k u n he saivat, vakavan i s k u n B r i t a n n i a n lipun kohotessa 5 mastoon m e r k i k s i s u l a , että B r i t a n n ia oh julistettu... k i l p a i l u n voittajaksi. Y h d y s v a l t a i n edustajat esittivät. t a pauksen, johdosta protestin j a B r i t a n nia v o i t t i , s i t e n ensimmäisen- kulta-^ m i t a l m s a . M u u t a m a n m i n u u t i n pääst ä v o i t t i v a t j a n k i t s i t t en 1,600 m e t r in viestinjuok.sun. Ajat o l i v a t : : : 4x100 ^m.: B r i t a n n i a n Joukkue i M c - Corquodale, Gregory.;Jones, ja A r c h er.), I t a l i a n joukkue. U n k a r i n joukkue, C a n a d a n joukkue j a H o l l a n n i n joukkue. Aika 41.3. sekuntia. .- deur, U S A : K e i t h Carter^: U S A ; R o bert S o h i , U S A ; J o h n Davies, A u s t r a lia ja T. Cerer, J u g o s l a v i a . A i k a 2.39.3 o n UUSI olympialaisennatys. E n t i s en oh saavuttanut Verdeur alkuerässä ja s i t a edellisen: (2.42.5) j a p a n i l a i n e n T. Hamuro B e r l i n i n kisoissa. • N a i s t e n 400 m. v a p a a u i n t i : A nn C u r t i s , U S A ; K . H : Harup, Tanska; C a t h y Gibson, B r i t a n n i a : F. Caroen. B e l g i a ja Brenda Heiser, U S A . A i ka 5.17.8 o n uusi Olympia laisennatys. En - t i s en o l i saavuttanut K a r e n H a r u p a l kuerissä ja sitä edellisen, 5.26.4. h o l l a n t i l a i n e n : R i t a Mastenbroek B e r l i n in kisoissa. K a i k k i viisi r i k k o i v a t l o p -, p u k i l p a i l u s s a v a n h a n ennätyksen. Asuntoja arvotaan Italiassa Tukholma. — I t a l i a n h a l l i t u s s i m n - nittelee jättiläismäisten asuntoarpa-j a i s t en toimeenpanoa. lähivuosien asuntorakennusohjelman r a h o i t t a m i s t a varten. Suunnitelman t a r k o i t u k sena on etta j o k a i n e n y r i t t ä j ä maksaa tietyn maaran työtekijää kohti v a l t i o n rakennusrahastoon. Jokaisen työläisen on myös j ä t e t t ä v ä osa palkr kaansa nostamatta,- j o l l o n i se automaattisesti siirretään rakennusrahastoon. NaiUa r a h o i l l a rakennetaan seu-. r a a v a n a seitsemän vuoden aikana asuntoja k a i k k i a a n 1.200;000 huonetta. Valmistuneet asunnot arvotaan v u o s i t t a i n työntekijäin kesken. Ne. j o t k a eivat kuluneiden seitsemän vuoden aikana ole .voittaneet asuntoa saavat takaisin nostamatta jaaneet p a l k k a e r ä t Valmistuneiden asuntoj e n arvonta toimitetaan joka vuosi toukokuussa, Suunnitelma j o u t uu p i a k k o i n parlamentin- käsiteltäväksi; j o n k a odotetaan hyväksyvän sen. s u u r b i s n e s - Y h d y s v a l l o i s s a seka tera.s-.- j a k e m i k a a l i p i i r i t Saksa.s.<i;a.. Se rah o i t t i sodan j a hyötyi S C A P : n l i k v i - doimisesta. Uuden p o l i t i i k a n tarkoi^ tuksena on kehittää uusi armelias " e l - . vyty.sohjelma" Japania varten ja s i ten muuttaa a i k a i s e m p i . " r e f o r m i r r a n - k a i s u o h j e l m a n " ajatus. M u u t K a u k o i d a n m a a t eivat ole e r i koisemmin iloissaan ta.sta ohjelman muutoksesta. Jo n i i n a i k a i s i n kuin-v. 1946 Amerikassa k o u l u u t e t t u ; j a p a n i l a i n e n t r i K . K . K a w a i kysyi N i p p on T i m e s - j u l k a i s u s s a : "Pyrkiikö Y h d y s v a l t a i n ohjelma tekemään Japanista rauhanomaisen demokraattisen vai-, t i o n , vai onko tarkoitus käyttää sita keinona Y h d y s v a l t a i n ohjelman toteuttamiseksi Kaukoidässä ?" H a n sanoi, että J a p a n i n kansa on v a l m i s t u kemaan ensin, m a i n i t t u a ohjelmaa, m u t t a "JOS meistä tehdään Y h d y s v a l t a i n intressien e t u j o u k k u e K a u k o i d a s - .sä-, nim-^ s i l l o i n emme ole . n u n k a a n tyytyväisiä". E t t ä Mac A r t h u r i n mielessä on j a p a n i l a i s t e n v o i m i s t u t t a m i nen K i i n a n kommunismia vastaan. Siitä ei ole epäilystäkään. Puhuessaan hän laint»si C h u r c h i l l i n puheesta Sak.san, s u h t e ^ . kun han .sanoi: '•Prd^eemina ei\)le Saksan: a l h a a l la p l t ä m m S t K ^ a a n v sen. y l h a a l l a p i t o . '' K u n m i e h i t y t e t n a l k u a i k a n a • vasem-, misto voitti alaa n n n M a c A r t h u r oli; huolissaan.. K u n vuoden 1947 vaaleissa v a l i t t i i n enemmistö oikeistol a i s i a , n i i r t s i t a t e r v e h d i t t i i n konserva-v tlivisis.sa. • ylpvspn mielipit.ppn muok-kaajalaitoksissa n a " . ' d e m o k r a t i a n voitto-jotka kar.sivat J a p a n i n .sodanedeiiiai ta k a u p a n laajHicmisc^ia ijliasj."; ajatufce.sia. etia se uii.=;itaan. ^Tidj vaUain ala-laitoksena." • Tri.-Cphen, sanooartikkelinsa.lcps sa:- "Yhdysvaltain vntvs heittää pani -yksinomaan Yhdy.svalt£in, dolla- Kau.<oitaan. er voi- vam te tuttaa. vaan vielapa Ivkata tucmna rhaksi -hiiden talöiideliisfen .ja '0> t-istcn suhteiden uu.simiseiv: m: maail.man kanssa mista Japanin aa varaisuus riippuu .,Han sanoo, eri •Japanin jalleenrakennu.s on J"?: vastuulla; eikä vain YhdysvaltainTSJ tuulla. - "Kehittämällä - ^yksipuola Japanin nippu vaisuutta Yhdysvalii: taloudesta m a a i l m a n kasvavan rinnan olosuhteis.sa olisV vakava-rr-he. .Kaikesta : huolimatta tama tie. jolle olemme'menossa .... .-läa uusi ohjelma: sellaisenaan an--2: meille -hyVin;- pian-.Kaukoidän-;! naisten maiden nuriamiel 5\-\CF Että SGAP: n edesoliamiset ovai K-koitukselli. sia.--se ilmenee \Vali S-V Journalin- .seuraavista .sanq,sta tilashällinnosta: .ori -^nopeasti 'M ha.ijöitiiskenttä^ riiiHe: arn^rikkala^ jotka <:uunnitteiev.it r^ht\3 u-"-- mtntaan JapaniE.sa;-: - Svksvlla 1945 keniaai- MacTu ryhtvi uudelleen muokkaamaan Me jin perustuslakia mika oi. sii sötila.sharvainvaltaa.; .Han- pani-a ken vallan k a n s a n kasiin. Sen plku!au'-cc'iia sarCaar Japanin kansa juhmmmt -/a-tahdon korkeimniaksi yaila.-.:! > A I N A H A N S I T A L U Y T AA : — Tosiasia on, etta olen löytänyt t u pakasta lohdutuksen : >-• N i i n . - l o y t a a h a n sltäkaikerilaista. M i n a -.loysm; -kerran matokoukun ;.si-k a a r i s ta S U O M I N E L J A N T E N . X 4x400 m:-: Yhdysvallat : ( H a r n d e h ; B o u r l a n d . - C o c h r a n ja . W h i t e f i e l d )i -Ranskan joukkue. R u o t s i n •joukkue. Suomen, joukkue (T. Suvanto. O A-T a l j a . R. R; Holmberg j a . A : B S t o r s - krubb) Aika 3 10 4 J a m a i k a n joukkue, ; j o t a .pidetiin j a n k k i e n joukkueen- v a a r a l l i s i m p a n a k i l p a i l i j a n a , e.i juossut loppuun koska kolmantena .miehenä; juossut A f t h ur W i n t sai . a k k i a pistoksen j a luhistui-maahan, jonka johdosta j a m a i k a l a i s ten . a n k k u r i m i f i s Herb - M c K e n l e y - ei voinut lopettaa k i l p a i l ua 400; m e t r i n vietissä- voittivat jänkit b r i t t i l ä i s e n , j o u k k u e e n kymmenellä metrillä,. V i r h e e l l i s e n - v a i h d o n - väitetään tapahtuneen ensimmäisellä v a i h topaikalla-. U S A ; n joukkueessa j u o k s i v a t Barne.yE%vell. L o r e n z o Wright, H a r r i s o n D i l l a r d . j a M e l P ä t t o n . ~ ' .; E n kilpailuissa - s a a v u t e t t i i n seuraa- Ma tuloksia Miesten 1,500 m. vapaauinti: Janies McLane. U S A , J o h n M a r s h a l l . Aust r a l i a ; G . - M i t r o , U n k a r i G:-Gsordaäs- U n k a r i j a M Supetic, JugoslaMa A i ka 19 18 5 Miesten 200 m. rintauinti: Joe V e r - PÄIVÄN PAKINA Sanojen asemesta tarvitaan tekoja laessaan raivata tieltään kapteeni -Mfred Dre\fusin Xe\v Yorkin • .Duhtee yhdysvaltalaisia politikoitsijoiia siitä, etleivät-he öle• olleet \hta ka\tannollisia kuin oluat Canadan vakoilujutun jaries-tajat.; Kaiki.^sa fas.isiimaissa leimattiin sodan edellä ilman •muuta kaikki marxilaisen maailmankatsomuksen omaavat henkilöt -vakoilijoiksi" ja 'maanpettureiksi". Kaikki nämä tosiseikat tähdentävät entistä voimakkaammin sitä, että punakauhun lietsontaa on vastustetiaya päättävästi ja kaikkialla, niin työväenliikkeen sisällä 'kuin sen ulkopuolellakin, sillä se on nuis-' tan taantumuksen ase sota- ja nälkäpoliliikkansa hyväksi kaikkia tavallisia- ihmisiä ja maan parhaita etuja vastaan. ' E l o k u u n 3 paivan I n d u s t n a l i s t in numerossa j u l k a i s t u n C a n a d a n T e o l l i - suusunionistisen K a n n a t u s l u t o n k u t s i i vuosikokoukseen Se oh t a v a l l i n en k u t s u eikä sitä vilkaslessa huomaa mitään erikoisen pbikkeavaa. K u t s un lopussa o n k u i t e n k i n kohta,, j o k a k i i n n i t t i huomiotamme. S i i n a sanotaan seuraavaa: ; " K a i k k i e n C . T . K : L i i t o n y h d i s t y s t en o l i s i tämä; otettava huomioon j a valr, m i s t u t t a v a k o n v e n t s i o n i a v a r t e n ; laa-., d i t t a v a alustuksia j a v a h t i a v a edus-; t ä j i a konventsioniin. E l l e i , edustajia voida l ä h e t t ä ä , n u n a l u s t u k s i a k u i t e n k i n tulisi lähetkää. Ellei Port A r t h u -, r i s t a nimitettäisi; edustajaa, n i i n sitten jätettäisi se komitean v a l i t t a vaksi . ." L u k i j a m m e ehkä kysyvät m i t a tuosr-sa' on; e r i k o i s t a ; E i h a n esim. G S J : ii edustajakokoukseen k a i k k i osastot voi lähettää: edustajaa?; Asian e r o o n s i i .^ nä, että • C S J on suuri suomalaisten j o u k k o j a r j e s t o :ja C T K L on m i t a t on ryhmä i h m i s i a . Jos esim. C T K L : n ^ S o o n ; osasto ei lähettäisi edustajia, n i i n m i l l a i n e n konventsionl s i i t ä : t u l i s i ? Olemme seuranneet t a r k k a an I n d u s t r i a l i s tm p a l s t o j a j a olemme t u l - le^thuomaamaan, e t t ä Canadassa t o i m i i yain kaksi C T K L : n . o s a s t o a , y k s i Soossa j a toinen Port A r t h u r i s s a . ; N i mellisesti voi o l l a useampiakin, m u t t a ; nämä kaksi ovat t o i m i v i a . ; Siis kysy? myksessä. on [ p i e n e n ryhmäkunnan kokous, j o k a ulospäin• yrittää; esittää s u u r t a j a : t ä r k e ä ä osaa. - J o s olisi k y symyksessä joku juuri alkava . l i i k e, n i i n ; a s i a olisi v a l l a n toinen. :; N y t k u i t e n k i n on kysymyksessa v a n h a jar-: jesto,, joka kutistumistaan . k u t i s t u u , josta tama . i l m o i t u s antaa -hiukan viitteitä. K o s k a tiedämme, että ;kysymykses-sa... on järjestö, joka on perustettu I W W : n - k a n n a t u s j a r j e s t o k s i . n u n pääi timme silmätä virallisia tietoja tämän järjestön . suuruudesta; The Canada Year B o o k i n mukaan oli I\V W : s s ä V; .1945 jäseniä 1,600. Vuonna 1923 oli sen jäsenmäärä 5.200 j a v 1938:n mennessä oh j ä s e n m ä ä r ä laskenut 4,200:n. Tama; osoittaa, että IWW- kasvaa alaspäin kuin lehmän h a n t a . Meillä ei ole ensinkään epäilystä, etta I W W : n jäsenmäärä olisi suurempi. k u m mitä näissä tiedoissa sanotaan; silla jäsenmäärän tähän C a n a d a n t i l a s t o j a selostavaan k i r j a an a n t a v a t - j ä r j e s t ö n e d u S U j a t - :; J o s kerran emajarjestön t o i m i n ta p a i n u u melkein olemattomiin, n i i n ei o l e i h m e JOS- s i l a kannattavat j ä r j e s töt myoskm -kuihtuvat.. K a i k e s t a h u o l i m a t t a C T K L on oikeastaan se j ä r j e s t ö , j o k a pitaä;yielä yllä I W W : : n t o i . mmtaa,, silla , e i h a n täällä missään teollisuudessa Viimeksimainitulla j ä r j e s t ö l l ä ole m i t a a n sanottavaa p a l k k a - r i i t a i s u u k s i e n r a t k a i s u u n . , Mikä on syynä, että tämä kerran kukoistava järjestö heikkenee heikkenemistään siinä määrtn, että on jo m e l k e i n kuollut?. J o s puhutte kenenkä hyvänsä iww:läisen kanssa, n i i n "he muistelevat k a i h o l l a niitä a i k o j a k un heidän järjestönsä oli voimakas ja kävi taistelua. Nämä ajat, j o l l o i n B i ll Hayvfood o l i rWW:n johdossa, p a l a u tuu heidän mieliinsä- I W W o l i s i l l o in t a i s t e l u j ä r j e s t ö . Sitten k u n se lakkasi s i t ä Olemassa, n n n työläiset pakenivat, s i i tä ja Jälelle Jäi k o u r a l l i n e n ahdas-^ mielislä s y n d i k a l i s t e j a , j o t k a työväenl u o k k a Jätti Jälkeensä . rientaessaan eteenpäin. i I W W : n ja. sen _ k a n n a t u s j a r j e s t on C T K L : h . j o h t a j a t s e l i t t ä v ä t etteivät he, politikoi-. . J o s ; k u i t e n k i n seuraa heidän, ä ä n e n k a n n a t t a j a a n Industriali.s-tia, iniin se on taynna pohtukkaai. j o n k a kärki on k o h d i s t e t tu vasemmis-t o t y o l a i s i a vastaan. E s i m e r k i k s i vurae kesäkuun 17 pna oli s i m a . Suomen- Sosialidemokraatista l a i n a t t u propa-; g a n d a k i r j o i t u a " K u i n k a oikeus toimii p o l i i s i v a l t i o s s a " . ; .Tassa kirjoituksessa; hyökätään uuden demokratian, m a i^ den oikueslaitoksia v a s t a a n m i t a tör-keimmalla- itävällä.; .Sima t u o m i t a an nama maat p o h i s i v a l t i o i k s i v a i k k a tie-; d e l a a n v a l l a n h y v i n , etta ensi ^kerran' saavat työläiset naissa maissa edes a l keellisen oikeusturvan. Samassa lehdessä toimituskirjoi-: tuksessa. " K a u p a l l i s e t suhteet saily.-- neet ystävällisinä",, k i r j o i t e t a a n mm. seuraavasti: " K o m m u n i s t i t j a demok-: r a a t i t ovat; olleet vilkkaassa sanasodassa -keskenään sula ^lähtien, kun a s e e l l i n e n , kuuma sota lopetettiin; Molemmin- p u o l i n , voipi sanoa on a i - . van tasa-arvoisesti koetettu löytää s y i t a j a o R löydettykin, toistensa: par-;, jäämiseen.. Tällaisen sanasodan k o h teeksi joutui myoskm; T s h e k k o s l o v a kia sen jälkeen, kun Venäjän komm u n i s t i t - a l k o i v a t valtaamaan Tshekkoslovakiassa v a l l a n ohjaksia käsiinsä j a a l i s t a m a a n sen m a a n kansaa komT mumstisen d i k t a t u u r i n — valtiokapi-; t a l i s m i n : alaiseksi : . ; ." V a i k k a kirjoituksessa: puhutaan! k a p i t a l i s m i n riistosta, n i i n se ei p a r a n n a ; asiaa, vaan se on "VVall S t r e e t i n i m p e r i a l i s t i en propagandan toistamista. Silläkö t a v a l l a käydään taistelua työ'- v a e n l u o k a n ;;vapauttamiseksi p a l k k a - orjuudesta? ;/:; Saman lehden \iime ':c-=a'i-" paivan numeio^-^a on toinnJ-'-'P tus. jossa kcirotaan Iial^an par.^''-^- tissa sattuneesta n\rkkitappe'us'^^^ ka. Industnalistin mu" aan o'' munistien alkama,, V-:Näih;'voisi-;jätkää P)'^"-"?^^'^^ "IlVvin: bniituistä,:että/vaikka Tf» ^ ja' CTKL n johtomiehet kc-^n^ etteivät he sekparnupolnikl!^^'^^^ tosiasiassa taa'la Canaaa=sa kielisten keskuudessa on (^-'-^^J ta- ja kulttuurialalla CTKL r 's-ja taantumu=miel.£e' järjestän-Niteisia kokouksia ja juh"a ' O - ollut selvästi poliittinen tzuc.^^ ^ ik ei voine kukäaivkieKääZ-^ly^va tulee kvsjm\k<^cen palkk^^f:; . lisuudessa. n i T . si'!om onrv^v^-J• senetja sita-kannattavat t^oa^^ tjneet edsitv.mielis'en ^^'i^'^ t\olaisten kaix-sa samaan TU ^ ^_ ja aktiivisesti jaisielleet n i . Q - - nalla Jos ^hteis'oirnima o---J minta- ja kultruunalaJla olu. 1 tv paremman vhteisvmira.Tv^^-- miseksi en piireihin kyulu^ier laisten keskuudessa ^""^'^'""^ kutettavaa n-utta ku-i-v--'J;^ on ollut kokonaan paima..a_-^^ koitusperat nun se .«astiaa - omituiseen valoon. I W W n ja CTKL n tf^^"^^ vummen johtuu siiia e-ä ^^^^ edistä t.vovaeniuo-:an ' . a o . ' . - mvksia Vaiklia jokainer huisi luokkaristiruaoista J-^ sc^otfaoao kVanpniittaalliissttii^ ia .i,z,,r^i.e3^^^^.*^ Ji taan. nnn se e' rata r>oUi:^^\ miseksi.; Sanojen iäUceeri;?-^^ tekoja. Ja jos nutä n i i n I W W n j a C T K L : n j c U . -. todellisuudessa :eh.ieet s u i s ^ ^ luksen kapitalisteille r e ^^ tysmielistä työvaenliiket^. -^-^ tuu I W W : n verenvanyy= 1-- kuolmkellot soivat su.- suudessa, — Uoti.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 10, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-08-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480810 |
Description
Title | 1948-08-10-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
ftvu 2 Tiistaina, elokuun 10 p. — Tuesday, Aug. 10
l i
i i i i i i ' i
(UBEBTIT) — Independent X^bor
Y^rcTAn A f PfnnlJiK CftnAiliAns 'E S B*
Telephones: Business O f f i c e 4-4384.
Editorial Office 4-4265. BStoager
E; Sukst Edltor W . racliind. Mallln«
address B o x 69, Sudbuiy. Ontazlo.
tabllsbed Nov. 6th 1917. Autborized
fcs second class xnail by the Post
Offire Department, Ottawa. Pub-l
U b e d thrlce rweekly: T u e s d a y B ,
Tliursdays and Saturdays by Vapaiis
Publishing Company L t d . , at 100-102
E l m St. W., Budbury, Ont-, Canada. |
Advertislng ratea upon appUcatlon.
TranslaUon free of chaige, .
TILAUSHINNAT:
Cänadiusfia: 1 vk, 6.00 6 kk. 3.25
3 kk 2 00
yhdysva]loL |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-08-10-02