1950-06-27-11 |
Previous | 11 of 16 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Onnea
Lattlttjtthlalk
toivottaa
jrr. j3 J. Aarnio, omistajat ^
Hyvtit ateriat ja kahvit
aina saatavana i
319 FAY ST.
PORT ARTHUR ONT.
INTERNATIONAL
TRÖKEJA
ia
NASH^AUTOJÄ
KORUAUSTYÖTÄ
I J - l H l l
& SONS m
iRed River ;Road
Port Arthur, Ont.
•• k
North May Street
Fort WiUiam, Ont.
JUHLATERVEHDYS!
PORT ARTHUR FORT WILLIAM
Ruokatavarakauppoja käikiMla!
SIVUMyyMÄLÖITÄ
Winnipeg - Regina T Saskatoon - Edmonton - Calgary
pikkuleipien valmistajat yli 70 vuoden
ajan
PORT
COMPANY LIMITED
Virvokejuomien vamistajat
STANLEY DiRY GINGER ALE
PEPSI-COLA
PLus--4.:-^^v.
ORANÖE THRILL
^ORT ARTHUR ONTARIO
Tästaina, kesäkuun 27 i^.-^^TlneMy^iime^^
TSHEKKOSLOVAKIAN KIRJALLISUUDEN
UUSI SUUNTA
^Kuten aina, CSJ:n Toronton osaston sekakuoro "Finlandia" osallistuu väellä
Ja voimalla Järje^ömme seitsemänteen soitto- Ja laulujuhlaan. Edessä fees- \
J|(ella istumassa kuoron'pitkäaikainen Johtaja Gunnar-Gustafson, Joka ter.
veysjyista ei voi nyt osallistua Juhlaan. Kuoroa Johtaa nyt nuori neitonen,
Helvi Vuori.
KirJ. S. SCHMERAL
Tshekkoslovakian vapauduttua fa-cismista
suurin osa 'l^ekkoslovaklan
kirjailijoista asettui beti aktiivisesti
uuden tasavallan rakennustyön palvelukseen.
Eräät olivat Jo ennen sotaa
olleet Kommunistisen Puolueen Jäse-niäi
kuten Ivan Ölbfach, Marie Mar
jerova. Geza VcelicIcaV Tomas'Syarto-pluk.
Ladislav StoU, Jiri Taufer ym.
Monet johtavat kirjailijat kuten Vitez-filav
Nezyal :Ja MarlfPujmahova tukivat
heitä kaikissa'tärkeimmissä poliittisissa
julkilausumissa ja asettuivat
heidän rinnalleenJaiaän vapauduttua
fasistisista barbaareista. Melkein kaikki
lahjakkaat tsItekkUäiset kirjailijat
asettuivat epäröimättä demokraattisten
voimien rintamaan.
Kesäkuussa 1946 pidettain ensimmäisen
kerran kansan historiassa tshekkiläisten
.kirjailijain kongressi, mihin
osallistui erilaisten {ioliittisten katso-mustapoj<
sn Ja'ki£jallisleh virtausten
edustajia. Tyhjentävän keskustelun
jälkeen kongressi;'lintcil päätöslauselman
missä se selittääj, että se "asettaa
mitä Päättäväisimmin abstrakteista liberaalista
humanbmia vastaaii jiuden
sosialistisen humanismin, joka tafete-;
lee ihmisen j a ir^imillisen yhteiskunnan
vapauttamisni puolesta". K i r j a i lijaliiton
johtoon tulivat etevimmät
edistykselliset kirjailijat ja runoilijat
Mrjessään Frahiishek Halas Ja ^an
brda. kongressijV asetti kirjailijain
keskeiseksi t e h t ä v i t a l tuoda kulttiili-r
i n j a klrjallisuu(ien?lähelle työtäteke.
vliä joukkoja. v; - ,
Tshekkoslovakian v ia p a ututnisella
neuvostoarmeijan ayulla Ja tasavallan
demokratisoitumisella oli tshekkiläisiin
kirjailijoihin tavattoman suuri
vaikutus. Monet heistä tunsivat yhteenkuuluvuutensa:
kansaan. , Tämä
antpi niin airieille kuin runomuodollekin
selvän leimansa, Erikoisen luonteenomainen
oli se muutos, mikä tapahtui
Vltezlav Nezvalin, erään suu-rinunan
tshekkiläisen mpdernlri kirjailijan
luomistyönsä.
Nezval.kuuluu vanhempaan rimolli-
Jäpblveen. Hän oli aikaisemmin surrealismin
johtaja, vaikka h ä n kuuluikin
siihen ryhmään, joka kaikkina
aikoina oli tukenut Kommunistisen
Puolueen poliittisia kannatiottoja.
Subjektiivisen individualismiu runoili
heh uskontunnustus paljastuu Nezval
i n sodanedelllsen ajan monissa t:unö<~
niteissä ja hänen teoksessaan ^'ftmiöu-den
uusia suuntia", Joka ilmestyi v.
•1937. v':• •
Mynchenin tapiausten jälkeenjNez-valln
runouteen tuli uusia aiheita. V.
1939 h ä n kirjoitti, runoelmansa'VSch-waben",
joka kuitenkin ilmestyi,yasta
1945. . Runoelma on kirjoitettu aito
tshekkiläisellä huumorilla.Ja yicsjnker-talsella,
erittäin.kansanomaisella kielellä,
samana vuonna Nezval aloitti
suuren a-unbelmansa "Historiallisia
hahmoja", missä hän kuvaa kansan
kärsimyksiä miehltysvuoslna! iBuno-eima
päättyy Prahan vapautumiseen.
Runoilija ei kuvaa mielikuvituksellisia
henkilöitä, vaan maalaa totuudellisen
kuvan historiallisista tapauksista ja
vapautustaistelun todellisista osanot-
•tajlsta.
Eräs tshekkiläisen runouden suurimpia
leölcsia oh Frantishek Halasin runoelma
"Barrikaadit"! Tämä fasisr
mlnvastaisen vihan täyttämä runoteos,
syntyi miehitysvucsina ja ilmestyi
1915. ;Aivan uudet sävelet kaikuvat
myös.ruhoilijain yiadimir Holanln ja
Frantishek Hrubinin J^^^ jotka
on omistettu neuyostoanneijan : vapauttamalle
Tshekitoslovakialie. Voimakas
ja sisältörikas on Holanin .i*uno
"Kiitos Neuvostoliitolle", missä han
ilmaisee neuvostpjoukiojen sankaruuden
ja sen kiitolllsuudentunteen, mita
.jokainen Tshekkoslovakian kansalainen
tuntee,; Tässä ja ruhossaan ' l ^ -
na-armeijalalset" ef entinen surrealisti
Holan pje vielä täysin vapautunut ai-,
kaisemmista elämän ja runouden käsityksistään,
mutta hänen tyylinsä cn
tullut yksinkertaisemmaicsi ja ymmar-rettävänlmäksi,
harien sisäinen elämänsä
rikkaammaksi. Uuden Tshek- I
kcslovaklan rakennustyön teemaa on
emi kerran Icäyttänyt runonaiheenaan
nuori S. Neuman teoksessaan "Runoelman
kaksivuotissuunnitelmasta", joka
on saanut MajakovsklUa voimakkaita
vaikutteita.
Pyrkimys saavuttaa sosialistisen realismin
metodi kuvastuii myös tshekkiläisten
proosakirjallijaln luomistyössä.
Monet heistä eivät kuitenkaan ole
vielä kuvanneet maan nykyhetken
elämää, toiset taas jotka Ovat yrittäneet
luoda sellaisia teoksia, eiyät ole
kyenneet antamaan yhteiskuntaelämästä
oikeata kuvaa.
Suurimmat^ nykyhetken proosakir-jailijat.,
ovat epäilemättä Ivan Olb-racht
ja Marie Majerova. Vlimemaim-tun
ennen vuotta 1932 kirjoitetuissa
suurimmissa romaaneissa "Pato" ja
"Tasavallan tpri" cn yhteiskunnalliset
ongelmat ratkaistu vielä utopistisesti
Sodan edellisissä romaaneissa "Sumu-vlheUin"
(1936) ja "Vuorityöläisballaa-d
l " (1938) Marie Majerova kuvaa
tshekkiläisten työläisten elämää ja
luokkataistelua kuitenkin täysin realistisesti.
Romaanissa "Sumuvihellin"
kuvaillaan suuren kaivosteolllsuusalu-een
Kladnon elämää alueen synnystä!
ensimmäisen maailmansodan alkami-miseen
saakka. Majerova kertoo Gu-detm
kaivcstj-ölaisperheen neljän eri
sukupolven tarinan vanhimmasta
edustajasta, itse oppineesta ja keksijästä,
jonka keksinnöt kapitalistista
näyttivät hyödyttdmilta, suvun nuorimpaan
edustajaan, luokkatietoiseen
työläiseen saakka, joka jo tietää, keta
vastaan ne aseet on suunnattava, jotka
työläiselle sotavuosina annetaan
kateen.
Romaani "Sumuvihellin" sai v. 1937
valtion palkinnon. Kun Romaanista
oli tehty elokuva v. 1947, MarieVaje-rova
sai arvonimen "Tshekkoslovakian
kansantaiteilija". Yhtä realistinen ja
värikäs on v. 1938 ilmestynyt romaani
"Vuorltyöläisballaadl'',4joka ruoikli U-ravasti
scdanedelllKta tasavaltaa, Joka
tarjosi työläiselle naikaa ja työttömyyttä.
Sodan jälkeen MaHe Majerova
vjeraiU Neuvo-stoliltcssa ja kotiin
'palattuaan kn-jolttl ja esitelmöi Neuvostoliitosta
ympäri maan.
Tonien suun nykyaikainen kirjailija,
joka jo luetaan klassikkoihin, on
Ivan Olbracht. V. 1928 ilmestyneessä
romaanissaan 'Työläisnainen Anna"
Olbracht kuvaa naista, josta tulee
fiieh^nsä todellmen taistelutoveri ja
•|stävai Tama ja vankllareportaashj
"Peili risCikon takana" (1930) kuuluvat
niihin harvoihin realistisiin teoksiin,
jotka kuvaavat 20-luvun yhteiskunnallista
todellisuutta,
*'01brachtin seuraavien teo.sten tapahtumapaikka
on Karpato-Ukraina,
T ä m ä n ' m a a n romantiikka, sen vapautta
rakastavat, iloiset Ihmiset valloittivat
hänet. V. 1933 ilmestyi hänen
proosarunoelmansa "Nikola Shuga'i,
ryovarl." Tata teestä voidaan pitaa
ihanan runokielensä ja kansan sieluun
ja luontoon eläytymisen an.slosta eräänä
Olbrachtin parhaana. Seuraavat
teokset "vuona ja vuosisatoja" .seka
"Laaksoon karkoitetut" on niyos
omistettu talle maalle.
V. 1945 Olbracht osallistuu jälleen
aktiivisesti poliittiseen elamaaii, joka
katkaisee hetkeksi luovan työn. Harien
romaanistaan "Valloittaja", joka
oli ilmestynyt miehjtysvuosian ailiana,
ilmestyy toinen painos. Romaanl-ssa
Olbracht I:u-.aa Cortezla, Jonka politiikka
tuhcsi inkojen kulttuurin, ja
han on esipuhct.s.saan verrannut Cor-lezia
Hitlerin hahmoon. Niiden pet-turelden
hahmos.sa, jotka: u-skoivat
Cortezin valtaan ja tukivat hanta kaikessa,
kirjailija on tahtonut kuvata
Mynchenin poliitikkoja.
"Valloittajan" rinnalle voidaan asettaa,
ManePuJmanovan romaani "Tulella
leikittely" (1948), jö.ssa myös kuvataan
kansanjoukkojen taistelua
miehittäjiä vastaan. Mutta tämän teoksen
jokahien n v i säihkyy optimismia
j a voitonuskoa.; Teos on trilogian toinen
osa. Eiisimmmnen, "Ihmisiä tien-rlstcykses.
sa", Ilmestyi vähän ennen
sotaa ja sai valtion palkinnon. Molemmat
osat kohottavat Pujmanovan
etevimpien tshekkiläisten edLstyksel-
'Lsten kirjailijain joukicon, "Ihmisiä
tienristeyksessä" elävöittää tshekkiläisen
yhteiskunnan eri kerrosten e-dustajia.
Romaani kuvaa työväenluokan
taistelua k&sklpisteenä kommunistisen
asianajaja Gamsan perheen
ja hänen jiolkansa ystävän tarina
ja se on huomattava laitcelllnen
teos tshekkiläisestä yhteiskunnasta
ensimmäisen maailmansodan jälkeen;
Trilogian toinen osa alkaa fasismin
valtaanpääsystä Saksa.ssa, minne asianajaja
Gam.sa Joutuu Dlmitloffin:
puolustusasianajajana Leipzigin oikeudenkäynnissä,
TolmivakfiJ päähenkilöksi
teoksessa tulee nyt koko konsa.
Romaantssa on mahtavia jouyko-nakyniia:
työläisten marssi parlamenttiin,
mar.ssl Hradun Mynchenin
sopimuk-sen Jälkeen, Marie Pujmanovan
on onnistunut kuvata todelllsuu-denmukai.
set Tshekkoslovakian kansan
mielialoja Mynchenin palvina ja saksalaisten
miehittäessä; Prahan, Teos
on viime vuasien huomattavin romaa-nituote
ja soslallstlHen realismin suuri
voitto Tshekko-slovakian klrjallLsuu-des.
sa.
Merkittävimpiin s o d a n.ja Ikeisiin
tuotteisiin kuuluvat myds Jan Drdan
novellikokoelma "Mykkä barrlkaadi"
ja Peter Ilemnitskm kertomuskokoel-ma
"Kronikka". Jan Drda, romaanikirjailija,
novellisti ja draamakirjäili-ja
on nuoren polven lahjakkaimpia'ru-noiliolta.
Hanoii cs^kolstcok-sensa
"Kauppala kämmenellä" Ilmestyi 1940
ja on myöhemmin filmattu. Kansankieli,
huumori ja cluva kuvaastapa on
teoksessa mainio. Seuraavas.sa teok-
.se.s.saan "Elamanellk.silri" (1941; Drda
kuvaa nuoren lahjakkaan kuvanveistäjän
tictu. Kolmas romaani "Peter
Scmllhaann retket" on sekavan uneksijan
tarina mui.stuttacn Don Quijotea.
V. 1947 ilmestyi "Mykkä barrl-kaadl",
joka on omistettu tshekkiläisen
kansan vapautumiselle. Voimakkaasti
ja yk.sinkertaise.stl novellit johdattavat
silmien eteen kokonaisen
.sarjan realistLsesti ja toluudelliscBtl
kuvattuja vastarinnan sankarihahmoja,
jolta erai.sta traagiUl.sista piirteistä
huolimatta leimaa .suuri optiml-smi Ja
Ihmlsu-sko ja luottamus oikean asian
voittoon.
ErikoLsen suuren mensstyksen Tshekkoslovakiassa
ovat .saaneet Julius Put-shikln,
.saksalaisten surmaaman tulisieluisen
vallankumoasmlehen nyt 11-
. (Jatkoa seuraavalla sivulla)
CSJrn F o r t W M l t a m in
osaston sefcaknoro. Jonka
toknisat jäsenet osallistavat
ideläkin Poft Arthurin
Kaiun Ja mniden koorojen
Jäseninä. nyt pidettäTä|ui
Cälm soitto- ^ i l a a l o l a l i -
laaa. Keskellä fedes^ on
Imoron monivuotinen Johtaja
A. Aarnio, Vaikka
Ton nnUliamJo knörö
olekaan enää toimtnnaCTa,
niin sitä voidaan knitenkin
pitää yhtenä «pipiujerina'*,
jonka musikaalisessa bar-rastuksessa
täkäläisten
maanmiestemme-'fccskun-dessa.
ill::.:/;: Il:
Tervehdys!
COCHRANE
HARDWARE
PORT ARTHUR, ONT.
Jtthlaterväkdys!
218 SECORD ST.
PORT ARTHUR. ONT. :
5 4:
Juhlatervehdys! !
JOHN PAUli
TAX!
• ^Port Arihur, Ontariq
l3
- r-
Juhlatei^rehdys(
H. SHLMÄN
& SON :
Rakennusurakoitsijat
*PORT itoHUR, ONT.
TERVEHDYS!
172 S. ALGOMA ST.
PORT ARTHUR, ONT. :
JVHiATEWkfft)YS/
C.O.M. pottupyiirm >
, varusteita ja')tarjäusta^'
HuonekiduJa Ja Bllhifi^rpilta.
, 38 8. COURT BtBEBfB -
PORT ARTHUR, ONTA^p
(Betiraava Odeonlsfs) >
Tervöhdys
juhlavieraillel.
1 1 , i ;
Vr ja U.-SEURÄ
rs KU
PORT ARTHUR. OfH».
KUVAUSTA JA
YLEISTÄ VALOKUVAUSTA
ROYAL STUDIO
Kehitystä Ja kuvien Kaikkia valokuvaus-valiniatUBta
tarpeita.
268 ARTHUR ST. PORT ARTHUR, ONTAPilO
TERVEHDYS!
ROYAL BANK :
OF CANADA ;
PORT ARTHUR FORT Wa*UAly|
4
lkmW
J4~
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 27, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1950-06-27 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus500627 |
Description
| Title | 1950-06-27-11 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text | Onnea Lattlttjtthlalk toivottaa jrr. j3 J. Aarnio, omistajat ^ Hyvtit ateriat ja kahvit aina saatavana i 319 FAY ST. PORT ARTHUR ONT. INTERNATIONAL TRÖKEJA ia NASH^AUTOJÄ KORUAUSTYÖTÄ I J - l H l l & SONS m iRed River ;Road Port Arthur, Ont. •• k North May Street Fort WiUiam, Ont. JUHLATERVEHDYS! PORT ARTHUR FORT WILLIAM Ruokatavarakauppoja käikiMla! SIVUMyyMÄLÖITÄ Winnipeg - Regina T Saskatoon - Edmonton - Calgary pikkuleipien valmistajat yli 70 vuoden ajan PORT COMPANY LIMITED Virvokejuomien vamistajat STANLEY DiRY GINGER ALE PEPSI-COLA PLus--4.:-^^v. ORANÖE THRILL ^ORT ARTHUR ONTARIO Tästaina, kesäkuun 27 i^.-^^TlneMy^iime^^ TSHEKKOSLOVAKIAN KIRJALLISUUDEN UUSI SUUNTA ^Kuten aina, CSJ:n Toronton osaston sekakuoro "Finlandia" osallistuu väellä Ja voimalla Järje^ömme seitsemänteen soitto- Ja laulujuhlaan. Edessä fees- \ J|(ella istumassa kuoron'pitkäaikainen Johtaja Gunnar-Gustafson, Joka ter. veysjyista ei voi nyt osallistua Juhlaan. Kuoroa Johtaa nyt nuori neitonen, Helvi Vuori. KirJ. S. SCHMERAL Tshekkoslovakian vapauduttua fa-cismista suurin osa 'l^ekkoslovaklan kirjailijoista asettui beti aktiivisesti uuden tasavallan rakennustyön palvelukseen. Eräät olivat Jo ennen sotaa olleet Kommunistisen Puolueen Jäse-niäi kuten Ivan Ölbfach, Marie Mar jerova. Geza VcelicIcaV Tomas'Syarto-pluk. Ladislav StoU, Jiri Taufer ym. Monet johtavat kirjailijat kuten Vitez-filav Nezyal :Ja MarlfPujmahova tukivat heitä kaikissa'tärkeimmissä poliittisissa julkilausumissa ja asettuivat heidän rinnalleenJaiaän vapauduttua fasistisista barbaareista. Melkein kaikki lahjakkaat tsItekkUäiset kirjailijat asettuivat epäröimättä demokraattisten voimien rintamaan. Kesäkuussa 1946 pidettain ensimmäisen kerran kansan historiassa tshekkiläisten .kirjailijain kongressi, mihin osallistui erilaisten {ioliittisten katso-mustapoj< sn Ja'ki£jallisleh virtausten edustajia. Tyhjentävän keskustelun jälkeen kongressi;'lintcil päätöslauselman missä se selittääj, että se "asettaa mitä Päättäväisimmin abstrakteista liberaalista humanbmia vastaaii jiuden sosialistisen humanismin, joka tafete-; lee ihmisen j a ir^imillisen yhteiskunnan vapauttamisni puolesta". K i r j a i lijaliiton johtoon tulivat etevimmät edistykselliset kirjailijat ja runoilijat Mrjessään Frahiishek Halas Ja ^an brda. kongressijV asetti kirjailijain keskeiseksi t e h t ä v i t a l tuoda kulttiili-r i n j a klrjallisuu(ien?lähelle työtäteke. vliä joukkoja. v; - , Tshekkoslovakian v ia p a ututnisella neuvostoarmeijan ayulla Ja tasavallan demokratisoitumisella oli tshekkiläisiin kirjailijoihin tavattoman suuri vaikutus. Monet heistä tunsivat yhteenkuuluvuutensa: kansaan. , Tämä antpi niin airieille kuin runomuodollekin selvän leimansa, Erikoisen luonteenomainen oli se muutos, mikä tapahtui Vltezlav Nezvalin, erään suu-rinunan tshekkiläisen mpdernlri kirjailijan luomistyönsä. Nezval.kuuluu vanhempaan rimolli- Jäpblveen. Hän oli aikaisemmin surrealismin johtaja, vaikka h ä n kuuluikin siihen ryhmään, joka kaikkina aikoina oli tukenut Kommunistisen Puolueen poliittisia kannatiottoja. Subjektiivisen individualismiu runoili heh uskontunnustus paljastuu Nezval i n sodanedelllsen ajan monissa t:unö<~ niteissä ja hänen teoksessaan ^'ftmiöu-den uusia suuntia", Joka ilmestyi v. •1937. v':• • Mynchenin tapiausten jälkeenjNez-valln runouteen tuli uusia aiheita. V. 1939 h ä n kirjoitti, runoelmansa'VSch-waben", joka kuitenkin ilmestyi,yasta 1945. . Runoelma on kirjoitettu aito tshekkiläisellä huumorilla.Ja yicsjnker-talsella, erittäin.kansanomaisella kielellä, samana vuonna Nezval aloitti suuren a-unbelmansa "Historiallisia hahmoja", missä hän kuvaa kansan kärsimyksiä miehltysvuoslna! iBuno-eima päättyy Prahan vapautumiseen. Runoilija ei kuvaa mielikuvituksellisia henkilöitä, vaan maalaa totuudellisen kuvan historiallisista tapauksista ja vapautustaistelun todellisista osanot- •tajlsta. Eräs tshekkiläisen runouden suurimpia leölcsia oh Frantishek Halasin runoelma "Barrikaadit"! Tämä fasisr mlnvastaisen vihan täyttämä runoteos, syntyi miehitysvucsina ja ilmestyi 1915. ;Aivan uudet sävelet kaikuvat myös.ruhoilijain yiadimir Holanln ja Frantishek Hrubinin J^^^ jotka on omistettu neuyostoanneijan : vapauttamalle Tshekitoslovakialie. Voimakas ja sisältörikas on Holanin .i*uno "Kiitos Neuvostoliitolle", missä han ilmaisee neuvostpjoukiojen sankaruuden ja sen kiitolllsuudentunteen, mita .jokainen Tshekkoslovakian kansalainen tuntee,; Tässä ja ruhossaan ' l ^ - na-armeijalalset" ef entinen surrealisti Holan pje vielä täysin vapautunut ai-, kaisemmista elämän ja runouden käsityksistään, mutta hänen tyylinsä cn tullut yksinkertaisemmaicsi ja ymmar-rettävänlmäksi, harien sisäinen elämänsä rikkaammaksi. Uuden Tshek- I kcslovaklan rakennustyön teemaa on emi kerran Icäyttänyt runonaiheenaan nuori S. Neuman teoksessaan "Runoelman kaksivuotissuunnitelmasta", joka on saanut MajakovsklUa voimakkaita vaikutteita. Pyrkimys saavuttaa sosialistisen realismin metodi kuvastuii myös tshekkiläisten proosakirjallijaln luomistyössä. Monet heistä eivät kuitenkaan ole vielä kuvanneet maan nykyhetken elämää, toiset taas jotka Ovat yrittäneet luoda sellaisia teoksia, eiyät ole kyenneet antamaan yhteiskuntaelämästä oikeata kuvaa. Suurimmat^ nykyhetken proosakir-jailijat., ovat epäilemättä Ivan Olb-racht ja Marie Majerova. Vlimemaim-tun ennen vuotta 1932 kirjoitetuissa suurimmissa romaaneissa "Pato" ja "Tasavallan tpri" cn yhteiskunnalliset ongelmat ratkaistu vielä utopistisesti Sodan edellisissä romaaneissa "Sumu-vlheUin" (1936) ja "Vuorityöläisballaa-d l " (1938) Marie Majerova kuvaa tshekkiläisten työläisten elämää ja luokkataistelua kuitenkin täysin realistisesti. Romaanissa "Sumuvihellin" kuvaillaan suuren kaivosteolllsuusalu-een Kladnon elämää alueen synnystä! ensimmäisen maailmansodan alkami-miseen saakka. Majerova kertoo Gu-detm kaivcstj-ölaisperheen neljän eri sukupolven tarinan vanhimmasta edustajasta, itse oppineesta ja keksijästä, jonka keksinnöt kapitalistista näyttivät hyödyttdmilta, suvun nuorimpaan edustajaan, luokkatietoiseen työläiseen saakka, joka jo tietää, keta vastaan ne aseet on suunnattava, jotka työläiselle sotavuosina annetaan kateen. Romaani "Sumuvihellin" sai v. 1937 valtion palkinnon. Kun Romaanista oli tehty elokuva v. 1947, MarieVaje-rova sai arvonimen "Tshekkoslovakian kansantaiteilija". Yhtä realistinen ja värikäs on v. 1938 ilmestynyt romaani "Vuorltyöläisballaadl'',4joka ruoikli U-ravasti scdanedelllKta tasavaltaa, Joka tarjosi työläiselle naikaa ja työttömyyttä. Sodan jälkeen MaHe Majerova vjeraiU Neuvo-stoliltcssa ja kotiin 'palattuaan kn-jolttl ja esitelmöi Neuvostoliitosta ympäri maan. Tonien suun nykyaikainen kirjailija, joka jo luetaan klassikkoihin, on Ivan Olbracht. V. 1928 ilmestyneessä romaanissaan 'Työläisnainen Anna" Olbracht kuvaa naista, josta tulee fiieh^nsä todellmen taistelutoveri ja •|stävai Tama ja vankllareportaashj "Peili risCikon takana" (1930) kuuluvat niihin harvoihin realistisiin teoksiin, jotka kuvaavat 20-luvun yhteiskunnallista todellisuutta, *'01brachtin seuraavien teo.sten tapahtumapaikka on Karpato-Ukraina, T ä m ä n ' m a a n romantiikka, sen vapautta rakastavat, iloiset Ihmiset valloittivat hänet. V. 1933 ilmestyi hänen proosarunoelmansa "Nikola Shuga'i, ryovarl." Tata teestä voidaan pitaa ihanan runokielensä ja kansan sieluun ja luontoon eläytymisen an.slosta eräänä Olbrachtin parhaana. Seuraavat teokset "vuona ja vuosisatoja" .seka "Laaksoon karkoitetut" on niyos omistettu talle maalle. V. 1945 Olbracht osallistuu jälleen aktiivisesti poliittiseen elamaaii, joka katkaisee hetkeksi luovan työn. Harien romaanistaan "Valloittaja", joka oli ilmestynyt miehjtysvuosian ailiana, ilmestyy toinen painos. Romaanl-ssa Olbracht I:u-.aa Cortezla, Jonka politiikka tuhcsi inkojen kulttuurin, ja han on esipuhct.s.saan verrannut Cor-lezia Hitlerin hahmoon. Niiden pet-turelden hahmos.sa, jotka: u-skoivat Cortezin valtaan ja tukivat hanta kaikessa, kirjailija on tahtonut kuvata Mynchenin poliitikkoja. "Valloittajan" rinnalle voidaan asettaa, ManePuJmanovan romaani "Tulella leikittely" (1948), jö.ssa myös kuvataan kansanjoukkojen taistelua miehittäjiä vastaan. Mutta tämän teoksen jokahien n v i säihkyy optimismia j a voitonuskoa.; Teos on trilogian toinen osa. Eiisimmmnen, "Ihmisiä tien-rlstcykses. sa", Ilmestyi vähän ennen sotaa ja sai valtion palkinnon. Molemmat osat kohottavat Pujmanovan etevimpien tshekkiläisten edLstyksel- 'Lsten kirjailijain joukicon, "Ihmisiä tienristeyksessä" elävöittää tshekkiläisen yhteiskunnan eri kerrosten e-dustajia. Romaani kuvaa työväenluokan taistelua k&sklpisteenä kommunistisen asianajaja Gamsan perheen ja hänen jiolkansa ystävän tarina ja se on huomattava laitcelllnen teos tshekkiläisestä yhteiskunnasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen; Trilogian toinen osa alkaa fasismin valtaanpääsystä Saksa.ssa, minne asianajaja Gam.sa Joutuu Dlmitloffin: puolustusasianajajana Leipzigin oikeudenkäynnissä, TolmivakfiJ päähenkilöksi teoksessa tulee nyt koko konsa. Romaantssa on mahtavia jouyko-nakyniia: työläisten marssi parlamenttiin, mar.ssl Hradun Mynchenin sopimuk-sen Jälkeen, Marie Pujmanovan on onnistunut kuvata todelllsuu-denmukai. set Tshekkoslovakian kansan mielialoja Mynchenin palvina ja saksalaisten miehittäessä; Prahan, Teos on viime vuasien huomattavin romaa-nituote ja soslallstlHen realismin suuri voitto Tshekko-slovakian klrjallLsuu-des. sa. Merkittävimpiin s o d a n.ja Ikeisiin tuotteisiin kuuluvat myds Jan Drdan novellikokoelma "Mykkä barrlkaadi" ja Peter Ilemnitskm kertomuskokoel-ma "Kronikka". Jan Drda, romaanikirjailija, novellisti ja draamakirjäili-ja on nuoren polven lahjakkaimpia'ru-noiliolta. Hanoii cs^kolstcok-sensa "Kauppala kämmenellä" Ilmestyi 1940 ja on myöhemmin filmattu. Kansankieli, huumori ja cluva kuvaastapa on teoksessa mainio. Seuraavas.sa teok- .se.s.saan "Elamanellk.silri" (1941; Drda kuvaa nuoren lahjakkaan kuvanveistäjän tictu. Kolmas romaani "Peter Scmllhaann retket" on sekavan uneksijan tarina mui.stuttacn Don Quijotea. V. 1947 ilmestyi "Mykkä barrl-kaadl", joka on omistettu tshekkiläisen kansan vapautumiselle. Voimakkaasti ja yk.sinkertaise.stl novellit johdattavat silmien eteen kokonaisen .sarjan realistLsesti ja toluudelliscBtl kuvattuja vastarinnan sankarihahmoja, jolta erai.sta traagiUl.sista piirteistä huolimatta leimaa .suuri optiml-smi Ja Ihmlsu-sko ja luottamus oikean asian voittoon. ErikoLsen suuren mensstyksen Tshekkoslovakiassa ovat .saaneet Julius Put-shikln, .saksalaisten surmaaman tulisieluisen vallankumoasmlehen nyt 11- . (Jatkoa seuraavalla sivulla) CSJrn F o r t W M l t a m in osaston sefcaknoro. Jonka toknisat jäsenet osallistavat ideläkin Poft Arthurin Kaiun Ja mniden koorojen Jäseninä. nyt pidettäTä|ui Cälm soitto- ^ i l a a l o l a l i - laaa. Keskellä fedes^ on Imoron monivuotinen Johtaja A. Aarnio, Vaikka Ton nnUliamJo knörö olekaan enää toimtnnaCTa, niin sitä voidaan knitenkin pitää yhtenä «pipiujerina'*, jonka musikaalisessa bar-rastuksessa täkäläisten maanmiestemme-'fccskun-dessa. ill::.:/;: Il: Tervehdys! COCHRANE HARDWARE PORT ARTHUR, ONT. Jtthlaterväkdys! 218 SECORD ST. PORT ARTHUR. ONT. : 5 4: Juhlatervehdys! ! JOHN PAUli TAX! • ^Port Arihur, Ontariq l3 - r- Juhlatei^rehdys( H. SHLMÄN & SON : Rakennusurakoitsijat *PORT itoHUR, ONT. TERVEHDYS! 172 S. ALGOMA ST. PORT ARTHUR, ONT. : JVHiATEWkfft)YS/ C.O.M. pottupyiirm > , varusteita ja')tarjäusta^' HuonekiduJa Ja Bllhifi^rpilta. , 38 8. COURT BtBEBfB - PORT ARTHUR, ONTA^p (Betiraava Odeonlsfs) > Tervöhdys juhlavieraillel. 1 1 , i ; Vr ja U.-SEURÄ rs KU PORT ARTHUR. OfH». KUVAUSTA JA YLEISTÄ VALOKUVAUSTA ROYAL STUDIO Kehitystä Ja kuvien Kaikkia valokuvaus-valiniatUBta tarpeita. 268 ARTHUR ST. PORT ARTHUR, ONTAPilO TERVEHDYS! ROYAL BANK : OF CANADA ; PORT ARTHUR FORT Wa*UAly| 4 lkmW J4~ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-06-27-11
