Vapaus, April 2, 1949

              TTAI H uss^
PARTA POIS
helposti — varmasti
HuotsalaSseUa
Barbit-terällä
ikt- ruostumattomasta ruotsa-
1'aisfsta patrnttitfräksesta
, taryilse muulakuin viru^
I ja laittaa hyllyUe seu-ivaa
hyvää ajoa varten
NYT
5 k p l . p a k e t t i 2 5 ^
lo pakettia $ 4 . 5 0 postiku-
1 u i n e e n .
VAPAUDEN
LIIKKEESTÄ
IVAPAUPIN
[aivalipptttoimisto
E D W I . V S U K S I
uiins-Atlantic Passenger Confe-frencen
valtuuttama asiamies
edustamme melkein k a l k k i a Joh-vimpia
valtamerilinjoja. Suim-keUessanne
matkaa S u o m e ^ t a i
bihin Euroopan maihin, . v o i t te
bttamuksella kääntyä puoleem-lippu-
y m . matkaa koskevissa
loissa.
l^APAUS STEAMSfflP
TICKET AGENCY
EDWIN gUKSI
Valtuutettu asiamies
O. Box 69 Sudbiiry, Ont.
rjato-Mongolian
ivallan t€?oUi-nousee
kova. — Burjato-Mongolian a u -
isen tasavallan teollisuus osoit-
I voimakasta noususuuntaa. Viime
teollisuuden kokonelstuotanto
|20 prosenttia suurempi k u i n v.
ja 59.7 prosenttia suurempi k u in
0. Tärkeimpien teolli.suusaloJen
en tuotanto oli viime vuoteen
verrattuna: hillituotanto 1445,
ötuotahto 113,1. vetiirituotanto
puutavaran 197,9. akkunalasin
kankaiden 246, kalasäilykkeiden
6, voin 119.3 ja juuston 115,6 p r o -
Itia.
ri teollisuuslaitokset ovat viisivuo-liimnitelman
ensimmäisten kolmen
ken aikana rakentaneet työlälsiään
en yhteensä 55.000 neliömetria
ntilaa. Lisäksi työläiset j a i n s i -
•it ovat valtion luottojen avulla
ntaneet itselleen yU 350 yksityistä
nuloa.
tUSI TIETÄÄ. EIKÄ
|A.N SYYTTÄ
Milwaukeen kunnallisvaalien
hkas Eugene J o n ^ v a a t i äskeisissä
pissa uutta ääntenlaskua) k u n l i an
aanut ainoatakaan ääntä. Hän
bi, että jotain on varmasti vinossa,
I kyllä hänellä pitäisi a i n a k i n yksi
ona. koska hän o l i äänestähyr
' ' « nm
ELOKUVAN IHMEITÄ
Jokainen meisti on vannaan jps-kus
nähnyt ekdmvia, joissa tapalittiu
suorastaan luonnonj&rjestyksen vas­taisia
aslcita, toisin sanoen ihmeitS.
Muistanune ehkä N ew Y o r k i n p U v a i -
piirtäjien y l i h a i p p a i t e v a n jättiläis-apina
" K i n g k o n g i n " t a i k a i k e n m o i ­s
i a yllätyksii matkaansaattavan
ic^mättfimän miäien" t a i hämmästyt­tävästi
silmiemme edessä hahmoa
v a i h t a v a n 'Tri JekyHin j a m r . H y ­d
e n " tailckapa j o n k i n luonnontieteel­l
i s en f i l m i n . Jossa esim. kasvin k e h i ­tys
siemenestfi>, k u k k a a n tapahtuu
luonnottoman lyhyessä ajassa, m u u t a ­massa
silmänräpäyksessä. Elokuva
käyttää mielellään tällaisia t a i k a k e i ­noja.
M u t t a miten ne ovat m a h d o l l i ­sia?
^
J o elokuvan, alkuaikoina huomat­t
i i n , että elokuvakameralla voidaan
saada a i k a a n monenmoisia "ihmeitä'*.
K a m e r a v o i t i i n asettaa kyljelleen t a i
ylösalaisin. J o l l o in s a a t i i n näyttämään,
k u i n ihmiset k u l k i s i v a t seinniä t a i k a ­tossa.
O s a n a u h a a v o i t i i n peittää va­lotuksen
ajaksi Ja myöhemmin kuva*
t a uudelleen, Jolloin sama l^nldlö
saattoi esiintyä luihtena samassa k o h ­tauksessa.
S i j o i t t a m a l l a kaksi kuvaa
päällekkäin s a a t i i n aikaan mitä i h ­meellisimpiä
asioita. Kuolleiden esi­neiden
paneminen l i i k k u m a a n itses­tään
o l i h y v i n yksinkertainen asia:
v a l o t e t t i in v a i n k u v a k e r r a l l a a n j a e s i ­nettä
s i i r r e t t i i n aina välillä h i u k ^.
Tätä periaatetta käytetään myös p i i r ­r
o s f i l m i en , valmistuksessa. Tärkeä
merkitys on myös s e l l a i s i l l a tempuilla
k u i n k u v a n ottamisella tavallista n o ­peammassa
tai hitaammassa tahdissa.
T a v a l l i n e n ktivanottonopeushan on 24
kuvaa sekunnissa. ' M u t t a Jos t a h ­dotaan
saada tarkka Iiäsitys Jonkin
l i i k k e e n yksityiskolidista, esim. u r h e i -
lusuoritulcsesta, otetaan vaikkapa 48
t a i 72 k u v a a sekunnissa. Tällöin IIU
ke valkokankaalla muuttuu l i i h o i t t e -
levah hitaaksi, rauhalliseksi, j a k a t ­soja
ennättää kiitmittää huonviota s en
y k s i t y i s k o h t i i n . Päinvastaista mene­telmää,
tavallista hitaampaa kuvan-ottoa,
käytetään esim. j o t a k i n hidasta
luonnonilmiötä'kuvattaessa. Päivistä
v i i k o i s t a tehdään s i l l o i n muutamia
minuutteja.
Ns. filmitrikeillä, Joista edellä on
esitetty muutamia esimerlckeji, on
elokuvien valmlstultsessa suuri talou-d
e l l i n e n l d n merkitys. Ajatelkaamme
elokuvia, joissa esim. räjäytetään
kymmeniä rautatiesiltoja tai p a l a a k o ­konaisia
kaupjmkeja. Jos s e k a i k ki
o l i s i k u v a t t u suoraan todellisuudesta,
olisivat elokuvanteldjät aikaa sitten
telmeet konkiu-ssin. Tällaiset kohtauk­set
elokuvissa kuvataanldn käyttä­mällä
m a h d o l l i s i m m an suuressa määr
r i n pienoismalleja. Jos esim. o n k u ­vattavana,
kaupungin tuhoutuminen
tulipalossa, rakennetaan kaupungista
pienoismalli, Joka o n t a r k a l l e en u l k o ­n
a i s t a todellisuutta vastaava. Jätti-läistulipalo
ei s i l l o i n synny sen k u m ­memmasta
k u i n tämän m a l l i n pienois-t
a l o j en palamisesta, jonka vaikutu.sta
tehostetaan nopealla kuvanotolla. K u n
väliin sovitetaan luonnollisesti keos­t
a kuvattuja yksityiskohtia — esim.
palava huone t a i kokonainen k u l i s s i -
seinä — o n v a i k u t e l m a erehdyttävän
todenmukainen.
M e r k i t y k s e l l i n e n Ja yleisesti käytet-t
y f i l r r t i t r i k k i o n n y k y i s i n myös taas-taprojektio.
Sillä tarkoitetaan, että
Jonidn elokuvakohtauksen tapahtu­m
i e n tausta filmataan erilcseen ja
siirretään kiivat yhdistämällä koh­tauksen
taustaksi. Tällä tavoin voi­daan
elokuvanäyttelijä s i j o i t t a a esim.
verenhimoisten villieläinten vilinään,
i l m a n että hänellä o n l a i n k a a n todel­lista
vaaraa. Taikstaprojekstin avulla
on k u v a t t u kohtauksia j o s t a k i n aivan
toiselta puolen maailmaa, missä elo­kuvan
näytteUJät* eivät ole koskaan
käyneetkään. Tausta voidaan esim.
heijastaa esiintyjien taaltse himmeäl-le
lasiseinälle Jo a i k a i s e n u n i n otetuis­t
a filmeistä. Tällaiset temput v a a t i ­vat
t i e t e n k in monimutisaisia järjeste­lyjä
j a erityisesti vstalstussuhteiden
t a r k k a a määrittelyt . »
P u h t a a s t i t a i t e e l l i s i in t a r k o i t u k s i in
käytetään f i 1 m i valokuvaustrikkejfi
esim. siten, että samaan poeitUviku-vaan
yhdistetään useampia negatiive­j
a . Näin saadaan m m h a a m u - ja
unikuvia, mutta menetelmää käyte­tään
myös km'an yleisen taiteellisen
tehon lisäämiseksi, e r i k<ditausten y h -
tieensulattamisefcd jne.
H o k u v a o n k i n sikäli erikoinen t a i ­delaji,
että mekaanisilla v&lineilla Ja
menetelmillä on sUna' m i t a tärkein
osmis taiteelliseen kokonaistulcdtsMn.
Elokuvantekijät ovat itse asiassa s i l ­mänkääntäjiä,
j o t k a saavat meidät p i ­tämään
mahdotontakin mahdollisena.
M u t t a mitäpä me siitä. K a i k k i taide,
l i a n on uskottelemista. ' Pääasia o n .
että uskottavuus vaikuttaa m a h d o l l i ­simman
aidolta. — V. H . H . P a l k k a ­työläinen.
Antti Pitkäsen
perhe lahjoitti
arkistplle
Canadan Suomalaisten Arkisto sai
viime maanantaina kolme arvokasta
lähetystä, j o i s u huomattavin oli se
suuri kirJapaketU, jdnkä o l i lähettä­nyt
A n t t i Pitkänen StepStonesta. O n t .
Tämä lähetys käsitti suuren val-koi-m
a n . Canadassa painettuja suomen­kielisiä
k i r j o j a sekä sen lisäksi Joita­k
i n Yhdysvalloissa painettuja. Joista
s a a t i in Canadan suomalaisia koske­vaa
ainehistoa. Canadalaisten k i r j o ­j
en Joukossa o i l m m . Idrja, Jota a r k i s ­tossamme
ei entuudestaan ollut, n i ­mittäin
Työkansan kirjapainassa v.
1912 p a i n e t tu " K a n s a n t a j u i s i a läksyjä
taloustieteessä". Haluaisimme saada
useampia kappaleita, näitä kirjoja,
kaksoiskappaleeksi, vieläpä Suom<'n
työväen arkistoonkin .lähettämistä
varten. Tämä lähetys o l i oikeastaan
koko Pitkäsen perheeltä, sillä A n t in
vaimovainaja K i r s t i p i i k i r j o j en k o k o i -
l l j a Ja ystävä Ja hänen tyttärensä mrs.
T a i m i Davis Torontosta p i i antanut
suostumultsensa kitlnsä k i r j o j en lah­joittamisesta
arkistoomme.
M r . Pitkäsen suhteet arkistoomme
eivät rajoitu ainoastaan kirjojen ja
muiden painotuotteiden lähettämiseen
sillä hän o n jo lähettänyt arkistoomme
useita kymmeniä sivuja käsittävän
^ i n e h i s t o n Ja lisää pn. tulossa. Hän
on siten arkistotyön parhaita avusta­j
i a.
V a n h a ystäyänime ^ohn L . K a r i lä­h
e t t i C a m b i e s t a . ' ^ . C.', myöskin kää­rön.
Jossa oli kokoelma "Vapauden
Viesti"-nimisiä j u l k a i s u j a vv. 1919—
.I»22, k a i k k i parhaassä"kuiinosfia. mitä
olemme tähän mennessä saaneet.
Mrs. L . T a k a l a lähttti yhden " M e t ­sä
työläisen" numeron jota arkistos-samms
ei ole entuudestaan.
Tässä yhteydessä, lienee p a i k a l l a an
m a i n i t a , että otamme mielellämme
vastaan useampiakin kappaleita C a ­nadassa
p a i n e t t u j a suomenkielisiä k i r ­j
o j a j a J u l k a i s u j a . Jos saamme hyviä
kappaleita useampia k u i n kaksi, lä­hetämme
liikenevät kappaleet Suo­meen
työväen arkistolle.,
Kiitämme k a i k k i a l a h j o i t t a j i a lähe­tyksistään.
Canadan SuomalalJst^n Arkisto.
H. Sula, arkistonhoitaja.
SUURTA! KAUNISTA!
|cSJ:n i»ORT ARTHURIN OSASTON NÄYTTÄ­MÖLTÄ,
316 BAY STREET
esitit ään kaunis Unkarilainen laulunäytelmä
PUNAINEN LAUKKU' (4-näytöstä)
HUHTIKUUN 9 PÄIVÄNÄ
alkaen kftUo 8 UlalU
HENKILÖT: ESITTÄJÄT
I Tö.-ö> MihaU, kyläntuomari Ja<* K o s k i
^ ^ f i . hänen Vaimonsa •. - - A l l i Pajtmen
Zs.:iag P a l i . husaari aUupseeri Ted L a ke
^etak Janos, husaari k o r p r a a l i Wnl. L a i n e
Soros, husaari k o r p r a a l i Sam Puklcala
Ratsumestari ' . . . Aarne Tuomi
Hajos Muki, pehtw)ri\'.''.\'.'.''.\' Niilo K e t o la
Pe.inas M u k i , notario . .. Wili Hasplk
Goiga Gyurka BCerttu K o s ki
rj^^-cii Elvi K y y ny
-Mer.tci Lily Sandström
^veles Misi, p o s t i m i e s " F . Hakanen
I . , MarioaliOd
Pani } PalveUjoita LfiS^-
2rä.s Poika AhU Westerl»ck
PoMia Lcmpiälä
Mustalais KataVpövMM • - AÄo Heisholt
[Seppä . . . . V . . . . . . K, H o n k i m aa
Mustalaisia, i g r i i n i n u j ^ ^
Säestäjinä: A . L a a k s o , piano. G . Wik8tran, v i u h i.
Oirilipui: etukäteen 6 0 ^ — Ovella 75t
Ilpoja myytäväni V a ^ u i a i kfajakainnMa Ja yfcsKyMIB beskildiltt
Os<aka» ttp^nae a|i»iKa.
Saapukaa viettämään rattoisa ilta ja nauttimaan hauskasta
'"^ytrimSstä. , '
C S J a i P o r t A r t h u r i n osaston näyttämökomitea-
Krylov juhlia
vietetty
Neuvostoliitossa
Moskova. — Venäläisen k i r j a i l i j an
I. A . K r y l o v i n 180-vuotispäivän yhtey­dessä
on Moskovassa- avattu suuri
näyttely, joka k u v a a - k i r j a i l i j a n elä­mänvaiheita
sekä antaa käsityksen
siitä, missä laajuudessa: hänen teok­s
i a a n on j u l k a i s t u Neuvostoliitossa.
Neuvostovallan a i k a n a K r y l o v i n t a r i ­nat
ovat ilmestjrneet 300 e r i k e r t a a ja
yhteinen painos ylittää 14 miljoonaa
kappaletta. Paitsi venäjän kielellä
K r y l o v i n tarinat ovat ilmestyneet
myös 14 e r i kansallisuuksien kielellä,
mm. u k r a i n a n - , valkovenäjän-, t a l a ­rin-,
k i r g l s i a n - , m a r i n - , k o r j a k i n - ja
tshuvashln kielellä. . '
Muistopäivän yhteydessä miljoonat
neuvostokansalaiset kuuntelivat r a ­diossa
K r y l o v i n tarinoiden esittelyä
j a useissa tehtaissa Ja kou]ui»?ä o l i
päivän kunniaksi järjestetty Iltama.
Turkiseläinten "p3[ynti
tuotti huomattavia
tuloksia
H e l s i n k L — (S-3) - « M a a t a k m s h a l -
lituksesta saamamme^^-tiedon mukaan
k a a d e t t i in viime vuonna sallittuina
riistaeläinten pyydystysaikolna varsin
huomattavia määriä e r i l a i s t a turkLs-riistaa.
B i i s a m i n p j y n t i . j o k a viime keväänä
o l i s a l l i U u a . k a i k k i a l l a maassa tuotti
175,000 kappaleen tuloksen. Pohjois­suomessa
s a l l i t t u oravan j a nää.dän
metsästys tuotti 75,000 o r a v a n j a 1,000
näädän nahltaa. ECärppiä pyydystet­t
i i n 2.078 kappaletta. -
Hedelmäviljelijäksi
V e i r YoriL — R u o t s i n Amerikan
l i n j a n finanssipäällilckö M a r t i n W.
Nynoan. j o k a o n o l l u t l i n j a n palveluk-
I sessa 30 vuotta, o n eronnut linjan
palveluksesta siirtyäl^aeen hedelmävU-jelijäicsi
C a l i f o m i a a n . Hän o n cqiis-
/ k e l l u t l a k i a Ja taloustiedettä Blizme-sotan
yliopisioesa j a o n vtKxIesta 1927
lähtien o l l u t avioliitossa.supmalaissyn-t
y i s en S a n n i SaxUdsen Kf nrffn
Aku Päiviö 70-vuotias
4
Liekin pitkiaikainen toimittaja, tämän mantereen suoma­laisten
keskuudessa jparhaiten tunnettu ja hyVoi antoisa tYÖväen
runoilija Aku PäiTiö layttaä tinaan 70 vuotta. Tämän merkld-päivän,
ja. A k u Päiviön puoli vuosisataa kestäneen kirjaUisen
tYö^ kunniaksi ilmestyi Liekki tiliä viikolla erilft>lsena 36-8ivui-sena
juhlanumerona, missi tervehdysten ja onnittelujen lisäksi
julkaistiin yli 30 Päiviön kirfoittamaa rimoa^ sekä alustavaa
laatua oleva futldelma hänen tuotannostaan jne.
Tämän ihejkldpälvän kunniaksi julkaisemme nyt tällä si­vulla
Eteezipäin-lehden kulttuuriosaston toimlttaian. nimim.
"A. L m " kirloituksen ja Joitakin Aku Päiviön eri aikoina kir­joittamia
runoja. '
R a j a n eteläpnolella Yhdysvalloissa j a Canadassa hyvin tunnettu suoma­l
a i n e n kirJaiC-ja j a yleistä tunnustusta saanut työväen runoilija A k u Päiviö
viettää tänään 70. syntymäpäiväänsä. Viisikj-mmenvuotisen k i r j a i l i j a - Ja
lehtimi«»uransa ailcana on Päiviö ollut monen suomenkielisen lehden toi­m
i t t a j a n a Y l i d y s v a l l o i s s a j a Canadassa. Hän o n k i r j o i t t a n u t toistakymmentä
k i r j a a runoja Ja romaaneja sekä 3 hoko i l l a n laulunäytelmää, kymmeniä
vielä j u l k a i s e m a i t o m i a runoja, j n e . Viianeksikaluneet 10 vuott» o n Päiviö o l ­l
u t ' L i e k i n tof niittä J a n a jä k a i k k i a a n o n päivän sankari ollut noin 20 vuotta
Vapauden kustannusliikkeen palvelultse-ssa.
AKU P Ä I V I Ö - RUNOILIJA
New York. — Sudburyssa, Canadan
Ontarion • maakunnassa, asustaa tä­män
mantereen suurin suömalaln?n
runoilija, mies. Joka el nähtävästi
koskaan ole pitänyt melua itsestään
ja auskin muutkaan lilaksi hänestä.
Runoilijan tehtävä on kallisarvoi­nen.
Hänen on oltava aikansa ta-
.solla Ja nähtävä tulevaisuuteen. Hä.
nen on ymmärrettävä lhmi.<5sielu. sen
tunteet, värähdykset, toivomukset. Hä­nen
on käsitettävä kiehuva elämä, o l ­tava
sen mukana ja oltava sitä ylem­pänä.
Aku Päiviö on näitä kaikkia, mut.
ta hänen oma aikansa ja ne piirit
joihin hän pn lukeutunut, eivät ehkä
kyllilcsikään ole ymmärtäneel. mikä
aarre heillä on keskuudessaan, aarre,
jonka sanat kuuluvat kauan .sen jäl­keen
kun tämä sukupolven, hänen,
luunsa ovat kellastuneet kalmistois-
•sa.
Hänen laulunsa kuuluvat kauneim­piin
mitä .suomalainen työväenrunoits
on tähän asti voinut tuottaa sekä aat.
teellisessä mielessä että psykoloogi-sessa
selväpiirtelsyydfcsään ja kcm-positioittensa
eheydessä.
Otattepa minkä Alm Päiviön runon
luettavaksenne, niin saattfe niistä hel­men,
totuuden elämän matkan var.
relle puettuna todellisen runoilijan .sa-narikkautcen
ja kuvakylläisyyteen.
joka hakee vertaistaan suomalaisessa
runoudessa. Jopa ns. juhlarunoihin-i
sakin on hän kyennyt saamaan vaLj
tavan totuuden julistuksen- Hänen!
Pohjois-Minnesotan
kesäjnUaan 1916
Me pohjolan^kansä, raatajakonsa,
joiV oma on kohtalon-historiansa,
mc hitaasti lämpenemme kuin routa
ja vitkahan sulamme vieraaseen,
oudoksi jää meille etelä» pouta
ja hehku mi antaa se täysilleen.
On pohjolan omaista hanget ja
jäät
ja Umojen vihurit, ankarat säät, -
ne sointuvat meille niin tuttavasft~^
jo lapsuusaikanime päivistä asti;
ne sointuvat työhön ja karsintaan
ja karkean kannikan järsintään
Vaan jospahan nuo ovat omais­tamme,
niin pimeys ei ole kaipailemamme;
vain kevät, sen valtava voima ja
valo
on pohjolan tenhoja ainainen,
ja sielläpä mielemme ponteva palo
lie puolehen valon ja vapauden . ..
Jos olkohon allamme f^ohjotan
routa
tai yllämme etelän paahtava pouta,
niin sama on aate ja sama on syy
min vuoksi jo kätemme yhdistyy;
veljinä vain y'i verisen maan . . .
Eläköön, nouskohon lippumme
vaan!
("Murrasajan laliluja"-kirjast3.
runo lyhennetty»
Lauanlaina, huhtik. 2 p.- Saturäay, April 2
Pois mato, köntys jäinen!
Anna mielesi leimahdella,
pois mato, köntys jäinen!
Anna nuoruuden reimahdeVa,
är olkosi viheliäinen!
Pala nuorena, voimakkaana,
ja nouse taistoon pyhään;
aikaa maata on kyllin maana,
siis elä ja pyri hyvään!
( " A j an L a u l u " ' - k i r j a s t a v. 1010»
tunnelma-, tunnustus-, maalaus, ja
kertoilevat runonsa ovat jykevän (ja
i.sKeväni metsien miehen ja filasoo.
fin kilvoittelua.
Kuinka ihmeellistä on kuulla, ettii
tämä hsngenjättilälnen tekee vielä
joka päivä raslca.sta työtä, .silloin kuin
"kultaa vuolleen" Canadan ja Ame­rikan
.suomalaisen työväestön pitäisi
k.vetä antamaan hänelle — runoili­jan
vapaus päivän huolista.
Mutta Aku Päiviö ei olisi .se mikä
hän on — runoilija — jos hän el ym.
märtäl.sl sitäkin. Hän ei ole laak-?-
reitten vuok.si lähtenyt kanneltaan
•soittamaan, vaan sen taistelun vuok­.
si, jolle hän on elämänsä elänyt, m u l ­ta
sittenkin .soisin hänelle kultatuo.
!in tp.«sä clämä-ssä. eikä vain tulevai-suudes.
sa. Jolloin asetamme hän»t, ku-ic.
n tapa on — .suurten poistuttua —
•mnineen ja ihailun jalustalle kun hä­net
jälleen löydetään . . .
Aku Päiviö täyttää lau'jnt.^lna huh.
tikuun 2 p. 70 vuotia.
Monta ajatusta lentää Sudburj-j-n.
Ontario, Canada, slnn?. jo.s.s3 maa­ilman
.suurin nikk-2limylly jauhaa rik­kauksia
joillekin harvoille, mutta jos­sa
— elää Amerikan .suomalaistf;n .suu­rin
runoilija "Poeta laurea.*us". Aku
Päiviö, hän, joka on jnellul runouden
ti.-nanttlku/cka.sia aikakauter^sa kan­salle
— llmaLsek.sl, '
Klltors laului;;;a, j
laulujen mUm . . . I
A. L.
Tämän päivän runo Taide ja taide
(Säkeitä erääseen tUaisnnteen v. 1938)
Me juhlimme rannoilla nyt tän
-' maan, i
vaikk' oommckin Kalevan juurta, i
tänne vairriamme, kuntomme uhra- ;
, taan, i
joko pientä sc on tahi suurta; i
tää kodiks on tullut ja siksi iää •
lapsipolveUe, meidän kun vaipuu \
pää, I
jos toivomhte niin tahi toisin. \
Me vitkahan yhdymme vieraaseen, \
omat toimme me, laulut ja kielen, \
mutl' toimmeko keralla kanteleen \
myös yhteisen taistelumielen, \
sen mielen, mi ihmeitä aikaan saa, \
töin, aatteihin lii tää ia nostattaa, \
joukkovoimasta linnansa löytäin.
Jos toimme, niin eläköön sellainen. \
nää juhlamme intoa antain ; |
taas lähdemme vierille vierasten ^
kansanrintaman tunnusta kantain:.
sitä tunnusta, jota nyt tarvitaan
yli heimojen, ryhmien, yli tän
maan —• i
se on leipämme, rauhamme ehto! \
(Kiri. hubtik. 1927)
On tuossa ylenfH-tty l<jidit'fn'n,
\vossatam suuruvdd ne siinä
kuvnsiaa,
xckonnon näytliir','Ji kynttilöitä
iu toisillansa tfkre kunnina.
Ja on kuin kaikki iuurrt pa'voltuna
ois,
•Qiin yks' on unhotfflu — työ on
pois.
\''iah ällä;: huoli, — tnidr, taimi
vasta,
jo porraspuiden alla ylöz potmhtaa
j'j Fromet hr uksen tulta.voimakaita
koltottain taidcttansa tarjoaa:
Puh silmiitänne varjot valhe-elämän,
it!'i tosielnn kuvaa vnlkytön. |
' ' 1
Ma urhot nostan unhotukien yöstä,l
työn seppelöit sen, luojan kärsineen,]
suuruuden, joka kuvastaapi työstä, i
päijmäärän sen ja tai%ton tan- 1
lereen, — i
tuon kaiken, jota halveksien
hyljättiin.
Massan kesäjuhlaan
1917
Jo kerran näytti: kukkuapa taitaa
nyt kaikki tehty lyömme kaaokseen
Ei seiso pohja, pettää perustukset
on allamme kuin hiekka juokseva,
ei kestä koetusta vakaumukset,
on vanhat opit kaikki valhetta.
Ei muutu ihminen, ei peto lähde
vaikk' kaikki tiedon virrat juoUais
ja vaikka kaikki avaruuden tähdet,
kuut, auringot se valoksensa sais.
Todistus siihen meitl' on Euroopasta,
se epäily st' ei siedä o'lrnkaan,
niin mitä toivoakaan .4asiasta —
iäisyys mittapuuksi tarvitaan
Ois hetki suuri ollut miljoonilla
ja oiva hetki ollut tosiaan
jo lyödä kättä rauhan kintahilla
ja syöstä sodan säilä ruostumaan .,
Nyt.miten kävi? Sekasorto nieli,
me muiden kanssa sinne hukuttiin,
nyt vihoUisna kaikuu vieras kieli
ja kysytäänkö syytä:miksi niin? ..;
Niin riehuu ajan myrsky sokeana,
niin yhä kaameana ryöpyt lyö,
on aate voimaton, on heikko sana
ja melkein toivotonta yhteistyö . ..
Vaan silloin räjähtää ja salamoissa
itäinen taivaanranta leimuaa
ja kaunis Venäjä nyt nähdään noissa
peljättäin tekopyhää maailmaa.
. Ken öis uskonutkaan: kauhu
" moinen"
käy vapauden lipun edellä
joi' äsken vielä sormin näytti toinen
pimeyden kaiken esimerkkinä
Maailma hämmästyi ja hurraa
raiku,
se nousi sydämistä miijöonain;
mut tuskin sammui riemun ensi
kaiku
kun kuului ääni toinen varottain:
Jo riittää, jättiläinen, mieles
ma'ta,
pysähdy rajoihin jo kohtuuden,
tai vaarällisek muuten käy * sun
valta
rauhalle meidän, ymmärräthän sen.
Ja ne lähefivät sinne viisaitanso
kohtuuden pykäliä lukemaan,
etteivät nuoret intiostuksissansa
liiaksi irtoaisi kahleistansa . . .
Taas nähtiin yhteenliittymisen
mahti
ja veljeys — se eipä kuollutkaan
taas kaikuu hairahtuneillekin tahti,
tuh'aajapojal kotiin palajaa . . .
^"Murrosajan Iauluja"-kirja5ta.
V, 1921 lyhennetty runo»
Quebecin metsämies
voittanut Canadan
pol(asaliai(ii|)ailun
.MontreaL — K a t k a i s t u a o n kymn^-
n ; n tuuman tukin kaksitoista k e r ua
keskimäärin 85 sekunnissa, voitti 23-
\-uoUas Leonard P o u l l n Bonna venture
k a u n t i s t a Quebecista C a n a d i n poka-
.sahamestaruuden tfifillä pidetyssä
mestaruuskilpailussa. Jonlca oli järjes­tänyt
Canadian P u l p a n d Paper A.<t-
.soclattonin metsämaiden osasto. V o i t -
taja oli Quebec North Shor^ Paper
C o : n edustaja Bale Comeausta. K a i k ­k
i a a n kahdeksan yhtiön edusujat
Ontariosta. Quebecteta Ja New B r u n s -
wickista osallistuivat t&hHn kilpai­luun.
Jonka k a r s i n t a k i l p a i l u t pidettiin
kämpillä kuluneen t a l v en aikana. K i l ­pailuun
o.sali:stiInelden yhtiöiden p a l -
veluk.<ic.s.sa väitetään plevan noin 50,
000 metsätyöiaistä.
C a n a d i a n International Paper Co tn
edastaja Saloinon St. C y r Llmoulous-lA
Quebecista voltti kilpailussa toisen
tilan. Hänen saa^ijttamsnsa ke.skl-määräinen
olka o l i 8.7 sekuntia. N e »
Brönsvlck International Pap?r C o :n
edustaja Lsopold C a r r i e r Kedgwlckls-ta
Nova Scotlassa. saavutti myöskin
keskimääräisen ajan k u i n St. C y r.
K a i k k i kahdeksan kUpallijaa oUval
Canadan rnnskalBlsla, joista Abit bl
yhtiön Raymond Deslxjls j a O n t a rk
Paper-yhtlön Ludovic C y r sijoittuivat
neljänneksi Ja vlldennek-sl.
V o i t t a j a l l e flnn?ltlln kok-M kierto­palkintoa
Ja sata dollorlo ktttelstä
rahaa.
K i l p a i l u n järjestäneen yhdistyksen
torkoltuk.sena on pitää naita k i l p a i ­luja
vuosittain tyOlttisten tyfttehm
.selville saantia j a ammattlnldon k o ­hottamista
silmällä pitäen.
Laivaliikenteelle
talvi erittäin
edullinen
H e l s i n k i . — <8-S> — L a l v a l l l k e n -
teelle kohta päättymässä oleva tolvl
on ollut harvinaisen edullinen. A s i a n ­tuntevalta
toholta saaman tiedon
mukapn o n melkoisen suuri varmuus
olemassa, c t t 4 H a m i n a n , k o t k a n , H e l ­singin,
Hangon. T u r u n j a toivottavasti
P o r i n ja Rauman satamat voidaan
pitää liikennöitynä läpi talven. Tä­män
lisäksi voidaan l a i v a t j o h t a a Por­voon
eduntalla olevaan T o l k k i s l l n Ja
L o v i i s an ulkosatamoan V a l k o m i l n , s i ­käli
kuin liikennettä näihin satamiin
Ilmaantuu.
L a i v a l i i k e n t e en kannalta talvi on
edullisempi kuin parilnkyipmcnecn
vuoteen alJtalsemmln. Huomattavoa
ILsäksi on, että merenkulkuhallituksen
kilytö.s.sä on v a in kolme jäänsärkijää.
Metallialan lakko
näyttää vaistämät-tömältä
Suomessa
l i e l s l n k i . — <S.S) — Suomen M e ­tallityöväen
l i i t on osastoissa käynnissä
oleva metalliteollisuuden työehto-sopl-musta
koskeva Jäsenäänestys päättyi
maaliskuun 21 pnä. Tähän mennessä
saapuneiden tarkistamattomien tieto­j
en mukaan o n sopimusehdotuksen
hylkäämisen puolesta annettu noin
12,000 ääntä Ja sen hyväksymisen puo­lesta
n o i n 70Ö ääntä. Joten on Ilmeistä,
että se sopimusehdotus, Jonka työnan­tajapuoli
neuvottelujen päättyessä I l ­moitti
olevan viimeisen tarjouksensa,
tulee suurella äänten cnemmlstöllä
hylätyksi.
M e t a l l i m i e s t e n lakon pitäisi alkaa
huhttkuup alussa.
— Ensimmäinen canadalalnen eng­lanninkielinen
runoilija oli Joseph
Howe.
Saksalainen tiede­mies
on kuollut
Argentiinassa
Buenos Air««. — Friedrich Berjjiu.s,
tunnettu saksalainen, tledemieji ja
Nobel palkinnon saaja, kuoli täällä
maaliskuun 30 pnä 65 vuoden ikäisenä.
Bergius sai Nobel palkinnon v. 1031
korlc-eapainemenetelmän kehittäjänä.
Hän keksi miten kivihiilestä voidaan
valmistaa gasoliinia ja puusta .«sokeria.
Bergiu» saapui tänne noin vuosi Bitten
maorittamaan hallituksen antamaa
urakliaa.
kun turhuutta pa'jon tuotiin
näkyviin.
Pois tahdon valhesuuruudet ma
lyödä,
pois erotella kuonan kullasta,
totuutta jumaloida, älyä ja työtä,
niin ihminen voi niittää onnea.
Vaan terveen elämän ja kauneuden
ma ihanteeni tauluin piirtelen.
S.C.A Urheflulliton
vlrkaiUIoiden osolttMt:
Puheenjohtaja: Ake H u n n a k ko
90 V i c t o r i a Paric Ölvd.
P u h e l i n H.O. 6105
Toronto Ontario
Sihteeri: Paavo Vaurio
89 St. P a t r i c k S t . Toronto, O n t .
RahastoDboiUja: V i l h o Heikkilä
84 Day A vei Toronto, O n t .
P u h e l i n R.E. 43M
K i r j e e n v a i h t o sihteerille. Huo­mioikaa
sihteerin uusi osoite.
T I M M I N ^ , O N I L
8ZMM8. HOOKER 6t PICKSBINOv'
vairautuksia j a kiinteimlstöja. Po* .
tninion Bank Building, TlflSBiiifl« '
Ont. Morketteja. lainoja, boodeja >
ja vakuutuksia. ?• '
BCDM.! HOOIM
W O R K E R S ' C O - ÖP
of South Porcnpine Liaalt«d
41 Crairford Street
SOUTH POKCUPLNE. ONTARIO
• Suosittelee suomalalsine byvik-situnnettua
roukaansa ruokailuai>
koina. Ravintola auki klo 9 illatta.
• Siistejä kalustettuja huoneita
asunnoiksi. Kuluttajain koti. Pls-tAytykJUi
sisälle.
OSCAR BAY
Miesten ja Naisten Räätäli
K a i k e n l a i s t a korjaustyöt*
PuheUn 2-1891
74 London St. E . WiiKbor, Oat.
Barnes Drug Co.
— s KAUPPAA —
Sault Ste. Marie OatoHo
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
Tiiydelllncn varasto läAkkeltft.
Postitilaukset täytetään
huolellisesti.
EIVÄT PIDÄ YÖPUVUISTA
WashInKton. — Ainoastaan puolet
Y h d y s v a l t a i n miehistä pitävät yöpu­k
u j a — m u t t a he k a l k k i pitävät alus­vaatteita.
Nämii tiedot sai mantaloasvtrosto
tehdessään koko maatie käglttävän
tutkimuksen kangasteollisuuden ja
r a u k a k u l t u t u o t t n j l c n avusMimiseksi,
BELL FUNERAL
HOME
H A U T j l A N T O I M l T T A J A T
Hyvtttnalnelnen palvelus
Z740 East l l a s t i n g s Street
P U H E L I N H A . 0015
Vancouver Br. C o l u m b ia
I VAPAASTI KOKEtLUA ]
l VARTEN I
Reumatismin ja Nivel-
Reumatismin pakotul(s1lle
' Jos ette ole koskaan käyttäneet'
R O S S E TABS-lääkcttä kiusallisen
nlvelreumatlsmln, hcrmotulehdukr
sen Ja r e u m a t i s m i n pakotuksiin —
n i i n kokeilkaa sitä jo T A N A AN
meidän kustannuksella? Sitä ovat
käyttäneet Jo t u l l a n n e t Uimiset y l i
25 vuoden ajan Canadassa j a Y b »
dysvalloissa.
V A P A A S T I T A M X N L E H D EN
L U M J O I L L E .
Me lähetämme mielihyvällä teille
täysikokoisen p a k e t i n suoraan Icoti.
osoitteellanne. Käyttäkää 25 U b -
l e t t i a vapaasti. Jos ette ole t y y t y ­väinen
tuloksiin, n i i n pyydämme
lähettämään käyttämättömän osao
paketista melUe takaisin — se ei
maksa teille mitään. Älkää l i h e t -
täkS r a h f a , ainoastaan nimenne j a
osoitteenne:
R O S S E P R O D U C T S C O .
Dept. R-5.2708 F a n r e U Ave.,
C b l o f o 45, III U.8.A.
Lähetetään meidän C a n a d a n k o n t ­t
o r i s t a tuIlivapaastL
NerA.Vesa,B.A.
BarristtT. SolicAor, Notary
SUOMALAINEN
LAKIMIES
• • •
G E . 3392 592 Danforth Ave.
(Near Papc Ave.) Tonmto
MATKAT EUROOPPAAN
X E V A X L U l 1949 KESÄLLÄ
# Nft no <iki ranta palkluosr. Jo» m«ikD.tu lr»»iinä I»l l « ä n l J« b«.
Ma jirjraUatac matktann liiralla lal lralou>iw, rdutlamirM; tnrlVcin kaikkia liejoja.
Kittrafaao aakuatiiuM « D tiUtimitZo palkan «antia - » r t ' » , fahiumatkanne jirfettima*
afffi.^l^o. Ariirfamma naMrROjr. ja rilffiimlniiT Jbarikklmlft^«».
' HaluUauao* IVMUa junkua b^nkili;» <Unaftaa<t, »nntmn.^ TrAU n>i'!ibrria läbeU'
pii tirlnja niiirStiiluiati Ja »yfntn* Mioaknlta maka^-llaja lair»- ja l»«i'.ll|.i.ola.
Tiedot
Täydelliset
T E H K A A P A I K K A T I L A U K S R N N E N Y T
0. K. Johnson & Co. S o i t t a k aa
T a i
K i r j o i t t a k aa
724 Bay Street, T^roato 2, O n t Puhelin WA 1403
VAKUUTUS. JA MATKAILUTOIMISTO
V-,'
Kutsumme uusia asiakkaitamme vierai- |
lemuan laajennetussa kaupassamme
Jossa on taydelUsum varasto villa-, silkki- ja puuvilla- |
kankaita, ikkunaverhoja ja vuorikankaita jaardittaan.
* Postiti'auksia täytetään . ' * Tyytyväisyys taataan
M. ROSE & CO.
277-9 CoUcfe Sf.
(lähetlä Spadinaa)
Toronto, Ont. PoheUn K I 7>71