1949-07-09-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Eamieijil lee •jhon kuulirjj vasviviljelys, •ImkeinohaaaJ '< ALEX ?Pivia „ „ „ tcttäväka. fja. V uUiset OD CLOI : H A N GE BeveileykuJ kello 8 illail IN AD. 672 I pukuja ja | ennushin /esaji Hcitor, No L A I N E N I MIES i92 DanforaJ pe Ave.) Ta la varten! OTSIIN «ew Yorcsäl 1950 Ruotal aan. staihinetifcl olippuja. 1. Solttatal m Kirjoittabil ;Un m m\ ämällä \m\ ) josituksetj igton SJ,| jäi letättf ted I na ""^^ Sah» " » s ja E n ^1 - M 6427. iteri - Vanha äni^j - saada yhtj 8254. Adoif. ^-•'ipuoHla ' - M 7920. Antinpoika . . J V- I90L 1^ <• Ankro _. SUDBURY CUNIC ni> S S P O L A CK tip D \V. S T E W A R T R M. T H C M I S ON I. V.'. D A V I D S O N Lda.t:ärit J a l o n s g tt H ainmaslääkäzl DP^, L. -M. H O B B S ( E l n i S t . E . , pHh-S-SCC Hääkukkavihkoja _ K U K K A K I M P P U J A — P L U E L I N 5-5341 IL\NIIATTÄN F L O R I S T fedar Street SndbBiy, O n t i. FOURNIER Pe.Tistettu 1896 V A K U U T U K S I A Lj fjja ?t. East Sndbnry, O at rubclin kotiin S-fl654 Sjomalalnen asiamies J . s. J O U D O U IN P L H E L I N 7- lautakunta läsfttelemään K A I K I L L E ia T I L A I S U U K S I L LE A R C A D I A N IFLOVVER S H OP ••Mi;>:.kaa tämä nimi k un lialua:'- kaunii;:a l a h j o j a" Flm >t. /VV. Sndbnry ahfllä Vapautta Puh. 3-3941 j.NOPE.A. K O T I I N A J O P A L V E L U S \Pat's Barber Shop 98 Elm St. W. Sudbury Vapauden vieressä F I N N I S H BAKEHY V E I K K O KETOilA Puhelin 6-6fi49 S2 Antucrp St. Sudbury ^•ebee. — I t e a k u n n a n hallitos on hyväksynyt pjynaöa. että sovintotuo. miolautatamte asetettaisiin käsittele, mään Thetlord a n n e n 2JM0 asbesti-työläisen j a kolmen asbestiyhUön v i . lisiä riitakysymystä. Maakuntahalliutksen t y ö d e p a r t . mentti i l m o i t t i määränneensä depart. mentin sovltteluviranomaiset ilmoit. tumaan yhtiölle, että ne nimittävät k u k i n edustajansa sovintotuomlolau-. takuntaa varten tai sitten yhteisen edustajan. T h e t f o r d Minen työläiset olivat n U . den 5,000 työläisen joukossa, jotka ryhtyivät lakkoon viime helmikuun 13 prnä, vaatien tuntipalkan korotta, mistä 15 sentillä. He päättivät p a l a. t a töihin kesäkuun 23 p:nä entisellä p a l k a l l a j a sillä ehdolla, että p a l k a n korotuksesta ruvetaan neuvottelemaan. Sen jälkeen käydyt välittömät neuvottelut kuitenkin epäonnistuivat j a sen vuoksi o n pyydetty so-vintotuomiolautakuntaa. U n i o esittää lautakunnalle ne samat vaatimukset. Joiden puolesta ryhdytt i i n lakkoon. Palkankorotuksen llsäk. si vaaditaan union turvallisuutta ja erikoista turvarahastoa työläisiä varten .sekä multa etuja. nsd ymmärtää chemmän kuin uskotaan SHomen Tyeväea MosUkltflcflideBsi tm mMenkliiitoiBeii mrtatkeU MdesU ramkalahcsU «alettikoBMdiasU '^ariuHten tanssiaiset". Joka on esitetty TaBperccB TyivSea Teattorisu. MtBstikkileliU on luuuUtelhit baletin tsas-sMliasjM ia yMä sftveKSA». Jgikaiitrtnme haasUttdmi kokonaan. Protestoi "rautaesiripun" esitystä Haag:. — Neuvostoliiton H o l l a n n i n - lähettiläs Vassily Valkov on protestoinut sen Johdosta, kun Hollannissa esitetään Hollywoodi£sa valmistettua •'Rauta€sirippu"-nimistä elokuvaa. Joka on Neuvostoliittoa vastaan kohdistuva propagandafilmi. M a i n i t u n filmin esittäminen on kohdannut ankaraa vastustusta H o l lannissa j a mielenosoituksia on järjestetty sitä vastaan. Tampereen Työväen Teatteri edtu' ensi-Utana huhtikttussa nykyranska-lalsen U r J a l U j a n Jean A n o u l l h i n k i r - Jolttaman balettikomedian " V a K a i t - ten tanssiaiset" (Le h a i des vtdeurs), J<*a saavutti loistavan menestyksen keräten loppukesään Jokaiseen e s i - tykseen täyden katsomon. AnouQh on älykäs Ja pirteä taivanija, Jonka l e i k i n l a s ku on näppärää. £»tyk0en ohjasi Eino Sahqelainen, tanssit Ja tanssillisen l i i k u n n a n o l i Järjestänyt Ester Naparetok. musiikin säveltänyt George de Godänsky Ja R a k e l L e v i n. M i i s i i k i n Johti H e l v i Mäkinen. Hieman mainitaksemme näyttelijöistäkin: Oiva L u h t a l a , S a k a r i J u r k ka Ja Hannes Häyrinen o l i v a t v a r k a i den osissa, lordi Edgardina K a a r lo Kytö, lady Hurfina R a u n i Luoma, edellisten sisaren- Ja veljentyttärinä L i i s a Nevalainen ja I n n a Seikkula, liikemiehinä Leo R i u t t u Ja Keijo Lindroos. l i i a n hienoa kansalle, että kansa el ymmärtäisi sUtä mitään. K u i t e n k in k a i k k i tämä osoitUutul täysin vää-räJtsL Tampereen Työväen T e a t t e r in yleisö o n n a a r a n n u t i l l a n toisf?nsa Jälkeen komedialle Ja n a u t t i n u t siitä J o k a suhteessa. K a n s a ymmärtää enemmän k u i n uskotaan. Kansaa ei pidä pitää tyhmempänä k u i n mitä itse o n . Tämä on usein i n t e l l e k t u e l l i en omahyväisyyttä. J a tosiaan, kun i s t u u katsomassa katsomassa "Varicaitten" kolttosia, ei voi o l l a tuntematta mielihyvää h u o l i - t e U u sU esityksestä Ja k a i k e n — n U n tanssien k u i n näyttelijäsuoritustenkin — yhteenkuuluvaisuutta Ja välttämättömyyttä toistensa r i n n a l l a . J o u r t tässä o n k i n tämän näytelmän tenho. T A N S S I T A I T E I L I J A N J i | SÄVELTÄJÄN T H T E I S T TO H A R V I N A I S T A Saadaksemme hieman valaistusta _ ^ . . „ "Varkaitten tonsslaisten" musiikkiin. Puuttmnatta tarkemmin Itse n ä y - j ^ ^ y ^ „ ^ balettikomedlan —VAPAUS on ptkktdehti, mutta ie on ktätenkin johtava suontenkie- Hnptt lehti Canadassa. Tilatkaa VAPAUS itseUenne, silloin saatte xen säännöllisesti. ntos i:wt lausumme toverilliset kiitokset k a l k i l l e tovereille ja ystä-v: li" kun -aaviiitte n i i n suurella j o u k o l l a yllälJtäen u u s i i n kotiimme. Kinos tilaisuuden järjestäjille ja emännille, jotka vaivojaan jaiis amatta laitoitte kahvipöydän kauniine kukkineen. Knio.s kauniista arvokkaista lahjoista j a r a h a l a h j a s t a myöskin n i i l " joika ottivat osaa vaan eivät voineet saapua. Kitt'j;^ on nyt h a l p a sana jota tunnemme sydämissämme teitä k..!kki;. kohtaan. Päivä tulee säilymään kauniina muistossamme '.•.;'.u kaikkia kohtaan. • . .. M a r g e t Harju. Eino ja Helvi Salin. telmään siirrymmekin tarkastelemaan sen tanssillista puolta. Johon saamme tutustua tanssien järjestäjän rouva Ester Naparstokin avulla. M T A N N ^ V U O S I T T A IN — Teen noin 60 tanssia vuosittain, kertoo Ester Naparsttdc a l a k s i . K o s kaan ei o le ollut s u u r i n toiveeni saada itse tanssia, vaan toiveeni on, että toiset tanssivat puolestani Ja toteuttavat sitä mitä suunnittelen. Eihän itseään voi nähdä! PersoonaUinen t e k n i i k k a ei ole tärkebitä. K u n on saanut tarpeelliset tiedot, on itse huolehdittava lopusta ja tuotava esiin persoonallisuutensa. M u t t a siirtyäksemme Itse näytel- Toivotamme parhainta onnea ja menestystä FRIDA RAHKOLLE JA EINO MANNIULLE heidän yhteiselämänsä alkamisen johdosta ja samalla onnittelemme Fridaa syntymäpäivänänsä )l Hanna ja M a t t i Poutanen Helmi j a Reino Terävä r i ! j a V i l h o V i h u ri -•'-bcrt. Impi j a A a ro _ Poutanen Tomi j a Bruce Mathevir-nian j a lapset Jsck Ruth Eero j a lapset ;ota. Elina j a V i l ho _ Pönkkä "•'^rii j a L a u r i Fogel ii j a Jack Prediger P " - t i . Anni j a Toivo Penttilä H. Kauhanen H i l j a j a Eino K a t i la H i l j a Rajamäki Helmi j a E m i l M . Penttilä J . S A A R E LA Gary, Helmi j a A a ro K i v i n en L . Niininen N. Kairesoja A l f Long Martha j a Walter H i l d a Kauppila K I I T O S itedr T J umme sydämeUiset kiitoksemme teille kaikiDe. sukulaiset • t;-tavat, siitä tosiyllätyksesta Jtmka Järjestitte mddän yhteis- • ^T,ar. alkamisen johdosta, hetnäk. 1 p. Joka oU s a m a l l a F r i d an .'-'yniäpäivä. K::tcs niistä k a l l i s a r v o i s i s t a l a h j o i s t a Ja herkullisesta k a h v i t a r - - - t a . Kiitämme k a i k k i a Jotka ottivat oaaa vaan eivät voineet K i i t o l l i s u u d e l l a teitä k a i k k i a muistaen. FRIDA ja EINO MANNILA Hfeinäk. 1 p . 1949. Rheauli, Qnt. mään, se a l k a a tanssilla, jonka m u s i i k i n on säveltänyt R a k e l L e v i n . P y y simme Ester Naparstokia kertomaan hieman tästä tanssista. — O l i k o tässä ensimmäisessä tanssissa aiheita Jo tulevista? — T a n s s i l l i s i a a i h e i t a e i siinä ollut näytelmän muista tansseista. Se e i siis ole verrattavissa j o n k i n oopper a n alkusoittoon siinä mielessä, mutta j o ensimmäisessä tanssissa haluan yleisön pääsevän näsrtelmän atmosfääriin, jonka saavuttamiseksi tämän tanssin sytmyttämä tunnelma on ratkaiseva. Tanssin Jälkeen saäptnrat l i i k e m i e het esittäen roolinsa hauskasti l i i k e h tien j a puhuen. He riemastuttavat yleisöä p i t k i n iltaa. T o i n e n tanssi kuvaa varkaitten tanssiaisiin lähtöä. — M u s i i k k i n a siinä on Weberin " T a n s s i i n k u t s u " . Olen yrittänyt saada tähän tanssiin karnevaalitunnelmaa. Tatistalla o n vuorotellen p u n a i s i i n Ja v a l k o i s i i n puettu dominojen ryhmä, s i v u l l a Mefisto punaiseen p u keutuneena, vielä kirkkaanpunainen nukke jne. K u k a a n el tunne toistaan, pientä - k i u s a a toinen toiselleen, eroavat Ja Jälleen tapaavat toisensa. Tanssiniloa, vapaata liikehtimistä — K<dmatmeesa tanssissa taas on y ö - kerhoturmelmaa, yökerhon omistajatar, baarityttöjä, kukkaistyttö jne. Istutaan j a povataan korteilla. Vähitellen tanssijat lähtevät liikkeelle, he odottavat vieraita, kukkaistyttö saapuu, myy k u k k i a Ja tanssii. Sitten saapuu kavaljeeri. Joka flirttailee t y t töjen kanssa. Musiikkina on alussa Pasianssivalssiksi ristimämme valssi, sitten tango j a hotti, Jotka Rakel L e v i n on säveltänyt. J a viimeiseksi näemme riehakkaan tanssin apashi-luolassa. Tanssijoiden silhuetit k u vastuvat taustaan tehden omalaatuisen vailcutuksen. Tässä tanssissa on Godzinskyn musiikki, boogie-woogie. TUssä tanssissa säestyksenä olisi pitänyt olla Jazzorlcesteri t a i v a i k k a p a 2 flyygeliä. Ulkomailla käjrtetään h y v i n yleisesti tanssiesityksessä kahta flyygeliä. T E A T T E R I J A T A N S S I — Yhteistyö näytteUjöiden kanssa oh hauskaa. Jatkaa Ester Naparstok. He sopeutuivat hyvin yleisen juoneen, v a i k k a heistä o l i k i n outoa y h teistyö tanssijoiden kanssa tällä t a v a l l a . Myös heidän liikehUmlsensä Ja t a n s s i n a olin sommitellut. Tämäntapaista yhteistyötä olisi Jatkettava edelleenkin. Ja uusia s u u n n i t e l m i a onkin tekeillä, matta niistä en vielä n y t h a l u a sanoa mitään. L u u l i s i n tämäntapaisen liikehtimisen ole'- van hsrvin inq>iroivaa näyttelijöille, a i n a l d n se on heille jonkinlaiseesi l ä h t ö kohdaksi. Luonnollisestihan näyttäijän Jokaisen l i i k k e e n tulisi s o pia hjrrln nooliin. oli hän tanssija tai e i . Vielä mielestäni t u l i s i perustaa Jonkinlainen laitos, Jossa h a r r a s telijat voisivat käydä harjoittelemassa liikehtimistä Jnmi teatteria silmälläpitäen, j a Josta saataisiin teat> i e r e i h i n tanssijoita, näyttelijöitä, l a u l a j i a Jne. K u a t i m f t olisi vielä toisen säveltäjän, p i a n o t a i t e i l i j a R a kel L e v i n i n puoleen. Saimme k u u l l a, että tämäntapainen yhteistoiminta säveltäjän Ja t a n s s i t a i t e i l i j a n välillä, josta Jo ennenkin olemme lukeneet tässä lehdessä, o n h y v i n harvinaista, v a r s i n k i n Kööpenhaminan viimekesäisissä tanssitaiteilijain k i l p a i l u i s sa monet tanssiteiteilijat väittivät n i i n. Samoin kuulemma venäläiset voimistelijat tiedusteUvat, riittääkö tämäntapaiselle säveltäjälle työtä maassamme, k u n hän- oli improvisoinut heille Jotakin. Rouva Levin myönsi vielä toistaiseksi työtä riittäväni — Viisivuotiaarxa s o i t in jo kaiken, minkä o l i n kerran kuullut säcstyksi-neen lcalkklneen~ a i n a k i n jotenkuten, kertoo pianotaiteilija Levin aluksi. Ensimmäinen opettajani oli äiti, s e n - Jälkeen S. Napravnik. kuuluisan N a - p r a v n i k i n poika, tämä kuuluisa N a - p r a v n i k h a n johti Tshaikovskin teoksia, j a vasta hänen johdollaan ne s a a vuttivat menestyksen, kun sitävastoin Tshaikovskin itsensä johdolla esitettyinä ne eivät kiinnostaneet siinä määrin. Viipurissa opiskelin vielä V . Kuosman johdolla j a V i i p u r i n M u siikkiopistossa S. K u l a n g o n oppilaana. M u l t a opettajina ovat olleet kotimaassa Kerttu Bernhard ja Elli Rängman-Björlln, prof. Robert Tölch-mUIler Leipzigissä j a Sandra Drouc-ker Berllnissä, v i i m e k s i m a i n i t t u A n ton Rubinsteinln oppilas. Enslkon-s e r t t i n i oli 1947. M u t t a palatkaamme "Varkaitten tanssiaisten" m u s i i k k i i n. — E n t i e n n y t tästäkään tanssLsta mitään etukäteen, tiesin vain, että kylpyläorkesteri soittaa koko ajan. samaa sävellystä koko a j a n huolimatta siitä, m i t ä näyttämöllä tehdään. Teimme rouva Naparstokin .kan.s.sa kaiken voisi sanoa t a h t i t a h d i l t a . Tans s i s u u n n i t t e l l j a sanoo oman ajatuk.sc.n-sa, tai sanoo hän, että soittakaa Jotak i n , soitan pari t a h t i a j a tanssiryhmä a l k a a tanssia j a tanssinsuunnlttclija neirvoo edelleen. Kuuleinme, että en.3immäincn tanssi, VeijaritanssI, on galoppi, varkaiden tullessa näyttämölle valssin tahdissa. Vanhoja USA:8sa |mi-nettuja saomahiiäa kaleiitereita hahftaaa Canadan Suomalaisten Aridstepn halutaan vanhoja Yhdysvalloissa l a l - nettuja suomenkielisiä kalentereja, tnikäli niissä o n C a n a d a n suomalaista koske\-aa ainehistoa. Esim. S U r t o k a n . san kalenterissa 1918 00 I S s i v u n p i tuinen kirjoitus "Muutamia piirteitä Canadan suopialaisten elimfistä". Jonka h a l u a i s i m n ^ saada arkistoomme. Samassa J u l ^ n t e r t s s a on vielä loinenkin Canadan suomalaisia koskeva kirjoitus. Jota ei ole myöskä&n arkistossamme. Toinen kalenteri Jonka haluaisimme saada, o n K i r k o l l i n e n kalenteri 1931 koska siinä on a r t i k k e h "Suoijtii Synodin koUlähetyst^östä Canadassa." Vanhoissa Raittltiskalenterpiss* on myöskin l u k u l s l a lyhemplä maininto. Ja Canadan suoipalalslsta Ja ovat s i i tä syystä tervetulleet aricistoomme. Alkää siis heittäkö hukkaan mitään vanhoja kalentereja ennenkuin olett' varma, että sitä e l t a r v i t a arkistossamme. Ellette ole varma asiasta lähettäkää kalenteri meille osoitteella- Pinnish-Canadian Archives. Box 354 Sudbury, O n t. Canadan Suomalaisten Arkisto, H . Sula, arkistonhoitaja. non KM&amKN am.vin'1 A KK:n jäsenosuus-kaupoissa Suomessa on 459,300 jäseniä Helsinki. — Kulutusosuuskuntien KeskuslUton <KK) j a Osuustukkukau-pan (OTK) vuosikokousten johdosta ilmoitetaan, että K K : n Jäsenosuusllik-keiden yhteinen Jäsenmäärä o l i viime vuoden lopussa 459300. Osuusliikkeiden liikevaihto oli lopullisen tilaston mukaan 28,2 m i l j a r d i a markkaa, jcssa on lisäystä edelliseen vuoteen v e r r a ten 55.4 prosenttia. Myynti k u t a k in jäsentä kohti oli keskimäärin 61.401 markkaa, nousua noin 21,000 markkaa. K u n vastaava luku v. 1938 o l i 6,853 markkaa j a k u n tukkuhlntaindeksi o l i viime vuoden lopussa £77, voidaan k a t soa, että Jäsenmäärän voimakkaasta lisäyksestä j a tavaran puutteesta huolimatta edistysmieliset osuusliikkeet ovat voineet jäsenistönsä palveluksessa säilyttää lähes saman suhteen kuin kymmenen vuotta sitten. Viime vuonna tavaratilanteessa t a pahtuneen käänteen ansiosta osutts-l i i k k e l d en yhteinen omalsutistase muutti suuresti muotoaan. Taseen loppusumma o l i 7,3 m i l j a r d i a markkaa suurempi k u i n edellisen vuoden päättyessä. Ylivoimaisesti suurimman osan tästä noususta on aiheuttanut tava-ravarastojcn lisäys, Joka o l i lähes 1,6 m i l j a r d i a markkaa. Omien varojen Usäys oli vain yli 1444 miljoonaa markkaa, joten tarvittu lisäpääoma j o u d u t t i i n hankkimaan l u o t t o l a i t o k s i l ta sekä jäseniltä. - Varsinainen vferas tuotto on noussut suhteellisesti y l i kaksinkertaiseksi eli 53.4% : i l n . Säästökassa talletusten j a jäsenten lajhojen osuus on sen sijaan laskeniut 42,0 % : i i n . Tuottojen kokonaismäärä päättyy 4,1 m i l j a r d i i n markkaan, j o k a vas-tasi 14.4 % yhteenlasketusta l i i k e v a i h dosta. 9 Tuottojen vähentyminen ja korkomenojen nääntyminen sai a i kaan mm. sen. että nettoylijäämä, Jok a oli 203,9 miljoonaa markkaa e li 0,7 prosentUa liikevaihdosta, jäi s u h . teellisesti pienemmäksi kuin mitä se koskaan aikaisemmin on ollut. Vaikeuksista huolimatta edistysmielisessä osuuskauppaliikkeessä on t u n - O l e n yrittänyt pitää eri henkilö- nolllsesti pidetty kiinni sen peruspc-ryhmlllä omat teemansa, tunnetilat! r l a a t t e i s l l n liittyvältä ylijäämän jako-ilmaiaen e r i sävellajeilla j a v a r l a t l o i l - ! tavasta. Niinpä 5/6 K K : n Jäseno-la samasta teemasta. | suuslllkkeistä palautti yUJäämää v i i - •Rouva Levin soitta* meille myös i me vuoden aikana yhteensä 83,5 m i l - Paslansslvalssln, se o n hidas valssi, markkaa c l i 403 prosenttia melankolinen, m y s t i l l i n e n . Se kuuluu I «ieUisen vuoden nettoylijäämästä. näyttämölle ensin kaukaa muuttuen, ««"«»Pääomalle hyvitettiin korkoa vähitellen aktlhdsemmaksl. Apashi- i miljoonaa markkaa, joten nämä tango j a r u m b a kuuluvat taas apashi- Jäsenistölle koituneet h y v i t y i s e t n o u - luolakohtaukseen. Kohtaus loppuu v i l l i i n rumbaan, johon k a i k k i yhtyvät, loptissa riehakas huipennus. — Samaan a i k a a n , k u n sävelsin tätä m u s i i k k i a , o l i m i n u l l a konserttini. Johon v a l m i s t i n B a c h i a yms, o l i n kuin kahden tulen välissä. Jazz on m i - m i s U hirveän hauskaa. Rakastan rytmiä, keksin uusia rytmejä. Bp li vahingoita minua, se o n vapaahetki-enl rentoutumista, lopettaa rouva L e v i n . s i v a t 90 miljoonaan markkaan. Ransica esittää C A N A D A N S U O M A L A I S T EN Y H i c t s i s T X mtimnfisTA 8 a 6 m a laisen kanBanalneksemme rsttttinpyrtnnölstä kautta Canadan o n vlhneatkotna patnetunlcin sanan k a u t u — kalkissa piireissä — i l m e n nyt eloon heräämisen merkkejä. Pitkä routa-aika Canadan nyicyalkaise»a historiassa koko maata käsittävän väkijuomien kieltolain kumoamisessa pftlUislanisesti I>eHBlnlonta Ja provinssien hallitusten toimesta, mahtavan väkijttomallikkeen painostamana, aikaansai stveelUsen halvauksen, Jonka vertaista Canadan kansan historia t u s k i n tuntee. Tlmän maan kansa a i k a n a a n vaati suuremmalla yksimielisyydellä kuin se on mitään muuta hallitukseltaan koskaan vaatinut väkijuomallikkeen mahdollisimman taydelllstä lopettam i s t a ! — J a se s a i k i n sen s i l l o in I Kansallisuutena o l i suomalainen kan>- sanaines sHnä asiassa s i l l o i n ehdottomasti yksimielisin t Sen latn kumoamista e l k a n s a Itse ote koskaan vaatinut Canadassa. Väkljuomalllke, kautta maailman kansatnvällscsUkIn Uydelllsesti l i i t toutuneena, rahavarojen puolesta suoranaisen rajattomuuden puitteissa, palkkasi siveellistä vastuuntuntoa v a i l l a olevat terävimmät kynät ja pOyhkeimmät aivot satumaisten palkkioiden houkutuksella kajklssa maissa, mm. Canadassakln, kalvamaan tämän kansan siveelltoen suojamuurin alta mitä pystyssä pitävän pents« tuksen. Sen suojamuurin kaatuessa on kansa itse «en kivillä laskenuU v a l t a t i en kuumimpaan "helvettiin", mitä tämän kansan historia tunteo. l u k e m a t t o m a t muodot, j o i l l a tämä '^lielvtitintull" o n jokaisen l u k i j a n l k in jokapäiväisen elämän kokemuksia r a o t t a n u t ja monen paljon lupaavan elämän karstaksi polttanut, ansaitsisivat t u l l a päivänvaloon toisille v a roitukseksi j a avuksi? Emmehän voi murhamies K a l n i n tavalla sanoa: "Olenko minä veljeni v a r t i j a ? " M i nä uskon, että C a n a d a n j a Y h d y s v a l tojen suomalainen sanomalehdistömme poikkeuksetta nytkin, n i i n k u in ennenkin, mielellään avaa palstoillaan t i l a a erlkols-osastossa tämän nyt ajankohtaisen asian käsittelyyn. E h käpä kalkissa Canadan suomalaisten yhdlstyksiesä, seuroissa, seurakunnissa j a järjestöissä viriäisi v i l k a s k i n a j a - tusten vaihto j a hedelmällinen, epäitsekäs yhteistoiminta kansan r a ^ - tiusaslan hyväksi. Sitähän tarvitsemme! Ainoatakaan raittlusscuraa ei m i nun tietää|pMnl ole chää Canadan suomalaisten keskuudessa elämässä. Tämä toiminta kuuluu siis perintönä k a l k i l l e suomalaisille valtstusseiiroil-le, yhdistyksille, seurakunnille, Järjestöille j a liitoille, j o i l l a kansamme valistus Ja siveellinen kunto ovat s y dämen asiana. K a l k k i h a n me — poikkeuksetta I— kärsimme väkijuomallikkeen j a juoppouden kirouksesta. Siis kynä käteen, l u k i j a n i , j a yhteistyöhön — saadaksemme selville miten j a mitä -voisimme tehdä raittiusaslan hyväksi j a kansamme ryhdlstyttämi-seksl, J u m a l a n k u n n i a k s i j a Icansal-lemme j a itsellemme iloksi j a syvälliseksi elämäntyydytykseksi. Nykyinenkään kamala tilanne el silti ole toivoton. — Uskokaamme kansastamme hyvää! Ainoatakaan Ihmistä ei ole, jossa e i j o t a k i n hyvää löytyisi. Etsikäämme sitä — j a vain sitä — n i i n löydämme hämmästyttävän paljon hyvää paljon kokeneesta kansastamme! "Sä uskoitko oikean voittoon? J a uskoitko kalkkien nähden? Sä kaikkiko teit minkä jaksoit? J a teitkö sen toisten tähden?" — A. I . H Lauantatea, helnäk. 9 p. — Satiirday, l u l y "9 ^ f i l f^ i ^ . . • • " • K O K O N A I N E N 194M950 YAi^ASTO JUURI SISÄLU Käykää valikoimassa turkkinne. Pieni alcsmaksu. K u m m i n k i n olette tulleet huoman-maan että on edullisempi tehdä l i i k e t tä Suomalaisen kanssa. olinson's f u » ^ Suitburyn /limoin turkisliike PUH. 3-1331 16 DURHAM ST. N. SUDBURY C I T Y O F öUDBUItY ILMOITUS ROSKIEN KAATOPAIKKA JÄLLEEN KÄYTÄNNÖSSÄ. AVOINNA kollo 8 a . p . kello 5 l . p . JOKA t>AIVA PAITSI SUNNUNTAINA. O l i s i tärkeätä että roskia kuatopaikallc vietäessä peitettäisiin kuormat tarp;julinilla tai muulJa peitteellä» ainakin paperit, että tuuJi ei niitä puhaltaisi tielle. Katujen puhtaanapito kuuluu jokai.selle asukkaalle ia teidän yhtei.stoiniintänne VdHiii^ .sUhtee,ssa auttaisi suuresti. KIITOS! Päivätty pormestarin tolml«toaöa helnäk. 6 p. 1949 Pfinnestarl VV. ö . B E A T O N . Peru on iliana maa - vain nkkillk muodostamista L a k e Suceess, N.Y, — Hanskan edustaja de l a Toumelle hyökkäsi torstaina Y K : n aselstuskomlssion ^ ö - komltean Isturmossa Neuvostoliittoa vastaan sen johdosta, että se o n h y lännyt Ranskan ehdotuksen. Jonka mukaan Y K : n at^eistuskomissiosta tehtäisiin Jonkinlainen länslvaltain v a k o i l u - j a u r k i n t a e l i n . R a n s k a n esityksen mukaan suori-t e t t e U i l n ert maiden aseistuksesta j o n k i n l a i n e n "sensu^' ennenkuin t e h - t e a t t e r in yhteydessä, se v a r m a a n k in tulisi melko halvaksi J a a i t a voisivat k a i k k i Eitä tarvitaevat käyttää v a r a i l i, suudeste rUppomatts. J a vielä h a l u a i s i n ptrattua^ erääseen asiaan, nlmittftin käsitteeseen kansanomainen. K u n v a l m i s t t n t ä män balettikomedlan tansseja, monet teattertaHeliet «i)aUiv«t, ettti m fl«si Kolme natsipetoa sai pienet rangaistukset StmUgnH, Saksa. — Kolme natsia sai täällä 18 kuukaudesta viiteen vuoteen vaihtelevat vankeustuomiot, kun heidän todettiin syyllistyneen lO.m m i e l i s a i r a a n saksalaisen tappamise^^m sodan aikana. T r i Meta Pauser, 60-vuotiaj; n a i s - ; täisiin minltäänlalsta sopimusta m a a . lääkäri, t u o m i t t i i n 18 kuukaudeksi i i l m a n aseistuksen supistamisesta, vankeuteen 'osallisttunisestaan 3761 R a n s k a n edustaja kysyi, että k l e l - mieltsairaan kuolemantuottamuk»»<;;n j tä.ytyylcö Neuvostoliitto antamasta johtamassaan mielisairaalassa. Hän^n; tietoja asevoimistaan siitä ^ s t ä , e t . t o d e t t i in myöskin persoonakohtais^sti'] tä "se y k s i n uhkaa maailman rauhaa tappaneen lukuisia m i e l i s a i r a i t a enemmän k u i n k a i k k i muut v a l l a t y h . myrkkyruoskeiden avulla. teensä". T r i Otto Mauthe a u t t o i sodan aika- Neuvostoliiton edustaja T s a r a i ^n n a sellaisten ihmisten valitsemisessa, sanoi de Ia T o u n t e l l e n väärtstelleen kuolemaan kaasukammioissa, jotka nUtä lausuntoja, mitä Neuvostoliiton " n a t s i a katsoivat arvottomiksi., elä- t a h o l t a o n annettu Ranskan suunni-mään". J ^ n s a i v i i d e n vuoden tuo- telman Johdoxt^. Neuvostoliitto suos-mion. tuu a i U a m a a n tiedot aseistuksestaan T r i Otto Stegman. joka oli erään : s i t t e n , kun o n tehty eeUaixun sophnuB. m i e l i s a i r a a l a n a p u l a i s j o h t a j a , sai k a h - että s u u r v a l t a i n aseistusta supistetaan den vuoden tuomion siitä, k i m hän kolmanneksella Ja hävitetään a t o m i - saUi viedä 621 mielisafra]q>otila^ta pommit. kaamkammioisRa tapcttavaksL , nanrkan suunnitelman iobOoftz Perusta kerrotaan Ihmeitä, houkuttelevia j u t t u j a turisteille. Siellä voi elää mitä. p a r a t i l s i m a i s i m m i l l a seud u i l l a — 200 d o l l a r i l l a kuukauden a i van loistavasti, i l m o i t t a a Perun New Y o i U s s a oleva pääkonsuli. Hän s a noo samalla, että työläisten palkat ovat erittäin alhaiset Perussa, tuossa paratlisiniseesa maassa, jossa Andes-voorten jtnirella j a T y y n e n meren ää-' lettömän t l U ^ n r a n n a l l a , kuten s a notaan, saa Ihanteellisia asuntotaloja palv4!»lij<^n6en vuokrata 200 d o l l a r in mitättömällä h i n n a l l a kuukaudeksL TatoudenhoUajalle maksetaan Perussa 20 d o l l a r i a kuukaudessa. K o k i n saa viidellä d o l l a r i l l a j a a p u l a i s - ptttveUjan myöskin viidellä d o l l a r i iu tai sitäldn halvemmalla. V i i d e n l a j i n päivällinen hyvissä r a . vintoloissa maksaa 75 senttiä. A m e r i k k a l a i s i a elokuvia saa katsella 25 s e n - Ullä j a kenkänsä saa kiiltäviksi k a h della sentillä. Bussikyyti maksaa 2% venttiä Ja autokyydin saa P e r u n pää-katipongin kaildciin o s i in 15—30 sen- UUä. 30 m a i l i n maUca Lamasta C h o - sican ks^lpyrannalle maksaa vain 30 senttiä. K u n Limassa. Perun pääkaupimgis. sa, ei koskaan sada, ei siellä t a r v i ta sateenvarjojakaan. l i m a o n eoofiOO Kaivosyhtiö saanut pienen sakon Port A r t h u r . — T o r o n l o l a i n e n Mlne« Incorporatcd Limited sai lakiil(i!.';eH'5ä plirlolkcudcssa 263 xakon. kun .sen todetuin tölttcr.sä yhtcydfis^-ä «uorlt-tanecn ampumisia, jotka olisivat nml. tanect tuottaa vaaraa Silver Hurborin asukkaille Port A r t h u r i n lt:ipuol:;lla, Yhtiötä vastaan v a l i t e l t i i n vlimf kesänä j a nyt j u t t u loppui yhtiön saadessa pienen «akon. voitaneen äänestää ensi Uistaina, J o l l o i n junnitea plUA seuraavan i s t u n tonsa, liftnsivallat k a n n a t t a v a t R a n s kan miurmttdmaa keskustelun p e n » . taksi. — Y h d y s v a l l o t o a valml.st/.-ttilrt v i i me vuonna 28 m i l j a r d i a ;iälIykok;in-nua j a tämä määrä peräkkäin p ' i n t u - na ulottuisi maapallon ympäil 70 k e r taa. Näihin k a n n u l h l n käyteU Un n i in paljon terästä, ctUl «Illä mäUrällii voitaisiin tehdä kehyfityr» .51 Empire State-rakcnnukscn /juuruiiietn rakennukseen. asukkaan nykyaikainen kaupunki. Perun rannat tarjoavat liyvlä kalastustllaisuuk.sia. Sen jrx-t nmnui-taan pärskyvät sjiteenkaurllohlcn l o i k kauksista Ja k u n H u m b o l d t - v i r t a k u l kee juuri P e r u n rannikkoa p i t k i n , voi siinä kalastella syvänrnfreii kalojak i n . Tosiaankin i h a n U e l l i m n p a l k k a t u risteille, j o l t a Perun työläiset katficlc-vat Ihmetellen ja piUivät näitä r i k k a i ta ]al8kotte'IiJoita h y v i n »aitoina. S O I T T A K A A . I CITY TAXI • 5-5225 • V I C T O i t K A B I UNION CAB 44277 Sudburyn suurin ja suosituin taxiliike Nopea palvelus radion avnlla Otnl/it. B i l l Toleck Ja E a H MelUur CHECKER CAB SUOMALAISET AJURIT 3-3644 Sudburyn klinikan vieretsi NASH, AUSTIN JA WILLYS AUTOJA — JEEPS REO JA WILLYS TROKEJA LEADER TRAKTOREITA JAGK'S AUTO SERVICE 435LomeSt. Suclbury L A A T U POLTTOAINEITA P U H E L I N 6^ 4 31 EMPIRE COAL & LUMBER CO. LDHITED 1 ntOOD BOAD llllbBUKt« ORV. mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 9, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-07-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490709 |
Description
Title | 1949-07-09-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Eamieijil
lee
•jhon kuulirjj
vasviviljelys,
•ImkeinohaaaJ
'< ALEX
?Pivia „ „ „
tcttäväka.
fja. V
uUiset
OD CLOI
: H A N GE
BeveileykuJ
kello 8 illail
IN AD. 672 I
pukuja ja |
ennushin
/esaji Hcitor, No
L A I N E N I
MIES
i92 DanforaJ
pe Ave.) Ta
la varten!
OTSIIN
«ew Yorcsäl
1950 Ruotal
aan.
staihinetifcl
olippuja.
1.
Solttatal
m
Kirjoittabil
;Un m m\
ämällä
\m\
)
josituksetj
igton SJ,|
jäi
letättf
ted I
na
""^^ Sah»
" » s ja E n ^1
- M 6427.
iteri -
Vanha äni^j
- saada yhtj
8254.
Adoif.
^-•'ipuoHla '
- M 7920.
Antinpoika . . J
V- I90L 1^
<• Ankro _.
SUDBURY CUNIC
ni> S S P O L A CK
tip D \V. S T E W A R T
R M. T H C M I S ON
I. V.'. D A V I D S O N
Lda.t:ärit J a l o n s g tt
H ainmaslääkäzl
DP^, L. -M. H O B B S
( E l n i S t . E . , pHh-S-SCC
Hääkukkavihkoja
_ K U K K A K I M P P U J A —
P L U E L I N 5-5341
IL\NIIATTÄN F L O R I S T
fedar Street SndbBiy, O n t
i. FOURNIER
Pe.Tistettu 1896
V A K U U T U K S I A
Lj fjja ?t. East Sndbnry, O at
rubclin kotiin S-fl654
Sjomalalnen asiamies
J . s. J O U D O U IN
P L H E L I N 7-
lautakunta
läsfttelemään
K A I K I L L E
ia T I L A I S U U K S I L LE
A R C A D I A N
IFLOVVER S H OP
••Mi;>:.kaa tämä nimi k un
lialua:'- kaunii;:a l a h j o j a"
Flm >t. /VV. Sndbnry
ahfllä Vapautta Puh. 3-3941
j.NOPE.A. K O T I I N A J O P A L V E L U S
\Pat's Barber Shop
98 Elm St. W. Sudbury
Vapauden vieressä
F I N N I S H BAKEHY
V E I K K O KETOilA
Puhelin 6-6fi49
S2 Antucrp St. Sudbury
^•ebee. — I t e a k u n n a n hallitos on
hyväksynyt pjynaöa. että sovintotuo.
miolautatamte asetettaisiin käsittele,
mään Thetlord a n n e n 2JM0 asbesti-työläisen
j a kolmen asbestiyhUön v i .
lisiä riitakysymystä.
Maakuntahalliutksen t y ö d e p a r t .
mentti i l m o i t t i määränneensä depart.
mentin sovltteluviranomaiset ilmoit.
tumaan yhtiölle, että ne nimittävät
k u k i n edustajansa sovintotuomlolau-.
takuntaa varten tai sitten yhteisen
edustajan.
T h e t f o r d Minen työläiset olivat n U .
den 5,000 työläisen joukossa, jotka
ryhtyivät lakkoon viime helmikuun 13
prnä, vaatien tuntipalkan korotta,
mistä 15 sentillä. He päättivät p a l a.
t a töihin kesäkuun 23 p:nä entisellä
p a l k a l l a j a sillä ehdolla, että p a l k a n korotuksesta
ruvetaan neuvottelemaan.
Sen jälkeen käydyt välittömät
neuvottelut kuitenkin epäonnistuivat
j a sen vuoksi o n pyydetty so-vintotuomiolautakuntaa.
U n i o esittää lautakunnalle ne samat
vaatimukset. Joiden puolesta ryhdytt
i i n lakkoon. Palkankorotuksen llsäk.
si vaaditaan union turvallisuutta ja
erikoista turvarahastoa työläisiä varten
.sekä multa etuja.
nsd ymmärtää chemmän kuin uskotaan
SHomen Tyeväea MosUkltflcflideBsi tm mMenkliiitoiBeii mrtatkeU MdesU
ramkalahcsU «alettikoBMdiasU '^ariuHten tanssiaiset". Joka on esitetty
TaBperccB TyivSea Teattorisu. MtBstikkileliU on luuuUtelhit baletin tsas-sMliasjM
ia yMä sftveKSA». Jgikaiitrtnme haasUttdmi kokonaan.
Protestoi "rautaesiripun"
esitystä
Haag:. — Neuvostoliiton H o l l a n n i n -
lähettiläs Vassily Valkov on protestoinut
sen Johdosta, kun Hollannissa
esitetään Hollywoodi£sa valmistettua
•'Rauta€sirippu"-nimistä elokuvaa. Joka
on Neuvostoliittoa vastaan kohdistuva
propagandafilmi.
M a i n i t u n filmin esittäminen on
kohdannut ankaraa vastustusta H o l lannissa
j a mielenosoituksia on järjestetty
sitä vastaan.
Tampereen Työväen Teatteri edtu'
ensi-Utana huhtikttussa nykyranska-lalsen
U r J a l U j a n Jean A n o u l l h i n k i r -
Jolttaman balettikomedian " V a K a i t -
ten tanssiaiset" (Le h a i des vtdeurs),
J<*a saavutti loistavan menestyksen
keräten loppukesään Jokaiseen e s i -
tykseen täyden katsomon. AnouQh
on älykäs Ja pirteä taivanija, Jonka
l e i k i n l a s ku on näppärää. £»tyk0en
ohjasi Eino Sahqelainen, tanssit Ja
tanssillisen l i i k u n n a n o l i Järjestänyt
Ester Naparetok. musiikin säveltänyt
George de Godänsky Ja R a k e l L e v i n.
M i i s i i k i n Johti H e l v i Mäkinen.
Hieman mainitaksemme näyttelijöistäkin:
Oiva L u h t a l a , S a k a r i J u r k ka
Ja Hannes Häyrinen o l i v a t v a r k a i den
osissa, lordi Edgardina K a a r lo
Kytö, lady Hurfina R a u n i Luoma,
edellisten sisaren- Ja veljentyttärinä
L i i s a Nevalainen ja I n n a Seikkula,
liikemiehinä Leo R i u t t u Ja Keijo
Lindroos.
l i i a n hienoa kansalle, että kansa el
ymmärtäisi sUtä mitään. K u i t e n k in
k a i k k i tämä osoitUutul täysin vää-räJtsL
Tampereen Työväen T e a t t e r in
yleisö o n n a a r a n n u t i l l a n toisf?nsa Jälkeen
komedialle Ja n a u t t i n u t siitä J o k
a suhteessa. K a n s a ymmärtää enemmän
k u i n uskotaan. Kansaa ei pidä
pitää tyhmempänä k u i n mitä itse o n .
Tämä on usein i n t e l l e k t u e l l i en omahyväisyyttä.
J a tosiaan, kun i s t u u katsomassa
katsomassa "Varicaitten" kolttosia, ei
voi o l l a tuntematta mielihyvää h u o l i -
t e U u sU esityksestä Ja k a i k e n — n U n
tanssien k u i n näyttelijäsuoritustenkin
— yhteenkuuluvaisuutta Ja välttämättömyyttä
toistensa r i n n a l l a . J o u r t
tässä o n k i n tämän näytelmän tenho.
T A N S S I T A I T E I L I J A N J i | SÄVELTÄJÄN
T H T E I S T TO
H A R V I N A I S T A
Saadaksemme hieman valaistusta
_ ^ . . „ "Varkaitten tonsslaisten" musiikkiin.
Puuttmnatta tarkemmin Itse n ä y - j ^ ^ y ^ „ ^ balettikomedlan
—VAPAUS on ptkktdehti, mutta
ie on ktätenkin johtava suontenkie-
Hnptt lehti Canadassa. Tilatkaa
VAPAUS itseUenne, silloin saatte
xen säännöllisesti.
ntos
i:wt lausumme toverilliset kiitokset k a l k i l l e tovereille ja ystä-v:
li" kun -aaviiitte n i i n suurella j o u k o l l a yllälJtäen u u s i i n kotiimme.
Kinos tilaisuuden järjestäjille ja emännille, jotka vaivojaan
jaiis amatta laitoitte kahvipöydän kauniine kukkineen.
Knio.s kauniista arvokkaista lahjoista j a r a h a l a h j a s t a myöskin
n i i l " joika ottivat osaa vaan eivät voineet saapua.
Kitt'j;^ on nyt h a l p a sana jota tunnemme sydämissämme teitä
k..!kki;. kohtaan. Päivä tulee säilymään kauniina muistossamme
'.•.;'.u kaikkia kohtaan. • . ..
M a r g e t Harju. Eino ja Helvi Salin.
telmään siirrymmekin tarkastelemaan
sen tanssillista puolta. Johon saamme
tutustua tanssien järjestäjän rouva
Ester Naparstokin avulla.
M T A N N ^ V U O S I T T A IN
— Teen noin 60 tanssia vuosittain,
kertoo Ester Naparsttdc a l a k s i . K o s kaan
ei o le ollut s u u r i n toiveeni saada
itse tanssia, vaan toiveeni on, että
toiset tanssivat puolestani Ja toteuttavat
sitä mitä suunnittelen. Eihän
itseään voi nähdä! PersoonaUinen
t e k n i i k k a ei ole tärkebitä. K u n on
saanut tarpeelliset tiedot, on itse huolehdittava
lopusta ja tuotava esiin
persoonallisuutensa.
M u t t a siirtyäksemme Itse näytel-
Toivotamme parhainta onnea ja
menestystä
FRIDA RAHKOLLE
JA
EINO MANNIULLE
heidän yhteiselämänsä alkamisen
johdosta
ja samalla onnittelemme Fridaa
syntymäpäivänänsä
)l Hanna ja M a t t i Poutanen Helmi j a Reino Terävä
r i ! j a V i l h o V i h u ri
-•'-bcrt. Impi j a A a ro
_ Poutanen
Tomi j a Bruce Mathevir-nian
j a lapset
Jsck Ruth
Eero j a lapset
;ota. Elina j a V i l ho
_ Pönkkä
"•'^rii j a L a u r i Fogel
ii j a Jack Prediger
P " - t i . Anni j a Toivo
Penttilä
H. Kauhanen
H i l j a j a Eino K a t i la
H i l j a Rajamäki
Helmi j a E m i l
M . Penttilä
J . S A A R E LA
Gary, Helmi j a A a ro
K i v i n en
L . Niininen
N. Kairesoja
A l f Long
Martha j a Walter
H i l d a Kauppila
K I I T O S
itedr T
J umme sydämeUiset kiitoksemme teille kaikiDe. sukulaiset
• t;-tavat, siitä tosiyllätyksesta Jtmka Järjestitte mddän yhteis-
• ^T,ar. alkamisen johdosta, hetnäk. 1 p. Joka oU s a m a l l a F r i d an
.'-'yniäpäivä.
K::tcs niistä k a l l i s a r v o i s i s t a l a h j o i s t a Ja herkullisesta k a h v i t a r -
- - t a . Kiitämme k a i k k i a Jotka ottivat oaaa vaan eivät voineet
K i i t o l l i s u u d e l l a teitä k a i k k i a muistaen.
FRIDA ja EINO MANNILA
Hfeinäk. 1 p . 1949. Rheauli, Qnt.
mään, se a l k a a tanssilla, jonka m u s
i i k i n on säveltänyt R a k e l L e v i n . P y y simme
Ester Naparstokia kertomaan
hieman tästä tanssista.
— O l i k o tässä ensimmäisessä tanssissa
aiheita Jo tulevista?
— T a n s s i l l i s i a a i h e i t a e i siinä ollut
näytelmän muista tansseista. Se e i
siis ole verrattavissa j o n k i n oopper
a n alkusoittoon siinä mielessä, mutta
j o ensimmäisessä tanssissa haluan
yleisön pääsevän näsrtelmän atmosfääriin,
jonka saavuttamiseksi tämän
tanssin sytmyttämä tunnelma on
ratkaiseva.
Tanssin Jälkeen saäptnrat l i i k e m i e het
esittäen roolinsa hauskasti l i i k e h tien
j a puhuen. He riemastuttavat
yleisöä p i t k i n iltaa.
T o i n e n tanssi kuvaa varkaitten
tanssiaisiin lähtöä.
— M u s i i k k i n a siinä on Weberin
" T a n s s i i n k u t s u " . Olen yrittänyt saada
tähän tanssiin karnevaalitunnelmaa.
Tatistalla o n vuorotellen p u n
a i s i i n Ja v a l k o i s i i n puettu dominojen
ryhmä, s i v u l l a Mefisto punaiseen p u keutuneena,
vielä kirkkaanpunainen
nukke jne. K u k a a n el tunne toistaan,
pientä - k i u s a a toinen toiselleen,
eroavat Ja Jälleen tapaavat toisensa.
Tanssiniloa, vapaata liikehtimistä —
K |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-07-09-05