1950-04-20-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
avu 2 Torstaina, huhtik. 20 p. — Thurgday,April 20 m i tlBEBTV) — Independent Labor Orsiin of Finnish CanadlaoSit E s - tiiblisiiöd Nov, 6 U L 1917. Authorizec 3-. f<eccnd class mail by ths Post orace Departinem. Ottawa, Pub-lisbcd Oaice «reeidy: T u e s d a y s. Thursday» and Saturdays by Vapaus Ftibllsbing Company Ltd,, at 100-102 Eltn S t W„ Sudbury, Ont., Canada, Tdephones: Buclness Office 4r4264. Editorial Office 4-4265. Manager E, Suksi. Editor W, Eklund, Mailing address Box 69, Sudbury. Ontario, AdvertlBlng rates Upon applicatlon. Translatioa free of charge. T I L A U S H I N N A T : Canadassa: 1 vk. 6J30 6 klc 3.25 a kk, 2,00 Yhdysvalloissa'. 1 vk. T i » 6 kk. 3 Ä ) Suomassa: 1 vk. 7JC0 6 kk, 4.25 SYNTYMÄ^ PÄIVIÄ Vapaa Sana ja eläkekysymys Me voimme yhtyä Toronton Vapaan Sanan lausuntoon, missä .sanotaan: ^-Eraänlaihen vaillinainen eläkejärjestelmä meilE on täällä yiutkin, mutta nyt aletaan käsittää sen suuret puutteellisuudet Javaa-tta parannuksia siihen niiden taholta, joiden elämä vanhoina päivinä ialoudellisesti näyttää epäyarmal^^^^^ Mutta parannuksia saadaan eläkelakiin vain siten ja siinä määrin kUinka ylimielisesti ja selvästi yleinen mielipide näitä parannuksia Siksi kaikenlainen käsitteiden sekaaminen nykyvaiheessa va-vanhusten asiaa. Ja valitettava seikka on, että Toronton , . T k . 19 p:nä täytti mrs. Haria I ä l l i n en Salmon-Ann, BC:stä 8 5 vuotta. Muutama päivä Jälkeenpäin täyttää Nick Bootsaia samalta paikkakunnalta 8 5 vuotta. Huomenna täyttää nu». HUaä» Pakkala Sointulasta 7 1 vuotta. Beino Saari Vancouverista täyttää samana päivänä 5 0 vuotta. Yhdymme sukulaisten Ja ystävien onnitteluihin» f ä h ^ asian yhteydessä tekevät karkeistyötä suuren rahan hyväksi. V ^ a a Sana käsittelee tätä yaiihuudeneläkekysymystäJ^rdin ja sen * ^ n ä s o i i ^ ^ ilmaisi harkitun kantansa viime torstaina. Vapaa Sana selittää myös, iucttä Trades and Labor Congress vastustaa mainitunlaisia teoUtsuvis-myöntää itsekin seuraavaa: " K u r i ajattelee kysymystä kokoiiailsuutteh^ 1 ^ niin T L C i n ehdotus bn aika lailla järkevä." sanoen Vapaa Sana myöntää välillisesti että Fordin lupaama Pllimi^pl*;^ 1^ palvelleille ja 65 vuotta täyttäneille työ- Jj ^ Iäisille on petosta ja vilppiä; sillä vain aniharvat yksilöt siitä mitään on kovin kyseenalaista laatua. suuren varauksen ja rientää lopuksi tällaisten^ kyseenalaisten- teolli säjuseiSkkeiden varjo ehkäistä todelliset parannukset yanhuudenelä-kelajn siihteen, JököCCF;h oikeistolaisia uhiopomoja matkien tai tiintemattdmuudessa Vapaa Sana kirjoitti: "Muttakamalla ph myiiskin sanottava, ettei teollisuuseläkkei^^ Fordin ty6ntekij'iiin saavutuksella on himittäinmonessa suhteessa uraauurtava vaikutus yleisen kansaheP voimaan saattamiseksi..." Tämä rakkaat veljet ph sU vaarallisto sellaista! Viime torstaina osoitettiin tältä palstalta kii-nioämattomien tosiseikkojen perusteella, että Ford-yhtiö olisi voinut myöntää työläisilleen tarvittavan palkan]|iprotuksen, mutta "marsfial-lpitu'^ union johto petti jäsenjöukkoj^^ jemrhan eläkföopiniuksen, ndstä yii^ Viikko sitten esittäraänime tositiedot todistivat, että . . Työmaa-eläkkeellä oh jokin pikkuarvo ja merkitys vain silloin, jos .se saadaan palkankorotuksen ja työviikon lyhentämisen lisäksi. Julkeata työ-väen pettämistä on s^ työmaaeläke hyväksytään palkko- Mitä muut sanovat 'Ä^v V jen korottamisen ja työviikon lyhentämisen korvikkeeksi, kuten n y r tapahtui AVindsorissa." : y S i l t i M ^ ^ t a § ^ siitä kenen asialla f.f^^g^.^^^^^.J^^ eläkeasiassa me pyydämme 4^ Hon. Paul Martinin alahuo-i istunnossa maaliskuun 10 pnä 1950 pitämääii puheeseen mistä '.yi ' \ kiinaamme seuraavaa: %MmMsz'Mf::- ^ f . ; i ^ k y ^ teollisuussuhteiden kentällä Canadassa tekee selväksi, että joissakin piireissä on halua kehittää teollisuuseläkc-stiuhnitelmaa . . . Tämä käsitys teollisuuden järjestämästä sosiaalisesta turvasta ansaitsee vakavan harkinnan komiteassa,-jonka käsiteltäväksi minä ehdotan tätä päätöslauselmaa (•vanhuudeneläkelain uusi-miskysymys — Vapaus.) Huolellisen tutkimuksen perusteella meidän , tulee tietää, haluammeko Ganadassa omaksua samanlai<5en ohjelman i f l p l l P v nyt Yhdysvalloissa kehittymässä. Ennen sellaisen ohjelman ii^l^Cife?i i ' hyväksymistä, mihin monet kiinnittävät suurta huomiota — ohjelma ^,^1 f lestäni huolehdittava, että u'?! ;^ 1, i ja kaikki niiden merkityks i l i l i l i l - ^ v ; • den,. työnantajain' ja alaht mikä saa kannatusta joissakin teollisuusunioissa ja minkä on hyväk- •ynyt huomattava määrä canadalaisia työnantajia — olisi minun mielestäni kaikki tosiseikat näiden ohjelmain suhteen merkitykset tulisivat täysin huomiooriotetuiksi unioi-alahuoncen jäsenten keskuudessa . Haluam- : meko me tällaista eläkejärjestelmää Canadaän? Haluammeko me iS|äft|<V^^^^^ nykyisestä finanssivastuusta, mikä aiheuttaa liitto- ja maakuntahallituksille $135 milj. vuotuiset menot? Haluam- 1 meko me siirtää tämän taakan k.o. työläisille ja teollisuudelle ja jättää IplilöSTi; V lebliisuudelle ja sen työläisille vastuu koko eläkesuunnitelman maksa- • .roisesta?.;.. v ' : ; : , ; " : ; r ' : v - . 'Kuten ylläolevasta näkyV — ja ministeri -Martinin sanaan voidaan tässä täydellisesti luottaa — ^'huomattava määrä työnantajia" kan-teollisuuden järjestämää vanhuudcncläkettä — koska ne ovat aikojen vastustaneet kaikkia edistykseen tähtääviä uudistuksia siirtää — kuten ministeri Matlih lausui — vanhuudeneläk-aiheuttamista kustannuksista raahdoliisimman suuren osan välittömästi työläisten kannet.tavaksi. \niäolevasta lainauksesta ilmenee myiis se, että kun C C F : n oikcis-illi^ li^föil^? *^ että vanhuudeneläkkeen parantamisen asemesta se huonontui- Tällaista petospolitiikkaa Toronton Vapaa Sana kannattaa — joko tietäen tai tietämättään — omien lukijainsa vahingoksi antaessaan kannatuksensa Fordin teollisuuseläkkcelie. r Vanhuudeneläkkeen paraneminen tai huononemfiien riippuu rat-kaisevassa määrässä — ei siitä mitä terveysministeri Martin nyt sanoo ja ajattelee - r - vaan 5iitä kuinka selvän ja päättävän kannan yleinen altiivan suuri enemmistö parantamista. Tämä vaa-apaa Sana sen tulkitsee, h\'\'äksytty vaatimus koko tämän maan ulkopuolellakin. Canadan järjestyneen työ-vaatimuksena on tähän asti ollut, että vahhuu- SSO—-$60 kuukaudessa kaikille 60 vuot-tai (tai ainakin 65 v.) täyttäneille miehille ja naisille ilman mitään koyhyydentodistuksia {''means test"). Mikäli tälle selvälle vaatimukselle etsitään substituutteja ja komkkeita, sikäli tehdään vahinkoa vanhusten asialle ja autetaan niitä rahamiespiirejä. jotka kyn-ja hampain vastustavat vanhuudeneläkkeen parantamista. Haluaako ^T^ Vapaa Sana olla niiden mukana, jotka toimivat tosimielessä kurjan vänhuudeneläkelain parantamisen hyväksi — v a i haluaako se joidenkin Millardien, Burtien ja kumppanien hyväksi i^pc^tikoidessaan tukea niitä taantumusvoimia joita ei vähääkään l i i - kuta vanhusten puutteet, huolet ja HYVÄT TYÖT P A L K I T A AN «TOHTOBfN" T l T t E U L L X; EIVÄTKÄ EDES HXPEA Autotydläisten union .(UAW-CIO) presidentti Walter F . Reuther sai maalLsk; 14 pnä Bostonin yUopdstossa "Döctpr of Lavs" kmmiatittelin... Omistuspuheessa (Bostonin yliopiston presidentti t r i Daniel L.) Marsh s a noi:.',.'''^ " "Walter Philip Reuthcr.,. Joka t u n tee niin intellektuaalisesti kuin käy-tännÖlllHestlkin AniCTikan kristilliset aatteet. - . mies Jor&a yhteiskunnallinen iasema on hyvä Ja jonka Amerikan patriotismi on kilstat<m.,." — United Automobile Wörker, huhtikuun numero 1950.- T A T A K d H A I X I T U S ODOITPAA? Ot(awa. — "V&ikka tämä ei olekaan kaunista puhetta tällä kertaa, talous, pula lopettaisi asuntopulan" lausui Central Mortgage and Housing Corporationin edustaja kenraalimajuri H . Young puhuessaan täällä Canadian Legionan Jäsenille. Asiuitotilänteesta puhuessaan hän selosti, että ialoustilaiine voisi ratkaista asuntoprbbleemin mahdollisimman pieneksi. Monet avioliitossa olevat perheet haluavat asuntoa, hän selitti, mutta taloustilanne Ja muut vaikeudet vähentävät heidän toiveensa pienemmiksi. — Uutlstieto, MIKSEI H A N H A N K I tYÖTÄ TYÖTTöaOTLE? Bnniabay, B C . -— Burnabay-Rich-dih alueen ptinakauhua lietsova parlamentin Jäsen Tom ,Goode. Joka Otta-wasta suorittamansa pikavierailun a i kana Julisti täällä, että "nän "haluaa päästä k i l i k s i T im Buckiln'V on nostattanut alueensa asukkaiden keskuu. dessa vihaa ItseäUn kohtiaan Ja valitsijat kysyvät, että miksi mr.Goode e i yritä hankkia työtä t y ö t t ö m i l l e k u ten; häh vaalitaistelun aiitana lupasi . . . — Pacific Tribune, PVOSKABIOHJELMASTA itONKUBSSIPESX Kansandemokraatit varoittivat vuoden 1948 lopulla r^gerholmin hallituista väärästä Ja liian optimistisesta t a - loudeliisen tilanteen,. airiolmisesta. Tämä tapahtui vuoden 1949 tulo- ja menoarvioesitystä käsiteltäessä. V a - roitu^et kaikuivat kuitenkin kuuroille korville. Nyt valticn talous on herrojen 1'agerholmln, Varjosen, H i l t u sen ym, avustuksella muuttunut konkurssipesän kaltaiseksi. Menot paisuivat 3 0 % suuremmikisi kUin menoarviossa oletettiin., Samaan aikaan valtion tulot ehtyivät Ja vajaus kohosi eräiden ennakkotietojen mukaan 12 miljardiin markkaan. Valtion vekse-lelden määrä on nyt 5 miljardia mark-kaa korkeampi kuin vuosi sitten. K a i ken sekasorron lisäksi sekään menoarvio, jonka herra Hiltunen esitteli eduskunnalle vuotta 1950 varten ja joka Jo eduskunnasta lähtiessään päätyi 6 miljardin vajaukseen, ei ole laadittu riittävää taloudellista asiantuntemusta apuna käyttäen. Kansandemokraattien esitykset kaikuivat jälleen kuurolle hallitukselle j a k i m - rolle eduskimnan pon.-arillli5-oikeisto-sosialidemokraattiselle enemmistölle. Tulos nähdään Jälleen. Mlhisteri Meinander kiertelee valmistamassa maaperää uuden 10 miljardin maikan lisäbudjetin viemiselle eduskuntaan • . . — Vapaa Sana, Helsinki. Rauha on kaikille ihmisille ensimmäinen'kyi^ mys.;: K a i k k i , tarvitsevat ranhaa. .Tiellä rauhaan suurin osa asunto», terv«y.%., valista?- j a turval., UsttoEprobleemeista voiuisiin ratkaisr Kysymyksmja CANADAN RANSKANKIELI Kysymys: Puhuvatko Canadan ranskalaiset oikeata ranskaa? Miten heidän kielensä on verrattavissa Rans. kassa nykyään puhuttuun kieleen? — Tietoa haluava. Vastaitt: Asiantuntijain antanxa selostus on seuraavanlainen: Canadan kirjanoppineiden ranskalaisten, e r i - kpisestikin Quebein kaupungissa p u huma kieli on erittäin puhdiasta. Ääntäminen on musikaalisempaa Ja m i e l lyttävämpää kuin Ranskassa nykyään puhutim kielen. Varsinaisen k a n san kieli, varsinkin sellaisilla seuduilla, joissa kieleen on otettu paljon englanninkielisiä sanoja oii sellaista, että pariisilaisen saattaa olla vaikea sitä käsittää, pääasiana englanninkielisten lainasanojen takia. Canadan k i r janoppineiden puhuma kieli on puhtaampaa siinä nilelessä, että siinä el ole niitä vieraiden kielten lisäyksiä. Joita pariisilaiset ovat omaksimeet kieleensä vuosien kuluessa. ta. Sota maksoi Suurforitsnnialle $ 2 - ;240W>,000 vuodessa—T pian se voi nousta $2,800^,000. Jo.s r a i d i a taataan, n i i n sotamenot voisivat: laskea 1^10OfMJ0O0:n taikka enemmän. Tällä puolentoista, -biljoonan säästöllä voitaisiin jeakentaa Jokainen i>äi-vä 1 ^ asuntotatoa. taikka kuulsi e n - 3ilu(&an koulua^ eli kahdesta^äolmeen ensiluokan sairaalaa, jokainen päivä! . ' , Vieläkin enenunän^sillS jos rauha on taattu, n i i n me voisimme vapauttaa todellisiin opmtolhin satojatuhan. sla nuorukaisia. Jotka ovat nj^yään suorittamassa asevelvollisuuttaan. Jos, toiselta pubien, me Khdenune sodan tielle, n i i n me siirrymme kuilun partaalle. Atomipommit lentävät. K a i k k i pirullisuus tullaan päästämään ^•irti,' • Hirosihlmassa atomipommi tappoi silmänräpäyksessä 70/100 ihmistä Ja neljännesmiljoonaa loukkaantuL S e n . jälkeen syntyneet lapset ovat epämuodostuneita syntyessään. Luvattu vetjHTommi tm vieläkin t u hoisampi. Se on petomainen ase; sen valmistamisessa tuhlataan lukemattomia miljooneja. eikä mhä^änlaista hyödyllistä sUtä ole näkyvissä. Toisia vieläkin kuolettavinipla aseita on ehdotettu: bakteeriasetta, joka on halvempaa tuottaa Ja iiskottavasti tuhoisampi. Meidän edessäinme on kaksi tietä — sota taikka rauha. Mikä sulkee tien rauhaan? Yksi este on olemassa Ja v a in ykJsl. V i h a m i e l i ^ s " Venäjää^ kohtaan. Hinnalla millä hyvänsä yritetään pysäyttää sosialismin ja kommunismin leviämistä. Siitä syystä syytös syytöksen perästä heitetään Venäjän päälle. Siitä syys. tä lehdet huutavat tunnuslauseita: Venäjä laajentaa itseään; Venäjä pyrkU maailman valtaan; Venäjä v a l mistuu sotaan. Tämä on täysin valhetta; Venäjän pääpyrkimys on rauha. Stalin yritU rauhaa 1946.1947, 1948 ja 1949 Elllot Rooseveltin,'Henry WäUacen. Stasse-nln Ja; kingsbury Smithin kautta. Pelkkää pötyä vain, sanottiin. K u u si horjumatonta totuutta, köri;]^tavat Stalinin rauhanehdotusten rehellisyyttä. , • 1. Venäjä haluaa rauhaa kos^a se tarvitsee rauhaa. Syvästi kiintjntifeenä tTOllisuitstubtannon' kohottanjOseen l a i k k e l n 4nah^d^ hulpjptttai. Joka perustuu- tieteen viiineisiin saiivu.. tUksiin, niiden mukana atomivoimaan, Venäjä tietää, että sota j a sotavalmistelu oh tälle pahana estbenä. 2. Venäjän talous tervehtii rauhaa koska Venäjän talous voi kuluttaa kaiken mitä se - tuottaa- Korkeampi tuotanto meilkitsee korkeampaa elin? tasoa iiaikllle. Suunniteltua taloutta ei koskaan vaivaa työttömyys. 3. yenäjä ei suunnittele sotaa eikä odotakaan sotaa. Jonka osoittaa se, että viisivuotissuunnitelman mukaan se kiinnittää enemmän varoja Latviaan — Joka on niin lähellä länttä — kum Moskovaan. Sen myöskin osoittaa se. että se rakentaa pelottonaasti asuinrakennuksia, kouluja, tehtaita pikemminkin kuin tankkeja ja lento' koneita. . v • • . 4. Venäjä kuluttaa vain 17 pros. me. noistaan, puolustustarkoitukseen, eli vähemmäii kuin V. 1940. 5. Venäjä el koskaan puhu sodasta, eikä lihkaa toisia ihmisiä atomipommeilla. Venäjä on omassa maassaan Järjestänyt voimakkaan rauhankamp-pailun. Hitler puhui ulkomaille rauhasta, mutta kotimaassaan sodasta. 6. Venäjä puolustaa lujasti sitä l i i kettä, joka vaatii atomiaseen j a k a i k k i e n muiden tuhoaseitten laittomaksi julistamista. Se kehoittaa lisäämään rauhantuotantoa. Venäjä hylkäsi Baruch-suunnitel-man. Jossa o l i sellaisia kielteisiä motiiveja, jotka olisivat häirinneet Ve-näjäh tepUisuuden kehitystä. Baruch-suimnitelman mukaan tulisi valita kansainvälls«i komitean, jossa Yhdysvalloilla tulisi olemaan ehdoton ylivoima Ja jolla tulisi olemaan täydellinen kontrolli koko maailman atomi-resursseihln Ja oikeus tarkastaa Jo-kamen maa (joka antaisi ennenar-vaamattoman arvokkaita tietoja U S A : n armeijaUe j a ihnavoimiUe) ennenkuin se edes keskustelee atomipommin valmistamisen kieltämisestä. Venäjällä cn oma atomipommin kontrollin suunnitelma. Kaikkien Joukkotuhon aseitten k i i tämistä, kaikille vapaus käyttää atb-miyoimaa rauhallisiin tarkoituksiin ja tehoisa tarkastus. Näitä Venäjä ehdottaa..' Kääntykäämme länteen. Salliiko lännen talous rauhaa? A S — Kirj flewlett Johnson Canterburyn delcaanos sotatarvikkeet hyödyttömiksi. Amerikan talous on sotataloutta, kun taas Venäjän talous on rauhan-» ajan taloutta. Siitä Johtuu Jatkuva huuto. Jota käytetään savuverhona, e t . tä Venäjä haluaa laajentua Ja pyrkii maailmaa hallitseznaan: Se on valhetta. Venäjä ei ole l a a - jentimut. Neuvostoliiton nykyinen alue on pienempi tsaari-Vexiäjää, jonka me t u n nustimme valittamatta. Sillpih kuului Venäjän vallan alaisuuteen kaikki Baltian maat Jä J a l t a s . ea sovittiin, että Venäjä tulee saamaatf nuo alueet Ja itse Churchill sanoi, että on •'Venäjä on hyväksynyt rajan. Joka 200—300 mallia vieläkin, kaukana idässä". Mutta I J S * ^ laajentunut, V S A : n o n saanut haltmmsa 489 lenr totukikohtaaXlgguvostomton y m p ^ S ; Jotka övaii^ateegisesti hyökkäys-tukikohtia. Amerikkas^ktdnttaa budjetistaan 75 prosenttia, sotatarkoituksiin. AmerEcan' a^MBhallin suunnitehna lujittaa katJltalismia WaU Streetin monopolien mukaisesti, estää uudelleen rakentamisen Ja teollisuuden kehityksen. Marshallin suunnitelma r a . kentaa natsien sotakoneiston. Atlantin sopimuksen mukaisssti OSA varustaa-%roopan. jonka kansat tulevat olemiaan kanuunan ruor kaa sodassa Venäjää vastaan, aseilla. Seuraten ' tätä, pahaa tarkoittavaa johtoa me todjemme lujalla vaxihdilla suoraan scdan tietä. Meidän täytyy j a me voimme huutaa pysähtymään. Jfe voimme ja meidän tulee tehdä ystäväUinen ehdotus Venäjälle, siiostua S t a l i n i n jatkuviin tarjouksiin puolitiessä. Me voimme avata idän ja lännen välisen kaupan portit, vaihtaa meidän taitavien mekanikkojen tuotteRa leipään, puutavaraan Ja n i i h i n raaka-aineisiin, joita me tarvitisemme, AlentaBoalla, meidän sotamenojam-me. kuten Venäjä on tehnyt, me voimme säästää^satoja miljoonia puntia ja katkaista Marshallin suimnitelman fciixmityslangat. * Me voimme rakentaa samalla t a valla kuin Venäjä ja itä-Euroopan maat laiajasuuntaisesti uuden edistyvän ja jatkuvasti kohoavan elintason kaikUte. ' • '' "Vain yhteigrmmärryksessä Venäjän kanssa me voinune turvata rauhan. Vain sosialistisen Jä kommunistisen suunnitelman 'kautta me vain voimme turvata hyvinvoinnin. ja Port Arthur, Ont. —-Luonto näyt. tää nyt olevan kerrassaan -hulluna. Ensin oltiin hukkua lumeen ja; nyt oUaan:hukkua veteen. ^Alavissa koissa ovat ihinistenkeUaritj^ nä vettä, että pelätääri sen tulevan Joissakin paikoin asuiiihuoneisiin. On oUut p a r i lÄlvää CTittiUn Jämndntä^ suuret lumikinokset sai kyytiä, mu^ta niin Siiriä sitten mypskin käyi/että vesi työnsi itsensä ihtnistöh kieiläre joten ; ^ i ; kohden' J^öskaan'V v '; 1; : lentävien flautastenf alkaa pnt ollut täällä jändeh pää set ovat, eri aikoina väittäneet joäh-. neensä tuon- ihmeeUlseh otuksen l i i - ' teieyän ilmassa. Jokainen on icuvan-nut näkeillänsä erilaisin'värein ja erilaisin mallein. Liekö se ihmisten s i l - mähermojen sairaallolsuutta vai onko todellakin pöpöjä nähtävänä — mene ja;tledä»:., ; . ; ' ''-'.'y Ihrheelllstä oh ettei näitä lentoläu-tasia ei ole nähneet monet ihmiset sar maan aikaan. Joten on syytä epälliä, että kaikilla ei ole kaikki kamarit läm. piminä j a ehkä olisi parasta mennä tarkastuttamaan päätään lääkärillä. Työmahdollisuudet ovat atoakin vielä hyvin vähäiset vaikka niitä kovaa puustataan. Joku päivä sitten oli p a i - kallisessa iltalehdessä parin tuuman korkuisella otsikolla varustettu uutinen, jossa mainostettiin suuria rakennus- y.m. töitä täällä, mutta sanottim olevan työvoiman puutteen. Olisi h y . vä kun njrt voitaisiin ensin hankkia työtä täällä työttömänä oleville j c u - kolUe Ja sitten vasta, jos nähtäisiin todella tarvittavan hsää työvoimaa, alettaisiin sitä tärme muualta h a a - laamaah. Tietenkin on tarkoitus, et-ään f k. 28 pnä Timmins.—! Täällä on eletty sakean, pyryn ja;pakkasen.keskellä pitkän aikaa vaan nyt näyttää siltä, että taitaa lumikin lähteä' koska' vesi virtaa katuja alaspäin aika kiireellä.; No niin. lähtemisestä täällä nykyään oh paljon puhuttukin, ^ n s i h p a kettien lähetyksestä Suomeen "Parasta, lapsille", ja pian lähtee kerhoinme naisia Suonii-matkalle j a myös kuuluu miehiä menevän samaan aikaan. Oinnea.vain matkailel^- Se laulujuhliin' lähtö Port Arthur i i n vasta erikoisen "järmää hoirimäa fimuluu olevan. T^jl;}^ p i an ottaa T o i - yöita selvän olisiko bussin nurkassa vielä tilaä ylimääräiselle matkustäjal- •le. . . . No niin, naisten käsityömyyjäisistähän minun pitikin kirjoitta. Ne on päätetty pitää tk. 2 8 päivä. Naiset ovat valrnistarieet monenlaisia sieviä käsitöitä myytäväksi jä myös otamme kiitollisin mielin vastaan lisää miestenkin valmistamia käsitöitä, samoin naisten.-. . Siis kerhossa Ja myyjäisissä tavat a a n ! — K e r h o l a i n e n . , : Port Arthurissa on-nisfunu! kurssien pääftäjäistilaisuus Fort Arthur, Ont. vHuhUkuun 12 pnä oU voimistelukurssien ensimmäJT nen päättäjäistilaisuus Port Arthurin osaston haalissa. Lauantaina o l i juh^ lien toinen ilta. Lauantai-illaksi cU luvattu Työn Temppeli juhlia varten. Jälkeenpäm lupa kuitenkin peruutettiin. Kuului tulleen Jonkinlainen " t o i letti vika", mikä piti karjattaman j u u ri sipä iltana. Muuten kuvaavaa on. että Temppelin 40.vuotisjuhlissa p u - h u j a oU erikoisesti korostanut sitä, et^ tä alkuperäiset temppelin rakentajat halusivat talon rakentaa K A I K K I EN suomalaisten-kodiksi. Kielto oli tavallaan vastaus kysymykseen, Vcamiste-l u - ja urheilusejuran "Iskun" jäseiiet j a pikkuhaalilla toimivat muut suo-malaisst joukot eivät olekaan suomalaisia puhujan m i t t i ^ a v a n mukaan. Päättäjäiset. kuitenkin onnistuivat hyvin. Kunipanakin iltana oli tupa täynnä julilijoita, sUtäkin huolimatta vaikka keskiviikkona amakin oli i l ma jä keli huonompaa kuin helmikuun nhtirien vallitessa. Kurssilaisten . esittämää ohjelmaa yksityiskohtaisesti en lähde enkä pystyisikään selcstamaah. Olkoon kuiten-^ Idn sanottu,'ettg' kaikki Joukko- sekä yksityisesltykset olivat seilaisiia, että niitä harvoin näkee. Itsekseni ajattel i n , että kurssilaisilla pn ollut raskas kuukausi yksistään ohjelman valmis-tamisessa. sillä kur&seilla oli osa I i h an vasta-alkavia. Avajaismarssiin osallistui noin 50 tyttöä ja poikaa, aloittaen marssin näyttämöltä, kiertäen juhlasalin ympäri. Saliin päästyään joukko seisoi järjestyksessä niin kauan k um johtaja Hymahder valituin sanoin lausui vieraat tervetulleeksi, tehden samalla lyhyesti selkoa kurssien tarkoituksesta. . Kuten jo. sanottu, voimisteluliikkeet pojilta j a tytöiltä tapahtuivat moitteettomasti, samoin matto- j a hyppy-liikkeet kävivät täsmällisesti." Poikien vaikeat nojapuu- ja tankoliikkeet o l i vat voimaa j a taitoa, kysyviä. Sivumennen sanpen ohjelmaan sisältyi s a - TWAINILAISts HCtMOltu Kerran oh Mark TArainä^. murtautunut varkaita. He f-neet koko joukon tavaroita 2^' «ään. Suuri humoristi oveUe seuraavan ilmoitiib*j varkaiden varalta, jctka tiöä murtautua hänen taloana- •Tästä lähUen on kodiaazi hopeoituja hopeaesineitä, i ^ i te ne ruokasalin nuhasta ii4 . tukorin vierestä, Jcs ta.-SS män korin, nostakaa kissai hopealaatikkoon. Ja olkaa t r s kääkä melutko. Se voisi teho 1 Iäiseni levottomiasi. Kalcssit^ te eteisestä sateenvarjopUiajei') Älkää unohtako sulkea ovta %\v H E I K K I BROTHERUS TIEDOITUS-P A A L L I K O K S t H e l s i n k i , ' . ! - (S-S) Saiadun tiedon mukaan . on lähetystöneuvos Heikki Brotherus valittu plympiakisojen tie-doituspalvelun päälliköksi jonka t b i - men hän hoitaa oman toimensa ohel_ la:-: • tä k im Joitakin töitä alkaisi, niin p i täisi aina olla moninkerroin suurempi joukko työhön: tarjollai että olisi helppo saada työvoimaa halvalla. — T A S . mat /voiniisteluliikkeet. mitkä kuuluvat ensikesän liittojuhlien joukkoesi-tykseenJ Oikein teki hyvää katsellessa sitä innostuksen tidta mikä-hehkui varsinkin nuorimpien silmistä ösaarisa esittäessä; Tuntui ikäänkuin he olisivat vakuuttaneet sen: Tulemme jatkä-naaan työtä siitä mihin vanhempi i i p l - vi väsähtyy" . -' • Tyttöjen useat tanssiesitykset, varsinkin viimeinen hindutanssi, olivat korkeaa . taidetaloa hipovia esityksiä. Erikoisesti -' olkoon' mainittu johtaja Hymanderin Ja Isktm .naisohjaajan soolotanssi. Sen voi varauksetta luokitella taiteelliseicsi esitykseksi. Ohjelmaan o l i lisäksi sisällytetty^kupletti K . Laineelta. Minusta Latoen ensimmäinen laulu oli sisällöltään siksi repivää itsearvostelua, että sen pitäisi antaa monelle vakavaa miettimistä nykyisestä järjestelmästä. Pikkutyttö esitti pianonsoittoa. Laakso ja Vikström soittivat kotoisen miehemme Kosken sävellyksiä. Ensimmätoen kappale "Uudisasukkaan rukous" oli yksi osa työn alla. olevasta laajemmasta sävel-lyksestä. Toivokaamme Jackin tervehtyvän niin että hän saisi valmiiksi sanoisinko elämänsä suurimman tehtävän. Ohjelmassa oli myöskin pas-selKti huumoria, sitä piti yllä aktiivinen voimistelun veteraam Salvo. Jos minä ollenkaah,.£ain oikean kä. sityksen yleisön mielipiteestä iltaan nähden, nun o l i se, että jokainen oli enemmän kuin tyyt3rväinen esityksiin. Sitä he vaan timtuivat ihmettelevän, että kuinka h i i n lyhyessä ajassa On mahdollista saada n i i n paljon aikaan Kiitos kurssUaiset ja johtaja illasta! K u n nyt iskulaiset jäävät sanoisiriko ne ALKAA KEHlTtrÄ Muuan nainen sanoi keran lerille. kuululle englantilaiselle maalarille: -r- k u n tulin tänä aamuna 1 k i i n Thamesia pitkin, csui kymiä, v^otka muistuttivat \ . ^ . niä maalauksianne. Oliitsaij ^ todellinen Whistlerin maalaustal Ja!': ' -. — NUn. nim. hyvä rouva, sanölj teiUJa vakavana. — luonto Eikal hittyä. " • • - : < HY^Ä VASTAUS Muuan nuori nainen saapui kuulun pianistin Rubinsteinin 1 ka oli suostunut kuuntelemaan coittoaan. — Mitä, teidän mielestänne nyt olisi tehtävä? kysj-i nainen tettuaan esitykssnsä — Mentävä naimisiin, vastaa nisti. '•• - •' ••. * « ARSIASTA IKÄVOlDESSi Rouva kirjoitti kaukana kotm^ valle aviomiehelleen:. , "Ajattelen sinua. yöllä ja K u j . näen yövaippasi riippuvaa \ nällä, ajattelen itsekseni: Olj tupn sijasta rilppulsitkin sinä nä . . . " • Matti Hissala kuoli Suttonissa tk. 12 pnä Sutton Bay, Ont. — Täältä ei nähdä niitään uutisia tämän palstoilla; Eihän täältä paljos kirjoittamistakaan kun ei meiti monta suomalaistakaan. Kesä nyt näyttämään itseänsä vaikla vi oli nita pitkä ja kylmä. Kuolema vieraili täällä kesi samrnfe.; Se vei paikkakunnam himman suomalaisen famiarin,! Hissaian/ Häh o l i syntynyt lassä Ö.' Ii. Suomessa. Hän OUBT den ikäinen. Hän tuli vuonna 1902, tullen tänne Suttral perukalle vuonna 1922. Hän knoai vattityttärensä, mrs. Eino Rau luona sydänhalvaukseen hiAtäj pnä päivällislevolla ollessaan.' häudattim huhtik. 14 p. Sutton 1 hautausmaahan klo 2.30 ip. Joukon saattamana. Hän oli i tunnettu toiskielisten sekä ten keskuudessa. Hautau piti Rev. W. Kitto. YK. pastori, I tajina palvelivat H. Rajala, EI L. Nisula, B. Fry. T. Proud ja] Waugh. — Einar Kivi. omin nokkinensa toimimaan, näj kakäa hyvää työtä. Pj-syköön i edelleen yhtä korkealla. Teut kesän aika. jos nimittäin kesii tirheilukentällä j a juoksuradaUif ten Jtun syysmyrskyt taas ajavsti nien suojaan, niin eiköhän pannat mat tukkoon ja hommata omiaac" samme taas kurssit pystyyn. 05 tunnuksemme "Korkealleni Kunto!" — Losojätkä. PUHl Igl Oliver Roa lahety I® Interior f® Insul-Bi p Pl7Woo< f® Maronll Asphalt Hbre G im ÄMBE Puheli] 99 S. Cl Port Arthu: w. Sulte 105,' P A L O - j a antonne ta P u h e l i n TuJ Terveisiä — Etelä-Amerikan pienin tasa-rglta on Uruguay, jonka asukasluku viime vuonna oU 2,510,466. Paino on vaa'an toisella puolella. Yhdys\allat (kuluttaa vain 75 prosenttia mitä se tuottaa. Teollisuustuotanto laski viime vuonna 22 prosenttia,. kivihiiUtuotanto 31 pntsent-tia. rahtitavaran kuljetus rautateillä 20 prosenttia, väliittäiskauppa 12—14 prosenttia. Yhdysvaltain työttömyys on^nykyään noin 4.500.000. K a i k k i tämä lasku tapahtui h u o l i matta siliä, että sanomalehtien propagandan avulla muka Venäjän sota" suunnitelmista kiihdsrtettim sotatarve-tuotantoa. J a vaikka cm suuria sota-urakoita, n i i n sittenkin lasiku jatkuu. Yhdysvallat hylkää sinmnitdnuitlU-sen talouden. Amerikan kapitalistit myöskin peMäTät rauhaa. Joka USaee N i i n . terveisiä täältä Superiorista Wiscpnsinista, missä allekirjoittaneella oli lomnia osallistua Työmies-leb-den 47 :een vuosikokoukseen. Superior sijaitsee, kuten tiedetään "Järvien päässä", maailman suurimman suolattoman veden — Superior-jän.- en rannalla. Kaupimgin vanhat asukkaat, jotka ylpeilevät asuinsijastaan, järvestään j a '"IVömies" lehdestään, vakuuttivat allekirjoittaneelle, että Supeiior-Järveen laskee noin 200 jokea ja piaoa. Sen rannat ovat jylhänlaiset ja jossakin tämän melko saarettoinan fär-ven kesklpaikkeilla kulkee Canadan Ja Yhdysvaltain raja. Superior^Jär-ven laivaliikennettä kontrolloidaan Soon kanavain avulla. :Tramä Järvi el kuulema .koskaan Jäädy umpeen, mutta kesälläkään sen lämpömäärä ei nouse paljoa jäätymispisteen yläpuolelle. Laivaliikenteelle se o n tavallisesti auki noin 8 k k vuodessa — mutta tänä :T.'Uonna — puhumatta parempi..---^' Suomen runollisesta "Inarista" l a u letaan .. n i i n syvä oon kuiri jjitkä- Mn".' mutta' superioriläiset vakuuttivat että Superior järven syvin kohta on 1.008 jalkaa. ' N i i l l e canadalai-sille. jotka mefsäs-tysaikana näkevät Fohjois-Canadan metsiin Yhdysvalloista tulevan enemmän "hunttareita" mitä. täällä on "pukkeja", ja ovat tämän perusteella vetäneet . s e n johtopäätöksen, ettei Yhdysvalloissa ole enää mitään r i i s. taa. täytjry antaa sellainen tieto, että canadalaiset ovat olleet täydellisesti väärässä. Superioriläiset ainakin väittävät, että heidän järvensä ovat maailman parhaita kalavesiä j a omin silmin näin junan ikkunasta, muutaman mailin päässä Superiorista, r a dan varrella puolisen tusinaa peiiraa. Kun'sattuu, n i i n ensi syksynä lähtee Canadasta peuran metsästäjiä Wis-consiniin. : . Stiperiorin kaupunki on tyypillinen Pohjois-Amerikan mantereen teollisuus- Ja satamakeskus. Se on maailmankuulu viljamarkkinapaikka. 6 u - perior-Ouluth: satamassa käsitellään suunnattoman suuret määrät rautamalmia Ja kiviliiiltä j a paikalliset asukkaat odottavatkin vilkkaan sesonk i n alkamista, jos — tänä vuonna kesää tulee, Superiorin lähiympäristössä on suuri siiomalaisasutus Ja ansioituneen "Tyanies^-lehden sekä erinäisten työväenyhdistysten lisäksi suomalaiset ovat rafcoitaneet tai olleet osana r a kentamassa mfljoonaliikkeeksi kasva - neen Keskusosuuskunhan j a sen l e h - den "Osuustoimintalehden". jonka suhteen Jotkut vanhat veteraamt murheissaan sanoivat, ettei "se ole viimeaikoina juuri osuustoimtotaa auttanut 'eikä edes kiistantaijilleen ! kunniaai tuottanut". • . • - , : . ; • - - ' - Jotkut "kuuluisat" kirjeenvaihtajat' suorittavat viikon verran kestävän h u vimatkan johonkin uuden demokratian maahan j a sitten "ehdottomasti pätevinä asiantuntijoina" k i r j o i t t a vat satoja sivuja käsittäviä parjäus-kirjöja sosialistisia kansoja j a niiden kaikkia edesottamia vastaan, > Mutta kun allekirjoittaneella on yhtä kova pää k u in Jukolan Jussilla, min yllälkuvatiinlaiseen iirakkaan en ryhdy — ja siksi saavat amerikkalaiset olla haukkumatta ainakin m i nun puolestani^ Tämä sitäkin suuremmalla syj-llä kun Amerikan suo-nstalaiset olivat niin ystävällisiä ja vieraanvaraisia Vapauden edustajaa kohtaan ja lupasivat —. vaikkei m i nua oltukaan millekään turistiiiiken-nematkalle lähetetty — että he tulevat joukkomitassa vastavierailulle ensi kesänä Port Arthurissa pidettäville C S J : n laulujuhlille — joten ottakaan arthurilaiset asia vakavalta kannalta. Mutta "Työmiehen" yhtiökokouksesta voitaism kirjoittaa melko paljon — j a siitä asiasta kannattaakin kirjoit-taa. Se oli lyhyesti sanoen mainio jotddu>edostajakokoiis^ knissä sai puhua Ja puhnttiinkln asiat soorik-sL Tehtyjä virheitä, ja taeikkonk. sla ei yritettykään salata. Vakaa-mnksen miehet ja B;dset ovat niin itsevarmoja asiansa (oikendesfa ja aatteidensa paikkansapltäiyäigry-destä, että he Voivai avoimesti — koko kansan silmien edessä asiansa pnnnita niin hyviltä koin huonoiltakin pnoUn. Tähän yhtiökokoukseen cli nut toistasataa edustajaa: M\ mattialojeri työläisiä monista 1 keistä -ja lähiseudun farmareita.. lä oUli-ömiehen johtokunnan^! mituksen'kaikki jäsenet. velj<^ tömme T P K : n edustajat Jay lehden lukijoita. Lähes puoteti tajista oli naisia; jotka ptivati k i n yhtä hyviä puheenvuoroja^ miehetkm — ja sen lisäksi fz^^ mainion ravintolan. k u t e n ylläolevasta luettetöU! kyy, "Työmiehen" kokoukseen r"- tui Amerikan suomalaisen liikkeen luottamusmiehet ja pääasiassa keskivaltioiden i" ja maaseutupaikkakunnilta, vuoroja pidettin paljon: toL=^ olivat lyhempiä ja toiset piU» nälkävuodet, mutta kaikki ja^c* ja kehittyneiden ihxmsi^^ . mielessä esittämiä argumentte> puolesta tai vastaan, riipipces mistä kulloinkin oli kysymys. Kokous oli läpeensä ykshnieUnen ja vaikea rv.. (joita oU vain yksi. niaiittain tävän lehden uusi koupaiks-' tiin harkitusU ja toinen toaeSJ piteitä kunnioittavalla taraia, Cankdalla oli heikoin e d a ^ tässä' 'kokouksessa. Esini0»i^ hen "riitakysymykseen- « puolelta kajottu ollenkaan, ajatellen, että "k^den a ^ mannen korvapuusti —i'*'^^ WA Port A] HUi Huhtil vakuutu S ja haker oienness Vakuu Kami.nis Laineen 12 a.p. si äijän turilas olisi sataa vastaa voinutkaan f N i i n , jotta terveisiä Vapauden lukijat ja aJ niaanmlehlHe vieläkin varalsaudesta- Tulkaa mään meme. Canadassa^ II 176-180 J ten kauan. ~ Känsäkoo».
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 20, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-04-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500420 |
Description
Title | 1950-04-20-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
avu 2 Torstaina, huhtik. 20 p. — Thurgday,April 20
m
i tlBEBTV) — Independent Labor
Orsiin of Finnish CanadlaoSit E s -
tiiblisiiöd Nov, 6 U L 1917. Authorizec
3-. f |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-04-20-02