Vapaus, July 8, 1950

              [ulttuurin tuhoojia vastaan
DS
jestetty
i cU oHut
vuotta.
wen tap
seuraavaa;
ttä nainaij
i. ettähäjjj
KU
on väi
ETÄÄ
ionta kji]
äabttavan/i
an?
a sitten'
u PDBOQI
il • • , • : 1
ria jos aonJ
^oi tai<leiW
lija in
ino ansaita
ymystä, Vi
Minua
en saan
lisesta
itossa
ksessa
a kaUdn U
i saadaan 1
l päästääDl
n&tamaan]
nyfdääDkö]
lomaan laoi]
rkonmid
Qherra Tim
nyt pUsixd
MD ehdolj
ita,.sts/e
ttävien
että mmi
nmurM&jaf
muutta ^ 1
jotta hlu'
1 suositella I
lenkaikkeai
!a lapäOie i
ilaan Jai
»Uteli f a
I Mrk
y jopa*
tolassa,
[betaan<
•akuntali
ppo sotaK
uualle
ä lähe
ei KOTeassaJ
ttumyösj
xaäissi.
eita pap])e]j|
imuniätien
ntaa. TSsäj
tarpeeUisUJ
rean vanp
Uiteeri ovjtl
e5byteriaäiii|
1 olivat!
yhd
1946 js
neitä (UI
)sta sillä
kysymjs
rerisen
jjat tulivat
unilcsi
dtettäln
että
g ^ v a n puheca p i t i ä s k e t t ä in
IfldlTirtodissa •«HoIlywoodin kym-puolesta
j ä r j e s t e t y s s ä k o -
laessa Gale Sondergard v a n k i -
*^mtoiinrt Herbert B i b e n n a n in
«ran»"» f i l m i t ä h t i j a A c a -
^ Avariin Toittaja.
ollut tvötätekeyä n ä y t t e l i j ä t är
ioko ilcänl - sallinette m i n un
Itää ensimmäiset kahdeksantois-
,3 ja kaksi viimeistä. MiiiuUä
t käs.tykseni moniin asioil^in
_roinuna on vakaumuksia —
vakaumuksia, mutta todel-olen
n ä y t t e l i j ä t ä r,
te kysytte m i n k ä l a i n e n , a i k a y.
_ verrattuna 1950 — v o i n p a -
muistaa poliittisia tapauksia,
^ a l l a minä muistan, e t t ä 1938
esitin Alfred Dreyfusin vaimon
"The Life of Emile Zolassa",
niuistan vuoäen 1938 a i k a n a ,
gn meidät s a l l i t t i in valmistaa f l l -
^ suurista yhteiskunnallisista tals-
Lista kuten Emile Zolasta — s o t i -
Uyhkeyden ja v ä ä r y y d e n taipu-jtianasta
uhrista Alfred Dreyfusis-
Olen tullut siihen tulokseen, e t tä
.oli elävöittävä aika k u n n ä y t -
ir sai esittää l i l m i s s ä rohkean
^pumattoman miehen rohkeaa j a
tonta vaimon osaa.
_ hetkellä e s i t ä n samoilla t u h -
ja samalla mielikuvituksella s a -
osaa r- nyt v a i n sitä e s i t e t ä än
näyttämöllä;— j a n y t m i n ä
osaa en elääkseni, en saadak-
Bi Academy Awardia —' v a a n p e r -
HiisäUyttämisen puolesta a i v a n s a -
tapaan kuin mrs. Dreyfus,
valitsin mrs. Dreyfusin osan
Nautiri h ä n e n osansa
;tä. En ole v a l i n n u t t ä m än
esittämistä n y k y ä ä n e n k ä m i nä
sen esittämisestä. Mutta^ k u n
täytyy esittää s i t ä . n i i n e s i t än
teikeUa sillä aloitekyvyllä, t a r -
äla ja vaikutuksella m i t ä minussa
•e muistatte, e t t ä Zolan h a u t a j a i -
a Anatole France (jota osaa n i in
blosti esitti Morris Carnovsky) s a -
Zolasta, e t t ä h ä n oli i h m i s k u n n an
antunnon liikettä. En -epäröi s a -
i,että kauan sen J ä l k e e n k u n n i m i
c Johnston, Parnell Thomasin ja
aattori Mundtih koUahoraattori.
B valmistavat maamme orjuuteen,
ttamista. on lakattu muistamatta
s nimenä, — kauan sen j ä l k e e n kun
eisfamtarame hiljaiset, jotka p e l -
rätestää muuttamasta roeldäii elo-ijmme
henkisesti kevytmielisiksi,
t kadonneet ansaittuun unlioiaan
"Bollysvocdin kymmenen" tullaaii
siemaan Amerikan kulttuurlhistc-in
pimeimmän kauden omantunnon
Ja minä uskon, e t t ä hie m u y t
muistamaan sen kantamme t a -
minkä otammepelastaaksemme
yhteiskuntamme omantunnon
I meidän ammatfmme sensuurilta,
»laisuudclta j a pelkuruudelta.
i uskon että n ä m ä miehet, " n ä -
ratestetut miehet", kuten rabbi
Cohh heitä n i m i t t i seremo-
1 johon minäkin osallistuin, ovat
jrtäneet niifiRnsä siihen kallioon, jos-
I lliteiskuntamme peru.stukset ovat.
l ja lahkolaiset k ä y t t ä v ä t t i l a ­valtaansa
eroittaaks3en n ä mä
irt meistä — mutta he e i v ä t voi
staa sitä kunniaa j a s ä ä d y l l i s y y t tä
! ovat antaneet yhteiskunrial-on
vieläkin valkea k ä s i t t ä ä,
tiiämä miehet voidaan v ä k i v a l l a l -
(liistäa pois meiltä. Mutta olen
Itäsittämään, e t t ä on' parempi
äiBkoh siihen. Mitä t y p e r ä m p i o n
a. sitä vähemmän me voimme
ntaa sitä. Jos t ä m ä h ä p e ä l l i n en
P tapahtuu — s i l l o in m i n ä sanon
Jotka ovat s y y l l i s i ä siihen, ä l -
> antako heille anteeksi — s i l l ä he
•ät mitä he t e k e v ä t . •
Stan pelkääväni n i i t ä tunteet­pa
röyhkeitä, jotka kaivelevat —
i juoksevat maassamme n y k y ä ä n,
'"minulla on vieläkin suurempi
- että toimettomuudellamme
annamuie tämän rakastetun
: ja sen kansan h e i d ä n k ä s i i n -
h-mkaiden j a Inkvisiittorien sekä
^tumattomien oikeuslaitosten
t ä v ä t m e i d ä n Amerikan r i i s t e t t ä v än
meUtä j a j ä ä d y t t ä m ä s t i s i t ä sellai­seksi
kauhean muodottomaksi k u i n v.
1950.
Ä l k ä ä kumartako j a sanoko itsel­lenne
"kaikki tuo o n toiveajattelua
— ä l k ä ä syj-ttäkö h ä n t ä — h ä h y i -
l i e l t ä ä tuleen".
S i l l o i n te o l i s i t t e v ä ä r ä s s ä . . .
* ' ' • •
M u i s t a n e r ä ä n kertomuksen nuores­ta
a n t i f a s i s t i s t ä , joka joutui natsien
teloitusjoukon eteen. H ä n katsoi m u r ­haajia
j a n a u r o i ~ ei u h m a l l a thiitta
koska h ä n e i voinut p i d ä t t y ä siitä.
"Te luulette tappavanne j o t a i n k u n te
tapatte minut", h ä n sanoi. "Te olet­te
v ä ä r ä s s ä . . T e s y i m y t ä t t e sata, jotka
oltavat m i n u n paikkani." K a n a v a si
paitansa j a s a n o i : "Ampukaa Ja tuhot­kaa
itsenne."
; I f i i n ei o l l u t v ä ä r ä s s ä . Minä en ole
v ä ä r ä s s ä . Meidän Hollywoodin mies-temme
taistelu on taistelua kulttuu­r
i n , politiikan, j a yhteiskunnan mur­h
a a j i a vastaan; J a m e — j o t k a olem­me
kokoontuneet yhteen osallistumaan
j ^ a i n yhteen t ä m ä n taistelun vaihee-seeii,
volnune huutaa varoituksen:
"Ottakaa n ä m ä miehet m e i l t ä Ja te
tulette paljastamaan itsenne J a tuhoa­maan
itsenne."
JJ»ni, äitinä, n ä y t t e l i j ä t t ä r e n ä Ja
lisena tanskalaisten v a n -
tyttärenä. jotka saapuivat
etsimään suurempaa vapautta
s i s s l j o * * « w f a v i o m i e h e n i
J°tka saapuivat t ä n ne
äimt H K ^i»i i.a -. "am•"e^r"ik^k'iaaliaaiisseennaa,, jjooKk aa kKuimn--
attaen " ^ v a s t a a n nykyisen osan vakuuttu­isi
kent^
Ulä erää "
«^ntunnoh suurta liikettä —
' ° " olemassa voimia, j o t k a es-o^
r^ t l ^ ' ' ^ ' •cukaan.meistä"-oie:::ik.
lorittami»
on ollut!
yhtenitsn
issejä la*»
Rauha riippuu
meistä sanoo
Marian Anderson
K I r j . G E O R G E S O R IA
P a r i i sL — " M i n u l l a ei ole a i n o a t a ­kaan
lasta, mutta minun e r ä ä l l ä sisä-r
e l l a n i on p o i k a , jcsta p i d ä n . T e olet­te
oikeassa, sillä on v ä ä r i n ajatella,
e t t ä h e n k i l ö , joka on l ä h e i n e n j a k a l ­lis,
voitaisiin yhdessä silmäturäpäyk-sessä
h ä v i t t ä ä . Jokaisen ihmisen, j o ­ka
haluaa rauhaa, tulee liittyä
yhteen atcmivommin pannaan saat-t
a m i s e k s i . . . "
P e h m e i l l ä matoilla päällystetyn
Hotel Raphaelin salongissa, muuta­man
askeleen p ä ä s s ä L'Etoilestai Jossa
häh suostui tapaamaan, naeidät. Ma­r
i a n Andersen, maailman nalslaula-j
a t t a r i s t a s u u r i n , j o n k a kultaista ään­tä
kymmenet tuhannet j ä nnlljoonat
— kiitos h ä n e n konserttinsa radiolaa-jaltamisesta
— saavat k u u l l a jokai­nen
vuosi, puhui meille l ä m m ö l l ä per­h
e e s t ä ä n , taiteestaan, kukista, P a r i i ­s
i n k e v ä ä s t ä , niatkoiltaan maailman
pbficki, h ä n e n ensi-esliritymlsestääri
kaupungissamme v. 1935, joka pyhitti
h ä n e n loistonsa.
Kuunnellessaan h ä n e n sanojensa
poikkeuksellisen kaunista, musiikkia,
j o t a e l ä v ö i t t i . h ä n e n kasvojensa tyyni
varmuus ja r a u h a l l i n e n voima, Maria
Andersonin tummat silmät tulivat
ä k k i ä teräviksi ajatellessaan atomi­pommista,
s i t t en n i i s t ä heijastui l ä m.
pöä.
" M e i d ä n ei saa joutua epätoivoon",
h ä n sanoi minulle, ""ramä o l i s i kaiik-k
e i n p a h i n asia. R a u h a riippuu meis­tä
jokaisesta ja m i t ä jokainen tdcee
sen t o t c u t t a m i ö e k r l . K a i k k e i n ensik­si,
m e i d ä n ei saa s a l l i a i t s e ä m m e pe•
K i t t a a sanomalla, e t t ä sota on kierto-m
ä t ö n . Olen luonteeltani optimisti
e n k ä koHkaan antaudu 'kielteisille asl.
o i l l e . . . "
S i t t e n h ä n p y s ä h t y i ja ilmeisesti
aTatteli maataan ja l i s ä s i:
"Te n ä e t t e kuinka ihmiset Ameri­kassa
tuntevat I k ä ä n k u i n saaneensa
atomipommin johdosta " h e r m p t ä r ä -
yksen". Lukiessaan jokainen päivä
l e h d i s t ä t ä m ä n pommin kauheasta
vaikutuksesta niin amerikkalaiset,
k a d u i l l a olevat ihmiset, eivät halua
sotaa. He eivät voi k u v i t e l l a mi­t
ä ä n sen kauheampaa k u i n kolmas
maailmansota."
" M i n u l l a on k u n r i l a tuntea Einstei­nin
j a onni tavata h ä n t ä usein. E i n ­stein
jatkuvasti tcistaa, e t t ä k ä y t t ää
atomipommia uudessa sodassa mer­kitsee
elämän h ä v i t t ä m i s t ä maan
p ä ä l t ä . "
P y y h k ä i s t e n kätensä kasvojensa^
ohitse M a r i a n Anderson sanoi va­k
u u t t a v a s t i : "Meidän täytyy estää
t ä m ä kauhea vaara, m e i d ä n täytyy
j u l i s t a a atomipommi pannaan."
'Rauhantaistelu
ja sivistyn^ö
Alemj;)ana oleva hlinimerklkl " R .
P : n ' * kirjoitus j u l k ^ i s t i t a ä s k e t t ä in
H e l s i n g i n Vapaan 54nan • taldeosas-tossa.,
•
K u t e n 39-luvulla Hitler. Mussoltai
J a kiunppanit, n i i n o n 4 0 . j a 50-luvun
taitteessa A t l a n t i n sotaliltto j u l i s t e -
nut k a n s a i n v ä l i s e n rauhanliikkeerj
"kommunismin välikappaleeksi \ E r o
ö n nyt s i i n ä , e t t ä t l m & n maailman-taantumuksen
tunnuksen on avoi­mesti
omaksunut myös l ä n s i m a i n en
oikeistoEosialidemokratia • Kööpeii-h
ä m i n a n - k p k c u k £ : e s s ä a n . 700 mil­joonaa
ihmi5tä_ k ä s i t t ä v ä s t ä maail-manliikkcestä
arvellaan kai ^ e l v i y -
d j ' t t ä v ä n näin vähällä! Maailman
e d i s t y k s e l l i s t ä sivistj-netstöä luullaan
k a i voitavan p e l o i t e l l a . n ä j n yksinkerr
t ä i s e l l ä v ä ä r i n l e i m a ä m t s e l l a!
M u t t a onnistuuko v ä ä r e n n y s , o n ­nistuuko
p3loitus? Kavahtava tko
maailmankuulut kirjailijat Tliomas
Mann, Lion Feuchtwanger, M a r t in
Andersen N e x ö , . H o w a r d Past, Albert
K a h n , Seghers. Johannes R . Becher.
Pablo Neruda. Vercors? Kavahtavat-ko
modernin maalaustaiteen mesta-r
i t Pablo Picasso j a H e n r i Matisse?
Kavahtavatko suuret musilkkitaitel-l
i j a t M a r i a n Anderson Ja P a u l Robe-son,
f i l m i t a i t e l l l j a Jean Marais tai
jazain klassikko Diike Ellington?
K a i k k i he ovat allekh-joittaneet Tuk­holman
kokouksen vetoomuksen ato­mipommin
kieltämiseksi j a sen ^ n^
s i m m ä l s c n käy t t ä j ä i i l e l m ä a n i i s e ^i
sotasyylliseksi. Kavahtavatko p o l i i t i ­kot
kiiten Henry Wallace, tiedemie­het
kuten prof. B e r n a l . kirkonmiehet
kuten abbe Boulicr jia tucmlorovasti
Hewlett Johnison? Voidaanko suuren
yleisön iuottaniusta j ä i h a i l u a heitä
j a h e i d ä n tekonsa moraalisuutta koh­taan
horjuttaa? ' •,,
T ä i siirrynune l ä h e m m ä k s i omaan
maahamme: eikö ole hieman suora­viivaista
leimata "kommunismin bul­vaaneiksi"
— paitsi' maan nykyistä
h a l l i t u s t a kokoiiaisuudessaan — a k a ­teemikko
V ä i n ö Aaltosta, professorei­ta
V . T . Aaltosta, Y . H . Toivosta, A r ­no
Turusta, M a r t t i Levonla, K a rl
B r u h n i a , k i r j a i l i j o i t a H ä g ä r Olssonia,
Aaro Hellaakoskea. H e l v i H ä m ä l ä i s t ä,
Olavi Siippaista. Helvi E r j ä k k a a tai
t a i t e i l i j o i t a Olli Miettisiä Ja O n n i
Ojaa? Eivätkö esimerkit ele l i i an
l ä h e l t ä , ei'iö v ä ä r i n l e i m a a j i l l a o i:
vaara joutua yksinomaan naurun­alaisiksi?
•
Julkaisemassaan vetoomuksessa
"Suomen k i r j a i l i j o i l l e j a t a i t s l l i j o i l l e"
k i r j a i l i j a r y h m ä K i i l a kehoittaa seu­raamaan
"maailman k u l t t u u r i n edis-tykselJisimpien
voimien e s i m e r k k i ä ja
t ä y t t ä m ä ä n velvollisuutensa kifjoit-tamalla
n i m e n s ä Rauhanpuolustajain
atomiaseen-vastaiseen vetoomuk­seen".
" N i i n k u i n ra)i^iiip^olusta.J 3 in
taistelu kaasuasetta vastaan eiikäisi
kaasun k ä y t ö n viime maailmansodas.
sa, voidaan myös nyt e s t ä ä atomi­aseen
k ä y t t ö ."
K u l t t u u r i ja- rauha kuuluvat y h ­teen.
Tämän perustavan tosiasian
t i e l t ä v ä i s t y v ä t k a l k k i puoluerajat ja
-vastakohdat.
Vaikutelmia laulujulilamatltalta
Tutkikaa kätkönne
snnen talven tuloa
Canadan Suomalaisten Arkisto k e -
hoittaa t ä t e n kaikkia Canadan suo­malaisten
hlEtcTiatyön ystäviä tar­kistamaan
vajoissa, ullakoilla y.m
palkoissa olevat k ä t k ö n s ä ennen tal­ven
tuloa, l ä m p i m ä n sään vallitessa.
M o n i l l a Canadan suomalaisilla on
varmaankin t a l l e l l a y h t ä ja toista
h i s t o r i a t y ö n kannalta t ä r k e ä t ä aine-histoa.
kaikenlaatuisia suomalaisten
yhteistoimintaa koskevia asiakirjoja
j a vanhoja palnotuc|teUa, jotka on; si3Suo„,e^ kieltä kuulee puhutta-
S a Porcnpine. —' A l \ - a n t ä s s ä olem­me
viime p ä i v i n ä e l ä n e e t n i i s s ä l a u -
lujuhlalumoissa Ja sellaiset Juhlat
p a i n u v a t U n ihmisten m i e l i i n melf
k e i n p ä . pysyväisiksi.^ Vielä vuosien
takaa muistuu n i i s t ä Jotakin. J o l l a o n
vitkistä\-& yaikutuksensa Ja t ä l l a i s ­t
en muisteioideri l u m o i h i n J ä t t i ; n ä ­m
ä CSJ : n s e i t s e m ä n n e t laulujuhlat
useainpia tuhansia m a a n m i e h i ä n u ne
J a -naisiaihme^ j o t k a xUiMh d ^ i l l l s -
tulvat t ä n ä m u i s t o r i k k a a n a kylmMtiä
k e s ä n ä vuonna; 1950, X
Me ' pohjp.isontairlolalset suoritim­me
matkammte tuonne JuhlapalkaUe
tällä T e m l s k a m l n g - r a u t a t l e y h t i ön
uudella nykyaikaisemmalla autcbus-s
l l l a . Jossa o n Istumatilaa 41 mat­kustajalle
s e k ä -huomattavalle tavara­m
ä ä r ä l l e m i t ä m a t k a i l i j o i l l a sattu'.si
olemaan. Tuon suuren k u U e t u s y ä l i -
neen kokclBilla avarista Ikkunoista
voi helposti n ä h d ä k a i k k i tien var­r
e l l a olevat n ä h t ä v y y d e t . Tuo pohjoi­nen
v ä l t a i m ä ä n t i e , Joka on°. t i e t ä ä k s e ­n
i ainoa.. Josta p ä ä s e e "rannasta r a n ­taan"
k ä y m ä t t ä ulkona t ä s t ä laajas­t
a Canadan maasta, o h v i e l ä aivan
uusi Ja v o i d a a n sanoa keskentekoir
nen, sillä sen Jatkuvat k o r j a u s t y öt
ovat nytkin k ä y n n i s s ä . Suurien ja
komeiden jokien p o i k k i rakennetaan
ny^tyalkaisla siltoja. -Nyt k ä y t ä n n ö s ­s
ä olevat ovat v a i n t i l a p ä i s i ä j a n ä i n ­ollen
v ä l i a i k a i s i a , jossa suuremhillla
k u l k u v ä l i n e i l l ä paikka sivuutetaan
melkein k i ä n väkisellä. Lisäksi Jat­kuvat
sateet t ä n ä k e s ä n ä ovat olleet
omiaan pitämään tietä huonossa
kunnossa Je^ m a h d o l l i s e s t i hidastut­taneet
sen/ k o r j a u s t ö i t ä j a h y v ä än
kuhtooti saamista. Tien vaiTella on
j o l t a k i n huoriiattavia uusia teplli^
suuspaikkoja ja kauppaloita, joista
e h k ä K a p u s k a s i n g on k a u n e i n . Siellä
sijaitsee S p r u c e - P a l l s - y h t i ö n suuii
p r p e r l - j a niassatehdas. Se o n e r i -
koisesti kaunistettu t y y l i k k ä i l l ä r a ­kennuksilla,
joiden y m p ä r i l l ä on r u n ­saasti
kukkaistutuksia ' j a s i i n ä on
p ä ä l l y s t e t y t kadut Ja k a t u k ä y t ä v ä t.
Hearst o n m y ö s k i n suurentunut sit­ten
kun v i i m e k s i olin s i e l l ä y l i kaOcsi-k
y m m e n t ä vuotta s i t t e n . Se n ä y t t i a i ­van
eri k y l ä l t ä . Siellä rakennetaan
n y t k i n jatkuvasti, mutta el k u i t e n ­kaan'
n ä y t ä olevan m i t ä ä n k i i n t e ää
m ä ä r i t e l m ä ä ; rakennusten suhteen
vaan Itsekukin tekee oman asemakaa­vansa
mukaan.
T ä s t ä palkasta l ä n t e e n p ä i n onkin
sitten uusin osa t ä s t ä pchjolsen v a l ­t
a t i e s t ä j a voidaanpa sanoa parhaih-k
l n , s i l l ä se o n a i v a n nykyaikainen ja
h y v i n sopiva matkustukseen mlnkä,-
lalslUa m a a n t i e k u l k u v ä l i n e i l lä ta­hansa.
Sen l e v e ä t j a h y v i n jourtnvat
käänt/cet ovat v i e h ä t t ä v i ä aina Long
Laceen saakka, joka väli on 138 m a i ­l
l a asumatonta e r ä m a a t a , jossa mat­kustaja
voi riäihdä t i e n sivuissa icär-huja.
peuroja s e k ä h i r v i ä . , puhumat­takaan
muista p i e n e m m i s t ä m e t s än
e l ä v i s t ä .
Long Laeista 19 inail ia l ä n t e e n s i ­jaitsee
G e r a l d t o n l n kultakalvosalue.
joka muistutti n ä i t ä m e i d ä n kotipe-rukolta
kaivantojen vuoksi. V a r s i n a i ­nen
kauppala oli kuulemma 3 mailla
s y r j ä s s ä t ä s t ä läpi johtavasta v ä l t a -
l l e s t ä , mutta huomattavia j a tUDtan-tokunnossa
olevia kaivoksia c l i t i en
varrella useampia. Tästä alkaakin
muuttua maasto - m ä k i s e m m ä k s i Ja
vucTistolsemmaksi. jo.vsa maantie on
rjakennettu mutkittelemassa vuorL^-
tosolUn. Vielä- mainittakoon, että
m a t k a l l a o n komeita järviäi runsaasti
ja l ä h t e i t ä , jotka j)vatliy via juoma­paikkoja
matkustaville.
Vuorlstosolaa .ajaessamme yhtäk­kiä
" r ä v ä h t ä ä " eteemme Niplgon-kauppala.
j o k a o n m y ö s k i n h y v i n kor­keitten
kalliovuorten keskellä. Se on
kaunis kauppala, jossa o n p a l j o n suo­malaisia
asukkaita, j o i l l a usealla on
oma kotinsa ollut jo k y m m e n i ä vuo-tfimlnä.
Siellä ei n ä e kohtia kadulla
tel: halkcpinoja asumusten ympärUlä
eikä" p a l j o n porttien avausta Jos poik­keaa
Johonkin; U l o o n . sillä aitoja el
«le- talojen edessä. Siellä on kahden
y h t i ö n raulatleasema j a sen satamat
ovat maalhnan suurimpia y l l j a n l ä h e t.
täji^^ Siellä on k a k s i suomalaista
h a a l i a aivan vieri vieressä. Joiden t y ­k
ö n ä seisosatelee kansalaisia aina,
melkein y ö t ä p ä i v ä ä . Siellä o n p e r i ­aate-
eroa valsuiis suomalaisten k c s -
toiudessa suuri, vaikka kaikki ansait­sevat
toimeentulonsa suunnilleen s a -
lanalla; tavallai. On h y v ä s t i j a huonos-t
i p ä r j ä ä v i ä kummallakin puolen se­kä
juoppoja e t t ä r a i t t i i t , i.
N i i n , t ä l l a i s e e n kaupunkiin kokoon-tulvat
n ä m ä laulujuhlavleraat, jossa
s i t t en vietettiin j ä r j e s t ö m m e t ä h ä n ­astisista
suurinta l a u l u - j a sdttojuhr
l a a . Sinne mekin pohjoisontariolai-set
saa\'ulmme k e s ä k . 30 p ä i v ä n Ilta­na.
Vastassa o l i i s ä n t ä o s a s t o n edus­t
a j i a j a vieraita, jotka olivat sinne
ehtineet aikaisemmin. Siinä rytä­k
ä s s ä tapasin entiset c t e l ä p ä ä l ä l s ct
Tomi j a E d v i n Kuuselan, jotka olivat
suapuneet t ä h ä n juhlaan aina S a r -
niasta saakka. (Edvin on n ä i t ä V a ­pauden
a l k u l u k i j o i t a ) . Siellä oli tut­tuja
j a tuntemattomia, majoituskomU
t c a jäilkelli aikansa Ja k a l k k i oli p i an
asunnoissaan. M e taas j o u d u i m m ; t o -
rontolalsia j a sudburylalsia va.staan,
Jot&a tulivat v ä h ä n myöhemmällä ja
s i e l t ä t u l i k i n suuret sakit. Siinä oU
k ä t t e n puristuksia Ja t e r v e h d y k s iä
v a ö i d e t t a v a molemmin puolin, vielä­p
ä vanhemmatkin ihmiset tuntuivat
h i i n nuorilta. Uskon e t t ä " L o s o j ä t k ä"
nuortui tuona iltana toiset kymme­n
i ä — v u o t t a , Olin keskustelussa W .
Mies oli kaksi vuotta
myöhässä päivälliselle
Memphis, Tenn. — K u t s u pn kutsu,
v a i k k a sen o t t a i s i m i l l o i n vastaan. R .
W. V a n Horn, e r ä ä n paikallisen kau­pan
viranomainen sanoi e t t ä misslsslp
p l l ä i n e n mies söi suuren aterian kau­pan
ravintolassa j a s i t t en ojensi heille
kutsun, jonka h ä n o l i saanut, Jossa
t a r j o t t i i n h ä n e l l e vapaa ateria.
K u t s u k o r t t i oli postitettu v. 1948.
Ruokala h y v ä k s y i kutsun.
KIITOS
ia^fc'^^!^!" kiitoksemme Timminsin osaston Naiskerholle
t p f i v ^ , tovereille, jotka osallistuivat meUle järjes-
"^^yyn lahtiäisillanviettoon. .
_ ^Kiitos erittäin kauniista lahjasta. Säilyköön hyvä to-
'^^fuus aamina a vvääliinlliäs^m,^m e!»
HILDA Ja ONNI TERVO
ueen St. W. Toronto, Ont.
painettu suomenkielellä Canadassa'
ennen vuotta 1920.
Haluamme erikoisesti mainita, e t tä
erikoisen tervetulleita olisi Port A r t -
h t i r i s ö a 1908—1915 Ilmestyneen Työ-k
ä h s a - l e h d e n numerot, myöskin siel­lä
ilmestyneen Väkäleuka-nimlsen
pllanumerot, puhumattakaan Nanai-mcssa
j a Sointulassa 1901--i9d4 I l ­mestyneen
Aika-lehden numeroita.
Jos satutte tapaamaan Vapaus-leh.
den numerolta, j o t k a on p a i n e t tu ien-nen
vuotta 1921. olisTyat n e k i n terve­t
u l l e i t a.
L ä h e t t ä k ä ä siis artclstolie k a i k k i a i -
nehisto, j o n k a arvelette olevan josta­k
i n m e r k i t y k s e s t ä suomalaisten h i s -
torlatybn kannalta katsoen. Ellette
ole Jonkin suhteen varma, l ä h e t t ä ­k
ä ä se k u i t e n k i n varmuuden vuoksi
K a l k k i lahjoitukset o n l ä h e t e t t ä vä
osoitteella: P i n n l s h - C a n a d l a n A r c h i -
yes, Box 354, Siidbury, O n t .
Päivällinen Suomen
ja Neuvostoliiton
ratifioinnin johdosta
H e l s i n k L — • {S'S) — Suomen ja
Neuvostoliiton välisen kauppasopl?
muksen r a t i f i o i n n i n Johdosta p ä ä m i ­n
i s t e r i K e k k o n e n tarjosi k e s ä k u u n 28
p n ä valtioneuvoston Juhlahuoneustos-sa
p ä i v ä l l i s e n , jossa k u n n i a v l e r a h i a oli
Neuvostoliiton l ä h e t t i l ä s , k e n r a a l i S a -
vonenkov. Tilaisuudessa olivat l ä s nä
ulkoasiainministeri Gartz, ministerit
Tuomioja j a Hei Jas sekä entinen u l ­koasiainministeri
Enckell, Neuvosto­l
i i t o n l ä h e t y s t ö n v i r k a m i e h i ä . Suomen
kauppavaltuuskunnan Jässnet, ulko-a
s i a i n m l i i l s t o i ö n v i i ^ a m l e h i ä Ja s u o ­van
katujen varsilla .seisoskelevien
miesten keslcuudcssa j a useassa liike-laitoksessakin,
P y s ä h d y s a i k a n a t u l i m e i t ä tervehti­m
ä ä n pienikokoinen ja t e r ä v ä k a t s e i ­nen
Nipogonin suomalainen J a c k N e ­vala.
Keskustelussa selvisi, e t t ä N e ­vala
oli asunut J p p i t e m m ä n alkaa
mainitussa kauppalassa j a e t t ä h ä n
on t ä m ä n lehtemme. Vapauden, asia­mies.
Siinä puhuttiin n i i n paljon
k u i n e n n ä t e t t i i n , k y s e l t i i n j a Jaakko
vastasi aivan kuin ennen vanhan-maan
l u k u k i n k e r e i l l ä . Hän k o - t oi
y m p ä r i s t ö n työoloista, teollisuuden
k e h i t y k s e s t ä , vilkkaasta liikenteestä
ym. S ä h k ö ä sanoi olevan n i i n paljon,
e t t ä e i ole tarvis p i t ä ä v a l o n s ä ä s t ö a l -
koja. Tulihan siinä puheeksi tuleva
l i l t i o j u h l a k i n , johon Jaakko alkoi
matkustaa toisten n i p i g o n l l a i s t e n k e ­r
a . Tervetuloa! Mikä t i e t ä ä vaikka
olisimme sukulaisia.
K a i k k i "kärrylle" Ja k<rfiti Port
A r t h u r i a . T ä m ä matka, v ä h ä n y l i 60
mailia, o l i m e i l l e ensikertalaisille mie­l
e n k i i n t o i n e n sillä Joistakin paikoista
maantie menee h y v i n l ä h e l l e Lake
Superioria, j o n k a r a n n a t ovat t ä y n nä
k a u n i i t a huvilarakennuksia j a tien
ohessa o n p a l j o n farmeja. SaimolEta
p ä ä t t ä e n n i i t ä omistaa k a i k e t i suo­malaiset.
Tuo i l m i ö on suuremmxisti
havaittavissa l ä h e m p ä n ä NIpIgonin
kauppalaa v a i k k a s e l l a i s U h a n se t a i ­taa
olla koko v ä l i.
Port A r t h u r , s i l t ä on t o s in paljon
k i r j o i t e t t u - t ä s s ä k i n "aviisissa" viime
aikoina, mutta v ä h ä n vielä. Se o n
kcunis pieni kaupunki, jossa asuu
paljon "finlandereita". Hyvin useal­l
a h e i l l ä o h s i e l l ä kaunis k o t i . Asuja-mlston
käytöksessä vivahtaa v ä h än
S ä i l ä n kanssa, Joka on yksi j ä r j e s ­tömme
e n s i n u n ä l s i a s i h t c e r e i t ä , T o ­rontosta
kotoisin j a tullut myöskin
ensikertaa Port A r t h u r i i n . Siinä t u ­p
a t t i i n k ä t t ä IVTännistön Oskarille j a
Suksen Edvllle sekä Sundholmin
K a a r l o l l e , joka kertoi e t t ä Chlpewa
P a l k i s s a bn k a i k k i a maailman e l ä i ­m
i ä n ä h t ä v ä n ä aina t ä i s t ä l ä h t i e n.
E n tiedä liekö k a l k k i nukkuneet
tuona y ö n ä ollenkaan, minä nukuin
j a aamulla h e r ä s i n siihen k u n v e t tä
satoi aivan taivaan t ä y d e l t ä . Ajattc-liOfulos
katseltuani, e t t ä nyt taisi o l ­la
"kuulot tukossa", mutta s l l n a tu-pakoituanl
n ä i n . e t t ä v ä h ä n lakkasi.
L ä k s i n katsomaan näkeekö ketään,
joka olisi sinne juhlapaikalle menos­sa
Ja ä l l i n p ä l y ö t t ä y d y i n samaan sak-k
i t o toisten kanssa, j a suoraa päät*»
sinne Iskun puistoon. Siellä slta s i t ­t
e n o l t i i n , mutta visusti kattojen alla
iccicp a a m u p ä i v ä.
Port A r t h u r i n tovereilla on kaunis
.puisto, j o n k a h a l k i virtaa pieni joki.
Sen ä y r ä i l l ä o n j ä r j c s l ö n rakennuksia,
kaksi ravintolahuonetta, joista toinen
o a e r l k o l s e n suuri. Luulen c t t ^ siihen
mahtuu parisataa syöjää k e r r a l l a , j o ­k
a oh ison talon m e i n i n k i ä , Siellä
oli myöskin mahtava laululava, johon
mahtuu y l i kolmesataa k e r r a l l a a n se-k
ä älempaha sauna omia tarpeita
varten kuten myöskin yleiset " h ä t ä ä ­k
ä r s i v i e n " apiitoimlstot.
M i t ä s i e l l ä j u h l i l l a sitten tapahtui
ja m i t e n paljon s i e l l ä oU ohjelmaa? E n
rupea t ä s s ä s e l v i t t ä m ä ä n , sanon vain
e t t ä s i t ä c l i paljon j a «e o l i arvokasta
koko ajan; Sitä e s i t t i v ä t sadat e ri
h e n k i l ö t , jotka olivat j a r j e ö t a n e e t i t ­inään
t ä t ä j u h l a a varten. Se pH h y ­vin
tehty.
Ruokaa ja k a h v i a siellä sai aivan
Jpppumattomiln, Kiitokset työLeliall-ic
emännille. Lujilla olitte, mutta
Voiton saitte. Vieraiden majoitus siel­lä
oH m y ö s k i n t ä y d e l l i n e n . Olisi ollut
tilaa vielä uöeammallekln. Mr. j a
mrs. S u u t a r i , ottakaa kiitokseni tasta
oma?ta j a matkatovercltteni puoles­ta
h y v ä s t ä asunnosta j a kaikesta huo­lenpidosta
mitä teitte m e i d ä n puo­lestamme.
S i e l t ä j u h l i l t a cllsl paljonkin k i r ­joittamista
j a e h k ä n i i s t ä ajan oloon
vielä m a i n i t a a n k i n jojsakln f:opiva«.ia
y h t e y d e s s ä . Tässä vain lopuksi kut­sun
paljon v i e r a i t a s i e l t ä Port A r t h u -
r i sU t ä n n e m e i d ä n j ä r j e s t ä m ä ä n ur­h
e i l i j a i n liittojuhlaan. Sieltä tule­vien
nuorten joukojfsa soisin näkevä­ni
" L o s o j ä t k ä n " .— H .
malals-neuvostoliittolaisen . k a u p p a ­k
a m a r i n e d u s t a j a t . ' P ä i v ä l l i s e n a i k a - s u u A a u p u n g l n m a i l l a , e t t ä c l s e n t ä än
na p i d e t t i i n useita puheita. kaikille vastaantulijoille sanota ytei-
—: —- eesti "haloota" j a monet tuttavatkin
— T^ndcalla o n n o i n 4fi00 Uhasta, vohrat s i v u u t t a a toisensa a i v a n ä ä n e t -
Sota alkoi pommi­tuksen
jälkeen
Pbyongyanr. Korea. — K a k s i p ä l .
vää ennen k i i i n E t e l ä - K o r e a n nukke­hallituksen
Joukot hyökkäsivät Cke-säk.
25) 38. leveysasteen pohjoispuo­lelle,
pommittivat ne tykistötulella
Pohjols-Korean alueen Hwang-haln
maakunnan Beg-sungin kauntia, s a -
n o U a n . K o r e a n Central Telegraph
Agencyn tiedonannossa.
A l k a e n k l o 10 i l l a l l a kcsäk. 23 p nä
j a p ä ä t t y e n k l o 4 aamulla kesäk. 24
pnä ammuttiin rajan eteläpuolelta
105 haupitsellla j a 81 mm, p o m m i n -
h e i t t ä j i l l ä k a i k k i a a n kaksisataa pom­mia
r a j a n pohjoispuolella sijaitseval­le
Dal Dong Ku-nimlscUc paikka­kunnalle.
Y l i 200 pommia ammut­t
i in myöskin K a - G a - K u n alueelle k lo
6—10 ap. vällscn-J aikana kcsäk, 24
pnä.
K y m m e n i t t ä i n Beg^sung kauntin
talonpplkaiiasuntoja tuhottiin pom­mituksessa
j a 13 talonpoikaa haavoit­tui.
. T a s a v a l l a n kuusi poliisia haa­voittui
J a ykxl menetti h e n k e n s ä.
Professorin rouva n ä y t t ä ä miehel­leen
s a n o m a l e h t e ä ja huomauttaa
b ä m m a « t y n e e n ä :
— K a t s o h a n . l€hdeBi& on uutinen
sinun kuolemastasi.
— M e i d ä n t ä y t y y muIsUa l ä h e t t ää
seppele, vastasi professori.
Elämää voi syntyä
epäorgaanisesta
aineestakin
«Moskova. — Neuvostoliiton huoma-tulmmat
biologit ovat Moskovan r a -
d i c n ilmoituksen mukaan asettuneet
kannattamaan teoriaa, e t t ä elämää
voi s y n t y ä , e p ä o r g a a n i s e s t a aineesta.
T ä h ä n tulokseen tiedemiehet p ä ä t y i ­v
ä t ä s k e t t ä i n p i t ä m ä s s ä ä n konferens­sissa.
Jossa k ä s i t e l t i i n naispuolisen
tutkijan, professori Olga Borlsonova
Lepeshinskajan tutkimusten tuloksia.
Konferenssin laatima raportti o li
t i i s t a i n a tiedeakatemian puhcmichis-t
ö n tarkastettavana, Se p ä ä t t i "tehdii
korjauksia oppikirjoihin, jrl.>v5a v ä i t e ­t
ä ä n elämän voivan s y n t y ä ainoas­taan
eFävlstä soluista.
Moskovan radion lähctyksessil mnl-
Lauantaina, heinäk. 8 p. — Saturday, July 8 Sivu 3
n i t t l l n . e t t ä soluoppi c l vastaa todel­l
i s u u t t a : Sc o n . idealistisen ajatteiu-tÄvan.
j ä ä n n ö s , v ä ä r ä J a taantumuk­sellinen
teolla, Joka on r i s t i r i i d a s sa
edistyksellisen M i t s h u r i n i n biologian
kanss.-» j a e s t ä ä todellisen tieteen k c -
hittj-mlstd.
Satojen vuo.slcn aikana ovat koko
maailman tutkijat y r i t t ä n e e t ratkais­t
a ongelmaa e l ä m ä n s y n t y m i s e s tä
elottomasta aineesta. Prof. Lebeshin-skaja
oli e n s i m m ä i n e n , joka ryhtyi
vastustamaan t ä l l a i s t a soluoppla. M o_
n l p u o l i s i l l n k o k e i l u i l l a h ä n todisti, e t ­t
ä solut clvjlt .synny ainoastaan muis­t
a !=oluist a, vaan myös muusta c l o l l i -
Kp-sta, soluttomasta aineesta, mlka
puolcst^nnn syntyy e p ä o r g a a n i s e s t a a i ­neesta.
— Suomen piispana toiminut Olavi
Mnununpoika oli s i t ä ennen P a r i i s in
yliopiston rehtorina.
Helsinkiläinen ' ^
asuntokurjuus
H e l s i n k i . •— H e l s i n g i n Siaupuifgln-;
h a l l i t u k s e n Jäsen, E i n o Saastamoinen^
on sanonut keskustellessaan i S S S ^ ^ -
pungln asuntokurjuudesta, e t t ä l ^ u*
pungln tiheimmin asutuissa' osi^ail
joissa t y ö l ä i s e t asuvat, o n yll^QQiasi|i»^
kasta h e h t a a r i a kohden. M u i s sa
kaupungeissa on vastaava väestdU^
heys korkeintaan vain n o i n 250. £ c » 7i
kilöÄ hehtaaria kchden. '. ^ '
Myöhästynyt omittelm
Mr. j a mrs. A l f r e d Saarelle J^irt
VVilllamlssa h e i d ä n m e r k k i p ä i v ä n pä
johdosta.
S O F I A j a J A C K . . •^*'
• r "
Avioliittoon vihitty
SAULT STE. MARIE, ONTARIO
JA
0 .
SAULT STE. MARIE, ONTARIO
ystävät jä toverit toiyottavöt teille säilyvää onnea ja
menestystä yhteiselämänne tiellä
H i l m a ja Helkki
K u l m a l a
M a r y Lehtinen
Howard K u l m a la
Onni Niskanen
Bev. Ja mrs. W .
Paananen
Ida Lehtinen Ja
Ronnie
A l v a J a E m i l
P e l t o m ä k i
Vuokko P e l t o m ä ki
H i l d a j a W m .
R a j a la
E i l a , O n n i j a Bob
A n . t a j a Marje
Inberg
Ilona j a U r ho
T o r t t ua
J u l i e Niskanen
S a l l y H u h t a la
Jenny j a W m .
K a n g a»
J c h n K o n ka
J . A . M ä n t y l ä
K a l l e R a n ta
V. VVlljamaa
Sofia j a Ant^m
R a n ta
Toby Hakala
Ate H y t ö n en
Mary j a A r t
Toivonen
S i g r i d j a J a ck
Savolainen
Helga j a K a a r lo
H a r ju
H i l d a ja A .
Tammela
Mr. Ja mrs. A i
Nenonen
H i l j a j a L . E , Wuorl
Jussi Vuolle
Signe j a T o i vo
Huotari
Ida j a V l k k l
Lehtonen j a
Thelma
A H l j a VIII L i n t u la
A l l i Ja E m i l
R a k k o la
Helen j a E m i l HUI
S i i r i j a E m i l
A u t i o m ä k i
Ivar Paajanen
Helmi j a J . W a l n lo
A l i n a j a P a u l Raita
Ida j a A l e x M i n i ng
Anne S t r öm
Norma J a h r lg
Bobby, A l l i j a E i no
Simonen
Roy, A n n i j a M a u n
WIIta8alo
Alma j a A l e k O j a la
Hihna S a a r i m ä ki
I l t a j a A a r ne
N!cmlnen
Sanna j a M a t t i
H u h t a la
A i n o j a J a c k M4kl
E i n o Muhonen ja
perhe
HUJa ja Evert
E r k k i lä
K a i s a j a E i n ar
Nieminen
E l l i j a O i v a Inberg
Eva Luoma j a Leo
E l v i P e r ä lä
Helmi L i nd
Laura V i i ta
A i n a Nieminen
tit
vt
(•»1 i
TOINILLE ja ENDELILLE
K,'jwl kadfflsä nyt alatte
kulkea elaman t i e tä
Voi olla Joskus vastuksia
vaikka nain nuorena ei luuli/i
c i k ä uskoa voi» todeksi,
joH Joltakin sen kuulis.
Mu i t ' y s t ä v i n ä voimme
vakuuttaa ett' k a i k k i
on helppo voittaa,
kun vain yhtcL-iymmarrys
j a rakkau.s «ailyy
j a nc s ä i l yy k u n n i i tä
yhdc;via vaalia koittaa.
K I I T O S
'I olen luthiammc lailtiiii kaikkia ystäviä ja tutta-vtn,
yithn oltvat xaopuncct meidän haatansscifiitnme
St(:rlt(ni'haa'tUa kcMikuun 14 p:n iltana. Sydämcl-liut
ktttoksrmmc. niistä monista arvokkaista lahjois­in
]ii rniunln, jotka saimme, tilaisuudessa vastaan-oUnu^
Ktttn% myös illan emännille maukkaasta ja
koumnlii kahvipöydästä, mrs. Ida Ixhtisellc, mrs.
Anja Mdclle, mrs. Vilma Siskasclte, miss Mary fxh-tif,
r.llr. ](i mrs. t.iisa DesRochersille "shmvercista" ja
kliihm l\'li)il't:, jotka auttoivat.
'1 a VIII Itlntsuus satlyy meidän muistossamme aina.
TOINI ja ENDEL JURIMAE
T a i m i J a T o m Carr*.
M r . j a mrs. R, A .
Hunt , '
Udö S l t l a v o r c (.
A Prlcnd
M r . j a mrs. GebVge.
Kennedy '.<r
T o i n i Ja T o i v o f
G c r t r u d c J a Edwlrf
K e s t i
Leo
Mlldxcd j a V e l l o — "
H e l l y j a A r t t i
L y y l i j a K a l l e ':
Myllylä
K a l l e S i l t a la
L i s a j a Eddie
DchRochP.s
T y y r a j a V u l n ö :.
M a n t y la
Anne Ja A i M i l k i «
A n n i j a Armas
Lindberg
R u t h j a H e n r y ;i
T h e r l en
E i n i j a S u l o •••
Tuomi
M a r y j a A r n o l d
Marget H a r j u /«^
E l l a j a J e r ry
H e l e n j a E i n o S a l in
Lois j a Douglas
H i l m a j a VIII K o s k i -
L y d i a j a M a l j a
M a t t j a M u l l "*
M r . j a mrs, J , Aho
E l i n a j a E m i l L i nd
j a Anna-LlLsa ••
H i l d a j a K a l l e
Heino
V i l m a j a V ä i n ö ' '*
Niskanen j a O r kl
I l m a j a A r v i
Tuumanen '
A n n i J a V i l i W I l t a;
A n n i j a George
A n n i j a E m i l A/;
Haavisto
Irene j a T om
H i l l b e rg
A n n a j a Evert
P e r ä l ä
H e n r y j ä F l o V V l l t a.
M y r a j a B I U
Laskene y^^-.
Incz j a En.?1o IjehiQ
Suoma j a B r u no
Mr, j a mrs. K .
L e p p ä n e n
H i l j a Ogren
Arnold j a H e l k k i
Laine )„/
Mclba, A l i c e j a T , .
Niemi
E l l a , I n g r l j a B r u np
J o k i
T a i m i j a W m .
K a l l i o j a H e n ry
I r m a j a U r h o H l II
M r . j a mrs. A . A .
Lawfon .
Helen j a V i l j o L i nd
B i l l j a E l m e r >i
L e h t i n e n :
Helena j a Jalmarf-;'
H i l l b e rg
Pat j a K e n S U t a n cA
A l m a j a Sulo
Merisalo (/
M r . Ja mrs. J . A-Helnonen
M r . j a mrs. T om
Heino
Kesäkuun 14 p:nä 1950 -
Steelton haaliHa 321 John St. Saillt Ste. Marie, Ont
rHuiuuuKniiajituuiiriiunuauiMiiiuiuuiHittnnuJUDfliuiiu