1949-02-05-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
2 Lauantaina, helmik. 5 p, — Satimläy, Feb> 5 <riBPHt of JftnnMi „ M aaeond fftm aail ibe Bo» Htb^ ttazfee «Mklr: T « •« d« f •, ibUablag Compuor LUL, «t lOO-KB Bm St. W^ BuObarj, OxtL. Caaada. Bdttortel OCflQf & Saku. Sdtor ff. 1 fk. «M-fJdc^ : Mr. Coldwelli6 y i M i e i ^ Esittäessään epäluottamtislauseeo antamisU Jiällitukselle — niinkä se on monin kerroin ansaiiinut teoillaan — CCF: n kansallinen johtaja mr. J. M . Cöldiretl t«ki ji^a^ ep^ioomstU' tUata. mutta siiti merkillepantavia poliittisia »rkust^ijiippiija; kjiten ' ikttemme uutisosastolla torstaina julkaistussa selostläciesta tiiuftti. Viimeksikulun^ vuoden aikana -mr, Colt^vrell ja f>CF;n muut ouEeistojöbtajat ovat uhanneet puolueesta erott^ml^lialcih fcjfikkia ^«|>auskoisia", jotka eivät ole voineet tunnusta^, e t ^ C C F ; n , ^ työ- •räenliikkeen yleensä tarvitsee kannattaa kapitalistilta järjestelntaä Itikemaan laadittua Marshallin avun suurniitelmaa. Mr. XSrtdwell 1» ^vaatinut ehdotonta Marshallin avun suunnitelman kaiu^ttannsta j a liyväicsymistä. Mirtta nyt alahuoneen isttmnos^a pitäm^&s^n^u^ fieesa mr. Coldwe!l joutuu toteamaan Marshatljn $yi^ MiudenV. ja sanoo aivan oikein, että Canadap'tl^lUl}npi^ Jtfarsballin aven määritelmä^ että ensitilalla oti tmyytäi» Ylidy^valtain ^|äamätuötjeita. * Täten mr. Coldwell tuli Marshallin avun kysjrmyksesi» samalle itnjalle Lrp;n jtAtajan Thn Buckin kanssa, jpka on ältuta j)|tära selittänyt, että Marshallin avun tarkoituksena ei ok» auttaa l^tirb^im Wvitsevia, vaan vallata lisää markkinoita Yhdysrältain s q u t i^ }>maHe ja siten orjuuttaa/"autettavat" kansat, Havaittuaap ja tar-jkwttamattaan todistaen,; että marxiliset ovat sittenkin MarsjiiiJlio ^ |ivun kysymyksessä oikeassa^^mr, Coldwell esittää nyt epäluöttanrtis- Jauseen antamista liberaalipuolueen hallitukselle,''jOfijca ohjel™^ on tukenut, ja vaati Canadaa kääntymään "väihtokaijpan" tielle, jotia lirotdaan Euroopan maille myydä Canadan maataloustuotteita, iifut-ä( i miten voidaan o-sallistua"Marshallin avun" sinmjtiujvpsi^ny^j^^ Viistää ja kieltää Canadaiu itsenäisen kauppapojitiikan, r>t^t)^,|ii^^ liuolimatta "vaihtokauppaan" Euroopan maiden kalissa, sjtii ei tnr. p)ldwell selittänyt. Vaihtokaupi>aan siirtymisen riitona on Marshallin avun suunnite^ * ^ Yllable\'asta ilmenee, ettämr. Coldwell käsittää Jifariflia^Jin^Vun oh|elman vievän Canadan talouselämän umpikujaari- Mtitta'iy}T)il- Jiisena sosialidemokraattisena johtomiehenä härillä ef o^^ro^^euita ^tuomita Marshallin avun humpuukia, vaan sensijaan hjini^^l^^ laumasta paistinpannusta leimuaviin liekkeihin. ^Mr. €oidw«ll i l - il^ittt, että kannatettuaan Marshallin iavun ohjelmaa flfiikä tm,p^ljqn pahentanut Canadan taloudellista asemaa, C C ^ kannattani my^ ^ehjois-Atiantin sotaliittoa, mikä voi tehdä tästä maasta liblttiahnen «naailmansodan BelgiainX Totu on, että hyvin hlotl^na ty(h^ liikkeen hai%;^njohUjana mr. Coldv^^^^ VÖukseksi sanottua Pohjois-Atlantinturvaiiisiius^ ^liih joillakin olemaUomilla fraaseilla, jotka muka '^ievitl^^ Jsötaista'olemusta! Mutta tiikeri on sitt^nkiii, vaai^ «vaikka sen täplät maalattaisiin! ; ' , « - Yiräviitattu mr. iC:oldwellin piAe on erikoisei) ^ r k ^ ktJI^MuUte- •ta^, että liittopaflaraeritin vaalit ovat juuri tii!ösiw." <see kysymys, etta voiko esim. mikään työväenle^ |wi^in tyyppisiä "sosialisteja", jotka ''uiihöit^tayatV JÄ 4^^^ jtoUtei tykkänään kaikki työtätekevän kansan pertisprob|<^^ JsJktKtemppuja muistuttavia poliittisia häränpyllyin heiftc^^^^^ *^totn parempaa tietoaan tiÄeraaan Wall Streetin i0i§^si6i(^ soUr «ohjelmaa! , • ; , ^1 SiieisLä tuntuu, ettei tällaista orkeistososialidetPoKraat|lsta^^^i^ |||)brtunbmiä ja avointa sotapolitiikkaa, voida mlteidtalUltuki^a edes ij"pienemmäh pahan teorian" kannatuksen penisteellläi. Varnite triyös {)on. että mr. CoTdvellin edustama sotaohjelma e! \de tulpvlssk '.tCF:ää voittoon, vaan häviöön sekä monen CCF:nysläväiiJä kantajan menettämiseen. Mita muut sanovat KJnjpiTTAJATKIN 09AV 8W>TiLAITA ' , .Ti^iMviiMSome Kiinaa fcan-san vpäptttmftfkH on monta xinta-msa, nQden Jotduiass kulttaurirlnta-ms Ja taistelurintama. Jos me mielimme murskata vlhoUisemms, meidän t i i r ^ torvantaa «otilalhimme, Jcilla on pyujri. lamft ei kuitehkaan ole t^VOML lieOlä täsrtyy olla taiydt U r - 'Jktittajate rintama Ja ae on yhtä: tät' kei kuin taistdoritttamakin. sillä se on jum^iz mikä vabvistaa- meidän ybteiäUmttämme taistelussa vihollista vastaan. lÄitta meidän täytyy yhdistää näna ikaksi r i n t a a cr^aanl-sestl jos me mielimme edistää vallan-ionnouksellista- tyfitämihe. BAitä me Kaiypstyöläisten taistelu on 'iBaeltäjäJfc^JsstiSDm Pe- 4efaittcn of .Hinets) iraditioisn rau-jkaan me nsosemme käin miehet, ms Hnbumme idito-Briehet ja taistelemme sm m ? f j H' M t l k ö "pieni Noi-jä" tjyt toleeif? l Kukapa olisi unhoittanut sitä roolia mitä "pieni Suomi" taJcavuo- J^nä kansainvälisessä politiikassa vei! Kukaan yhteskunnalli^ia asioita JäÄuraavä henkilö ei liioin ole epätietoinen siitä minkälaisiai öiinetto- ^uuksia siitä Sucnen kansalle koitui. • Mutta nyt näyttää kuitenkin, että historiaa, yritetään uusia, ^ällä kertaa "pienen Norjan" kustannuksella, vaikka kohtakin on Utarkoittis vetää myös Ruotsi ja Suomi samaan liemeen. . J Kiin Skandinavian maat neuvottelivat äskettäin ns. Pohjois-At- *]antin tur\'anisuusliittoon liittymisestä, niin Norjan haliituksea edus- «tajat kiivailivat kaikkein kovimmin tätnan sotapolitlikanxpuo^^ •i^{euyottelujen sanottiin ajautuneen karille siitä syystä, että Ruotsin jm^ituspiireissä näyttää vieläkin olevan ainakin rippeitä realitajusta ja Hvähän isänmaanrakkauttakin, mikä vaatii panemaan Ruotsiri kansalli- »set.edut ITidysvalt^in imperialismin etujen j^läpudletle. • Seuraus yllämainituista neuvotteluista oli se, että Neuvostoliiton «hallitus lähetti Norjalle diplomaattisesti korrektin ja ystävlinisen noo- .Jtjn —^ mikä-tulkittiin kuitenkin yakavalcsi varoitukseksi siitä, ettei ' «Norjan pitäisi lähteä sellaisiin sotasopimuksiin mitkä ovat avoimesti J vihamielisiä Neuvostoliittoa vastaan. Heti tämän jälkeen ttili \Va^ing- Jtonislä jä Britannian työväenpuolueen häpeäksi myös Lontoosta lau- •suiitoja, joita ci voitu ymmärtää muiksi kuin paliK^uksek^i sUfafn • isttuniaian, että Norja liittyisi sittenkin tiUiän ,P<Ajois-AtiWitin sp iliittoon. Keinona Norjan, Ruotsin ja Tanskan palnosUnAsdtsI k&y- I lettiin vihjeitä, että jos ne eivät liity Atlantin sptaliittöoh, Aiin silloin ll|3äkkaavat saamasta Marshallin apua! Seuraus oli se, etla Norja ^ B t u i jä tätä kirjoittaessa näyttää siltä, että Norja ja m^ollisesti jTansk^in liittyvät sotaiseen itsemurhasopimtdcseen. J , . Kuinka vakava asia tämä on Norjalle, miliä on yhteinen raja «Neuvostoliiton kanssa, se ilmenee yhdestä ainpasU^jatusVok^tä^ . «Mitähän sanottaisiin, jos Neuvostoliitto uhkallbi atomipommilla Vh- ; jdysvaltoja — ja sitten tekisi yhtäkkiä sotaliiton Canadan kanssa? I - Että kysymyksessä on vaarallinen sotaliitto, mikä saattaa Norjan muut Skandinavian niaat samanlaisen puskurimaan asemaan missä ;4;>»)^eni?en "pieni Suomi', se ilmenee montrealilaisen suurldiden (Mont- ^^^J.tö5l Daily Star) helmikuun l pnä julkaisemasta tpimituskirj<ätuksesta jnnikä päättyj'seuraa\'asti: , " J ^ Norja ja Tanska liittävät virallisesti kohtalonsa _i ^^ji^jjn Viiltoihin, silloin on tehtä\^ kaikki madollinen sen hyväksi, etteivät ne joudu maksamaan siitä liian suurta hin- 4aaw Jos me takaatnme yhteisen puoWltiksM,, sen tSytjiiy " olla kaikessa mielessä puolustusta, eikä v ^ kcMrkeälehtoiijieii sanamääritelmä. Jos kumpaakaan maata vastaan koskaan hyökätään tämän sopimuksen mukaisesti meidän täsrtyy oUa^ valmiina antamaan muutakin kuin sympatian sanoja ja fce- ^ hoittaa niitä kestämään kiumes nie pääsen»me avukj». Meidän täytyj' olla paikalla tykkeinemme, laivmnemme ja lento-kbheinemme." ja kun pienet "häijyt" aloittavat isoille pojOk^ lappdtm, niin täpaii? tavallisesti haraltaan, että ''rMiitiin syj'hynjattä satinaan" haitManihe iiehiia on se; että ktrjalli-intodlMtanime'tulisi «rottamaton osa tiyd^^liisestä vallankumonk^llisesta koneistosta 8il»n, että siltä tulee todella tehokas ase kansaa yhdistämi-sdod Ja opettamisdcsi ia todella voi-tnaku ase mmvkataksettitiae ja hävit-tiäksennne vihollisen . . . — K a o Tse-tung. Kiinan kirjailijatn kdtouksessa totdnricuussa 1942. • * • . • . TAIVAAN M MELVteTIN VXLIMAlLtA KApdTllKSEEN ^ChMibMtn. — CCPrii suosittelema demokraattinen sosialismi on "onnellinen keskitie" monopolikapitalishiin Ja iMteelllsen kommunismin välillä sanoi J . # . No8eworthy puolueen ko-koukseasa tääHä. — CP.n .uutlstieto, helnlkuun l pnä. • f • • ^OtAKÖlSYbjA Ktfd^tE RAISKAA ^re«l>yterlpappl 'eroaa kun «i ole saanut viiteen vuoteen palkankoro-tttta. — trtitii^iedon otsikko forcnto Daily Starissa. ••; • • '^AAvmnjKsiA" imrsi lUilAN NEir^OSTOUlTTdA. SANdVAT TK:n VIHOliuSET lAl» Snceeii, N. Y. — Pieni "yleiskokous" kokoontui eilen Ja havaitsi kenenkään hämmästymättä siitä, ettei sillä ole niltään tehtävää, paitsi järr Jestyä Ja pitkittää omaa olemassa-oloaan . . . LuUJat muistavat, että neuvostobloki on boiköttanut pientä 'ylelskoko^ma" sen perustamisesta a l f e ^ . . . — ^altef OTIeam, hel-niUt 1 pnä. V • • • ^^aiANIN KA^AMSMIIN i v d r t A V A T / presidentti 'ttumanin piihe valtakunnan tilanteesta on rohkea ja realistinen ohjelma .demokraa|^pu6lueen parhaitten tradltlojen mukaisesti . . . Polttiikkojen paljon väärinkäyttämä Amerikan. elintapa",-mäftritelmä .(lue k^tallstinen elintapa" -r Vapaus) voi,vlplä tulla todellisuudeksi innoit-ta| ien el vain suurta enemmlstdä Amerikan kansasta, vaan myös niitä Jotka elävät alttellla nUtkä tuhottiin äskettäisessä sodassa. — The Canadian Pp-nun,, CCF:n teoreettisen kuukausi- Julkaisun helmlk. numero. ' .... if • • HmTEBnSHIJUMOBIA Lontoa Ulkpmlnisteri Bevinllle esitetUln tänään yahUöneessa. että hänen pitäisi nimittää itsensä Britannian ensimmäiseksi edustajaksi Israeliin. - IVÖväenpuolueen, edustaja Emrys Hughes sanoi, että elkj^'hän (Bevin) tekisi näin huomioonottaen sen "kun- Kara CBC:n stadloata,-|D«a nähdään raseaimalla kmilitttalä Elirood Glover baastattelemaasa. Claire WaUacea "They Teli Me^- «hjeliaassa.. Tämä objeUba, ^«jalletaan jokainen tnaantai, kedci- T i i k k o Ja perjantai kello IvIS ip. Miten kuomintanglii armeijan Kirj. Afah lVinnington Feipio<r. — (Klrjetfeto) — K i r j o i t a n ! Nukkuvat upseerit vangittiin Ja v a l lata Peipingin lähellä senjälkeen^kuin olen marssinut kenraali L i n Piaon voittoisan Mandshtuian Vapausarmei-j an kanssa y l i vuoriston. Tämän a r meijan nopea marBSi suoraan Obln-chown Ja Mukdenln taistelukentiltä yllätti KiuHnintangin armeijan Ja oli saiada kiinni Peipingissä nukkumassa olleen ksnraali P u Tsi-yin. Jos tämä ihmismassa Ja tavarapaljous olisi siirretty Junilla, niin siihen olisi mennyt kuu&usia, mutta se marssi 22 päivässä 600 mailla — lepäämättä päivää- pausarmeija ei.voi suorittaa muuta loittajat saivat käytettäväkseen vihollisen panssariautoja. Noin mailin päässä oleva k^iraali Fu Tso-yi nukkui eikä voinut käsittää, että Kansan Vapausarmelja voisi olla kaupungissa. Kun hänet- berätetäln järjesti hän Imusi dlvisionaa kedcittä-en ne Fengtain takaisin valtaamisen yritykseen. Kansanarmeija heitti h e l posti tak£dsin kuomintangin armeijan hyökkäykset. Fu Tso-yi luuli, että Kansan V a kaan — Ja sotilaat kuljettivat mukanaan varusteensa, niiden mukana myös kranaatin heittäjät selässään. K u n lähestyimhK suurta Kiinan muuria pohjoisesta, niin silloin näki mikä suuri Joukko oli liikkeellä. T r o - klllakaan matktistaminen e i ollut mie- ^^*utien esim. Suomen Rvti ja kumppaiuit voisivat kertoa! nioltuksen mikä BevlnlUä on" israeU-lalsten keskuudessa. — AP:n uutistie-to. helmlk. 2 pnä. ; • • • DILEMMA! — PORVARIEN VnSAUSTIEDETTX Länsiliiton viisi maata Euroopassa on eräänlaisessa dilemmassa (pulassa) puolustusmenojensa suhteen... Liian pienten puolustusanenojen vaara on ilmeinen. Toiselta puolen niiden ekonomia voi mtutua suurten aseis-tautumismenojen painosta. Liian paljon on yhtä vaarallinen kuin liian vähänkin . . . — Torohto Daily Star. • • -NXTTEIKKVNAVAI.AISTVS'' L-PUOLUEEN MORAALINA kokoukseen ~ (UberaaUpuoIueen par. lamenttijäsenten neuvottelukokoukseen) osallistuneet liberaalit sanoivat, ettei siellä keskusteltu lainkaan verojen alentamisesta . . . "Mikäli näistä alentamisista puhutaan, tapahtuu se julkisesti ja sikäli kuin edustajat tahtovat antaa valitsijainsa tietää, että he työskenelevät verojen alentamiseksi. Tämä ori luoiinbllisesU poliittista näyte ikkuna valaistusta, miitta se on hyvin taärpeeiUnen osa demokraattisesta men^t^mästä". sanoi eräs liberaalinen edustaja. — Robert Taylor. Toronjo Säärin kirjeenvaihtaja, helmlk, 2 pn^ • -k • TOPELLINEN SYY "RAUHAN PELKOON" Jos Inika hiyvtosä epäilee .nykyisen järjestelmämme nxuinkurisuut-ta fcockeyedness). inietUköön hän sitä tosiasiaa (minkä XJ. S. 'Newsin toimittaja David LaixTence on osoittanut), että sodan vaaran poistaminen Vehäjän kanssa aiheuttaisi talouskriisin Yhdysvalloissa. , Jos ei olisi sodan mahdollisuutta, silloin ei olisi perustaa, 15.000 miljponan dollarin kuluttamiseen aseistuksen hyväksi luista. Tiet mutkittelevat j a mäkiä laskeutuessa huonossa k^mnos£a ojc-vat jarrut kitisivät. Toisinaan voi nähdä kohne taikka neljä vihreisiin unlr vormuihin puettujen sotilaitten kolonnaa marssimassa vuoristojen t a i , n i i t tyjen poikki. Koko matkan Peipingiin saakka voimme troklstamme nähdä näitä marssivien, sotilaitten kolonne- Ja. Marssin vauhti o l i kaikilla sama! Ensimmäisinä päivinä muutamia .soti7 laita Jäi väsymyksestä jälelle, mutta kun saaviUmme lähemmäksi Peipin^iä ei väsyneitä enää tavannut. Kasvot muuttuivat ahavoittuneiksi talviaurlnr gossa ja.vuoriston tuulissa ja kun tiedettiin, että Kuomintangin armelfe' yllätetään, niin mieliala kävi entfstr iloisemmaksi; - ; Marssin aikana oli Järjestys ja kuri mitä parhain. Kun levättiin kylissä n i i n ei ainoatakaan kertaa voinut todeta yhdenkään sotilaan häiritsevän talonpoikia. Aina muutaman mailin päässä näki tien vieressä kiinnitettyjä. kuin heikon hyökkäylcsen Ja että sen tä3rtyy pitkän marssin Jäliceen suorittaa uudelleen järjestyy. Hän myöskin luotti amerikkalaisiin aseisiinsa. Hän erehtyi. Tämä oli viimeinen ja korjaamaton erehdys minlcä vanha sotalordi teki. ' P i a n koko pohJpls-Kil-na on Kansan Vapausarmeljan jtäslasä ja samoin 'kuomintangin armeijan aseet. fr ff Icuia miehet Jokaista ja kaikkia va»r. taan. Jotka uhkaavat meidän olemassaoloamme. B&itä ei ajeta pois T i m - mlnsistä. Porcuplnesta, Port Colbor-nesta tai m'"*^^" muualtakaan missä me olemme. Tässä kys>Tnyksessä meidän nnlommeil30,000-lukuinen Jäsenistö on taxaaa rmeltä." Näillä sanoilla Bob Carlin.. l U M M - S W : n piirin No. 8 Johtaja ilmaisi sen asenteen, minkä kaivosmiesten unio on amalcBunut'taistelussaan pohjois- Ontiuiön kullankaivajien järjestämiseksi sitä petollista reittausta vastaan. Jota Canadian jCongress of Laborin huippujohto harjoittaa. Hiestytysjärjestelmä ja peloittelu ovat pohjoisen kaivosmiesten vitsauksensa Vanha 30-luvun jäirjestelmä on palaamassa. Kaivosmiehet pakotetaan työskentelemään yhä-lisäänty-.^än työttömyyqjelon ruoskan alla. Vanhojen kaivosmiesten erottamiset astuvat päiväjärjestykseen. Huhutaan, että Hollingerista, suurimmasta kultakäi-.^ voksesta tässä maassa (voitto-osingot ovat $124,000.000) aiotaan "vapauttaa" 300-Ö00 vanhinta työläistä. k i r j . Ray Stcveii»»n västi demokraattisesti valitun johtonsa takana. " Nyt ovat töTOkraatit ryhtyneet uuteen hyökkäykseen- He yrittävät murskata kaivosmiesten unIon kerta kaikkeaan Itäjrttämällä hävytöntä reit-taustaktiikkaa. Tarkoituksena on saada kaivcsmiehet suuria voittoja tavoittelevien yhtiöiden armoHle. Työnantajien asiamiehet ovat valmistuneet menemään kuinka pitlcälle tahansa pitääkseen sopimuksen työnantajien kanssa ainakin omalta kohdaltaan militanttisen unlon murskaamisessa. Kaivosmiehet tietävät, että jos C C - L onnistuu gängsteriensä asettamisesr sa kulta-alueelle, niin nämä gäiigsterit tul-^vat toimimaan gestapona, vakoilijoina, jotka osoittavat sormellaan j o kaista työläistä, joka ei hyväksy CC-L : n tai työnantajien politiikkaa. Jokainen tällainen henkilö on luonnolli-sestti "kommunisti", eikä hänellä nHn-muodoin ole minkäänlaista "normaalista" imioturvaa. Kaivosmiehet tietävät myöskin sen, että he ovat etiulntamassa taistelussa työnantajien asiamiesten harjoittamaa koko Caiiadan työväenliikkeessä määräyksiä missä kukin osasto,lep^ä, syö, juo j a nukkuu. Kuumat ateriat olivat aipa saatavissa. Kiinalaiseni^ sotilaalle ateria ei ole ateria ellei se ofe kuuma. Ruoka, polttoaineet ja keittiöt oli kuljetettava mukana koska kyliä oli harvassa. Kylissä oli tunnuslauseita, joissa sanottiin: "Tervetuloa. voitokas K o i l l i - nan Kansan Vapausarmeija!" Ylpeän näköiset j a hsonyilevät talonpojat toivat maapähkinöitä, päärynöitä ja I°i-vpksia sotilaille myytäväksi. "Vanhat veikot", kuulin erään sanovan, "katsokaa näitä potilaita ja tykkejä. Maamme on turvattu." Lapset ja aikuiset tulivat rumpui-neen, symbaleineen ja kaksikielisine vluluineen ja soittivat marssiville sotilaille ja kulkivat mukana useita maileja. Peipingiä lähestyttäessä tuli lisää talonpoikia muuleineen kuljettamaan armeijan viljaa, polttoaineita ja eläinten ruokaa, kunnes etenevä armeija saavutti strategisen tavoitteensa. P i a n * i a r s s l n vauhti lisääntyi. l i man lepoa, ruokaa j a vain kuumaa vettä tarjottiin toisinaan, sotilaat marssivat viimeiset 70 mailia 24 tun-. nlssa j a antoivat voimakkaan ja mur sertavan yllätysiskun kuomintangin Vapauden monivuotinen Julkaisu "Kevät" ilmestyy jälleen tulevaksi v a puksi. Saadaksemme juljtaisiunme mielenlidlntoiseksl Ja sisjUttMkb^ksI .oljLsl. .s«Atava mahdgillirimman ..j^aijpn avustajia. SUcsi keholtetaan Canadan kynäilijöitä lähettämään toimitukselle kirjpit;?ksia j a tällä tavalla rikastuttamaan "Kevään" sisältöä. Kirjoitukset ^ a y a t pila vak^va$isältöi$iä pp-liittisia kirjoituksia, kuvauksia e r i aloilta,, kertomuksia ym. MeilUi on Jpukko kykeneviä kirjoittajia j a siksi toivotaan runsasta avustusta. ^ Kirjoitusten pitäisi olla "Kevään" toimituksella viimeistään naaaliskuun viimeiseen päivään mennessä saadaksemme julkaisun vapuksi valmiiksi. Kaikki kirjoitukset keholtetaan lähettämään osoitteella: "Kevät", Box 69 Sudbury, Ont. Suomi saa radioaktiivisia aineita USA:sta Washington. — Suomen täkäläinen lähetystö on saanut valtiodepartmen-tista tiedcn, että Suomelle annetaan Yhdysvaltain Atomic Energy Comis-sionin laitoksista radioaktiivisia iso-toopp) eja. Suomi on 26. maa, jolle on annettu "oikeus näiden aineiden saantiin, joka on kielietty itä-Euröopan mailta. . Kaivosparoönit näkevät kysymyksen ratkaisun käyttämällä D P — Euroopasta tuotettua työvoimaa. Monetkaan näistä miehistä eivät ole koskaan tehneet kovaa työtä:: Työnantajat koettavat kaikkensa "valistaakseen" näitä miehiä ideologisella kampanjalla "kommtmismlstaC'. mikä todellisuudessa tarkoittaa kampanjaa kaivosmiesten järjestymistä vastaan. Kaivosmiehet ovat taas kerran pa.- kotettuja taistelemaan järjestymisoi-keutensa pupfe^. Heitä uhkaavat työnantajien asiamiehet Mosher, M i l - lard Ja C o i m ^ , ^ i C C L : n pääjohto. Näiden byrnkr^ttien hyökkäys k u l lankaivajia vastaan ei ole suinkaan mitään uutta. Kullankaivajat muistavat Mosherin ^sabotaasin Kirkland Laken lakon aikana w . 1941—42. Muistamme .Mpgjherin, Millärdm ja Conro3m ayoimen tuen, minkä.nämä herrat, antoivat ,,kaivosparooneille ja Uittohallltulcseile viime talvena, jolloin kaivosmiesten järjestymistä pohjoisessa yritettiin estää karkoittamalla Reid Robinson j a muita kaivosmiesten uuion johtajia naurettavilla "kommu-nlsti"- syytökfdlia. Tästä petoksesta kaiyosmiestejti p^ maksettava ainakin )6(>0. vuosittain^ i^kä>5iuiiiha olisi jo^- käisen kaivpsml^en taskussa tänä päivänä.,, jos CPL:n. JohJio olisi tukenut uriipta. ellcä. oUsl antanut hajol-tustolminnafle tayitä tukeaan. Nyt oh ilmennyt, että tsrästyöläisten unlon tsaari Biillard on käyttänyt ter rästyöläisten rahoja avoimesti toimineen yhtiön asiamiehen Ralph Carli-n i n palldcaamiseksi hajoitustyöliön. Mikä sitten on isyynä kaivosmiesten iinioa vastaan tehtyihinr hyökkäyksiin j a petoksiin? ^.Ykisinkertainen syy on se, että kaivosmiehet eivät ole luovuttaneet järjestöääa byrokraateille, vaan kannattaneiet. t^litanttista, taistelevaa johtoaan.' Byrokraatit rfvät. ole säästäneet m i tään keinoja isaadakseen kaivosmiesten unlon hältöiuisa. Valheet, petolliset hyökkäykset union johtohenkilöitä vastaan, tmion kokousten häiritsemiset, avoin kaikkien takapajuisten a i nesten hsrväksikäyttö, joista mainitta-koot Ukrainalaisten, kroatialaisten j a suomalaisten karisalliset ryhmät, u l t - rätaantumiikseliisen sanomalehdistön hyväksikäyttö ja muut sellaiset, ovat vain muutamia keinoja, joilla kaivosmiehiä on yritetty hämä&onyttää. Kaikesta huoliinätta on todettava, että kaivosmiesten joukko on ollut^päättä-nykyään" vallallai?:oJ5evaa sisäistä' rlötä vastaan. JUää tämän takia i Canadan työi^fnlifkkeen tulee tyä vastustamaan ja terä. Iäinen tmloir^^johdcn petcllijtai' mintaa. "ramkn. jshdon toimimj rajoitu vain pohjoisen kullanka eikä, kaivosmiesten unicon, vaani mys on yksinkertaisesti Sitä, ettj' ko C C L : n pääjohto-antaa siä kaikille imioill» Canadassa. tai^ kotetamikö°se l u ^ ^ hyo sötään k o k i maan uni&llikk^ maila. Kysymys on siis siitä, että; ko nnlolilke tcHmia Canadassa Iäisten hyväksi j ä lyödä suu hyökkäyteet yhteisrintamaUaaii, • perustuu oikeaan ammatiU=ssn keen politiikkaan. Kaivosmiehet voivat, tehdä osuutensa tässä taisteluissa mällä joukkonsa ja rakentamalla • ostaan entistä vöimaklcaamman, laisen^ joka Iqrkenee ycittamaan remmat palkat j a turvallisuuden, työläiset välttämättä tarvit^j TyöMntajien asiamiesten toi-teet tulee lyödä. Muussa tapav voimistetaan työväen asian myyjiä heikennetään koko Canadan liikettä sen historian taistelussa taantumusta vastaan. työ Leskien ja yksinäisten naisten ikärajaa vaiten Biscotasing. — Nykyisessä äitien avustuksessa el ole varattu avustusta ^eskläideille jos heidän lapsensa ovat täysi-ikäisiä. Hallituksella ei ole myöskään mitään muuta vakuutusta, joka takaisi apua leskiksi jääneille iiaisille. Ainoa, mistä he voivat saada apua, on n.s. köyhänhuolto ja päästäkseen siitä osalliseksi, tulee hakijan olla köyhääkin köyhempi. ' Äitiys-apua, j a vanhiiudeneläkettä hakevalla saa taas olla säästöjä aina kolmeen tuhanteen dollariin saakka. Nykyinen vanhuudeneläkkeen iltä-raja on kuitenkin liian korkea k a i k i l le, mutta erikoisesti leskiksi jääneiUe naisille, fisimerkiksi nuoret .naiset vaikka helliä olisi yksi lapsils^h, ovat paremmin turvattuja kuin vanhat, työhön kykenemättömät leskinaiset. Samoin on laita perheavustuksessa. Jos esimerkiksi pierhe, jossa on yksi lapsi j a jonka huoltaja ori terve ja hyvin palkattu, saa hallitukselta $72 vuodessa perheavustusta, liiln miksi siis leskiksi Jääneiden Ja myöskin yk-önäistenikäiiaisten- täytyy"" olla syrjäytettyjä kaikista hatlituksen vakuutuksista? X Nykyään on ollut liikettä vanhuuden eläkkeen ikärajan äleritaniiseksi, mutta kukaan e l ole sanallakaan maininnut erikoisesti leskinaisten ja yksinäisten ikänatsten ikärajaii alentainisesta, että tällaisetkhi henkilöt pääsisivät osallisiksi vanhuudeneläkkeestä. Siksi mielestäni olisi paikallaan, että tätäkin puolta ruvettaisiin voimakkaasti tuomaan esiin. Toivoisin, että leskiksi jääneille ja yksinäisille naisille vaadittaisiin vanhuudeneläke alkavaksi 55 ikävuodesta lähtien. Parlamentin avajaisistunnossa kenraalikuvernööri lupasi lukemassaan ohjeUnapuheessa korjata perheavustusta. Huhutaan myöskin piakkoin pidettävistä vaaleista. Aika on siis suotuisa ryhtyä pitämään joukkokokouksia leski- ja yksinäisten ikänais-ten ikärajan alentamisen puolesta 55 vuoteen, että tällaisetkin henkilöt pääsisivät osallisiksi hallituksen avustuksilta.. : .Kalkki avustt^orvaukset ovat vielä niin alhaiset, että niitä nauttivilla olisi suureksi hyödyksi olla cmia; kusäästöjä apuna. Mutta kun tusikäraja on liian korkea täytyy i den, joilla on ollut hiukan säästös käyttää ne, joten, vanhat ihmiset: dessaan lopulta vanhuudeneli saavat edelleenkin Icamppailla toi! tullakseen. — Y k s i jcukojsta. Unionistit syyttäVät maakuntapimisela lakonrikkureiksi : Toronto. — United Electrical kersin Caixadan piirin sihteeri Harris on lähettänyt .Ontarion yli kiuräattori mr. Blackwellille seu sähkösanoman: "Kahdenkymmenenviiden ' nen sshkötyöläisen edustajat, j tamndknun 28-^30 kokoon edustajakokoukseen Weil äänestivät y k s l m i ^ e s t i sen mölisen puolesta, että teidän katsoa heti pois^maakuntap -Pariisista lakossa olevalta mannlrt tehtaalta. E t ^ teidän; lUs}nne toimivaCiakon rikknrtiat todistaa selvästi yhtiön antami lakimiehen .Ia.usDnto, joka jnlluis-tiln Toronto Daily Starissa tannii-koon 25 pnä. k o n hän kehui mu-kontapoliisien soorittavan "maini» ota työtä" j a ennusti että lakko d kestä kovin kauan enää. Jos poliisit edelleen tekevät "hyvää, työtä". Kirkas tähdenlento . Äskettäin suoritettiin kuulantyönnön maailmanennätysniiehelle neekeri Charles Fonville'lle vaikea sel-kärankaleikkaus.' Lääkä«-Ien antamien lausuntojen perusteella on hänen jätettävä iäksi urheilu, hyvä, että mies pystyy edes kunnolla vielä joskus kävelemään. Kuten muistetaan, nousi Fomille viime kesänä yhfäkkiä kirkkaasti loistavana tähtenä yleisurheilun taivaalle. .Hän rikkoi Ilmiömäisenä pldetjn Jack Torrancen maaöinanennätyksen 17.40 saavuttamallaan tuloksella 17.68 joka siis on nykyinen iME. Sodan valmistajat ovat lierinostuksissa vuodessa, ja niin tämä suurenmoinen tuotannon Ja ^mahdollisuuksien kiihdyttäjä^ (stimulus) poistettaisiin. Scm vaikutus nykytilanteessa olisi Jos-aakin. mfi&rin .kauhistuttava.... . .. r - , Torontolalsen .Saturday mght-lefa-den flnanssitfrimittaja P. M . -Richards, helmik. 1 p. armeijalle. Kuinka täydellisesti F u Tso-yi laski väärin Kansan Vapausarmeijan vauhdin j a voiman kertoivat elävästi erään kenraali L i n Piaon armeijan miehet. Tämä armeija marssi 22 päivässä; Mukdenln eteläpuolelella sijaisevästä Yihshiertista, Peipingin eteläpuolella sijaitsevaan Fengtaihin, jonka se saa-" vuttu joulukuun 14 päivänä. ; Vapausarmeijan etujoukko marssi 24 tunnissa 75 mailia ja saapui Peipingin etuicaupunkiin pqiolen yön aikana tarkoitulcsenaan kaapäta^fengtai", j p ka on avainasema iPeipiiighn.' Se \\in-' fceutui salaa kuomintangin linnnoi-tusketjun läpi Ja.oli muutaman m i - "nuutiri kuluttua eteläpiioJella sijaitsevalla lentokentällä, ilmari odotusta' sotilaat tnarssivat' kiitoratojen poikki j a yllättivät kuomintangin gamisontn sotilaat nukkumassa. Kucmintansin sotilaat luulivat heitä omiksi sotilaik-seen. Myöhemmin sillan alle piilottautuneet Vapausarmeijart sotilaa9 yllättivät sillan y l i marssivat 400 kuomin-" tangin sotilasta j a xiisulvat ne aseista. Kuomintangilaiset ensiksi ihmettelir rät miksi heidän omat sotilaansa ryöstävät heidän aseensa, joka erehdys pian kuitenkin kä.sitettim. Kuljettaessaan vangeikisl" otettuja sotilaita Kansan^ Vapavisarmeijan soUlaat saapuivat- P u - T ^ y i n i ö . upseerikoulullei K u n Italian kommunistipuolueen johtaja Palmiro Togliatti j a Ranskan kommunistipuolueen Johtava Jäsen Ja monivuotinen senaattori (^chin pari viikkoa sitten puheissaan korostivat rauhan tarpeellistmtta Ja että kapitalistiset valtiot ja sosialistinen Neuvostoliitto voivat toimia rlimakkain t a r vitsematta sotaa, niin kapitalistinen suurlehdistö yritti uskottaa lukijoilleen, että he ovat saaneet JJfeuvosto-liitosta määräyksen aloittaa ravihan-kamppäilun-. I^öväenlilkettä seuranneet ihmiset^ tietävät, että jb paljon 'ezmen ensimmäistä maailmansotaa veteraani Cachin taisteli sotaa vastaan j a toimi rauhan puolesta yhdessä J . Jaureän kanssa. James menettikin väkivaltaisesti faenkoisä sodan ensimmäisinä päivinä v. 1914 sotakiih-koilijan kuulan.lävistämänä. Silloin ei ainakaan vielä ollut Neuvostoliittoa määräyksiä antamassa. Marxilainen. työväenliike on aina tuominnut hyökkäyssodat, joten marxilaisten raiihantahto qn yhtä* v ^ i h a kuin marxilainen työväenliikekin. Xj-t kuri Stfdin ihnolttaa olevaxisa valmiina tapaamaan presidentti T r u - msjiln rauhan väkiinnuttamiselcsi. niin'jälleen icapitalistinen lehdistö k i r joittaa tästä ikäänkuin Stalin ensimmäistä kertaa puhtriä^^ raidiästa. Maix-~ tiaisena «n Stahn^toomlnnnt vallidtas-' toliittoa ei ollut.jä kun tsaarin santarmit ajoivat häntä takaa. Neuvostoliiton rauhantahtoa todistavat sen lukuiät esitykset ja toimenpiteet olemassaolonsa aikana. Esimerkiksi kun Neuvostoliitto oli selviytynyt Interveritiosodlsta ja astui kansainvälisen pbutukan viralliseUe näyttämölle se pycÄ.käytännöIlisesti työs-kroteleniään r a i d a n hyväksL Vuonna 1927 Neuvostoiiittp.esitti yleistä aseistariisumista , j a se o l i ensimmäinen valtio, joka ratifioi Briand-KeUog sopimuksen,, joka imelsi sodan kansalU-sen politlikaii.^seena. Blansainliitossa NeuvosixJiitpn» edustajat tekivät l u kuisia eslQrksiä "'rauhan puolesta ja fasististen sodanlietsojien laajentamisen estämiseksi. " Toisen maailmansodan jälkeen on Neuvostomton teolta tehty lukuisia yrityksiä yleise"ri raxihan vakiinnuttamiseksi eikä suiiikaan sitä voida syyttää ^ t ä , jos se ei ole onnistunut jrrityksissään. Viime ssrjrskuun 25 pnä NeuVostoliiton^^^edPustaja Andrei Vis-hinsky esitti !^hailltuksensa puolesta päätöslausdnian, jossa sanottiin mm. seuraavaa: 'TEttä yleiskokous ehdottaisi turvalli-sonusneuvoston' vakituiset jäsenet — Yhit^ysvaäat. S t n u h i i t a n n ^ Sosiar listisen Neuvpstotaj»valtojen Luton, Ranskan j a B g p ^ — ensimmäisdö sodat j o siihen aikaan kutt Neuvos-1 vähentämään aseistuksen Ja aseelliset voimat yhdellä kolmarineksella^^yhäen vuoden sisällä-..; "Että yleiskokous ehdottaisi atomiaseen hyökkäyksen, vaan ei puolustuksen, aseena. "Että yleiskokous iehdottaisi muo-dostettavakd kansainvälisen kontrolli-elimen toimimaan turvaöisuusrieuvos-ton alaisena pitämään silmällä, kontrolloimaan j a toteuttamaan aseistuksen j a aseellisten voimien vähentämistä sekä atpmiaseen kieltämistä..." Eikö täUainen'ehdotus ole rauhanasian käytännöllistä tbteuttaririsen yritystä? Taantumus on hyljännyt Ifeuvostolilton rauhantyön jos m i l l a i silla verukkeilla samaan aikaan kun länsimaissa on virallisella taalla lietsottu sotafu Tämä osoittaa Neuvostoliiton virallisissa piireissä olevan rauhantahdon, kun kerran maan vastuunalaisissa p i i reissä ollaan rauhan kannalla, h i i n ori selvääkin, että kansa kannattaa J u liaa, sillä missäpä kansa sotaa tahtoisi. Neuvostoliitossa on tuskin v i s a i l l u t ainoatakaan ulkomaalaista edustajistoa joka ei oUsi takaisin palattuaan kertonut, että siälä ei puhuta sodasta. Britaxmlan imionistlt Ja Skandinavian maiden ammattiliittojen edustajistot. Jotka ^toisen 'maailmansodan jälkeen cfvat vierailleet Neuvosbtliitos-sa.^ toteavat yksimielisesti ettiei siellä sallita sotaklihotosta eikä "i^nfraSn-laista sotahystalaa ollut havaittavina. Yhdysvaltahi satariMtyöläisten edustajisto'' vieraili Neuvostoliitossa viime k^än£' Sen läuisuimossa sanotaan mm. seuraavaa: - •TleimÄtoliitdBsa l a itä-EittOppan maissa. Joissa me vierailimme, emme Uavain&eet mifikaärilaiäa meifckiäso-taprc^ gandasta — emmekä iääioitns-ta l«rö^käämään Yhdysvaltoja eiö mitään toista ipaata vastaan. • "Me olemme vakuutettuja, etS neuvostokansa haluaa rauhaa ja toivoo rauhan säilymistä koko maailman kansojen keskuudessa.. .'\ K a i k k i tämä osoittaa, että soäaa vaara ei uhkaa ainakaan idästä. Kaikesta tästä huolimatta taantumugjii-reissä intetään, että rauhan esteeni bn NeuvostoUitto. Ketä sitten nän» inttäjät oTOt? Ne ovat Wall Streetin imperialisteja.' jotka pulftivat rauhasta julkisesti ja valmistuvat muka idästä tulevaa sodanuhkaa vastaan. SoU on ollut kannattavaa hommaa näiBi herroille. Heidän omien tietojensa mukaan tekivät ameirikkalaiset sota-tarvetehtailijat voittoa toisen maail-mansodari aikana 50,000 miljoonaa dollaria. Ja Amerikan kansa maka» sodan kustannukset "kun Imperialistö kahmaisivat suimnatioinat voitot. Sii-si herrojen sormia kutkuttaa saalista-mishalu, k u n he kaiisan kustannuksell a saavat suUnna^mat/ voittonsa. Taantumus tietysti pyitol kiihoitta-maan sotaan pätrioottisdia tunnuslauseina, sillä eihän kansaa saatais hyödyttömään hyökkäyssotaan, j « imperialistit paljastaisivat oikeat tarkoituksensa. Nyt kuri imperialistit Kuulevat jäi-, leen rauhänhuudori Ja kariisojen keskuudessa ilmenee voimakas rauhaa halu, n i i n el ole ihme valöca sodan-valm& tajairi piireisES bHaan Mkeltyt neitä. Siitä Johtuvat smirlehdistai hermostuneet kirJoitiÄBet rauhanliikettä västiaan: • Rauhaa kannattavat hallitukset ja kansat, eivät j * s i n voi taata rauhaa TO^-sen voivat vaÄi taata k a i l* iarihairtahtöset llunlset' kaikkiaB» maaflminssa.VotL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 5, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-02-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490205 |
Description
Title | 1949-02-05-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
2 Lauantaina, helmik. 5 p, — Satimläy, Feb> 5
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-02-05-02