Vapaus, February 5, 1949

              2 Lauantaina, helmik. 5 p, — Satimläy, Feb> 5
<riBPHt of JftnnMi „
M aaeond fftm aail ibe Bo»
Htb^ ttazfee «Mklr: T « •« d« f •,
ibUablag Compuor LUL, «t lOO-KB
Bm St. W^ BuObarj, OxtL. Caaada.
Bdttortel OCflQf
& Saku. Sdtor ff.
1 fk. «M-fJdc^
: Mr. Coldwelli6 y i M i e i ^
Esittäessään epäluottamtislauseeo antamisU
Jiällitukselle — niinkä se on monin kerroin ansaiiinut teoillaan —
CCF: n kansallinen johtaja mr. J. M . Cöldiretl t«ki ji^a^ ep^ioomstU'
tUata. mutta siiti merkillepantavia poliittisia »rkust^ijiippiija; kjiten
' ikttemme uutisosastolla torstaina julkaistussa selostläciesta tiiuftti.
Viimeksikulun^ vuoden aikana -mr, Colt^vrell ja f>CF;n muut
ouEeistojöbtajat ovat uhanneet puolueesta erott^ml^lialcih fcjfikkia
^«|>auskoisia", jotka eivät ole voineet tunnusta^, e t ^ C C F ; n , ^ työ-
•räenliikkeen yleensä tarvitsee kannattaa kapitalistilta järjestelntaä
Itikemaan laadittua Marshallin avun suurniitelmaa. Mr. XSrtdwell
1» ^vaatinut ehdotonta Marshallin avun suunnitelman kaiu^ttannsta
j a liyväicsymistä. Mirtta nyt alahuoneen isttmnos^a pitäm^&s^n^u^
fieesa mr. Coldwe!l joutuu toteamaan Marshatljn $yi^
MiudenV. ja sanoo aivan oikein, että Canadap'tl^lUl}npi^
Jtfarsballin aven määritelmä^ että ensitilalla oti tmyytäi» Ylidy^valtain
^|äamätuötjeita.
* Täten mr. Coldwell tuli Marshallin avun kysjrmyksesi» samalle
itnjalle Lrp;n jtAtajan Thn Buckin kanssa, jpka on ältuta j)|tära
selittänyt, että Marshallin avun tarkoituksena ei ok» auttaa l^tirb^im
Wvitsevia, vaan vallata lisää markkinoita Yhdysrältain s q u t i^
}>maHe ja siten orjuuttaa/"autettavat" kansat, Havaittuaap ja tar-jkwttamattaan
todistaen,; että marxiliset ovat sittenkin MarsjiiiJlio
^ |ivun kysymyksessä oikeassa^^mr, Coldwell esittää nyt epäluöttanrtis-
Jauseen antamista liberaalipuolueen hallitukselle,''jOfijca ohjel™^
on tukenut, ja vaati Canadaa kääntymään "väihtokaijpan" tielle, jotia
lirotdaan Euroopan maille myydä Canadan maataloustuotteita, iifut-ä(
i miten voidaan o-sallistua"Marshallin avun" sinmjtiujvpsi^ny^j^^
Viistää ja kieltää Canadaiu itsenäisen kauppapojitiikan, r>t^t)^,|ii^^
liuolimatta "vaihtokauppaan" Euroopan maiden kalissa, sjtii ei tnr.
p)ldwell selittänyt. Vaihtokaupi>aan siirtymisen riitona on Marshal­lin
avun suunnite^
* ^ Yllable\'asta ilmenee, ettämr. Coldwell käsittää Jifariflia^Jin^Vun
oh|elman vievän Canadan talouselämän umpikujaari- Mtitta'iy}T)il-
Jiisena sosialidemokraattisena johtomiehenä härillä ef o^^ro^^euita
^tuomita Marshallin avun humpuukia, vaan sensijaan hjini^^l^^
laumasta paistinpannusta leimuaviin liekkeihin. ^Mr. €oidw«ll i l -
il^ittt, että kannatettuaan Marshallin iavun ohjelmaa flfiikä tm,p^ljqn
pahentanut Canadan taloudellista asemaa, C C ^ kannattani my^
^ehjois-Atiantin sotaliittoa, mikä voi tehdä tästä maasta liblttiahnen
«naailmansodan BelgiainX Totu on, että hyvin hlotl^na ty(h^
liikkeen hai%;^njohUjana mr. Coldv^^^^
VÖukseksi sanottua Pohjois-Atlantinturvaiiisiius^
^liih joillakin olemaUomilla fraaseilla, jotka muka '^ievitl^^
Jsötaista'olemusta! Mutta tiikeri on sitt^nkiii, vaai^
«vaikka sen täplät maalattaisiin! ; ' ,
« - Yiräviitattu mr. iC:oldwellin piAe on erikoisei) ^ r k ^ ktJI^MuUte-
•ta^, että liittopaflaraeritin vaalit ovat juuri tii!ösiw."
<see kysymys, etta voiko esim. mikään työväenle^
|wi^in tyyppisiä "sosialisteja", jotka ''uiihöit^tayatV JÄ 4^^^
jtoUtei tykkänään kaikki työtätekevän kansan pertisprob|<^^
JsJktKtemppuja muistuttavia poliittisia häränpyllyin heiftc^^^^^
*^totn parempaa tietoaan tiÄeraaan Wall Streetin i0i§^si6i(^ soUr
«ohjelmaa! , • ; ,
^1 SiieisLä tuntuu, ettei tällaista orkeistososialidetPoKraat|lsta^^^i^
|||)brtunbmiä ja avointa sotapolitiikkaa, voida mlteidtalUltuki^a edes
ij"pienemmäh pahan teorian" kannatuksen penisteellläi. Varnite triyös
{)on. että mr. CoTdvellin edustama sotaohjelma e! \de tulpvlssk
'.tCF:ää voittoon, vaan häviöön sekä monen CCF:nysläväiiJä kan­tajan
menettämiseen.
Mita muut sanovat
KJnjpiTTAJATKIN
09AV 8W>TiLAITA
' , .Ti^iMviiMSome Kiinaa fcan-san
vpäptttmftfkH on monta xinta-msa,
nQden Jotduiass kulttaurirlnta-ms
Ja taistelurintama. Jos me mie­limme
murskata vlhoUisemms, meidän
t i i r ^ torvantaa «otilalhimme, Jcilla
on pyujri. lamft ei kuitehkaan ole
t^VOML lieOlä täsrtyy olla taiydt U r -
'Jktittajate rintama Ja ae on yhtä: tät'
kei kuin taistdoritttamakin. sillä se
on jum^iz mikä vabvistaa- meidän
ybteiäUmttämme taistelussa vihollis­ta
vastaan. lÄitta meidän täytyy yh­distää
näna ikaksi r i n t a a cr^aanl-sestl
jos me mielimme edistää vallan-ionnouksellista-
tyfitämihe. BAitä me
Kaiypstyöläisten taistelu on
'iBaeltäjäJfc^JsstiSDm Pe-
4efaittcn of .Hinets) iraditioisn rau-jkaan
me nsosemme käin miehet, ms
Hnbumme idito-Briehet ja taistelemme
sm
m
? f j H'
M t l k ö "pieni Noi-jä" tjyt toleeif?
l Kukapa olisi unhoittanut sitä roolia mitä "pieni Suomi" taJcavuo-
J^nä kansainvälisessä politiikassa vei! Kukaan yhteskunnalli^ia asioita
JäÄuraavä henkilö ei liioin ole epätietoinen siitä minkälaisiai öiinetto-
^uuksia siitä Sucnen kansalle koitui.
• Mutta nyt näyttää kuitenkin, että historiaa, yritetään uusia,
^ällä kertaa "pienen Norjan" kustannuksella, vaikka kohtakin on
Utarkoittis vetää myös Ruotsi ja Suomi samaan liemeen. .
J Kiin Skandinavian maat neuvottelivat äskettäin ns. Pohjois-At-
*]antin tur\'anisuusliittoon liittymisestä, niin Norjan haliituksea edus-
«tajat kiivailivat kaikkein kovimmin tätnan sotapolitlikanxpuo^^
•i^{euyottelujen sanottiin ajautuneen karille siitä syystä, että Ruotsin
jm^ituspiireissä näyttää vieläkin olevan ainakin rippeitä realitajusta ja
Hvähän isänmaanrakkauttakin, mikä vaatii panemaan Ruotsiri kansalli-
»set.edut ITidysvalt^in imperialismin etujen j^läpudletle.
• Seuraus yllämainituista neuvotteluista oli se, että Neuvostoliiton
«hallitus lähetti Norjalle diplomaattisesti korrektin ja ystävlinisen noo-
.Jtjn —^ mikä-tulkittiin kuitenkin yakavalcsi varoitukseksi siitä, ettei
' «Norjan pitäisi lähteä sellaisiin sotasopimuksiin mitkä ovat avoimesti
J vihamielisiä Neuvostoliittoa vastaan. Heti tämän jälkeen ttili \Va^ing-
Jtonislä jä Britannian työväenpuolueen häpeäksi myös Lontoosta lau-
•suiitoja, joita ci voitu ymmärtää muiksi kuin paliK^uksek^i sUfafn
• isttuniaian, että Norja liittyisi sittenkin tiUiän ,P<Ajois-AtiWitin sp
iliittoon. Keinona Norjan, Ruotsin ja Tanskan palnosUnAsdtsI k&y-
I lettiin vihjeitä, että jos ne eivät liity Atlantin sptaliittöoh, Aiin silloin
ll|3äkkaavat saamasta Marshallin apua! Seuraus oli se, etla Norja
^ B t u i jä tätä kirjoittaessa näyttää siltä, että Norja ja m^ollisesti
jTansk^in liittyvät sotaiseen itsemurhasopimtdcseen.
J , . Kuinka vakava asia tämä on Norjalle, miliä on yhteinen raja
«Neuvostoliiton kanssa, se ilmenee yhdestä ainpasU^jatusVok^tä^
. «Mitähän sanottaisiin, jos Neuvostoliitto uhkallbi atomipommilla Vh-
; jdysvaltoja — ja sitten tekisi yhtäkkiä sotaliiton Canadan kanssa?
I - Että kysymyksessä on vaarallinen sotaliitto, mikä saattaa Norjan
muut Skandinavian niaat samanlaisen puskurimaan asemaan missä
;4;>»)^eni?en "pieni Suomi', se ilmenee montrealilaisen suurldiden (Mont-
^^^J.tö5l Daily Star) helmikuun l pnä julkaisemasta tpimituskirj<ätuksesta
jnnikä päättyj'seuraa\'asti:
, " J ^ Norja ja Tanska liittävät virallisesti kohtalonsa
_i ^^ji^jjn Viiltoihin, silloin on tehtä\^ kaikki madollinen sen
hyväksi, etteivät ne joudu maksamaan siitä liian suurta hin-
4aaw Jos me takaatnme yhteisen puoWltiksM,, sen tSytjiiy "
olla kaikessa mielessä puolustusta, eikä v ^ kcMrkeälehtoiijieii
sanamääritelmä. Jos kumpaakaan maata vastaan koskaan
hyökätään tämän sopimuksen mukaisesti meidän täsrtyy oUa^
valmiina antamaan muutakin kuin sympatian sanoja ja fce- ^
hoittaa niitä kestämään kiumes nie pääsen»me avukj». Mei­dän
täytyj' olla paikalla tykkeinemme, laivmnemme ja lento-kbheinemme."
ja kun pienet "häijyt" aloittavat isoille pojOk^ lappdtm, niin
täpaii? tavallisesti haraltaan, että ''rMiitiin syj'hynjattä satinaan"
haitManihe iiehiia on se; että ktrjalli-intodlMtanime'tulisi
«rottamaton osa
tiyd^^liisestä vallankumonk^llisesta
koneistosta 8il»n, että siltä tulee to­della
tehokas ase kansaa yhdistämi-sdod
Ja opettamisdcsi ia todella voi-tnaku
ase mmvkataksettitiae ja hävit-tiäksennne
vihollisen . . . — K a o Tse-tung.
Kiinan kirjailijatn kdtouksessa
totdnricuussa 1942.
• * • . • .
TAIVAAN M MELVteTIN
VXLIMAlLtA KApdTllKSEEN
^ChMibMtn. — CCPrii suosittelema
demokraattinen sosialismi on "onnel­linen
keskitie" monopolikapitalishiin
Ja iMteelllsen kommunismin välillä
sanoi J . # . No8eworthy puolueen ko-koukseasa
tääHä. — CP.n .uutlstieto,
helnlkuun l pnä.
• f • •
^OtAKÖlSYbjA
Ktfd^tE RAISKAA
^re«l>yterlpappl 'eroaa kun «i ole
saanut viiteen vuoteen palkankoro-tttta.
— trtitii^iedon otsikko forcnto
Daily Starissa.
••; • •
'^AAvmnjKsiA" imrsi
lUilAN NEir^OSTOUlTTdA.
SANdVAT TK:n VIHOliuSET
lAl» Snceeii, N. Y. — Pieni "yleis­kokous"
kokoontui eilen Ja havaitsi
kenenkään hämmästymättä siitä, ettei
sillä ole niltään tehtävää, paitsi järr
Jestyä Ja pitkittää omaa olemassa-oloaan
. . . LuUJat muistavat, että
neuvostobloki on boiköttanut pientä
'ylelskoko^ma" sen perustamisesta
a l f e ^ . . . — ^altef OTIeam, hel-niUt
1 pnä. V
• • •
^^aiANIN KA^AMSMIIN
i v d r t A V A T /
presidentti 'ttumanin piihe valta­kunnan
tilanteesta on rohkea ja rea­listinen
ohjelma .demokraa|^pu6lueen
parhaitten tradltlojen mukaisesti . . .
Polttiikkojen paljon väärinkäyttämä
Amerikan. elintapa",-mäftritelmä .(lue
k^tallstinen elintapa" -r Vapaus)
voi,vlplä tulla todellisuudeksi innoit-ta|
ien el vain suurta enemmlstdä Ame­rikan
kansasta, vaan myös niitä Jotka
elävät alttellla nUtkä tuhottiin äsket­täisessä
sodassa. — The Canadian Pp-nun,,
CCF:n teoreettisen kuukausi-
Julkaisun helmlk. numero.
' .... if • •
HmTEBnSHIJUMOBIA
Lontoa Ulkpmlnisteri Bevinllle
esitetUln tänään yahUöneessa. että
hänen pitäisi nimittää itsensä Britan­nian
ensimmäiseksi edustajaksi Israe­liin.
-
IVÖväenpuolueen, edustaja Emrys
Hughes sanoi, että elkj^'hän (Bevin)
tekisi näin huomioonottaen sen "kun-
Kara CBC:n stadloata,-|D«a nähdään raseaimalla kmilitttalä
Elirood Glover baastattelemaasa. Claire WaUacea "They Teli Me^-
«hjeliaassa.. Tämä objeUba, ^«jalletaan jokainen tnaantai, kedci-
T i i k k o Ja perjantai kello IvIS ip.
Miten kuomintanglii armeijan
Kirj. Afah lVinnington
Feipio<r. — (Klrjetfeto) — K i r j o i t a n ! Nukkuvat upseerit vangittiin Ja v a l ­lata
Peipingin lähellä senjälkeen^kuin
olen marssinut kenraali L i n Piaon
voittoisan Mandshtuian Vapausarmei-j
an kanssa y l i vuoriston. Tämän a r ­meijan
nopea marBSi suoraan Obln-chown
Ja Mukdenln taistelukentiltä
yllätti KiuHnintangin armeijan Ja oli
saiada kiinni Peipingissä nukkumassa
olleen ksnraali P u Tsi-yin. Jos tämä
ihmismassa Ja tavarapaljous olisi siir­retty
Junilla, niin siihen olisi mennyt
kuu&usia, mutta se marssi 22 päiväs­sä
600 mailla — lepäämättä päivää- pausarmeija ei.voi suorittaa muuta
loittajat saivat käytettäväkseen vihol­lisen
panssariautoja.
Noin mailin päässä oleva k^iraali
Fu Tso-yi nukkui eikä voinut käsittää,
että Kansan Vapausarmelja voisi olla
kaupungissa. Kun hänet- berätetäln
järjesti hän Imusi dlvisionaa kedcittä-en
ne Fengtain takaisin valtaamisen
yritykseen. Kansanarmeija heitti h e l ­posti
tak£dsin kuomintangin armeijan
hyökkäykset.
Fu Tso-yi luuli, että Kansan V a ­kaan
— Ja sotilaat kuljettivat muka­naan
varusteensa, niiden mukana
myös kranaatin heittäjät selässään.
K u n lähestyimhK suurta Kiinan
muuria pohjoisesta, niin silloin näki
mikä suuri Joukko oli liikkeellä. T r o -
klllakaan matktistaminen e i ollut mie-
^^*utien esim. Suomen Rvti ja kumppaiuit voisivat kertoa!
nioltuksen mikä BevlnlUä on" israeU-lalsten
keskuudessa. — AP:n uutistie-to.
helmlk. 2 pnä. ;
• • •
DILEMMA! — PORVARIEN
VnSAUSTIEDETTX
Länsiliiton viisi maata Euroopassa
on eräänlaisessa dilemmassa (pu­lassa)
puolustusmenojensa suhteen...
Liian pienten puolustusanenojen vaara
on ilmeinen. Toiselta puolen niiden
ekonomia voi mtutua suurten aseis-tautumismenojen
painosta. Liian pal­jon
on yhtä vaarallinen kuin liian
vähänkin . . . — Torohto Daily Star.
• •
-NXTTEIKKVNAVAI.AISTVS''
L-PUOLUEEN MORAALINA
kokoukseen ~ (UberaaUpuoIueen par.
lamenttijäsenten neuvottelukokouk­seen)
osallistuneet liberaalit sanoivat,
ettei siellä keskusteltu lainkaan ve­rojen
alentamisesta . . . "Mikäli näis­tä
alentamisista puhutaan, tapah­tuu
se julkisesti ja sikäli kuin edus­tajat
tahtovat antaa valitsijainsa tie­tää,
että he työskenelevät verojen
alentamiseksi. Tämä ori luoiinbllisesU
poliittista näyte ikkuna valaistusta,
miitta se on hyvin taärpeeiUnen osa
demokraattisesta men^t^mästä". sa­noi
eräs liberaalinen edustaja. — Ro­bert
Taylor. Toronjo Säärin kirjeen­vaihtaja,
helmlk, 2 pn^
• -k •
TOPELLINEN SYY
"RAUHAN PELKOON"
Jos Inika hiyvtosä epäilee .nykyi­sen
järjestelmämme nxuinkurisuut-ta
fcockeyedness). inietUköön hän sitä
tosiasiaa (minkä XJ. S. 'Newsin toi­mittaja
David LaixTence on osoitta­nut),
että sodan vaaran poistaminen
Vehäjän kanssa aiheuttaisi talous­kriisin
Yhdysvalloissa. , Jos ei olisi
sodan mahdollisuutta, silloin ei olisi
perustaa, 15.000 miljponan dollarin
kuluttamiseen aseistuksen hyväksi
luista. Tiet mutkittelevat j a mäkiä
laskeutuessa huonossa k^mnos£a ojc-vat
jarrut kitisivät. Toisinaan voi näh­dä
kohne taikka neljä vihreisiin unlr
vormuihin puettujen sotilaitten kolon­naa
marssimassa vuoristojen t a i , n i i t ­tyjen
poikki. Koko matkan Peipingiin
saakka voimme troklstamme nähdä
näitä marssivien, sotilaitten kolonne-
Ja. Marssin vauhti o l i kaikilla sama!
Ensimmäisinä päivinä muutamia .soti7
laita Jäi väsymyksestä jälelle, mutta
kun saaviUmme lähemmäksi Peipin^iä
ei väsyneitä enää tavannut. Kasvot
muuttuivat ahavoittuneiksi talviaurlnr
gossa ja.vuoriston tuulissa ja kun tie­dettiin,
että Kuomintangin armelfe'
yllätetään, niin mieliala kävi entfstr
iloisemmaksi; - ;
Marssin aikana oli Järjestys ja kuri
mitä parhain. Kun levättiin kylissä
n i i n ei ainoatakaan kertaa voinut to­deta
yhdenkään sotilaan häiritsevän
talonpoikia. Aina muutaman mailin
päässä näki tien vieressä kiinnitettyjä.
kuin heikon hyökkäylcsen Ja että sen
tä3rtyy pitkän marssin Jäliceen suorit­taa
uudelleen järjestyy. Hän myös­kin
luotti amerikkalaisiin aseisiinsa.
Hän erehtyi. Tämä oli viimeinen ja
korjaamaton erehdys minlcä vanha
sotalordi teki. ' P i a n koko pohJpls-Kil-na
on Kansan Vapausarmeljan jtäslasä
ja samoin 'kuomintangin armeijan
aseet.
fr ff
Icuia miehet Jokaista ja kaikkia va»r.
taan. Jotka uhkaavat meidän olemas­saoloamme.
B&itä ei ajeta pois T i m -
mlnsistä. Porcuplnesta, Port Colbor-nesta
tai m'"*^^" muualtakaan missä
me olemme. Tässä kys>Tnyksessä mei­dän
nnlommeil30,000-lukuinen Jäse­nistö
on taxaaa rmeltä."
Näillä sanoilla Bob Carlin.. l U M M -
S W : n piirin No. 8 Johtaja ilmaisi sen
asenteen, minkä kaivosmiesten unio
on amalcBunut'taistelussaan pohjois-
Ontiuiön kullankaivajien järjestämi­seksi
sitä petollista reittausta vastaan.
Jota Canadian jCongress of Laborin
huippujohto harjoittaa.
Hiestytysjärjestelmä ja peloittelu
ovat pohjoisen kaivosmiesten vitsauk­sensa
Vanha 30-luvun jäirjestelmä on
palaamassa. Kaivosmiehet pakote­taan
työskentelemään yhä-lisäänty-.^än
työttömyyqjelon ruoskan alla. Vanho­jen
kaivosmiesten erottamiset astuvat
päiväjärjestykseen. Huhutaan, että
Hollingerista, suurimmasta kultakäi-.^
voksesta tässä maassa (voitto-osingot
ovat $124,000.000) aiotaan "vapauttaa"
300-Ö00 vanhinta työläistä.
k i r j . Ray Stcveii»»n
västi demokraattisesti valitun johton­sa
takana. "
Nyt ovat töTOkraatit ryhtyneet uu­teen
hyökkäykseen- He yrittävät
murskata kaivosmiesten unIon kerta
kaikkeaan Itäjrttämällä hävytöntä reit-taustaktiikkaa.
Tarkoituksena on saa­da
kaivcsmiehet suuria voittoja tavoit­televien
yhtiöiden armoHle. Työnan­tajien
asiamiehet ovat valmistuneet
menemään kuinka pitlcälle tahansa
pitääkseen sopimuksen työnantajien
kanssa ainakin omalta kohdaltaan
militanttisen unlon murskaamisessa.
Kaivosmiehet tietävät, että jos C C -
L onnistuu gängsteriensä asettamisesr
sa kulta-alueelle, niin nämä gäiigsterit
tul-^vat toimimaan gestapona, vakoili­joina,
jotka osoittavat sormellaan j o ­kaista
työläistä, joka ei hyväksy CC-L
: n tai työnantajien politiikkaa. Jo­kainen
tällainen henkilö on luonnolli-sestti
"kommunisti", eikä hänellä nHn-muodoin
ole minkäänlaista "normaa­lista"
imioturvaa.
Kaivosmiehet tietävät myöskin sen,
että he ovat etiulntamassa taistelussa
työnantajien asiamiesten harjoitta­maa
koko Caiiadan työväenliikkeessä
määräyksiä missä kukin osasto,lep^ä,
syö, juo j a nukkuu. Kuumat ateriat
olivat aipa saatavissa. Kiinalaiseni^
sotilaalle ateria ei ole ateria ellei se
ofe kuuma. Ruoka, polttoaineet ja
keittiöt oli kuljetettava mukana koska
kyliä oli harvassa.
Kylissä oli tunnuslauseita, joissa sa­nottiin:
"Tervetuloa. voitokas K o i l l i -
nan Kansan Vapausarmeija!" Ylpeän
näköiset j a hsonyilevät talonpojat toi­vat
maapähkinöitä, päärynöitä ja I°i-vpksia
sotilaille myytäväksi. "Vanhat
veikot", kuulin erään sanovan, "katso­kaa
näitä potilaita ja tykkejä. Maam­me
on turvattu."
Lapset ja aikuiset tulivat rumpui-neen,
symbaleineen ja kaksikielisine
vluluineen ja soittivat marssiville soti­laille
ja kulkivat mukana useita maile­ja.
Peipingiä lähestyttäessä tuli lisää
talonpoikia muuleineen kuljettamaan
armeijan viljaa, polttoaineita ja eläin­ten
ruokaa, kunnes etenevä armeija
saavutti strategisen tavoitteensa.
P i a n * i a r s s l n vauhti lisääntyi. l i ­man
lepoa, ruokaa j a vain kuumaa
vettä tarjottiin toisinaan, sotilaat
marssivat viimeiset 70 mailia 24 tun-.
nlssa j a antoivat voimakkaan ja mur
sertavan yllätysiskun kuomintangin
Vapauden monivuotinen Julkaisu
"Kevät" ilmestyy jälleen tulevaksi v a ­puksi.
Saadaksemme juljtaisiunme
mielenlidlntoiseksl Ja sisjUttMkb^ksI
.oljLsl. .s«Atava mahdgillirimman ..j^aijpn
avustajia. SUcsi keholtetaan Canadan
kynäilijöitä lähettämään toimitukselle
kirjpit;?ksia j a tällä tavalla rikastut­tamaan
"Kevään" sisältöä. Kirjoi­tukset
^ a y a t pila vak^va$isältöi$iä pp-liittisia
kirjoituksia, kuvauksia e r i
aloilta,, kertomuksia ym. MeilUi on
Jpukko kykeneviä kirjoittajia j a siksi
toivotaan runsasta avustusta.
^ Kirjoitusten pitäisi olla "Kevään"
toimituksella viimeistään naaaliskuun
viimeiseen päivään mennessä saadak­semme
julkaisun vapuksi valmiiksi.
Kaikki kirjoitukset keholtetaan lähet­tämään
osoitteella: "Kevät", Box 69
Sudbury, Ont.
Suomi saa radioaktii­visia
aineita USA:sta
Washington. — Suomen täkäläinen
lähetystö on saanut valtiodepartmen-tista
tiedcn, että Suomelle annetaan
Yhdysvaltain Atomic Energy Comis-sionin
laitoksista radioaktiivisia iso-toopp)
eja. Suomi on 26. maa, jolle on
annettu "oikeus näiden aineiden saan­tiin,
joka on kielietty itä-Euröopan
mailta. .
Kaivosparoönit näkevät kysymyksen
ratkaisun käyttämällä D P — Euroo­pasta
tuotettua työvoimaa. Monetkaan
näistä miehistä eivät ole koskaan teh­neet
kovaa työtä:: Työnantajat koet­tavat
kaikkensa "valistaakseen" näi­tä
miehiä ideologisella kampanjalla
"kommtmismlstaC'. mikä todellisuudes­sa
tarkoittaa kampanjaa kaivosmies­ten
järjestymistä vastaan.
Kaivosmiehet ovat taas kerran pa.-
kotettuja taistelemaan järjestymisoi-keutensa
pupfe^. Heitä uhkaavat
työnantajien asiamiehet Mosher, M i l -
lard Ja C o i m ^ , ^ i C C L : n pääjohto.
Näiden byrnkr^ttien hyökkäys k u l ­lankaivajia
vastaan ei ole suinkaan
mitään uutta. Kullankaivajat muis­tavat
Mosherin ^sabotaasin Kirkland
Laken lakon aikana w . 1941—42.
Muistamme .Mpgjherin, Millärdm ja
Conro3m ayoimen tuen, minkä.nämä
herrat, antoivat ,,kaivosparooneille ja
Uittohallltulcseile viime talvena, jolloin
kaivosmiesten järjestymistä pohjoises­sa
yritettiin estää karkoittamalla
Reid Robinson j a muita kaivosmiesten
uuion johtajia naurettavilla "kommu-nlsti"-
syytökfdlia. Tästä petoksesta
kaiyosmiestejti p^ maksettava ainakin
)6(>0. vuosittain^ i^kä>5iuiiiha olisi jo^-
käisen kaivpsml^en taskussa tänä
päivänä.,, jos CPL:n. JohJio olisi tuke­nut
uriipta. ellcä. oUsl antanut hajol-tustolminnafle
tayitä tukeaan.
Nyt oh ilmennyt, että tsrästyöläisten
unlon tsaari Biillard on käyttänyt ter
rästyöläisten rahoja avoimesti toimi­neen
yhtiön asiamiehen Ralph Carli-n
i n palldcaamiseksi hajoitustyöliön.
Mikä sitten on isyynä kaivosmiesten
iinioa vastaan tehtyihinr hyökkäyksiin
j a petoksiin? ^.Ykisinkertainen syy on
se, että kaivosmiehet eivät ole luovut­taneet
järjestöääa byrokraateille, vaan
kannattaneiet. t^litanttista, taistele­vaa
johtoaan.'
Byrokraatit rfvät. ole säästäneet m i ­tään
keinoja isaadakseen kaivosmies­ten
unlon hältöiuisa. Valheet, petolli­set
hyökkäykset union johtohenkilöitä
vastaan, tmion kokousten häiritsemi­set,
avoin kaikkien takapajuisten a i ­nesten
hsrväksikäyttö, joista mainitta-koot
Ukrainalaisten, kroatialaisten j a
suomalaisten karisalliset ryhmät, u l t -
rätaantumiikseliisen sanomalehdistön
hyväksikäyttö ja muut sellaiset, ovat
vain muutamia keinoja, joilla kaivos­miehiä
on yritetty hämä&onyttää.
Kaikesta huoliinätta on todettava, että
kaivosmiesten joukko on ollut^päättä-nykyään"
vallallai?:oJ5evaa sisäistä'
rlötä vastaan. JUää tämän takia i
Canadan työi^fnlifkkeen tulee
tyä vastustamaan ja terä.
Iäinen tmloir^^johdcn petcllijtai'
mintaa. "ramkn. jshdon toimimj
rajoitu vain pohjoisen kullanka
eikä, kaivosmiesten unicon, vaani
mys on yksinkertaisesti Sitä, ettj'
ko C C L : n pääjohto-antaa
siä kaikille imioill» Canadassa. tai^
kotetamikö°se l u ^ ^ hyo
sötään k o k i maan uni&llikk^
maila. Kysymys on siis siitä, että;
ko nnlolilke tcHmia Canadassa
Iäisten hyväksi j ä lyödä suu
hyökkäyteet yhteisrintamaUaaii, •
perustuu oikeaan ammatiU=ssn
keen politiikkaan.
Kaivosmiehet voivat, tehdä
osuutensa tässä taisteluissa
mällä joukkonsa ja rakentamalla •
ostaan entistä vöimaklcaamman,
laisen^ joka Iqrkenee ycittamaan
remmat palkat j a turvallisuuden,
työläiset välttämättä tarvit^j
TyöMntajien asiamiesten toi-teet
tulee lyödä. Muussa tapav
voimistetaan työväen asian myyjiä
heikennetään koko Canadan
liikettä sen historian
taistelussa taantumusta vastaan.
työ
Leskien ja yksinäisten naisten ikärajaa
vaiten
Biscotasing. — Nykyisessä äitien
avustuksessa el ole varattu avustusta
^eskläideille jos heidän lapsensa ovat
täysi-ikäisiä. Hallituksella ei ole
myöskään mitään muuta vakuutusta,
joka takaisi apua leskiksi jääneille
iiaisille. Ainoa, mistä he voivat saada
apua, on n.s. köyhänhuolto ja pääs­täkseen
siitä osalliseksi, tulee hakijan
olla köyhääkin köyhempi. ' Äitiys-apua,
j a vanhiiudeneläkettä hakevalla
saa taas olla säästöjä aina kolmeen
tuhanteen dollariin saakka.
Nykyinen vanhuudeneläkkeen iltä-raja
on kuitenkin liian korkea k a i k i l ­le,
mutta erikoisesti leskiksi jääneiUe
naisille, fisimerkiksi nuoret .naiset
vaikka helliä olisi yksi lapsils^h, ovat
paremmin turvattuja kuin vanhat,
työhön kykenemättömät leskinaiset.
Samoin on laita perheavustuksessa.
Jos esimerkiksi pierhe, jossa on yksi
lapsi j a jonka huoltaja ori terve ja
hyvin palkattu, saa hallitukselta $72
vuodessa perheavustusta, liiln miksi
siis leskiksi Jääneiden Ja myöskin yk-önäistenikäiiaisten-
täytyy"" olla syr­jäytettyjä
kaikista hatlituksen vakuu­tuksista?
X
Nykyään on ollut liikettä vanhuuden
eläkkeen ikärajan äleritaniiseksi, mut­ta
kukaan e l ole sanallakaan mainin­nut
erikoisesti leskinaisten ja yksinäis­ten
ikänatsten ikärajaii alentainisesta,
että tällaisetkhi henkilöt pääsisivät
osallisiksi vanhuudeneläkkeestä. Siksi
mielestäni olisi paikallaan, että tätä­kin
puolta ruvettaisiin voimakkaasti
tuomaan esiin. Toivoisin, että leskiksi
jääneille ja yksinäisille naisille vaa­dittaisiin
vanhuudeneläke alkavaksi 55
ikävuodesta lähtien.
Parlamentin avajaisistunnossa ken­raalikuvernööri
lupasi lukemassaan
ohjeUnapuheessa korjata perheavus­tusta.
Huhutaan myöskin piakkoin
pidettävistä vaaleista. Aika on siis
suotuisa ryhtyä pitämään joukkoko­kouksia
leski- ja yksinäisten ikänais-ten
ikärajan alentamisen puolesta 55
vuoteen, että tällaisetkin henkilöt pää­sisivät
osallisiksi hallituksen avustuk­silta..
:
.Kalkki avustt^orvaukset ovat vielä
niin alhaiset, että niitä nauttivilla
olisi suureksi hyödyksi olla cmia;
kusäästöjä apuna. Mutta kun
tusikäraja on liian korkea täytyy i
den, joilla on ollut hiukan säästös
käyttää ne, joten, vanhat ihmiset:
dessaan lopulta vanhuudeneli
saavat edelleenkin Icamppailla toi!
tullakseen. — Y k s i jcukojsta.
Unionistit syyttäVät
maakuntapimisela
lakonrikkureiksi :
Toronto. — United Electrical
kersin Caixadan piirin sihteeri
Harris on lähettänyt .Ontarion yli
kiuräattori mr. Blackwellille seu
sähkösanoman:
"Kahdenkymmenenviiden '
nen sshkötyöläisen edustajat, j
tamndknun 28-^30 kokoon
edustajakokoukseen Weil
äänestivät y k s l m i ^ e s t i sen
mölisen puolesta, että teidän
katsoa heti pois^maakuntap
-Pariisista lakossa olevalta
mannlrt tehtaalta. E t ^ teidän;
lUs}nne toimivaCiakon rikknrtiat
todistaa selvästi yhtiön antami
lakimiehen .Ia.usDnto, joka jnlluis-tiln
Toronto Daily Starissa tannii-koon
25 pnä. k o n hän kehui mu-kontapoliisien
soorittavan "maini»
ota työtä" j a ennusti että lakko d
kestä kovin kauan enää. Jos poliisit
edelleen tekevät "hyvää, työtä".
Kirkas tähdenlento
. Äskettäin suoritettiin kuulantyön­nön
maailmanennätysniiehelle nee­keri
Charles Fonville'lle vaikea sel-kärankaleikkaus.'
Lääkä«-Ien anta­mien
lausuntojen perusteella on hä­nen
jätettävä iäksi urheilu, hyvä, et­tä
mies pystyy edes kunnolla vielä
joskus kävelemään.
Kuten muistetaan, nousi Fomille
viime kesänä yhfäkkiä kirkkaasti lois­tavana
tähtenä yleisurheilun taivaal­le.
.Hän rikkoi Ilmiömäisenä pldetjn
Jack Torrancen maaöinanennätyksen
17.40 saavuttamallaan tuloksella 17.68
joka siis on nykyinen iME.
Sodan valmistajat ovat lierinostuksissa
vuodessa, ja niin tämä suurenmoinen
tuotannon Ja ^mahdollisuuksien
kiihdyttäjä^ (stimulus) poistettaisiin.
Scm vaikutus nykytilanteessa olisi Jos-aakin.
mfi&rin .kauhistuttava.... . ..
r - , Torontolalsen .Saturday mght-lefa-den
flnanssitfrimittaja P. M . -Rich­ards,
helmik. 1 p.
armeijalle.
Kuinka täydellisesti F u Tso-yi laski
väärin Kansan Vapausarmeijan vauh­din
j a voiman kertoivat elävästi erään
kenraali L i n Piaon armeijan miehet.
Tämä armeija marssi 22 päivässä;
Mukdenln eteläpuolelella sijaisevästä
Yihshiertista, Peipingin eteläpuolella
sijaitsevaan Fengtaihin, jonka se saa-"
vuttu joulukuun 14 päivänä. ;
Vapausarmeijan etujoukko marssi 24
tunnissa 75 mailia ja saapui Peipin­gin
etuicaupunkiin pqiolen yön aikana
tarkoitulcsenaan kaapäta^fengtai", j p ­ka
on avainasema iPeipiiighn.' Se \\in-'
fceutui salaa kuomintangin linnnoi-tusketjun
läpi Ja.oli muutaman m i -
"nuutiri kuluttua eteläpiioJella sijaitse­valla
lentokentällä, ilmari odotusta'
sotilaat tnarssivat' kiitoratojen poikki
j a yllättivät kuomintangin gamisontn
sotilaat nukkumassa. Kucmintansin
sotilaat luulivat heitä omiksi sotilaik-seen.
Myöhemmin sillan alle piilottautu­neet
Vapausarmeijart sotilaa9 yllät­tivät
sillan y l i marssivat 400 kuomin-"
tangin sotilasta j a xiisulvat ne aseista.
Kuomintangilaiset ensiksi ihmettelir
rät miksi heidän omat sotilaansa ryös­tävät
heidän aseensa, joka erehdys
pian kuitenkin kä.sitettim. Kuljetta­essaan
vangeikisl" otettuja sotilaita
Kansan^ Vapavisarmeijan soUlaat saa­puivat-
P u - T ^ y i n i ö . upseerikoulullei
K u n Italian kommunistipuolueen
johtaja Palmiro Togliatti j a Ranskan
kommunistipuolueen Johtava Jäsen Ja
monivuotinen senaattori (^chin pari
viikkoa sitten puheissaan korostivat
rauhan tarpeellistmtta Ja että kapita­listiset
valtiot ja sosialistinen Neuvos­toliitto
voivat toimia rlimakkain t a r ­vitsematta
sotaa, niin kapitalistinen
suurlehdistö yritti uskottaa lukijoil­leen,
että he ovat saaneet JJfeuvosto-liitosta
määräyksen aloittaa ravihan-kamppäilun-.
I^öväenlilkettä seuran­neet
ihmiset^ tietävät, että jb paljon
'ezmen ensimmäistä maailmansotaa
veteraani Cachin taisteli sotaa vas­taan
j a toimi rauhan puolesta yhdessä
J . Jaureän kanssa. James menetti­kin
väkivaltaisesti faenkoisä sodan
ensimmäisinä päivinä v. 1914 sotakiih-koilijan
kuulan.lävistämänä. Silloin
ei ainakaan vielä ollut Neuvostoliit­toa
määräyksiä antamassa. Marxilai­nen.
työväenliike on aina tuominnut
hyökkäyssodat, joten marxilaisten
raiihantahto qn yhtä* v ^ i h a kuin
marxilainen työväenliikekin.
Xj-t kuri Stfdin ihnolttaa olevaxisa
valmiina tapaamaan presidentti T r u -
msjiln rauhan väkiinnuttamiselcsi.
niin'jälleen icapitalistinen lehdistö k i r ­joittaa
tästä ikäänkuin Stalin ensim­mäistä
kertaa puhtriä^^ raidiästa. Maix-~
tiaisena «n Stahn^toomlnnnt vallidtas-'
toliittoa ei ollut.jä kun tsaarin santar­mit
ajoivat häntä takaa.
Neuvostoliiton rauhantahtoa todis­tavat
sen lukuiät esitykset ja toimen­piteet
olemassaolonsa aikana. Esi­merkiksi
kun Neuvostoliitto oli selviy­tynyt
Interveritiosodlsta ja astui kan­sainvälisen
pbutukan viralliseUe näyt­tämölle
se pycÄ.käytännöIlisesti työs-kroteleniään
r a i d a n hyväksL Vuonna
1927 Neuvostoiiittp.esitti yleistä aseis­tariisumista
, j a se o l i ensimmäinen
valtio, joka ratifioi Briand-KeUog so­pimuksen,,
joka imelsi sodan kansalU-sen
politlikaii.^seena. Blansainliitossa
NeuvosixJiitpn» edustajat tekivät l u ­kuisia
eslQrksiä "'rauhan puolesta ja
fasististen sodanlietsojien laajentami­sen
estämiseksi. "
Toisen maailmansodan jälkeen on
Neuvostomton teolta tehty lukuisia
yrityksiä yleise"ri raxihan vakiinnut­tamiseksi
eikä suiiikaan sitä voida
syyttää ^ t ä , jos se ei ole onnistunut
jrrityksissään. Viime ssrjrskuun 25 pnä
NeuVostoliiton^^^edPustaja Andrei Vis-hinsky
esitti !^hailltuksensa puolesta
päätöslausdnian, jossa sanottiin mm.
seuraavaa:
'TEttä yleiskokous ehdottaisi turvalli-sonusneuvoston'
vakituiset jäsenet —
Yhit^ysvaäat. S t n u h i i t a n n ^ Sosiar
listisen Neuvpstotaj»valtojen Luton,
Ranskan j a B g p ^ — ensimmäisdö
sodat j o siihen aikaan kutt Neuvos-1 vähentämään aseistuksen Ja aseelliset
voimat yhdellä kolmarineksella^^yhäen
vuoden sisällä-..;
"Että yleiskokous ehdottaisi atomi­aseen
hyökkäyksen, vaan ei puolustuk­sen,
aseena.
"Että yleiskokous iehdottaisi muo-dostettavakd
kansainvälisen kontrolli-elimen
toimimaan turvaöisuusrieuvos-ton
alaisena pitämään silmällä, kont­rolloimaan
j a toteuttamaan aseistuk­sen
j a aseellisten voimien vähentämis­tä
sekä atpmiaseen kieltämistä..."
Eikö täUainen'ehdotus ole rauhan­asian
käytännöllistä tbteuttaririsen
yritystä? Taantumus on hyljännyt
Ifeuvostolilton rauhantyön jos m i l l a i ­silla
verukkeilla samaan aikaan kun
länsimaissa on virallisella taalla liet­sottu
sotafu
Tämä osoittaa Neuvostoliiton viralli­sissa
piireissä olevan rauhantahdon,
kun kerran maan vastuunalaisissa p i i ­reissä
ollaan rauhan kannalla, h i i n ori
selvääkin, että kansa kannattaa J u ­liaa,
sillä missäpä kansa sotaa tah­toisi.
Neuvostoliitossa on tuskin v i s a i l l u t
ainoatakaan ulkomaalaista edustajis­toa
joka ei oUsi takaisin palattuaan
kertonut, että siälä ei puhuta sodas­ta.
Britaxmlan imionistlt Ja Skandina­vian
maiden ammattiliittojen edusta­jistot.
Jotka ^toisen 'maailmansodan
jälkeen cfvat vierailleet Neuvosbtliitos-sa.^
toteavat yksimielisesti ettiei siellä
sallita sotaklihotosta eikä "i^nfraSn-laista
sotahystalaa ollut havaittavi­na.
Yhdysvaltahi satariMtyöläisten
edustajisto'' vieraili Neuvostoliitossa
viime k^än£' Sen läuisuimossa sano­taan
mm. seuraavaa: -
•TleimÄtoliitdBsa l a itä-EittOppan
maissa. Joissa me vierailimme, emme
Uavain&eet mifikaärilaiäa meifckiäso-taprc^
gandasta — emmekä iääioitns-ta
l«rö^käämään Yhdysvaltoja eiö
mitään toista ipaata vastaan. •
"Me olemme vakuutettuja, etS
neuvostokansa haluaa rauhaa ja toi­voo
rauhan säilymistä koko maailman
kansojen keskuudessa.. .'\
K a i k k i tämä osoittaa, että soäaa
vaara ei uhkaa ainakaan idästä. Kai­kesta
tästä huolimatta taantumugjii-reissä
intetään, että rauhan esteeni
bn NeuvostoUitto. Ketä sitten nän»
inttäjät oTOt? Ne ovat Wall Streetin
imperialisteja.' jotka pulftivat rauhas­ta
julkisesti ja valmistuvat muka idäs­tä
tulevaa sodanuhkaa vastaan. SoU
on ollut kannattavaa hommaa näiBi
herroille. Heidän omien tietojensa
mukaan tekivät ameirikkalaiset sota-tarvetehtailijat
voittoa toisen maail-mansodari
aikana 50,000 miljoonaa
dollaria. Ja Amerikan kansa maka»
sodan kustannukset "kun Imperialistö
kahmaisivat suimnatioinat voitot. Sii-si
herrojen sormia kutkuttaa saalista-mishalu,
k u n he kaiisan kustannuksel­l
a saavat suUnna^mat/ voittonsa.
Taantumus tietysti pyitol kiihoitta-maan
sotaan pätrioottisdia tunnus­lauseina,
sillä eihän kansaa saatais
hyödyttömään hyökkäyssotaan, j «
imperialistit paljastaisivat oikeat tar­koituksensa.
Nyt kuri imperialistit Kuulevat jäi-,
leen rauhänhuudori Ja kariisojen kes­kuudessa
ilmenee voimakas rauhaa
halu, n i i n el ole ihme valöca sodan-valm&
tajairi piireisES bHaan Mkeltyt
neitä. Siitä Johtuvat smirlehdistai
hermostuneet kirJoitiÄBet rauhanlii­kettä
västiaan: •
Rauhaa kannattavat hallitukset ja
kansat, eivät j * s i n voi taata rauhaa
TO^-sen voivat vaÄi taata k a i l*
iarihairtahtöset llunlset' kaikkiaB»
maaflminssa.VotL