Vapaus, October 27, 1949

              mmmm--
•J•.••-
5i'^ii'v•.T'•^J'S•••"'
fi«•>^;;•;i-;':••.•
1' ••
mm
ml/-:
' l i i , !
Hi:
i
iBlTU 2 Torstaina, lokak. 27 p., — Thursday, Oct. 27;
Qrgtn of Ftamlah ^•'•"•^»"f A -
tBbUalied Nor. eth 1917. Asttaorteed
H aeeond d a » mall by tbe Post
Otfloe HeputaexA,, Ottev». Pob-
Itabed tbrtce ireeklyrTnesdaja.
Itatmdsys M d SAtnrdByi by VI^AQI
8t W, Badbmty, OnÄ., Oaiuula.
TelQdliBDM'
Sdttorlia QCfk»
«ddrcM B<ac « . 8n<lbgqr, Qptttto.
XILAUSBIiniAT: . -
Cazuutaau: 1 vk. 8.00 e kk.
3kk.2iX}
TbdymSoUn: 1 fk. 7 i » 6 kk.
SuomMM: 1 Vk. TM e kk. 4J39
Mitä muut sanovat
Attleen kurjistumisohjelma
Kuten lehtemme etusivulla tänään julkaistavasta Lon-topn
uutisesta ilmenee, työväenpuolueen oikeistososialidemo-kraattinen
pääministeri Attlee esitti viime maanantaina Bri­tannian
kansalle uuden "kieltäytymisohjelman" joka kaventaa
edelleen tavallisen kansan leipää, jotta rikkaat voisivat kriisin
kehittyessä säilyttää suuret voitto-osinkonsa ja lisätäkin nii­tä.'
Ei ole ihme, vaikka torontolainen torylehti Globe and
Mäil kirjoitti tiistaina toimituspalstallaan:
. . S e on kova esitys mille hyvänsä maalle, vieläpä
Britanniallekin; ja merkit lisääntyvät, että mr. Attlee ja hä­nen
ystävänsä haluavat jakaa nykyisen oppositionin (Britan-liian
torypuolueen) kanssa vastuunalaisuuden*tämän esityksen
täytäntöönpanosta."
Britannian arkkivanhoillisella torypuolueella ei todella­kaan
ollut mitään muuta sanottavaa "sosialisti" Attleen "kiel-täytymisohjelmasta"
kuin se, että enemmän sellaista tarvi­taan
suurperhojen pohjattoman kukkaron täyttämisen hy­väksi!
Ättleen "kieltäytyrffisohjelman" pääkohtana on käsitys,
että brittiläisten työläisten täytyy tehdä enemmän ja ko­vemmin
työtä, mutta sen vastineeksi he saavat pienemmän
palkan, eli kuten torontolainen Globe and Mail lausui "he
"(työläiset) ovat pyytäneet enemmän mitä he todellisuudessa
tarvitsevat". Kovenrimasta työstä annettava huonompi palkka
toteutetaan siten, että pidetään palkat jäädytettynä, koröte-
,,taan välttämättömien ruokatavarain, kananmunien, pekonin,
kalan ja rusinain hintoja hetikohtaisesti ja muita hintoja tie­tysti
jälestäpäih, sekä ikuistetaan slumit ja koulujen puiitteet
• hidastuttamalla asuntojen ja koulujen rakennusohjelmaa,
"'kaiken kaikkiaan Attleen "kieltaytymisohjelman" mukaan
työväenpuolueen hallitus perii kansanjoukoilta noin 280,000,-
.,,000 dollarin lisätulot vuodessa ja siitä vaivainen $85,000,000
säästö sotamenojen kohdalta.
Kuinka epäoikeutettu tämä kansan hyvinvoinnin kustan-
• muksella laadittu uusi "kieltäytymisohjelma" on se näkyy
seuraavasta: .
Bfitännia kuluttaa nyt noin $2,500,000,000 vuodessa sota-
, .jnerioihin, eli lähes kuusi kertaa enemmän kuin v. 1935—36.
Samalla kertaa on noin 1,500,000 henkeä asevoimien palve­luksessa
kuluttamassa maan varoja aikana, jolloin puhutaan^
että ainoa ulo^ääsytie on tuotannon'lisäämisessä!
Mutta oikeistososialidemokraattisen Attleen hallituksen
mieleen ei tule näiden hirvittävien sotamenojen tuntuva'vä­hentäminen.
Sensijaan se haluaa ratkaista tämän kriisin ka-
; ^ ventamalla kansan muutenkin oh kaiseksi käynyttä leipää.
• ' On myös paikallaan todeta, että tällä puolen Atlantin on
levitetty eräitä harkitusti laadittuja valheita ja puolitotuuk­sia,
joiden tarkoituksena on "oikeuttaa" Britannian kansan
kurjistämisohjelma. On puhuttu päljorir Britahniäri Karesta
"köyhyydestä", "sosialistisen" järjestelmän tuotantotehon
kehnoudesta, lyhkäisistä työpäivistä ja siitä, että työläiset
saaVät enemfiriän mitä todella taryitseyat, kuten Globe sanoi.
Mikä on tosiasia ylläolevien seikkojen suhteen? Britan­nian
leijona ei luonnollisestikaan ole enää niin mahtava kuin
se. oli^ftne^. Mutt^ se ei suinkaan ole Britannian kansan
syy, joka nyt jolituii kantamaan kapitalistisen järjestelmänsä
tekemien syntien kuormaa ja maksamaan käpitalistiensa hy-välc^
i toimivan "työväenhallituksen" suunnattoman suuria
sötainenoja. Kun puhutaan Britannian suuresta köyhyydestä
silloin tulee muistaa, että se käyttää noin $2,500,000,000 sota-menoihin,
pitää 1,500,000 parasta miestään asevoimissa ja
kontrolloi edelleenkin koko brittiläisen imperiumin tosin ra­koilevaa,
mutta vieläkin suurta markkina-aluetta.
Mitä taas tulee brittiläisten työläisten tuotannon "kehnou­teen",
niin muistaa sopii, että teollisuuslaitostensa jälkeen­jääneisyydestä
huolimatta brittiläiset työläiset tuottavat nyt
26^ enemmän kuin v. 1939, ja että Britannian vienti ulko­maille
on nyt 50% suurempi kuin v. 1939. Samalla kertaa on
hyvä muistaa, että brittiläiset kapitalistit kahmivat viime
vuonna voitto-osinkoina $746 enemmän kuin v. 1947.
Pääministeri Attlee sanoi "kieltäytymisohjelmansa" esi­tyksen
yhteydessä, että muutamien teollisuuksien olisi ryh­dyttävä
teettämään pitempää työpäivää työläisillään, siten
lisäten sitä harhakäsitystä, että "sosialistisen" Britannian työ­läisillä
on aivan luvattoman lyhyt työviikko. Tosiasia luon­nollisesti
on ,että brittiläiset suurkapitalistit ovat vaatineet
työpäivän yleistä pidentämistä ja "sosialisti" Attlee siunasi
.sen nyt. Mutta sellainen käsitys, mikä tällä puolen Atlantin
vallitsee melko yleisesti, että Britannian työläisillä on 40 tun­tinen
tai sitäkin lyhempi työviikko, on kaikkea perää vailla.
Britannian teollisuustyöläisten keskinkertainen työviikko on
45.3 tuntia, lukeutuen tähän tosin yliaikakin. Mutta teolli­suustyöläisten
viikko on lyhentynyt v. 1938 jälkeen virallisten
tietojen mukaan vain 1.2 tunnilla viikossa. Brittiläiset hii-lenkaivajat,
jotka työskentelevät ääiettömän vaikeissa olo­suhteissa
ja vanhentuneiden työmenetelmien alaisuudessa,
ovat voittaneet itselleen 7.5 tuntisen päivän ja 5 päiväisen
viikon, mutta tämä on poikkeus yleisestä menettelymuodosta.
Niinpä esimerkiksi Observer tiedoittaa työpäivän pituudesta
seuraavaa: v
Sementtityöläisten viikko on 54.2 tuntia, mineraaliöljy-puhdistomojen
työläisten 48.2, raudan sulattajien 54.2, sähkö-lankojen
ja kaapelien tekijäin 48.9, kauppa- ja virastovälinei-den
valmistajien 49.7, korkkimaton ja nahkavaatteiden val-ttnistajien
49, tie- ja transporttityöläisten 51.6. malmikaivok-sissa
työskentelevien 44.7, työkalutyöläisten 44.6 ja vaatetus-työläisten
viikko 45 tuntia.
Nämä tilastot osoittavat, että puheet työpäivän pidentä­misen
tarpeellisuudesta ovat yhtä paljon tosipohjaa vailla
kuin työväenpuolueen hallituksen muutkin verukkeet kan-sainjoukkojen
elintason huonontamiseksi.
Toiselta puolen on kuitenkin todettava, että pääministeri
Attleen uusi "kieltäytymisohjelma" on johdonmukainen seu­raus
punnan arvon alentamiselta .minkä nimenomainen tar­koitus
onkin siirtää kehittyvän talouskriisin kuorma työtä­tekevien
kannettavaksi. Lisäksi pääministeri Attleen "kiel­täytymisohjelma"
alleviivaa uudelleen sitä tosiseikkaa, että
ksdkkiparantaväksi ihmelääkkeeksi leimattu Marshallin avun
ohjelma on täydellisesti epäonnistunut — Britannian talous­elämän
vakiinnuttamisen ja parantamisen asemesta se on
^Jtuottanut ep^yakaan kriisitilanteen ja kansanjoukkojen elin­tason
yleisen kiarjistamisen. Pahin puoli asiasta on se, että
AJATTELUKO' OX.TAEPEEIXISTA
Englantilatse=ta nmoai;asta Sou-theysta
on ka.siiu, •etta keskustelles-gaan
erään kveeJcarjnaisen kanssa hän
kertoi siitä miten hänen päiväriKä
j kuluva-,. Hän «anoi opiskelevan-sa
{piortugalianiieltä partaaasa ajaessaan,
1 sspanjankieltä tunnin ennen aamiais-
• ta j a .selitti miten hän aamiaisen jäl­keen
kirjoitti ja tutki lounaaseen asti
— sanalla sanoen, miten koko hänen
I elämänsä kuluu lukemisessa, kirjoit-j
tamifessa, puhumises-sa, liikunnan
I harra.'itamise.-:£a ja nukxumisessa. L o .
• petettuaan selostuksensa tämä kvee-j
karinainen ky.syj hiljai-sssti: " J a , ys-
I täväni, milloin .sinä "äjatteret?"- —-
j Charles Herbert Huestis. Toronto
Daily Starissa.
Alice Waterfield: vi
Tuleeko Uudesta Kiinasta
Samaan aikaan kun K i i n a valmistuu
suuriin voittoihin teollisuusrintamal-la,
niin amerikkalaiset lehdet ^ huo­kuvat
imperialistien pelkoa silta, että
he onnistuvat siinä. Kaikki teknilli­set
vaikeudet, joita K i i n a n vapaute­tut
kansat kohtaavat, suurennetaan.
Saavutuk-sista vaietaan taikka ne .sa.
lataan.
Syy tähän on yksinkertainen. K i i ­nan
Kansantasavallan saavutukset
Pan Yung, joka on 24 vuotias, val­voo
seitsemään veturia. Pan voitti
kansallisen trmnustUksen sankarityöl­lään
kun hän kuljetti 37 vaimulastia
triliittiä vaarallisen alueen läpi ken­raali
U n K a o n armeijalle. Fan i l ­moittaa,
että JMöntshiuiassa on ny­kyään
enemmän vetureita käytännös­sä
kuin japanilaisten miehityksen a i ­kana.
Rautatietyöläisten ponnistelu­jen
ttiloksena veturit nykyään vetä-osoittavat
sen imperiaJistien väitteen | vat 10 rautatievaunua enemmän kuin
KUNINKAALLINEN'
VASTAANOTTO
General Brock hotellin kahdestois­ta
lattia eristettiin lauantaina Nia­gara
Fallsilla . . .Canadan hallitas
oli vuokrannut 20 huonetta arvoval­taisen
vieraan, Intian Pandit Jawa-harlal
Nehrun nautittavaksi . . . Hän
Lstul' vaatimattomasti $40 päivässä
maksavassa huoneistossaan . . . J a
20 jalan . pää-ssä Nehrun huoneen
ovesta oli kymmenkunta poliisia cdot-tama.
ssa mitä hyvänsä hätätilannet­ta
. . . Paterson Hewat, Globe and
Mailissa.
* ' * . *
VASTOINKÄYMISTÄ
YHDEKSI K E B R A K Si
PoliLsituomari Elmore sanoi 54-vuo-tiaalle
Clifford Pergusonille tänään
oikeustalolla: " K u n teillä on olutta
vatsa.ssa, ja viiniä mukana, sekä au­tossa
huonot jarrut eikä ajolupaa .
n i in teidän pitäisi tietää tekevänne
väärin," Fergitson sai .$15 .sakon...
— Uutistieto Toronto Daily Starissa,
lokak. 25 pnä,
KANSAN MIELESTÄ
VAPAUSARMEIJA
Kanton. — Kantonin kaupunki me.
nee joka päivä askeleen normaalisuut­ta
kohti, mutta se on vielä kaukana
siitä . . . Kommunistien lippuja i l ­maantuu
enemmän mutta niitä c-i ole
paljoa, dli hämmästyttävän vähän
riemukkaita mielenosoituksia sen joh­dosta
kun kommunistit valtasivat kau­pungin.
Kaikesta huoliifiatta näyttää
siltä että asukkaat katsovat kommu­nistien
saapuneen vakauttajina...
Kantonin Nuorten Miesten Kristillisen
Yhdistyksen yhdysvaltalainen sihtee­r
i Edward H. Lockwood, lokak. 25 pnä
julkai3tu.ssa A P : n kirjeessä.
OJASTA A L L I K K O O N ,
...Punnan arventalentaminenWall
Streetin johdolla 4.03—2.80 Yhdysval­tain
doll^iin verraten on aiheuttanut
pettymystä, ehkä siksi, että mahdollis­ten
etuisuuksien saavutt^miseksj tar­vitaan
enemmän aikaa. Myyntien suu­r
i lisääntyminen Yhdysvalloissa, mikä
t|irvittaisiin devalvoinnin oikeuttami­seksi,
ei ole näkyvissä., Täniä tpsi-asia.
selittää, suurelta määrältä sen
uuden. kleltäytymisannoksen, minkä
mr. Attlee eilen tarjosi kansakunnalle
nautittavaksi... — Toronto Daily
Star.
Suomen kom.>puolue
esittänyt protestin
New York. — Suomen kommimisti-nen
puolue on tuominnut Yhdysval­tain
yhdentoista kommunistijohtajan
saaman tuomion aatteiden tuomioksi.
Suomen kommunistisen puolueen puo­lesta
Aimo Aaltosen ja Ville Pessin
allekirjoittama.ssa sähkeessä sano­taan:
Suomen kommunistinen puolue
on solidaarisuostunteiUa seurannut
teidän puolueenne 11 johtajan ur­heata
taisteluja ihmisoikeuksien
puolesta. Me olemme vakuuttu­neita
siitä, ettei luokkatuomio voi
lopettaa teidän taisteluanne kom­munististen
aatteiden, demokraat-tisften
oikeuksien ja kansan elin­tason
parantamisen puolesta. Jat.
kakaa menestyksellistä taisteluan­ne
Amerikan kansan hyväksi ja
imperialististen piirien tappioon
saattamiseksi.
paikkaansapitämättömäksi, että mo-nopolikapitallitien
"kcirasyö koiran"
mBnetelmä vain menestyy. Jokainen
tuotannon nousu voimistuttaa maa­ilman
rauhaa. Sorretut ja siirtomaa-kansat
saavat uutta intoa heidän
oman kansantasavaltansa pystyttämi­seksi.
Uusien menettelymuotoja kek­sitään
talouden kehittämiseksi kansan
eikä monopolikapitalistien hyödyksi.
Kiinan kansanarmeijan jokainen
veltto tuo lähemmäksi sitä hetkeä
jolloin tunnussana "kaikki rintamaa
varten" täytyy vaihtaa tunnukseksi
"kaikki tuotantoa varten.". Jo nyky­ään
on havaittavis.sa selviä todisteita
teollisuuden kohottamisen edistykses­tä.
,
K i i n a n Kansantasavallan teollisuus
jakaantuu seuraaviin eri kategorioi­hin:
•
1- Tehtaat ja yleiset tuotantolaitok.
scft, jotka on 'otettu kapitalistisilta
byrokraateilta (pääasiallisesti, neljältä
sotarlkolllsperheeltä Chlangilta, K u n -
gllta, Soongilta ja Cheniltä).
2- Yksityiset tehtaat, jotka eivät
ole monopooliluontelsia.
j i3- Osuustoiminnalliset tuotantolai-
' toiset.
Byrokraattisilta kapitalisteilta ote­tuissa
tuotantolaitoksissa tuotannon
teknilliset muodot säilytetään. Kaik­ki
työläiset, paitsi vastavallankumouk.
selli.set ja saboteeraajat, pidetään
edelleen työssä. Kansanvapausarmei-ja
taikka Kiinan Kansantasavalta
määrää näiden tuotantolaitosten tuo­tannon
johtajat. Täyttämättömät
palkat täytetään entisillä työnteki­jöillä
sikäli kun vain on mahdollista;
Kaikista tuotantcsuunnitelmistä ja
probleemeista keskustellaan perinpoh­j
in kalkkiin tehtaisiin järjestettyiden
unloideh kanssa.
•Yksityiset tehtaat, ensimmäisen
kerran Kiinan historiassa, ovat saa­neet
todellisen vapauden kehittää
toiniintaahsa; Seiri' jälkeen kun mo-
'net saivat kokea'Chiahgin manöövee-rejä
kaikkia muita, paitsi neljänper.
heen- omistamia tuotantolaitoksia,
vastaan ne ovat päättäneet jäädä
tuotantolaltoksiihsa senjälkeen kun
vapausarmeija saapui.
Tari Kah-kee, Singaporesta oleva
kiinalainen teollisuusmies, jota pide­tään
ulkomailla olevien kiinalaisten
johtavien teoUisuusmiesten puhemie­henä,
äskeisellä matkallaan läpi-va­pautettujen
alueiden ylisti "äidinmäan
vallankumouksen suurta voittoa" ja
ennusti, että "suurin osa merentaka-na
olevista kiinalaisista kannattavat
japanilaisten alaisena.
'Tuotanto" oli.avaitimnus vapun­päivän
aikana Kiinassa. Mukdenlssa
Kommunistipuolueen keskuskomitean
koillisjaostcn sihteeri Kao Kang ker­toi
aiantshurian kansan suuresta te­ollisuustuotannon
kchottamieesta ja
kehoitti rakentamaan teollisuudesta
rikkaan Mantshurian. Kaivostyöläiset
kohottivat kuukausituotantoaan 3--6
tonnia ja yksi kaivostyöläisen Pusin
kivihiilikalvoksiessa kohotti kuukausi-tuotantonsa
10 tonnia.
Yenanlssa, Kiinan vallankunlSuk-sen
kehdossa. Kansan väpausarmeijan
tukemiseksi on ollut käynnissä kiih­keä
tuotantokamppailu.
Viikko Nahkingin vapautuksen jäi-'
keen oli vappujuhlat ja sen kunniaksi
työläiset vaativat tuotantokuötat ja
niin pian kuin he .saivat ne, he ryh­tyivät
keskusteieniaan miten ne voi­daan
ylittää.
Se kuinka sUurta merkitystä kult­tuurilla
on tuotannon kohottamis?ssa
on elokuva "Kertomus prikaatista",
joka on tuotettu vapautetussa Mant-
.shurlassa. Sitä näytettiin Pekingcs-sa
yhtäaikaa viidessä teatterissa ja
sillä oli valtava menetys. Kertomus
kuvasi rautatierakennustyöläislä, j o i -
'den täytyi voittaa suuria vastuksia
rakentaessaan tärkeää rautatiesiltaa.
Kun filmiä valmistettiin, niin näyt­telijät
elivät rautatierakennustyöläls-ten
kanssa ja he näyttelivät nliii
luonnollisesti osansa, että eräs rauta-tietyöläineh
nähdessään heidät sanoi:
"Tämä kuva on meistä työläisistä.
Me olemme tällaisia."
Tiede myöskin liittyy tuotantoon.
J . C. Tsao,, Yleis-klinalaisessä tie­teellisten
työläisten kongressin osal­listuja,
huomauttaa, että "teollisuus
ja tiede kuuluvat yhteen j a meidän
käsitykseintne ,6n, että edellinen on
jälkimäisen perusta . . , Maatalous-ja
teolllsuustuotahnori kehottaminen
ja karisaUisenteöllisuden nostattami­nen
on osa .jokaisen kiliiäiaiseri tiede­miehen
velvollisuuksista . . . "
. koska Mantsliuriä' oh oUUt kaik-
•kein kauemmin vapaiitettu teoilisuus-aliie,
n i in tne ybiinme enerhmäin p i i -
hua* sen tuotantosaävutuksista kuin
toisten alueiden. Vuonna 1948 oli
sähkövoimatuotanto käfcsinkeirtalstet.
tu V.4947 verraten — 1,500 km: uutta
sähkölinjaa vedettln eri' puolilla Mant­shuriassa
sijaitseville kivihlilil^aivok-sllle
ja'teoilisuuslaitoksille. k l y i h i i -
leUä käyvien sähkötehtaiden tuotanto
on kohonnut puolltoistai kertaa kun
samaan aikaan polttoaineen kulutus
Pushun öljypuhdistimo tuottaa 50
prasenttia enemmän kuin Kuomin-tangln
aikana. Mcnlen tuotteiden,
joiden tuotanto on lisääntynyt, jou­kossa
dvat paperi, kemikaalit, lääi-keei,
keinokumi, värit, kehaolannok-kieet
dynamiitti jne.
N. Balashov joka äskettäin mat­kusti
läpi Mantshurian, kirjoitti New
Timesin elokuun 17 päivän numeros­sa:
"Kukaan, joka on nähnyt Harbinis-sa
ennen 1945; eJ voi olla huomaamat­ta
elämän ja ihmisten muutosta tällä
ajalla. Kaikkialla tapaatte telineitä.
Teollisuuslaltdksla, koulua, sairaaloi­ta
ja asuntoja korjataan ja toisia r a - ,
kennetaan. Työväenluokan asema on
muuttunut jyrkästi."
Mutta tämä on vasta alkua siitä
mitä tuleman pitää. Mutta viipyy
vielä pitkän aikaa ennenkuin Kiina
voidaan muuttaa teollisuusmaaksi. I l ­man
tätä rakennuskautta, sanoo K i i ­nan
Yleisen Työväenlilton varapu­heenjohtaja
LI Li-san, " K i i n a ei vei
saavuttaa taloudellista itsenäisyyttä
sekä siiverenlsuutta ja kaikkein vä­himmän
toteuttaa sosialismia".
K i i n a n kansa tietää että tämä voi­daan
toteuttaa. Kesäkuim 1 päivänä
Shanghain jDormestari kenraali Chen
Yi sanoi seuraavaa: '
"Imperialisteille ja Kiinan feodaa-livallalle
otti 100 vuotta ennenkuin
ne kykenivät antamaan Shanghaille
nykyaikaisia rakennuksia, asfalttitei­tä
ja tehtaita. Miitta, luottaen mei­dän
työväenluokkaan ,talonpoikiin,
nuoriin intelliiktuaaleihin ja muihin
yhteiskuntaluckkiin voin taata, että
viidessä taikka kymmenessä vuodes­sa
meidän jälleenrakennustyömme
voittaa s^n riiitä ne saivat aikaan
sadassa vuodessa."
Southporcupinelaisten
osuustoimintäväen
huomioon
Saomalaistoi onnistolniiiitoiltaa
lietetään C ^ r n S o ^ ^ l^änrei^tnen
cs. haalilla" loKUniui 30 p;n». al­kaen
fcell<»'8 iniiil£ ^Sidlä diua-kosteina
o!cmiirtofaniiinaKta7' ejäbi-via
ja vinrokkeUa. Älkää mvsAAsL-ki
tätä tUaisantU;
Toronfössa^afmis-
TÄT;
vanginvar-
Lehtemme viime tiistain numerossa
kerrottiin uutinen ' kuinka Suomessa
Muhoksen pitäjän Kylmäläftkylässä
syyskuun 24 pnä tapahtui Pelson va­ravankilan
vartioiden verilöyly työ­väentalon
rauhallisia ihmisiä "vastaan.
Juuri saapatfeissa Suomen lehdissä
kerrotaan, että yksi verityön uhreista,
työmies MSfttT Makkonen on kuollut
saamiinsa vammoihin. Makkonen toi­mi
mainiltiuia' iltana Työväentalolla
järjestysmiehenä ja sai pistoolinluo-delsta
luodin vatsaansa.
Toronto. — Pitäisi taasen vähän p a ­kista
jotain täältä Torontosta. Siis
•ten'e, vain terve! Näyttää siltä, että
täällä ovat kalkki vähän laiskoja,
minä niinkuin muutkin. Mitä lehti­kirjoituksiin
tulee, pitäisi sitä olla jo­ku
pieni kyhäys edes kerran viikossa,
vaan sanotaanhan sitä. että "laiskuus
cn hyvä lahja kun sen osaa oikein
käyttää".
Onhan minulla vähän oikein asiaa­kin,
eikä vain moittimista. Tämä on
kuorolaisille ja kaikille laulun harras­tajille.
Martti tässä tuli luokseni jä
sanoi, plstäpäs vähä.n mustaa val­koiselle
ja anna maailman kuulla to­tuus,
että kyllä ne kuorolaiset kovin
yrittävät. Koetin vähän pistää vas­taan,
vaan lopulta myönnyin, siis nyt
yritän parhaani.
Olemme suunnitelleet järjestää ison
syyskonöertin täällä ensikuun 20 p.
Niinkuin ennakolta tiedetään kuoro
ja orkesteri ovat aina antaneet pa­rasta
ja niin se tulee olemaan nyt­kin.
Harjoitukset ovat joka keski­viikkoilta.
Kuoro on vähän laajen­nut,
vaan vielä olisi paljon tilaa,
siis uudet laulajat voivat vielä tulla
mukaan. Tiedän, että niitä löytyy
täältä paljon kun vain päättää, että
nyt minäiun lähden mukaan. Pai­kat
ovat avarat haalilla, että kyllä
sinne mahtuu.
No niin, silloin konsertissa sitä
taasen saa kuulla, ei ainoastaan mah­tavia
kuorolauluja, vaan myöskin yk­sityisiä
esityksiä sillä meillä on mon­ta
hyvää esittäjää antamaan pasaa».
taan. Siis sanon näin ennakolta, jär-
. on laskenut 30—50 prosenttiin. Suun-tätä
hallitusta, kommunistipuoluetta, on ^aj^i3tei,j^j,ohottaasäh-
' ja sen puheenjohtajaa Mat) Tshe- '
Kuoli 75 V. ikäisenä
Salmon Armissa, B. C. kuoli syysk.
lopulla 75 vucden Ikäinen Jacob Mack
(Jaakko Pitkämäkii, joka cli kotoi­sin
Lapualta ja saapui Canadaan 1898.
Hän työskenteli C P R : n palveluksessa
kunnes v. 1911 osti maapalstan, jota
iiän viljeli v. 1947 saakka. Sen jäl­keen
hän a.sui vaimonsa kera nuorim­man
tyttärensä luona Salmon Armis­sa.
tungia. Monet Shanghain teollisuus,
miehet ovat sanoneet, että nyt on
Kiinalla viimainen tilaisuus rakentaa
itsensä, että heidän ei saa sallia kom­munistipuolueen
epäonnistua, vaan
antaa sille kaiken kannatuksensa.
Kahdentoista päivän sisällä vapau­tuksen
jälkeen suurin osa Shanghain
tekstiilitehtaista. niin yksityisten
omistamista kuin yleisistäkin, olivat
käynnissä.
K i i n a n Tasavallan kolmas päätuo-tantomuotoa
on osuustoiminnallinen.
Nämä osuustolmintalaitokset näytte­livät
japanilaisvastaisen sodan aikana
suurta osaa armeijan ja kansan varus­tamisessa.
HalUtus rohkaisi niitä ja
antoi niille rahallista avustusta ja
osuustoimintaliikkeet levisivät kaup­paloihin
ja maaseudulle. Yksistään
Shanghain maakunnassa sitten v.
1942 on osuustoimintaliikkeiden l u ­kumäärä
kohonnut 100 y l i 8.000.
K i i n a n nuoriso on aina ollut K i i ­nan
vallankumouksen johtavin voima
j a on sitä edelleenkin jälleenraken­nustyöhön
osallistumisessa. Yli 60
pros. Kansanarmeijan komentajia,
poliittisia-, kulttuuri- ja teknillisiä
työntekijöitä olivat nuoria. Mantshu­rian
rautateiden, kaivosten ja ras­kaan
teollisuuden työläisistä on nuo­risoa
ja kevyessä teollisuudessa on
50—60 prosenttia nuoria.
Mantshiu-lalalnen rautatieläinen
kövoimaa 40,000 kilowätllla, rakentaa
39 uutta ala-asemää, pystyttää 380
km. uutta sähkölinjaa j a korjata van­haa
linjaa 1,000 km.
Ensimmäisen neljännesvuoden aika­na
V. 1949 ovat lViantshurian k i v i h i i l i -
kaivostyöläiset kohottaneet tuotanto­aan
6 prosenttia .
Kuparin, lyijyn, sinkin, alumiinin,
molybdhumin ja vanadlumln kaiva­mista
Ja sulattoa edistetään j a geo-ligisia
tutkiniuksia suoritetaan liusieri
metällialueiden löytän^seksi. Useita
kultakaivoksia" on alettu vilnieisen
kolmen vuoden aikana.
Tämän^ vuoden k)pp^mm_mennessa
I^ahtshuriässa on tehty taikka kor­jattu
230.000 värttinää.
Pakkaamoyhtiötä
uhataan lakolla
' Toronto. —; C I O - C C L : n lihanpak-kaamotyöläisten
unio on uhannut
asettaa John Duff and Sons yhtiön
lihanpakkaamolaitoksen Hamiltonis­sa
lakkotilaan- jos ei tuo yhtiö hy­väksy
sovintolautakunnan ehdotuk­sia.
Yhtiön sanottiin tarjoutuneen ko­rottamaan
palkkoja viidellä sentillä
tuntia kohden, imutta on kieltäytynyt
saattamasta sitä taannehtivaksi viime
maaliskuun 1 '• päivästä saakka, kuten
sovintolautakunta on ehdottanut.
Yhtiö on hylännyt myös muutkin so­vintolautakunnan
ehdotukset.
Roriijä rikkatunkiolla
Kööpenhamina. — Muuan tarkas­taja
löysi äskettäin Kööpenhaminan
yleiseltä rikkatunkijolta kotelon, jossa
oli kuusi.sormusta, kaksi paria korva­renkaita
ja. rannerengas , rfän piti
löytöään arvottomana kunnes sittem-jestäkää
niin, että marrask. 20 p. on
vapaa kaikista muista hommista ja
tulkaa nauttimaan laulun mahtavas­ta
taiasta. "Tervehdys teille työn
sankareille", ja "Nyt laulu työn jo
kauas kaiu".
Sitten pyydettiin vielä mainitse­maan
niistä mahtavista laulujuhlista,
jotka pidetään erisi kesänä Port Ar­thurissa.
"Käskystänne, herra kap-teeiil",
sanon minä. Uudet laulajat
ovat/ tervetulielta, vaan .mitä pikem­min
sitä . parempi, sillä toivoen, että
.kaikki sujuu hyvin. Varsinkin se suu­ri
kandaatti "Ihniisen poikii". Joka
oh kaikkien kuorojen yhteislaulu.
Kyllä meidän nupri johtajamme
yrittää piarastaan. hymy huulilla, vaan
kyllä hän osaa pila kovakin jos niin
tarvitaan. Ymmärrettävähän se on­kin,
sillä h^n tarkoittaa kaikkien
parasta. Siis vielä kerran kaikki mu­kaan
ja "ääni sorrettujen kauas kaiu,
kuin ulapoiden vinha tuuli tuo". — l.T.
Hallowe'en tanssit
Mattahan haalilla
Mattawa, Ont. — Halloween tarissit
pidetään trans-Canada hallilla t.
k. 29 p:nä, alkaen klo 9 lp. Tervetu­loa
tansseihin ensi lauantaina, soit­tokin
on kuulemma sella.ista, että p i ­täisi
sopia n i in nuoriUe kuin vanhem­millekin.
'Siis kalkki haallUe viettä­mään
hauska Ilta. Kai sekin lysti t>ian
loppuu kiin tulee taasen kylmät ilmat.
Siis haalilla tavataan! — S. K.
SE E J O I f LEViNTfT,
NÄILLÄ MAIK
Kun tunnettu tiedemies tri i
A. Beard oli kesäloifcaiiaan
Ontarion maaseutukylässä, T.^;. I
öhoitaja, joka oli h u o S i ^ '
olevan tohtorin, kysji miaki '
r i hän o l i
— Olen filosofian tohtori,
tri Beard. ^
Mtoun tle^ksenl seHafe. 1
tia ei ole liikkunut näillä Si
posUnhoitaja raapaisten p ä SJ
EI VÄHE.\DIÄLLÄ
Taiteilija oli juuri saanut u
valmiiksi, jonka piti esittää"
tilaista maisemaa. Se oli i _ _
maalaus Ja hän asetti tauluasal,
teille taidemuseoon. Taulua ajjl
asetti seuraavan huomautuksen-kää
koskeko tähän kävely
taikka sateenvarjoilla.''
Kun hän palasi takaisinhan
että joku oli lisännyt huomaj
5een: "Käyttäkää kirvestä."
• • • . '
METSÄST.4JIE.\ HUOMIO
Kaksi metsästäjää saapui
kanjonin reunalle vuoristossa,
nen metsästäjistä ampui peuraa, J
ta kuula meni ohi.
"Huono onni, Jaakko", sanoi 1
kaverinsa.
."Kuinka niin?" kysyi ampuji 1
ei minun tarvitse kantaa raskasuj
lista pois-tästä kanjonista ja ;
nylkemisen vaivaa. Ei minun:
kään tarvitse sltoa peuraa an
pakaaren päälle ja ajaa satoja i
leja kotiin j a murehtia mäti
ennentafin pääsee kotiin. Ja i
päästyäni el minun tarvita
lihaa naapureilleni — kuten Jo!
nille, joka viime kesänä antoi i
kaloja taikka McNabsille, joka i
syksyllä vesilinnun. Ja lisäksi 1
koko talven haukkumista, joille j
muistanut antaa lihaa. Mikä 1
cnni siinä on?"
' E i todellakaan", sanoi häneal
yerinsa ja heitti kiväärinsä kan]a
• • •
V Ä H Ä N SEKAISIN
...Englannin kuninkaallinen
min osoittautui, että sormuksissa c li
oikeita briljantteja että ratinerengas
oli puhdasta kultaa. Näiden 15,000
kruunun arvoisten korujen omistajaa
ei ole vielä saatu selville.
vartiokaarti oli värvännyt rivei
nuoren irlantilaisen, joka oli piti
fyysillisesti erinomaisesti kehitt
mutta älynsä puolesta hei!
-nen. Siitä syystä kenraalit
sen edellä häntä etukäteen harjd
tiin vastaamaan hänelle tehtävilal
symyksiin. Tämä oli mahdollista|
lä tarkastava kenraali, joka jo t
kymmentä vuotta oli suorittaiiut|
män tärkeän toimituksen, tie
aJna tehneen kaartilaisille koln»|
maa kysymystä. Ne olivat!
i i n kysymys: "Milloin olette:
neet kuninkaalliseen henkivar
t i i n ?"
Vastaus: "Viime kuussa, herra)
raali."
2:n kysymys: "Kuka on pää
ne?"
Vastaus: "Eversti Stanley,
kenraali."
3:mas kysymys: "Kumpi on (
maisella tilalla, isänmaa vai
gas?"
Vastaus: "Molemmat, herra 1
l i . "
Kovan harjoituksen perästä i
lainen oppi koneellisesti vasu
kolmeen kysymykseen.
Kenraali saapui tarkastutoeeaj
huomasi komean Irlantilaisen
päässä ja mietti oriko hän ennen t
nyt tätä kaartilaista. .Tästä johtui d
hän tehnyt kysymyksiä entisessä |
jestyiefessä.
"Olemmeko me aikaisemmin:
neet toisemme?" kysyi kenraali 1
"Viime kuussa, herra kenra8li",j
noi kaartilainen.
"Kuka te olette?"
"Eversti Stanley, herra
"Oletteko te hullu vai n
"Molemmat, herra kenraali"
«H
pääministeri Attle.e oli oikeassa siinä kun hän sanoi, että tämä
''kieltäytymisohjelma" ei tuota pysyväistä lievennystä tilan­teeseen,
vaan pahentaa sitä ja johtaa uusiin hyökkäyksiin
Britannian kansanjoukkojen elintason huonontamiseksi, ellei
maan ohjelmaa muuteta siten, että Britannia ryhtyy laaja­kantoiseen
kaupankäyntiin uuden Kiinan, Neuvostoliiton ja
kansandemokratian maiden kanssa ja irroita itseään "Wall
Streetin sortavasta pulataloudesta.
Lopuksi on vielä huomattava, että pääministeri Attleen
uusi "kieltäytymisohjelma" vaikuttaa huomattavassa mää­rässä
myös Canadaan. Viitaten pääministeri Attleen esittä­mään
ostosten vähentämiseen n.s. doUarimaista, Canadan
kauppaministeri Howe sanoi, että "kaikkia näitä ostosten vä­hennyksiä
ei tehdä Canadassa. Osa vähennyksistä tehdään
Yhdysvalloissa." Epäilemättä mr. Howe on oikeassa, että
Britannia vähentää ostoksiaan myös Yhdysvalloissa, mutta
melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että Yhdysvaltain
vähennyksiin verraten Canadan osalle tulee leijonan annos
sillä Marshallin avun miehillä on sekä keinot että halut mää­rätä
mitä Britannian .pitää ostaa Yhdysvalloista ja jättää os­tamatta
Canadasta.
Parlamentin arahuöne hyväksyi äs­kettäin
toimitetussa äänestyksessä
sellaisen periaatteen, että mitä suu-renunan
palkan joku heh^ö saa, s i ­tä
suurempi on myöskin hänen ar­vokkuutensa.
Sen mukaan el arvok­kuus
perustu henkilön tietoon ja t a i -
, toon vaan kylmiin dollareihin.- Mit­kään
luonteenominaisuudet eikä u l ­konäkökään,
kuulemma vaikuta tä­hän
arvovaltaan, jota voidaan ala­huoneen
enenamistön käsityksen mu­kaan
mitata ainoastaan dollareilla.
Asla on siten, että oikeusministeri
'esitti aiaiiuoneelle ehdotuksen, ittä
maan Korkeimman Oikeuden tuoma­rien
palkkoja olisi korotettava 25 pro­sentilla
koska ne ovat oikeuderi ase­maan
ja arvovaltaan nähden muka
nälkäpälkköja. Oikeuden ylituomari
saa näet ahioastaan 20,000 dollaria
vuodessa Ja muut tuomarit 16,000 dol­laria.
Hallitus ehdotti alahuoneelle,
että ylituomarin palkka korotettai­siin
25,000 dollariin ja muiden tuo­marien
20,000 dollariin. Lyhyen k i ­nastelun
jälkeen hjrväksyi alahuone 88
a l ^ e i l a 32 vastaan asiaa koskevan
lakiesityksen ensimmäisessä Itikemi-sessa^.
. • ' _. , ^
leivällisestä rasvanahtousesta työ-miehesla
tuntuu täina palUcojen ko-rottamlnen
j a esitetyt perustelut pe­r
i n kummallisilta. Kun työmiesten
palkkoja, vaaditaan korotettavaksi
muutamalla sentillä tuntia kohden
n i in sitä vastustavat niin työnanta­jat
kuin hallituksetkin vaikka kysy­myksessä
on todella riälkäpalkat. lei­vän
riittäminen perheen elättäjän,
hänen vaimonsa j a lastensa suuhun.
Ei siinä auta sekään, että hallituksen
omilla tilastoilla osoitetaan kysymyk­sessä
olevan sellaisten palkkojen ko­rottaminen,
joiden avulla perhettä
ei voi ruokkia, vaatettaa ja asuttaa
kaikkein kurjimpierikaan "näinimivaa-tlmusten*'
mukaisesti. Silloin ei tule
kysymykseen minkäänlainen säädylli-
S5rys j a arvpkkuus koska tavallisen
porvarillisen käsityksen mukaan työ­miehen
ja. hänen perheensä pitääkin
elää nhri.niukasti kuin suinkin mah­dollista.
Palkkaa cn maksettava Jutu^
sen verran, ett^ työmies pysyy tuo-tantokimncssa
ja kykenee liasvatta-maan
lisää työmiehiä tuotantoa ja
sotaa varten. ,
Mutta aivan toinen ääni timtuu
olevan kellossa kun on kysymyksessä
tuomarit ja miiut korkeassa asemassa
olevat virkanäehet. Silloin korote­taan
palkjcöjä, eikäi siinä hommassa
niitata ja oteta huomicoh miten nton.
ta leipää tuomarin perhe syö viikos­sa
eikä sanota "syököön margariinia
voin a^mesta" — sillä silloin on k y ­symyksessä
arvokkuus Ja "oikeuden | telyksen" takia.
arvovalta" joka näkyy myöskin ole­van
mitattavissa dollareilla. Meistä
on tähän mennessä tuntunut siltä
kuin oikeuslaitosten arvovalts^ olisi
mitattu sen päätösten oikeudenmu­kaisuudella
eikä' sillä miten korkeat
palkat tuomareilla oti. Jos kerran
tuomarien ja oikeuslaitosten "arvo­valta"
mitataan dollareissa on sen
johdosta syytä kysyä miten pitkälle
moinen asteikko ulottuu — olisikohan
sen raja edes miljoonassakaan dolla­rissa.
Olisikohan tuomareihin näh­den
asia siteii kuten sen väitetään
Suomessa olevan pappeihin nähden.
Siellähän sanotaan kansan keskuu­dessa:
Pohjaton kuin papin säkki.
K u n asiasta keskusteltiin alahuo­neessa
i)alautti eräs puhuja mielilii
erään vä*itteen joka on aikaisemmin
esitetty monet kerrat tuomarien palk­koja
korcteltaessa — että tuomareilla
pitää olla nilri suuret palkat että he
eivät missään tapauksessa joutuisi
viettelyksen uhreiksi s.o. lahjusten
ottamiseen ja suosion myymiseen. To­siasia
kuitenkin on että tuomarit p i ­detään
mahdollisimman hyvin pal­kattuina
että he olisivat mahdollisim­man
luotettavia jä uskollisia vallassa-olevan
luotain palvelijoita kim on k y ­symyksessä
" l a in Ja järjestyksen" ' y l ­läpitäminen
kansaa vastaan. Siitä
mtiistira varsin hyvin mieleen ne l u -
ktiisat julmat räiigaistukset joita tuo­marit
mätMvät iiälkävufKlen aikoina
leivän ja vaatetuksen varastamisesta.
Niiden vastakohtina muistamme edel­leen
ne lievät rangaistukset joita a n .
nettiin njs. kleptomaaneille, s.o. niille
herräsvarkaflle. Jotka varastivat "viet-
Asla on siten, että koska \
palkkojen korottamisen siJt^'
niiden riittämättömyys elannont
kimiseen vaan "viettelyksen"
minen niin "viettelys" on sen i
oikeutumpi syy niin palkkojail
tamiseen kuin varastat
sellaistahan se porvarilUneö '
on ollutkin koska kansan ]
sanotaan, että plkkuvarkaat 1
mutta suiu^t ajavat komeasti i
Kaikkihan tietävät, että
kaat saavat usein raskaan
kun sitävastoin kaikenlaiset i
kaat pääsevät kuin koira TC
Köyhä perkele, joka on va"
tarpeen vuoksi .ei kykene
maan puolustajikseen taitaw»^?i|
Uita -iakimlehiä, mutta
kolliset.kykenevät ostamaan:
bikeiitta tässäkin suhteessa,
vlfelä väittää, että lain W»\
takapuolista niin köyhille t^]^
käillekin, . .
Tässä yhteydessä tuli « " ^ j
yhdysvaltalainen tapaus.
mari oli Joutunut "viett
antoi oikeuden päätöksiä sen i
kuin hänelle niistä maksetöto i
sina. Vaikka hän oli siten
satojen tuhansien dollarira < ^
den. ei hän tullut siitä eflt^^J
lisemmäksi vaan "vietteljs-lo^
mxÄaa mitä likkaammaks
Rahan keräämisen viettely
olevan sanunumaton
kuin entisen mustalaisen
ka syödessä.
Meistä tuntuu tuomarilco>»
sillolh hyvin k e ; ^ <*satoj
kunhlaliisuuttä ja arvow
pönkittää perin J^orkeilla^^