Vapaus, March 15, 1949

              Sivu 2 Tiistaina, maalisk, 15 p. — Tuesday, March 15
•m.
4^
1 ;••.'.!*; •
'is'.- B
y . 'H
Htel il
UBEBTY) — z&dependoit Ubat
iruD of Ftzmiib CviuAiv* Ma^
abUsbed Mov. 6tb 1917. Antlurlzed
ra» aecond ela» mall bjr ttae Post
\OWct DevuUoeaX. Ottam. Pul>>
llshed^thrice weekly: Ttfeirdftys,
Tbuxsdays and Satordays tqr Vapaus
Publlsbing CosDpaziy Ltd, at 100-108
e3i&j%. W^ Sodbtoy. Qnt« Canada.
BdltQVtai OCOO0
OfOe»
Adverttdng mtea cpon ^iptieaS&
itanalatfcin fge»of chaii».
Canadassa: 1 vk. «JM 9 kk. 325
Ybäymnoiat»: l vk. 7X0 e kk. 3^
euooMM: 1 vk. TM 6 kk. 4.29
Gbbe ja Pearscm oikeassa
; ' Lievemminkio sanoen voidaan myöntää, että on vaikea hyväksyä
»k^^kki^, Toronton Globen and Mail-lefaden ja Canadan ulkoministeri
^IS; B. Pearsonin kannaoltoja. Mutta Globe and Mail lehti ja mr.
'Pearson olivat mielestämme viime viikolla oikeassa esittäessään vas-
Uustavan kanunsa Labor Progressive puolueen laittomaksi julistami­seen^
nähden.
' \ anhomisuudestaan tunnettu Toronto Clobe and Mall-Iefati lau-isui
viime keskiviikkona jobuvassa toimituskifjoituksfösaan, etiä "se
ion vastoin demokraattisia menettelymuotoja jos tuomitaan poliittinen
;katsantokanta sellaisenaan tai julistetaan pannaan poliittinen puolue
|p*niästään sen nimen perusteella".
r±.t Mainhtu Globe and Mail-lehti kehitteli edelleen tätä
-"ajatusta ja lausui: 'Vain Karl Marxin hyväksymistä ei voida
tehdä rikokseksi uhraaiitatta samalla pulievapauUa.—tain- —
vaikutus, joka tekisi kommunismin ja kommimistisen puolu­een
laittomaksi, aihettttaisi juuri tämän "(ylläkuvatun puhe­vapauden
lopettamisen).
Jos todellakin tässä maassa julistettaisiin joku poliittinen puolue
tai poliittinen maailmankatsomus laittomaksi, niin silloin menetehäisiin
sjlnä määrin demokratiavastaisesti, että Canadan edustajat eivät ai-nakdan
missään Euroopan maassa voisi enää esiintyä demokraattisen
4«ltion edustajina. Globe and Mail-lehti on tässä ehdottomasti
oikeassa!
Selvää myös pn, että jos Karl^Iarxin teoriain hyväksyminen ju-
Jjsf^pt^n laittomuudeksi —ja juuri tätä se tark(»ttaa jos marxilainen
iypväenpuolue julistetaan laittomaksi — niin silloin FjUidetään sisä-
{k^ittisesti sille tielle mikä päättyy varmasti kaikkien demokraattis-;
ierr oikeuksien kieltämiseen, kuten tapahtui Euroopan fasisthnaissa,
jpjka jpyös aloittivat "vain" kommunististen puolueiden laittomaksi
jii)|fttdmisella. Kuinka oikeassa on Globe and Mail sanoessaan, että
kommunististen aatteiden laittomaksi julistaminen on todellisuudessa
{fohevapauden rajoittamista se näkyy kaikkein parhaiten Wilfred La*
tt^xin (Quebec-Montmorency-lib.) esittämäsi lakiehdotuksesta, jon­ka
hj^väksymistä liberaalipuolueen liittohallitus nyt kuulema "har-
Tämä lakitekele julistaisi marxilaisen Labor Progressive
puolueen ja KAIKKI MUUT SAMANLAISET JÄRJESTÖT laitto-
«Kiksi, minkä jälkeen "laittomaksi" julistetun järjestön toimintaan
bs^listuvat henkilöt voitaisiin tuomita $5,000 sakkoon tai 20 vuodeksi
^y^hikilaan tai antaa molemmat tuomiot. Mitkä ovat niitä "muita
s§rnanlaisia" järjestöjä kuin LPP.' Uniot, jotka vaativat palkanko­rotusta?
CCF ja ehkäpä liberaalipuoluekin, jotka puheissaan koros­tavat
demokratian tarpeellisuutta? Jos tällä tavalla lähdetään demo­kratiaa
"suojaamaan", niin meillä ei ole muutaman vuoden kuluttua
jtippeitäkään demokratiastamme jälellä. Siksi ulkoministeri L. B.
Peaflson oli tuhannesti oikeassa kun hän maaliskuun 9 pnä alahuo-il^
n.i^unnossa vastusti tällaist^^ fasistista laHitekelettä ja. lausui:
-: "Kun me teemme rikokseksi poliittisten kokousten pidon sillä
perusteella, että ne voivat glla vaaraksi, se on askel vapauden rajoit-ista
kohti."
I * • * * :'
Konservatiivipuolueen kansallinen Johtaja George Drew vaali
T^P;n laittomaksi julistamista silläkin perusteella, että LPP kannat­taa
rauhanomaista politiikkiia ja vastustaa Pohjois-Atlantin turvalli^
suussopimuksen allekirjoittamista sekä vaatii, että amerikkalaiset
»c^joukot pitäisi viedä pois Canadan maan kamaralta. 'Nämä ovat
todella kummallisia "fjerusteluja" LPP:n laittomaksi julistamista
varten.
ti}.. Eihän voida hyväksyä millään sellaista kantaa, että puhuminen
ecuhan säilyttämisen ja rauhanmukaisen ohjelman puolesta on rikos?
ainakin 90 prosenttia Canadan kansasta haluaa rauhaa ja rauhan-,
omaista ulkopolitiikkaa, eikä kansanjoukkojen rauhantahtoa voida
miltenkään julistaa "laittomaksi". Se nousee varmasti esiin siinäkin
tapauksessa, vaikka olisi niin, että Canadassa on vain yksi rauhan
puolue, LPP ja vaikka tämä rauhan puolue julistettaisiinkin laitto-
«iaksi: Vai haluaako mr. Drevv todella antaa canadalaisten ymmär-t!
ia,"iettä Canadassa ei ole muuta rauhan puoluetta kuin LPP?
^'""Yhtä ontuva ja hatara on mr. Drevvn väitös, että LPP pitäisi muka
ft^istaa laittomaksi sen vuoksi kun se vastustaa Pohjois-.Atlantin
^rvallisuussopipiuksen allekirjoittamista. Molemmat valtapuolueet
^vieläpä sosialidemokraattinen CCF puoluekin ovat Pohjois-.Atlantin
kirvallisuussopimuksen allekirjoittamisen kannalla, mutta tiknä ei
vielä tarkoita sitä, eitä tämä on ehdottomasti oikea kanta. Valta­puolueet,
ja niitä tukeneet sosialidemokraattiset oikeistojohtajat ovat
4«heisessä menneisyydessä, samanlaisissa tilanteista, vaatineet vastus-
^Jiensa laittomaksi julistamista ja keskityleirille heittämistä, mutta
llfeloria on kuitenkin todennut nopeasti, että oikeassa olivat sotaliitlo-
»n vastustajat ja auttamattomasti väärässä ne, jotka näitä sopi m uk-ifa
allekirjoittivat.Muistetaanpa vain Hitlerin Saksan, Mussolinin
Äalian ja Tojon Japanin allekirjoittama akselis(^imus — jonka pää-
^rkoitukseksi selitettiin '"vain" kommunismin ja Neuvostoliiton
>|aslustaminen, kuten nytkin vakuutetaan. Kommunistit ja muut
ijjuhanvoimat, jotka ma^ituissa maissa vastustivat yllämainittua ak-i|?
iisopinmsla. leimattiin silloin fasistien toimesta "subversiiveiksi".
^ulia kukaan ei voi nyt kieltää sitä tosiasiaa. ettei\'ätkö akselisopi-muksen
vastustajat Saksassa. Italiassa ja Japanissa olleet oikeassa
jft \'alt3puolueet väärässä. .Akselisopimuksen "kommunismin vastus-tjiminen"
ia 'länsimaisen yksityisyrittelijäisyyden puolustaminen"
(feoittautukin sellaiseki;! myrkkypilleriksi, että se veti koko maailman
i^onta \Tiotta kestäneeseen toiseen maailmansotaan, jonka haavoja ei
d!e vieläkään parannettu.
j -Mitä taas tulee mr. Dre\vn väitökseen, että vaatimus amerikka-liisten
sotilaiden Canadasta pois viemiseksi on muka isänmaan p>ettu-nuutta.
niin tässä suhteessa hän voisi kysyä neuvoja sotasyyllisenä nyt
^nkilassa istuvalta Suomen entiseltä pääministeriltä, Risto Rytiltä.
]fcn myus suosi vieraan suurvallan sotilaita Suomessa sen olettamuk-
^n perusteella, että ne wivat 'auttaa" Suomen vallanpitäjiä sodassa
!J^jeuVostoliitioa vastaan. Seuraava loogillinen askel oli osittain r^jie-ijftetyssä
Suomessa se, että Hitler julisti kesäkuun 22 pnä 1941 Suo­nten
puolesta sodan Neuvostoliittoa vastaan ja tämä kaamea näj-lel-mä
päättyi siihen, että saksalaiset natsisotilaat hävittivät koko Poh-ji>
is.-Suomen niin ettei esimerkiksi Rovaniemesta jäänyt kiveä ki\'en
jiäälle. Pikkumaiden itsenäisyydelle on aina ja kaikissa tilanteissa
^rallista se, jos ne antavat jonkun suuren imperialistisen maan si-
\^ittaa soiajoukkojaan strategisiin asemiinsa maidensa rajojen si^lä.
Historia ei olie vielä todistanut sitäkään ox-atko vanhat Valtapuolueet
fa CCFrn oikeistojohto oikeassa hyväksyessään yhdysvaltalaisten
aoiavoimien strategiset tukiasemat Canadassa. 2^Iissaän tapauksessa
eivät voi olla "isänmaanpettureita" ne, jotka näkevät tässä vakavan
vaaran Canadan itsennisjydelle ja vaativat yhd>'S\'altalaisten sotilai-
SYNTYMÄ^
PÄIVIÄ
Huomenna. keskJviikkoxia täyttää
vanha työväenliikkeen veteraani Aksel
Kfrlnen VermlUon Rlvcrlllä Ont. 70
vuotta. Hän on toiminut {»ikkakun-naUaaa
oltkät ajat — ta on vielä edel­leenkin
— Vapauden asiamiehenä. Y h ­dymme
päivän sankarin osaksi tuuei-slin
onnitteluihin!
Huomenna täyttää Intolassa Ont.
St$tor Wir«a 70 vuotta. Korkeasta
iästään huolimatta hän toimii vielä
osuusliikkeen Johutkimnassa Ja on toi­minut
lehtiemme asiamiehenä. Leh­temme
yhtyy sukulaisten Ja tuttavien
onnentolvotaksiin tänä päivän' sanka­rin
merkJcipälvänä.
Mitä muut sanovat
OK JA EIOIX
"Ehdottomasti luotettavien vakoilu-tietöjäf
mukaan lyhyt mies. Jolla on
lyhyet kasvot Ja ovelat silmät, on njrt
vaiikilassa Prahassa^ Hän odottaa oi­keudenkäyntiä
K a n s a n oikeudessa
maanpetoksellisesta toi minnastaan
valtiota vastaan..
"Hänen nimensä on tri Zdenek Pier-linger
Ja v. 1948 helmikuim vallan­kaappauksen
Jälkeen hän on ollut
Tshekkoslovakian 'sosialistinen' vara­pääministeri
. . ." — 8tewarr Alsopin
tieto Washlngtoni5ta maanantaina tk.
7 p:nä.
•^Tshekkoslovakia ei tule ottamaan
takaisin niitä 400,000 saksalaista jot­ka
poistettiin Sudetenmaasta sodan
Jälkeen, sanoi apulaiq>ääministerl
PierUnger Ulstaina (tk. 8 p:nä) Pra­hassa
pitämässä puheessaan . . ." —
Toronton Vapaan Sanan uutinen tk.
lOp.nä. * • •
KUOLEMANVnKATE NIITTAA
SATOA LEHDISTÖSSÄ
Minnesotan sanomalehtltoimittajien
yhdistyksen liikkeenhoitaja Ralph W.
Ksller selosti viinae viikolla, että sa­nomalehtien
lukumäärä Minnesotan
valtiossa on vähentynyt 12 prosentilla
sitten Pearl Harborin tapauksen, eli
sen Jälkeen kun Yhdysvallat liittyi
t«lseen maailmansotaan.
Sanomalehtiä valtiossa oU Joulu­kuussa
1041 kaikkiaan 504, mutta nyt
ainoastaan 444. Nykyisin on 383 maa­seudun
viikkolehteä, 24 pienempien
kaup\mkien pälvälehteä Ja 37 suurem­pien
kaupunkien pälvälehteä Ja viik-kolehtiä.
. ; • •
Päivälehtiä; lakkasi ilmestymästä
kaksi (nilhm tietenkin kuuluen myös
suomalainen Päivälehti) Ja 85 vUkko-lehteä.
Niistä kuitenkin 18 alkoi uu­delleen
ilmestyä Ja perusteltiin. Tä­ten
nettovähennykseksi Jää 60 lehteä.
Kun viikkolehtlä on 85 lakarmut i l ­mestymästä
se osoittaa, «ttä harven­nus
on tapahtimut etupäässä maaseu-tulehdistössä.
Mf. Kellerin lausun­nossa
se sanotaan vain kiertoteitse
aetiraavalla parilla lauseella: "Ammat­titaitoiset
kirjapainotyöläl^ ovat
karkoutimeet suurkaupimgeihm. Sii­hen
ei ole nimkään paljon ollut palk­ka
tekijänä kum 'kirkkaat valot'. Jot­ka
heitä ovat houkuteUeet."
Tekijänä Mr. Keller sanoo olleen
sanomalehtipaperin, koneideif ja työ­voiman
puutteen.
Olkoonpa tekijänä mikä tahansa,
tosiasiaksi jää että Isommat ovat syö­neet
pienempiään, kuten ylistetyn
"vapaan' kilpailun" prosessissa klertä-mättömästl
tapahtuu. Mr. Keller pi­tää
sitä hyvänä ja suotavana suun­tana.
Mutta todellisuudessa, se merkitsee,
että nJc "vapaa sana" häviää ja tilalle
tulee monopolisoitu julkinen sana —
korparatsionisn ja trustien sana, joka
jokaisessa käänteessä palvelee saalis-tusetuja,
ja on täysin kuuro kansan-
Joukkojen tahdolle ja toiveille.
Minnesota ei varmastikaan ole ai­noa
valtio, jossa tällainen prosessi on
käynnissä. — Työmies,
• • •
Y K S I T Y I S Y R I T T E L I Ä I S Y Y T T Ä
T5'öttömj'ys iskenut kovimmin Sak­sassa
ja Italiassa. — AP:n autisotsik-ko
maalisk. 13 p:nä.
• • •
T A N - S K ; A L L E A N N E T TU
M Y Ö S » U L A R A Y K S IA
• (Yhdysvaltain) Valtiodepartmentin
eräs virkailija sanoi tanskalaisille, et­tä
itse sopimus (Pohjois-Atlantin tur­vallisuussopimus)
aiuaa rakenteen,
jonKa puitteissa voidaan tehdä sopi­mukset
Atlantin saarten tukiasemista.
Tanska kontrolloi Grönlantin . . . —
A P : n uutistieto Washingtcnista maa­lisk.
13 p:nä.
VALEUTELUAI.V KLUBI
Yhdysvalloissa on "Valehtelijain
klubi", johon kuuluu noin 40,000 Jä­sentä.
Eräässä alabamalaisessa lah­dessa
julkaisuin äskettäin tieto, että
suurin osa klubm Jäsenmäärästä on
Alabamasta kotoisin. Lehden toimit­taja
kutsuttim heti klubin jäseneksi
emä\-alhe«|i5a johdosta.
(Vafinnan sooritUnitt . . '
Yrjö Ratunheimo).
Helsinki, maalisk. 9 p:nä. 1949.
KIRJAPALNOLAKKO
aiheuttaa sen, ettei näistä Iehdlst5-
katsauksista voi nykyoloissa tulla täy­simittaisia.
Selostamme kuitenkin
seuraavassa eräiden Umestyneltten
lehtien lausuntoja.-
KansalnväUsten natstsnpäivlen Joh­dosta
kirjoittaa hallituksen pää^ää-nenkannattaja
Suomen Sosialidemo­kraatti
väliartUclcelissaan mm. seuraa­vaa:
"Naistenpäivän suuri tunnus, tais­telu
rauhan puolesta on tullut vielä
tärkeämmäksi Ja läheisemmäksi kal­kille
maailman kansoille. Neljäkjrm-mentä
vuotta sitten olivat kokemuk­set
sodista mennessä suhteessa san­gen
rajoitttmeita Ja haaleita verrat­tuna
niihin kokemuksiin; Joihin ny­kyisin
elävä keski-lkäinen sukupolvi
on saanut tutustua ensimmäisen Ja
toisen maailmansodan kauhujen kes­kellä.
Taistelu rauhan puolesta ei
tänä päivänä enää ole taistelua vain
sodan tuottamaa hyödytöntä veren­vuodatusta,
seksLsdttoa. Ja kurjuutta
vastaan, se on paljon enemmän, sg
on taistelua koko ihmiskunnan ole­massaolosta
Ja tulevaisuudesta. Kol­mannen
^maailmanboJan Mvltykset
atomiaseineen Ja bakteerimyrkytyk-slneen,
muita ehkä vielä hirvittävim-plä
Ja tällä kertaa nerokkaiden ihmis­aivojen
salaisuuksissa piileviä keksin­töjä
huomioimattakaan, kykenisivät
ehkä tuhoamaan ei ainoastaan ihmis­kuntaa,
vaan kaiken muunkin elolli­sen
maapallolta. Ainoa varakeino
sitä vastaan on selvä Ja tinkimätön
tietoisuus, että kolmatta ei saa tulla."
Samasta asiasta on myös kommu­nistipuolueen
p^-äänenkannattäja
Työkansan Sanomat saanut artikke­liinsa
aiheen. Lehti kirjoittaa mm.
seuraavaa:
"Tänään vietetään Kansainvälistä
Naistenpäivää. Sitä viettävät kaikis^
sa maissa ne naiset, jotka tahtovaP
tehdä kaikkensa estääkseen sodan.
Tässä työssä on mukana niin sivisty­neistöön
kuuluvia kuin tavallisia työ-:
laisnaisiakin sekä maaseudim naisia.'
sillä sota ei säästä ainoastaan kotia i:
joka ei kuulu omistaviin luokkiin, vaan
Jossa toimeentulo hankitaan rehelli­sellä
työllä.
Kansainvälistä Naistenpäivää vi(N
tetään myös jiaisten yhteiskunnallis­ten
oikeuksien merkeissä. 'Monissa
maissa el naisilla ole vielä ed^&än^
oikeutta, puhiunattakaan muista eix^
keuksista. Ja varsin rajoitettuja'ne
ovat vielä omassa maassammekin.
(Monilla työaloilla naiset esimerkiksi
tekevät saman työn kuin miehet, mut­ta
eivät kuitenkaan saa öamaa palk-'
kaa. Suurin osa naisista työskente-.
lee ansiotyössä, mutta Joutuu siitä
huolimatta tekemään vielä kaikki koti­työt,
eikä mikään laki silloin iajdiVff
työpäivän pituutta. Mutta kokemus
on osoittanut, etteivät naisetkaan saa­vuta
mitään parannuksia asemaansa,
elleivät he itse yritä saavuttaa. Ja
Jokainen tietää sen tosiasian, ettei
kukaan vöi yksin mitään. Sen vuok­si
tarvitaan jum-i naisten yleistoi­mintaa
sekä omassa maassa että yh­teistoimintaa
kansainvälisessä mitas­sa.
Yhden maan naisten saavutuk­set
kannustavat tolstenkta maiden
naisia.- Ei tee mitään, etteivät nai­set
ymmärrä toistensa kieltä tai ettei­vät
he henkilökohtaisesti tunne toi­siaan.
Sama vihollinen uhkaa hei­dän
kotejaan ja sama sortaja polkee
heidän oikieuksiaan ja yhteinen tais­telu
liittää heidät yhteen lujaksi rin­tamaksi."
K Ä R L l » ^ X
Sata' vuotta tuli eileii kuluneeksi
siitä, jolloin Karl Marx Joutui Kölnin
ollteuden eteen. Häntä 'syytettiin sa-laliittolaisuudesta,
m a a n petoksesta,
Iciihoittamisesta Jne.
Eilen tuU myöskm kuluneeksi 66
vuotta Marxin kuolemasta.
Karl »ilarx oli tieteellisen sosialis­min
isä. Häntä eimen sosialismi oli
unelma. Siksi sellaisia miehiä kuin
Saint Simoma, Thomas Moore^ jrm.
sanottiin utopistisiksi sosialisteiksi.
Joiden työt Ja aattee^ ovat vaikutta­neet
suuresti Ja auttaneet tieteellisen
sosialismin aatteiden leviämistä sen
jälkeen kun Karl Marx ja Friedrick
Engels Julkaisivat tieteellisen sosialis-nUn
teoriat. .
Karl Marx oli ensimmäinen Joka se­litti
kapitalistisen yhteiskuntaraken­teen
Ja osoitti kuinka se tulee kukistu­maan
Ja sosialismi astuu sen tilalle.
Hän osoitti mistä johtuu tyttöroyys,
alhaiset palkat, turvattomuus, köyhyys
ja sodat.
Juuri näistä aatteistaan Jouttii hän
vastaamaan Kölnin oikeuteen. Kuvaa­vaa
on että häntä syytettiin ulkomaan
asiamieheksi. Mutta hän puolusti it­seään
niin loistavasti Ja osoitti nin
kooraantiffltm-ast . ^ y f i ^ ä e n peru»^
teettonunx^Bpt, y t y hänet joudutti&i
vapanttauiaaifc Hän todisti, että kaik­ki
etuoikeutetut^ luokat ovat, aina \sa-ijsia.
Ja noos^/poliittisia llikkätä
syyttäneet "salaliitosta sivistystä" vas­taan
laiiito:
BEallitseva viättenunistd on aina
väittänyt, että sen luokkaedut ja kan-
Jos joku
etuoikeuksi-aan
vastaan, niin se on "epäpatrioot-tista'.
^rlfiiäi^^JaFrederiekEtagels
san luokkaedut ovat $amat.
uskaltaa asettua'Widän eti
osoittivat, että'.työväenluokka on luo­va
voima ja se on patrioottisempi Inun
yläluokka koska se, johtaa kansan kor-
'keami»Lan _ yhteiskuntamuotoon teh­den
s i i ^ teollisuuksien o m i ^ j a n sen­sijaan
että ne olisivat vain harvojen
käsissä.
Karl Marsin'^nioleman jälkeen on
eri maissa tiefceelilsen marxilaisuuden
edustajat joutiineet kapitalistisen
luokkaoikeuäen j^teen. Ei mitään aa­tetta
ole omistava luokka sellaisella
katkeruudella j % väkivallalla yrittänyt
hävittää kidnniäpdlaisuutta. Historia
osoittaa, että hupdlalsuutta ei voida
hävittää väki validia. xSitä. voizmt
tehdä Bism^k^'eikä Pariisin kommu-nardien
muirhaaja Thiers. Sama epä-onnisttunlnen
kohtasi Mussolinia Ja
Hitleriä. Turhaan myöskin Canadan
taantumuksellisil suunnittelevat pak-kotoimenpiteitl^'
banadan marxUalsia
vastaan. UKJ-ÄV
M^oxin tieteeSifi^n sosialismin aat­teitten
vaikutulosesta 8Ö0 miljoonaa ih­mistä
Neuvostoliitossa, Itä-Euzoopassa
j a Kiinassa rakentaa tänä päivänä
riistosta vapaata-maailmaa, Jota ei
koskaan voida vväJdvallalla hävittää.
Miljoonat marxilaiset kapitalistisissa
Canadan rafa- ja kenttäurheilun mah-
^iKuudefr /bicMandi Msoissci 1950
£eo Roinisen pitäisi lEclut^^ ensiluoläcaiseksi
Ifeihäänheilt^plHa Suomivierailuiisa jälkeen
lUBJ. T. I l ^ f « « » , ] K B £ . ^
(Amateor Athletie Union oT Canadan |
pohecaJaUaja)
Canadan rata- Ja kenttäurheilun
mi^et kohdistavat tänä vuonna kat­seensa
BrittUäisett valtakunnan kisoi­hin.
Jotka pidetään Aucklandlssa. Uu­dessa
Seelannissa, helmik. 4—11 pnä
1950. Vaikka •käsitänunekin urheili-
Jaimme esiintyneen tyydyttävällä ta­valla
viime vuolen olympialaiskisoissa.
ovat valtakunnan kisat kuitenkin
enemmän "meidän leipiämme". Ca-nadalla
on hyvät toiveet b y v ä ^ esiin-maissa
tekevät työtä sosialismin tie­teellistä
asetta" käsittäen Ja tulevat
kerran hävittämään riistoyhteiskun-nat
Ja rakentamaan tilalle sosialistiset
valtiot. Joissa ihmisen- riistoa ei ole
olemassa ja sodan vaara on ainiaaksi
hävitetty.
Kiinan sodan uusi vaihe
Peiplng. — "Kiinan komntunistipuo-lue
ja Kansan vapausamaeija voivat
läheisessä" yhteistoiminnassa koko
maah' kansan kanssa täydellisesti to­teuttaa
Mao 'Tse-tungin kahdeksan
rauhanehtoa ja pyyhkäistä olematto­miin
taantumuksellisen Kiinan", sa­noi
Koillisen Kansan Vapausarmeijan
komentaja kenraali Lin Piao puhees-ysaan
Joukkokokouksessa, joka oli Jär-
'jestetty t^ryetuliaistilalsuudekisi ' eri
puMt£''^Kiinaa '«^apt^
raattisille JohMTJllle.
Hän sanoi, että kokOus edustaa de-mc^
aättisia puolueita.- ryhmiä. Jär­jestöjä,
puclueettoniiff ihmisiä Kuo-mintängin
hallussa olevilta alueilta Ja
Yleis-Kiinalalsta Työväenliittoa, va­pautettujen
alueiden talonpoikia, op­pilaiden
jä- naisten järjtötöjä eri puo­lilta
koko maata Ja vähemmistöryhmiä
ja tämä "ilmaisee yhdistyneitten kan­san
demokraattisten voimien suuruut­ta
Ja osoittaa, että Kiinan vallanku-motis
lähestyy lopullista voittoa".
"Kiinan kansa ei halua ratkaista
kysymystä rauhasta, vaan saada to­dellinen
rauha ja etsiä keinoja millä
se saadaan", sanoi Piao. Kuomintan-gin
taantumukselliset yrittävät pet­kuttaa
rauhalla koska käytärmöllises-ti
heidän armeijansa Ja vastavallan-kdmouksellinen
sotansa ovat kärsi­neet
vararikon. .
"Kaksi vuotta ja kahdeksan kuu-kautta^
sitten kUommtang aloitti ame­rikkalaisten
imperialistien tukemana
Raudun pyyntiaika
Toronto. — Maiden ja metsien mi­nisteriön
riistavlranomaiset ovat i l ­moittaneet,
että raudunpyyntiaika
(Speckled Trout) on tulevan kesän
aikana Ontariossa samaan aikaan
kuin edellisenäkin kesänä, alkaen tou-kok.
1 pnä ja päättyen syysk. 15 pnä.
Kuhanpyynti alkaa toukok. 16 pnä ja
kestää %-uoden loppuun saakka ja häs­sin
ja muskien (masklnonge) pyjntl-kausi
alkaa hcinäk. l*pnä ja päättyy
lokak. 15 pnä.
LailUnen päivän saalis on rautuun
nähden 20 kalaa tai 10 paunaa. Enin­tään
kuusi, vähintään 10 tuuman, pi­tuista
bassia saa pyytää päivässä. A i ­noastaan
kaksi muslcia saa p>7tää päi­vässä
tai enintään 14 pyyntikauden
kuluessa, eikä 30 tuiunan pituista pie­nempää
kalaa saa pitää hallussaan.
Kuhaa pitää olla vähintään 13 tuuman
pituisia Ja n^itä saa p>Ttään ainoasr
taan kuusi päivässä.
NEIT\^OSTOS.aSVELT.3SJA KUOLLUT
Moskovan lehdissä julkaistiin helmi­kuussa
uutinen, jossa tiedoltettlln sä­veltäjä
V. Asaflevin kuolemasta. Tläxi
oji säveltäjäliiton puheenjohtaja ja
hänen vaikutuksensa uudempaan ve­näläiseen
balettiin ja oopperaan on
ollut hyvin suuri»
nykyisen sodan vaikka Kiinan kom­munistipuolue
Ja kansa toivoivat rau­haa.
Tämän sodan tuloksena kuo-nuntang
on menettänyt 5,000,000 imes-tä
ja sen voimat on ajettu toiselle puo­lelle
Jangtse virran. Se ei voi jär­jestää
uutta strategista taistelua. Sil­tä
puuttuvat riittävät voimat laajem­paan
sodankäyntiin.
"Tosiasiassa voidaan sanoa, että
koko maatänime käsittävä laaja sota
on ohi. '
"Jo kauan sitten"'me sanoimme, että
kuomtotang tiiläe; kärsimään tappion
sodassa, mutta heidän tappionsa tuli
meille yllätyksellisen nopeasti.
"Mandshurlassa viime vuorma me
52 päivän aikana'Ukvidoimme 470,000 j viestijoukkueen neljäs jäsen, Bill La-kuomtotangin
sotilasta. Pohjois-Kii- Rochelle, sai arvokasta kokemusta
tymisestä näissä kisoissa, vaikka rata-
Ja'iEenttäurhefluJoukkueemme enkin
rajoitettava todennäköisesti noin 15
mieheen Ja 7 naiseen.
Meidän eniten edistynyt juoksijam­me
on Jack Hutchins, Joka pääsi
olympialaiskisoissa 800 metrin väli­erään
Ja epäoxmistui pyrkiessään 1,50<^
noetrln loppuerään. Hän juoksi nel-
Jäimeksi 800 m. väUerässä Ja saavutti
152.6 ajan, joka on parempi kuin Phil
Edwardltt aika kun hän Juoksi ktSme.
kertaa olymplalalskisojen loppuerissä.
Hutchinsin^ aika oljmipialaiskisojen
1,500 metrillä oli neljä sekuntia pa­rempi
kuin mitä hän oli sitä exmen
koskaan saavuttanut. Jack oli täy­dellisesti
kehitetä Canadassa mutta
opiskelee tänä vuonna Oregonin yli­opistossa.
Hänen pitäisi oUa valta-kuiman
kisoissa voittaJanehdokas 880
Jaardin matkalla Ja ankara kilpailija
mailin matkalla.
McFARLANE ON MYÖSKIN
Canadassa on tietenkin myöskin Bob
McFarlane, Canadan ämätysmies 400
metrm Ja 440 Jaardin matkoilla sekä
olymplalalskisojen välierämies. Hänen
vaikeutenaan oli viime vuonna victtu-nut
Jalka Ja Jos hän pysyy tänä vuon­na
erossa,Jalicapallokentästä, on hän­tä
vaikea voittaa valtakunnan neljän­nesmaililla.
Sama pitää paikkansa
myöskin Jack Parryn suhteen, Joka on
McFarlanen lukutoverl We5tem Onta­rio-
yliopistosta. Jack on Canadan
mestari 100 Ja 200 m. matkoilla ja
loukkasi Jalkansa harjoitellessaan
Lontcossa, eikä kyennyt siitä syystä
kilpailemaan olympialaiskisoissa. Mc­Farlanen
vanhemiri veli Don on vielä
vaarallinen vastustaja 880 Ja 440 Jaar­din
matkoilla Ja Canadan etmätyksen
omistavan Westem-ylicpistt3n mailin
MO ROININEN
rän Canadassa ei ole lodennäköisuj
että kykeiuslmmckehlttämään kst
huomattavia kolmen ja kuuden :
juoksijoita. Maratoonilla ovat va
teranlshden miehet lupaavat, Meilj
on Bostonin maratoom^n voittaja
rard Ccte ja Llqyd Evans, joka sijoitJ
tui ensimmäiseksi canadalaisista
r^toonimiehistä o 1 y m pialaisk
sekä Walter Frederick Hamiltor
ynnä monet muut.
Kenttäurheilussa on paras miehe
me Art Jackes, joka on nyt Montre
lissa. Hän sijoittui olympialaisia
kuudeimeksi ja edistyj- jatkuvasti.
terääni Eric Coy Wirmipegistä on va;^
takunnan parhaiden painomiesi
joukossa ja Sudbiurn Leo Roii
pitäisi kehittyä hyväksi keihäsmieheil
si saatuaan suomalaisilta monia nei
voja olympialaiskisoissa ja käytyäi
sen jälkeen Suomessa.
nan vapautus tuli nopeammin Iniin
me osasimme ddöttaa. Nykyään kuo-nUntangilta
puuiltiu voimia. Se on
poliittisesti ja taloudellisesti hajoamis­tilassa.
Tällaisessa tilanteessa se on
pukeittimut raiihanpukuun Amerikan
imperialistien kehoituksesta."
Kenraali Piao sanoi, että kuomln-tang
yrittää heittää tuhkaa kansan
silmille ja estää feansan Vapausar-meljaa
etenemästä" Jangtselta etelään
ja voittaa lei»ä •yrittäessään järjes­tää
ns. "vastuäkisryhmän", joka hei­kentäisi
demokraattisten voimien liit­toa.
Mutta heidän salayrityksensä tu­lee
kärsimään'tappion.
"Rauhan, jönka^ koko kansa haluaa,
tulee olla kansanfauha eikä rauha
Jonka erottaa Jangtsen linja. Kansan
vapausarmei^a.^l^dcenee lyhyessä ajas­sa
lakaisemaäii" i>ois kaikki taantu­mukselliset.
' Multa säästyäksemme
hävitykseltä ja ^lyttääksemme mies­voimaa
ja kansamme materiaalisia
rikkauksia me olenune hy\'äksyne€t
rauhanomaiset menettelytavat. Hy­vänä
esimerkkinä , tästä tavasta on
Peipingln rauhallinen järjestely.
"Me tervehdunme lämpiinästi Pei­pingln
tapaista 're^uhaa. Mutta me
emme ttuvaudu TK[entslnin tapaiseen
selvittelyyn niiden kanssa, jotka eivät
hyväksy Pelpingin. tapaista järjeste­lyä."
Juostessaan olymplalalskisojen neljän­nesmailin
aidat
Ted Haggis Londonista esiintyi ca­nadalaisista
kaikkein edullisimmin
Lontoon kisojen pikajuoksuissa ja hä­nen
pitäisi' päästä huippukuntoon tu­levan
sesongin aikana. Kun näihin
tniehiin ^lisätään vielä torontolainen
Jim CBrien Ja calgarylainen pika­juoksija
Don Pettie Drake-yliopistos-ta,
voidaan heistä muodostaa mainio
viestijuoksujoukkue, joka kykenee kil­pailemaan
Britannian parhaita nelosia
vastaan.
Kaksi mainiota calgarylaista nel-
Jänhesmaileria oVat myöskin entinen
Notre Dame-yilopiston kenttäkapteeni
Emie McCiillough, E. Lavery ja van-couverilainen
Ez. Henniger oli olym-pialaisjoukkueen
jäsen.
Hutchinsin ja Don McFarlanen l i ­säksi
on lupaavin i^eljännesmailerim-me
Gordon Haight Queens-j^liopis-tosta.
Ifön. oli Canadan koululais-mestari
880 Jaardilla ja voitti v. 1947
varakreivi Alexanderin maljan lupaa­vimpana
Canadan nuorena urheilu-miehenä.
Saman maljan v. 1947 saa^
nut George" lomch Torontosta on huo-'
mattu mahdollisuus maililla. Hän
juoksee tämän matkan lähes 4.20 ajas­sa
tänä vuonna.
Siihen mennessä tamnes murtomaa-
Juoksu on saanut paremman maapfr-
Kirkland Laken
Jymyn hiihto
tk. 20 päivänä
Kirkland Lake. — Koska lunta o:
vielä noinkin runsaasti ja hiihtäjien
me iimostus hirveän korkealla,
päätettiin järjestää tämän talven
meiset, n i i n sanonut lopettajaisbiihi
tänne ^Round Lakelle tk. 30 p:nä. Kil
pailut pidetään mrs. S. Mäen farmiUi]
Kuten jokainen tiedämme, paikka s;
jait^ee Ihap maantien varrella. Mui=
takaa te kaupunkilai^elkiu saapi
seuraamaan näitä kilpailuja, jctk;
aloitetaan klo 1 ip. Hiihdettävät mat
kat ovat miehille 5 km. ja sania ai:»!
18 V. pojille. Naisille ja alle 15 v. po
jille i km. Huom! Sitten on \kl
2Vj km. hiihto miehille, jotka eivä;!
ole ennen osallisttmeet hiihtckilpai
lulhm.
Haluan vielä huomauttaa, että nä
lissään ei tarvitse kenenkään olla. siLi
emännät pitävät huolen, että purase-mistä
riittää. Siis jokainen Mäe
farmille tk. 20 pnä antamaan kanna
tuksensa poikain toiminnalle. — Gtc
Suomen kaupungit
alkavat tulla
ukko-iidin
• Helsinki. — (S-S) — Tänä VUOUK
viettää kolme Suomen kaupunkii;
Kristiina, Lappeenranta ja Raahe, pe-;
rustamisensa 300-vuotis juhlaa. Ha-i
meenlinnassa juhlitaan ensi kesäcij
Birger Jaarlin ristiretken ja Hi'
meen vanhan linnan 700-vuotismui«-j
toa. Kuluva vuosikymmen on ote
yleensäkm kaupimkiemme historiallii-g
ten merkkivuosien aikaa. Onhan Joer
suu äskettäin täyttänyt 100. Loviia;
200, Tanmiisaari 400, Naantali 500 j ;
Porvoo 600 vuotta.
PÄIVÄN PAKINA
MarshalloHua urheilua
den pofetumista Canadasta.
Kaikki nämä ja muut samanluontoiset seikat ovat siksi raskautta­via
seikkoja, että sellaiset tunnetut kommunismin vastustajat kuin-
Toronton Globe and Mail-lehti ja Canadan ulkoministeri L. B. Pearson
sekä monet muut vastustavat marxilaisten teoriain ja LPP:n laitt»-\
maksi julistamista. Xe o\-at tekij'öitä, joiden \nioksi Vapaus vastustaa^
tällaista denK>kraattisten oikeuksien rajoittamista ja suosittelee, etta
LPP:n ja 'muiden^lakkauttamisyTitj^ksiä on tinkimättä ja päättäväs­ti
x-astiLstettnx-a.
Yleisesti tunnettua on se, että ris.
"vapaassa demokraattisessa" Ameri­kassa
ovat neekerit aiemmassa ase­massa
kuin valkoiseen rotuun kuulu­vat
ihmiset;" Kuvaa\'a cn kiniluisan
amerikkalais^) - runoili Jan Langston
Hughesin kohtelu Amerikan eteläval­tioissa.
Kunhan meni sinne vieraile­maan
joutui hän "matkustamaan nee­kereiden
erikoisosastossa katuvaunus-sa
ja kim hän-meni kauppaan osta­maan
savukkeita, niin hänet ajettiin
ulos jä tupakka tarjottiin hänelle luu-
.kusta, joka oli tehty ne^erikundeja
\'arten. Tällaisen häpäisyn alaiseksi
joutui kmerikan nykyään ehdotto­masti
paras runoilija.
HuoHmatta siltä, että neekeriurhei-lljat
ovat kohottaneet Amerikan lipun
korkealle olympialaisissa, niin sitten-fkin
ovat he toisen luokan kansalaisia.
Sen osoittaa taas viime viikolla sattu­nut
tapaus. American Bowlicg" Con-gress
hylkäsi ehdotuksen, etja neeke­rit
saisivat kuulua sen jäseneksL Tä­män
Järjestön sSänniHssfi määritel-
Ifiän, että jäsenyys rajoitetaan valkoi­siin.
Kongressin J<ditavia jäsen pas­tori
''Michael Was&ie«äiJ WIscoitsi-nista
ilmoitti tämSn'Jälkeen, ettfi hän
eroaa kysymyksessä olevan Jiijettmi
toimeenpanevasta komiteasta ^ r i -
aatteelllsista s5'i»tä:*.
Nämä ovat vain. kaksi tapausta tu-haiisista
muista, ajoita sattuu Ameri­kassa
neekereitä vastaan.
. Sanotaan, että^ ulkomailla vierailer
vat urheilijat, ovat maansa hsrväntoi-von
lähettiläitä.;-Kukapa olisi tehnyt
paremmin Suoro?a^ txmnetuksi ulko­mailla
kuin suomalaiset rehdit lurheili-jat,
kuten esimerkiksi Hannes Koleh-mamen.
Paavo Nurmi ym.
Samaa ei vpida sanca Sudburyn
Wolves jääkiekkojoukkueesta ja sen
Euroopan matkasta. lainatkaamme
Suomen Ts^kähsan Sanomain tdr-jeenvaihtajah
tiedöituksesta semaavä
kuvaus:
"Keskiviikkona öli Tukholman sta­dionilla
yleisöeimätys. Kaiuidji-Ruot-sin
ottelussa oU/i^OOO katselijaa. Po­liiseja
oli stadlönjQla 150. Kcskaan
aikaisemmin ei lwmseja de ollut näin
paljon valvomassa'Järjestystä. Syynä
oli aikaisemmat kokemukset kanada­laisten
kiivaasta luoimosta ja heidän
tappelufaalnstiaän tappioiden edessä.
"Vaikka Ruotä Kanada S t Mo­ritzin
jg^^i*VnlaiT»nijftirfg»a| tSIStdi-vatkin
"viimi^s^en nudKen" saakka,
sujui tämä ottäu kultmkin varsin
rauhallisesti, mikä suureksi asaksi j/oti-tui
siitä, että ruotsalaiset pelasivat
tasaisesti antautumatta nyröcitappe-luun.
"Varsin kiihkeä mies oli Suo­messa
Kanada-Suomi ottelun erotuo­marina
toiminut Bauer, joka kaik­kiaan
viisi kertaa ajettiin pois ken­tältä.
Hänen amoana tehtävänään
näytti olevan sääntöjen vastaiset tak­laukset"
Tämä on Työkansan Sancmain kir­jeenvaihtajan
kuvaus. Tässä yhtey­dessä
on tarpeellista huoniauttaa, että
ruotsalaisten lehtien kuvaukset olivat
vieläkin .ankarasanalsempia canada-laisia
jääkiekkopeiaajia vastaan!
Kun Tukholmassa liidetyt maail-matunestaruuskllpailut
p ä ä t t y i v ä t
matkustivat canädalaiset jääkiekkope­laajat
Tshekkoslovakiaan, Jossa he pe­lasivat
useita otteluita. Kaikesta
päättäen canadalaisia kohdelti^ isän­tien
tahdita vieraanvaraisestl Oösi
ollut odotettavissa, että canädalaiset
urheilijat (disivat osoittanset kiitolli­suuttaan
tshekkoslovakialaisten vie­raanvaraisuudesta.
Sensijaan, että
olisi kiitetty vieraanvaraisuudes>ta.
muutamat Sudburyn joukkueen jäse­nistä
ryhtyivät parjaamaan Tshekko­slovakiaa'
Ja sen kansaa. Kapitalisti­set
uutistoimistot haastattelivat Ca­nadan
jääkiekkojoukkueen jäseniä ja
keittivät heidän haastattelustaan ta-
-valhsen parjauskirj<rituksen, jonka
mm. Toronto Daily Star julkaisi kah-ryhtyneet
parjaamaan Tshekkoslova-|
kian kansaa, niin se ei ainakaan koh&
ta Canadan mainetta ulkomaalaist«|
mrheilijain silmissä.
Jokainen vähänkin urheiluasiojua
seurannut tietää, että Canada ei kc>l
paa Tshekkoslovakialle esimerkkiu|
kuinka tirheiluelämää tulisi nosta
Canadassa ei ole Sokol-liikkeelle ve:|
taista urheilujärjestöä eikä yhäessä-|
kään kapiitalistimaassa.
Samaan aikaan kmi canadalaisrj
vierailivat Tshekkoslovakiassa
tshekkoslovakialaisilla suuri surujuhJi
Tuhansia ihmisiä eri puolilla maaa
oU saapunut . Tereziniin kunnioitta-|
maan 26.000 'keskitysleirillä kuoliut-il
kansatoista. Olisi hyvä muistaa iuii-i
ka paljon Tshekkoslo-vakian kacsJ
uh:;asi yhteisessä taistelussa fasisniij
vastaan. Canadalla ei oie tämän K2^"J
talsia surujuhlia, sillä meidän uiiraui-j
semme viime sodassa oli piem verrat-j
tuna Tshekkoslovakian kansan
rauksiin. Sen kansa tietää kiiinöj
kallista on vapauden hmta.
Puhutaan hyvin paljon urfaeilcj
puolueettomuudesta. Tätä korostavi|
alituisesti kapitalistiset propaganö
koneistot Sitä se ei ole CanaosSl
eikä muissakaan kapitalistiroai^i
ddle palstalle ^i&^:tuna snuroia etu­sivun
mztisena.
. Sudboryn VToikves jääkiekkojoukkue
ei suinkaan ole kohottanut maansa
mainetta viinieiyTtt Euroopan mat­kanaan.
k o t CB o l i d eSut toteoctavaa.
Nyt kun miratamat sen jäsenistä ovat
Hyvänä todistuksena on siitä Sudbapl
Wolves joukkueen eräiden iäsesje|
edesottamiset
Legoksi haluanune -tiddjoiBeaii^i
muistuttaa SCAlTLm haastekampa£'|
jasta. Lahjoittaminan tälle Järjesti
<m hyvä uhraus sellaisen terveen &rj
hsUnUikkeen kehittämiselle, j«l;
urhennlilkkeeBb tulisi taäättää-kialla.
— UotL