Vapaus, February 28, 1950

              i
'sm
4 '
Sifii 2 Tustaina, helmik. 28 p. ~ Tuesday, Peb. 28
m MiedI ttnfoe ©eseSly: Taesdeye.
sna Brtartteya Jqr vwn««>
Oasadasu: i vk. 6JOO O kk. ass
8 kk, 2JX)
Th^ysvaDolBaa: 1 vk. 7A>« kk. SJBO
tiedot eivät vielä olekaan Iätä kit^oiftaessa
lainen lisab Ketola 50 vuotta. Onnit' 1
telomme päivän sankarille.
D. Zaslavski:
Kolme kiilausta amenkkplaisen
vakoilijan valheen tyiiayrlstä
mimt
IS^IIf*^ " i' TyS^^enpuolueen'suureen vaalikatoon, joka oli aiheuttaa sille
T^vJi^l''^ ' , ,|)|yian, ^'aikuUivat monet seikat. Ensinnäkin on muistettava, että
affsiÄ;*-'^^!!^^^^ aiheutti tj^ö-ll^
j^u^j^ Ic^iiudess^
S ' H-,, . c , .^(rfs^na iejky oi! itse työväenpuolueen bikeistojohdon vaali-
P^stireite^ Pää hyvin
^4^4^ ' '' 'l^lttsalUsessa asemassa jjoou tuessaan selittämään sitä 'miksi he eivät 5"^ ;!|3r^f . ,. to^to ''^sosialistista" oh|
I
'Mi
ioAäse^^^ "oikeuttavat" Jcaiken olevaisen enti-i':'
ttw^:^^;J^ntopQ 1^^^^^ helinik. 24 pnä puki seuraavin sanoin:
g5^|pi|p|||Si;r|;-^^;^^ tänä vuouna erikoisest,ikommunistien' lyö-iliii^
i||||;|^f-^^«nis^ .ja5e' t^ että työvä<^i?!ucjue'
tinypuoluetto se keskitti^päahuomi'
•?ipi||ll^' |piS'';:'v-''-Ql^ olleita Väserhmistolaisia ja kommunisteja
^'«Hi^^f- * vastaan saaden estetyksi'niiden ya^ hius-f
- * muistaa, että tyiJväenpuolueenbikeistojohto keskitti voimansa sadan
W$^i^i^MäMf'v:ii:^::^^ kymmenkunnan vaiemmistolaisen
saattamisen hyväksi— ja menetti
i^W||^|||i||^iy;'ga| o\'atyhteyksissä toinen toisiinsa,::' • • ^fiSPiliiSf''5^1'"^^ i- t-f>ldwell .pelkäsi ilmeisesti: |^Sp||||p||j^'|^^ Ja• siksi:hän"' selitti-viime'.lauantaina, i ,i'--|ff " etteivät Attleen vaalimenetykset tulleet hänelle yllät>'t^^ tap-hallitus-vailleet
valta-
^- V ' s e n vuoksi Icun tprypuolue
' ! ^|'(uUutkaan valituksi. Globe and Mail lehden kirjeenvaihtaja Frank
KOXSEIIVATIIVISUUDESTA
korKervatlivIset polItIil«>t tulevat
nopeammin J i a i j u ^ touin sosia-ilstlt
tai tomnMmisÖt, s e l i t t y Rans­kan
kansailisiioko-aksen "virallinen"
parturi Mr. Jtules,
M<;«slei^ Jules on parturo
ta Ranskan edustajakamartn edusta­j
i a vuosien liuluessa. Hän sanoo kai.
jupäisyyden lisääntyneen edustajien
ke-skuude-^jsa 2Qpros. sen jälkeen ktm
Kolmannen tasavallan vaseminlsto-vojttoinen
kamari vaihdettiin Neljän­nen
tasavallan oikeistovbittoisuuteen.
— Vapaa Sania, - Helsinki.
Brittläiset töryt menivät valitsijain
eteen värikkään, symboolisen ja eri­koisen
johtajan taiariar Koko elä­mänsä
ajan lVinston Cliurchill on ar­vostanut
myötätunnon saavuttartiisen
suorittamalla suuren määrän kum­mallisia
tekoja mitkä vetävät yleisen
mielenkiinnon puoleensa.
: sotilaan toimintaan, politllkon, pu­hujan
ja kirjailijan fraasaiiun ky­kyyn,
keinoon "läpäistä" kaxmokirjal-
Jljariä, "histtorloitsljäna ja taidemaa­larina,
hän on huolellisesti lisännyt
aroatd^rimuurarln a m m t i n . eriskutn.
maiilieit hatut, ^j^reeni{>uyiit j a isikaa-
Kuten h ä n itse nuorukaisena icir-j
o l t t i : "Siihen Maan minulla ei Ollut
aavistustakaan siitä: suunnattomasta
ja epäilemättä auttayastd osä^tal mi­t
ä humpuuki vie suurmiehen sosiaa­lisessa
elämässä . . . " — Ivbr JUonta-gun
X<ontoon kirje, Canadian Tribune
lehdessä.
Tmdysvaltojen ja Ldrsi-Eijrcoran; määrää. Onhan n i i t ä viisaitakin^ He
sATiomaleböist ovat pltcmxan siäaa | .-saattavat kysyä: Mistä olette saaneet
julkaisseet am^kkalaisen cx-J^ezraZri tuoa luvun, mister Smith? Neuvosto?
I in ja exrdiplotnaatlh Bedel; S m i i h i n 1 Hiton virallisista tietoläbteistäiö? E l ,
' <:aettekoltsfe laskenut? E^^
sitten ön peräisin? Sehän o n s ^ v ä:
joko Amerikan llUietystöh kuuluisasta
kortistosta tai ' suorastaan ' lierra
Smithin "päästä-. ' • ^
'Mister Smidiin num^tledot ovat
tietetikin ivallista' j a mlelilnivittista.
Mutta voMaanlroiiieuvöst^
iiittisla mielialoja ylecnsältääh'mää­ritellä
numeroii^? ^ y H ä ' v<ridaan.
kirjoituksia KettvajloUItosla. Vzikka
näiden Icirjöitusten edellä ja aikana
harjoiCcttÖii; kbviääänfetä .tmalniMtuiTta,
n i i n ' t c ^ i t u k s i a enenipiiä Hiäji Ivdl-joitakiiii
ei voida onnitella' .^iitä; että
ne olisiväf^ tehneet siiuren löydön, Be-del
Smithin Örjbitukset ovat' kaut­taaltaan
aivan tavallista ja vähemmän
lahjakasta valhfittä. ' z^;"
aiainostuksessa kcrcstettfln, :että
Bodel Smith on entinen Amerikan Kyllä sellaisiakin numeroita löytyy.
!mij|ä se^^^Ji^^ Globe "iuiiaa'
elonpäivät ja nekin-^edelly-ik,
että AtUee^ luopuu terästeollisiiuden kansallistamissuunnitel-^;:
mi$ta ja sosiaalisista reformeista — mihin pääministeri Attlee
li' >' » oh^ia tiaipuväineh,
? ••'1
mtstdä edustai^alla sosdemhallituksella ja kun Ranskasta ja Italiasta
fvoitiin 1^ '-vapauttaa" niiden maiden suurimmat puo'
lueet! Tämän pitäisi antaman vakavaa harkiiinan aihetta työväen­puolueen
oikeistojohdollekin, joka palveluksistaan huolimatta sai nyt
nähdä yrityksen sanoa: -'^lauri ön työnsä tehnyt. Mauri saa nyt
mennä
-oOo-
0 '^rsiutaesir^pu" on?
• Yhdysvaltain hallitus vei kylmän sotansa viime viikolla askeleen
eteenpäih^^^^^ kanssa.
siihen, että Yhdysvaltain halli-jlt|
s on kidtänyt amerikkalaiset niaikustamasta Unkariin. Tshekkos­lovakialle
ja Puolalle on lähetetty nootit, joissa enemmän tai vähem-niäh
peitetysti uhka että diplomaatti.sct suhteet voitaneen kat­kaista
niidenkin kanssa. Ja kaiken tämän jälkeen joillakin suuren
:,; ' rahan sanomalehdillä on kyllin paljon julkeulta v ä i t t ä ä , että "rauta-fl;
3?; —mikii estää normaalisen kanssakäymisen eri maiden vä-lUIä
TT-on muka jossakin muualla kuin Yhdysvalloissa ja täällä!
>(|y |, 1 Vä^litön syy diplomaattisten suhteiden katkaisemiseen saatii
' tä kuo Btilgaria vaati YTidysvaUoja kutsumaan sikäläisen ministerin-
,f ; sä, bulgarialaisten \'akoi]usta syyttämän nir. Donald R. Heathin ta-
•> , kaisin. Mikään harvinaisuus ei suinkjian ole, että joku maa pyytää
Afi li I toista maata kutsujnäan pois diplomaattisen edustajansa, joka on tai
,:]/ • ; joka otaksiutaan sekaantuneen johonkin k.ö. maalle epämieluiseen te-
I i i i ; • •koon; Riutta vaikka tämä saattaa kärjijitää diplomaattisia suhteita,'
ii|[S5H;;? diplomaattisten suhteiden katkeami-
'"'h-.'] seen, kuten tapahtui nyt Yhdysvaltain toim^^^^
\ ^ Mutta smireh ia mahtavan Yhdysvaltain halh
" * on niin horjuvalla perustalla, että sen täytyi nousta omahyväiseen rai-
: Vbpuuskaan '^Tattomuudestaan'. Täird perusteella A'hdysvältain
hallitus antoi iiltimaattiuniinsa -Bulgarian hallitukselle, kuten isäntä
jollekin velalliselle torpparille sanoen, e t t ä Bulgarian on tanssittava
\Vall Streetin tahdin mukaan tai muuten k ä y huonosti,
Xyt on vain kj^yttävä. että kuinka "viaton'' Yhdysvaltain hallitus
on kansainvälisien vakoilun suhteen? M e i t ä ei tässä yhteydessä
;^inhp5ta jotkut yksilöt, eipä edes nir. Meathinedesottamiset Bulga­riassa,
vaan \'hdysYaltain hallituksen Mattomuus" sellaisenaan,
?^f|tlil||S v^^^^^l^^ se nyt esiintyy niin jy>-ästiloukatusti ja niin kovin ^iiill^ Yhdysvaltain kongressi on julkisesti myöntänyt suu-m
l lJ
Jm
i l l
i i i
Jim
mi
mk
"te.5f.>:.v^:-,r..
lii m
RIKKONUT SOPIMUKSIA
JOUKKOMITASSA
Valtiosihteeri Acheson sanoo, että
me emme voi keskustella H-pommin
kontrollista Neuvostoliiton kanssa,
sillä "ei voida luottaa että Neuvosto-lUtto
pitää sopimuksen". Minä ole­tan
että tässä oh todistusahiehistoa
ylläolevaan:
Vuonna 1918 lilttplalaten armeijat,-
mukaan lukien meidän omamme, te­kivät
sopimuksen hyökicäyksestä Neu-vostolUttoon
ja IJeuvMtoliitoh kuris
tamisesta> Neuvostoiöttb rikkbl tä­män
sopimilleen kieltäytymällä ku-ristumiselta.
Sitten kapitalistiset maat tekivät
sopimuksen boikotista Neui-ostoUittoa.
vastaan tarkoituksella tukahduttaa
«€ kuoliaaksi taloudellisesti, Neuvos­toliitto
rikkoi julkeasti tämän sopi­muksen
kieltäjrtyntällä kuolemasta. .
Myöhemmlii amerikkalaiset ja brit­tiläiset
pankkiirit tekivät sopimuksen
Hitlerin rahoittamiseksi hyökkäystä
varten Neuvostoliittoa vastaan. Mut­ta
Neuvostoliitto rikkoi tehdyn sopi­muksen
pitämällä natsiarmeijat käsi­varren
ulottuman päässä n i i n kauan
kuin mahdollista j a lopuksi murskaa­malla
hyökkäysarmeijat.
Nyt minä kysyn teiltä, voidaanko
tällaiseen maahan luottaa? — Alan
Max. N. Y . Daily Workcr.
mmm
•mMMm-::
Oikaisu
Toronto. — Torstaisessa lehdessä o l ­leessa
kirjoituksessa täkäläisen kuoron
tulevan konsertin asioista oli eräitä
pahoja vh-heitä. Tarkoitus ei ollut
sanoa, että tyttökuoro' e s i t t ä ä "Ihmi­sen
Poiku"-niöiisen kantaatin, vaan
e t t ä Eino Tarvainen esittää melodraa­man
nialnitusta kantaatista ja että
t ä h ä n esitykseen osallistuu kuoro ja
soittokunta. Tyttökuorosta puheen
ollen piti sanoi, e t t ä se on harjoitel­lut
ahkerasti, joten 'saamme siltä
kuulla jotakin hyvää. '
Neuvcstoliitcn-lähettlläs. Tämän piti
antaa arvoa h ä n e n teoksslleen. Hän
oli lähettiläänä hyvin väliän aikaa.
Hän saapui suurin toivein, mutta
poistui maasta hyvin nolona.
Ennen diplomaattiselle uralle astu­mistaan
Bedel Smith oli kenraali, ei
tosin tykistön eikä - jalkaväen, vaan
urkkijoiden. Juuri tästä syystä hän
sodan jälkeen salldn nimityksen Mos­kovaan.
Hänen suoranaiseksi t e h t ä -
väfcsieen annettiin Amerikan urkinta-toiminnan
järjestäminen Neuvcstolii-tORSa.
Hän alkoi tarmokkaasti t ä y t t ää
hänelle uskottua.tehtävää, mutta ly­hyessä
ajassa h ä n e n urklntajärjestön-
«ä "paloi". Hän osoittautui olevan
epäonnistunut lähettiläs ja y h t ä epä­onnistunut
turkkija. Parhaiten hän
lienee onnistunut.mustan pöi-s.sih kei­nottelussa.
Hän .sai diplomaattipos­tissa
suuret, määrät pukuja, kelloja ja
täytel^^nlä -ja myi niitä virkäilijoit-tensa
välityksellä Moskovan , toreilla.
T ä ä l l ä tämä amerikkalainen gentle-maniii
solmi tuttavuuksia inhoittavlin
keinottelijoihin, jolta Moskovan m i l i i ­sit
menestyksellä metsästelivät.
T ä s t ä bn kertonut Amerikan Mos­kovan-
lähetystön entinen virkailija
Annabella Bucar. Bedel Smith tunsi
hänen kirjansa kirjoittaessaan omia
juttujaan. Hän tunsi erinomaisesti
myöskin kirjan tekijän. Eikä h ä n ku­moa
mitään siitä, mitä tämä kirja
sisältää ja xnikä oh suorastaan mur­ha
vaa haiielle ja hänen virkailijoil­lensa.
Hän sanoo vain sen, ettii-Bucar
l ä h t i siksi Amerikan urkintapesästä,
jota nimitettiin Amerikan Moskovan-lähetystöksi,
e t t ä h ä n rakastui johon­k
i n neuvostoliittolaiseen nuoreen mie­heen.
Emme tunne tä.tä asiaa. Mutta
jos asia on to.siaankln näin, ni|n on
mieluista todeta, että rakkaus 'neu-vostolhmilseen
on herilUänyt nuoren
nmerikattaren pmäntunhon. ' ICämä
vain vahvistaa uskoa hänen sanoihin-
Ne ovat kilstamättöaaiä ja kaikkien
saatavisa. Ne tapptaviat Bedel sinithln
valheen, .
Vuoden 1946, alussa supriteUito Heu-vostoliiton
Korkeiminan neuvoston
vaalit. Tiedetään, e t t ä npaa joenettl
sodassa paljon ihmisiä. VaaUutimiUe
tuU 101,450,000 ihmistä eli 89.7 pro-ijsta.
Voidaan
'm
im
•ms'
r-Jliä ja muita herrasmiehiä joutuu kansandemokratian maissa tämän
tuosta k i i r a i etsittyään julkisesti uusia "Titoja"'. Mutta kun
f Bulgarian kansandemokratia syyttää, että länsivallat harjoittavat
* koiiim Ja sabotaasitoimintM^^ vastaan sekä esittää vielä h>-\in pe-todistusainehistoa
syytöstensä tueksi, silloin Amerikan suur-suuttuu
ja huutaa närkästy että mitenkä tällainen
iiialUdcmokratiavbl osallistua niin alhaiseen hommaan kuin ^•akoilu-huippuunsa
kehitettyä tekopyhjyttä!
braaattiset suhteensa Bulgarian kanssa Tru-
Lapset ovat 10:kin
tuntia koulumatkaUa
ilman läirimintä ruokaa
Mattawa.>— Kylmä pakkane non o l ­lut
täälläkin jo muutaman päivän
ajan. Sen tuntevat parhaiten lapset,
jotka käy\'ät koulua. Täällä on lap­sia,
joiden täytyy kulkea mailinkin
matkan ennenkuin pääsevät valtatiel­le,
mistä kouluauto heidät ottaa. E i ­kä
kouluauto voi aina samalla minuu-tllLi
tulla, joten lapset saavat joskus
odottaa pitemmänkin alkaa iflkond
pakkasessa, eikä se köuluautokaan
n i i n kovin lämmin ole vaikka siinä on­k
i n läinmityslaitteet, sillä yhtä mittaa
I on aukaistava ovia uusille tulokkaille.
Ja sitten kun lapset päässvat perille,
vastassa on aivan kylmä koulu siksi
kun lämmitj-styö annettiin kunnan­valtuuston
"säästäväisyyden" nimissä
13-vuotiaalle lapselle. Tietäähän scii
jokainen miten 12—l3-vuotlaat voi-^
vat koulua lämmittää ja pestä. Toisi­na
päivinä ei ole koulua-voitu pitää
lainkaan j a toisinaan lapset on pantu
I naapureihin lämmittelemään siksi
ajaiksl, että saadaan koulu lämmite­tyksi.
Ja lämmintä päivällistä ei lapsille
anneta, kuten menetellään esim. Suo-sa..
• • . • :• ' •
AiiiuiDella Bucar kertoo hyvin va­kuuttavasti
siitä, kuinka SmlthMtse
lähetti j a pakotti alaisensakln lähet­t
ä m ä ä n Ylidysvaltoihin valheellisia
tietoja Neuvostollito.sta. Hän kirjoit­taa:
., . ' " ^ .
"Tiedän paljon sellaisia tapauksia,
jolloin virkailijat halusivat olla mie­liksi
j a keksivät itse häpäiseviä neu­vostovastaisia
"tositapahtumia", esit­t
ä e n ne sittien muistiona, joissa kerrot­tiin
heidän oletetuista keskusteluis­taan
joittenkin neuvostokansalaisten
kanssa.
Kaikkien näiden tietojen perusteel­la
tehtiin yhteenvedot ja merkittiin
ne kortistoon. Kun lähetystön vir­kailijat
sitten valmistivat jotain eri­koisalaa
koskevaa selostustaan turvau­tuivat
he aina t ä h ä n kortistoon. Jo­kainen
käsittänee, kuinka kaukana
objektiivisesta ja kuinka tenäessimäi-sesti
neuvostoliittolainen elämä tuli
valaistuksi näin kootun ainehiston
avulla".
Näin ovat edessämme "asioista hy­vin
perillä olevan" entisen Amerikan
l ä h e t t i l ä ä n tietolähteet. Ne muodos­taa
kuuluisa juorujen, valheiden ja
väärennysten kortisto. Amerikan ka­pitalististen
sanomalehtien erilaiset
kirjeenvaihtajat ovat tällaisesta l i k a i ­sesta
lähteestä ammentaneet jo äm­pärikaupalla
neuvostovastaista v;a!-
hetta. Smith ei tässä suhteessa ole
edes mitenkään erikoinen eikä blc
keksinyt mitään uutta. Hän imeske-lee
vaiii jo loppuun kulunutta valhet -
tn. Bedel Smith, joka on epäonnis­tunut
kem-aall ja diplomaatti, ei saa­vuta
menestjrstämyöskään amerikka­laisena
sanpmalehtimiehenä.
K u n parjaaja tahtoo, e t t ä h ä n t ä us­kottaisiin,
esittää h ä n muneroita.Niin
tekee Smithkin. Hänen erään kirjoi­tuksensa
otsikkona on "15 miljoonaa
vankia". 15 miljoonaa, kuinka tark­kaan
laskettuT Ei kymmenen eikä
kaksikymmentäviisi, vaan 15. Mitä
tämän luvun pitäisi merkitä? Sitä,
että Neuvostoliitossa on paljon neu-vostovalUnin
v.istustajia ja että neu­vostovalta
ei luota huomattavan suu­reen
inäärään kansalaisistaan.
Bedel Smith luottaa niihin tyhmiin
lukijoihinsa, jotka ottavat tämän lu­vun
täydestä eivätkä edes kysy: Mis­tä
te sen tiedätte? Mutta on vaaral­lista
ylian-ioida tyhmien lukijoiden
messa, vaikka pn lapsia, jotka joutu­vat
olemaan kymmenenkin tuntia
köiiluxnatkalla. Kouluasiamme %-aati-vat
täällä korjausta ja lasten vanhem­pien
sekä veronmaksajain yleeiisa p i ­täisi
tärttiM "päättävästi tähän asi­aan.
— Mummo.
s e n t t i ä kaikista va:
siis sanoa, e t t ä vaaleihin osaUistui ko­ko
kansa. K o m m u n i s t i ^ j a puolueet"
tornien vaaliliiton ehdokkaita äänesti
100,621,000 vaUtsijaa. Siten he antoir
vat luottamuslauseensa neuvostoval­lalle.
Ä ä n i t y s cli salainen. , 99,18
prosenttia kaikista äänestäjistä ää­nesti
esitettyjä ehdo^kkaita j a vähem­män
kuin yksi prosentti, 0,82 prosent­tia
äänesti ehdokkaita vastaan tai p i ­dättyi
äänestyksestä. Mifaii? Miksi?
S i t ä emme tiedä, sillä ääne-stys oli sa­lainen.
Mutta olettakaamme, e^^
nämä 0,82 prosenttia b ^ l u s l y a t i^
ta tyytymättömyyteösä lieuvtÄto^
valtaa kohtaan. Se on vajaam^ljobna.
ihmistä./ Heidän jotikasaan yoij;olia
jostain syyistä loukkaantuhelta kansa­laisia,
mutta myöksin neuvostovallaii
j a neuvostokansan salaisia vihollisia.
He ovat ehkä entisiä kapitaiisteja ja
tilahomiistajia, entisiä ' kulakkeja ja
yleensä sellaisia ihmisiä, jotka ovat
pitäneet parempana^ epärehellistä r i ­kastumista
kuin rehellistä työtä. Mut­ta
olkootpa he keltä tahansa, niin he
muodostavat sittenkin •; mitättömän
pienen osan koko neuvostokansasta.
Mistä sitten Bedel Smithin mielikuvi-r
tukselllhen 15 mUjoonaa on lähtöidä?
Se on joko h ä n e n iteeiisä keksimä tai
sitten lähtöisin kuuluisasta valheen
kortistosta.
On vielä muitakin "niuneroita" ja
"tosiasioita". Smith yrittää todistaa,,
e t t ä neuvostoliittolaisten työiälsien
elintaso on huonmttavastl alempi kuin
amerikkalaisten .työläist.eni... H ä h esit­t
ä ä mlelikuyitukselliseh täululroa. os­taakseen
12 kappaletta munia neuvos­toliittolaisen
työläiset! on miika trfi-tävä
4 tuntia 5 minuuttia työtä, mutta
amerikkalaisen vain 11 mhi. jne.
Mistä tällaiset'numerot on otettu?
kysyy lukija kirjoittajalta. Jä kirjoit­tajan
on t u n n u s t e t t a v a . . e t t ä häh ko­kosi
näitä numerotietoja torilta
myyskennellessään siellä hbusujaan ja
kellojaan . Kysjmiys.ei ole pelkä3tään
siitä, e t t ä jotkin nUhicrotiedot ovat
keksittyjä. Koko asia oii esitetty vää­rässä
valossa. Olkootpa munat ja so­keri
kuinka kalliita tahansa, riiih jo­kainen
neuvcstoUittolainen työlähien
pystyy n i i t ä kuitenkin bstamaain, kos­ka
voi tehdä työtä. Neuvostoliitossa
ei ole työttömyyttä. Ja kukapa ei tie­täisi,
e t t ä Yhdysvalloissa on työttö­myyttä,
joka jatkuvasti vain lisään­tyy.
Yhdysvalloissa on nyt virallisten,
tarkoituksella pienennettyjen tietojen
mukaan yli 14 miljoonaa työtöntä ja
huomenna on vielä enemmän. Näin
ollen 40 miljoonaa Anierikan asukasta,
naiset j a lapset mukaanluettuina/ei
yleensäkään pysty ostamaan munia
eikä sokeria j a heidän; elintasonsa on
y h t ä alhainen kuin kerjäläisen. K i i s ­tämättömät
tosiasiat kertovat, e t tä
Neuvostoliiton elintarvikkeiden ja
muiden tuotteiden hihnat laskevat,
mutta Yhdysvalloissa nousevat, ja
e t t ä reaalipalkat Yhdysvalloissa las­kevat,
mutta Neuvostoliitossa nouse­vat.
Neuvostoliitoii työläisten j a vir­kailijoiden
tulot olivat vuonna 1949 12
prosenttia suiirenunat k i i l n edetiiseöä
vuonna ja 24 prosenttia suuremmat
kuin sodan edellä, vuonna 1940.
Tosiasioita vääristellessään Smith
paljasti ammattiurkkljalle ominaisen
julkeutensa. Tällöin h ä n osoitti jou­tuneensa
»el&fien henkildn tukalaan
asemaan, 'joka c n jyhtynyt puuhaan,
j i ^ t a el ole vähääkään perillä. .Hän
ei hupsa:nhut edes sitä, kuinka type-iiä^
myiimast^ amierikkaläieten ja
nettvostidiitt^aisten työläisten asemaa
ajatjfeohtaita; 'jolloin' Yhdysvaltojen
miljp^omi-^öläiset o v a t ' t y ö t t ö m i ä ja
nÄSK^Mt l i ä i k ^ tuettuaan' Bedel
Smithin'kirjbitiikset miljoonat ame­rikkalaiset
työläiset sanovat: Suoltaa
meille, nieldän entinen lähettiläämme.;
mahdollisuus!tehdä työtä vaikka yksi
tunti; päiväfisä,''etta voisimme ostaa'
lapsillemme edes yhden munan.
Bedelj^xätib.:^
yostOTrast^sfa valhetta^siitä, e t t ä Neu-yostoUitossta^
kä^^ ei- die vapaa, vaan
f t t ä kaikkia kansalaisia valmiillaan ja
että. sen tahtien k a i U d pelkä^ kes-feiJSteUalito^
ikhetystöii?vir^i^^^ kanssa. Täs­t
ä asiasta*Bpaith ei tosin ole esittänyt
minkäänlaisia^ numeroita, mutta ne
tiUevat esilii'aIVah itsestään. Smithin
tietojen miikaan imbiet Neuvostoliiton
väestöstä tej&ee^työtä ja. toinen puoli'
vakbäee naitäT' Jos Neuvostoliitossa
tpsiäatikin olisi, j o t a in tällaista, nihi
n v ö s k t a l^eUvo^ olisi talous­pula
• eikä yaj& Yhdysvalloissa. Neu­vostoliiton
.kamantalotis oh kuitenkin
kehittynyt sela sodan edellä e t t ä sen
jälkeen "niin "nopeassa: tahdissa, ettei
amerikkaisUin ole nähnyt
salaista e d ^ unissaa
)»lpahälstiibtähtb^ vuonna 1949
20 prosentilla edelliseen v-Uoteen ver-
^ttuna j | "41 prosentilla sodanedelii-föen
tasoon' 'verrattuna. Sensijaan
•'y^ijiä^fSviM^^ alenr
i^i \diinc vucnmi 22 prosentilla edelli-
Tcronton Rauhanneuvosto cn vallnnnt erikoisen komitean, jonka tAr
vänä bn nimien bahkidminen tehtaista rauhanadressih alle. YlcfflS^I
näSidään yksi näistä nimien kerääiistä t ä b t a a n portilla. ^*
B» entisti
tjörtenlU
sodan
tjjsjtosyi
Isan, J®=
cnuseide
tamineo '
Ktfdlna.
{iikieiden
Stre*tin r
tä työläis
mahdollisi
mia vasta
Beaver Lake. — Eivätpä olleet ilmat
suosiolliset kun lähtöä suunniteltiin
Kirkland Lakelle. Vihdoinkin tuli
Ixmta ja sitä tulikin liikaa kerraksi.
Tohinaa cli lähtiöillä kerraksi kun
Jussi j a Leo tulivat tietä auraamaan
Urhon trokilla, e t t ä päästiin ulos. n- |
mari ja Onnikin tulivat auttamaan,
mutta työ cli silloin jo tehty j a heillä-seen
vuptie>enyerr^ oli alempi; h ä n oli kylliksi lunta pääteilläkin. A u -
ibiiin sodan edellä. fx^^„.:.„ .-4.
Miten nämä.'Neuvostoliiton valtavat
me^nestykset'bvat selvitettö^
ko kansa^ Sosialistinen, vapaa työ on
hiiden lähde:'';Ätinkäählaisella orja­työllä
täöaii^^ ei saavuteta.
Neuvöstoiiahsän' vapautta osoittaa
myöskin sellainen kulttuurin kukois-:
tus^ joka-Yhd^yallotesa on mahdoton.
Mitä a t ^ historial­listen
tbisiäsibiideii riiuiailä on paljas-tetim
iu*adjiEm, kelnotteh^ kau-pustellJfeiÄ
^avuftpfealla^^ lepertelyllä
siitä, että^ieuTOst^ ole
vapaa? Ja käsittääköhän tämä sur­kea
ihmisparka itsekään, m i t ä on va­paus?
' K ä i i i t ä ä kÖ häh^ kuinka nau­rettavaa
bnpuhnji. jokaisen neuvosto­ihmisen
, iitinSlläpldostä • siUohl,' kun
koko maäihnäiä näkee sen ennenlruulu-ihattomah
flimisteri vainoamisen ja
iirkkhnlsen; jonka on panhiit toimeen
gestapon eräs 'uusi muoto, epäamerik­kalaista
toithihtää tutkiva komitea!
. Mistä sitteri^Bedel Smith on ottanut
tahmfea s i i t ä , ' e t t a ' neuvostoihmiset
"äpelkääväf" Moskovassa -olevia ame-r
r l k ^ l a i s i a ? iiän tekee johtopäätök­siä
neuvdstbihmisistä itsensä ja vir-kaiilijoittehisa
mukaan. Kaikki neU-
• vbstoihmiset otat heihin tosiaankin
suhtautimeet j a isuhtäutuvat epäluu­loisesti,
"eivätkä halua tehdä heidän
kanssaan tuttavuutta tai solmia lä­hempiä
suhteita. Yhdysvaltojen lähe­tystössä
olleet" vakoilijat ovat tosiaan­k
i n tunteneet itsensä Moskovassa eris­tetyiksi.
Bedel Smithin kirjoitukset
bvatkih itse asiassa kertomuksia siitä,
kuinka vaikbaksl amerikkalaisten va-kbllijoideh
" t y ö " Neuvostoliitossa muo­dostui:
heihin- el kukaan luottanut,
kaikki k ä ä h s i ^ t heille selkänsä. L i ­sätkäämme
t ä h ä n , e t t ä tUänhfe ei nyt
enää' ble tällainen yksinomaa Neuvos­toliitossa.
Aineri^alaisten vakoilijoi­den
elämä, bfi :käynyt tukalaksi myös­k
i n Tshekkoslovakiassa,' Biilgariassa,
Unkarissa" ja muissa kansandemokra­tian
maissa.-i\Varsin valkeaksi se on
muodostunut myöskin Kiinassa. K a i k ­kialla
he tulevat paljastetuiksi, kaik-klaUa
heidän' salaliittonsa vedetään
päivän "valoon- ja kailtkialla heidän
valheensa, jar; parjauksensa epäonnis­tuu.'
* m ••:'V.=;-;'
Olanme nyt-ottaneet kolme kulaus­ta
BiKlel;. Smithin suuresta valheen
t y n n y r i s t ä ; :^MeIstä timtuu. että se
t i i t t ä ä k i n ; Bedel Scalth ansaitsee
tällä tjmnyrillääh. aivan samoin kuin
häU ansaitsi bouäuiUaan ja kelloillaan.
Täihä on kuiCehkin pieni ja aivan
to saatiin tielle kuitenkin ja pian
valkeni perjantaiaamu jolloin Ilmari,
Svante, Oiva, A l l a n ja allekirjoittanut
aloittivat matkan kultakylää* Kirkland
Lakea kohti.
Matka meni hyvin sillä ilmakin oli
kaimis. Vettä, rapaa ja hyhmää cli
tiellä pohjoiseen saakka. Vanhalta
muistilta" löysimme E . Alankon'saunan
mistä vietiin majoitusmestari H . Sal­men
luo. Siellä rupesi selvenemään
missä vierailijat nukkuvat; kaksi nuo­rinta
Saloselle . j a me vanhemmat
VuorLselie, missä .myöhemmin selvisi,
e t t ä talon vieraanvarainen emäntä oli
melkeinpä peinikkaläinen, vaan emme
me kumpikaan osaa haastaa savoa.
Lauantaina, ensimmäisena kilpailu­päivänä
oU lauhkea ilma, noin 30 as­tetta
nollan yläpuolella (P) ja kilpai-iun
alusta satoi lujasti lunta. K u i ­tenkaan
ei liene isompia voiteluvir­heitä
tapahtunut. Kilpailu meni läpi
sujuvasti ja mestareita tuli. Päivä
päättyi haalilla keskusteluun jossa
tehtiin ja pudotettin atomi- ja 'vety­pommeja
sekä kuljettiin sellaisella ve­denalaisella
jolle kukaan ei voinut mi­tään.
Rantalan Kusti lähti nukku­maan
ennen muita. Pelkäsiköhän
pommeja vai oliko seuraavan päivän
koetus mielessä?
Sunnuntaina oli pakkasta hyvästi ja
n i i n kylmä tuuli, että harvoin hiih­detään,
kilpaa ssllaisella ilmalla.
Useimman hiihtäjän kasvot jäätyivät
joko enemmän tai vähemmän ja ylei­nen
20 kni. hiihto oli todella kova
miehille sillä loppumatkalla, jolloin
energia vähenee, kylmyys vaikuttaa
aina enemmän.
K i l p a i l u n tuloksiin en kajoa sillä
nehän orat tiedossa. Mutta kilpailuja
seuratessa oU hyvä ajatella ja tehdä
joitakin havaintoja. Enslimäkin nais­ten
hiihdossa on Round Laken Echol-la
parhaat voimat Cahädan suomalai­sista,
ehdottomasti parhaat liitossam­me.
Heillä on sellaisia nuoria suksi-miehiä,
jotka jonkun vuoden perästä
ovat yleisessä sarjassa etupäässä. K u ­ten
tuloksista näkee, siellä on myös
pikkupoikia, hiihtäen hyvin ja tasavä­kisesti.
Samoin vanhempia, joten mi-;
H Y V I N SOPIVA
"Häpeä",-sanoi työnjohtaja
pojalle, " t i e d ä t k ö mitä me
ssllaiselle jucksupojalle. joka
telee?"
"KyUäv, vastasi juoksupoika, \
h ä n tulee vanhemmaksi, niin te j
te hänestä liikkeenne kauppa
tajan."
TUSINA JÄRJETTÖMM
"Mikä vaikutti siihen, että te i
pautitte murhaajan", kysji
lautakunnalta.
"Mielipuolisuus", vastasi eräs laa
kunnan jäsen.
"Vai niin, siis tarkoitatte, että Itj
olette pois järjiltänne?" kysyi taosl
r l . •
» « . *
EI OLE VÄLIÄ
Kirjastoi^oitaja: "Olen valmi s;|
tamaan teitä kirjan löydössä.
Haluatteko jotain kevyttä?"
Lainaaja: " E i sillä väliä, silläisl
läni on auto j a hän odottaa n l ^
• MIELUUMMLN TYTÄR
Nuori mies: "Haluan mennä
Biin tyttärenne kanssa."
i s ä : "Oletteko vielä ta vannat ui
moani?"
' Nuori mies: "Kyllä, mutta otan
luurmnin tyttärenne."
leojten
Mills: "The
jazberg: "
Roe: "J
teokset <
Neff Yo:
Joskaan, m
todellist
lattiyhdi;
annosteli
:oita Po:
liiökannaits
an tosia
'n ristiriidas;
oitopäätöste
Teokset ös(
idysvaltain
iistysjohtajis
ap<2Taristcs
nitoiratiast
W. Millsin
ielsenä piirt
ainen amm;
oon ei mistäi
3. vaan it«
•.Tstä. Yhdy
kttimen ja
n ollut johd
ihtien, laiisi
rslilkkeen la
leet palyelijc:
een ja dikta;
t ä ä n ei puutu. Enin osa lieistä
t ä ä ensiluokkaisilla välineillä.
Jymyn Kalle "Teräksinen" näki,
t ä mies vielä vanhankin pystyy
ka 20 km. hiihtoon. Heidän
Vuorinen hiihtäjä • hyvällä t
Karhuvaaran Kustin.kyllä tunni
Alertsista oli myös autolasti
vanhoja tekijöitä, Lassen heitä i
"essa. Nuorempia hiihtäjiä oli
South Pörcupinesta lanani
kilpailuissa. Me jehulaiset cl
]j:auan kun kerran sinne meni
. Sminxmtai-iltana oli haalilla
tä jäiset, jossa HjTOanderin m
esittivät mitä viiko.ssa olivat
j a tjTtyväisiä me katsojat olimitt
Maanantaiaamu valkeni ja se
kauhean kylmä. Mutta
päästiin alkuun ja täytyi lahtäi
kalsin lehmien lypsyyn. Muistot j
lellä kultakylän hiihdoista E f
kirklahdlakelaisnie vieraanvarafi ly
desta j a toivomme näkevämme pa5 i
poikia j a tyttöjä täällä Majavaji-ll?
laduUla maalLsk. 5 pn hiihdoissa.
Onhan silloin ensi kerta kilpaS ^
vana Sudburyn osuusmeijerin upesjf'?
kaali. Silloin tavataan. - E. T.
väliaikainen tienesti. Epäonnistuneeh
urkkijan seikkailu ja keksinnöt eivät
ole kovinkaan - mielenkiintoisia. Ja
typerä ja karkea valhe ori voimaton
sosialistisen rakennu.styön menestys­ten
ja voittojen ja Icahsandemokra-tian
menestysten j a voittojen rinnalla.
\ — (SIB)
— Tummasta puvusta TOI
poistaa parhaiten kylmällä 1
Sillä voi myöskin hangata
kaasta kiiltävät paikat, jollom.
häviää.
— V . 1939 oli kuningas parL
istunnosa ja ensi kerran maani
riassa antoi henkilökohtaisen'
symisensä eräälle laille.
j ^ : ? t | i ^ :Vr osainsiua ni
^;ft5^W,'.^^•Vv'?^^ tämä ole huip[
fif j4 * 'Katkaisi^saan diploraaattis IS ||||||g^'?S;';rf^^ siitä,' että • Yhdysvaltain'imperia-
' lismi O D Yalmis lähteinään sotaseikkailujen tielle, dlei sitä vastaan
nouse entistä, päättävämpi rauhanliike. Siksi on sjytä tehostaa
toimintaa rauhan hy\äksi niin Canadassa kuin Yhdysvalloissakin.
Meillä ei ole kansakuntana mitään s>'>'tä sitoa itseämme "Vhdysvaltäih
kohtaloon sillä sellainen hyökkä>-ssota ei voi tuottaa muuta kiuh
kärsimystä, menetyksiä ja lopuksi häviön.
Toronton Vapaan Sanan rajan ete­läpuolella
ilmesty\'ä veljeslehti Indus-trialisti
korostaa aina sitä," ettei se
sekaannu politikoimiseen. Muita joka
on sattimut lukemaan Industrialistia
toteaa helposti, e t t ä se häj^ertelee po­liittisten
asioiden kaxissa jatkuvasti.
MilloUi vain tulee l^symykseen Neu­vostoliiton
parjaus ja vaseaxmistotyö-väenliikettä
vastaan tehty hyökkäy.s,
n i i n se hölköttelee mustien p o n s i en
perästä.
Yhtenä kalkkein selvimpänä osoi­tuksena
on jälleen, se. e t t ä se julkaisee
Arvo Tuomisen, ttinnetun suomalaisen
ohranan j a gestapon asiandehen. tör­keän
parjausartikkeUn. jonka Toron­ton
Vapaa Sana o n inyöskin julkaissut.
Vai haluaako IndtistrtalisUn toitnitUi-
Alisi kirjoitettu poliittisessa mielessä ja
va^emmistbtyöväexilUkettä viahingoit-tavassa
toimituksessa?
Industriälistin helmikuun 21 päivän
numerossa ' - kirjoittaa nimimerkki
" S o o n p i i k t i " ; ' e t t ä "Soo on kauan
tunnettu silta, b t t ä t ä ä l l ä on toimittu,
omintakeisen työväen asian eteen, työ­läiset;
o v a t ' p i t ä n e e t velvollisuutenaan
kuultia teolUsUsunioon I.W.W. luttooh
huolimatta siitä millä työmaalla ku-khi
työskentelee . . ."
Tästä s i i i ttriee siihen, käsitykseen,
e t t ä Soött työläiset ylensä kuuluvat
iWvV:n • Roiniasti sanottu. Mutta kun
hikee saxöaa p ä i k ^ k u n t a k i r j e t t ä , n i in
siitä voi todeta juuri päinvastaista.
Kirjoittaja sanoo, e t t ä "Takavuosina
iärjestjoiinen bli jb sataprosenttista,
nykyä|to-bn- y a M alentunut :är<n-
Oääzä s«nt$hden kun järjestäjiä ei o!ei
w:läisyys ön kuolevaa liikettä. Me f tujen romaanien joukossa on vaa
emme halua heitä neuvoa, mutta h a - j s i työväenkirjailljan, Upton
luamme vain kysyä, e t t ä lulevatko hc rornaanl.
elävöittävänsä liikettään julkaisemal- Sitten seuraa "sekalaister
la gestapon miehen kirjoituksia ja vel-i j a toden totta se, on sekalaista,
jeilemällä porvareiden kanssa, kuten tien porvarillisten kirjailijoiden
Tälen i lm
loverini
(o
syntynyt i
sa, Vaasa
kuun 9 p:r
dysmithiss
25p:nä 19i
liin tanu
Ladysmith
Häneltä
iensä. koi;
ieniasia ja
lapsi sekä 1
valloissa^
Lepc
Miehesi Ji
.. oUut mctsäfySIäisten
jat väittää e t t e ä 5 ' T ^ m i s ^ artikkeli^ ' l l i n ä n ' ^ j ä l l » e n kirjoittaja yrittää löy­tää
syltä siihen seUttamällä, e t t ä von-lienuxiät
kui^erat j a nouretnmat rivä^
öle Isyllin Vakavia. Tostannkin ivr
iww:läiset tekivät täällä järjestämällä
yhteisiä laulu- ja o§uustoimintajuh-lia?
Sitten "Piikki" edelleen toteaa:
"Kasvatustyökin on heikompaa nykyi­sin,
sillä työläishenkiset laulut ja
muutkin ohjelmanumerot tahtovat ol­la
hyviii vähässä mita.ssa luokkahenki-
^ . . ."
Olemme "Piikin" kanssa samaa
mieltä, e t t ä työväenhenkisyys puuttuu
IWW:h sisältä. Mutta tuskin sitä jol­loin
laululla tehostetaan.
Juuri saman "Piikin" kirjoituksen
alla julkaistaan poroporvarillisen kir­jailijan
Thomas Hardyn romaania
"Tessin tarinaa" jatkokU-joituksena.
Vieläkin ihmeellisempää on Indus-trlalistin
kauppaamien kirjojen luet­telo.
Se on todellinen kirjojen seka­tavarakauppa.
Esim, sidottujen ro­maanien
joukossa ei ole ainoatakaan
työväenkirjallijan teosta. Lukuunot­tamatta
y h t ä romaania kalkki muut
ovat suomalaisten mustien porvarei­den
kirjoittamia Toskateoksia. Nidot'-'
telosta löytyy muutama työTäea
jailija.
Sitten seuraa laulu- ja
Taantumuksellisten keskeltä W*
me Uimeeksemme suomalaisen
väenkirjailijan Arvo Turtiaisöi-
Millä ihmeellä se on sinne
Lopussa kuitenkin tulee pai^]^
väenlilkettä käsittelevien" luf"
löydämme seuraavia nimiä:
CNeU, T. H. Ascheihoug,
Hugo Laagus. Emme satu
n ä i t ä "työväenmiehiä" 1
matta Munchia j a Laagusta.
s ä ' h e i t ä kyllä pidetään
väreinä j a uskomme ettei n i i o^
misella edistetä vähääkään
liikettä.
E i ole ihme jos nuoreffijc»;
ole kyllin "vakavia", kuten '
sanoo. Tuomisen par,
l a ja "Tessin tarmoilla" ei_^
työväenliikettä. IndustriatäC^
ajaa politiikkaa, on todelBCg^
tavarakauppa poliittisessa 0»*=^
POLKK
ÄÄNILI
Henry 1
ISKEL^
parhaim
POLKK
pianosov
J. ALFF
Vihko N(
harmoni
POLKK
säveleiti
TAHTI-:
valikoiti
KOKOE
ISKEL^
VÄ
Box 69