Vapaus, March 9, 1950

              )l(a
joluvan johonkin kunnan 20 seurasta
äej jia».
Baidus.
nen rai.
£lttlÖ£Sä I
ja
ole
Bromis
, un
iyllä,:
itaa iäaSä
nyt kolmaq
^jLtj^ — K y m i n kxmnan alueella
cl ^ * i i a a n 20 voimistelu- j a u r ,
I Soiaa, joiden yhteinen jäsen-
I ^ t o h o a a y l i kahdeksan t u l i a n -
^ ^ H j t e n jdsJi kolmas kymiläineh
h^uäxovsin kunnan alueella t o i -
aO^ u r a ä n . totesi K y m i n k u n -
# S o ^ o h j a a j a K a a r l o H a i m i T U -
antamassaan selostukses-
* ^ a n urbenuharrastuksista ja
c ^ d e n suunnitelmista. ^
g-m Haimin selostus tämän e s i -
^ i s e n urheUukunnan toiminnas-rtiTUL-
lehden mukaan seuraavan-
Snaisa on urheilulautakunta,
f alaisena toimin vakituisena
Äobjaajana. Lautakunta j ä r j e s -
•.tfH talvi suuret h a r r a s t u s h i i h t o -
I joissa palkintoina jaetaan
I K t o j a Vuokatin hiihtomajaUe
I 3 ^ matkoin, ylläpidoin j a t y ö -
Ifcorrauksin. Tähän h i i h t o o n o n
' jaotto niin vilkas, että esimerkiksi
talvena h i i h d e t t i i n y l i 63,000
jjaeöiä. Myöskin Icaikkien muiden
ijjiluaiojen k " nnanmestaruuksista
r^iijaan joka vuos|. k u n t a o h r a -
ttanut äcomean keskuskentän,
toistamiukset nousevat u s e i h in
lito maridcolhin. >Iyöskin P o -
on valmistunut kunnan
jttä. Hurukselän kenttää
i t e e t ^ p a r h a i l l a a n työttömyys-
_ ja avustaa rahallisesti T a -
_ kentän korjaustöitä. K a ^ u s r
pidetään joka talvi jääkiek-ja
luistinrataa, j o i h i n h a r j o i t t e l e -
loh jokaisella vapaa pääsy. K e s -
_ ntälle on rakenteilla myöskin
j^ukalnen katsomo, josta p u u t t u -
,. ainoastaan sisustustyöt, samoin
i Tälmistunut upea ravintola k e h t -
shTistaan. Kunta on r a i e n -
ut kaksi uimalaitosta härjoit-
_ varten Itärannan J a Äijänriie-
1 rantaan. Lasten kelkkailumäkiä
poraillaan rakenteilla kuusi e r i
poolia fcuntaa. Syyskesällä ostettiin
ataan 16 mmn kaitafilmikone, u r -
opetusfilmien esittämistä v a r -
Kunta tukee myöskin r a h a l l i s e s ti
olevia urheiluseuroja,
ea tämä summa 300,000-niiaan,
kaikki ovat vaatineet k u r m a l -
suuria uhrauksia, mutta kunnan
i on suhtautunut myötämielisesti
^ikkUn näihin uudistuksiin, j o t ka
ovat koskeneet nuorison johdat!-
t a m i s t a voimistelun j a u r h e i l u n p a r i i n .
E s i m e r k i k s i Keskuskentän tarpeelli­suudesta
saatiin kuluneena kesänä
erincmainien näyte, sillä neljän k u u -
kauiden a i k a n a , j o n k a kenttä o l i käy­tössä,
s u o r i t e t t i i n sillä Suomer^ mes­t
a r u u s k i l p a i l u t , kahdet kansainväli­set,
neljät kansalliset, kolmet p i i r ir
k u n n a l l i s e t , y k s i p i i r i k u n t a o t t e l u , s u u ­r
i TOimistelujuhla ( K y m e n k i s a t ) . k u u ­s
i seuraottelua, k u n n a n y l s i s i r r h e i l u -
mestaruuskilpailut. K y m i n viesti ja
23 j a l k a p a l l o - o t t e l u a , e l i yhteensä 43
k i l p a i l u a . Näitä k i l p a i l u j a o l i seu­raamassa
25,250 k a t s o j a a sekä osanot­t
a j i a 2,150 u r h e i l i j a a j a 500 " p a l l i s -
t i a " . • •
Vielä s u o r i t e t t i i n kentällä lukuisa
määrä jäisentenvälisiä •kilpailuja. P a l ­l
o i l u - j a y l e i s i n l h e i l u h a r j o i t u k s i a v a r ­t
e n o l i kenttä käytössä päivisin. T i ­lanahtaus
o l i k i n n i i n k i l p a i l u j a k u in
harjoitustilaisuuksiäkin järjestettäes­sä
h y v i n suUri. Urheiluharrastus u u ­d
e n kentän v a l n i b t u t t u a on k u n n an
alueella mennyt eteenpäin s u u r i n a s ­k
e l i n . Edellisinä kesinä on o l l u t seu­r
o j e n käytössä ainoastaan K a t a j a i s ­t
e n urheilukenttä, jonne ei. p a r h a a l la
t a h d o l l a k a a n ole v o i n u t sovittaa n i in
p a l j o n harjoitusvuoroja, että kaikki
olisivat sinne mahtuneet, nyt P o p i n - '
niemen j a Keskuskentän valmistuttua
pn tilanne j o n k i n v e r r a n helpottunut,
m u t t a laskettiinpa s i l t i yhtenä h a r -
j o i t u s i l t a n a olleen Keskuskentällä h y ­vän
joukon toistasataa h a r j o i t t e l i j aa
j-hdellä k e r r a l l a . ,
. P a l j o n o n t e h t y kunnassamme lur-h
e i l u n hyväksi, mutta p a l j o n olisi v i e ­lä
tehtävää jäljelläkin. U r h e l l u l a u -
t a k u h n a i i a on hiihtomäen p i i r u s t u k ­set
v a l m i i n a j a onpa p a i k k a k i n k a t ­sottuna
odottaen" v a i n sopivaa t i l a i ­suutta
j a r a h a a . Samoin on l a u t a ­k
u n n a l l a esitys urheilupuiston r a k e n.
tamisesta, kahluialammikköineen jä
l a s t e j i leikkikehttlneen. Myöskin on
l a u t a k u n t a esittänyt urheilusaunan
r a k e n t a m i s t a kentän läheisyyteen.
S i i h e n t u l i s i u i m a - a l l a s , p a l l o i l u - , v o i ­m
i s t e l u - j a .voimasalit. '
Edelläesitetyistä saavutuksista
voimme kiittää K y m i n k u n n a n h a l l i ­tusta
j a nuorekasta valtuustoa, joka
on ymmärtänyt nykyajan nuorison
vaatimukset.
VUhtyiä sisäkuva Faiulahdcn opiston ruokasalista, jonka jatkeena
on 'liarmoliukkaovin" eristetty cleskelubuone. Kun salit yhdistetään
saadaan tilaa riittävästi illanviettojehyms. Järjestämiseen.
vastaan
Hufudstadsbladet ja muut porvarilehdet toimivat
Atlantin maiden sotasuunnitelman puolesta
. mutta Bä^
lään."
yt minä Ki3
laikkamaiij
i köjtiäiiiiH
AXSl
1 jalk€en4
Iin Laatäc
1 oli s&
oh tavat»
basisti BSE:
ntyksensä,
tn, mutta i ^
ian jakatsa
. KapeDiBBJ
telemaan m
i?" kysääbj
dcö, mifi •'i
; saisin ti4
hän puhaöf
:n naamaa
äköinen m
linajalla."
aaiunta jSM
a maakUBBH
kuvemö5ni4
mitähäntrf
stä. SfTjm
vaUttaa,
isuutta sajii
let menestJ^
ä häiKlIeS|
leksj."
i n lukee
3stöistä. ^
icsesta, ^
istiset
csia. T f ö ^
ivllisi»
oppii ^
:uvia TSI^
ää, ettässg
i ihmisiea * |
.tuurin
iHelsinkL — Täkäläinen Hufvuds-dsbladet
jä Stockholms Tidningen
rjolttelivat helmik, alkupäivinä A h -
laanmaan itsehallinbokysymystä ja
tä tehtyä lakiesitystä, esilntyaj
rkästi n.s. Ahvenanmaan takuulairi
Kilesta. Samaan aikaan ovat lehdet
ttäneet yääristeltyjä tietoja k a n -
ndeinokraattien suhtautumisesta
iaari. Sen johdosta k i r j o i t t i n i m i -
;ridd R. N. täkäläisen Ny T i d - l e h -
n palstoilla asiasta seuraavaan t a ­an:
• • .
'Hufvudstadsbladet on korottanut
i iaensä meidän Fagerholmin h a l l i -
lakiesitykseen Ahvenanma an
tei i t s e h a l l i n t o l a k i kohdista-arvostelun
vuoksi. Käsittele^
ittä itse asiaa yrittää lehti puhua
ivenamnaalaisten kalastaja-, t a l o r i -
iikais- ja merimlesvästön elinehdois-i.
Tällä löidellä, joka aikaisenunin
i etenkin vuonna 1938 o l i valmis
draamaan väestön elinehdot niiden
anoittamissuunnitelmien vuoksi, j o i^
:n puolesta se siiloin n i i n innok-mti^
puhui, ei ole mitään syytä n y t
:tellä Ahvenanmaan vähäväkisten
«taa. Sillä kiinnnostukseUa, jota
htl nyt osoittaa, ei ole mitään y h -
«tä nUden toiveiden kanssa, jotka
Ehdyttävät ahvenanmaalaista väes-nyt
enempää k u i n koskaan a l ­aisemminkaan
ole ahvenanmaalaisil-ollut
halua tulla vedetyksi sotäl-n
selkkauksiin, j a he ovat vielä k i l ­oisia
siitä, että Neuvostoliitto ei v i l -
^ sotien aikana kohdistanut m l ^
än sotatoimia linnoitettua Ahve-
">maata vastaan, j a tämä siitä huo­letta,
että Neuvostoliitto, kuten
^ t t u a , ei kuulunut takuumaihin.
Jtokatähden Hufvudstadsbladet,
p l Suomi, Helsingin Sanomat ja
»uut taantumukselliset lehdet n y t
JJi kovasti puuhailevat Ahvenan-
^ taicuiden puolesta, j o i t a ne itse
^« oueet ensimmäisinä rikkomassa?
j a i haluaako Hufvudstadsbladet
« « a ymmärtää, että herrat Suontaus
_ ja Ahmavaara, tunnetut aitosuo-
^J^t. todella haluavat antaa A h -
™nmaan ruotsinkieliseUe asujal-
"f^i kansallisen j a k i e l e l l i s en t u r -
'ilisuuden?
^ k a t s o o k o Hufvudstadsbadet, että
asema on muuttunut, eikä
enää sama kuin muutamia
vuosia takaperin, j o l l o i n eduskunnan
ulkoasiainvaliokunta yksimielisesti
katsoi-, että kansainvälisiä takuita ei
pitäisi ottaa lakiesitykssen Ahvenan­maan
i t s e h a l i i n r i o s t a , . j o k a nyt s e n s i ­j
a a n sisältyy-Fagerholmin hallituksen
esitykseen? Kansandemokraatit e i ­vät
ole k o s k a a n salanneet kantaansa
Ahvenanmaan itsehallinnon uudista­miseen
nähden, kuten Hufvudstads­bladet
väittää, vaan me olemme e r i
tilaisuuksissa selvästi esittäneet näkö­kantaamme,
jA täten antaneet täyden
tuen ahvehanamalaisten vaatimuk.sll-le
paremmasta itsehallinnosta, M u t ­ta
me olemme lisänneet, että me e m ­me
ole h a l u k k a i t a sellaiseen itsehal­l
i n t o o n , joka asettaa maamme suve­reenisuuden
vaaraan.
Stockholms Tidningen, j o k a on a n g -
g l o - a m e r i k k a l a i s t e n pykimysten ääni­torvi
Ruotsissa j a i n n o k a s R u o t s i n A t -
lantinsöpimukseen l i i t t y m i s e n puolus­t
a j a , o n myös paljastanut Fagerhol­m
i n h a l l i t u k s e n lakiesitykseen l i i t t y ­vät
suunnitelmat. Muulla tavalla e i
voi selittää lehden uhkailevaa kieltä
sen selvittäessä, että jos suomalaiset
kommunistit eivät hyväksy l a k i e s i t y s ­tä,
tulee Ruotsi puuttumaan kysymyk­seen.
Millä oikeudella St. T i d n i n g en
näin puhuu ^
Eikö Ahvenanmaa enää kuulu Suo­meen
vai täytyykö meidän maanime
ottaa määräykset dollarisivullikkeestä
Tukholmasta. ^
Me tunnemme näiden p i i r i e n p u u t ­tumisen
Ahvenanmaa-kysymykseen
vuonna 1938. j o l l o i n rie tekivät sppl-(
muksia skäneläisten s e m e n t t i l l l k k e l - i
den kanssa l i n n o i t u s t e n rakentamises-1
t a Ahvenanmaalle. Me voimme i l ­moittaa
St. T i d n i n g e n i l l e , että ahve­nanmaalaiset
kieltäytyvät sellaisesta
puuttumisesta j a haluavat mieluum­m
i n ' asua rauhassa k a u n i i l l a s a a r l l -
l a n .
J u u r i tämän vuoksi kansandemo­k
r a a t i t vastustavat k a l k k i a yrityksiä
tehdä A h v e n a n m a a s U A t l a n t i r i m a i -
den a s t i n l a u t a uudessa sodassa. J o s h a
l u t a a n ratkaista Ahvenanmaan Itse­h
a l l i n n o n uudistus viisaasti j a o i k e u ­denmukaisesti,
sUloln eivät kansan­demokraatit
kieltäydy yhteistyöstä."
— K r e i k k a l a i s e t kutsuvat kahden p -
l y m p i a j u h l a n välistä, neljä vuotta
kestävää ajanjaksoa, "olympiadiksi".
THELMA ELSIE KARLSONIN
M U I S T O L L E
Jfaaliskunn 9*p:nä 195O tulee kuluneeksi kaksi vuotta, kun Thelma
jätit meidät suureen suniomme.
Iäti muistaen S i n u a . . '
Äiti isä siskot ja veljet
Deadvrood, Aiberta
H e l s i n k i .— V i i n i e vuoden v i e t t i S u o ­men
Työväen U r h e i l u l i i t t o j u h l a v u o ­tenaan
sen v u o k s i , että sen t o i m i n n an
aloittamisesta tuli vuoden alkupäivinä
kuluneeksi 30 vuotta. L i i t o n u r h e i l u l ­l
i n e n sato o l i v a r s i n suiu-i, j o t a oscit-t
a a j o sekin, että yksinoniaan s u u r i in
voimistelujuhlllrisa, j o i t a eri p u o l i l la
maata järjestettiin k a i k k i a a n 13, o -
s a l l i s t u i a k t i i v i s i n a osanottajina y l i
30,000 voimistelijaa j a u r h e i l i j a a . K u n
urheilunharrastus Työväen U r h e i l u ­l
i i t o s sa ( T U L ) c n noussut näin s u u ­reksi,
on l u o n n o l l i s t a , että u i i s l e n v o l -
m i s t e l u n j c h t a j i e n j a e r i u r h e i l u l a j i e n '
o h j a a j i e n kouluttamiseen on k i i n n i ­tettävä
v a r s i n suuri huomio.
T U L o n k i n tämän huomioinut jo
v a r s i n a i k a i s i n , sillä j o v. 1929 osti se
maaseudulta huvilarakennuksen, jos­t
a muodostettiin kurssikoti l i i t o n e r i t ­täin
l a a j a n naisvoimistelun ohjaaja-voimien
kouluttamiseksi. Myöhem^
min, v. 1937, sai verraten pieni ikurs-s
i k c t i . joka käsitti vain muutamia
huoneita, suuren lisäraikennuksen. S i i ­nä
o l i sekä oppilasasuntoja että suuri
j a a j a n m u k a i n e n ^-oimlsteluhalll. Täl_
löin tämä Pajulahdeksi nimitetty o-plsto
t u l i myöskin koko l i i t o n jäsenis­tön
käyttöön, alkaen k o u l u t t a a myös­k
i n eri u r h e i l u n a l o j e n miesohjaajia.
K u n Työväen U r h e i l u l i i t o n .toiminta
k u i t e n k i n vuosi : vuodelta valtavasti
kasvbi, kävi uusittukin opisto jälleen
kymmeneisä vuodessa a i v a n l i i a n pie­neksi.
Olihan l i i t o n jäsenmääräkin
erikoisesti sen jälkeen k u n maa pääsi
i r t a a n t u m a a n onnettomista sodista,
noussut parissa vuodessa 60—70,000:-
sta 150,000:een ja on n y t j o n . 180,000,
ehkä y l i k i n . Vucteert 1949 mennessä
oli l i i t t o toimintansa aikana k o u l u t ­tanut
yksinomaan Pajulahdessa n,
10.000 e r i a l a n ohjaajaa, minkä lisäk­si
p i i huomattava osa k c u l u t e t t a va
vielä muualla. •
Näinollen kävikin välttämättömäk­si
Pajulahtl-oplston laajentaminen.
Puuhaa p a n t i i n alulle jp v. 1947 s i ­ten,
että l i i t o n jäsenet suorittivat
k a u t t a maan ulottimeen suuren r a ­hankeräyksen,
jossa n . 200,000 Ihmis­tä
l a h j o i t t i usein h y v i n k i n pienissä
erissä yhteensä y l i 26,000,000 Suomen
markkaa. L i i t t o sai s en lisäksi huo­mattavasti
varoja myöskin Suomessa
kokonaan valtion hallussa olevan
veikkaustoiminnan voitoista. V. 1948
v o i t i i n k i n ryhtyä uuden opiston r a ­kennustöihin
j a V . 1949 l o p u s s a , se
valmistui ikääi^uin l i i t o n juhlavuo­den
k u n n i a k s i , j o s k i n llsärakennustöl-tä
suoritetaan vielä n y t k i n.
U u s i P a j u l a h t i . o n ivarsin upea ja
a j a n m u k a i n e n opisto. Se sijaitsee
vihreän hongikon keskellä, k a u n i in
järven r a n n a l l a j a sen valkoisena
hohtava 4-kerroksinen päärakennus
tekee h y v i n juhlavan vaikutuksen.
Siinä on täysin ajanmukainen v o i m i s - j
t e l u h a i l i , luento- j a elokuvasali sekä
salipäinonnoston, nyrkkieilyn j a p a i n i n j
i i a r j o i t t e l e m i s t a varten. A s i a n t u n t i j a t |
sanovat, että ne ovat uudenaikalslm-mat
koko maassa. Huomattavan, osan
t i l a s t a vievät oppilas-asunnot.' joita
o n kahdessa kerroksessa. Ne. ovat
k a u n i i t a 2—4 hengen j u o n e i t a , joi­h
i n voidaan majoittaa n . 130 k u r s s i ­l
a i s t a . Vielä o n seurusteluhuone, k i r ­jasto,
t i l a v a ruokasali j a täysin säh­köistetty
keittiö, toimisto, lämpökes­kus
j.n.e.
O p i s t o l l a on myöskin ajanmukainen
suomalainen sauna järven rarmaila.
Kelvällä voi s a u n a n p o r t a i l t a hypätä
suoraan uimaan, niutta t a l v e l l a v a l i -i
tettava^tl järven jääpeite sen estää, i
E n s i kesänä rakermetaan saunan y h - |
teyteen myöskin u i m a l a hj-ppytelinei-neen
j a kilparatöineen.
P a r h a i l l a a n on r a k e n t e i l l a opiiston
j o h t a j a n asunto sekä urheilukenttä,
j c h o n tulee 400 m . j u o k s u r a t a .sekä
täydelliset hyppy- ja heittopaikat,
n o r m a a l i m i t t a i n e n jalkapallokenttä.
koripallokenttä y.m. N i i d e n k i n on
määrä k a i k k i e n v a l m i s t u a ensi kesä­nä.
P a j u l a h d e n urheiluopisto a l o i t t i v i ­r
a l l i s e s t i toimintansa tämän vuoden
alussa. L a a j e n n e t t u n a se t a r j o a a p a l ­veluksiaan
koko maan urheilulle j a
sen opettajakunnan avulla o n t a r k o i ­tus
lyhyit ten 2—4 * v i i k k o a kestävien
kurssien a v u l l a k o u l u t t a a T U L : n seu­r
o i l l e eri a l o j en ohjaajia.sekä lisäksi
pidemmillä 6—9 k u u k a u t t a kestäville
k u r s s e i l l a urheiluolijaajiä j a v o i m i s ­t
e l u n o p e t t a j i a koulujen, kuntien ja
teollisuuslaitosten palvelukseen. Tär-t
en antaa Työväen U r h e i l u l i i t t o j ä l ­leen
uuden merkittävän panoksen
Suomen u r h e i l u n kehittämiseksi, m i s ­tä
tunnustuksena säätiö, joka opistoa
h o i t a a , a l k a a saada toimintansa t u ­kemiseksi
myöskin valtionavustusta.
P a j u l a h t i cn myöskin muitten jär­jestöjen
käytettävissä n i i d e n -kurssi­t
o i m i n t a a varten j a samoin ottaa se
m i e l i h y v i n vastaan oppilaita ulko­m
a i l l a k i n .
Ehkä saamme p a r h a i m m a n käsityk­sen
Työväen U r h e i l u l i i t o n yrityksen
suurisuuntaisuudesta, k u n sanomme,
että tähän mennessä o n opisto tullut
maksamaan jp n . 60 m i i j . Suomen
markkaa, mikä vastaa n. 4,500 työmie­h
e n vuosiansiota.
Justiina" esite­hän
1k. 11 pnä
Port Artliurissa
P o r t A r t h u r . — V i i m e i n e n huomau­tus
k a l k i l l e , j o t k a aikovat nähdä y h ­d
e n arvokkaiminan Juhania T e r v a ­pään
k i r j o i t t a m i s t a näytelmistä " J u s ­t
i i n a " . Justiinan esitys alkaa tk. 11
päivän i l t a n a tä.smällen klo 8.30 CS
J : n Port A r t h u r i n osaston näytteli­j
ä in esittämänä. Näytelmässä esiin­tyvät
henkilöt ovat yrittäneet tehdä
arvokasta työtä sen valmistuksessa.
Näytelmässä esiintyy melkein k a i k ­k
i näyttämömme parhaat voimat ja
p a r h a i t a saatavissa olevia voimia jär­jestömme
ulkopuolelta, joten näin
etukäteen jo voidaan sanoa, että esi­tys
tulee onnistumaan.
Näytelmän j i i o n i k i e r t y y Suomessa
H a r m a a l a h d e n kartanoon, jonka p e ­r
i l l i n e n , Ropert H a r m a a l a h t i , o n r i i ­taantunut
setänsä kanssa siltä, että
hän on o l l u t rakkaus suhteissa k a r t a ­n
o n palvelustyttöön T i i n a a n , Tämä
o l i senaattori Harmeliuksen mielestä
häpeällistä j a n i i n nyöri herra H a r ­m
a a l a h t i jättää setänsä, senaattori
Harmeliuksen sekä k a r t a n o n j a läh­tee
H e l s i n g i i n.
Kaksikymmentä vuotta on kulunut
j a Ropert ei ole saanut tietää mitään
tapahtumista Harmaalahdessä, el e n ­tisestä
T i i n a s t a , joka nyt on Ju.stiina
eikä myöskään siitä, että hänellä on
J u s t i i n a n kanssa poika. Tätinsä, S OT
naatorska Harmelius. o n pitänyt huo­l
e n sekä J u s t i l n a s t a että pojasta, jos­t
a on k a s v a t e t t u hyvä työmies ältlhsä
säätyyn. Ropert on mennyt n a i m i s i in
j a hänellä o n 14-vuotias tytär. V a n ­h
a n senaattori Harmeliuksen kuoltua
saapuu Ropert jperheineen takaisin
perintötaloon koska senaattori, J u s ­t
i i n a n tahdosta, on tullut järkiinsä
ennen kuolemaansa j a antanut R o - !
P e r t i l l e anteek.si sskä perinyt hänelle
k a r t a n o n .
J u o n i o n tässä v a i n lyhyesti selos­t
e t tu sillä siinä esiintyy monia " s e n -
s a t i o i t a " kuten senatorska sanoo nuo­r
e n rouvan tullessa taloon j a k u u l l e s ­saan
.salateitä, miehensä entisyydestä
k a r t a n o n palvelustyttöön, J u s t i i n a a n;
M u t t a k u n tulette katsomaan n i i n s i l ­l
o i n teille selvenee k a i k k i näytelmään
sisältyvät jännittävät j a traagillLset
kohdat. — T A S .
r»9
Moskovassa a l l e k l r ^ i t e t t l i n helmik.
14 pnä ysVivyys'. lUtto- j a keskinäi­sen
avunannon sopimus K i i n a n ja
NeuvostoUiton välUlu. 'Kmän tär­keän
maailmanhistorian asiakirjan
sanamuoto o h pääkohdiltaan seuraa-y
a n l l n e n :
Sicslalististen Neuvostotasavaltojen
L i i t o n KorkeiDunan Neuvoston Puhe­miehistö
j a K i i n a n Kansantasavallan
Kansankeskushallltus. jotka ovat
päättäneet Sosialististen Neuvos­totasavaltojen
Liiton ja K U -
n a n Kansantasavallan ystävyyttä
j a yhteistoimintaa l u j i t t a m a l l a y h ­dessä
asettaa esteitä J a p a n i n impe­r
i a l i s m i n elpymiselle j a hyökkäyksen
toistumiselle J a p a n i n t a i j o h k l h muun
valtion; t a h o l t a , joka missä muodossa
tahansa yhtyisi J a p a n i n kanssa hyök-käystoimenplteissä.
joiden toivomuk­sena
on l u j i t t a a pitkäaikaista rauhaa
j a yleistä t u r v a l l i s u u t t a Kauko-Idässä
j a koko maailmassa Yhdistyneiden
K a n s a k u n t i e n päämäärien j a p e r i a a t ­teiden
mökalsesti. Ja Jotka ovat s y ­västi
vakuuttimeita siitä, että hyvien
naapuruus- j a ystävyyssuhteiden l u ­j
i t t a m i n e n Sosialististen Neuvostota­savaltojen
U i t o n Ja K i i n a n Kansan-*
tasavallan välillä o n Neuvostoliiton ja
K i i n a n kansojen perustelujen mukais­t
a , ovat päättäneet tässä t a r k o i t u k -
se£.sa solmia tämän sopimuksen.
L artikla
Molemmat sopimuspuolet sitoutuvat
yhde.ssä ryhtymään k a i k k i i n käytet­tävissään
o l e v i i n tarpeellLslin toimen­p
i t e i s i i n estääkseen hyökkäyksen tois­tumisen
j a r a u h a n rikkomisen J a p a ­n
i n tai minkä tahansa muun valtion
taholta, joka y h t y l s r väUttömästi t a i
välillisesti J a p a n i n kanssa hyökkäys-toimenpiteissä.
Siinä tapauksessa, e t ­tä
töinen sopimuspuolista joutuu
hyökkäyksen kohteeksi j a p a n i n t a i
sen kanssa liitossa olevien valtioiden
taholta Ja j o u t u u näin sotatilaan, t o i ­nen
sopimuspuoli antaa viipymättä
sotilaallista j a m u u t a apua k a l k i n sen
käytettävissä olevin keinoin.
Sopimuspuolet Ilmoittavat myös ole­vansa
valmiit vilpittömän yhteistoi­m
i n n a n hengessä osallistumaan k a l k ­k
i i n kansainvälisiin toimenpiteisiin,
joiden tarkoltukseim on r a u h a n ja
turvallisuuden takaaminen koko m a a ­ilmassa,
j a tulevat käyttämää k a i k ­k
i volnuinsa näiden päämäärien t o ­teuttamiseksi.
2. artikla /
Molemmat sopimuspuolet sitoutuvat
keskinäisen sopimuksen mukaisesti
pyrkimään siihen, että mahdollisim­man
lyhyen a j a n kuluessa solmitaan
yhdessä muiden toisen maaihnamo-dau
aikana liittoutuneiden valtojen
kanssa J a p a n i n rauhansopimus.
3. arUkla
K u m p i k a a n csnpuoli el t u l e solmi­maan
niitään toista puolta vastaan
tähtäävää Uittoa eikä osallistumaan
mihinkään toista puolta vastaan täh­dättyihin
l i i t t o u t u m i n eikä toimenpi­teisiin.
i arUUa
Molemmat sopimuspuolet sitoutuvat
ystävyyden Ja yhteistoimintaan hen­gessä
Jä tasa-arvoisuuden, keskinäis­t
e n etujen sekä valtiollisen r i l t i p u -
mattomuuden Jai alueellisen koske­mattomuuden
Ja toisen puolen sisäi-sUn
asioihin puuttumattomuuden
kunnioituk.sen periaatteiden mukai­sesti
kehittämään j a l u j i t t a m a a n t a ­loudellisia
j a k u l t t u u r i s u h t e i t a N e u ­vostoliiton
Ja K l i h a n välillä, a n t a ­maan
toisilleen kaikkea mahdollista
taloudellista apua Ja harjoittamaan
tarpeellista taloudellista yhteistyötä.
6. artikla
Tämä sopimus astui» voimaon heti
sen ratlfiolmlspälvänä. R a t l f i o l n t l a s la
k i r j o j e n vaihto tulee tapahtumaan
Peklngifcsä.
Tämä sopimus pysyy voimns.sa 30
Vi-uotta Ja e l l e i Jompikumpi sopimus­puolista
vuotta ennen sen määräajan
umpeenkulumista ilmoita haluavansa
purkaa sopimusta, n i i n se pysyy edel­l
e e n k i n voima.s.sa 5 vuotta j a sitä t u l ­l
a a n tämän^säännön mukaisesti p i ­dentämään^
L a a d i t t u Moskova.s.sa ,helmikuun 14
päivänä vuonna 1050, kahtena kappa­leena,
kumpikin venäjän Ja k i i n an
kielisinä; k u m p i k i n teksti on yhtä
todistusvoimainen.
S o s i a l i s t i s t en Neuvostotasavaltojen
L i i t o n K o r k e l m a m n Neuvoston Puhe­miehistön
valtuuttamana
> A. V y s h l n s k l
K i i n a n Kansantasavallan K a n s a n -
keskushallituksen valtuuttamana
C h o u E n - l al
i S i i i l i i i i iM
Torstaina, maalisk. 9 p. — Thursday, March 9 „ Sivti 3
Kalle Johannes Häkelä \
Neuvottelutilaisuus
Intian ja Suomen
välillä
H e l s i n k i — ( S - S ) — I n t i a n m i n i s ­t
e r i Ratän N e h n m ollessa lyhyellä
käi^hlilä Helsingissä olivat Suomen
T e o l i l s u s l l l t t o Ja Ulkomaankauppa­l
i i t t o Järjestäneet h e l m i k u u n 24 pnä
neuvottelutilaisuuden.
M i n i s t e r i Henrik Ramsay korosd
tervehdyspuheessaan mplemmlnpuoll-sen
tuntemuksen lisäämisen J a l a i v a ­yhteyksien
parantamisen merkitystä
kaupankäynnin kehitykselle. Minis­teri
Nehru puolestaan halusi ensim­mäisen
näiden maiden välisen kaup­pasopimuksen
kestämisajän lähetessä
loppuaan saada tietoja Suomen e l i n ­k
e i n o p i i r i e n kokemuksista kauppaso-pimuksentoteuttamiseri
Ja sopimuksen
tarkoituksenmukaisuuden suhteen, s a ­moin
k u i n suomalaisten elinkeinopii­r
i en toivomuksista uuteen kauppaso­pimukseen
nähden.
Seuranneessa keskwtelussa kaikki
olivat yhtä mieltä sillä, että suora-naista
kaupankäyntiä moleinpien m a i ­den
kesken o n pyrittävä määrätietoi­sesti
edistämään, mutta tässä suh*
teessä todettiin olevan monenlaisia
esteitä, j o t k a surelta osalta pohjautu­vat
olosuhteiden erllaLsuuteen j a kes­kinäisten
yhteyksien Ja tuntemuksen
heikkouteen.
— Nosema o n mehiläisten keskuu­dessa
ajoittaisena kulkutautina r a i ­voava
vatsatauti, joäta aiheuttaa t a l ­visin
j ä keväisin mehiläisten joukko­kuolemista.
Heikko sijoitus
suomalaisilla
Holmenkollenilla
H e l s i n k i — ( S - S ) — M a a l i s k u u n 1
pnä suoritettiin Holmenkollenilla 50
k m : n h i i h t o , . Johon Suomessa o s a l l i s ­t
u i "rannallejäänelstä" kooftu jouk­kue.
Sijoitus oli hielkko, sillä monet
h o r j a l a l s e t k i n ovat heitä parempia.
K i l p a i l u n voltti ruotsalainen Törn­qvist
3,06,41, 2) Maartman Norja
3,109.44, 3) K a r l s s o n , R u o t s i 5) M o n o ­nen,
Suomi 7) Kolehmainen 10)
Ovaska, 12) Kosonen.
RuotfialaLset Jylläävät edelleen Ja
meillä pullat ovat uunissa ilman h l i -
yaa. Niinpä norjalaiset eivät otta­neet
. laskuissaan huomioon suoma la ir
s i a v i i t t a a ensi s i j a n ennustelleessaan.
Oikeassa olivat!
Suomen hallitus
on eronnut
H e l s i n k i . — ( S - S ) Pääministeri
Fagerholm Jätti maalisk. l pnä h a l l i ­tuksen
(eronpyynnön tasavallan presi­d
e n t i l l e , Joka k e h o l t t i h a l l i t u s t a h o i ­tamaan
tehtäviään edelleen, kunnes
uusi hallitus o n n i m i t e t t y.
Hallitusneuvottelut ovat täyde.s.sä
käynnissä. Maaliskuun 2 pnä kävivät
e r i eduskuntaryhmien edustajat sekä
puhemies Kekkonen tasavallan pre­s
i d e n t i n l u o n a esittämässä eduskunta­r
y h m i e n kannan hallituskysymykses­sä.
Kokoomuspuolueella on kokous
maalisk; 5 pnä j a m a a l a i s l i i t o n puo­lueneuvosto
kokoontuu maalisk. 6 pnä
käsittelemään hallltufikysymystä.
K a l l e Johannes Mäkelä kuoli k o ­tonaan
Slmcoessa> p n t . h e l m i k u t i n .26
päivä Ja h a u d a t t i i n S l m c o c h •hautavts^
m a a l i a n maaliskuun 1 päivä. Vainaja
peti pitemmän a i k a a korkeata veren­p
a i n e t t a j a s a i r a s t i vuoteen omana
useampia kuukausia ennen kuole­maansa.
Kylmästä talvisäästä h u o l i m a t t a o li
suuri Joukko vainajan omaisia, t u t t a ­v
i a J a tovereita saapunut saattamaan
häntä viimeiseen lepoonsa. Lukuisat
•kauniit kukkalaitteet koristivat v a i ­n
a j a n k i r s t u a j a hautaustoimistoa. G .
Sundqvist j a H e l e n Coulson piUiulvat
v a i n a j a n muistolle hautaustoiml.sto.s-sa
Ja e a s l n n i a i n i t t u puhui lyliycsti
myöskin haudalla.
Edesmennyt K a l l e Johannes MäkCr
lä o l i s y n t y n y t Ala-Härmässä, touko-k
u u n 8 päivä 1892, o l l e n siis kuolles­saan
57 vuoden, 9 kuukaudsn Ja 18
päivän Ikäinen. Lähinnä häntä Jäi
suremaan vaimonsa A l v l l r a , omaa s u ­kua
V l r e n l u s ; kaksi poikaa. E r i c Ja
Esco Simcoessa: yksi tytär, A i r a , mrs.
Norwood, Yhdysvaltain puolella Ja
heidän perheensä; kolme sisarta, r va
P. Pitkämäki. Suomessa, mrs. M . W i -
len, Torontossa j a mrs. A . Helberg,
MIchicanlssa seka laaja toveri, ja
t u t t a v a p i i r i ensikäde.;sä Canadassa.
V a i n a j a o l i a m m a t i l t a a n räätäli Ja
hän saapui Suomesta Canadaan syk­syllä
v. 1923 a l u k s i yksin, perhe s a a ­puen:
seuraavana keväänä. He t u l i ­vat
aluksi Torontoon, Josta k u i t e n k in
p i a n siirtyivät Slmcoon. V. 1927 he
t u l i v a t uudelleen Torontoon j a a.sul-vat
täällä seuraavat 10 v u c t i o , kunnes
V. 1037 m u u t t i v a t uudelleen Slmcoon
j a täällä v a i n a j a sitten a s u i k i n kuo­lemaansa
asti, ;
P i a n Suomesta tulonsia jälkeen v a i ­n
a j a l i i t t y i C S J : n jäsenyyteen j a v a r .
s i n k i n Torontossa ollessaan t o l m l u u t -
terastl osa.ston erinäisissä tehtävissä,
kuuluen m m . J o l t a i n vuosia osaston
johtokuntaan, Hänen erlkoi,sharras-tuksenaan
k u i t e n k i n o l i näyttämötcl.
m l n t a . Tällä a l a l l a hän käsitti, että
työläisten c l ainoastaan tule omaksua
Ja viljellä sitä mikn vanhassa taitecs-
Sibeliuskonscrtti
Lontoossa
H e l s i n k i , (S-S) — L o n t o o n sin­foniaorkesteri
antoi hclmlk. 25 pnä
A l b e r t - H a l l i s s a konsertin, jonka koko
ohjelma oU S i b e l i u k s en m u s i i k k i a ; 7,
.•ilnfonin, viulukonsertto ja väliajon
jälkeen 5, s i n f o n i a . Orkesteria johti
s i r M a l c o lm Sargcnt Jä s o l i s t i n a o l i
p u o l a l a i s s y n t y i n e n v i u l u t a i t e i l i j a I d a
H c n d e l l , Albert H a l l i n s u u r i sali o l i
täynnä k u u l i j a k u n t a a.
s a o n parasta, v a a n ctUi työväestön öii
luotava kokonaan uusi k u l t t u u r i . Hä;i
s u o r i t t i osansa silläkin a l a l l a , k i r j o i t -
t a e n näytelmiä, j o i s t a a i n a k i n ylcsl —
" U u s i I h m i n e n ' — saavutti huomat-:
tavaa menesty.5td j a ori s l t a e3itctty
useimmilla suomalaLsasutuksiUa C a ­nadassa
V a i n a j a käsitti j o aikascen myöskin:
työväenluokan p s l l i t t i s c n toiminnan
välttämättömyyden j » o s a l h n u l . l i l -
h e n jatkuvasti H a n c l i L P P n jäsen
k u o l e m a a n i a<;li
MK:
George'S Grocery
( O . j a G . Gastafson)
1688 Queen St. F a st
T O R O N T O ONTARIO
P u h e l i n IIO. 0140
Täydellinen varasto tupakkaa J a
ruokatarpeita. Tuodaan kutiin.- :
Luoma^s Auto Body
K o r i - Ja l o k a s u o j i e n korjausta.
A u t o j e n maalausta.
A u t o n r e n k a i t a j a kumeja
. G a s o l i l n i a , öljyä j a ra.svausta •
10% ALENNUS C i A S O L l l N l L LE
. Käytettyjä a u l o j a ostetaan
Ja myydään.
P u h e l i n O R . 4562
3211 Duf f e r i n S t . Toronto. Ont,
K o t i p u h e l i n H A . 1898
K u n vierailette Torontojjsa, n i in
u.sukua
REX Hotellissa
P U H E L I N P L . 0375
Huoneet $2. j a ylö."Ji)äln.
3 S t . P a t r i c k S t . , Toronlo, Ont.
SAUNAN UUNEJA
S a t o j a tyytyväisiä käyttäjiä
V o i t t e luottaa p o s t i t i l a u k s i in
O N T A R I O A U T O B O D Y
( J o h n N . R a n t a )
98 John Street, W A 3354, Toronto
FINNISH S T E A M BATHS
50-&8 IVIdmer Street
Toronto, Ontario
M I E H E T :
Keskiviikkona ja torstaina 3-12 lp.
Perjantaina 1-12 l.p.
Lauantaina 1 l.p. - 2 ä.p.
Sunnuntaina 8 a . p . - l Lp.
NAISET:
Keskivllkkoha j a torstaina 3-12 l.p.
Perjantaina Ja lauantaina 1-12 i.p.
PUHELIN E L . 2571
BOND CLEANERS. DYERS
& TAILORS
SUOMALAINEN
PUHDISTUSLIIKE
92S Pape Ave. Toronto, Ont.
Puhelin GE. 2910
K o t o a haetaan.
Helen J a E . T a r v a i n e n •
"S 4 s OK A A s KK V K I l. L <4" :
T H E . •
NICIOKX FLORIST
BtKII>/(N F.IIIKOIHAt.AMMKi
e H A U T A U S S E P P D L E I TA
e HÄÄKUKKAVIHKOJA
e K U K I C A K O R I S T E I T A J A
O K U K A N T A I M IA
A. MERKER
P u h e l i m e t : AD. JGIS
Sunnunt, j a juhlapälvfnil AD. 16I8
570 Queen S t , W „ T o r o n t o , O n t ,
(i.aii.>u;i i M i i i i r c i ««.V
STITSKt
Importing Co.
358 Spadina Ave. Toronto, Ont.
Puhelin WA. «.'»11
T u k k u - ja vjihlttai.smyyjtlt h i e n o i l ­le
laatu Kilkki-, vil\n-, vuori- Ja
pumpulikunkaille.
K a i k k e a kutoma-alaan k u u l u i na
tavaraa.
A v o i n n a k l o 9 a.p. k l o O i l l a l la
PF. F.
Princess Fashion Furs
Hienojen turkkien snunniflcUjat ja tckijat.
NYT MYYTÄVÄNÄ
v i i m e i s i n muodin mukaan valmistettuja M U S K -
R A T , P E R S I A N L A M B , H U D S O N S E A L , A L A S ­K
A N S E A L , B E A V E R Ja m u l t a k a u n i i t a turkke
K A N S E A L , B E A V E R J A M U I T A K A U N I I TA
T U R K K E J A .
Sää.stöhinhalla S89.00 Ja ylö.';piiin.
750 Vongfi S t ,
Toronto, Ont,
500 Queen St. W ,
Toront^j, Ont.
r *
4" M» ^* .
Krski-Suomessa kohoaa Työväen Urheilulhton äsken vahnistunut ur-fieiluopisto
Pajulahti eroiltaen valkoisena 4-ken-ok&isena palatsina
vilireän metsän keskellä.
Lockerby ja Hespero täyttivät kuotansa. Edellisestä pai­kasta
saapui kaksi tilausta ja viimeksimainitusta yksi tilau.s,
South Porcupinesta saapui 3 tilau.sta ja sen kuotasta puuttuu
enää vain yksi tilaus.
Torontosta saapui 3 tilausta ja Montrealista kak.si. TuUjkset
ovat seuraavat:
Lockerby, Ont. Victor Saari 2 tilausta,
Montreal, Que. V . Kangas 2 tilausta.
Toronto, Ont. Matti Heiska 1 tilaus jä J . Nissinen 2 tilausta.
Hespero, Alta. Jack Torsti 1 tilaus.
South Porcupine, Ont. H . Purra 1 tilaus ja E, Hanki la 2
tilausta.
Matti Heiska Torontosta lähetti yhden sellaisen tilauksen,
jonka oli jo toinen asiamies lähettänyt joten sitä ei lasketa
tilaukseksi. .
" K a i k k i hiljaa länsirintamalla", olisi melkein paikalla sanoa.
Kaksi viimeistä päivää on ollut kaikkein hiljaisinta sillä nyt saa­tiin
vain ,11 uutta tilausta, Vancouverissa on hiljaista eivätkä
toiset suuret paikkakunnat, lukuunottamatta Port Arthuria, ole
vielä tähän mennessä osoittaneet tarpeellista ripeyttä. Kaik­kiaan
on tullut 69 uutta tilausta.
Nyt on aika panna hihat heilumaan tai muuten ei ta%'oitetta
saavuteta. Uusiien tilausten mukaan on saapunut huomattava!
määrä uudistuksia, joka on hyvä merkki.
Toivotaan, että työntekijät pääsevät lopuksi "lämpenemään
ia vauhti naranee. — Tarkastaja.
Haluattelo) 09- A g i f ^ IkJ ^ Antakaa meidän
taa tai myydä i m I» V f a u t t a a T e i tä
CHÄMBERS & MEREDITH LIMITED
Toronto RealEstate Booriin jäsen.
24 K i n g st. West
A. H . Kivinen
TORONTO, ONTARIO
PLaza 3921
MO 5464
DR. E. C AHO -Hammaslääkäri
H U O N E 640 P H Y S I C I A N S * & S U R G E O N S B U I L D I N G " ^
86 Bloor Street We8t Toronto, Ontario
PnybeUn Klnfsdale 8237
V Ä L I T Ä M M E . . .
TALOJA. LIIKKEITÄ JA FARMEJA
163 Wahner Rd.
B E A L E 8 T A T E BROKRll
Kiinteimifitölainoja eaalavana.
PobeUn RA. 0401 Toronto, O n t a r io
vflii
Mm
\ •
-••mM
1 i "
mm