1950-04-08-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Lauantaina, huhtik. 8 p .— Saturday, April 8 l U B E B T T ) r- Indspendeat Labor tablisbed KOT. 6tb 1917. äathattata as eecoiui «lass maU lijr tlu> iPost Office Department, Ottava. lishe/i. tbrlce «eeUy: T u e a d a y c , TfaiQ«{iaya s s d Satanlaira tv V i ^ i is Pabll2i&Iil8 CömpsttSr IML, at 1(19-169 E3ai Bt, W., Baäbaxj, Ost., Oaaadn. Edttoxjal.Office 4-4289.^ Ui«u«er flddrear Box 69, SndbujT^ Ontario. uA^vertidng mtea^vprn st^pUcatSoou T r a i u C a t l o n f r e e cZ c h a t g e . ^ , - IILAUSHZNNAT: Cftnxliuifia; / l vk. «.CO ? tt- 3.25 8 kk. axo •ni«?JrvaJtolisa: 1 tfc 7J(») « kk. »Ä> Bnomeasa: 1 Tk: 7i»0 ökk- SYNTT PÄIVIÄ Fasisftisoitummeii rajan eteläpuolella * f ' Viime torstaina kerrottiin lehtemme uutisosastolla siitä, miten pitkäaikaisen hieronnan jälkeen yhdysvaltalainen juryoikeus saatiin vaJehtelijoiksi ja vääränvatan tekijöiksi todettujen "todistajain'Min-jan inukaan julistamaan, että Yhdysvaltain 5atamatyöläisten tunnettu johtaja Harry Bridges j a union kaksi muuta toimitsijaa ovat teh-iioet vääränvalan, "Se oli tekosyytös, ja se on tekosyytös vieläkin" sanoi Bridges il-nioltfaessaan, että hän vetoaa tästä päätöksestä, jonka mukaan hä-rielle voidaan mätkäistä 7 vuoden vankilatuomio j a $15,000 sakko. Kaiken tämän lisäksi näyttää 'siltä, että rajan eteläpuolella oii tullut lavaksi panna kahleisiin myös ne lainopilliset neuvonantajatkin, jotka rohk%nevat ottaa puolustettavakseen henkilöitä, joita siinä "va- 'rtauden maassa-'syytetään ''väärien aatteiden" ajamisesta! Niinpä - t a s e i n jutussa tuomari George B. Harris tuomitsi Bridgesin kaksi asianajajaa eri pitkiin vankeusrangaistuksiin oikeuden häpäisemisestä J 1 Bridgesin juttu — eikä «e ole suuressa naapurimaassamme ainoa laatuaan tällä kertaa — on avoin tunnustus sikäläisen möhopolipää- _^ oman toimesta, että talouskriisi on syvenemässä ja pahenemassa. K a pitalistisen järjestelmän erottztmattomana osana on nirnittäiii sje> että koisin kehittyessä finan.ssipiirit turvautuvat voittojensa säilyttämir j«ksi sotavalmi kansalaisrväpäyksien riist^^ ja supistamiseen. Juuri talouskriisi synnytti Cäriada.^sä ensimmäisen maailmahso-dan jälkeen rikoslain pahamairieisen 98: nilen lakipykälän minkä avulla käytettiin kovan käden oikeutta \VinnJpegin suurlakkoa vastaan ja n^^emmin julistettiin Canadan kommunistinen puolue laittomaksi v. 1931. Mutta kuten muistetaan, tämä pahamaineirien 98. lakipykälä nostatti tämän maan suurim-man protestimyrskyn, joka johti rautakor-krj- Bennettm hallituksen havioön vaaleissa jä mäiiiitun lakipykälän k u moamiseen V. 1936. - v.:'^:. Mutta Yhdysvaltain sutiren rahan miehet eivät ole ilmeisestikään "/mitään unhoittaneet eivätkä mitään oppineet historiasta. Siellä järjes-i*. 1etäänfasistimallisia. oikeusjuttuja kommunisteja ja yleensä vapaa- -i';nuelisiä ihmisiä vastaan. Ihmisten pclöittamistarkoituksessa annie- 'taan miltei vapaat kädet Ku-Klux Klanin terroristeille ja neekerien •'^lynkkaajille. Siellä toimii noitajahtiin kiihoittajanä '•'epäamerikkalai- /nen" komitea, jonta puheenjohtaja jouduttiin lopulta tuomitsemaan .V valtion varojen petkuttajana ^-ankilaari. Yhdy-svalloissa bh Taftv •Hartley orjalaki ja nyt on kesku.stelun alaisena: kaksi Vuotta sitten yleisen mielipiteen painostuksesta kumoon mennyt Mundtin lakieh-vdotus, jonka perusteella hävitettäisiin kansaläisyapauksien rippeetkin '>;a aloitettaisiin joukkomittainen noitajahti missä ei kukaan olisi enää : '^turvassa. • •'..•••€)•,:•••• •• Kaikki tämä fasistisoiminen suoritetaiin jotenkuten ''laniista'V tie* ^ .; tä tarpoen^ vaikka niin menetellessä jpudutäankin maan perustuslakia, ^ 'sekä Oikeuksien Lakia jne. törkeästi rikkomaan. Multa kans ;/pauksien riistäminen, ihmisten vainoaminen heidän "väärien aattei- '.densa" perusteella, salaisen valtiolh*.sen poliisin urkinta jne., on yhtä )>äteväa fasismia kiiin oli Hitlerinkin fasismi. Fasismi ei välttämättä y tarvitse mustapaitoja eikäi;ruskeapaitoja, _aUaksfeeflr_(g§isijiiiaJi__ Sen ;;saamme nyt taas rajan eteläpuolelta nähdä r Kautta maailman ja erikoisesti Yhdy.svältain kansanjoukkojen keskuudessa suurta paheksumista aiheuttanut n.iä. Mundtin lakiehdotus on vakava varoitus siitii miten sodan ja maailmanvalloituksen tiel' vie'Ehtenyt Yhdysvaltain suurpääoma aikoo taivuttaa Yhdysvaltain kansan kantamaan talouskriisin taakan nyt ja myöhemmin vetämään ' sotavankkureita. Jos tämä Mundtin lakiehdotus tulee hyväksytyksi lakikirjoihinj 'silloin kaikkien kommunistisen puolueen ja kaikkien edisty.sriiielisteh järjestöjen jäsenten täytyy itsensä rekisteröidä, tai muussa tapauksessa heitä odottaa 10 vuoden vankijatuoraio ja .'?10,000 sakko. Kun vielä huomioidaan etta taman lakiehdotuksen perusteella aiotaan muo* , dostaa rajattomilla valtuuksilla ''subversiivisia" yksilöitä ja järjestöjä etsivä komitea, niin ei ole ihme, vaikka Amerikan Laborpuolueen puheenjohtaja Marcantonio sanoi, että tämän lakiehdotuksen tarkoitus on (muodostaa fasistinen komento Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltain s i ' viilivapauksien kongressin lausunnossa korostetaan, että Mundtin l a - 'kiehdotuksen tarkoituksena on miiäritellä rauhan puolesta työskentely rikokseksi. Tassa lausunnossa selostetaan, että Mundtin lakiehdotuksen mukaan voidaan antaa 2—5 vuoden vankilatuomio papille, joka uskaltaa esittää, että atomipommi pitäisi julistaa laittomaksi, tai kenelle hyvänsä parempaa palkkaa vaativalle unionistille. •y^^iinpä Yhdysvaltain kommunistisen puolueen keskuskomitean lausunnossa lyödään aivan naulan kantaan kun siinä korostetaan, ett» ' Mundtin lakiehdotus on ultimaattumi Ylidysvaltain kansalle, että sen on muka pakko tukea sodanlietsojia. Mutta niin varmaan kuin yö seuraa päivää, Bridgesin karkoit' <$r-tamisyritykset, Taft-Hartley orjalaki, Mundtin fasistinen lakitekele, ^ ^ "kommunistivastaiset." oikeusjutut--ja neekerieiLlynkkauksetieiviiL\'oi^ -historian eteenpäin kulkua estää. Yhdysvaltain kansanjoukkojen .'keskuudesta nyt jo nousevat vastalauseet ja protestitoimenpitect ovat ..osoituksena siitä, etta sikaluisiäMundtin lakeja kaikkine kumppa- ;'neincen kohtaa yhtä kunniaton loppu, mikU tuli Canadan rikoslain ^'*j8:lle lakipykälälle. Hitlerin ja Mussolinin fasismille,' sekä Manner- " licjmin Suur-buomi-vouhottciulle. M u t i a taistelu Yhdysvaltain fa- 'sL^itisoimista vastaan on hj^vm liiheinen kysymys myös kaikille cana- ' dalaisille, sillä jos fasistinen pimennys pääse hetkeksi leviämään rajan ) eteläpuolella, sillä on taipumusta ja halua levitä myös naapurimaihin, ,kuten historia on todennut. Siksi pitäisi täältäkin päin tukea ja aut- . taa niitä tosiamerikkalaisia voimia, jotka Vastustavat karkoituksia ja : neekerien lynkkauksia, jotka tuomitsevat Taft-Hartley orjalain ja > yrittävät voimiaan säästämättä ehkäistä Mundtin lakiehdotusten hyväksymisen sekä muut poliisivaltioon pyrkivät toimenpiteet. Huomenna, t k . 9 p : n ä tayt&ä Matti Antila So. Porcupinesta 50 vuotta. Onnittelumme päivän saT^carille. V U b e l m i i n a . I l a k U Wa9katenausta, A l t a , täyttää tk. 10 p : n ä 72 vuotta. Samana päivänä, täyttää E m i l W3lliit T o r o n t o l t a 50 v u o t t a . Y h d y m m e s u k u l a i s t e n j a ystävien o i m i t t e l u i b l n! Mitä muuit sanovat IrSTÄVlSTASI stsvt T U N N E T A A N Y h d y s v a l l a t k e h o l t t a a hyväksymään Länsi-Saksan "täydeksi kumppaniks i " taistelussa Venäjää vastaan. — u i p r n uutlstledön oteSsko Toronto i o a l l y S t a r i s s a , h u h t i k . 5 p, 1Ö30. P O R V A R I E N P U O L E S TA TYÖVÄKEÄ V A S T A A N . . ; . . . N y t o h työmarkkinajärjestöillä (unioiUa — Vapaus) valta, mutta myös v a s t u u . . U u s i o l o t i l a yäätll p a l j o n i t s e k u r i a myös a m m a t t i y h d i s t y s liikkeeltä, sillä j o s • i i i f l a a t i o pääsee i jällera vyörymään p o f v a r i k r a a t t i m o k r a a t l k s i vielä sanotaan. ; ÄtUTtA ÖiN^^ T X ^ v J j E L L l o nN 6MA Äi(?^kAMAi^ÄiANSÄ . S A K : h öil»istoj6hdön spekulöihh^ t a h u o l i m a t t a o n pälkka^öväellä k u i t e n k i n yksi Ja ratkaiseva ase, oma Joukkovoimansa. Sen a v u l l a yöidaän SÄK:h olkeistojohto p a k o t t a a noud a t t a m a a n jäsenjoukkbien v a a t l m u k. s i a . I^Öläisten yhteisellä joukkovoim a l l a voidaan myös m u r t a a yhtyneen JECalevalan K a n s a n s l i r i o f c t u i i i a n i l a r i a . T ^ ä summa viipymättä lä-peruäaiDiinni oiii ytuii tarktönmista | b e t e t t i i n K u r i k a l l e . Nanaimosta s l t - tiapalifumista C a n a d a n 'äaoirnätafs-1 t e m m i n t u l i K a l e v a n K a n s a n ( s i i r t o - ten histoiiasisa. ; . K o ^ taiuän on katmmi täääaäJDeen 50 vcSUa. siitä knn VtAtU Balmlnieh t V b ^ asiäcs-sa- toimenpiteisiin IdrJdttacii asiasta Matti K o r i f c a U e A t K f i^ on sen johdosta aibettk ^jiailäiDttäa mieliin tämän dlrtotoantaytftyksen alknvaflieet Jeimeh SCin(o.^8aai^IIe siirtymistä. M I T E N AJATUS SYNTYI? V u o n n a 1936 j u l k a i s t i i n Helsingissä M i k k o A m p u j a n kustantamana M a t t i H a l m i s e n k i r j o i t t a m a 133-sivuinen S o i n t u l a — K a l e v a n K a n s a n j a C a n a d a n suomalaisten h i s t o r i a a " . Se l i e nee y k s i t y i s k o h t a i s i n j a tyhjentävin selostus S o i n t u l a n .(Kalevan K a n s an s i i r t o k u n n a n ) perustamisesta j a v a i h e i s t a koska s e n k i r j o i t t a j a o l i h a n k keen isä' jä o l i sen m u k a n a Icalkissa myöhemmissä vaiheissa." M a t t i H a l - ; Suomen röibienTsuoli Sointulassa 76 vuoden Jota väärin S o s i a l i d e - : ikäisenä — marrask. 17 pnä 1938, M a t - a p l t a l l s t l l e i r i h rlntaina. M u c d o s t u - k o c n tuleva kevät ammatlllfeeh l i i k keemme voimannäytteeksi, j o n k a t u loksena saavutetaan k a l k k i a työtätekeviä piirejä tyydyttävä vöitöllihen r a t k a i s u . — S K D L m äänenkannattaj a , V a p a a Sana, H e l s i n k i. T O T T A A I N A K LX T O I N E N P U O LI Tshekkiläinen käärmeenkesyttäjä-tär madame Kochä Joutui äsken L o n - too-varieteessa esiintyessään t i i i k an p a i k a n eteen, k t i h hänen p a r t n e r i n s a, kolmen metrin pituinen k u n i n g a s - käärme boa cönstrlctor oli p a h a l la i t u u l e l l a j a alkoi t e m p p u i l l a tostssäan. Käärme kiersi pyrstönsä iriädamen vyötäisille Ja a l k o i s i t t e n kiertyä h ä n e n k a u l a n s a ympärille kuristaakseen hänet. RcuvaQ bifes j a t e a t t e r i n j o h t a j a t u l i v a t äputin j ä jjelastivaihäihet vUtiie hetkessä. Yleisö l u u l i että Iqisy-mykpessa oli t a v a l l i n e n ohjelmanumero j a o s o i t t i ihnolekaästi suosiotaan. — Työn Ääni, V U S K O M A T O N T A K O ? M U T T A T O T T A ! r Canadan Moskovan lähetystö pn i l m o i t t a n u t hallitukselleen, että Venäjään kar»sa o n n y t k a k s i - k e r t a a p a remmassa . asemassa k u i n v. 1947. Neuvostoliiton kokonaistuptanto v. 1947 o l i '41 prosenttia suurempi k u in ennen sotaa. — T h e Compass, J o h a n nes Steel. t i kertoo asiasta historiateoksessaan .seuraavaan t a p a a n: " A l k u p u o l e l l a . Vuotta 1900 saapui Queenslandista Austraaliasta kolme suomalaista miestä, H e i k k i Kilpeläinen, A a t a m i K o r h o n e n j a J o k i n e n E x _ tensiönln kaivoksille (Vancouverin s a a r e l l e ) . Tämän k i r j o i t t a j a tutustui siellä Kilpeläiseen, Hänellä o l i m u k a n a j o l t a km Martti K u r i k a n k i r j o i t t a m ia kuzman) perustamisen k o t i p a i k k a ," M a t t i Halminen oli luonteeltaan v a a t i m a t o n n d e s , - j o s t a syystä taan ei m a i n i n n u t k i r j a s s a a n mitään siitä t o siasiasta, että "Se oO Matti Bafininoi, jäkii k e - räsi Matti K u i k a l l e matkanbat ja katsoi bänet Australiasta CaKa-daan Sointolaa. perustamaan" k u t e n B l i k k o A m p u j a kertoo k i r j o i t tamassaan lyhyessä H a l m i s e n elämäkerrassa, j o k a j u l k a i s t i i n " D e m o k r a a t t i s e n K a n s a n K a l e n t e r i s s a 1948. Seuraava vaihe K a l e v a n K a n s an s i i r t o k u i m a h perustamishistoriassa o li M a t t i K u r i k a n saapuminen Nahäi-moon s e i n a a v a n e l o k u n l o p u l l a . , H a l m i n e n selostaa a s i a a edelleen s e u r a a v a a n t a p a a n: "Siellä hän pian tutustui sucraa-l a i s l i n yleensä, m u t t a v a r s i n k i n n i i h in m i e h i i n , j o i s t a t u l i varsinaiset K a i * -, v a n k a n s a n perustajat. Blflelenkiln-' t o i s t a o l i i m u l l a K u r i k a n puheita, joitä hän piti raittiusseurojen iltamissa. Ensimmäisen puheensa ' h ä n p i t i ' A a l - l o t a r ' - s e u r a n h a a l i s s a , s i t t e n Extenslö-n l n r a i t t l u s s e u r a n häalili^ i& sitteh k i r j a s i a j a hän t a r j o s i niitä m t n u n - •kih luettavakseni. L u e t t u a n i nuo kfar- Jaset selvisi m i n u l l e , että M a t t i K u r i k k a on työväen oikeuksien puolust a j a j a n i i d e n a s i a i n puolesta t a l s - t e l u k a i m a l l a , v a i k k a kaikissa käsiimme saamissa suomalaisissa sanomalehdissä, joiska k e r r o t t i i n hänen puuhist a a n Suomessa j a A u s t r a l i a s s a , häntä väin parjättiiii. k u n meldäBT V a n couver- Saaren suomalaisteh kaiviostyö-läisten keskuudessa o l i vuosikausia o l l u t vireellä johklnlälnBh maaHesiirty-mlsajatus, h a l u päästä pois e ^ t e r - veellisestä j a hengenvaafalllsesta Tcai-vostyöstä, n i i n ; k i r j o i t i n M a t t i K u r i - kaUe h u h t i k . 8 ^ ä 1900 kfa^eeii ^Aust r a l i a a n osoitteella, j o n k a o l i n Saanut kiipeiäiseitä. siinä k e i i b i t i h häntä t u l e m a a n B r i t i s h Colum^ meidän kanssamme perustämaain suomalaista s i i r t o l a a . S e l v l t i h k a l k k i he e d e l l y t y k set; mitkä tämä maakimta'vti^^^^ luohhorirlkkatöcsien, i h h a n a k n m. pd^ötesta.' '.i^^ sälh kurlkailtoa Västaukseifel' k i r j ^ . " j a kommunismista kerrassaan mitään. M u t t a k u n hän olojen pakottamana näkee j a kolcee r a h a v a l l a n puristuksen j o k a s u i m n a l l a . n i i n hän j o u t u u a j a t telemaan, v e r t a i l e m a a n - j a arvcstele": m a a n j a enncai pitkää h ä n huomaa Järjestelmäii n u r j a t puolet. N a t o t u lee rehellisestä, ajattelevasta työläin sestä itse tietämättään sosiahsti. TYÖSKENTELYSUHTEET " S e mitä edellä on sanottu e i vielä täydellisesti selvitä sitä elämän k a m p p a i l u a , m i t ä kaivostyöläiset saivat k o k e a a i n a k i n s i l l o i s en B . C : n s u u r i m m a n työnantajan kaivoksissa; joka j u u r i osaltaJui p a k o t t i iCalevan K a n - s w perustajajoukkoa uhmaaman orj u u t t a j a soiellT^taa. O i k e i n ynmiär-tääkseeh o n i t s e koettava kaivostyöläi-lasTomojrrsii^ L a p u a l l a syntynyt - l U a t t i Hahninen k n c l o i Canadan .ensimmäisten suomalaisten jookkoon sillä bänen tiedetään k u u l r n i e e n v c o K n a 18S0 p e r u s t e t t u u n "lännen Buska"-nimiseen ralttiössepraan ia inyöhemmin p e m s - t e t t u o n " A a a U o i a r ^ - n i m i s e e n seuraan. Hän p i t i paheita k i m u n a i i k i n seuran kokouksessa j a toimi " A a l l o t t a r e n" sihteerinä yin, luotfämustehtävlssä ' f f i n lepää A . B . Mäkelän (Kaapro Jääskeläinen) haudan vieresEä S b l n - t i i l a n liaiitausinäalla. M a t i n elämäntyö b n arvokas'Csiiääan siioibalarsUIe. Hän päätti t o i m i n t a n s a " S o i n t u l a " - teoksen jnUraisemlseUamunta^na k u u kausi ennen kuolemaansa. N a n a i m o n suomalaisessa k i r k o s s a , j o k a o l i myöskin " l ä n n e n R u s k o n " kokoushuone. "Mitään varsinaista äminattia e i K u r i k a l l a o i l u t , j a h e esifelinätldh, j o i t a • , ^ _^ , h a n p i t i r-.a,*l+t t*rsa,,s;vh.„a„aTl-e4lTl tl a„ , oliv. att -T^n:,-a!k. - ' k, a.n 'j a A u, s t r a l, i a n k a n s a t - j•a rodut v a l - koisesta keltaiseen j a m u s t a a n asti. " T a r v i t s e e k o matoltakaan, että täis e n elämää, k u i n k a o r j u u t t a v a n raskaalta, t u n t u u . l a s k e u t u a . alas hornan k i t a a n , koskaan tietämättä pääseekö sieltä t u l e m a a n elävänä, v a i t u o d a a n k o Iriiollesna tai pahasti lo:ifi£kaan- tavan l u o n n o n ; ei ole leikkiä yksihäi-t i a i e e r i a elämääii l o p i i h ikänsä r a a j a - sen m i e h e n voiniiUa r a i v a t a siime k o - r i k k o n a t o i s t e n a n n o i l l a . ' "Lisäksi t u l i vielä se orjuutus, mtokä a l a i s e n a työläiset olivat. Heillä ei saanut o l l a mitään järjestää t a h i y hr dlstystä, milEä.'heitä olisi herättänyt vähänkään ajattelemaan eUneiitojaan J a ttmtemaan yhteistoiminnan t a r - peeillsuuta, o m a a voimaan.sa, Joukko-vplmaansa, t u o l l a , missä o l i e d u s t e t t u n a Euroopan, A a s i a n , A f r i k a n , A m e r i - TyiirrdMYYsv.-4!:t^r Kysymys: Minulla o a i a fe myysvakuutuskirjaa inenn>i;.='- Silta. Mitä hyötyä DiiaBiiac?- Mitä m i n u n pitää tehdä niäja sa? — MetsätröEinen. v a s t a u s : Kaikki iäjtäaj&i jääneet vanhat työttöm^sj^ k i r j a t on loimitettäta* ' asumpaikkanne lähiinp^" myysvaxuutustoimistoon tai b ' te muuitanset paikka>^ p a i k k a k u n n a n toimistoba kflisemmat kirjannekia oa joko työnantajan toimesta tai aloitteestanne. , K u l l a k i n alueella on työttömyysvakuutusasloita, Näissä toimistoissa on ktfflaida' t e t u B a oma tilinsä, josta nSksj-p a l j o n hänen hyväksyn on vakuutusmaäsuja ja häsii työttömyysapua hän oa saacsi l a i n k a a n . Mitä enenunäa ss s e l l a henkilöllä on vakuatm tilillään sitä enemmän liäiiäjä' keus saada työttömyjsapna, y h t e e n mittaan j a sen j ä i i^ suttomla. Yksityisissä keskusteluiissa, j o i t a Mnas2uraittiih m i e l e t t e k i hän selkoa uudesta sttrtoiä-aät-teesta. • K U R I K A N S U U N N I T E L MA " S i i r t o l a n perustamisesta j ä j o t i k o l. lä maalle sUrtjrmiäestä öU j o rkyllä e n n e n keskustelu, o l i p a . j o s k u s p u h u t tu j o i d e n k i n tnyerien kesken psuuskau-päilisen iasutusyhtlöiii perustamisesta p a l j o n etmen K u r i k a n tuloa, m u t ta hänellä o l i v a l i n i i k s i ajateltu s m m n i - telma, j o t a h ä n inählÄvästl o l i härkiiu-nut pitemmän a j a n , sillä hänen s e l l t - tämänään se t u n t u i käytännölliseltä. Se oli s u m m i t e l t p p u o l i t t a i n Osakeyhtiön. pCTiaät€ttäsilmäliä'jii t a e n j ä ;^ l a i s e k s i sitä alkaessa m'ekto sen suucn-n i t t e l i m m e , v a i k k a se myöhemmin; ja land) t u l t u a näyttäytyi a l v M i . •mäb-dott^ jmaksi s o v e l l u t t a a , käjrtäntboh niissä J oloisSa, koska - 'osa \ k a u e m p i a jäseniksi . h y v ä k s j ^ ^ ^löön n i i n tyhjtoä, että heillä e i o l l U t v a r aa M a t t i K u r i k a n pltkänläisessa k l r - maksaa jäsenmaksujaan j a mpheUa öU jeessä lifflälstlto hänen liälunsa' t u l l a sen lisäksi perhe mukanaan.- l a i s e n joukon keskuudessa e l moraali o l l u t erittäin korkealla j a rehellisjrys — sehän o l i ; v a i n esteenä/edistymiselle' -kun k i a l k k i koettivat taistella etujensa puolesta toisten etua vast a a n . : l % l l a i s l s s a oloissa oveluus ja a l i i a i n e n m o r a a l i ovat v a i n avu j a , j o i s t a on hyötyä. Siii^tärltcituksessa k a i tuo rdtusekamelskä o l i Siiine haälittu-k t o , j o t t a olisi saatu työläiset pysymään eririlielisiriä j a erossa yhdis-tysi) iruhlstä. "Tällaista iyleispiirfceih o l i s i i r t o l a i s - kscivös^öläisften elämä Viinie vucsisa- "äah l o p i i i l a -jä tämän vuosisadan älusr s'a'Ö.Crn Ti^kaimman niiehi6n,^maa-k u i m a n pääÄdGisierin (James D u n s - m u i f i n ) Icälvofcsilla. K e n e n pöikkeuk-e t e n k l n MälkösaaieHe - ( M a l c o l m - ^ r ^ ^ " ö h - ^ i - Ä h d ä ^^älköisitaV nimittäin B r i t i s h Coltunbiäah: m m . sein;aäVaan t a p a a n : ' '• " O l e n valmis jättämään A u s t r a l i an j a saapumaan luoksenne n i l t e h y d in sinne pääsisin. slUä köyhä olen k i i in k i r k o n r o t t a . . . Täällä o n kynä i n u u - t a m i a , j o i l l a o n r a h o j a , n i u t t a vaikea o n m i n u n saada heiltä lalnaksiisaah, k i t n e i ole tietoa m i l l o i n maksaa v o i s i n . Jos te s i i s v o i t t e J p l l a l d n ehtdoUä t o i m i t t a a minulle matkarahat, n i in olen heti v a l m i s lähtemään, liikkeelle j a a n t a u t u m a a n y k s i n o m a a n t u o n s i i r t o l a n penistamisasian palvelukseen. Jos o n tarpeen ensialussa tienata, n i in olen t i e t y s t i valmis m i h i n työhön t a hansa, sillä I t a l k k i aien-astavat olen Nyt m i n u l l a on TUL voittanut puolet Suomen mestaruuksista nyrkkeilyssä H e l s i n k t — M a a l i s k u u n puolivähssä \ jättänyt H e l s i i i k i t o, täkäläisessä Messuhallissa pidetyissä \ yhtä känsäset kädet k u t o työmiehellä Suomen n y r k k e i l y m e s t a n i u s k i l p a i l u l s - sa voittivat T U L i n miehet neljä mest a r u u t t a e l i puolet t a r j o l l a olleista t i t teleistä. K i l p a i l i j o i t a o l i kahdeitsassa sarjassa k a i k k i a a n 80. Alle 62 k i l on s a r j a o l i r u n s a s l u k u i s i n sillä siinä oU k a i k k i a a n 21 k i l p a l U j a a . . Y U 80 k i l on sarjassa o l i a i n o a s t a a n y k s i mleis. K i l pailut kestivät kolnie päivää. V i i meisenä päivänä o l i k i l p a i l u a seuraamassa rioln kolmetxihättä benkllö"a. — Y h d y s v a l t a i n kauppanäyttelyssS. j o k a pidetään Chicagossa einsi elokuussa, tulee 40 eri n i a a n tavaroita näytteille. kcrtisanaan. L a u s im teille kailtille s y dämelliset terveiseni j a toivon saavani teidän kanssanne o l l a panemassa s i e menelle kylvöä, josta o n s u u r i sato nouseva i h m i s k m m a n l l o k s r j a Suomemme k u r m l a k s l " , sanoi K u r i k k a l o p u k s i kirjeessään. HAOnNEN KERÄSI R A H AT M a t t i H a l n U n e n kertoo asiasta e d e l l e e n semraavaan t a p a a n: "Saatuamme tämän kirjeen, oli meidän ensi tehtävämme toinleen-p a n n a rahankeräys K u r i k a n matkaa v a r t e n A u s t r a l i a s t a Nanaimoon. k e räys t u o t t i k i n lyhyessä ajassa 125jlöl- ' Yhtiön o l i siis ölostlhteiden p a k o s ta asetuttava kollektlivi^audeä, yhteist a l o u d e n k a n n a l l e ' ; . . A i n a , n e n t p i v c o l t s e n e e n J o t a k i n pareixip tulevaisuudelta, v a i k k a siinä tiseto.:^et t37yidn. M u t t a lluiatneh, JökEt 'el^^ k a a tee"erehdyksiä; e l p l e o i k e i n V m u t t a yilsas on se, j o k a o p p i i e r e h d y k sistään./ V:'-'- i -^ TIETÄMÄTTÄÄN SÖSiALisTEUSSI " K u n nyt p a l a a äjaituksiss.aan n o i h i n a i k o i h i n n U n täytyy todeta, että K a l e v a n K a n s a n perqstamtoeh b ll n i e l i l e sen a j a n h i s t o r i a l l t o e n tehtä-' vä — pyrkimys vanhasta uuteen; y a l - ; heeStä totuuteen, orjuudesta v a p a u teen. Ne miehet, jPtkä y l i 40 v u o t ta s i t t e n (viime vuosisadan lopulla) tänne Suomesta s i i r t o l a l s t a a t u l i v a t , o l i v a t kasvaneet ahdasmielisissä m a a l a i s oloissa, oppineet kunnloittämaah Us-' k p i i t o a Ja iJltäiiiMh yä^r^lAä jä epärehellisyyttä halveksittavana. K un tällainen r e h e l l i n e n maalatoen tiifee uuteen maailmaan, uuteen elämään. Joka o n a i v a n toinen kuto se, mistä hän lähtj, ei hän tiedä soslalistnfsta eiigläntilaisifh silrtpläislto nähden; j o i - tfeh mielestä ketkään i d u u t eivät olleet vaOjöisia,' olipa heidän ptotansa " m i - t e n v v a l k o i i i e h >tahänsa. ! ' "iyäimäMäo kaivosten u i - kiäijuölellaföii s l i l o i h vielä vähän, sillä pijtutäväratlffi^^ ta-alkävaa. k i i n a l a i s e t , japanilaiset •fa h i n d u t iialpäpalkkaisina v a l l o i t t i v at työt m a a n pääUS j a jöitäkto k a i v o k s ia kokonaan'. Muistan omlfen kokemuksieni- ^rusfeeltä'. k u i n k a 45 vuotta s i t - H 8 M ) pusTtto sä^ lau-taMi^ yjä Idlnälai^n työtoverin k a n s sa. : Mihä • s a i n d o l l a r i n päfvältä ja r u o a n : j a asiihnott, m u t t a k i i n a l a i n en säi vääi döllaffa, josta hänen o l i itse fcBtannettavä ruokansa j a asuntonsa. Y H T E I N E N K O T I : - "Ylläolevasta, ^saanee jonktolalsen käsityksen s i l l o i s en kieltä t a i t a m a t t o man ' siiTtolaisen vaikeuksista palk-kotyöläisenä. ' M u t t a mikä mahdollisuus oU s i t t e n pelastua tästä asemasta j a v a r s i n k i n kaivoksesta — lähteäkö yksinään t a i pieneUä jouk o l l a j a vähillä varoilla erämaahan, jylhään luontoon, pois i h m i s t e n i l m o i l t a , p a k o o n k a i k k i a n y k y a j a n k e h i t y k sen tuöttannia etuja, kasvattamaan l a p s i a a n ibnän. £4keellistotakään k o u - lusivistystä? . " E l t m i t i m u t sekään houkuttelevalta s i l l e , joka t u n t i B C : n järeän m a h - aate — näytti mahdolliselta j a käytännölliseltäkin yhtyä suureksi j o u - k s k s i j a periistaa yhtiö, j o n k a v o i m in yhteistyöllä rakeimetaan Icalkille sen jäsenille k o t i . yhtiö,,missä yksilön ja yhteisön edut olisivat .samalla t a v a l l a turvatut, missä yksilön työvoima ei olisi m a r k k i n a t a v a r a j a missä työläiset voisivat kehittää 'niitä avuja ja niitä arvoja, jotka estävät Ihmlseii itsesäilytysvaiston kehittymisen Eläimelliseksi ahneudeksi'. O l i v a t h a n nämä samat ihanteet p a l j o n ennen meitä saaneet Robert- Övehto; Pöumlerin ja monien sosialististen yhteiskuntien perustajat A m e r i k a n mantereella e t s i mään sitä samaa, mitä m e k t o lähdimme Malkösaafeila jiTittämtääh. M e ^ t y i m m e samoin k u i n hekto. M u t ta h u o l i m a t t a meidän j a heidän p e t t y myksistä j a erehdyksistä näitä samoja k o k e i l u j a j a t k e t a a n m i l l o i n siellä, m i l - Icto täällä", toteaa M a t t i Hahntoeh k i r j a s s a a n . M A T T I K U R I K K A M a t t i K u r i k k a p i t i eslteinfliä j a p u h e i t a - k a i k i s s a tilaisuuksissa, joissa s i i h e n o l i mahdollisuus s U r t o l a - a j a t u k. Ssn puolesta. .'Hänellä e i o l l u t mitään yarsmaista työtä, lukuunottamatta-eiigläniiinkieien iltakouloa, jota hän p i t i Exteaisiohin kalvahtokylän suonia-lälsHle,' Tehdään m a t k a n Astöriäan]" jossa h a n tutustui" "Ijäimetär"-iiiinl-: äeii lehöeri kustäntäjaah, t r i RÖsen-b e i ^ h , palasi häh takaisin Näriäi-ihoon. Kevääilä: 1901 kävi K u r i k k a H a l m i sen kanssa maakuhrian pääkaupungissa Victoriassa tiedustelemassa mitä mäakiirinan m a l t a olisi saatavissa s i i r tolaa varten. Samoihin a i k o i h t o p u u h a t t i i n suomenkielisen lahden p e r u s t a mista s i i r t o l a - a j a t u k s e n edistämistä varten. Niinpä s i t t e n p e r u s t e t t i i n k in toukokuussa 1901 "Aikä".-niminen v i i k k o l e h t i Nanaimoon j a K u r i k k a v a l i t t i i n sen t o i m i t t a j a k s i . Leiiden k u s tantamista varten l a i l l i s t e t t i i n kesäkuussa "Kustaimtisyhtiö A i k a P r t o - t l n g Company" j a marrask. 27 pnä 1901 allekirjoiteittilh B . C : n m a a k i m - t a h a l l l t u k s e n K a l e v a n K a n s a C o l o n l - z a t i o h C o : n kesken sopimus M a l k o - saasen luovuttamisesta suomalaisten s i i r t o l a i s t en s i i r t o l a a varten. Tämän jälkeen lähti jouluk. 6 pnä 1901 Nanaimösta MälkosaareUe ensimmäinen retkikunta kalastaja J . Mlkkelsorito p u r j e l a i v a l l a. K a l e v a n k a n s a n s i i r t o k u i m a n v a l h e i s t a saa yksityiskohtaiset tiedot e-deUämainltusta M a t t i Halmisen k i r - t i a n s a . v a i k k a p a jättäisikin k a i k k i y h - j a i k o j e n perästä. Näin ollen ta - teiskunhalliset mukavuusselkat m l e - että k a i k k i vakuutuskirjat lestään. Mutta nyt o h herännyt tuo^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ' " ^ » s e e n toimistoon" ' • ••- . . . . . . . . - " i j u u r i näiden kirjojen peni3teslli dään merkinnöt kunkin ta tUelhto.- Sudburyn alueen toisto on N o r t h Bayssa ja sima" tetään edelleen k a ^ Sudbmjs mlstoon jätetyt vakuutuskiijat vyydsn vucksl on lisättävä..eöi työlätaen on työssä vakimtnr päättyessä maalisk. lopulla oa antajato velvollisuizs vaihtaa käytetyt kirjat uusiin, joten ' joutuvat, tällä automaattisella itsestään mainittuun tilinpit toon.- K u n eroatte työstä, mii a i n a vaatia vakuutuskirjanne ji° lehtilcaä. että siinä oh kaiiki ' L o p u k s i on tässä yhtqfdeäa-kiinnittää huomio erääseen TO] ilmiöön,, josta, olemme päässeet Ie, nimittäm siihen, että jcill|iia; Iäisillä jon useissa vakuutusk o l l u t erilaiset numerot. . Tämä merkitsee, että hänen tusmäksunsa on merkitty niin e r i henkilön tilille kuin erini vakuutuskirjoja on joutunut tiH tävän keskustoimiston Sasiin. tustoimisto arvelee asianomaL=ta' k i l o n tilillä . olevan ainoastaan v e r r a n maksuja suoritettuna faiis tä sen k i r j a n ' numero osoittaa,' perusteella hän vaatii tyött apua. koska on äärettömän; ^am^tiiniiSlä: henkilöitä; on^ VakuTÄetun' tilillä niyöskin j o k a bn Vakuutuskirjassa. M u i s t a k a a siis valvoa, että myysvakuutuskirjassanne on aina ma numero, vuosi vuodelta. SiiiS pauksessa merkitään kaikki maksut samaan tiliin. Lontoo.—'Moskovan radio I maanantaina, että Neuvoctoliita demiehet ovat lisänneet 40—fiOp: t i l l a kevätviljan satoa ja öO-TO senttiä sen olklsatoa antamaö menUle mallas-peparaattikäsit* j a s t a ja A . B . Mäkelä kirjoitti; \'äen K a l e n t e r i i n 1910" 30-sivuiss löstuksen siitä "Miksi Afalkc! yhtiöhomma ei menestynyt." SUrtokuhnan vaiheista cn t e t t u luoimollisesti monessa yhteydessä, m u t t a edellämainitut, si.selostusta saattavat oUa niöä, keinunät. Tässä yhteydessä lienee vielä m a i n i t a , että M a t t i Kurikka ena. levän K a n s a s t a lokak. lOpnälK* että, yhtiö päätettiin asettaa^t k o t i l a a n toukok, 27 pnä 19(K. Indonesiassa kuohuu r Uutistiedoissa kerrotaan jatkuvasti Indonesiassa tapahtuvista ; kahakoista, kapinoista ja taisteluista, vaikka vasta muutama kuukausi r sitten Indonesian itsenaisyysliikkeen pettäjä Hatta ja Hollannin hai- V litus tekivät muka "mallisopimuksen*' k.o. maan "itsenäistymisen" thsrväksi. Nyt \iimeksi — huhtikuun 5 pnä — saapuneissa uutistie* ; doissa kerrotaan miten Hollannin palveluksessa olleet indonesialaiset : sotilaat ovat kapinoineet ja vallanneet erään satamakaupungin. Tämä oli kolmen kuukauden aikana jo kolmas sotilaiden kapinayritys ja nyt syytetään, etta eras hollantilaisten uskottu mies, Suitan Hamid I I , on käyttänyt korkeata asemaansa kapinallisten päämäärien hyväksi. •Kaikki tämä korostaa sita tosiseikkaa, että Indonesian kansanjoukkojen keskuudessa VaUitsee syvä ja sammumaton tyj^ymattö- -4ayys Hollannin ja sen apurien imperialistista toinentoa vastaan. Kansanjoukkojen riisto ja sorto on saanut sellaiset mittasuhteet, että Indonesian kansa ei voi eikä halua enää sita kauempaa aikaa kantaa. Tällaisenaan nämä kapinayritykset ovat vain äiriieita, jotka kertovat niitä tapahtuman pitää pian perästäpäin, jollöin^ndohesian kansa työväenluokan johdolla vapauttaa itsensä imperialistisesta sörrösTar'"' Seuraavat tiedot, jotka on saatu Aasian teollisuusunioiden konferenssissa, tammikuussa 1950 esitetystä Indonesian unioliikkeen edustajan A l i Mardjonön raportista, puhuvat korutonta kieltä sikäläisten kansanjoukkojen tyytj-mättömyyden todiellisi^ >. Hollannin imperialismi on yhä lisääntyvässä määrässä riistänyt Indonesian kansaa y l i 300 vuotta. Ja "saavutus" on, että alkuasu-kastyöläiset ansaitsevat nyt kauppaloissa kahdesta viiteen senttiin päi-väs. sä! Indonesian kansa muodostaa koko maan väestöstä y l i 97 prosenttia — mutta se saa kansallistuloista tuskin 1S prosenttia. Toiselta puolen katsoen hollantilaisiet ja muut eurooppalaiset er\'ät muodosta edes yhtäkään prosenttia väestön kokonaismäärästä, mutta he saavat 65 prosienttia qiaän kansallistuloista. Ei siis ole ihme jos indonesialaiset m'at tyytymättömiä. Ja kuten iiirtomaavouti ainakin, Hollannin hallitus yrittää kovan käden pakkokeinoilla ja terrorilla saada todelliseen itsenäisyyteen ja parempaan elämään pyrkivät indonesialaiset alistetuksi. Mutta vaikka Hollanti on käjttänyt sotavoimiaan, julistanut Indonesian työväenpuolueei'ja uniotkin laittomaksi seka saanut Yhdysvaltain (ja Canadankin) rahallista y.m. tukea, niin Indonesian kansanjoukkojen keskuudessa l i sääntyy tyytymättömyys. Eikä tämä asia muuten voikaan olla, sillä Indonesian kansa on saavuttanut jo sen kehitystason, «missä se vaatSi itselleen kaikkien oikeuskäsitteiden mukaan sille l o i u l u x '^ itseimsta isäntävaltaa omassa maassaan. " Vänhuuderieläkkeisiih ' nahtfeh näyttää asiat olevan p i f i i n k a u l a l l a, k u t e n o n monet m u u t k i n asiat tässä parhaassa mahdollisessa k a p i t a l i s t i sessa yhteiskunnassa. Asla näyttää o l e v a n s i t e n , e t K i mitä k i p e i m m i n j o k u tarvita eleettä sitä myöhemmto häh sen s a a — j a se o n s i t t e n n i i n kiehhb, että « n Varassa ei kykene k u n n o l l e e n elämään, ää-d l n tuskto sen saaja kykenee pitämään hengen vanhassa r u u m l f e s a i n. M u t t a asia o n i h a n päinvastoto s e l - l a i s i t o m i e h i i n nähden, j o i l l a o n o l l u t, kymmetoen tithansien d o l l a r i e n v u o - sipälkat. Joista Jokaisen pitälS-kyetä säästämään sateisen päivän s a r a l l e. He saavat t a v a l l i s e s t i valtavat eläk-, keet jo yleensä p a l j o n e i m e n k u t o täyttävät 70 v u o t t a . , - V i l m e i s t o e s i m e r k k i tässä äuhteessa o n C a n a d i a n Natlonalriäutatlejärjes-telmän päänales R . C. V a i « h ä n - ; H an erosi tämän k y n i n ^ n i e n miljoonien d o l l a r i e n tappiot vuosittäto a i h e u t t a v a n yrityksen j o h t a j a n toimesta €6- vuotiaana. -Hänelle a i m e t t U n ' ' t a v ^ - m u k a i s e n " eläkkeen Iisaksi e r i k o l i i en e r o p a l k k a , jonka väitetään oleVäii 50.000 d o l l a r i a. j o s tavalltoen ihmtoen s a i s i $6- v u o t i a a n a 50,000 d o l l a r i a e i h ä n t a r v i t s i s i sen j ä l l u e n e H i k e t t ^ . M u t ta s u u r i t o h e r r o i h i n nShden:asia':i^yttä5 o l e v a n t o i s i n s i i t S M n h u o l i m a t t a ; että he ovat eläissään saaneet suuret p a l - k a t . :" •., Vaiihuudeheiäkejärjestelmä tuntuu olevan vaarassa nito kehno k u i n se nykyään onlcto. b t t a w a s t a saapuneis. sa tiedoissa kerrotaan^ että p a r l a m e n tin a l a - jäyiähiwneen jäsenistä m u q - dostetaah %rjäseniäeii k o m i t e a t u t k i m a a n vanhuudeneläkejärjestelmää j^-laliisäädähtöä siinä mielessä, että s i i h e n tetitälsito muutoksia. Tähän Wimes5ä o n eläkkeet maksettu- maaikuntien j a l i i t t o v a l t i o n v a r o i s t a . M u t t a jxyt ehdotetaan j ä r j e s telmän muuttamista siten, että eläk-t^ een s a a j i e n pitäisi eläissään s u o r i t t a a s i t a v a r t e n m a k s u j a s a m a a n t a p a a n k u i n tapahtuu nykyään työttö-mjysvakuutukseen iiähden. Mitä enexninätt palkoista vähennetään, asianomaisen -henkilön a n s i o i d e n m u _ kaan, sitä " s n u r e n u n a n " eläkkeen hän .saisi.- Se merkitsee käjrtännSssä sitä, että -parempipalkkalset saisivat p a remman eläkkeen k u i n huononunan p a i k a n saaneet, j o i l l a o n k a i k k e i n v ä hemmän m a h d o l l i s u u k s i a säästää a n - ! m a k s u j a työläisten palkoista. I n i t e l m a n mukaan j o u t u i s i v a t nykyisto voimassa olevat varallisuusehdot pois käytännöstä koska eläke malcsettal-s i i n kalkille, jotika ovat osallistuneet eläissään maksujen suorittamiseen. Eläkkeiden suiiruus v a i h t e l i s i j o i - deiokin ehdotusten m u k a a n edelleen sen perusteella miten p a l j o n kysymyksessä olevat henkilöt saavat eläkkeinä työnantajiltaan. C C P : n edustajat ovat a i n a k i n toistaiseksi esittäneet parlamentissa o i k e a n kannan vanhuudeneläkkeislto nähden vaatiessaan, että eläkkeet p i täisi maksaa v a l t i o n v a r o i s t a j a että silä varten olisi kerättävä v a r o j a s a - latmsta s u u r l i i k k e i d e n voitoista. M a i - mtxm puolueen edustajat, ovat esittäneet, että eläkkeet k o r o t e t t a i s i i n 50 döUarlto kuukaudessa j a että cläkkei. tä ruvettaisito maksamaan 65 vuoden iästä lähtien j a i l m a n mitään v a r a l l ir suusehtoja. M u t t a . C C F c n edustajien joukossa on n3rt j o havaittavissa petosta ja vilppiä tässäkin asiassa. Moose J a wn v a l i t s i j a p i i r i n e d u s t a j a R o s s T h a t c h er o n omalcstmut k a n n a n , että eläkkeitä v a r t e n o n perittävä maksuja p a l k o i s. t a . Hän tunnusti saaneensa k i r j e en eräältä alueensa uniolta, jossa on 1.200 jäsentä. Kirjeessä on sanottu selvään tälle C C P : n h e r r a l l e , että eläkkeet on maksettava v a l t i o n v a r o i s t a , eikä niitä v a r t e n ole perittivä M u t t a s i o i l t a a n iniiääh "sadepäivien v a r a l - -j " k a n s a n edustaja" T h a t c h e r o n omak-le".- Se mcädtsisi eläkejärjestelmän : s u n u t pätovastaisen k a n n a n k u i n h ä - huonontämisia k o s k a k a i k k i eivät c l i - . n e n valitsijansa. Hän o n j u l i s t a n ut s i -Ecn mukaan tasavertaisessa aec- j hänen v a l i t s i j a n s a o l e v a n " h a r h a l u u - toässa eläkkeen suuruuteen nähden. | l o j e n j a väärinkäsitysten vallassa" A i n o a n a v a l o p i l k k u n a tässä suhtees. i eläkeaslcllun i ^ d e n . M r . T h a t c h e r ' delliset mielipiteet ka parantaa ilman, että sitä i perittäisiin - maksuja aS henkilöiden ansioisU. K u n asiasta keskusteltiin ' alahuoneessa esiintyivät useat s e r v a t i l v l t ja liberaalit hytin k a a l i s i n a " . Eräskin liberaali n l t o pitkälle, että sanoi bänen ^ tään olevan tarpeellista, että e' alennettaisito 60 vuoteeff K eläkkeet korotettaisiin. 60» kuukaudessa. He esittivät "raiäikaalisia" puheitaan v J ^ ^ tannuksella txihanan lähettävät mitä postivapaasti kaupioto valitsijapUrinsä todistaakseen siten miten 1 m i i k a edustavat vaUtsijoitaan.» varsto yksinkertamen keiM_ petkuttamiseksi ja se selvJttM t a t o miksi n i i n monet veija.- t a a n k e r t a toisensa jälkeen alahuoneen jäseniksi. V a i k k a meillä el ole mitSan-tuntoa Social Credii-PUolue«i j i a kohtaan voin sutä huoliBö» deta, että eräs mainitun sen sanoi erittäto sattuvastij t u i s t a vakuutusmaksujsta,jj^ täisi periä työläisten i mielestään pitäisi kokoelätf' mä edelleenkto maksaa varoista sillä vähätulriset k a i k k i ansionsa jokapäi«i meentuloon. josta syystä rA tä vakuutusmaksujen sacnt K o s k a tämä eläkeasia oa r tmä olisi kaikkien Jä^Tf u n i o i d en jäsenten TeJ™'-^^^' T kokouksissa, että niiden r u i t ^. tettälsito asianomaisille jäsenille j a ministereille isaoUsise;ettätämänehdotetunsuun-j Väittää, että eläkeasioita ei V < asiaan näMcn. —
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 8, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1950-04-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus500408 |
Description
Title | 1950-04-08-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Sivu 2 Lauantaina, huhtik. 8 p .— Saturday, April 8 l U B E B T T ) r- Indspendeat Labor tablisbed KOT. 6tb 1917. äathattata as eecoiui «lass maU lijr tlu> iPost Office Department, Ottava. lishe/i. tbrlce «eeUy: T u e a d a y c , TfaiQ«{iaya s s d Satanlaira tv V i ^ i is Pabll2i&Iil8 CömpsttSr IML, at 1(19-169 E3ai Bt, W., Baäbaxj, Ost., Oaaadn. Edttoxjal.Office 4-4289.^ Ui«u«er flddrear Box 69, SndbujT^ Ontario. uA^vertidng mtea^vprn st^pUcatSoou T r a i u C a t l o n f r e e cZ c h a t g e . ^ , - IILAUSHZNNAT: Cftnxliuifia; / l vk. «.CO ? tt- 3.25 8 kk. axo •ni«?JrvaJtolisa: 1 tfc 7J(») « kk. »Ä> Bnomeasa: 1 Tk: 7i»0 ökk- SYNTT PÄIVIÄ Fasisftisoitummeii rajan eteläpuolella * f ' Viime torstaina kerrottiin lehtemme uutisosastolla siitä, miten pitkäaikaisen hieronnan jälkeen yhdysvaltalainen juryoikeus saatiin vaJehtelijoiksi ja vääränvatan tekijöiksi todettujen "todistajain'Min-jan inukaan julistamaan, että Yhdysvaltain 5atamatyöläisten tunnettu johtaja Harry Bridges j a union kaksi muuta toimitsijaa ovat teh-iioet vääränvalan, "Se oli tekosyytös, ja se on tekosyytös vieläkin" sanoi Bridges il-nioltfaessaan, että hän vetoaa tästä päätöksestä, jonka mukaan hä-rielle voidaan mätkäistä 7 vuoden vankilatuomio j a $15,000 sakko. Kaiken tämän lisäksi näyttää 'siltä, että rajan eteläpuolella oii tullut lavaksi panna kahleisiin myös ne lainopilliset neuvonantajatkin, jotka rohk%nevat ottaa puolustettavakseen henkilöitä, joita siinä "va- 'rtauden maassa-'syytetään ''väärien aatteiden" ajamisesta! Niinpä - t a s e i n jutussa tuomari George B. Harris tuomitsi Bridgesin kaksi asianajajaa eri pitkiin vankeusrangaistuksiin oikeuden häpäisemisestä J 1 Bridgesin juttu — eikä «e ole suuressa naapurimaassamme ainoa laatuaan tällä kertaa — on avoin tunnustus sikäläisen möhopolipää- _^ oman toimesta, että talouskriisi on syvenemässä ja pahenemassa. K a pitalistisen järjestelmän erottztmattomana osana on nirnittäiii sje> että koisin kehittyessä finan.ssipiirit turvautuvat voittojensa säilyttämir j«ksi sotavalmi kansalaisrväpäyksien riist^^ ja supistamiseen. Juuri talouskriisi synnytti Cäriada.^sä ensimmäisen maailmahso-dan jälkeen rikoslain pahamairieisen 98: nilen lakipykälän minkä avulla käytettiin kovan käden oikeutta \VinnJpegin suurlakkoa vastaan ja n^^emmin julistettiin Canadan kommunistinen puolue laittomaksi v. 1931. Mutta kuten muistetaan, tämä pahamaineirien 98. lakipykälä nostatti tämän maan suurim-man protestimyrskyn, joka johti rautakor-krj- Bennettm hallituksen havioön vaaleissa jä mäiiiitun lakipykälän k u moamiseen V. 1936. - v.:'^:. Mutta Yhdysvaltain sutiren rahan miehet eivät ole ilmeisestikään "/mitään unhoittaneet eivätkä mitään oppineet historiasta. Siellä järjes-i*. 1etäänfasistimallisia. oikeusjuttuja kommunisteja ja yleensä vapaa- -i';nuelisiä ihmisiä vastaan. Ihmisten pclöittamistarkoituksessa annie- 'taan miltei vapaat kädet Ku-Klux Klanin terroristeille ja neekerien •'^lynkkaajille. Siellä toimii noitajahtiin kiihoittajanä '•'epäamerikkalai- /nen" komitea, jonta puheenjohtaja jouduttiin lopulta tuomitsemaan .V valtion varojen petkuttajana ^-ankilaari. Yhdy-svalloissa bh Taftv •Hartley orjalaki ja nyt on kesku.stelun alaisena: kaksi Vuotta sitten yleisen mielipiteen painostuksesta kumoon mennyt Mundtin lakieh-vdotus, jonka perusteella hävitettäisiin kansaläisyapauksien rippeetkin '>;a aloitettaisiin joukkomittainen noitajahti missä ei kukaan olisi enää : '^turvassa. • •'..•••€)•,:•••• •• Kaikki tämä fasistisoiminen suoritetaiin jotenkuten ''laniista'V tie* ^ .; tä tarpoen^ vaikka niin menetellessä jpudutäankin maan perustuslakia, ^ 'sekä Oikeuksien Lakia jne. törkeästi rikkomaan. Multa kans ;/pauksien riistäminen, ihmisten vainoaminen heidän "väärien aattei- '.densa" perusteella, salaisen valtiolh*.sen poliisin urkinta jne., on yhtä )>äteväa fasismia kiiin oli Hitlerinkin fasismi. Fasismi ei välttämättä y tarvitse mustapaitoja eikäi;ruskeapaitoja, _aUaksfeeflr_(g§isijiiiaJi__ Sen ;;saamme nyt taas rajan eteläpuolelta nähdä r Kautta maailman ja erikoisesti Yhdy.svältain kansanjoukkojen keskuudessa suurta paheksumista aiheuttanut n.iä. Mundtin lakiehdotus on vakava varoitus siitii miten sodan ja maailmanvalloituksen tiel' vie'Ehtenyt Yhdysvaltain suurpääoma aikoo taivuttaa Yhdysvaltain kansan kantamaan talouskriisin taakan nyt ja myöhemmin vetämään ' sotavankkureita. Jos tämä Mundtin lakiehdotus tulee hyväksytyksi lakikirjoihinj 'silloin kaikkien kommunistisen puolueen ja kaikkien edisty.sriiielisteh järjestöjen jäsenten täytyy itsensä rekisteröidä, tai muussa tapauksessa heitä odottaa 10 vuoden vankijatuoraio ja .'?10,000 sakko. Kun vielä huomioidaan etta taman lakiehdotuksen perusteella aiotaan muo* , dostaa rajattomilla valtuuksilla ''subversiivisia" yksilöitä ja järjestöjä etsivä komitea, niin ei ole ihme, vaikka Amerikan Laborpuolueen puheenjohtaja Marcantonio sanoi, että tämän lakiehdotuksen tarkoitus on (muodostaa fasistinen komento Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltain s i ' viilivapauksien kongressin lausunnossa korostetaan, että Mundtin l a - 'kiehdotuksen tarkoituksena on miiäritellä rauhan puolesta työskentely rikokseksi. Tassa lausunnossa selostetaan, että Mundtin lakiehdotuksen mukaan voidaan antaa 2—5 vuoden vankilatuomio papille, joka uskaltaa esittää, että atomipommi pitäisi julistaa laittomaksi, tai kenelle hyvänsä parempaa palkkaa vaativalle unionistille. •y^^iinpä Yhdysvaltain kommunistisen puolueen keskuskomitean lausunnossa lyödään aivan naulan kantaan kun siinä korostetaan, ett» ' Mundtin lakiehdotus on ultimaattumi Ylidysvaltain kansalle, että sen on muka pakko tukea sodanlietsojia. Mutta niin varmaan kuin yö seuraa päivää, Bridgesin karkoit' <$r-tamisyritykset, Taft-Hartley orjalaki, Mundtin fasistinen lakitekele, ^ ^ "kommunistivastaiset." oikeusjutut--ja neekerieiLlynkkauksetieiviiL\'oi^ -historian eteenpäin kulkua estää. Yhdysvaltain kansanjoukkojen .'keskuudesta nyt jo nousevat vastalauseet ja protestitoimenpitect ovat ..osoituksena siitä, etta sikaluisiäMundtin lakeja kaikkine kumppa- ;'neincen kohtaa yhtä kunniaton loppu, mikU tuli Canadan rikoslain ^'*j8:lle lakipykälälle. Hitlerin ja Mussolinin fasismille,' sekä Manner- " licjmin Suur-buomi-vouhottciulle. M u t i a taistelu Yhdysvaltain fa- 'sL^itisoimista vastaan on hj^vm liiheinen kysymys myös kaikille cana- ' dalaisille, sillä jos fasistinen pimennys pääse hetkeksi leviämään rajan ) eteläpuolella, sillä on taipumusta ja halua levitä myös naapurimaihin, ,kuten historia on todennut. Siksi pitäisi täältäkin päin tukea ja aut- . taa niitä tosiamerikkalaisia voimia, jotka Vastustavat karkoituksia ja : neekerien lynkkauksia, jotka tuomitsevat Taft-Hartley orjalain ja > yrittävät voimiaan säästämättä ehkäistä Mundtin lakiehdotusten hyväksymisen sekä muut poliisivaltioon pyrkivät toimenpiteet. Huomenna, t k . 9 p : n ä tayt&ä Matti Antila So. Porcupinesta 50 vuotta. Onnittelumme päivän saT^carille. V U b e l m i i n a . I l a k U Wa9katenausta, A l t a , täyttää tk. 10 p : n ä 72 vuotta. Samana päivänä, täyttää E m i l W3lliit T o r o n t o l t a 50 v u o t t a . Y h d y m m e s u k u l a i s t e n j a ystävien o i m i t t e l u i b l n! Mitä muuit sanovat IrSTÄVlSTASI stsvt T U N N E T A A N Y h d y s v a l l a t k e h o l t t a a hyväksymään Länsi-Saksan "täydeksi kumppaniks i " taistelussa Venäjää vastaan. — u i p r n uutlstledön oteSsko Toronto i o a l l y S t a r i s s a , h u h t i k . 5 p, 1Ö30. P O R V A R I E N P U O L E S TA TYÖVÄKEÄ V A S T A A N . . ; . . . N y t o h työmarkkinajärjestöillä (unioiUa — Vapaus) valta, mutta myös v a s t u u . . U u s i o l o t i l a yäätll p a l j o n i t s e k u r i a myös a m m a t t i y h d i s t y s liikkeeltä, sillä j o s • i i i f l a a t i o pääsee i jällera vyörymään p o f v a r i k r a a t t i m o k r a a t l k s i vielä sanotaan. ; ÄtUTtA ÖiN^^ T X ^ v J j E L L l o nN 6MA Äi(?^kAMAi^ÄiANSÄ . S A K : h öil»istoj6hdön spekulöihh^ t a h u o l i m a t t a o n pälkka^öväellä k u i t e n k i n yksi Ja ratkaiseva ase, oma Joukkovoimansa. Sen a v u l l a yöidaän SÄK:h olkeistojohto p a k o t t a a noud a t t a m a a n jäsenjoukkbien v a a t l m u k. s i a . I^Öläisten yhteisellä joukkovoim a l l a voidaan myös m u r t a a yhtyneen JECalevalan K a n s a n s l i r i o f c t u i i i a n i l a r i a . T ^ ä summa viipymättä lä-peruäaiDiinni oiii ytuii tarktönmista | b e t e t t i i n K u r i k a l l e . Nanaimosta s l t - tiapalifumista C a n a d a n 'äaoirnätafs-1 t e m m i n t u l i K a l e v a n K a n s a n ( s i i r t o - ten histoiiasisa. ; . K o ^ taiuän on katmmi täääaäJDeen 50 vcSUa. siitä knn VtAtU Balmlnieh t V b ^ asiäcs-sa- toimenpiteisiin IdrJdttacii asiasta Matti K o r i f c a U e A t K f i^ on sen johdosta aibettk ^jiailäiDttäa mieliin tämän dlrtotoantaytftyksen alknvaflieet Jeimeh SCin(o.^8aai^IIe siirtymistä. M I T E N AJATUS SYNTYI? V u o n n a 1936 j u l k a i s t i i n Helsingissä M i k k o A m p u j a n kustantamana M a t t i H a l m i s e n k i r j o i t t a m a 133-sivuinen S o i n t u l a — K a l e v a n K a n s a n j a C a n a d a n suomalaisten h i s t o r i a a " . Se l i e nee y k s i t y i s k o h t a i s i n j a tyhjentävin selostus S o i n t u l a n .(Kalevan K a n s an s i i r t o k u n n a n ) perustamisesta j a v a i h e i s t a koska s e n k i r j o i t t a j a o l i h a n k keen isä' jä o l i sen m u k a n a Icalkissa myöhemmissä vaiheissa." M a t t i H a l - ; Suomen röibienTsuoli Sointulassa 76 vuoden Jota väärin S o s i a l i d e - : ikäisenä — marrask. 17 pnä 1938, M a t - a p l t a l l s t l l e i r i h rlntaina. M u c d o s t u - k o c n tuleva kevät ammatlllfeeh l i i k keemme voimannäytteeksi, j o n k a t u loksena saavutetaan k a l k k i a työtätekeviä piirejä tyydyttävä vöitöllihen r a t k a i s u . — S K D L m äänenkannattaj a , V a p a a Sana, H e l s i n k i. T O T T A A I N A K LX T O I N E N P U O LI Tshekkiläinen käärmeenkesyttäjä-tär madame Kochä Joutui äsken L o n - too-varieteessa esiintyessään t i i i k an p a i k a n eteen, k t i h hänen p a r t n e r i n s a, kolmen metrin pituinen k u n i n g a s - käärme boa cönstrlctor oli p a h a l la i t u u l e l l a j a alkoi t e m p p u i l l a tostssäan. Käärme kiersi pyrstönsä iriädamen vyötäisille Ja a l k o i s i t t e n kiertyä h ä n e n k a u l a n s a ympärille kuristaakseen hänet. RcuvaQ bifes j a t e a t t e r i n j o h t a j a t u l i v a t äputin j ä jjelastivaihäihet vUtiie hetkessä. Yleisö l u u l i että Iqisy-mykpessa oli t a v a l l i n e n ohjelmanumero j a o s o i t t i ihnolekaästi suosiotaan. — Työn Ääni, V U S K O M A T O N T A K O ? M U T T A T O T T A ! r Canadan Moskovan lähetystö pn i l m o i t t a n u t hallitukselleen, että Venäjään kar»sa o n n y t k a k s i - k e r t a a p a remmassa . asemassa k u i n v. 1947. Neuvostoliiton kokonaistuptanto v. 1947 o l i '41 prosenttia suurempi k u in ennen sotaa. — T h e Compass, J o h a n nes Steel. t i kertoo asiasta historiateoksessaan .seuraavaan t a p a a n: " A l k u p u o l e l l a . Vuotta 1900 saapui Queenslandista Austraaliasta kolme suomalaista miestä, H e i k k i Kilpeläinen, A a t a m i K o r h o n e n j a J o k i n e n E x _ tensiönln kaivoksille (Vancouverin s a a r e l l e ) . Tämän k i r j o i t t a j a tutustui siellä Kilpeläiseen, Hänellä o l i m u k a n a j o l t a km Martti K u r i k a n k i r j o i t t a m ia kuzman) perustamisen k o t i p a i k k a ," M a t t i Halminen oli luonteeltaan v a a t i m a t o n n d e s , - j o s t a syystä taan ei m a i n i n n u t k i r j a s s a a n mitään siitä t o siasiasta, että "Se oO Matti Bafininoi, jäkii k e - räsi Matti K u i k a l l e matkanbat ja katsoi bänet Australiasta CaKa-daan Sointolaa. perustamaan" k u t e n B l i k k o A m p u j a kertoo k i r j o i t tamassaan lyhyessä H a l m i s e n elämäkerrassa, j o k a j u l k a i s t i i n " D e m o k r a a t t i s e n K a n s a n K a l e n t e r i s s a 1948. Seuraava vaihe K a l e v a n K a n s an s i i r t o k u i m a h perustamishistoriassa o li M a t t i K u r i k a n saapuminen Nahäi-moon s e i n a a v a n e l o k u n l o p u l l a . , H a l m i n e n selostaa a s i a a edelleen s e u r a a v a a n t a p a a n: "Siellä hän pian tutustui sucraa-l a i s l i n yleensä, m u t t a v a r s i n k i n n i i h in m i e h i i n , j o i s t a t u l i varsinaiset K a i * -, v a n k a n s a n perustajat. Blflelenkiln-' t o i s t a o l i i m u l l a K u r i k a n puheita, joitä hän piti raittiusseurojen iltamissa. Ensimmäisen puheensa ' h ä n p i t i ' A a l - l o t a r ' - s e u r a n h a a l i s s a , s i t t e n Extenslö-n l n r a i t t l u s s e u r a n häalili^ i& sitteh k i r j a s i a j a hän t a r j o s i niitä m t n u n - •kih luettavakseni. L u e t t u a n i nuo kfar- Jaset selvisi m i n u l l e , että M a t t i K u r i k k a on työväen oikeuksien puolust a j a j a n i i d e n a s i a i n puolesta t a l s - t e l u k a i m a l l a , v a i k k a kaikissa käsiimme saamissa suomalaisissa sanomalehdissä, joiska k e r r o t t i i n hänen puuhist a a n Suomessa j a A u s t r a l i a s s a , häntä väin parjättiiii. k u n meldäBT V a n couver- Saaren suomalaisteh kaiviostyö-läisten keskuudessa o l i vuosikausia o l l u t vireellä johklnlälnBh maaHesiirty-mlsajatus, h a l u päästä pois e ^ t e r - veellisestä j a hengenvaafalllsesta Tcai-vostyöstä, n i i n ; k i r j o i t i n M a t t i K u r i - kaUe h u h t i k . 8 ^ ä 1900 kfa^eeii ^Aust r a l i a a n osoitteella, j o n k a o l i n Saanut kiipeiäiseitä. siinä k e i i b i t i h häntä t u l e m a a n B r i t i s h Colum^ meidän kanssamme perustämaain suomalaista s i i r t o l a a . S e l v l t i h k a l k k i he e d e l l y t y k set; mitkä tämä maakimta'vti^^^^ luohhorirlkkatöcsien, i h h a n a k n m. pd^ötesta.' '.i^^ sälh kurlkailtoa Västaukseifel' k i r j ^ . " j a kommunismista kerrassaan mitään. M u t t a k u n hän olojen pakottamana näkee j a kolcee r a h a v a l l a n puristuksen j o k a s u i m n a l l a . n i i n hän j o u t u u a j a t telemaan, v e r t a i l e m a a n - j a arvcstele": m a a n j a enncai pitkää h ä n huomaa Järjestelmäii n u r j a t puolet. N a t o t u lee rehellisestä, ajattelevasta työläin sestä itse tietämättään sosiahsti. TYÖSKENTELYSUHTEET " S e mitä edellä on sanottu e i vielä täydellisesti selvitä sitä elämän k a m p p a i l u a , m i t ä kaivostyöläiset saivat k o k e a a i n a k i n s i l l o i s en B . C : n s u u r i m m a n työnantajan kaivoksissa; joka j u u r i osaltaJui p a k o t t i iCalevan K a n - s w perustajajoukkoa uhmaaman orj u u t t a j a soiellT^taa. O i k e i n ynmiär-tääkseeh o n i t s e koettava kaivostyöläi-lasTomojrrsii^ L a p u a l l a syntynyt - l U a t t i Hahninen k n c l o i Canadan .ensimmäisten suomalaisten jookkoon sillä bänen tiedetään k u u l r n i e e n v c o K n a 18S0 p e r u s t e t t u u n "lännen Buska"-nimiseen ralttiössepraan ia inyöhemmin p e m s - t e t t u o n " A a a U o i a r ^ - n i m i s e e n seuraan. Hän p i t i paheita k i m u n a i i k i n seuran kokouksessa j a toimi " A a l l o t t a r e n" sihteerinä yin, luotfämustehtävlssä ' f f i n lepää A . B . Mäkelän (Kaapro Jääskeläinen) haudan vieresEä S b l n - t i i l a n liaiitausinäalla. M a t i n elämäntyö b n arvokas'Csiiääan siioibalarsUIe. Hän päätti t o i m i n t a n s a " S o i n t u l a " - teoksen jnUraisemlseUamunta^na k u u kausi ennen kuolemaansa. N a n a i m o n suomalaisessa k i r k o s s a , j o k a o l i myöskin " l ä n n e n R u s k o n " kokoushuone. "Mitään varsinaista äminattia e i K u r i k a l l a o i l u t , j a h e esifelinätldh, j o i t a • , ^ _^ , h a n p i t i r-.a,*l+t t*rsa,,s;vh.„a„aTl-e4lTl tl a„ , oliv. att -T^n:,-a!k. - ' k, a.n 'j a A u, s t r a l, i a n k a n s a t - j•a rodut v a l - koisesta keltaiseen j a m u s t a a n asti. " T a r v i t s e e k o matoltakaan, että täis e n elämää, k u i n k a o r j u u t t a v a n raskaalta, t u n t u u . l a s k e u t u a . alas hornan k i t a a n , koskaan tietämättä pääseekö sieltä t u l e m a a n elävänä, v a i t u o d a a n k o Iriiollesna tai pahasti lo:ifi£kaan- tavan l u o n n o n ; ei ole leikkiä yksihäi-t i a i e e r i a elämääii l o p i i h ikänsä r a a j a - sen m i e h e n voiniiUa r a i v a t a siime k o - r i k k o n a t o i s t e n a n n o i l l a . ' "Lisäksi t u l i vielä se orjuutus, mtokä a l a i s e n a työläiset olivat. Heillä ei saanut o l l a mitään järjestää t a h i y hr dlstystä, milEä.'heitä olisi herättänyt vähänkään ajattelemaan eUneiitojaan J a ttmtemaan yhteistoiminnan t a r - peeillsuuta, o m a a voimaan.sa, Joukko-vplmaansa, t u o l l a , missä o l i e d u s t e t t u n a Euroopan, A a s i a n , A f r i k a n , A m e r i - TyiirrdMYYsv.-4!:t^r Kysymys: Minulla o a i a fe myysvakuutuskirjaa inenn>i;.='- Silta. Mitä hyötyä DiiaBiiac?- Mitä m i n u n pitää tehdä niäja sa? — MetsätröEinen. v a s t a u s : Kaikki iäjtäaj&i jääneet vanhat työttöm^sj^ k i r j a t on loimitettäta* ' asumpaikkanne lähiinp^" myysvaxuutustoimistoon tai b ' te muuitanset paikka>^ p a i k k a k u n n a n toimistoba kflisemmat kirjannekia oa joko työnantajan toimesta tai aloitteestanne. , K u l l a k i n alueella on työttömyysvakuutusasloita, Näissä toimistoissa on ktfflaida' t e t u B a oma tilinsä, josta nSksj-p a l j o n hänen hyväksyn on vakuutusmaäsuja ja häsii työttömyysapua hän oa saacsi l a i n k a a n . Mitä enenunäa ss s e l l a henkilöllä on vakuatm tilillään sitä enemmän liäiiäjä' keus saada työttömyjsapna, y h t e e n mittaan j a sen j ä i i^ suttomla. Yksityisissä keskusteluiissa, j o i t a Mnas2uraittiih m i e l e t t e k i hän selkoa uudesta sttrtoiä-aät-teesta. • K U R I K A N S U U N N I T E L MA " S i i r t o l a n perustamisesta j ä j o t i k o l. lä maalle sUrtjrmiäestä öU j o rkyllä e n n e n keskustelu, o l i p a . j o s k u s p u h u t tu j o i d e n k i n tnyerien kesken psuuskau-päilisen iasutusyhtlöiii perustamisesta p a l j o n etmen K u r i k a n tuloa, m u t ta hänellä o l i v a l i n i i k s i ajateltu s m m n i - telma, j o t a h ä n inählÄvästl o l i härkiiu-nut pitemmän a j a n , sillä hänen s e l l t - tämänään se t u n t u i käytännölliseltä. Se oli s u m m i t e l t p p u o l i t t a i n Osakeyhtiön. pCTiaät€ttäsilmäliä'jii t a e n j ä ;^ l a i s e k s i sitä alkaessa m'ekto sen suucn-n i t t e l i m m e , v a i k k a se myöhemmin; ja land) t u l t u a näyttäytyi a l v M i . •mäb-dott^ jmaksi s o v e l l u t t a a , käjrtäntboh niissä J oloisSa, koska - 'osa \ k a u e m p i a jäseniksi . h y v ä k s j ^ ^ ^löön n i i n tyhjtoä, että heillä e i o l l U t v a r aa M a t t i K u r i k a n pltkänläisessa k l r - maksaa jäsenmaksujaan j a mpheUa öU jeessä lifflälstlto hänen liälunsa' t u l l a sen lisäksi perhe mukanaan.- l a i s e n joukon keskuudessa e l moraali o l l u t erittäin korkealla j a rehellisjrys — sehän o l i ; v a i n esteenä/edistymiselle' -kun k i a l k k i koettivat taistella etujensa puolesta toisten etua vast a a n . : l % l l a i s l s s a oloissa oveluus ja a l i i a i n e n m o r a a l i ovat v a i n avu j a , j o i s t a on hyötyä. Siii^tärltcituksessa k a i tuo rdtusekamelskä o l i Siiine haälittu-k t o , j o t t a olisi saatu työläiset pysymään eririlielisiriä j a erossa yhdis-tysi) iruhlstä. "Tällaista iyleispiirfceih o l i s i i r t o l a i s - kscivös^öläisften elämä Viinie vucsisa- "äah l o p i i i l a -jä tämän vuosisadan älusr s'a'Ö.Crn Ti^kaimman niiehi6n,^maa-k u i m a n pääÄdGisierin (James D u n s - m u i f i n ) Icälvofcsilla. K e n e n pöikkeuk-e t e n k l n MälkösaaieHe - ( M a l c o l m - ^ r ^ ^ " ö h - ^ i - Ä h d ä ^^älköisitaV nimittäin B r i t i s h Coltunbiäah: m m . sein;aäVaan t a p a a n : ' '• " O l e n valmis jättämään A u s t r a l i an j a saapumaan luoksenne n i l t e h y d in sinne pääsisin. slUä köyhä olen k i i in k i r k o n r o t t a . . . Täällä o n kynä i n u u - t a m i a , j o i l l a o n r a h o j a , n i u t t a vaikea o n m i n u n saada heiltä lalnaksiisaah, k i t n e i ole tietoa m i l l o i n maksaa v o i s i n . Jos te s i i s v o i t t e J p l l a l d n ehtdoUä t o i m i t t a a minulle matkarahat, n i in olen heti v a l m i s lähtemään, liikkeelle j a a n t a u t u m a a n y k s i n o m a a n t u o n s i i r t o l a n penistamisasian palvelukseen. Jos o n tarpeen ensialussa tienata, n i in olen t i e t y s t i valmis m i h i n työhön t a hansa, sillä I t a l k k i aien-astavat olen Nyt m i n u l l a on TUL voittanut puolet Suomen mestaruuksista nyrkkeilyssä H e l s i n k t — M a a l i s k u u n puolivähssä \ jättänyt H e l s i i i k i t o, täkäläisessä Messuhallissa pidetyissä \ yhtä känsäset kädet k u t o työmiehellä Suomen n y r k k e i l y m e s t a n i u s k i l p a i l u l s - sa voittivat T U L i n miehet neljä mest a r u u t t a e l i puolet t a r j o l l a olleista t i t teleistä. K i l p a i l i j o i t a o l i kahdeitsassa sarjassa k a i k k i a a n 80. Alle 62 k i l on s a r j a o l i r u n s a s l u k u i s i n sillä siinä oU k a i k k i a a n 21 k i l p a l U j a a . . Y U 80 k i l on sarjassa o l i a i n o a s t a a n y k s i mleis. K i l pailut kestivät kolnie päivää. V i i meisenä päivänä o l i k i l p a i l u a seuraamassa rioln kolmetxihättä benkllö"a. — Y h d y s v a l t a i n kauppanäyttelyssS. j o k a pidetään Chicagossa einsi elokuussa, tulee 40 eri n i a a n tavaroita näytteille. kcrtisanaan. L a u s im teille kailtille s y dämelliset terveiseni j a toivon saavani teidän kanssanne o l l a panemassa s i e menelle kylvöä, josta o n s u u r i sato nouseva i h m i s k m m a n l l o k s r j a Suomemme k u r m l a k s l " , sanoi K u r i k k a l o p u k s i kirjeessään. HAOnNEN KERÄSI R A H AT M a t t i H a l n U n e n kertoo asiasta e d e l l e e n semraavaan t a p a a n: "Saatuamme tämän kirjeen, oli meidän ensi tehtävämme toinleen-p a n n a rahankeräys K u r i k a n matkaa v a r t e n A u s t r a l i a s t a Nanaimoon. k e räys t u o t t i k i n lyhyessä ajassa 125jlöl- ' Yhtiön o l i siis ölostlhteiden p a k o s ta asetuttava kollektlivi^audeä, yhteist a l o u d e n k a n n a l l e ' ; . . A i n a , n e n t p i v c o l t s e n e e n J o t a k i n pareixip tulevaisuudelta, v a i k k a siinä tiseto.:^et t37yidn. M u t t a lluiatneh, JökEt 'el^^ k a a tee"erehdyksiä; e l p l e o i k e i n V m u t t a yilsas on se, j o k a o p p i i e r e h d y k sistään./ V:'-'- i -^ TIETÄMÄTTÄÄN SÖSiALisTEUSSI " K u n nyt p a l a a äjaituksiss.aan n o i h i n a i k o i h i n n U n täytyy todeta, että K a l e v a n K a n s a n perqstamtoeh b ll n i e l i l e sen a j a n h i s t o r i a l l t o e n tehtä-' vä — pyrkimys vanhasta uuteen; y a l - ; heeStä totuuteen, orjuudesta v a p a u teen. Ne miehet, jPtkä y l i 40 v u o t ta s i t t e n (viime vuosisadan lopulla) tänne Suomesta s i i r t o l a l s t a a t u l i v a t , o l i v a t kasvaneet ahdasmielisissä m a a l a i s oloissa, oppineet kunnloittämaah Us-' k p i i t o a Ja iJltäiiiMh yä^r^lAä jä epärehellisyyttä halveksittavana. K un tällainen r e h e l l i n e n maalatoen tiifee uuteen maailmaan, uuteen elämään. Joka o n a i v a n toinen kuto se, mistä hän lähtj, ei hän tiedä soslalistnfsta eiigläntilaisifh silrtpläislto nähden; j o i - tfeh mielestä ketkään i d u u t eivät olleet vaOjöisia,' olipa heidän ptotansa " m i - t e n v v a l k o i i i e h >tahänsa. ! ' "iyäimäMäo kaivosten u i - kiäijuölellaföii s l i l o i h vielä vähän, sillä pijtutäväratlffi^^ ta-alkävaa. k i i n a l a i s e t , japanilaiset •fa h i n d u t iialpäpalkkaisina v a l l o i t t i v at työt m a a n pääUS j a jöitäkto k a i v o k s ia kokonaan'. Muistan omlfen kokemuksieni- ^rusfeeltä'. k u i n k a 45 vuotta s i t - H 8 M ) pusTtto sä^ lau-taMi^ yjä Idlnälai^n työtoverin k a n s sa. : Mihä • s a i n d o l l a r i n päfvältä ja r u o a n : j a asiihnott, m u t t a k i i n a l a i n en säi vääi döllaffa, josta hänen o l i itse fcBtannettavä ruokansa j a asuntonsa. Y H T E I N E N K O T I : - "Ylläolevasta, ^saanee jonktolalsen käsityksen s i l l o i s en kieltä t a i t a m a t t o man ' siiTtolaisen vaikeuksista palk-kotyöläisenä. ' M u t t a mikä mahdollisuus oU s i t t e n pelastua tästä asemasta j a v a r s i n k i n kaivoksesta — lähteäkö yksinään t a i pieneUä jouk o l l a j a vähillä varoilla erämaahan, jylhään luontoon, pois i h m i s t e n i l m o i l t a , p a k o o n k a i k k i a n y k y a j a n k e h i t y k sen tuöttannia etuja, kasvattamaan l a p s i a a n ibnän. £4keellistotakään k o u - lusivistystä? . " E l t m i t i m u t sekään houkuttelevalta s i l l e , joka t u n t i B C : n järeän m a h - aate — näytti mahdolliselta j a käytännölliseltäkin yhtyä suureksi j o u - k s k s i j a periistaa yhtiö, j o n k a v o i m in yhteistyöllä rakeimetaan Icalkille sen jäsenille k o t i . yhtiö,,missä yksilön ja yhteisön edut olisivat .samalla t a v a l l a turvatut, missä yksilön työvoima ei olisi m a r k k i n a t a v a r a j a missä työläiset voisivat kehittää 'niitä avuja ja niitä arvoja, jotka estävät Ihmlseii itsesäilytysvaiston kehittymisen Eläimelliseksi ahneudeksi'. O l i v a t h a n nämä samat ihanteet p a l j o n ennen meitä saaneet Robert- Övehto; Pöumlerin ja monien sosialististen yhteiskuntien perustajat A m e r i k a n mantereella e t s i mään sitä samaa, mitä m e k t o lähdimme Malkösaafeila jiTittämtääh. M e ^ t y i m m e samoin k u i n hekto. M u t ta h u o l i m a t t a meidän j a heidän p e t t y myksistä j a erehdyksistä näitä samoja k o k e i l u j a j a t k e t a a n m i l l o i n siellä, m i l - Icto täällä", toteaa M a t t i Hahntoeh k i r j a s s a a n . M A T T I K U R I K K A M a t t i K u r i k k a p i t i eslteinfliä j a p u h e i t a - k a i k i s s a tilaisuuksissa, joissa s i i h e n o l i mahdollisuus s U r t o l a - a j a t u k. Ssn puolesta. .'Hänellä e i o l l u t mitään yarsmaista työtä, lukuunottamatta-eiigläniiinkieien iltakouloa, jota hän p i t i Exteaisiohin kalvahtokylän suonia-lälsHle,' Tehdään m a t k a n Astöriäan]" jossa h a n tutustui" "Ijäimetär"-iiiinl-: äeii lehöeri kustäntäjaah, t r i RÖsen-b e i ^ h , palasi häh takaisin Näriäi-ihoon. Kevääilä: 1901 kävi K u r i k k a H a l m i sen kanssa maakuhrian pääkaupungissa Victoriassa tiedustelemassa mitä mäakiirinan m a l t a olisi saatavissa s i i r tolaa varten. Samoihin a i k o i h t o p u u h a t t i i n suomenkielisen lahden p e r u s t a mista s i i r t o l a - a j a t u k s e n edistämistä varten. Niinpä s i t t e n p e r u s t e t t i i n k in toukokuussa 1901 "Aikä".-niminen v i i k k o l e h t i Nanaimoon j a K u r i k k a v a l i t t i i n sen t o i m i t t a j a k s i . Leiiden k u s tantamista varten l a i l l i s t e t t i i n kesäkuussa "Kustaimtisyhtiö A i k a P r t o - t l n g Company" j a marrask. 27 pnä 1901 allekirjoiteittilh B . C : n m a a k i m - t a h a l l l t u k s e n K a l e v a n K a n s a C o l o n l - z a t i o h C o : n kesken sopimus M a l k o - saasen luovuttamisesta suomalaisten s i i r t o l a i s t en s i i r t o l a a varten. Tämän jälkeen lähti jouluk. 6 pnä 1901 Nanaimösta MälkosaareUe ensimmäinen retkikunta kalastaja J . Mlkkelsorito p u r j e l a i v a l l a. K a l e v a n k a n s a n s i i r t o k u i m a n v a l h e i s t a saa yksityiskohtaiset tiedot e-deUämainltusta M a t t i Halmisen k i r - t i a n s a . v a i k k a p a jättäisikin k a i k k i y h - j a i k o j e n perästä. Näin ollen ta - teiskunhalliset mukavuusselkat m l e - että k a i k k i vakuutuskirjat lestään. Mutta nyt o h herännyt tuo^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ' " ^ » s e e n toimistoon" ' • ••- . . . . . . . . - " i j u u r i näiden kirjojen peni3teslli dään merkinnöt kunkin ta tUelhto.- Sudburyn alueen toisto on N o r t h Bayssa ja sima" tetään edelleen k a ^ Sudbmjs mlstoon jätetyt vakuutuskiijat vyydsn vucksl on lisättävä..eöi työlätaen on työssä vakimtnr päättyessä maalisk. lopulla oa antajato velvollisuizs vaihtaa käytetyt kirjat uusiin, joten ' joutuvat, tällä automaattisella itsestään mainittuun tilinpit toon.- K u n eroatte työstä, mii a i n a vaatia vakuutuskirjanne ji° lehtilcaä. että siinä oh kaiiki ' L o p u k s i on tässä yhtqfdeäa-kiinnittää huomio erääseen TO] ilmiöön,, josta, olemme päässeet Ie, nimittäm siihen, että jcill|iia; Iäisillä jon useissa vakuutusk o l l u t erilaiset numerot. . Tämä merkitsee, että hänen tusmäksunsa on merkitty niin e r i henkilön tilille kuin erini vakuutuskirjoja on joutunut tiH tävän keskustoimiston Sasiin. tustoimisto arvelee asianomaL=ta' k i l o n tilillä . olevan ainoastaan v e r r a n maksuja suoritettuna faiis tä sen k i r j a n ' numero osoittaa,' perusteella hän vaatii tyött apua. koska on äärettömän; ^am^tiiniiSlä: henkilöitä; on^ VakuTÄetun' tilillä niyöskin j o k a bn Vakuutuskirjassa. M u i s t a k a a siis valvoa, että myysvakuutuskirjassanne on aina ma numero, vuosi vuodelta. SiiiS pauksessa merkitään kaikki maksut samaan tiliin. Lontoo.—'Moskovan radio I maanantaina, että Neuvoctoliita demiehet ovat lisänneet 40—fiOp: t i l l a kevätviljan satoa ja öO-TO senttiä sen olklsatoa antamaö menUle mallas-peparaattikäsit* j a s t a ja A . B . Mäkelä kirjoitti; \'äen K a l e n t e r i i n 1910" 30-sivuiss löstuksen siitä "Miksi Afalkc! yhtiöhomma ei menestynyt." SUrtokuhnan vaiheista cn t e t t u luoimollisesti monessa yhteydessä, m u t t a edellämainitut, si.selostusta saattavat oUa niöä, keinunät. Tässä yhteydessä lienee vielä m a i n i t a , että M a t t i Kurikka ena. levän K a n s a s t a lokak. lOpnälK* että, yhtiö päätettiin asettaa^t k o t i l a a n toukok, 27 pnä 19(K. Indonesiassa kuohuu r Uutistiedoissa kerrotaan jatkuvasti Indonesiassa tapahtuvista ; kahakoista, kapinoista ja taisteluista, vaikka vasta muutama kuukausi r sitten Indonesian itsenaisyysliikkeen pettäjä Hatta ja Hollannin hai- V litus tekivät muka "mallisopimuksen*' k.o. maan "itsenäistymisen" thsrväksi. Nyt \iimeksi — huhtikuun 5 pnä — saapuneissa uutistie* ; doissa kerrotaan miten Hollannin palveluksessa olleet indonesialaiset : sotilaat ovat kapinoineet ja vallanneet erään satamakaupungin. Tämä oli kolmen kuukauden aikana jo kolmas sotilaiden kapinayritys ja nyt syytetään, etta eras hollantilaisten uskottu mies, Suitan Hamid I I , on käyttänyt korkeata asemaansa kapinallisten päämäärien hyväksi. •Kaikki tämä korostaa sita tosiseikkaa, että Indonesian kansanjoukkojen keskuudessa VaUitsee syvä ja sammumaton tyj^ymattö- -4ayys Hollannin ja sen apurien imperialistista toinentoa vastaan. Kansanjoukkojen riisto ja sorto on saanut sellaiset mittasuhteet, että Indonesian kansa ei voi eikä halua enää sita kauempaa aikaa kantaa. Tällaisenaan nämä kapinayritykset ovat vain äiriieita, jotka kertovat niitä tapahtuman pitää pian perästäpäin, jollöin^ndohesian kansa työväenluokan johdolla vapauttaa itsensä imperialistisesta sörrösTar'"' Seuraavat tiedot, jotka on saatu Aasian teollisuusunioiden konferenssissa, tammikuussa 1950 esitetystä Indonesian unioliikkeen edustajan A l i Mardjonön raportista, puhuvat korutonta kieltä sikäläisten kansanjoukkojen tyytj-mättömyyden todiellisi^ >. Hollannin imperialismi on yhä lisääntyvässä määrässä riistänyt Indonesian kansaa y l i 300 vuotta. Ja "saavutus" on, että alkuasu-kastyöläiset ansaitsevat nyt kauppaloissa kahdesta viiteen senttiin päi-väs. sä! Indonesian kansa muodostaa koko maan väestöstä y l i 97 prosenttia — mutta se saa kansallistuloista tuskin 1S prosenttia. Toiselta puolen katsoen hollantilaisiet ja muut eurooppalaiset er\'ät muodosta edes yhtäkään prosenttia väestön kokonaismäärästä, mutta he saavat 65 prosienttia qiaän kansallistuloista. Ei siis ole ihme jos indonesialaiset m'at tyytymättömiä. Ja kuten iiirtomaavouti ainakin, Hollannin hallitus yrittää kovan käden pakkokeinoilla ja terrorilla saada todelliseen itsenäisyyteen ja parempaan elämään pyrkivät indonesialaiset alistetuksi. Mutta vaikka Hollanti on käjttänyt sotavoimiaan, julistanut Indonesian työväenpuolueei'ja uniotkin laittomaksi seka saanut Yhdysvaltain (ja Canadankin) rahallista y.m. tukea, niin Indonesian kansanjoukkojen keskuudessa l i sääntyy tyytymättömyys. Eikä tämä asia muuten voikaan olla, sillä Indonesian kansa on saavuttanut jo sen kehitystason, «missä se vaatSi itselleen kaikkien oikeuskäsitteiden mukaan sille l o i u l u x '^ itseimsta isäntävaltaa omassa maassaan. " Vänhuuderieläkkeisiih ' nahtfeh näyttää asiat olevan p i f i i n k a u l a l l a, k u t e n o n monet m u u t k i n asiat tässä parhaassa mahdollisessa k a p i t a l i s t i sessa yhteiskunnassa. Asla näyttää o l e v a n s i t e n , e t K i mitä k i p e i m m i n j o k u tarvita eleettä sitä myöhemmto häh sen s a a — j a se o n s i t t e n n i i n kiehhb, että « n Varassa ei kykene k u n n o l l e e n elämään, ää-d l n tuskto sen saaja kykenee pitämään hengen vanhassa r u u m l f e s a i n. M u t t a asia o n i h a n päinvastoto s e l - l a i s i t o m i e h i i n nähden, j o i l l a o n o l l u t, kymmetoen tithansien d o l l a r i e n v u o - sipälkat. Joista Jokaisen pitälS-kyetä säästämään sateisen päivän s a r a l l e. He saavat t a v a l l i s e s t i valtavat eläk-, keet jo yleensä p a l j o n e i m e n k u t o täyttävät 70 v u o t t a . , - V i l m e i s t o e s i m e r k k i tässä äuhteessa o n C a n a d i a n Natlonalriäutatlejärjes-telmän päänales R . C. V a i « h ä n - ; H an erosi tämän k y n i n ^ n i e n miljoonien d o l l a r i e n tappiot vuosittäto a i h e u t t a v a n yrityksen j o h t a j a n toimesta €6- vuotiaana. -Hänelle a i m e t t U n ' ' t a v ^ - m u k a i s e n " eläkkeen Iisaksi e r i k o l i i en e r o p a l k k a , jonka väitetään oleVäii 50.000 d o l l a r i a. j o s tavalltoen ihmtoen s a i s i $6- v u o t i a a n a 50,000 d o l l a r i a e i h ä n t a r v i t s i s i sen j ä l l u e n e H i k e t t ^ . M u t ta s u u r i t o h e r r o i h i n nShden:asia':i^yttä5 o l e v a n t o i s i n s i i t S M n h u o l i m a t t a ; että he ovat eläissään saaneet suuret p a l - k a t . :" •., Vaiihuudeheiäkejärjestelmä tuntuu olevan vaarassa nito kehno k u i n se nykyään onlcto. b t t a w a s t a saapuneis. sa tiedoissa kerrotaan^ että p a r l a m e n tin a l a - jäyiähiwneen jäsenistä m u q - dostetaah %rjäseniäeii k o m i t e a t u t k i m a a n vanhuudeneläkejärjestelmää j^-laliisäädähtöä siinä mielessä, että s i i h e n tetitälsito muutoksia. Tähän Wimes5ä o n eläkkeet maksettu- maaikuntien j a l i i t t o v a l t i o n v a r o i s t a . M u t t a jxyt ehdotetaan j ä r j e s telmän muuttamista siten, että eläk-t^ een s a a j i e n pitäisi eläissään s u o r i t t a a s i t a v a r t e n m a k s u j a s a m a a n t a p a a n k u i n tapahtuu nykyään työttö-mjysvakuutukseen iiähden. Mitä enexninätt palkoista vähennetään, asianomaisen -henkilön a n s i o i d e n m u _ kaan, sitä " s n u r e n u n a n " eläkkeen hän .saisi.- Se merkitsee käjrtännSssä sitä, että -parempipalkkalset saisivat p a remman eläkkeen k u i n huononunan p a i k a n saaneet, j o i l l a o n k a i k k e i n v ä hemmän m a h d o l l i s u u k s i a säästää a n - ! m a k s u j a työläisten palkoista. I n i t e l m a n mukaan j o u t u i s i v a t nykyisto voimassa olevat varallisuusehdot pois käytännöstä koska eläke malcsettal-s i i n kalkille, jotika ovat osallistuneet eläissään maksujen suorittamiseen. Eläkkeiden suiiruus v a i h t e l i s i j o i - deiokin ehdotusten m u k a a n edelleen sen perusteella miten p a l j o n kysymyksessä olevat henkilöt saavat eläkkeinä työnantajiltaan. C C P : n edustajat ovat a i n a k i n toistaiseksi esittäneet parlamentissa o i k e a n kannan vanhuudeneläkkeislto nähden vaatiessaan, että eläkkeet p i täisi maksaa v a l t i o n v a r o i s t a j a että silä varten olisi kerättävä v a r o j a s a - latmsta s u u r l i i k k e i d e n voitoista. M a i - mtxm puolueen edustajat, ovat esittäneet, että eläkkeet k o r o t e t t a i s i i n 50 döUarlto kuukaudessa j a että cläkkei. tä ruvettaisito maksamaan 65 vuoden iästä lähtien j a i l m a n mitään v a r a l l ir suusehtoja. M u t t a . C C F c n edustajien joukossa on n3rt j o havaittavissa petosta ja vilppiä tässäkin asiassa. Moose J a wn v a l i t s i j a p i i r i n e d u s t a j a R o s s T h a t c h er o n omalcstmut k a n n a n , että eläkkeitä v a r t e n o n perittävä maksuja p a l k o i s. t a . Hän tunnusti saaneensa k i r j e en eräältä alueensa uniolta, jossa on 1.200 jäsentä. Kirjeessä on sanottu selvään tälle C C P : n h e r r a l l e , että eläkkeet on maksettava v a l t i o n v a r o i s t a , eikä niitä v a r t e n ole perittivä M u t t a s i o i l t a a n iniiääh "sadepäivien v a r a l - -j " k a n s a n edustaja" T h a t c h e r o n omak-le".- Se mcädtsisi eläkejärjestelmän : s u n u t pätovastaisen k a n n a n k u i n h ä - huonontämisia k o s k a k a i k k i eivät c l i - . n e n valitsijansa. Hän o n j u l i s t a n ut s i -Ecn mukaan tasavertaisessa aec- j hänen v a l i t s i j a n s a o l e v a n " h a r h a l u u - toässa eläkkeen suuruuteen nähden. | l o j e n j a väärinkäsitysten vallassa" A i n o a n a v a l o p i l k k u n a tässä suhtees. i eläkeaslcllun i ^ d e n . M r . T h a t c h e r ' delliset mielipiteet ka parantaa ilman, että sitä i perittäisiin - maksuja aS henkilöiden ansioisU. K u n asiasta keskusteltiin ' alahuoneessa esiintyivät useat s e r v a t i l v l t ja liberaalit hytin k a a l i s i n a " . Eräskin liberaali n l t o pitkälle, että sanoi bänen ^ tään olevan tarpeellista, että e' alennettaisito 60 vuoteeff K eläkkeet korotettaisiin. 60» kuukaudessa. He esittivät "raiäikaalisia" puheitaan v J ^ ^ tannuksella txihanan lähettävät mitä postivapaasti kaupioto valitsijapUrinsä todistaakseen siten miten 1 m i i k a edustavat vaUtsijoitaan.» varsto yksinkertamen keiM_ petkuttamiseksi ja se selvJttM t a t o miksi n i i n monet veija.- t a a n k e r t a toisensa jälkeen alahuoneen jäseniksi. V a i k k a meillä el ole mitSan-tuntoa Social Credii-PUolue«i j i a kohtaan voin sutä huoliBö» deta, että eräs mainitun sen sanoi erittäto sattuvastij t u i s t a vakuutusmaksujsta,jj^ täisi periä työläisten i mielestään pitäisi kokoelätf' mä edelleenkto maksaa varoista sillä vähätulriset k a i k k i ansionsa jokapäi«i meentuloon. josta syystä rA tä vakuutusmaksujen sacnt K o s k a tämä eläkeasia oa r tmä olisi kaikkien Jä^Tf u n i o i d en jäsenten TeJ™'-^^^' T kokouksissa, että niiden r u i t ^. tettälsito asianomaisille jäsenille j a ministereille isaoUsise;ettätämänehdotetunsuun-j Väittää, että eläkeasioita ei V < asiaan näMcn. — |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-04-08-02