1946-12-17-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I AutboHzed by >- Lizena — izdoSanas ätls^uja: ICD* ÖMBG Atbildlgais redak* ton Editor in-Chlef: Kärllä Rat>äcs, vietnieks: Aleksandrs luiepa, redakci- Jas / sek/etäts: Maksis Ciill-iH& l redaktori: Andrejs Ru-dzis (Minchene); Harijs Min-' denbergs (EsUnfenä)^ Ar« nolds Smlts (sports), Zignrds BM& (t@eh]d8kais ieliärUK ^ Jiuns) Nr. 5 (37) Otrdieiv 1946. g. 17. Xfl iznSk otrdienäs tm picOrtdld* näs :: iadevejs: Bavärijas apt^ala latv^eSa komltejas m^devm^ . La^eSu pmes darbimekasadiftrbriias kopä:: RedäkcUa: Gdn^lmrg/D., Bdr« SBnne . ter: • Landmaim • Pi; r t 12 u Printed by Scliwili, Volksblat^ QQmbiirg/DoiL, Bargerm.:« S^atdmami-Fl. 1:t Mätleiu — Citcttlatloii: «m DABBÄ PADOMES -AISSINUMI» PETUUMI VN 8 13. decembri Eslingena» LCK delegacijas darba nozäres vadiföja inS. il. Brmmera vadibS notika kärtSJä Darba padomes sede» kädas iagad no-tiek darba jautajnmu apsprieSailai katru men^ darba lu^zare, kas darbojas kopS S. g. septembra» iagad paveilkusi pirmos organizäcjijas dar-> biis mi weja zi^ot pajr p i ^ panäkmniem nodarbinätibas jautSjmna risinasaiiS pie miliiSras valdibas, 8. armijas §täba im IINftR^JS dar^^ nozares vadibais. 4. decembri notikuse miiieto iestälu vaditaiu darbi-niektt pinna apspriede ar BaltUas tautu pärstSvJiem darba JautiUumos im §al apspriedei tnväkS laikS sekös citas lidzigas Klasificejpt turpmäl^ä^^^^^ Jas/ täs var sadallt öetröff virzienos: 1) vieninieku nbdarbinäSana sardiu dienesta vai par iered9iem armijas un militäräs valdibas iestäd§s; 2) da-iSdos' arteju darbos armijas iestä-d §xn, piem. buvgrupas, noiiktavii gtridnieki im transporta kolonnas;^ 8) darbs rupniecibas, uzQemumos vai l^plaSinktSs nometi^u darbnicas, kas Btrldätu armijas im DPvajadzibäm; 4) darbs armijas uzdevumä ärpus Väcijas, Riem, krituSo kayavöru kapu epztnaSaha, Vlsi minetie darbi, vis- ^Vairak domäti virieäi^m — vieninj^e- 'kiem, kas ar iestäSanös noteiktä dar- 'bä vietä ifegutu arl jaunus dzives apstäklus. Iz^emot darbus tupnicäs vai papla§inätbs nomet^^^ pasäkumos, ^menes cilvekiem §äda iesaistiSanäs tnazäk piemerota, jo saistita ar ilgäku ä^äräanos no pie-derigajiem. . P^gaidäm vei maz.risinäts jautä-: Jiims/irsievieäu.darbs. Armijas un tJNBSAs iestädes tagad gaida §ini .virzienS ierosinäjumus 'Ho pasiem .ieihteres§tiem. Par vienu atrisinä-juma piemeruvaretu ndnet Klein-kecas latvie§u nometn§ ierosinato 4öäanas darbnicu noorganiz§§anu armijas pasQtinäjumiem. Pirms neilga laika; §i nometne jau veica ' lieläku; UNRRAs b§m.u lizvalku pasutiriä-jumu.: Atzimejanias ärj[ sievie§u no- 4arbinä§anas iespejas Eslingenas tekstilfabrikä pie verpäanas un au- Sanas. Pär lidzigu pasäkumu zi^o ari no anglu joslas, kur käds tekstil-iiz^ emumis Holandes pierobeiä butu Mr mieru nodarbinät ap 500 musu .tauttetes. Vi?pär iesaistlSanäs da^- db$' darbos äiiglU'.]^^^^ ir daudz pla- §äk^ gan -mezu^izst^ädä§anä,^. gan bftvöarl?03. un. :aibsBvi§lj^; rupniecibas Us^emu)tios. JAUNI PIEDÄVÄJUMI mi vairäki'jaiml darba piedäväjtoiL Nimber^ä (Fisbachä). komplektg jau-flais sardÄu vienibas, ki^^äs uzpema-mo skaits nav ierobeäöts*. Atalgo-jxmisrSais vienibäp paredzets no 158—900 m^käm menesi, pie kam algä ietilpst ikm§ne§a käntines ie-pirkumu kuponi 5 dolaru Vertibä. tddz 100. dolariem nodarbinätie va-res lizkrät spedäläs dolaru noguldi- ^jumu grämatii^äs. ' Bavätijas apgabala latvieäu komi-teja saijiemusi darba piedäväjumu no UNRRAs darba nozares pärzipa Minchene (§0 amatu^^reiz izpilda musu :tautietis P. Bemhards) 300 i^isu nozaru buvsträdniekiem, mäj-kalpotäjam, paväriem, istabenem iitt, 400 äofefiena —• medianilpem, medlciniskam personälam — ärs-tien^ mUsäm, sahitärlem im ari ne-kv^ iificetiem strädniekiem. No ang- |u joslas ieradies Rigas apavu mp-nieks R. Eglitis, kas stijies pie lat-vieäu. vaditas apavu fabrikas organi-zeganas, Ja Eglitim §im nolukam ne- Izdosies atrast telpas amerikäi;^u jos * lä, tad vii;iS nolemis me^inät pasäkumu organizet franl^^ joslä. — Ha-aavas kärtöta darbu pasäkumä ra-duSies da2i traucejumi,. täpec ta jos re^stretiem tautie§iem jänogaida, ^ Prof. Burkevics sarunäs ar Vir-iembergas väcu valdibu panäeis, ka Latvijas augstskolu beigusie var ie-gat tiesibas uz zinätniska grada lie-to §anu Väcija. Reflektantiem jäie- ^ e d z lugums Virtembergas izgliti-bas niiinistrijai, pievienojot L. U. dip-loma norf^stu im isu dzives aprak-stu. 25 musu tautieSi äis iespejas jau IzmaMöjuäi. Domäjams, k i §ädas tiesibas, pie^irs ari Bavärijäs väcu valdiba. Väcu iestädes tapat atzist ari aniatnieku diplomus, ko izdevu- §as Rlgas ^ildes vai Amatniecibas kamera, bet lai sai;iemtu darbam materiälus, tad jägriezas, pie attie-cigas aprii^i^a väcu amatnieku ap-vienit) as (Innungeh). Ja amatnieki strädä 1;ikai armijas un DP vajadzi-bäm; tad no väcu nodokjiem tie at-brivoifci, pretejä gadijumä padoti väcu amatnieku darba noieikumiem. KO DAEIT? K^^ iesa-käms rupeties, lai sanemtu ätru un pilnigu informädju par darbsi pie-däväjumiem un izredzem. Sini no-luka nömet^u komitejäm jäizrauga ipaäi darba lietu pärzi^i, jku]dem jä-in^ fonnejas pie attiecigä apgabala latvieäu komitejas, vai, svärigäkos gadijumos, tie§i pie LCK pilnvarotä darba jautäjumosEslingenä; Tiem tautiefäiemi kas tagad dzlvo ärpus nometnem, jänodibiha pastävigi sa-kari ar tuväko latviesu nometnL Tienfij, kas - tio §iem tatitieäiem ir bez darba, darba, sagäde pec palidzibas jägriezas pie tuväkäs nometnes darbu iietu kärtotäja. PStiSanas stadijä atrodas jautä-jums pat latviesu arodbiedribu, vai arodakopäm, darba un arodniecisko intereäu aizstävesanai. lespejaihs, ka väcu • saimniecibä nodarbinätie latviesi sai;iems lidzigsis arodniecis-käs bied;^oSanas tidsibas, kä yäcu strädiiieki. Afmijäs vai militäräs valdil^as; .^uzdeVum:. jiiodarbbätie käträ vietä .s^vu^ ^yltereäu aizstäve- §änai var izveidot d^rba artelus. Ari §ajos jautäjumos.' padomus sniegs nomet^u darba lietu kärtotäji. Nedroäibas sajuta, kas pedejä lai-kä radusies gan ar drosibas pär-baudem, gan;pärvietoSanu visdrizäk beigsies tad, ja; iieläkä tautiesu da bus iesaistita pästävigä darbä. lete camäkais darbs butu nometijiu darb-nicu paplaäinääarfia, iegustot jaunus darba r&us un masinas, kä ari sa-gädäjot materiälus, par ko j'äsniedz heatlaidigi pleprasijumi UNRRAi Vaditäjas iestäde^ lädiem pasaku-miem solijuäas savu atbalstu. No-meti? u darbnicäm jälurpina ari aro-du apmäcibas un tajäs jäiesaista ie-spejami lielaks musu jauniesu skaits Tieli jauriiesiem labi . jäpärdomä pirms izäljdrties par darbu amata darbnicäs vai apsardzibas vienibäs. • ' I la 1/ Jäunais UNRkAs generaldirektors-^ ^en. Ruks% Par IJNRRAs ienei-äldirektoru iecelts generälis Lovels Riikss (liOwell RoQks). V i ^ stäsies Lag-vardijÄs vietä 1947. g. 1. Jan-värL Rietu^u kauja laikä vugiS bija ieneraja Elzenhauera §täbä priekiiiieka vietnieios. V i ^ Jaa-nais ttzdevmns bUs likvidet da-iädäs fJNRRAs funkcijas, lai iz-beigtu §is organizäcijas darbibtt^ 0 u lesnieeums darba dd}di 2000 ztdu DP gaidä kulus ux Ameriku, „Gontihental Daily Mail"ziijo, ka Bremene arvien nemierigäki kjust vairäk nekä 2000 zidu, kas jau ilgu laiku gaida kugus, lai brauktu uz ASV. So iidu DP iecejoäanas doku-menti jau sen kärtibä* Vi^u neyeiks-me lielä mera vainigi ASV jurnieku streiki un neparedzeti starpgadljumi. Ap 500 äobeglu täpec gaida jau kop§ septembra. Ifa So laiku' DP izcelotäju skaits Bremene vien jau pieaudzis uz 2100 iin daudzi, kas ieguvuSi izce-ioäanas at}aujas, gaida ari citur. Ber-line vien esot vairäk nekä 400' tädu gaidltäju. liela dalä no tieni, kas atrodas Bremen^; !paredzeju§i, ka vares iz-braukt septembri vai pat augustä, iesaii^ojuSi siitäs drebes un -tagad salst Gaidltäju nemiers pSc laikrak-sta zipäm kjust arvien lieläks uh tie pat draudejuäi streikot, lai v^rstu uz sevi uznaanibu. Australija norobezolas pret y »begjtt denipingu" K a n b e r ä , 10. 12. (AP). AUsträ-lijas imigräcij^ ministrs Kolvels (Calwell) paskaidrojiSj k$ Austräli-jas valdiba necietis;„pla§u visädu ti-cibu, raäu un apvidu eiropieäu dem-pingveidlgu iepludinääanu Australija". Vi^S pateicis §os värdus atsauk-damies liz zii;iu, ka Melbumä nodibi-näjusies ^biedriba ar. nosapkumu „Pajumte un palidziba" (Shelter and Aid Ltd), kas ar 10.000 märcii:iu ster-li^ u pamatkapitälu grlb veicinät imi-gräciju Austrälijä. ^ Ministrs; paskaid-rojis, kä sadas sabiedribas pastäve-^ §ana varot vienigi ,,radit hepatikäa-nas valdibai un tautai". lebraukäa-nas atlaujas. Austrälijä , izsnieg§ot vienigi tädiembegliem, kam Austrälijä tuvi radi, kas api^emäs tos izmi-tinät un apgädät. Baltijas tautu darba lietu kärtotäji-sestdien, 14. decembri, Esiingenä izsträdäja un piei^eW tekstu kope-jam iesniegumam UNRRAs darba dajai Heidelbergä. ^anäksme pieda-lijäs LCK delegäcijas dar/ba nozares vaditäjs ihi.. A. finmners, lietuvieäu pärstävis J. Augustaitis un igäui^u darba lietu kärtotäjs prof. A. Pe-rendi Kopejo ^ iesnieigumu HeidelbergäUNRRAs vadibai nodod oodien un setsdien latvie§UKigaui;iu un lietuvieSu pilnvarotie pärstävji tie- §äs apsriedes ar armijas un UN- ^RAs yadibu vei sikäk iztirzäs vi-siis jautäjumus, kas saistasar darba jautäjuma kärtoSanu. i LCK dai:ba nozares vaditäjs ini. A- Brunners par Baltijas tautu kopejo iesniegumii izteicäs: v ,,yis]pirms: mes iösiiiegumä dam, ka lätvieSi, ig£iuiji un Uetu-vieSi ar lieläko prieku iesäistitps darbos armijas, UNRRAs vai ari paäu vadibä, bet nekädä zi^ä negrib nonäkt tieää väcu pärraudzibä. Tä-läk uzsveräm, ka darba sekmes lielä merä atkarigas no strädnieku nos-käi; iojuma, kas, savuh:är^ saistas ar dzives' apstäkjiem. Paäreizejä DP srtuäcija nekädä zii;ia §os .priekäno-teikuraus neietekmS i)ozitivi. Bieia nometciu pärvieto§ana, kas saistös ar ii5kärtQto. darbniciA un dziyöklu likvidSäaiiu, UgstoSäs pärbaudes uh neziija, vai nebus jäzaude DP tiesi* bas, viss tas rada nedroSu noska^o* jumu, TädeV ludzäm, lai, iesaisto* ties darbos, mes sanemtu ari garah* tiju par nodrofiinätu mierigu dzlvl paSiem strädäjoäiem un vlijtu^ nem. * l^iQti svarigs ir atalgpjums. lesnie* gumä norädam, ka. baltieSi uz palik« §anu Väcijä negatavqjas un tädij vel4s ar darbu sakrfit ^ v lldzekjus turpmäkäm gaitäm. Bez atalgojuma väcu markäs,^ mes vSlamies .p§c iespejas lieläku izpehias di4u Sfo^emt dolaros (t s. „scrip", naudä), to sakrSt un, Vädjh ätstäjot, Täläk iesnlegiunä traukt." i ^ ^^ arodniedsko apihacibu, paJlldzbt Iz-veidot v i i t ä | k daudzäö^^^i^ iekärtotäs darbni(^s. Beidzpt nora* dahi, ka b^ltieJu saime-^V^^ augstl kvaUficStufe daifeipiekuji inienierus, ä^npjtnus, S r s^ ttiSi grSmatveäus ^^^^^^1^ i;temties daitu orgahi^eSiim raiidziganu^ he^^^ ^ savu taittie^^^ vida, bet ari plaä^ä m§rogä. Darba iespejas yeietoa Visus $0$ J I K^ kopigajä iesntegumä un^; ^ e s t (^ a|)si^ede^ panakt mOsu: taiiUeSiexh^^^-1^^ atrisihfijumu." tt M. Iranas kayaspeks ienemis Tebrisu PADOMJi; SAVIEMBA APStDZ IRÄJJU LlGUMA LAUSANÄ DIBINÄS AMATNIECIBAS PADOMi Esiingenä 6. janyari uz pärrunäm pulc^esies amatnieki no visas ameri-käiju joslas. Darba kärtibä jautä- Jums par amatniecibas padomes di-binä §anu. , ESLINGENA PO§ÄS" JAUNAI IZSTÄDSH ' K - ;•• • . Nupat- slegtäs izstädes lielo panä-kumu mudinäti, eslingenieSi jau po- §as atkal jaunai skateL; Soreiz savu darbibu grib rädit;170b Eslingenas tautas augstskolas audzeki^, Izstäde paredzeta no 29. lädz 31. decembrim. Iräna^ valdibas .karaspeks no dien-vidiem iesolbjis Azerbeidzanas pro-vinces galvas pilsetä Tebrisä. Kapa-speks sastapis • maz pretestlbas' un Tebrisas „pado§*anäs" izpaudäs, gu-bernätora teiegrammä Iränas ; sa-charn! „Iränas ka^-aspeks ir; gaidits Azerbeidzanä". •' Lieläkais §l^erslis valdibas kai-asp^ka eejä bija Azerbeidzanas demokratu partijas bi^dru uzspridzinätie tilti. Uzspridzinäta ari Maneehas pilsetas ,dzelzcela sta-cija. Tebrisas pado§anas nptika 48 stu^das pec tam, kad valdibas kapa-speks bija pärgäjis provinces robe-zu. ^Continental Daily Mail" speci-älkorespondents zii;io, ka Azerbeidia-nas demokratu partijas vaditäjs Ja-fars Piäevari aizbedzis kopä ar 5et-ram citäm militäräm im civlläm amatpersonäm päri robezai uz Pa-domju Savienibu, tie§i gadu pec Azerbeidzanas „autonomäs valdibas" nodibinä§anas. Mbä spärna \ laik-raksts j,Atash" zi^Oj ka padomju vestnieks norädijis ministru prezi-dent< im Gvavamam Sultanecham, ka valdibas kapaspeka ieiesana provin-ce ninä pretim Krievij^s un Iranas noligximam. Va§ihgtonä atsauca krievu prese minetäs zihas, it kä Savienotäs Val-stis butu nodevu§as Iränas valdibas ricibä 40 öetrmotoru • bumbvezus. Iränj.e§u generälis Hasems zi^o, ka apcietinäti triskrievi, no tiem vie^ na sieviete, kas apkalpojuäi kadu radiostadju. Atrasti lieli vairumi sautei:iu, municijas, lofanetöju, gra-nätu un benzina. ASV vestnieks Teheranä Diordis Ailens, inteijvijä lugts izteikties par Tebrisas ' notikumiem, paskaidrojis: Iränas suver|nitätes izpleäanu päri visäm Iränas dajäm 'uzskatu kä '^pa^ Iränas valdibas, tä ari Apvienoto Näciju uzvaru." GRIEl^UAS StJDZiBA DROSIBAS PADOME Grielpiaa ministru prezidents Cal -dariss pagäju^ä^ nedejä Drosibas pa-dome cela priekää Griej^jas sudzibii par Dienvidslavijas, Bulgärijaa un AI-bänijas iejauksanos banda cii^iäs Zie-mejigrie^ jä. Pec piecu stundu ilgäm debatem par ;3iidziba8 apsprieSanas vei du, Droäibas padome nolema uzaici-nät debatSs ari apsudzeto valstu pär-stävjus, pie kam Dienvidslavijai tiesibas piedalities visäs diskusijäs, ka mer Bulgärija un Albänija kä UN ne biedri aicinäti vienigi sniegt paskai-drojumus. ^ Reuters no Atenäin zi^o par oivu amerikäi;iu preses korespondentu pazu-sanu. Vi^u automobilis atrasts pa-mests käda ciemd tuvumä, ko bija okupejuäi partizäni. Grielj:u militäräs iestädes izsötlja armijas rotu pazudu $0 mekleSanai. Notika ap§audi§anas ar partizäniem. Bet driz pec tam ko respondenti pa§i pietcikuäies kädä mi-litärä iestäd§, Viijti esot vienigi\me- ^äjuSi o^u^efflt sakarus ar partizänu bandäm» FRANOJAS PÄET VÄCUAS €pimÄU2ESANt ; / vajadzlgi, hi izki^tu np^ runäs p^r ieroiu im^i 1^ taina* zinäSanu. Si iaUmäta rezuJÄ^^ valstu ap$k§komiri^ i^beiot debÄtes, npsaköt> ka pSiiimäi ^ par katru papildiiiälumu iesniegta^^^ priekSlikumos drikst izt€ä^ di. vi riinätäji,, un pret to äri diyi^' ^ XjÄligä veidä taga^ lig!un^;ar liVSc^^^^^ Italijai jSnÄkÄÄ i66 mi^^^^^ 125 milj. Dienyidilävijai^ 105 milj. Grie^ji^ jai,; 100 milj. Krievijai, 25 milj. Ab©* sinijai un 4,6 milj AlbänUair rijai jämaksä päyisäm 6?- fiulj; 4 ^ ru, kas sad^ilämi Grie^Lijai uft Dien* vid8lävijai;Rum§niiai^ Jämsät milj. dolaru ^^s^ Krievijäi. t J h^ jai -v- pavisäm 3(X) löilj.r dajas Krieyijai/ Järejais GeiioÄ^^ kijai un DienvidSläfVijai. Somijai }fi» makisä 300 iiiaj. K r ^ POLI J Ä OTIPI^^ ,,Continental DaUyj^J^ Polijäs veleäörm töii^ juäi öetru politiskai^p tus yeleSahäm, :b$i pSc imtXMritatlyu VarSavas aprindu. infOOTÄcijas He-gusi* katojiem jpiedfidöles ? v ^ ar savu ipa§u sarako. Läi gsm koniisija a t ^ viöe* premjera Mikolai6ika vaditas zem* nieku partijas sartdcsi^^^ pats paskaidrojis, kä cenziira nplie* gusi^vil?Äm savu kandidi^^ publicet . ••.;:-• Pedejäs dienäs pirms Ziemsvetku pärtraukiimä ärlietu ministru padome vei parruna ja darba kärtibu nä-kamai apsph^ei ifeskavä par mte-ra irgi^mu ar Vaciji, kas ka zinärhs, säksles 10. martä Maskavä. Prancijas arUÖtuministra viet-nieks Miirvi- bridihäja pret nodo-miem (^ntralizet Vä^ju;^ "8^j)ga|vö- " k a viendta Vacija, kas jpastä-v §tu ai>m§rap; tädä veicfö :kä Yädja peä§jos 80 .v^ 90 gados, negläbjaml. izraisitii jauiiu kapu, ; f f ^ c i j a mier^ liguma pärhihäs noteikti pretoäoties visiem sabiediptp nodomierh driz pa-näkt Väcijjas cehträlizäciju. Vi^S pie-prasija ari, lai sarunäs Maskavä liz-klausitu mazäko Väcijas kaimiijval-stu doraas. Br^ses konf erence vii:i§ päre^ojis, ka sarunäs Maskavä bus ,4oti ilgas". Prancija jopröjäm liz-skatot Väciju par bistamu ka^a po-tehciälu. Tä heesPt pret brivu tirdz-niecibu starp Väcijas josläm, bet kontroiei par to esot jäpaliek sabied-rotiem^ jo väcu iestädes, kam uzdotu §os uzdeVumus, varetu | izveidoties par atslegu jaunam väcu centrälis-mam. • ;Vv ;/••:.: • ••v';^^^ T /'-•-••V•^'• Molotovs priyätä sarunä ar Bem-su päziij.ojis, ka ari visiem tiem ameyikä^u laikrakstiem-, kiiru poli-tiskäs nosta jas del Megta pastävigu korespondentu novietosana Maskavä, atjaus konferences laikä siitit, turp speciälkorespondentus!. Viena no ped§jäm UN sedem kop-es prezidents Späks, pazii;ioja, ka ir ar mieru palikt IJujorkä lidz 1948. gada: Zieinsvetkiem/ ja tas biitu LfiONS FRANCUAS 1 ^ bas gadijuniä; völäk^^^ atkal gäzt. _ . , • - V Otirai grupai pieder ]de^ ka» katrä zii;ia grib aizkaylt komi^ pie varas; Viena data täde^, ka«baid§s no tädä gadijumä iesp§jamäm 80cia« läm ui saimnieciskäm pärgrozibfini^ ptra däja tädSJ; ka p5c yii^u dbmäih komunistu partija ar sayam autorita* rajäm organizäcljas fprmäm var k^ilt Mstaina vii;;iu ietastajai politiskb bri* vibu sistemai. P§d§jäs Velläanfiji 4a}a &ociäli8ti$ko yeletäju nostäjäs radikä* ]u vai MRP pusS tädSl, l a i y a i^ komiinistu uzvaru. ) Sociälistupartija atrodas grt^ vokli, jo megina aizkav§t §ädu Fratt» ci jas sadäliSahos dlvos blpkos, kat va» retu novest lidz pilsoi;iu karam. Vini täde} grib atstät komuniatus valdiba^ lai ari tos piespiestu uzi^emties daju atbildibas Prancijas ipärvaldi§Änä uu lai nenonäktu gaiigä ci^as stfivokll ar partiju, kurai patlaban pieder franCtt iträdnieku balsu vairäkums. Reiz§ ar to sociälisti pulas aizsargät iS^litiskfifl brivibas, kurag konmni^^^^^^ nicinätu. -''...^-y Pec Filipa domäm sp§ku izlidzinä-jumu Francijä spSs rast vienigt visu io ele^entu äpvienp§anä», kas Ir par progresivu saimniecibas siitSmu un par perspmsko briyibu sailabSSaatt. P a r l z § , 12. 12. (DANA Francijas nacionälä sapulce ar lielu balsu vairäkumu ievelejusi 74 g. vcco SQciälistu Leonu Blumu par ministru prezidentu. P€c vairäkiem nesekmi-giem ivelesanu g^jieniem, tagad Francijä beidzot tikusi, pie valdibas galvas. Par Blumu nodotas 575 balsis/ par otru kändidätu, kreisp käto^u (MRP) partijas priek§sedi Robcrtu Sdodanu •'•y• /•._;•;..•:•;•;:: f Nacionäläs sapulces deputäts un ag-räkais finanöu ministrs Andre Filips zii^u a^enturas INS pärstävim pa§- reizejo sabiedrisko domji Francijä rak-sturojis iädi: tä däloties divos, gandriz vienädi stipros virzienos — viens, kas grib pie^emt komunistu vadibu UÄ kp-munistisku valdibu, un otrs, kas visiem spekiemcinäs pret to. Vairums no pirmäs grupas, kas pedejäs vSle- §anäs balsöjuäi par komunistiem iste-nibä paäi neesot komUnisti, ipafi lau* kös. Tie viehigi sekoju^ veca öu politiskäs. dzives piei;iemumam: labs republikänis balso p§c iespejas • tälu pa kreisi. Tä kä yii;iiem bijis daudz valdibu, ar ykufäm tie biju§i neapmierinätij §ie veletäji domäju§i pame^inät reiz ar komunistiem, - lai redzetu, vai tie kaut ko spej. pie täm Sid veletäji pa^äväs uz to, ka yajadzi-i 1'' i ti .. .r - -.. f: m l • m •m t. • r id 'h .-.7-v< ~'.s .'.^•"-ii. , -.
Object Description
Rating | |
Title | Bavarijas Latviesu vestnesis, December 17, 1946 |
Language | la |
Subject | Latvian Canadians -- Ontario -- Periodicals |
Publisher | McLaren Micropublishing |
Date | 1946-12-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Bavari461217 |
Description
Title | 1946-12-17-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | I AutboHzed by >- Lizena — izdoSanas ätls^uja: ICD* ÖMBG Atbildlgais redak* ton Editor in-Chlef: Kärllä Rat>äcs, vietnieks: Aleksandrs luiepa, redakci- Jas / sek/etäts: Maksis Ciill-iH& l redaktori: Andrejs Ru-dzis (Minchene); Harijs Min-' denbergs (EsUnfenä)^ Ar« nolds Smlts (sports), Zignrds BM& (t@eh]d8kais ieliärUK ^ Jiuns) Nr. 5 (37) Otrdieiv 1946. g. 17. Xfl iznSk otrdienäs tm picOrtdld* näs :: iadevejs: Bavärijas apt^ala latv^eSa komltejas m^devm^ . La^eSu pmes darbimekasadiftrbriias kopä:: RedäkcUa: Gdn^lmrg/D., Bdr« SBnne . ter: • Landmaim • Pi; r t 12 u Printed by Scliwili, Volksblat^ QQmbiirg/DoiL, Bargerm.:« S^atdmami-Fl. 1:t Mätleiu — Citcttlatloii: «m DABBÄ PADOMES -AISSINUMI» PETUUMI VN 8 13. decembri Eslingena» LCK delegacijas darba nozäres vadiföja inS. il. Brmmera vadibS notika kärtSJä Darba padomes sede» kädas iagad no-tiek darba jautajnmu apsprieSailai katru men^ darba lu^zare, kas darbojas kopS S. g. septembra» iagad paveilkusi pirmos organizäcjijas dar-> biis mi weja zi^ot pajr p i ^ panäkmniem nodarbinätibas jautSjmna risinasaiiS pie miliiSras valdibas, 8. armijas §täba im IINftR^JS dar^^ nozares vadibais. 4. decembri notikuse miiieto iestälu vaditaiu darbi-niektt pinna apspriede ar BaltUas tautu pärstSvJiem darba JautiUumos im §al apspriedei tnväkS laikS sekös citas lidzigas Klasificejpt turpmäl^ä^^^^^ Jas/ täs var sadallt öetröff virzienos: 1) vieninieku nbdarbinäSana sardiu dienesta vai par iered9iem armijas un militäräs valdibas iestäd§s; 2) da-iSdos' arteju darbos armijas iestä-d §xn, piem. buvgrupas, noiiktavii gtridnieki im transporta kolonnas;^ 8) darbs rupniecibas, uzQemumos vai l^plaSinktSs nometi^u darbnicas, kas Btrldätu armijas im DPvajadzibäm; 4) darbs armijas uzdevumä ärpus Väcijas, Riem, krituSo kayavöru kapu epztnaSaha, Vlsi minetie darbi, vis- ^Vairak domäti virieäi^m — vieninj^e- 'kiem, kas ar iestäSanös noteiktä dar- 'bä vietä ifegutu arl jaunus dzives apstäklus. Iz^emot darbus tupnicäs vai papla§inätbs nomet^^^ pasäkumos, ^menes cilvekiem §äda iesaistiSanäs tnazäk piemerota, jo saistita ar ilgäku ä^äräanos no pie-derigajiem. . P^gaidäm vei maz.risinäts jautä-: Jiims/irsievieäu.darbs. Armijas un tJNBSAs iestädes tagad gaida §ini .virzienS ierosinäjumus 'Ho pasiem .ieihteres§tiem. Par vienu atrisinä-juma piemeruvaretu ndnet Klein-kecas latvie§u nometn§ ierosinato 4öäanas darbnicu noorganiz§§anu armijas pasQtinäjumiem. Pirms neilga laika; §i nometne jau veica ' lieläku; UNRRAs b§m.u lizvalku pasutiriä-jumu.: Atzimejanias ärj[ sievie§u no- 4arbinä§anas iespejas Eslingenas tekstilfabrikä pie verpäanas un au- Sanas. Pär lidzigu pasäkumu zi^o ari no anglu joslas, kur käds tekstil-iiz^ emumis Holandes pierobeiä butu Mr mieru nodarbinät ap 500 musu .tauttetes. Vi?pär iesaistlSanäs da^- db$' darbos äiiglU'.]^^^^ ir daudz pla- §äk^ gan -mezu^izst^ädä§anä,^. gan bftvöarl?03. un. :aibsBvi§lj^; rupniecibas Us^emu)tios. JAUNI PIEDÄVÄJUMI mi vairäki'jaiml darba piedäväjtoiL Nimber^ä (Fisbachä). komplektg jau-flais sardÄu vienibas, ki^^äs uzpema-mo skaits nav ierobeäöts*. Atalgo-jxmisrSais vienibäp paredzets no 158—900 m^käm menesi, pie kam algä ietilpst ikm§ne§a käntines ie-pirkumu kuponi 5 dolaru Vertibä. tddz 100. dolariem nodarbinätie va-res lizkrät spedäläs dolaru noguldi- ^jumu grämatii^äs. ' Bavätijas apgabala latvieäu komi-teja saijiemusi darba piedäväjumu no UNRRAs darba nozares pärzipa Minchene (§0 amatu^^reiz izpilda musu :tautietis P. Bemhards) 300 i^isu nozaru buvsträdniekiem, mäj-kalpotäjam, paväriem, istabenem iitt, 400 äofefiena —• medianilpem, medlciniskam personälam — ärs-tien^ mUsäm, sahitärlem im ari ne-kv^ iificetiem strädniekiem. No ang- |u joslas ieradies Rigas apavu mp-nieks R. Eglitis, kas stijies pie lat-vieäu. vaditas apavu fabrikas organi-zeganas, Ja Eglitim §im nolukam ne- Izdosies atrast telpas amerikäi;^u jos * lä, tad vii;iS nolemis me^inät pasäkumu organizet franl^^ joslä. — Ha-aavas kärtöta darbu pasäkumä ra-duSies da2i traucejumi,. täpec ta jos re^stretiem tautie§iem jänogaida, ^ Prof. Burkevics sarunäs ar Vir-iembergas väcu valdibu panäeis, ka Latvijas augstskolu beigusie var ie-gat tiesibas uz zinätniska grada lie-to §anu Väcija. Reflektantiem jäie- ^ e d z lugums Virtembergas izgliti-bas niiinistrijai, pievienojot L. U. dip-loma norf^stu im isu dzives aprak-stu. 25 musu tautieSi äis iespejas jau IzmaMöjuäi. Domäjams, k i §ädas tiesibas, pie^irs ari Bavärijäs väcu valdiba. Väcu iestädes tapat atzist ari aniatnieku diplomus, ko izdevu- §as Rlgas ^ildes vai Amatniecibas kamera, bet lai sai;iemtu darbam materiälus, tad jägriezas, pie attie-cigas aprii^i^a väcu amatnieku ap-vienit) as (Innungeh). Ja amatnieki strädä 1;ikai armijas un DP vajadzi-bäm; tad no väcu nodokjiem tie at-brivoifci, pretejä gadijumä padoti väcu amatnieku darba noieikumiem. KO DAEIT? K^^ iesa-käms rupeties, lai sanemtu ätru un pilnigu informädju par darbsi pie-däväjumiem un izredzem. Sini no-luka nömet^u komitejäm jäizrauga ipaäi darba lietu pärzi^i, jku]dem jä-in^ fonnejas pie attiecigä apgabala latvieäu komitejas, vai, svärigäkos gadijumos, tie§i pie LCK pilnvarotä darba jautäjumosEslingenä; Tiem tautiefäiemi kas tagad dzlvo ärpus nometnem, jänodibiha pastävigi sa-kari ar tuväko latviesu nometnL Tienfij, kas - tio §iem tatitieäiem ir bez darba, darba, sagäde pec palidzibas jägriezas pie tuväkäs nometnes darbu iietu kärtotäja. PStiSanas stadijä atrodas jautä-jums pat latviesu arodbiedribu, vai arodakopäm, darba un arodniecisko intereäu aizstävesanai. lespejaihs, ka väcu • saimniecibä nodarbinätie latviesi sai;iems lidzigsis arodniecis-käs bied;^oSanas tidsibas, kä yäcu strädiiieki. Afmijäs vai militäräs valdil^as; .^uzdeVum:. jiiodarbbätie käträ vietä .s^vu^ ^yltereäu aizstäve- §änai var izveidot d^rba artelus. Ari §ajos jautäjumos.' padomus sniegs nomet^u darba lietu kärtotäji. Nedroäibas sajuta, kas pedejä lai-kä radusies gan ar drosibas pär-baudem, gan;pärvietoSanu visdrizäk beigsies tad, ja; iieläkä tautiesu da bus iesaistita pästävigä darbä. lete camäkais darbs butu nometijiu darb-nicu paplaäinääarfia, iegustot jaunus darba r&us un masinas, kä ari sa-gädäjot materiälus, par ko j'äsniedz heatlaidigi pleprasijumi UNRRAi Vaditäjas iestäde^ lädiem pasaku-miem solijuäas savu atbalstu. No-meti? u darbnicäm jälurpina ari aro-du apmäcibas un tajäs jäiesaista ie-spejami lielaks musu jauniesu skaits Tieli jauriiesiem labi . jäpärdomä pirms izäljdrties par darbu amata darbnicäs vai apsardzibas vienibäs. • ' I la 1/ Jäunais UNRkAs generaldirektors-^ ^en. Ruks% Par IJNRRAs ienei-äldirektoru iecelts generälis Lovels Riikss (liOwell RoQks). V i ^ stäsies Lag-vardijÄs vietä 1947. g. 1. Jan-värL Rietu^u kauja laikä vugiS bija ieneraja Elzenhauera §täbä priekiiiieka vietnieios. V i ^ Jaa-nais ttzdevmns bUs likvidet da-iädäs fJNRRAs funkcijas, lai iz-beigtu §is organizäcijas darbibtt^ 0 u lesnieeums darba dd}di 2000 ztdu DP gaidä kulus ux Ameriku, „Gontihental Daily Mail"ziijo, ka Bremene arvien nemierigäki kjust vairäk nekä 2000 zidu, kas jau ilgu laiku gaida kugus, lai brauktu uz ASV. So iidu DP iecejoäanas doku-menti jau sen kärtibä* Vi^u neyeiks-me lielä mera vainigi ASV jurnieku streiki un neparedzeti starpgadljumi. Ap 500 äobeglu täpec gaida jau kop§ septembra. Ifa So laiku' DP izcelotäju skaits Bremene vien jau pieaudzis uz 2100 iin daudzi, kas ieguvuSi izce-ioäanas at}aujas, gaida ari citur. Ber-line vien esot vairäk nekä 400' tädu gaidltäju. liela dalä no tieni, kas atrodas Bremen^; !paredzeju§i, ka vares iz-braukt septembri vai pat augustä, iesaii^ojuSi siitäs drebes un -tagad salst Gaidltäju nemiers pSc laikrak-sta zipäm kjust arvien lieläks uh tie pat draudejuäi streikot, lai v^rstu uz sevi uznaanibu. Australija norobezolas pret y »begjtt denipingu" K a n b e r ä , 10. 12. (AP). AUsträ-lijas imigräcij^ ministrs Kolvels (Calwell) paskaidrojiSj k$ Austräli-jas valdiba necietis;„pla§u visädu ti-cibu, raäu un apvidu eiropieäu dem-pingveidlgu iepludinääanu Australija". Vi^S pateicis §os värdus atsauk-damies liz zii;iu, ka Melbumä nodibi-näjusies ^biedriba ar. nosapkumu „Pajumte un palidziba" (Shelter and Aid Ltd), kas ar 10.000 märcii:iu ster-li^ u pamatkapitälu grlb veicinät imi-gräciju Austrälijä. ^ Ministrs; paskaid-rojis, kä sadas sabiedribas pastäve-^ §ana varot vienigi ,,radit hepatikäa-nas valdibai un tautai". lebraukäa-nas atlaujas. Austrälijä , izsnieg§ot vienigi tädiembegliem, kam Austrälijä tuvi radi, kas api^emäs tos izmi-tinät un apgädät. Baltijas tautu darba lietu kärtotäji-sestdien, 14. decembri, Esiingenä izsträdäja un piei^eW tekstu kope-jam iesniegumam UNRRAs darba dajai Heidelbergä. ^anäksme pieda-lijäs LCK delegäcijas dar/ba nozares vaditäjs ihi.. A. finmners, lietuvieäu pärstävis J. Augustaitis un igäui^u darba lietu kärtotäjs prof. A. Pe-rendi Kopejo ^ iesnieigumu HeidelbergäUNRRAs vadibai nodod oodien un setsdien latvie§UKigaui;iu un lietuvieSu pilnvarotie pärstävji tie- §äs apsriedes ar armijas un UN- ^RAs yadibu vei sikäk iztirzäs vi-siis jautäjumus, kas saistasar darba jautäjuma kärtoSanu. i LCK dai:ba nozares vaditäjs ini. A- Brunners par Baltijas tautu kopejo iesniegumii izteicäs: v ,,yis]pirms: mes iösiiiegumä dam, ka lätvieSi, ig£iuiji un Uetu-vieSi ar lieläko prieku iesäistitps darbos armijas, UNRRAs vai ari paäu vadibä, bet nekädä zi^ä negrib nonäkt tieää väcu pärraudzibä. Tä-läk uzsveräm, ka darba sekmes lielä merä atkarigas no strädnieku nos-käi; iojuma, kas, savuh:är^ saistas ar dzives' apstäkjiem. Paäreizejä DP srtuäcija nekädä zii;ia §os .priekäno-teikuraus neietekmS i)ozitivi. Bieia nometciu pärvieto§ana, kas saistös ar ii5kärtQto. darbniciA un dziyöklu likvidSäaiiu, UgstoSäs pärbaudes uh neziija, vai nebus jäzaude DP tiesi* bas, viss tas rada nedroSu noska^o* jumu, TädeV ludzäm, lai, iesaisto* ties darbos, mes sanemtu ari garah* tiju par nodrofiinätu mierigu dzlvl paSiem strädäjoäiem un vlijtu^ nem. * l^iQti svarigs ir atalgpjums. lesnie* gumä norädam, ka. baltieSi uz palik« §anu Väcijä negatavqjas un tädij vel4s ar darbu sakrfit ^ v lldzekjus turpmäkäm gaitäm. Bez atalgojuma väcu markäs,^ mes vSlamies .p§c iespejas lieläku izpehias di4u Sfo^emt dolaros (t s. „scrip", naudä), to sakrSt un, Vädjh ätstäjot, Täläk iesnlegiunä traukt." i ^ ^^ arodniedsko apihacibu, paJlldzbt Iz-veidot v i i t ä | k daudzäö^^^i^ iekärtotäs darbni(^s. Beidzpt nora* dahi, ka b^ltieJu saime-^V^^ augstl kvaUficStufe daifeipiekuji inienierus, ä^npjtnus, S r s^ ttiSi grSmatveäus ^^^^^^1^ i;temties daitu orgahi^eSiim raiidziganu^ he^^^ ^ savu taittie^^^ vida, bet ari plaä^ä m§rogä. Darba iespejas yeietoa Visus $0$ J I K^ kopigajä iesntegumä un^; ^ e s t (^ a|)si^ede^ panakt mOsu: taiiUeSiexh^^^-1^^ atrisihfijumu." tt M. Iranas kayaspeks ienemis Tebrisu PADOMJi; SAVIEMBA APStDZ IRÄJJU LlGUMA LAUSANÄ DIBINÄS AMATNIECIBAS PADOMi Esiingenä 6. janyari uz pärrunäm pulc^esies amatnieki no visas ameri-käiju joslas. Darba kärtibä jautä- Jums par amatniecibas padomes di-binä §anu. , ESLINGENA PO§ÄS" JAUNAI IZSTÄDSH ' K - ;•• • . Nupat- slegtäs izstädes lielo panä-kumu mudinäti, eslingenieSi jau po- §as atkal jaunai skateL; Soreiz savu darbibu grib rädit;170b Eslingenas tautas augstskolas audzeki^, Izstäde paredzeta no 29. lädz 31. decembrim. Iräna^ valdibas .karaspeks no dien-vidiem iesolbjis Azerbeidzanas pro-vinces galvas pilsetä Tebrisä. Kapa-speks sastapis • maz pretestlbas' un Tebrisas „pado§*anäs" izpaudäs, gu-bernätora teiegrammä Iränas ; sa-charn! „Iränas ka^-aspeks ir; gaidits Azerbeidzanä". •' Lieläkais §l^erslis valdibas kai-asp^ka eejä bija Azerbeidzanas demokratu partijas bi^dru uzspridzinätie tilti. Uzspridzinäta ari Maneehas pilsetas ,dzelzcela sta-cija. Tebrisas pado§anas nptika 48 stu^das pec tam, kad valdibas kapa-speks bija pärgäjis provinces robe-zu. ^Continental Daily Mail" speci-älkorespondents zii;io, ka Azerbeidia-nas demokratu partijas vaditäjs Ja-fars Piäevari aizbedzis kopä ar 5et-ram citäm militäräm im civlläm amatpersonäm päri robezai uz Pa-domju Savienibu, tie§i gadu pec Azerbeidzanas „autonomäs valdibas" nodibinä§anas. Mbä spärna \ laik-raksts j,Atash" zi^Oj ka padomju vestnieks norädijis ministru prezi-dent< im Gvavamam Sultanecham, ka valdibas kapaspeka ieiesana provin-ce ninä pretim Krievij^s un Iranas noligximam. Va§ihgtonä atsauca krievu prese minetäs zihas, it kä Savienotäs Val-stis butu nodevu§as Iränas valdibas ricibä 40 öetrmotoru • bumbvezus. Iränj.e§u generälis Hasems zi^o, ka apcietinäti triskrievi, no tiem vie^ na sieviete, kas apkalpojuäi kadu radiostadju. Atrasti lieli vairumi sautei:iu, municijas, lofanetöju, gra-nätu un benzina. ASV vestnieks Teheranä Diordis Ailens, inteijvijä lugts izteikties par Tebrisas ' notikumiem, paskaidrojis: Iränas suver|nitätes izpleäanu päri visäm Iränas dajäm 'uzskatu kä '^pa^ Iränas valdibas, tä ari Apvienoto Näciju uzvaru." GRIEl^UAS StJDZiBA DROSIBAS PADOME Grielpiaa ministru prezidents Cal -dariss pagäju^ä^ nedejä Drosibas pa-dome cela priekää Griej^jas sudzibii par Dienvidslavijas, Bulgärijaa un AI-bänijas iejauksanos banda cii^iäs Zie-mejigrie^ jä. Pec piecu stundu ilgäm debatem par ;3iidziba8 apsprieSanas vei du, Droäibas padome nolema uzaici-nät debatSs ari apsudzeto valstu pär-stävjus, pie kam Dienvidslavijai tiesibas piedalities visäs diskusijäs, ka mer Bulgärija un Albänija kä UN ne biedri aicinäti vienigi sniegt paskai-drojumus. ^ Reuters no Atenäin zi^o par oivu amerikäi;iu preses korespondentu pazu-sanu. Vi^u automobilis atrasts pa-mests käda ciemd tuvumä, ko bija okupejuäi partizäni. Grielj:u militäräs iestädes izsötlja armijas rotu pazudu $0 mekleSanai. Notika ap§audi§anas ar partizäniem. Bet driz pec tam ko respondenti pa§i pietcikuäies kädä mi-litärä iestäd§, Viijti esot vienigi\me- ^äjuSi o^u^efflt sakarus ar partizänu bandäm» FRANOJAS PÄET VÄCUAS €pimÄU2ESANt ; / vajadzlgi, hi izki^tu np^ runäs p^r ieroiu im^i 1^ taina* zinäSanu. Si iaUmäta rezuJÄ^^ valstu ap$k§komiri^ i^beiot debÄtes, npsaköt> ka pSiiimäi ^ par katru papildiiiälumu iesniegta^^^ priekSlikumos drikst izt€ä^ di. vi riinätäji,, un pret to äri diyi^' ^ XjÄligä veidä taga^ lig!un^;ar liVSc^^^^^ Italijai jSnÄkÄÄ i66 mi^^^^^ 125 milj. Dienyidilävijai^ 105 milj. Grie^ji^ jai,; 100 milj. Krievijai, 25 milj. Ab©* sinijai un 4,6 milj AlbänUair rijai jämaksä päyisäm 6?- fiulj; 4 ^ ru, kas sad^ilämi Grie^Lijai uft Dien* vid8lävijai;Rum§niiai^ Jämsät milj. dolaru ^^s^ Krievijäi. t J h^ jai -v- pavisäm 3(X) löilj.r dajas Krieyijai/ Järejais GeiioÄ^^ kijai un DienvidSläfVijai. Somijai }fi» makisä 300 iiiaj. K r ^ POLI J Ä OTIPI^^ ,,Continental DaUyj^J^ Polijäs veleäörm töii^ juäi öetru politiskai^p tus yeleSahäm, :b$i pSc imtXMritatlyu VarSavas aprindu. infOOTÄcijas He-gusi* katojiem jpiedfidöles ? v ^ ar savu ipa§u sarako. Läi gsm koniisija a t ^ viöe* premjera Mikolai6ika vaditas zem* nieku partijas sartdcsi^^^ pats paskaidrojis, kä cenziira nplie* gusi^vil?Äm savu kandidi^^ publicet . ••.;:-• Pedejäs dienäs pirms Ziemsvetku pärtraukiimä ärlietu ministru padome vei parruna ja darba kärtibu nä-kamai apsph^ei ifeskavä par mte-ra irgi^mu ar Vaciji, kas ka zinärhs, säksles 10. martä Maskavä. Prancijas arUÖtuministra viet-nieks Miirvi- bridihäja pret nodo-miem (^ntralizet Vä^ju;^ "8^j)ga|vö- " k a viendta Vacija, kas jpastä-v §tu ai>m§rap; tädä veicfö :kä Yädja peä§jos 80 .v^ 90 gados, negläbjaml. izraisitii jauiiu kapu, ; f f ^ c i j a mier^ liguma pärhihäs noteikti pretoäoties visiem sabiediptp nodomierh driz pa-näkt Väcijjas cehträlizäciju. Vi^S pie-prasija ari, lai sarunäs Maskavä liz-klausitu mazäko Väcijas kaimiijval-stu doraas. Br^ses konf erence vii:i§ päre^ojis, ka sarunäs Maskavä bus ,4oti ilgas". Prancija jopröjäm liz-skatot Väciju par bistamu ka^a po-tehciälu. Tä heesPt pret brivu tirdz-niecibu starp Väcijas josläm, bet kontroiei par to esot jäpaliek sabied-rotiem^ jo väcu iestädes, kam uzdotu §os uzdeVumus, varetu | izveidoties par atslegu jaunam väcu centrälis-mam. • ;Vv ;/••:.: • ••v';^^^ T /'-•-••V•^'• Molotovs priyätä sarunä ar Bem-su päziij.ojis, ka ari visiem tiem ameyikä^u laikrakstiem-, kiiru poli-tiskäs nosta jas del Megta pastävigu korespondentu novietosana Maskavä, atjaus konferences laikä siitit, turp speciälkorespondentus!. Viena no ped§jäm UN sedem kop-es prezidents Späks, pazii;ioja, ka ir ar mieru palikt IJujorkä lidz 1948. gada: Zieinsvetkiem/ ja tas biitu LfiONS FRANCUAS 1 ^ bas gadijuniä; völäk^^^ atkal gäzt. _ . , • - V Otirai grupai pieder ]de^ ka» katrä zii;ia grib aizkaylt komi^ pie varas; Viena data täde^, ka«baid§s no tädä gadijumä iesp§jamäm 80cia« läm ui saimnieciskäm pärgrozibfini^ ptra däja tädSJ; ka p5c yii^u dbmäih komunistu partija ar sayam autorita* rajäm organizäcljas fprmäm var k^ilt Mstaina vii;;iu ietastajai politiskb bri* vibu sistemai. P§d§jäs Velläanfiji 4a}a &ociäli8ti$ko yeletäju nostäjäs radikä* ]u vai MRP pusS tädSl, l a i y a i^ komiinistu uzvaru. ) Sociälistupartija atrodas grt^ vokli, jo megina aizkav§t §ädu Fratt» ci jas sadäliSahos dlvos blpkos, kat va» retu novest lidz pilsoi;iu karam. Vini täde} grib atstät komuniatus valdiba^ lai ari tos piespiestu uzi^emties daju atbildibas Prancijas ipärvaldi§Änä uu lai nenonäktu gaiigä ci^as stfivokll ar partiju, kurai patlaban pieder franCtt iträdnieku balsu vairäkums. Reiz§ ar to sociälisti pulas aizsargät iS^litiskfifl brivibas, kurag konmni^^^^^^ nicinätu. -''...^-y Pec Filipa domäm sp§ku izlidzinä-jumu Francijä spSs rast vienigt visu io ele^entu äpvienp§anä», kas Ir par progresivu saimniecibas siitSmu un par perspmsko briyibu sailabSSaatt. P a r l z § , 12. 12. (DANA Francijas nacionälä sapulce ar lielu balsu vairäkumu ievelejusi 74 g. vcco SQciälistu Leonu Blumu par ministru prezidentu. P€c vairäkiem nesekmi-giem ivelesanu g^jieniem, tagad Francijä beidzot tikusi, pie valdibas galvas. Par Blumu nodotas 575 balsis/ par otru kändidätu, kreisp käto^u (MRP) partijas priek§sedi Robcrtu Sdodanu •'•y• /•._;•;..•:•;•;:: f Nacionäläs sapulces deputäts un ag-räkais finanöu ministrs Andre Filips zii^u a^enturas INS pärstävim pa§- reizejo sabiedrisko domji Francijä rak-sturojis iädi: tä däloties divos, gandriz vienädi stipros virzienos — viens, kas grib pie^emt komunistu vadibu UÄ kp-munistisku valdibu, un otrs, kas visiem spekiemcinäs pret to. Vairums no pirmäs grupas, kas pedejäs vSle- §anäs balsöjuäi par komunistiem iste-nibä paäi neesot komUnisti, ipafi lau* kös. Tie viehigi sekoju^ veca öu politiskäs. dzives piei;iemumam: labs republikänis balso p§c iespejas • tälu pa kreisi. Tä kä yii;iiem bijis daudz valdibu, ar ykufäm tie biju§i neapmierinätij §ie veletäji domäju§i pame^inät reiz ar komunistiem, - lai redzetu, vai tie kaut ko spej. pie täm Sid veletäji pa^äväs uz to, ka yajadzi-i 1'' i ti .. .r - -.. f: m l • m •m t. • r id 'h .-.7-v< ~'.s .'.^•"-ii. , -. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-12-17-01