Vapaus, July 5, 1949

              8ivu 4 Tiistaina, heinäkuun 5 p., — Tuesday, July 5
fyhtyi kiireesU valtaamaan ty&vien-
UikettA JobdetUvaJucen pois l u o U u -
taistclun Ueltä. Se olUdn nlisHi olois­sa
helppo tehtävä, sillä miltei kaikki
vasemmistolaiset oUvat Joko soraktto-pissa,
vankileirillä tai maanptnmL.
Niinpä oiketetolalset, jotka vanhacs*
työva^nllikkee&sä eivät olleet mmtet
mUikäänlaisU jalansijta, saattoivat
nyt päästä isäDDöimääo aoeöexn. puo>
luecasa ja valtaamaan iniolue- ja
mutmkii) koneiston, llroä vaiuus ta­pahtui
oiitä ankarimman valkoisen
; .terrorin aikana Ja suojassa, Tanne-
~. .'rin johtama oikeustojuntta valloitti
puolueesta vain nimen Ja omal-
: -euuden. ohjelman se h y l k ä sL
PuoluekiMistetoa hyväkseen käyttäen
' lähtivät oikeustolaiset ohjaamaan ty&-
, .väen toimintaa porvariston lucdckaetu-ien
silmällä pitäen ja sillä tiellä, jos­kin
viejä kauempana soadem. puolueen
" johto cn tänä päivänältin.
Vasemmistosiipeen kuuluvat puolu­een
jäsenet eroltettiln. He ryhtyivät
heti oman puolueensa perustamiqniu-haan.
iCevääliä v. 1920 perustettiin
/Suomen Sosialistinen työväentmolue,
joka ryhtyi maanalalsuudeasa toimi­van
Suomen Kommunistipuolueen oh­jaamana
viemään eteenpäin niitä pe­rinteitä.
Jotka vanha työväenliike oU
ohjclmaksecn omaksunut Ja jotka sos-dem.
puolue oli Juuri hyljännyt. Puo­lue
Joutui kuitenkin alituisen vainon
Ja lakkautusten kohteeksi.
Kalkista vaaroista, vainoista ja vas­tuksista
huolimatta Suomen vasem­mistolainen
työväenlUIce, miltei pari
vuosikymmentä maanalaisena toimi­en,
on pitänyt puhtaana Suomen työ­väenliikkeen
taistelulipun- Se on saa­nut
käydä läpi kärsimysten j a taiste-luiden
kiirastulen, jossa se on puhdis­ta
tunut viimctslstäkin työväenlltkkeelle
vieraista virtauksista. Vasta sodan
-•Jälkeen vasemmistolainen työvftenlll-
' k e gal tolmintaolkcudct.
V, Nyt Juhlivan Suomen työvttenliUc»
' kecn vasemml.ston tehtäväksi on Jftä-^'
y<nyt "koko kansan vapanttaminen t a ­loudellinen
riippuvaisuuden, valtiolli­sen
alalkiiisyydcn ja henkisen hol-houksenalalsuuden
kahleista", kuten
Forssan puoluekokouksessa v. 190? hy­väksytyssä
puolueohjelmassa sano­taan.
Työväen liU(kcen perinteille ja
työväen asialle uskollisena ollen. Suo­men
vasemmistolainen työväenliike
"tulee tuon tehtävän suorittamaan.
Japani ostaa sodan
.aikana takavarikoi-
.maansa tinaa
Tokio. — Noin miljoonan dollarin
"edestä tinaa, Jonka Japani takavari­koi
sodan aikana itä-Intiassa^ on mjää-rätty
palautettavaksi HoUannlh h a l lU
' tukselle Ja tämä myy sen laillisesti
'sitten Japanille takaisin.
Suomen yleisradion
lyjijftaallo-ohjelma
tulevalla viikolla
Suomen Yleisradion Porin korkea-tehoisen
lyhjrtaaltoaseman ohJelroa£sa
on tällä viikolla setiraavat erikoisuu­det:
Ke^iriikk«na klo 4J05 ip. pakinoi
tolm. Anu Karvinen perheenäidin
suhteesta sanomalehteen ja klo 10 ip.
vastataan kaukosuomalaisten kirjei­siin
ja tiedusteluihin.
Tonrtalna klo 12 päivällä selostaa
Toivo Määttä SAKrn koulun perus­kiven
laskemisJuhlallisuuScsia, klo 4.05
lp. on lastentunti, klo 10.(>5 ip. esite­tään
selostus laestadiolaidllkkeen />a-tavuotisen
toimirman Johdosta Ja klo
lOJSS ip. on Iltakonsertti.
Perjantaina klo 12.15 ip. esitetään
suomalaisia säveliä, klo 12.30 ip. esi­telmöi
tark. Sulo Winter raittiuskysy-myksestä
työväenliikkeen ohjelmassa,
klo 4.05 lp. metsäradiQn ohjelmaa Ja
klo 10 ip. esitetään Martti Jukolan vä­lähdyksiä
Suomen Ja Norjan Jalka-palltMnaaottelusta
Helsingin stadlo-nilla.
Lauantaina klo 12.25 ip. esitetään
ohjelmaa perheen nuoremmille, klo
4.05 Ip. puhuu Unto Miettinen työvä­enliikkeen
vaikutuksesta pcrhe-clä-mään,
klo 10 ip. esitetään Maire A n t i ­lan
laulua, klo 10.15 lp. katsaus Hel­singin
kesäteattereihin Ja klo 10.30
ip. on lauantaikonserttl.
Kaikki edellämainitut njat ovat Eas­tern
Standard Time.
Suomenkieliset lähctysajat ovat klu
1-» ap., kk> 11.45 ap. — 12.45 lp., klu
4-6 lp, j » klo 10—11.20 ip.
Kuulijoita kehoitctaan ilmoitta­maan*
lähetysten kuulu vai^uudcs^ Ja
toivomuksistaan osoitteella: Suomen
Yleisradio, Helsinki.
Taulut herättävät
"sairaalloista
uteliaisuutta"
Rotterdam. — Rotterdamin kaupun­ginvaltuusto
päätti äskettäin poistaa
72-vuotlaan hollantilaisen maalarin
van Dongenin taidenäyttelystä 12
maalausta sopimattomina Julkisesti
esitettäviksi, koska ne kilhoittavat
"sairaalloista uteliaisuutta".
Van Dongcn on toiminut vuosikym­meniä
Parisissa Ja hänet tunnetaan
erikoisesti seurapiirinaisten suosimana
mvotlmaalarina.
Britanniassa valmistettu maan muokkauskone, minkä sanotaan tekevän tunnissa sen kuokklmistyön minkä suo­rittamiseen
mcnre liäsipclillä koko päivä. Näitä Gems-.ninUsiä mvokkauskoneita on tulossa Yhdjrsvaltoihin Ja
Canadaan Ja niitä on jo käytänniissä kolmella mantereella. Niillä teiiclään kastefuvakoja Afrikassa (vasemmal­la),
katkaistaan liikakxsvullisutta Euroopassa (ylhäällä oikealla) j a muokataan riisipelto» Kiinassa (alhaalla oike­ana).
Niiden valmi-stajat väittävät Gemsillä olevan seuraavat eiaisuodct: Itse itsensä teroittavat terät, mitkä nos­tavat,
riiikovat ja kohenUvat maan Ja sekaavat siihen pintakasvnUisuuden, lannokkcet tai lannan; erikoinen t a r -
vallisuusvaihde, mikä estää kivien ja muiden piilossa olevien esineiden aiheuttamat vahingot. Erikoisvälineiden
avulla Gcnusin sanotaan soveltuvan Jyrääroiscen ja kyntämisecn Ja sitä voidaan käyttää voiman lähteenä mlska-tustyö<>.
Hä, pumpuil'c ja sahoille.
Suomen Tilastollisen Päätoimis-ton
mukaan tapahtuu Suomessa vuo­sittain
600 — 700 itsemurhaa.
UUSIA
LAULU- JA SOITTOLEVYJÄ
SAAPUNUT SUOMESTA
Tilatkaa heti, sillä varasto ei kestä kauan
No.
Np.
No.
No.
No.
No.
No.
350—8orr«nlo, valssi, l a u l . E. Malmsten
Sydämeni iänt valssi, l a u l . E. Malmsten
535—Tyttöinl multtelletM. valssi, l a u l.
Teemu Grönberg
RlUrt ia Linnaniittito. B a l l a d i , laul.
Teemu Grönberg -
734— Argenliinan kuu, tango, l a u l.
Teppo Raikko
Surullinen kuu. Slow-foxtrot, laul.
Teppo Raikko
735— Hetken liaaYelU, valssi, l a u l.
G. Malmsten
Tumma Dolores, tango, l a u l . G . Malmsten
743—PaSuiAUi, Slow-{ox, l a u l . G . Malmsten
Tuuti — tuuti pieniä, valssi, l a u l.
T6ppo Raikko
81S-^Marien Klänge, valssi, (säv. J . Strauss),
orkesteri
HavaiJI-unelmSa, valssij (säv, K . Johnson),
orkesteri
840—Pelimannin polkka. Soihtu-orkesteri
Metsän humina, jenkka, Sointu-orkesteri
No. 4008—Romanssi, tango. laul. Sulo Sala j a '
Metro-tytöt
Luonani ain'. Foxtrot, laul. Sulo Sala ja
Metro-tytöt . '
HINTA $1.25
LAHEnnrSKULUINEEN.
VAPAUS i»UBLISNMa COMPANY
LIMITED
Box 69 Sudbury, Oat.
JA
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay Street Port Arthur, Ont.
Kasvistäidcn hävit­täminen
Kasvl.släit aiheuttavat paljon vai­vaa
la tuhr)'i. Tulee mui.staa ctt?ivät
ar.^icnikkimyrkyt vaikuta niihin näh­den
mitään. Kasvlstäit eivät OID leh­tiä
syöviä liyönteisiä. Ne vain ime.
vät mehun lehdistä. Niiden tuhoa­miseen
on käytettävä Black Leaf "40"
nlkotinipitoi.sta ainetta . Kuivana a i ­kana
näyttävät nämä täit olevan ylei­sempiä.
Vuonna 1926, siis 23 vuotta
sitten oli crilcoisen kuiva kevät. A i -
kal.iin kylvetty jyvälaji antoi tyydyt­tävän
sadon, mutta myöhemmät ky]-
vök.set kärsivät pahoin. Kokemuli-sct
ka.svi.stäiden sulit-een olivat sjiii.en
määrin uutta ettei mitään ruiskutus-keinoja
oltu varattu. Black iHJaf '^O'
ruiskutus vainioille olisi mahdolli.sesti
auttanut. Mutta silloin kun -'^lari
usein ja ruasaasti, ovat kaikki rhyr-kyttämi.
skelnot» tehottomia. Kasvin
itsensä täytyy yrittää syöpäläistoji
poistamista Ja se tekeekin sen kasva-maila
voimakkaaksi Ja reheväksi. Ne
tarvitsevat vettä tähän kasvutarkoi-tuk.
scen. mutt.^ el liian runsaass.-.
määrässä.
Ruohon käyttämi­nen
siiorehuna
Suurin ctaiisuus heinäsadon käytös,
tä silorohuksl on .'ic, että heinä voi­daan
korjata aikaisemmin, silloin kun
.sää cl ole edullinen kuivan heiniin
teolle. Hyvin suurcsn määrässä on­kin
farmilla tullut kä5-täntöön lisätä
rehuvarastoja heinä-ilorehun avuU:i.
Mninitsenimc tii?.sä muutamista sei­koista,
joiden avulla saadaan hyvää
hclnäsilorchua.
Yk"i.":csti far.orn todistuksia on ole-m^
ssi siilji, ct'ä parhain hyvän sadon
ja ravintoaineen yhdLst-elrhä saadaan
silloin kun helniirilo täytetään heinän
ollessa samalla asteella kuin sir.oin-kin,
jolluir. .sc on valmis kuivaksi hei­näksi
katkaiscmiit.a varten. Heiua-sllorehua
valmistnes-^a oi sää ole suuri
tekijä ja sUon täyttäminen voidium
aloittaa hyvi.ssä ajoissa ennen kuin
heinä oli parhaimmas=^a kunnossa kut-v.
aksi rehtik-si leikattavaksi. Liian a i .
kai.sin k:ifkaiscniincn ei ole edullista
siksi, että sato tulee silloin litan pieni.
Sellaiset sekjhclhät. jois.^a on l a -
dinoa. tulisi katVa.iita ensin. Alkni-ncn
niitto parantaa heinän juilrisccs.
heinä cn helpompi katkaista ja pd'-'
rempi uusi oras kasvaa uutta'satoa
tai laidunta varten. '
SekaheLnä, joka sisältää puna-<in!r
laa. tulee niittää scuraavak-sl. Alfnrl.
faa ei saisi, katkaista siloa varten « 1 - '
ncnkuin se cn alkanut kukkia. Birils^^ '
foot trefoil ruoho, joka viime vucsnx.V i
on saavuttanut suurt.i suosiota. tul.'e
heinäastcel!<> vähän mj-öhemmln kuin
alfalla, mutta voidaan niittää aikai.
semmin"Kin. sillä sen juuristo el siitä
kärsi vaurieta.
SÄILYKKEITÄ
Farmark ovta saaneet hyvää heinä-silorehua
käyf.äniäll.^ molempia kei­noja,
joko säilykeaineita taj, ilmaa
niitä. Samalla voidaan sanoa, että
paljon huonoa h?inäsUarehua on saa­tu
kummankin menetelmän avulla.
SäilytysAineidcn käyttö kylläkin ta­kaa
hy%än hajun silorehuun, joka
Kanojen ruoka­halua
voidaan
kiihottaa
Hyvin tavallista on .se, että kanat,
Jotka ovat hyvin munineet myöhään
syksyllä Ja varhain talvella, vähentä,
, vät rehunkulutusta tänä aikai]a^vuo-desta
ja se seikka luonnollisesti joh-.
taa munatuotannon la.skemiseen. Re­hunkulutus
vähenee niin paljon, että
lopulta kanat eivät enää syö riittä­västi
voidakseen säilyttää ruumiin­painonsa
ja imunia samalla kertaa.
Kun sellainen tilanne syntyy, on
välttämättä ryhdyttävä.kiihoitt.amaan
kanojen ruokahalua j a siinä yoidaan
käyttää monia keinoja. Jos keino­tekoisia
valoja käytetään kunnolli­sesti,
niin siitäkin on apua, sillä sen
kautta voidaan kanojen ruoka-aikaa
pidentää. Syöttämällä mäskiä, joka
sisältää tavallista munimismäskiä,
kasteltuna maidolla, saadaan huo­mattavia
tuloksia.
Avuksi on myöskin jos .sekaviljaa —
maissia, vehnää ja milletin siementä
— heitellään lattialle kuivikkeen jouk.
koon. Sen etsiminen herättää ka­noissa
toimin tahalua.
Jotkut yrittävät kiihoittaa ruoka­halua
vihantarehulla, sellaisilla kuin
kaalilla, sallaadilla, mangelsilla, y.m.
Mutt-a mitä tahansa kiihokkeena käy-t-
etään, sitä tulisi ryhtyä syöttämään
asteettain, vähän kerrallaan, lisää­mällä
sitä mukaa kun kanoissa näyt­tää
ilmenevän ruokahalun lisäänty­mistä.
Jotkut suosittelevat vehnän keittä­mistä
vedessä kaksi tai kolme tuntia.
Vettä käytetään vain sen verran, että
jyVut peittyvät siihen, niin että jyviin
ei tule liiaksi kosteutta, mutta ovat
pehmeitä. Ne sekoitetaan vehnäbrää-nin
ja muun rehun kanssa ja syöte­tään
niin paljon kuin kanat voivat
syödä 15 minuutissa. Tämän teinon
väitetään olevan mitä tehokkaimman
ruokahalun kiihoittajan.
sin niitetyistä ruohoista.
Koska ruokomolassi ja homlny ovat
nyt suhteellisen halvassa hinnass.» ke-hoitetaän
farmareita suiiremmassa
määrässä käyttämään näitä aineita
säilykkeinä heinäsilorehua valmista-essj^
an. Ne aineet varaavat sokeria
j a rhHlihydraattia. joista saadaan ne
hapot.: jotica-;säilyttävät rchas.s.1 hy­vän
värin ja. hajun. ; r
Jos -molassia. käytetään, tuleö sitä
iiS3tä.-60 tai 70-paunaa Jokaiseen.p?l-kokaavirehutonniin
ja .alkaisin k a l -
kaistuim ruohoon ja noin 8Q ja 9tf pau­naa
jokaiseen tonniin aifalfaa ja
muihin palkokasveihin. |
Jos käytetään hominy rehua tai
maissimiiliä, tulee niitä käyttää. 100
tai 150 paunaa palkokasvin ja ruohon
sekoitukseen jokaista tonnia kohiL
Alfalfaan ja apilaan käytetään 123
tai 150 paunaa.
Sanottakoon, että säilytysaineet e i ­vät
estä ruohosilorehun homehitamis-ta.
vaikka sellainen väärä, käsitys
näyttää olevan hyvin yleistä. Home
kasvaa siitä, että ilma pääsee sailoon.
Mikään säilytysaine ei voi valknttaa
homeen kasvuim.
Häviämään tuomittu
hyvä kotieläin
st. Lou«s. — Ssllainen tärkeä Ja eri­koisen
ansiokasta osaa ihmisenkin
elämässä näytellyt kotieläin kuin he.
vcnen on tuomittu häviämään maail­masta.
Tällaisen lausunnon esitti
hiljattain Northwestern yliopiston
geologian professori baurence L . SJosi
täällä. Mutta hevosta maailmasta p l .
vät hävitä autot, kiionna-autot ei­vätkä
minkäänlaiset maantiekoneei
vaan sen aiheuttaa kehitys. Ihmisten
ei pidä kuitenkaan luulla, että hevo­nen
häviäi.si kokonaan muutamassa
vuodessa. Prol. Sloss arvelee että sii­hen
tarvitaan suhteellisesti puauen
pitkä aika ja tällä tarkoitti Sloss n i ­menomaan
noin 15 miljoonaa vuotti.
Kehitys luonnossa on sama kaikkiin
eläimiin nähden, lausui professori
luennoidessaan tästä kysymyksestä.
On ottanut pitkiä ajanjahkoja eläin­ten
kehittyminen ja kun ne ovat saa­vuttaneet
huippukohtansa alkaa n i i ­den
rappeutuminen, joka myöskin
kestää pitkät ajat ennenkuin joku
eläin kokonaan häviää. Mikäli ihmi.
n en on kysymykses.sä., hän on itse­asiassa
niin "nuori* luontokappale
maailmassa, että geologisesti puliuen
ei voida oikeastaan puhua vielä, m i ­tään
ihnaisen historiasta eikä voida
määritellä edes sitä onko tämä "nuo.
rukainen" vielä kehityskautensa alus.
sa vai joko hänen rappeutumiskau-tensa
on alkanut, kuten usein välte­tään.
KofafiB pääseikkaa
A-hNian sioilie
A-bankaA^fsiat ovat luH-keinU hiok-kaa
^laottavat parhaan hinnan
oiaikldQoiita. missä niillä on etutila.
laviin )«(dcan sikojen tuotannossa
oa pciudf^tava iHjrkealaatuista kas-vatnsnenettiinää
sanoo Ottawan kes-taudBoeCnrmin
eläinjaoston edustaja
E. B. Fraser. Yleisesti puhuen on
kolme paäsfeOdcaa. mitkä vaikuttavat
slkaUlouden' menestykseen: Parhain
sikaiaji.-'iäziiain ruoka Ja parhain>
mahdollinen huolto.
iftrvaiaatuteella sialla tarkoitetaan
sitft. e t u se on byviä. pekonilajia.
Niitä kasvatetaan pekonilajisista k a n -
tavanbemmlsta. Täten olisi pidettä­vä
vain t&tA Idjia Ja käytettävä vain
sellaisia karjuja. iotiCA mittansa, v a h -
vmitensa, elinvoimaisuutensa ja y l e i.
sen olemaksensa perusteella voidaan
luokitella pekonisloiksi. A-Iuokan s i ­kojen
kasrottamisen perusehtona on
36, että porsaat otetaan tämänlaisista
hyvistä sidata.
Hyvään ruokintaan sisältyy tavoite,
että porsaat saavat kaikkia kasvulle
tarpeelUsla ravintoaineita. Ohra Ja
kama muodostaa perustan ruoalle.
MyOyrouheita (millfeeds) voidaan
nyös käyttää. Jos niitä on .saatavana.
Frptelni, mineraalit Ja vitamiinit ovat
tarpeellisia Ja siksi kuorittu maito Ja
vitamiinit, tai niiden vastikkeita on
lisättävä nwka-annoksiin. Kalamak-saöljyn
Ja. vihreän ruoan muodossa
voidaan antaa riittävästi vitamiineja
sikojen terveyden ylläpitoa varten.
Hyvään hoitoon sisältyy kaikkien
yksityiskohtien huolehtiminen sika t a .
loudessa.. Baras ruokintasuunnitelma
hyvälaatuisten sikojen kasvattamises­sa
on se^ että kasvuaikana annetaan
runsaa:|tl ruokaa Ja sitten viimeistely­vaiheessa
pidätellään vähän. Tämä
on helppo tehdä iaxn sikoja ruoki­taan
käslpiellllä, mutta vaikeampi
siellä missä on käjrtännössä n.s. siko.
Jen itsepalvelu. 'Viimeksimainitussa
tapauksessa voidaan probleemi rat­kaista
siten, että annetaan "täyteruo-kaa"
kuten brääniä, alf alfa Jauho ja ja
kauroja ruoka-annosten keventämis-tarkoituksessa.
-
Sikoja ei pidä ruokkia enää kun ne
tulevat 200—210 paunan painoisiksi,
ioUoin ne ovat valmiit markkinoille
vietäväksi. Jos mielitään ne saada A -
luokkaan.
Onnittellunme
Mr. ja Mrs Cariso
heidän syntymäpmffiensä jehJh^
Vesipumpun valinta
E r i syvyisiin kaivoihin tulee valita
erilaiset pumput. Näitä tavallisia
pumppuja on kolmea eri lajia: (!i
Matalassa kaivossa käytettävä pump.
pu. jolloin kaivon vesiraja c i kaskaan
laske alle 22 jalan; (2) n.k. syöksy-pumppuja
(plunger-mallia). "rata l a ­jia
suositellaan veden ollessa 22 jal­kaa
syvemmässä. (3- Jet-pumppur
voidaan käyttää sekä matalassa ett?
syvässä kaivossa eikä pumppua tar­vitse
asettaa suoraan kaivon eli vesi­varaston
päälle. Näitä suosltellaai
jos vesi kaivossa on 22 Jä 75 jalar
syvyyde-s.sä ja kun on vaikea sovittaa
pumppua aivan kaivon päälle.
Pohjols-Onfarlon
kuita-alueelta
South Pqippuplnessa vietettiin laajal­ti
huomiota osakseen saanut surujuh­la
tk. 1 ptnä. Jolloin monia kansalai­suuksia
käsittävä ystävien Joukko'oli
kokoontimut yhdessä omaisten ja s u ­kulaisten
kanssa toimittamaan vii­meistä
rakkaudenpalvelustaan leski­rouva
^Meffi^ Strangille (o.s. Savean-peito>.'
Vainaja sairasti ^yöpää p i ­temmän;
ajan nukkui kuolon uneen
kotonaan M ^ h t Hawk Centressä kesä­kuun
28 p:nä 69 vuoden ikäisenä.
Hautausjunialanpalveluksen suoritti
suomen- Ja 'englanninkielellä pastori
A. I. Heinonen. Vainajaa Jäi kaipaa­maan
poika sekä tytär, mrs. Oskari
Paananen, kaksi lastenlasta ja veli.
Taivaallinen isä lohduttakoon omaisia
heidän raskaassa surussaan.
Heinä- ja elokuun aikana pidetään
säännölliset suomalaiset Jumalanpal­velukset
Timminsin suomalaisessa
pappilassa Ja seurakuntakodissa jo­kaisena
sunnuntaina klo 7 illalla. —-
A. I. H .
Henry Carlson
Mr. Ja mrs. T . Utman
Mr. Ja mrs. Märgland
Mr. Ja mrs. J . Lähde
»Jr. Ja mrs. U . Harju
Mr. Ja mrs. E . Harju
Mr. Ja mrs.'D. Viren
Mr. Ja mrs. Väisänen
Mr. ja nors. K i t ti
Mr. Ja mrs. V . Vtren
Mr. Ja mrs. W. Litman
Mr. Ja mrs. Lehto Ja Toini
Mr. Ja nurs. J . Mäki
Mr. ja mrs. Terho
Mr. ja mrs. Repo
Mr. ja mrs. V i l en Ja Norma
Mr. Ja mrs. Ranta
Mr. J ^ mrs. Hormisto
Mr. Ja mrs. P . lÄhde Ja Guy
Mr. Ja mrs. Brjdjer
Mr. Ja mrs. Kuronen
Anton Laari
Toivo N i mi
Edward Lampir«n
Tuomas Juusela
Hulda Marks
Herman paiker
Miss R. vuta
Ester Viita
Mr. j a mrs. Parkkonen
Mr. Jamrs. Mackie
Mr. Ja mrs. Johnson
Mr. Ja mrs. EOmen
Mr. Ja mrs. Kyrdjini
Bdr. Ja mrs. J . Aho
Mr. Tissari
Mr. Lindfors
Meeri HUI ja Ellen
KUTOS
Sydämellinen kiitos veli Kallen perheelle ja ^
.sähkösanomasta sekä Teille ystävät, kun yllätitie ncui
syntymäpäivlemme Johdosta, tuoden tullessanne otata
Ja Juomiset sekä arvokkaat muistolahjat.
Erikoiset kiitokset illan emännille Lyydi Ubnird^
Ja Lyydia Hormistolle sekä Juhlarunosta Paavo msk
Kiitos njyös niille, jotka ottivat osaa lahjoihin, mutta eiiit
voineet saapua tilaisuuteen- ,
Toivomme, että ystävj^s säilyisi keskuudessamme n.
mä tilaisuus tulee säilymään mlelessänune elämämin^ iltiii
saakka.
Teitä kaikkia kiittäen,
MR. JA MRS CARLSON
Kesäkuun 18 p. 1949 St. Catharines, Onta»
länsi-Saksan teollisuuteen, kertovat
frankfm-tilaiset lehdet. Standard O i ­lin
asiantuntijat neuvottelevat Yhdys­valtain
miehitysviranomaisten ja Sak­san
teollisuuspiirien.
4 miljoonan dollarin i
nityksestä, joka tuottidäl
voiton.
Toimittaja Antero
Riippa on kuollut
New York. — Amerikan mantereen
suomalalstert.vanhin sanomalehtimies,
New Yorkin Uutisten päätoimittaja
Antero Riippa kuoli Brooklynin me­todistien
sairaalassa kesäk. 23 pnä 83
vuoden ikäisenä. Vainaja oU synty­nyt
Kälviällä Ja saapui Yhdysvaltoi­hin
1893, Hän lienee oUut nUn palve-lusaikaanjkuin
ikäänkin nähden tä­män
mantereen vanhin aktiivinen s a -
nonialehUmies. Mr. Riipan kuoleman
iohdosta lloiee tämä kunniatila siir­tynyt
Stidburyssa ilmestyvän Liekin
olmittajalle, Aku Päiviölle.
Sydämelliset onnittelttmm
heidän täyttäessään 50 vuotia
I Paljon vuosia lisää toivottavat semtMi
sukulaiset ja tuttavat:
Ukkosenjohdot
Ukkosenjohdattimet ovat sangen
hyviä »älineitä, mutta niistä on enem.
män vahinkoa kuin hyötyä — ellei­vät
ne ole täydessä kimnossa. Jo;
maahan johdetut langat ovat Jostain
syystä sattuneet irtautumaan, niin­kuin
usein tapahdun, e i ukkosenjoh-dattlmesta
ole mitään apua]
Käykää silloin tällöin tarkastamas.sa
ovatko maahan johtavat langat kiin-
! nitettyjä vai irrallaan.
— Oletteko .kirjoittanut jo kylänn-s
j valmistetaan p-iikokasvelsta ja aisa:, j tapahtumista Vapauteen?
Vehnänkorjuu alkoi
London, Ont. — Vehnänkorjuu alkoi
Middlesexin kaimtissa viikon vaih­teessa
ja otaksutaan kehittyvän y l e i ­seksi
viikon kuluessa, ilmoitti maata­lousneuvoja
Riddell täällä. Kuivuu­den
johdosta ei sadon laatu Ja r u n ­saus
ole keskimääräistä parempL
— Canadaan saapui brittiläisiä s i i r.
tolaisi3 huhtikuun 19*7 Ja.maaliskuun
1949 välisenä aikana yhteensä öSpÖo.
Amerikkalainen pääoma
pureutuu Saksaan
Berlin. — Amerikkalaisen Standard
Oil-yhaön Saksassa saamat lUkevoitot
aiotaan siirtää pääomakiinnityksinä
5« KoLoMETRIN MIES
Knnloi^. yttUen matkojen hiihto-mies
Pekka Vanninen on vafittn Sno-men
edäsfäjaksi Lake Pladdissa ensi
«ahren aOcina pidettäviin maailman-
•testarrofcillMnnihin 39-viietias Pek
ka on imndakeHaliMn Suomen mes­tari
St km. maikalla. Hänen tnn^»n
on takoiäa voittoja S» km. matkalla
Poijolk, SatfatuBetäOi.
E l n a j a K a r l Lehtinen,
Ramsay, Ont.
M a i j u j a Toivo Kolppanen
M a r v i n , Jack, * I i r i a m ,
Betty, A n n i j a K u s ti
Kolppanen
Diana, L i n d a j a B e rt
Salonen, Nipigon, Ont.
Kenneth, Nancy, Judy,
F l o r e n c y j a M a t ti
Lehtinen, Chapleau,
R i c h a r d , L i n d a , Anneli
j a Veikko K o s k e l a,
White R i v e r , Ont.
M r . j a mrs. M . K o s k i
M r . j a mrs. A . Ahvonen
j a Veikko
M r . j a mrs. K a u p p i n e n
M r . j a mrs. M . A b e r
Kesäkuun 25 p. 1949
V.
A- ^
C. K-.K
L- KosK
Reino
O. Mäki,
M r . j a mrs.
M r . j a mrs.
M r . j a raxB.
M r . j a mrs.
j a Mae
M r . j a mrs.
j a tytöt
M r . j a mrs.
Kormak, Ont.
M r . j a mrs. F. KOTP«
Kormak, Ont.
M r s . Hanna Kangas
M r . A . Kolkka
Elmer j a L i l ja
E i n o Ahokas
Johan Kokko
H e l i e n j a U i ja
J o h n Zlahtic
A . Shymanski
KHTOS^
Vilpittömät kiitokset Teille, sukulaiset ja tutUvit.
kun tulitte luoksonme viettämään kanssamme Ulan <
päiviemme muistoksi.
Monrt katokset dltä arvokkaasU lahjarta. joM»
joukolla hankkineet. Kiitos niistä Ihanista kukkasisa j» •
tymäpäiväkaakusta. ,
Kiitos myöskin illan emännille j a tarjoilijoille • »
teJiUe hyvästä siÄtcsta. ^. ^
Kiitos TeiUe joiöca olitte ottaneet osaa lahja«».
ette voineet olla mukana.
Kiitollisuudella Teitä muistaen.
Nem^OB
Elsa ]a Eiao JoUnm