1949-07-05-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, heinäkuun 5 p., — Tuesday, July 5 M aeeoDd OMM taaa tr H» M KLSukU MttarW.Btod. Mtftaf CXflee D^utmcot, Ottava. Fnfe- Ifibed tlnlee «»ddjr: Toecdftys, ^nnndaiv^Bd 8«taPda|s by Vmpam ruUUbtim Oompuy JiUU st U0>1« MmBL W, Sodbaqr. Ont. OBsadiL mi. viamme! Kuivuus ja politiikka «f Vaikka täällä Pohjois-Ontariossa on ollut tavallista run- Y^saammin sateita, tosiasia kuitenkin on, että kuivuus on aiheut- /•'tanut suunnattoman suuria vahinkoja Ontarion tärkeimmällä fimaanviljelysalueella Etelä-Ontariossa. Samoin aavikkomaa- Crkunnista tulee huolestuttavia tietoja kuivuuden ja heinasirk- //kojen aiheuttamista tuhoista. f' Niin vakavaksi on kuivuustilanne kehittynyt, että esim. to- V<rontolainen torylehti Globe and Mail yrittää selittää sen kan- ;'sainväliseksi probleemiksi, jolle ei voida tehdä muuta kuin /^Tiostaa kädet ylös. Mutta merkillepantavaa on, että vaikka VGlobe and Mail-lehti julkaisee useita kuivuusesimerkkejä eri //puolilta Canadaa, Yhdysvalloista, Afrikasta ja Euroopasta, sil- Vlä ei kuitenkaan ole rohkeutta astua Wall Street pankkiirien '.'.rakentaman "rautaesiripun" itäpuolelle missä tiede ja tekniik-j. ka on valjastettu jättiläismäiseen taisteluun kuivuusproblee- }'mia vastaan. Tosiasia nimittäin on, että kuivuusprobleemikin on ihmis* • kätten työn tulos. Ja mikä tärkeintä, minkä hyvänsä vit- /< sauksen ihminen on itselleen tehnyt, sen hän voi myös poistaa. JlKuivuusprobleemi on kuten talouskriisikin ihmisten aiheut- V.tama ja ihmiset voivat tieteen ja tekniikan nykyisessä kehitys-f^' vaiheessa tämänkin probleemin ratkaista jos ryhdytään laaja- ^»»kantoiseen ja järjestelmälliseen työhön metsien istuttamiseksi »'^ja kastelulaitteiden rakentamiseksi. Kun Saarijärven Paa- «I voita vei halla viljan, niin hän ei nostanut avuttomana käsiään ),*ylös, vaan kaivoi ojat syvenrvniksi. Samoin on nykytilantees- \fia turha syyttää luonnonvoimia ihmisten aiheuttamasta kui-vuusprobleemista, joka voidaan poistaa siten, että käytetään ^'armeijain tuhlaamia rahoja sotaan kuivuutta vastaan! Kuivuuden ja heinäsirkkojen lisäksi farmarien edessä ph 4< muitakin suurvaikeuksia. Liittohallituksen tilastotoimiston «.'mukaan kolmen aavikkomaakunnan perheiden huolta jäin V.(550,000 perhettä) vuositulot (v. 1946 sensuksen mukaan) oli- \\vai vain $1,405 maaseudulla ja $1,747 kaupungeissa — mikä an- /,'taa $27 ja $35 viikkotulot. Mutta tämäkin antaa vain osittais-kuvan väestön talousvaikeuksista, sillä yllämainittuihin tilasta töihin sisältyvät myös miljoneerien vuositulot, mitkä kohotta- «/vat "keskimääräistulot" aivan kohtuuttoman korkealle. Niin- V#pä esim. L P P arvioi, että kolme jokaisesta viidestä aavikko- ^'.maakuntien farmareista saa tuloja vain $800 vuodessa. Ja kai- ^^'ken tämän lisäksi on otettava huomioon myös äskettäin laa- »>dittu kansainvälinen vehnäsopimus ja Marshallin avun ohjeit a ma, jotka kaikki toimivat Yhdysvaltain rahamiesten eduksi //Canadan farmareita vastaan. Mitä farmarit saavat kuivuu- );delta ja heinäsirkoilta pelastetuksi, sen Yhdysvaltain raha> Y^miehet syrjäyttävät maailman markkinoilta, mikäli k.o. tuo- ^/tettaya on Yhdysvaltain "ylijäämävarastossa". "kuivuuskin yhtyy siis hyvin läheisesti politiikkaan jo^ä Suomen työväen SO-vuotisjidila Keväällä 1899 pidettiin Turussa Suomen työväenyhdistysten • -^Imas edustajakokous, minkä pääkysymyksenä oli itsenäisen 'iyöviienpuolueen perustaminen. Tästä merkkitapauksesta, r jnikä on tärkeä historiallinen virstantolppa koko Suomen -kansan historiassa, on nyt kulunut 50 vuotta ja Suomen työväenliike viettää luonnollisesti sitä asianmukaishi suurin juh- • lÄllisuoksin. Eikä suinkaan suotta, sillä Suomen työväenliike ,/M» tehnyt suuria palveluksia maalleen — se on ratkaisevalla ...tavalla vaikuttanut yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavuttamisen, kahdeksan tunnin työpäivätaistekm voitokkaa- -seen lopputulokseen; maan itsenäisyystaistelun suotuisaan ratkaisuun ja yleensä edistykselliseen lainlaadintaan, mikä on !Jiiljaa mutta varmasti parantanut kansanjoukkojen eHntaaoa ^-porvarien vastarinnasta, sisällissodan järjestämisestä ja tu- ^ hoisasta sotavouhottelusta huolimatta. Suuria ja kauaskantoisia saavutuksia on Suomen työväen- Y,liike — yhteistoiminnassa maailman, ja erikoisesti suuren "itäisen naapurimaansa työväenliikkeen 4canssa tämän 50-vuo- Vttisen toimintakauden aikana saavuttanut Mutta kaildci tämä V.on vasta alkua sillä 50-vuotispäiväänsä nyt viettävällä Suo- //men työväenliikkeellä on tulevaisuus edessä. Katitki tiet joh^ ;;tavat nyt tieteellistä sosialismia kohti Suomessakin ja niin- «ynuodoin voidaan täysin oikeutetusti sanoa, että tämä juhliva /ftyöväenliike edustaa uutta ja nousevaa, sekä taloudellisesti ja jW»iaalisesti kukoistavaa tulevaisuuden Suomea. Suomen kan- Vtsalla on siis täysi syy juhlia suuressa joukkomitassa tätä his-fj'' toriallista merkkipäivää mikä ennustaa vanhan ja lahoavan »/kuolemista sekä uuden ja edistyvän yhtdskunnän — sosialis- Yjmin — aamun koittoa. (; Meillä Canadan suomalaisilla on myös syytä osallistua näi- ^»'hin Suomen kansan suurjuhliin. Suomen vanhaa ja kunnia- %«kasta työväenliikettä me saamme huomattavassa määrässä jfkiittäa siitä, että työväenliikkeen aatteet ja käytäntö ovat niin VfSyväUe ja laajalle alalle juurtuneet täkäläisten maanmiestem- '^me keskuudessa. Enemmänkin! Suomen työväenliike on Vi- '«lillisesti auttanut paljon esimerkiksi Ontarion metsämiesten Vja kaivostyöläisten järjestämistä, sillä kieltämätön tosiasia on, «^('«ttä Suomen työväenliikkeen kanssa kosketuksessa olleet suo-y^ malaiset siirtolaiset veivät hyvin huomattua osaa mainittujen VfteolUsuusalojen järjestämiskampanjassa, sen vaikeimmassa «^alkuvaiheessa. // Kaiken tämän johdosta meillä on täysi syy ja velvollisuus- ]'kin lähettää sydämellinen tervehdyksemme ja parhaimmat ««'onnentoivotuksemme 50-vuotisju))laansa viettävälle Suomen «/työväenliikkeelle. Siksi on myös lehtemme tämänpäiväinen V»numero omistettu kaikessa vaatimattomuudessaan Suomen työväenliikkeen SO^uotispäiväh kunniaksi. Paras palvelus //itsellemme, täkäläisille raaanmiehillerome sekä Canadan työ- ^]väenliikkcelle ja koko Canadan kansalle onkin se, että tutus-i> tumnie omakohtaisesti Suomen työväenliikkeen historian kun- //niakkaisiin traditioihin ja annamme palttua sille valheelliselle V,"selitykselle", minkä porvarit ovat työväenliikkeestä ahtaneet. V,Suomen työväenliikkeen, vanhan «sosialidemokraattisen puo- //lueen kunniakkaat tradiot, joita S K D L nyt edustaa, muodos- *^i^at Q$5an Suomen kansan parhaimmista traditioista. Ne ku- #'vastavat Suomen kansanjoukkojen sammumatonta vapauden- Vtjanoa ja horjumatonta uskoa parempaan huomiseen. Siksi t>Suomen työväenliikkeen 50-vuotisjuhla on myös meidän juh- Mita M ! t • • sanovat K U N " L O H K A I S E E ^ - U nH UOeAuklBEE ETTÄ TVJnvV i B d t u t i l a U s t i on ebdottomutl taa- Jtmmalle Icvhmyt suomenklcflinej päivftlehtS. — Indust]:ialisU. • • • K A P I T A L I S M I N E K O N O I OA O N M E N O S S A ALASPÄIN Yhdysvalloissa kasvaa tjOVtHmyyi. tuotanto o n l a d c e m a o a j a työtätdce-v i en Jouklcojen köyhyys o n Itoiänly-mSnä. J a mitä länsi-Eoroopan k a p i . taUsttoiin nuklhin tulee, niin niiden talot», -sen jttlkeen k u i n se on t u l l ut U^NleUiEeen i l ^ i p u v a k u u t e e n «merilc-kaiaiakita monopoleista; syöksy; n o peasti mäenrinoettä aJaspätn. . -j/.r^ Pravda. • • • . . KIYffKBAN PEKAN ••VAAMVOITOTr , . . . Mitä taas meihin persoonallisesti tulee, n i i n kahdessa suhteess'^ olemme oikein tyytyväisiä vaalien t u l o k s i i n . Nimittäin siinä, että kottmunix:!- j o h t a j a T i m B u c k i l t a o t e U i i n luulot pois T r i n i t y n vaalipiirissä Ja että Sudburyn vaaUpltrissä "työläinen Ja f a r m a r i " Robert C a r l i n hävisi aika rutkasti W i l l a r d Evoylle äänimäärässä . . . — Kivlperän P e k k a Toronton Vapaassa Sanassa, t o r s t a i n a kesäk. 30 pnä. (Sudburyn piirin It^raHisei vaali-tnlokset osoittavat, fcoten Vapaus on asianmuluiseila tavalla kerto-nut, että Työläisten Ja Farmarien ehdokas mr. CarUn sai 6,160 äänti Ja C C F : n oikelstojnntan hajoitus-ebdokas mr. Evoy vain 6.720 äänlj. Matta Kivlperän Pekaq sunrlm-msa ilon aihe on näköään porvarien vaalivoitto Ja hurskaisiin toi. venniin perustava valehtelu.) • • • prrXlSIRO ITYÖLXISTEN SVODA SÄÄNNÖLLISESTI? . . . S i t t e n t u l i mieleemme (OalIup> äänestys kysymyksestä: "Luuletteko että työläisten pitäisi syödä säännÖlU-s e s t i ?" Äänten kerääjät vierailivat satojen työläisten luona kadulla, työmailla Ja kylpyammeissa. He o t t i v a t yhteyden satojen pomojen kanssa heidän k l u beissaan, linnoissaan j a u i m a - a l t a i s. saan. .Tässä o n tulos: Työläiset uskovat lOO-prosenttlsesti, että työläisten pitäisi syödä säännöllisesti. Työnantajat uskovat lOO-prosenttl. sesU, että työläisten £1 pitäisi syödä säännöllisesti. Kymmenen pomoa. Joiden kanssa otettiin yhteys, eivilt olleet l a i n k a a n varmoja siliä pitäisikö työläisten syödä m i l l o i n k a a n j a 6 p o . moa oli sitä mieltä, että työläisten pitäisi syödä Joko yhden aterian k o l messa päivässä, t a i 2 a t e r i a jokaista en Kirj. Aku Koriionen ijstoriasta K d l m a f i e i n i k n a o lT---MiiUTfBi ialee k « a w M työväeapoolacen pernsUmistx, sen l»nBiaJul'^UJe8tetäu laonaollisesti suuria JahUa kaikkialla Saoncssa. T l o a i B aKiUJpäivän kunnlakid Julkaisemme tänään Ako Korhosen * t*y^**^rm»m^ afUkkctts, missä seivspUrteisella isvaBa 'pafanrtetaan niie- Hirame titaaia UstorfalBse» laeriddpäivän tärfceimniit etapit Ja niUcD aataaiai"^|^etalaet. seitsemää päivää kohti . Vltord, TJE News lehdessä. — B ob Meadow Portagen kuulumisia- Meadow Portaire. M a n . — Koska tältä paikkakunnalta el ole pitkään a i k a a n ollut mitään lehden palstoilla, n i i n lienee'Jo a i k a ilmoittaa, että elossa täällä sentään ollaan. Kesä on p a r h a i l l a a n , mutta o n o l l u t l i l a n p a l j o n sateita. Ihmisten kasvimaat a l kavat o l l a veden vallassa. K a i k e s t a huohmatta olemme koettaneet vointimme mukaan aina saapua kokouksltmme. Ensi sunnuntaina on taas meidän kokouspäivä, j o t en koet- Xfik&& emännät saapua. Meillä o l i p i k - nekki Ja tanssit kesäkuun 26 päivänä. Tansseihin el tullut huonon i l m an vuoksi paljoa väkeä, m u t t a päivällä o l i sentään saapunut a i n a n a a p u r l k o n t r l l - t a k l n saakka. K u o l e m a k i n vieraili täällä, vieden joukostamme Nestor Puurllan- Hän o l i miltei 85 vuoden vanha. Täällä myös v i e r a i l i Untamo Mäkelä, j o ta olimme l l o n i l e l in suiu^Ua j o u k o l l a kuuntelemassa. Ikävä kylläkin, että hän ci ehtinyt täällä olemaan vähän enemmän alkaa. Hän käväsi k u i n kissa kuumassa uunissa, kuten sananlasku sanoo. Älkää emännät unohtako sitä suurt a päivää. — Y k s i JoukosU. Saksan perustuslaki syntyi pistinten varjossa Bonnissa , N ew York. — N a t l o n - l e h d c n F r a n k f u r t i n kirjeenvaihtaja lähetU j o j o k i» a i k a s i t t e n lehdelleen yksityiskirfitalr s e n selostuksen n.s. B q n n i n perustusl a i n Uänsi-Saksan ,y^Uoid€:n); hyväk.- symiseen liittyneistä olosuhteista.- K u u d e n tunnin ajan ennen perusr t u s l a l n hyväksymistä olivat parls-menttineuvoston edostftjat kommuniSf te ja lufcuunottsmatU istuntpealiin . l u k i t t u n a . EL edes viraUisen piknklr» joltujan s a l l i t tu astua s a l i i n . Istun* to kedce^-tetUin myöhään UtapälväUä, mutta edustajien oli pysyteltävä s i l t i k i n istuntosalissa. K o k o istimnon ajan o l i ovella amer i k k a l a i n e n sotilas vahdissa j a hänelle o l i annettu määräys, ettei ketään saa päästää ulos rakennuicsesta. H E R T T A K U U S I N E N . SoooeB työväenpuolueen SO-vuotisJnhHaa Järjestävin Ja poolneen fcnnniakkait» tra-ittUoJa seuraavan SKDLsn edusta-irantaryhmän Johtaja. W I I M E vuosisadan loppupuolella ta- ^ pahttmeen kapitalismin nopean kehityksen kärjistämät luokkavasU-kohdat loivat edellytykset työväenliilc ke en syntymiselle. Edistynehnmät ixn-varilliset p i i r i t k i n huomioivat tämän j a j o t k u t osittain humaanisista syistä, m u t t a p e r u s s 3 0 ^ työläisten o-makobtaisen Järjestymisen j a luokkataistelun pelko, pyrkivät ottamaan työläisten järjestämisen johtoonsa ja ohjaamaan sen luokkartetiriitojQii hämäävään j a sovittelevaan henkeen. Tältä p o h j a l t a ' p o r v a r i l l i s t e n piirien aloitteesta syntyi ensin j o i t a k i n työläisten sivistys-, l a u l u - y.m. setvoja, kuten Tampereella v. 1866 Työväen Lukuseura, Turussa Tehdastyömltetcn Yhdistys, V i i p u r i s s a Työväen Utaaseu-r a j n e . / Ensimmäiset varsinaiset Työväenyhdistykset perustettiin v. 1883 V a a sassa Ja Helsingissä. P i a n sen jälkeen työväenyhdistyksiä perustettiin melk e i n k a i k k i i n suurempiin väestökes-k u k s l l n . Näiden yhdistysten johdossa oli etupäässä porvaristoon kuuluv i a henkilöitä, v a i k k a Jäsenistöh>uu-r i n osa kuului-työväenluokkaan. ' k u vaavana esimerkkinä mainittakoon, että vielä n i i n k i n myöhään k u i n v. 1895 o l i H e l s i n g i n Työväenyhdistyksen Jäsenenä 28 professoria, 10 senaattoria j a paljon muuta v a r a k a s t a väkeä. ' H e l s i n g i n Työväenyhdistys näytteli Johtavaa osaa silloisessa työväenliikkeessä. Sen perustajana j a allcujruo. sien puheerijohtajaha' toimi korj[fö)i-t a l l l j a V. v o n W r i g h t Ja hänen m u - Icaansa s a n o t t i in sen a i k a i s t a työväenliikettä wrightilälfiCksi työväenlUk'- keeksi. V. von W r i g h t oli matkustellut p a l j o n u l k o m a i l l a Ja nähnyt miten k a p i t a l i s m i n synnyttämät ristiriidat p a koiltavat työläiset Järjestymään' j a käymään taistelua oikeuksiensa puolesta. Etenkin R a n s k a n ' v a l l a i i k u - mouksen opetukset olivat hänen m i e lessään. Nämä kokemukset olivat'hänelle j a m u i l l e k i n p o r v a r i l l i s i in t i i i - r e i h l n kuuluville peloittavana esimerkkinä siitä, m i h i n luokkavasta-kohtlen kärjistyminen Johtaa. Tämän vuoksi porvaristo pyrki ehtimään t a pahtumien edelle, ohjaamaan kehitystä luokkien välisten ristiriitojen hämäämiseen j a sovitteluun. Siinä mielessä he a l k o i v a t perustaa johtonsa a l l a t o i m i v i a Työväenyhdistyksiä. Että asia o l i tosiaankin niin, sitä todistaa tehtailija von W r i g h t i n Hel^- s l n g l n Työväenyhdistyksen ensimmäisessä yleisessä kokouksessa v. 1884 p i tämä ohjelmapuhe, josa hän mm. l a u sui seuraavaa: . . työväkemmekln riveissä on s u u r i a voimia, Jotlca v o i daan käyttää joko hedelmälliseen t o i meen siinä hyödylliseksi tunnetussa pyrinnössä, j o k a työväen avulla p y y tää edistää sen henkistä j a alneellls-to t i l a a , t a i k k a n i i n k u i n monasti u l - komaUla valitettavasti on tapahtunut, tuhlata kiihöitukseen mahdottomia hankkeita varten, joiden pelkällä tavoittamisella oikeutettujen parannusten saavuttaminen vaikeutetaan . . . M a h t a v a virta on pääsevä l i i k keelle Ja meidän yhtä kunniakas ktUn painava velvollisuutemme on j o h t aa tätä vbtaiib-inaallenmie onnelliseen s m f f i t a a n . * -f- Tyoväeikliiick«eii ' iiteenaistyminen^ _ K a u a n ei työväenliike kuitenkaan voinut k u l k e a p o r v a r i s t on holhouksessa, sillä raskas taloudellinen asema nosti tyytymättömyyttä kansan keskuudessa. Tätä tyytyinättömyyttä vielä lisäsi p o l i i t t i n e n oikeudettomuus, sillä v a l t i o l l i s en Ja k u n n a l l i s e n äänioikeuden määräsi omtyperä. v i r k a j a o m a i suus. Työväki ei voinut v a i k u t t a a ää-nioikeuskysymyksen ratkaisutm omaksi hyväkseen, koska se e i muodostanut itsenäistä v a l t i o l l i s t a puoluetta, vaan sen t o i m i n t a k u l k i silloisten p o r v a r i l l i s t en puolueiden liepeillä j a niitä tukien. K a p i t a l i s m i n kehitykselle välttämättömän elinkeinovapauden tultua vuosisadan l o p u l l a voimaan, a l e n i työläisten elintaso huomattavasti. Nouseva k a p i t a l i s m i tarvitessaan pääomaa teollisuutensa laajentamiseen, kohdist i sääUmättömän r i i s t o n s a työväestöä Ja köyhempää talonpolkalstoa kohtaan. Luokaksi kehit^miässä oleva työväestö, v a l l i a o m i a luokkatalstehi- JärJestöJä ei kjrennyt puolustautumaan. Tätä k u r j i s t u m i s t a lisäsivät vielä vuosina 1682—05 vallinneet p u lavuodet. Tämä työväen aseman k u r j i s t u m i nen a i h e u t t i 1800 l u v u l l a työväenliikkeen asttmiisen Jyrkemm&lle l u o k k a t a i s t e l un kannalle. Eetu S a l i n s a n o i k i n , että nälkä on o l l u t Suomen työväen herättäjänä. Monet suomalaiset työläiset kierrellessään iBimrapan maissa t u t u s t u i vat siellä työväenliikkeeseen j a k o U - maahan p a l a t t u a a n liittyivät työväen- Ulkkeeseen. Heidän astumisensa työväenliikkeen r i v e i h i n j a tarttumisensa asioiden johtoon t u n t u i h e t i työväestön koko taistelutoiminnassa. Näitä miehiä o l i m m . E e t u S a l i n . Jonka mer-^ kltys työväenliikkeessä o n o l l u t h y v in huomattava aina v.4896 lähtien. S a m o i h i n a i k o i h i n astui työväenliikkeeseen T a a v i Taipio. A . B . Mäkelä, j a v a r d Valpas-Himiinen yin. ^rOv&es-tön OBaägta riveistä lähteneitä miehiä: He tekivftt määrätietoista työtä työväenluokan tUdkkatietoismiden herättämiseksi ja- heidän vaikutulcsensa työväenliikkeen itsenäistymiseen Ja myöhempäänkin t o i m i n t a a n on o l l ut h y v i n huomattava. Työmies l e h t i alkoi ilmestymään v. 1895. työväestön pyrkimyksiä tukevana j a ohjaavana. Työväestön t o i m i n t a ei pulavuosien jälkeen enää vähän myöhemknih Y r j ö Mäkelin, E d - palannut wrightiläisyyteen. v a a n a l k oi liikehtiä j o p a l j o n Järjestyneemmin j a voimakleaammin. Vuosi 1896 o l i työväenliikkeen käännevuosi. Työväenl i i k e kasvaa j a i r t a a n t u u porvariston ohjauksesta sekä vaikutuksesta j a väh i t e l l en k i t e y t y y Itsenäiseksi työväen-p u o l u e ^ i . Suomen Työväenpuolueen pf^rustaminen Keväällä v. 1899 p i d e t t i i n Turussa työväenyhdistysten kolmas edustajakokous. Tämän kokouksen pääkysymyksenä o l i itsenäisen työväenpuolueen perustaminen. Työväenliike oU tähän saakka ollut hajanainen. K u k i n työväenyhdistys o l i toiminut n i e l k e l n omissa oloissaan. T o i m i n n a n yhtenäistämiseksi päätett i i n perustaa I S u o m e n Työväenpuolue j a asettaa sen h a l l i n t o T u r k u u n . Tampereen edustajakokouksessa <v. 1896) hyväksytty ohjelma e i enää riittänyt. Nyt v a a d i t t i i n j o yleistä yhtäläistä äänioikeutta j a vaalikelpoisuutt a kaikiUe 21 v u o t t a täyttäneille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta. V a a d i t t i i n 8-tuntista t y ( ^ i - vää k a i k i l l a työaloilla, täydellistä y h distymis-, k o k o o n t i m i l s - , p a i n o - Ja p u hevapautta jne. Tämä kokouksessa hyväksytty puolueohjelma o l i l a a d i t t u S a k s a n sosial i d e m o k r a a t t i e n E h r f u r t i n ohjelman p o h j a l l a . Se e i k a i k e s t a l u o k k a v a a t i - muksista huolimatta suinkaan ollut sosialistinen, sillä useat siinä ilmenevät vaatimukset ovat p o r v a r i l l i s e n v a l - lankiunoulesen^-vaatimuksla. Tätä 'Suomen lyöväenpuolueen p e - YRJO SIROLA, Jeka tunnetaan 50- TBotisJalilasnsa ' viettävän Suomen työväeiqratrineen yhtenä parhaiten pidettynä Ja anai<dtuneena Johtohenkilönä. n i s t a v a a kokousta arvioitaessa on k u i t e n k i n otettava huomioon se tärkeä seildca, että se o l i ensimmäinen voimakas askel l u o k k a t a i s t e l u n tiellä. H a janaiset työväenyhdistykset y h d i s t y i vät yhtenäiseksi puolueeksi t o i m i m a an määrätyn, työtätekevien luokkaetujen puolesta taistelevan ohjelman puit-r- STTÄ — PenisillUni o n todettu tehokkaaks i t u l i r o k o n parantajaksi. A. B. MAKEL.>K, tunnetta k i t J a l B Ia sanomalehtimies. Joka on toiminvi myös Vapauden toimittajana. vaatii ennen muuta rakentamaan farmarien liikettä, mikä ei toimi monopoliyhtiöiden, vaan farmarien hyväksi ja korostsuC että farmarit tarvitsevat ainakin $2 behnäbushelista sekä valtiovallan tukea kasteliilaitteiden ja, rakentamiseksi metsien istuttamiseksi taistelussa kiuvuutta vastaan. CSJ:n TERVEHDYS SUOMEN TYÖVÄEN 50-VUOTISJUHLAAN ISu^dburyssa kesäkuun'puolivälissä kokoontunut Canadan Suomalaisen Järjestön 17. edustajakokous lähetti Suomen Työväenpuolueen SO-vuoiisjuhlaan seuraavan tervehdyksen: Suomen Työväenpuolueen perustamisen ' SO^vuolisjuhlakomitea, HelsinkL Hyvät toverit: Canadan Suomalainen Järjestö kokoontuneena XVII ^ edustajakokoukseensa lähettää sydämellisen tervehdyksensä Suomen Työväenpuolueen perustamisen SO-vuotiajuhlal-le ja koko Suomen työtätekevälle luokalle iänä historiallisena merkkipäivänä. Toivomme juhlalle parhainta menestystä luottaen siihen, että ne rikkaat ja arvokkaat muistot, joita tämä juhla palauttaa mieliin, tulevat edelleen terästämään Suomen työtätekevien tarmoa ja tuomaan uutta innostusta taisteluun työväenluokan falstorialliBesti kiertämättömän voiton puolesta. , Monet meistä, jotka koetamme vointimme mukaan pitää yllä edistyksen lippua maanmiestenune keskuudessa täällä CanadassB, olemme saaneet alkuopetuksemme työväenliikkeestä ja kokeneet luolckataisteltm ensiVaikuielmal yhdessä teidän kanssanne. Nämä opetukset ja Icokemukset ovat olleet suurena apuna ja kannustimena meille jatkamaan samaa taistelua täällä uusissa olosuhtessa. Ottakaa siis vastaan vilpitön onnittelumme. Toverillisin tervehdyksin, CSJ:n XVII edustajakokoiM Puheenjohtaja , Sihteeri teissä j a työväestö astui yleislakko-uhkan kanssa äänioikeustalstelun j o h toon. • K u i t e n k a a n e i tässäkään kokouksessa j a k s e t t u murtautua porvarillisesta ideologiasta. Se j o h t u u lähinnä siitä, että työväenliikkeen s i l l o i s t en luökka-t a i s t e l u k a n n a l l a k a a n o l e v i en johtajien luokkatletolstras e i kohonnut t i e t e e l l i - selle marxilaiselle tasolla. He olivat omatekoisia miehiä j a v a i k k a h e osoit-t l v a t k i n luokkayhteiskunnan k u k l s t a - misen välttämättömyyden. oU heidän sosialistinen kasvatuksensa siitä h u o l i m a t t a hjrvin pintapuolista. Toisena syynä teoreettiseen heikkouteen o l i se. että työväenliikkeeltä puuttui oma sivistyneistö, l u k u u n o t t a m a t t a M . R . a f U r s i n l a j a T . T a i niota, jotka eivät koskaan jaksaneet kehittyä täysin m a r x i l a i s i k s i. K o l m a n t e n a syynä o l i luokkakäsit-teitä sekoittava kansallisuuskysymys. Joka silloiset olot huomioon ottaen o li eräs tärkeimpiä taistelukysymyksiä, m u t t a o l i täydellisesti p o r v a r i s t on j o h dettavissa j a a j o i v a i n porvarien l u o k kaetuja. Eräs näinä vuosina Suomen työväenliikkeessä voimakkaasti vaikuttanut henkilö o l i M a t t i K u r i k k a . Hän t u l i työväenliikkeeseen 1896, J u u r i a i kana j o l l o i n siinä o l i tapahtumassa m u r t i m i l n e n porvaTiston vallasta. V a i k k a K u r i k k a olikin tyypillinen Idealisti, n i i n hän l o i s t a v a n a k i r j o i t t a j a n a Ja p u h u j a n a s a i joukot helpost i esittämänsä asian puolelle. Sen vuoksi häiten t o i m i n n a l l a a n t a i s t e l u - hengen herättäjänä j a työväen joukk o l i i k k e e n järjestäjänä on o l l u t h y v in suuri merkitys, v a i k k a hänet myöhemmin Jouduttiin vahingoittavan esiintymisensä v u o k s i puolueesta eroittamaän. Tsaristisen taantumuksen kausi Vuosisadan vaihteessa ' V e n ä j än taantumus harjoitti järjestelmällistä sortoa Suomen erikoisoikeuksia vastaan. Bobrikov. Joka V. 1898 t u l i S u o men kenraalikuvernööriksi, r y h t y i isänniltään saaman Suomen venäläis-tyttämlsohjfelman t o t e u t tamlseen. M a a a i j o t t i i n j a k a a Venäjän m a l l i in P I L A S H A T ÄSItt Kekäfiisen Jussi (di _ teen innostamana saanut i kylään oU peiistetru palokunta. Sattuipa m.^ eräässä talossa. Se saatiin ' sammumaan omin voimim^ k u n n a n saapumista. Jujä lonväelle pääjtyään neen paikalle: "Mitä helkkaria se on että menette itse soriddnaia t i i l i p a l on kanssa? sitä. täällä on j u u r i perastettu että se sammuttaa tulipalot' k a a k i n se - vastaisen varalt»- * * • KY.MMEXYKSET S i i h e n aikaan, kun pa«i«8 kaus Suomessa cli vieiä kannalla, tuli erään pitäjän pr pariskunta vastasymynn lapu naan. K u n pappi kys>"i, että ko lapsi kastettaveksi. vastas" " N o eihän sitk oikeastaan vaksi, mutta kun se on meidä menes lapsemme j.i papiihhaj vat kymmenykset kaikesta.. • SYY TOISA.\LLA _Lääkäri_tuMttamlIc-pot" "Valtimonlyönti on cpät-ten on alkoholinkäyttönne laii P o t i l a s : "Alkoholinkäyttö 4 nun. osaltani suuri ja herra tohtori, joten valtimod säännöllisyy•s e i siis •Voi joh.tia OIKEA ENNl'ST€S Eräs mies tuli juoteujalkaa: l a a n Ja huusi: "Nopeasti kolme ryyppyä, r kenkkuileminen alkaa!" T a r j o i l i j a toi ryypyt ja kjT)!, kenkkuilcmiscsta on kys>inysjj se alkaa. " 8 3 alkaa juuri nyt. MinuBa ainoatakaan kolikkoa rahaa." kuvemementteihin, perustaa venäläisiä kouluja j a ns. " H e l m i k u u n m a n i f e s t i n " päätarkoituksena o l i Suomen perustuslain kunioamlnen. T s a r i s t i s en taantumuksen hyökkäys a i h e u t t i p o r v a r i l l i s t en puolueiden keskuudessa hajaannusta. N.s. perustusl a i l l i s e t olivat vastarinnan kannalla j a suomettarelaiset vaativat myönty-väisyyspolltUkkaa. Tähän j o h t i porv a r i s t on vallankumouksellisten voim i e n kasvun pelko j a se asetti omat luokkaedut kansan etuja vastaan. Työväestö, omia lU(*kaolkeukslaan puolustaessaan joutui selvästi asennoitumaan tsarismia vastttanf Järjestyneenä Joukkovoimana työväestöllä öli o m a selvä kantansa. Sen t a holta ei tyydytty vaatimaan kansalta riistettyjä valtiollisia sia, vaan tahdottiin keiiittäl edelleenkin kansanvaltaisessa sä. Tämä teki Suomen kasta ainoan johdonmukaism l i j a n kansallisen vapauden ja" syyden puolesta. Näin oUen j i varillisdemokraattisen valla sen tehtävien suoritus työrä h a r t e i l l e. Bobrikovilainen aika oli ] sen mielivallan, kotitarka. karkoitusten aikaa. 'Kasakat vat nagaikoineen. Se vaiketnS n e l l a eri tavalla työväenj-k i n toimintaa, mutta samalla K terästi yhä lujittuvaan vastj v a l t i o l l i s t a j a yhteiskunnallista tumusta vastaan. Tämän bobrikovilaisen sen aikaan saaman luokkaris' selvenemisen pohjalta onkin tava Työväenpuolueen toista kokousta, joka pidettiin elok. V. 1903. Kokouksen tärKeimmät ja e tavimmat kysymykset olivat keuskysymys ja siihen liittjii kuntauudistus sekä puoluetn ( Puolueen ohjelma joutui pe^ sen tarkistelun alaiseksi., n i m i jnuutettiin Suomen mokraattiseksi puolueeksi. PIK' noutui lopullisesti irti porvanst lähti vaatimuksineen sosialismi ( J a t k u u seuraavalla n^nM O. V. KUUSINEN, SnomeB puolueen riveistä noussut Usesti tunnettu teorcetildo). PÄiVÄN PAKINA Meillä o n j u h l i t t i r k a n s a l l i s t a j u h l a päivää,..:- liittovaltion perustamisen muistopäivää. Kahdeksankymmentä kaksi .^miotta sitten demolcraatUsten v o i m i e n painostuksen vuolcsi yhtyivät C a n a d a n silloiset erilliset maakunnat yhdeksi v a l t i o k s i . SUta s a a k k a on h e i - nälnnm ensimmäistä vietetty k a n s a l l i sena juhlapäivänä, mikä o n k i n . a i v an o i k e i n , sillä jokaisella kansalla on omat saavutuksensa j a perinteensä, j o i t a kannattaa j u h l i a. K u i t e n k i n tuo k a n s a l l i s en juhlapäivämme j u h l i m i n e n o n muodostunut • j o k s i k i n muuksi lauta noiden Icahdek-s a n vuosikymmentä s i t t en t a p a h t i m e i - den asioiden j a ajatusten edelleen k e - h t t t i m i s e k s L Kun** seuraa päiväleh-t l e n u u t i s i a .Juhlaiäivämme vietosta, n i i n huomaa k u i n k a köyhäksi^ t u o j u h l a o n v a l l a s s a olevien t a h o l t a k u o h i t t u . E L p u h u t a sanaakaan varsinaisen kansan tarpeista, ei r a u h a n kaipuusta j a välttämättömyydestä, sen sijaan vehkeillään ' muiden imperialistien kanssa uudenj«>dan aikaan saamiseksi, j o n k a sodan a v u l l a pyrittäisiin tukahduttamaan demokratian kehitys niissä maissa, joissa se o n saanut jo j a l a n s i j a n . J u h l a s t a o n muodostunut p a r e m m i n k i n maiklönapäivä. k a i k e n l a i s i n e humpuukeineen, j o i d en innostamana iicirn^^mp irnn«fln uuohtavan päivän todellisen meriätyksen. A i n o i n a oikdlden perinteiden j u h l i j a n a ovat esiintyneet työväenjärjestöt siellä missä xte ovat iramyntcpna j u h lapäivänä omia Juhliaan viettäneet. N o i d e n perinteiden j u h l i m i n e n k u u l u u k i n varsinaiselle kansalle jä s en t u l i s i ottaa juhlapäivämme vietto pois taantumuksellisten käsistä j a saattaa se ktmniaansa. Suomep työväenlUke on viettänyt näinä päivinä 50-vuotlsjuhlaansa, Siellä o n vasemmistolainen työväenliike ottanut j u h l a n järjestämisen j a o n nistumisen kunnia-aslakseen. S i l l e se k u u l u u k i n , sillä työväenliikkeen perustamiseen Ja kasvuun innostaneet aatteet Ja ihanteet ovat olleet vasem-, mistolaisen työväenliikkeen aatteena j a ihanteina jatkuvasti j a ovat sitä edelleenkin. Samaa emme voi sanoa SQsdem. puolueen oikeistojohdosta. Se o n hyljännyt ne j o a i k o j a sitten Ja mennä hurauttelee porvariston kanss a iijrvässä sovussa kolmannella t i e l lä. Työväestöstä o n t u l l u t sen v i h o l l i n e n j a porvareista " t o v e r i " . Mitähän V e l i Vatanen sanoisi, j o s vielä eläisi? Hän, enempää k u i n m u u t k a a n v a n h an työväenliikkeet veteraanit ei pitänyt p o r v a r i a t o v o l n a . Vatanräi o l i r a h v a a n keskuudesta lähtenyt mies, joka ansioitui n i i n , että t u l i v a l i t u k s i vuosisadan alussa työväen edustajaksi 'eduskuntaan. Hän p i i t o t t u n u t p u h u maan kanitan'k^skdudessa i h m i s i l l e. j o t k a oUvat hänen, tovereitaan. N i i n pä hän a l k o i eduskunnassa p i i l u n a n s a i -~ . neitsynpuheensakin vanhaan totut-.[ j o omaksonat. — A a k i ea t u u n tapaansa: •Hyvät to«r:: värillisiä edustajia moincn-l u " h y m y i l y t t i j a Vatanen a a n virheensä .kääntyi puoleen ja s a n o i : "Kyllä te. v i n sen tiedätte, että teitä suinkaan tarkoittanut". P a l j o n on mennyt vettä Iistä sitten noiden aikojen-työväestö on saanut tuntea. keraa hetkeä pikeistolaistsn den vuoksi. Oikeistolaiset ovat olleet auttamansa lisiä työväestön parhaii noamisessa. He ovat olleet apuna Suomen kan.=an onnettomiin sotiin, sialidemokratia on kois tökelpoisena, joskin jo peri»^ nä aasina, vetämässä ta^*» enlookan hart^iiie. Heillä e keutta j u h l i a työväenliil^J t i s j u h l a a , sillä heillä ei ole £3» muuta k u i n nim^. onnittelemme Suomen keen SO-vuotisjuhlaa. ^* olevan i n n o i t u jana uusiin J* s i i n voittoihin. Niihin k a työväenliike on pet
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 5, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-07-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490705 |
Description
Title | 1949-07-05-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, heinäkuun 5 p., — Tuesday, July 5
M aeeoDd OMM taaa tr H» M
KLSukU MttarW.Btod. Mtftaf
CXflee D^utmcot, Ottava. Fnfe-
Ifibed tlnlee «»ddjr: Toecdftys,
^nnndaiv^Bd 8«taPda|s by Vmpam
ruUUbtim Oompuy JiUU st U0>1«
MmBL W, Sodbaqr. Ont. OBsadiL
mi.
viamme!
Kuivuus ja politiikka
«f
Vaikka täällä Pohjois-Ontariossa on ollut tavallista run-
Y^saammin sateita, tosiasia kuitenkin on, että kuivuus on aiheut-
/•'tanut suunnattoman suuria vahinkoja Ontarion tärkeimmällä
fimaanviljelysalueella Etelä-Ontariossa. Samoin aavikkomaa-
Crkunnista tulee huolestuttavia tietoja kuivuuden ja heinasirk-
//kojen aiheuttamista tuhoista.
f' Niin vakavaksi on kuivuustilanne kehittynyt, että esim. to-
V |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-07-05-02