Vapaus, October 22, 1949

              VAPAUDEN
Imalippnioindsto
*
E D W I N S V K 8 I
Trans-Atlantic Passenger Confe-rencen
valtuuttama asiamies *
Edustamme melkein kafldda Joh-t3\-
impia Taltamerilinjoja. Suun-oitellessanne
matkaa Suomeen tai
muihin Eurcxjpan maihin, voitte
luottamuksella kääntyä puoleem­me
lippu- yxa. matkaa koskevissa
asioissa. *
Paikkoja saatavana Suomeen
matkustaville SYYB-, I6ka« ja
f marraskuun kulkuvuoroih^
VIETTÄKÄÄ JOULUNNE
SUOMESSA
Kaksi suurta joulu-huvimatkaa
S U O M E E N -
Järjestetään kuuluisilla moottori-laivoilla
GRIPSHOLM — Jonlok. 3 p.
STOCKHOLM — Jonlok. 9 p.
Ainoastaan 10 vuorokautta
NEW YORKISTA SUOMEEN
Ruotsin kautta
Muistakaa sukulaisianne ja
ystäviänne
S U O M E S S A
SM.:N LAHJAPAKETILLA
6 paunaa jauhettua laatukahvia
ilmatiivissä peltirasioissa pakattu­na
vahvaan kartonkiin, jonka ym­pärillä
on teräsvanne.
Type "C". Bruttopaino, 10 pannaa
Hinta: $6.25 sisältäen tallin
Vapaus Travel Agency
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
Kansandemokräiäan diktatuuri
(Jatkoa)
PcarariUinen demokratia antoi tie-i
t ä kansandemokraäalie, jota työväen,
"sokka johtaa, ja pcrvarillinen tasa-
1 valta antoi tietä kansantaaavallaUe. |
Täten tdf luotu mahdollisuus sosialis- '
min j a kommunismin saavuttamiseksi
kansantasavallan kautta, mahdoli.
suus luokkien hä\Tttämis2ksl ja maa-ilmankcmmunismin
saavuttamiseksL
Kanjuvei kirjoitu kirjan maallman-
1 P. O. Box 69 Sndbory, Ont.
kommunismista, mutta hän el löytä­nyt
eikä voinut löytää tietä siihen.
PorvarillLnen tasavalta oli olemassa
Ulkolaisissa valtioissa, mutta «i voi­nut
oi ä olemassa Kiinassa, sillä K i i ­na
oli imperialistien sortama maa.
Ainoa tie luokkien hävittämiseen, tie
maailmankommunismiin kulkee kan­santasavallan
kautta työväenluokan
johdolla. Kaikkia muita menetelmiä
koetettiin j a kaikki ne epäonnistuivat.
Ne, jctka omaksuivat joitakin muita
oppeja, osoittautuivat joko murska­tuiksi
tai myönsivät erehtyneensä tai
muuttavat vakaumustaan. Tapahtu­mat
kehittyivät niin nopeasti, että
monet tulivat yllätetyiksi, ja näiden
ihmisten p>Tkimys opiskella uudes­taan
on ymmärrettävä. Me terveh­dimme
tätä uudestaan oppimispyrki-mystä.
Kiinan proletariaatin etu­joukko
oppi tuntemaan marxiJals-le-niniläisen
teorian Lokakuim vallan-tatuurin
muodostamista, valtion, jon­ka
perustana on tydiräenluokan joh­tama
työläisten j a talonp<^kaiston Uit.
to.
2. Yhdistymtoen yhteisessä taiste­lussa
niiden maailman maiden kans­sa,
jotka suhUutuvat meihin tasaver­taisena
kansakuntana sekä kaikkien
maiden kansojen keoissa. Se merkit­see
Uittoa NeuvcstolUton kanssa, l i i t ­toa
uuden demokratian maiden kans­sa
Euroopassa j a liittoa muiden mai­den
proletariaatin Ja kansanjoukkojen
kanssa kansainf^lisen yhteisrintaman
muodostamiseksL
Meille sanotaan: "Te kal"Jstutte y h .
delle puolelle". Juturi niin. Sunjat-senin
40-vuotinen kokemus ja kom-mimistisen
puqjppen 2p-vuotinen ko­kemus
ovat valniuttaneet. meidät l u ­jasti
siitä, e t t ä voiton saavuttamiseksi
ja lujittamiseksi meidän ön kanna-tettava
yhtä puolta. 4ö-vuotinen ko­kemus
ja 28-vuotlnen kokemus Osoit­tavat,
että Kiinan kansan on asetut­tava
joko imperialismin puolelle tai
sosialismin puole'le. NUden väliin on
mahdotonta jäädä; kolmatta tietä ei
ole olemassa. Me taistelemme Chiang
Kai-shekin uantumuksellista ryhmä­kuntaa
vastaan, joka kallistuu impe­rialismin
puolelle; aivan samoin me
olenmie kolmannen tien haveita vas­taan.
Ei vain Kiinassa, vaan koko
maailmassa soidaan poikkeuksetta
san Taltiota? Jos me kSvislmme
kauppaa niiden mäkien fanssa tai
otatautslmm?. e t t ä nfimSniAat ovat
valmiita tulevaisuudessa antamaan
meille rahaa keskinäisesti edolUsilla
ehdolla, niin voisko t&mä oUa edes
mahdollista? Se Upahtuisi sen vuok-si.
että näiden maiden kapitalistit
tabto\-at rikastu». panUtUrit tahtovat
saada korkoa pulan helpottamiseksi,
mutta el auttaa K i i n a n katisaa. Kom­munistiset
puolueet samoin k u i n edls.
tykselliset puolueet Ja > ryhmät näissä
m a i s » . työskentelevät nykyään siihen
kumouksen jälkeen j a loi K i i n a n kom.
munistisen puolueen. Sen jälkeen K i i - kannattaa joko imperialismia tai so-nan
proletariaatin etujoukko alkoi po­liittisen
taistelun ja on kulkenut 28
vuoden palveillevan tieri ennen kun
saavutti voiton. 28-vuotlsesta koke­muksesta
samoinkuin "40 vuoden ko­kemuksesta",
josta Sunjatsen puhui
testamentissaan; voi tehdä yleisen
johtopäätöksen:
' O n lujasti uskottava, että voiton
saavuttamiseksi meidän, on herätet­tävä
kansanjoukot ja liityttävä yh.
beisessä taistelussa niihin maailman
kansoihin, jotka pitävät meitä tasa­vertaisena
kansakuntana."
Berliinin ilmasilta
tuli kalliiksi
Frankfurt. — Yhdysvaltain ilmailu-voimien
taholta on täällä ilmoitettu,
että Berlinin ilmasillan kustannukset
olivat 15 kk. aikana viime syysk. 30
päivään mennessä kaikkiaan $252,540,-
000 Yhdysvaltain kohdalta. Lontoos­ta
on ilmoitett j Britannian kustan­nusten
olleen lokakä 6 p. mennessä
10,250,000 puntaa <$.31775,000).
Propaiie kaasu
Parhain ja nopein keittämiseen
ja.l^jnutöitykssJen . -,
EDWARD'S
SUDBURY LIMITED
69 Elm St. W. Sudbury
Sunjatsanilla oli toisenlainen maa­ilmankatsomus
kuin meillä Ja lähtö­kohtana
toisenlainen luokkakatso-mustapa
ongelmien määrittelyssä ja
ratkaisemisessa, mutta imperialismin-vastaisen
taistelun ongelmassa 20.
vuosisadalE h ä n tuli johtopäätökseen,
joka pääasiassa vastaa meidän joh.
topäätöksiämme.
Sunjatsenin kuolemasta on kulunut
24 vuotta ja Kiinan kommimlstlsen
puolueen johdolla Kiinan vallanku­mouksellinen
teoria ja käytäntö ovat
astimeet valtavan askeleen eteenpäin
muuttaen perusteellisesti Kiinan p i l r.
teet. Nykyhetkeen mennessä Kiinan
kansa on omaksunut kaksi perusseik­kaa:
1. Maan kansanjoukkojen heräämi-nen^
-Se me;*itsee7työväenluokan, ta-lonjioikalston,
pikkuporvariston ja
kansallisen porvariston liittymistä yh­tenäiseen
rintamaan työväenluokan
Tr.20 to 17 johdolla ja kansandemokraattisen dik-
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD:n
kustannuksella on ilmestynyt sisältörikas
Taskukalenteri
1950
Ens ivuoden TASKUKALENTERI on käytännöllinen taskukirja, joka si­sältää,
tärkeitä tietoja eri aloilta. Kooltaan se on samanlainen kuin edelli­senkin
vuoden Taskukalenteri Sisältöä valitessa on pyritty siihen, että
saataisiin mahdollisimman paljon juuri sellaisia tietoja, jotka ovat tärkeitä
Canadan sumoalaisille j a joita ei maaten ole niin helposti saatavissa.
Tavanmukaisten vaoden päivien, viikko- j a kuukaasiluettelon sekä nimi­päivien
lisäksi sisältää se seuraavaa:
Tärkeimmät tapahtumat
Canada
Newfoundland
Suuria tulipaloja
Canadan nälkävuodet
Canadan turkiskauppa
Canadan vanhat sanomalehdet
McGillin yliopisto
Canadan intiaaneista
Canadan maanteistä
Canadan ensimmäinen rautatie
Suomen kaupimkien väkiluku
Joe Louisin ennätys
19 kapitalistiperhettä
Suomen menetykset 1939—44
Luottoyhdistyksistä
Huomattavat paktit
Metsäraja siirtymässä
Suomen ja N.-lilton apusopimus
Lontoon olympialaiset
Vakuutushomma-on vanhaa
^rvien poisto vasikoilta
Kotona värjääminen
Postimaksut Canadassa
Suomalaisia sananlaskuja
Eri tieteistä
Suomalais-ugrilainen kieli
Kaikki allamainitul tiedot saatte ostamalla Taskukalenteri 1950.
jonka hinta on ainoastaan 35c.
Käyttäkää allaolevaa tilauskaavaketta
Suom.-ugr. kielten vertailua
Lainasanat saamen kielessä
Sivistyssanoja
Räjähdysaineiden uhreja
Vierailijoita kansallispuistoissa
Tupakoitsijat ja metsäpalot
KuoUeLstaherättäminen
Canadan yliopistot
Latinalaiset numerot
Maailmansodan synkkä lasku
Suuria lentorikkoja
Sydänkohtauksien estäminen
Ravintoaineiden puutteen uhka
Stettinin satama
Todellisuus ja taru
Palotorjunta
Osuustoiminta
Ominaispainot
Leipä
Metriset initat
Vanhat suomalaiset mitat
Englantilaiset mitat
Eri mittojen vertailua
Liikkuvat pyhäpäivät
Vuodenajat
Väreistä
siaismlä. Puolueettomuus on naa­mio,
eikä kolmatta tietä ole olemas­sa.
Meille sanotaan: "Te käyttäydytte
liian ärsyttävästi." Kysymys on sil­tä,
kuinka on menieteltävä kiinalais­ten
ja ulkolaisten taantumuksellisten,
t.s. imperialistien ja niiden kahlekol-rien
kanssa, mutta ei muiden Ihmis­ten
kanssa. Mitä tulee ulkolaislin ja
kiinalaisiin taantumuksellisiin, niin
heidän suhteen kysymystä ärsyttä­västä
käyttäytymisestä el synny, sillä
heidän välillään ei ole niitään eroa;
: he ovat kaikki taantumuksellisia.
Vain vetämällä rajaviiva taantu­muksellisten
j a vallankumouksellisten
välille, vain paljastamalla taantumuk­sellisten
tarkoitusperät ja salaliitot,
vain kohottamalla omaa moraaliamme
voidaan taantumukselliset eristää,
lannistaa ja tukahduttaa.
Villipedon edessä ei saa näyttää pie.
nintäkään pelkoa. Meidän on otet­tava
oppia Usunilta (eräs "Kalkki
ihmiset ovat veljiä* 'nimisen tunnetun
historiallisen teoksen 108 sankarista),
joka tappoi tiikerin Tsinjanin sillalla.
Usun o i sitä mieltä, e t t ä tiikeri Tsin­janin
sillalla syö ihmisiä siitä huoli­matta
ärsytetäänkö sitä siihen vai ei.
On valittava, joko tappaa tiikeri tai
antaa sen syödä itsensä.
Meille sanotaan, e t t ä "^kaupankäyn­ti
oh meille välttämätöntä". Se on
täysin oikein. Kauppaa pitää käydä.
Me olemme vain omia ja iilkolaisia
taantumuksellisia vastaan. Jotka häi­ritsevät
meidän kaupankäyntianlme,
mutta ketään muuta vastaan me em­me
ole. On tiedettävä, etteivät kut­kaan
muut kuin imperialistit ja niiden
"akejat — Chiang Kai-shekin taan­tumuksellinen
ryhmäkunta — häirit­see*
meidän kaupankäyntiämme ulko­valtojen
kanssa ja estää meitä solmia,
masta diplomaattisia suhteita niiden
kanssa.; K u n me yhdistämme kalkki
voimamme kotona Ja ulkomailla k i i -
nalaisten ja ulkolaisten taantumuk­sellisten
hävittämiseksi, silloin syntyy
kaupankäynti ja mahdollisuus diplo­maattisten
suhteiden solmiamiseen
ulkovaltojen kanssa tasa-arvolsuuden,
molemminpuolisen edun ja alueelli­sen
suvereenisuuden keskinäisen kun­nioituksen
pohjalla.
Meille sanotaan: "Voitto on mah­dollinen
myös ilman kansainvälistä
apua". Se on virheellinen käsitys­kanta.
Imperialismin olemassaolon
kaudella todellinen kansan vallanku-moas
ei missään maassa voi voittaa
Ilman kansainvälisten vallaiikumouk-sellisten
voimien erilaista apua. A l ­van
samoin on ilman sitä mahdotonta
lujittaa voitto, vaikka se saavutettai-siinkin.
Suuri Lokakuun vaUanku-mous
saavutti voiton, mikä lujitet­tiin,
kuten Stalin on kauan meille
puhunut. Juuri sillä tavalla murskat­tiin
kolme imperialistista suurvaltaa
ja luotiin uuden demokratian maat.
Juuri siten on Ja tulee olemaan asla
simntaän. että ryhdyttäisiin kaupan­käyntiin
meidän kanssamme Ja sol­mittaisiin
jopa diplomaattiset suihteet-kln.
Se on hyvä P3?rkimys. se on
apua. Ja t ä t ä toimintaa el voi asettaa
rinnan porvariston toiminnan kanssa
näissä maissa. Sunjatsen kääntj-i
elämänsä aikana monta kertaa im­perialististen
maiden puoleen apua
pyytäen. Mutta kaikki avunpyynnöt
olivat tuloksettomia, avun asemesta
h ä n joutui säälimättömien hyökkäys­ten
kohteeksi. Koko elämänsä aika­na
Sunjatsen sai kan.sainvälistä apua
vain kerran, j a tämä apu oli lähtöisin
Neuvostoliitosta. Lukija voi katsoa
tohtori Sunjatsenin testamenttia jos­sa
hän lausuu, e t t ä kansa ei pyytäisi
apua imperialistisilta mailta. Hän
keholtti kansaa "liittymään yhteen
niiden maailman kansojen kanssa,
jotka suhtautuvat meidän tasavertai.
sena kansakuntana". Tohtori Simjat-senilla
oli kokemusta, häntä oU pe­tetty.
Meidän on muistettava hftnen
sanansa enunekä saa antaa uudestaan
itseämme pettää.
Kansainvälisessä suhteessa me kuu­lumme
imperialismlnvastaiseeh rinta,
maan. jota johtaa Neuvostoliitto, ja
meidän on odotettava todellista ystä­vällistä
apua tältä rintamalta eikä
imperialistiselta rintamalta.
Meille sanotaan: "Te pystytätte dlk.
tatuurln." Kyllä, hyvät herrat, te
olette oikeassa. Me pystytämme to­dellakin
diktatuurin. Kiinan kansan
monikymmenvuotinen kokemus puhuu
meille kansandemckratlin diktatuu­rin
pystyttämisen välttämättömyydes­tä.
Se merkitsee, että taantumuksel­liset
pitää Jättää ilman c«keutta i l ­maista
mlelipitöitään ja vain kansal­la
voi olla äänoikeus. oikeus ilmaista
mielipiteensä.
Mitä on "kansa"? Nykyvaiheessa
kansana Kiinassa on työväenluokka
talonpoikien luokka, pikkuporvaristo
ja kansallinen porvaristo.
Työväenluokan Ja kommunistisen
puolueen Johdolla nämä luokat ovat
liittyneet yhteen muodostaakseen
oman valtion ja valitaakseen omaiji
hallituksen diktatuurin pystyttämlsek:
sl imperialistien lakeijoiden — tilan-herraluokan
ja virkavaltaisen pää^
oman yli kukistaakseen ne, antaakseen
niiden toimia vain sallltii«ssa rajoissa
Marcel Cachln. RanBkan: ty4hrien^^
liikkeen ktmniavanhus, tfiytti syys'
kuim 20 päivänä 80 vuotta, ^äi^cn
nimensä liittyy Ranskan työväenliike
keen historian kaikkiin valheisiin vU-me
vuosisadan lapoiXA aina tähän
päivään saakka.
Hänen nimensä palauttaa mieliin
taistelun työväeplllkkaen yhtenäisyy­den
puolesta. Jota Cachln Jules Oues<^
den ja Jean Jäuresln rinnalla k&vl Jo
vuosisatamme alussa, taistelun sosia­lismin
pettureita vastaan, hänen kes­keytymättömän
taistelunsa rauhan
puolesta proletaarisen Internationa­lismin
hengessä, ystävyyden ja uskol­lisuuden
hragessä sosialistista Neu-vostoUlttoa
kohtaan.
Ranskan kansalle Ja kommunisti­selle
puolueelle Marcel Cachln on re­hellisen,
rohkean Ja vaatimattoman,
periaatteissaan tinkimättömän luok-katalstelijan
esikuva. '
Marcel Cachln syntyi syyskuun 20
päivänä 1869 Paimpolin kaupungissa
Ranskassa. Opiskellessaan nuoruus­vuosinaan
Bordeaux'n kaupungissa
hän tutustui työväenliikkeen periaat­teisiin
Ja osallistui työväenjärjestöjen
toimintaan. V. 1891 hän liittyi Rans­kan
Työväenpuolueeseen.
Hänen kyvykkyytensä Ja Intonsa
toivat hänelle luottamustehtävän tol-jpi^
lnUan tuUakssen jälleen isännäksi
Ranskan maasisa."
Maxoel Cachln on.vielä 80 vuotta
M^rttA«ssftäh Ranskan kommunistisen
puolueen kes^i^pmltean Ja pöllit-tl
«an toimiston jäsen Ja osallistuu Jo­kapäiväiseen
puoluetyiäiön. "Huma-niten"
palstoilla hänen painavat Ja
lämpimät,sanansa niin Ranskan kuin
kansainvälisenkin politiikan kysymyk­sistä
kantautuvat yhä laajojen Jouk­kojen
keskuuteen.'
Ranskalaisten-kunnioittama, kansan
vihollisten pelkäämä Marcel Cachln.
Jota kommimistit rakastavat isänään,
on yli puolen vuosisadan aikana ollut
Ihailtavana esikuvana ylevlmmän aat­teen
hyväksi tehdyssä työssä Ja us-koillsuudessa
t ä t ä aatetta kohtaan.
99
T I L A U S K A A V A K E
^RAUS PUBLISHING COMPANY LIMITED -
69. SUDBURY, ONTARIO
•äheltäkää kpl. "TASKUKALENTERIA 1950"
^»»nl«en arvo 20% vähennettynä S
Nimi
Osoite
Tilaukset jotka lähetetään en työmaUta ja kämpiltä ^ulee rahase^ata
? ^ n a , josta tilauksen l ä h e t t ä j ä voi vähentää hänelle kuuluvan prcsentln
jos tilaus käsittää 10 T A ^ U K A L E N T E R I A tai enemmän. Ainoastaan
'''^'i^^teii lähettämät-veikatilaukset otetaan huomioon.
Kiinan kanssa nykyään ja tulevaisuu­dessa.
Ajatelkaamme. Jos Neuvos­toliittoa
el olisi olemassa, jos fasismin-vastaisessa
toisessa maailmansodassa
ei olisi voittoa saavutettu, jos—mikä
on erikoisen tärkeä meille — el olisi
mtu-skattu Japanin Imperialismia, Jos
Euroopassa ei olisi Ilmestynyt uuden
demokratian maita, jos ei olisi Idän
sorrettujen maiden voimistuvaa tais­telua,
jos el olisi kansanjoukkojen
taistelua YhdysvaUolssa, Eiiglannissa,
Ranskassa, Saksassa. I t a l i a ^ , Japa­nissa
Ja muissa kapitalistisissa maissa
hallitsevaa taantumuksellista ryhmä­kuntaa
vastaan, jos ei olisi kalkkia
n ä i t ä tekijöitä, niin kansainvälisen
taantiunuksen voimien painostus olisi
tie^ysU paljon voimakkaampi kiUn nyt.
Olisimmdco me voineet saavuttaa voi­ton
sellaisissa olosuhteissa? Emme
tietystikään. Aivan samoin olisi oUut
mahdotonta voiton lujittaminen sen
saavuttamisen Jälkeen. KlhStan lcan>
salia on siinä simri kokemus. Sunjat­senin
lausunto ennen kuolemaansa
'kansainvälisiin vallanlcumouksellislin
voimiin jrhteenlllttymlsestä on Jo kau.
an ollut Ilmauksena tästä k ( ^ m u k -
sesta.
Meille sanotan, e t t ä me "tarvitsem-ms
Englaimin ja Amerikan hallitus­ten
apua". Nykyhetkenä se on lapsen
ajattehia. Nyk^eticellä Englannissa
Ja Yhdysvalloissa hallitsevat yhä vie.
lä ImperiallsUt. Auttavatko be kan-ja
estääkseen näitä puheissaan Ja toi.
mlnnassaan ylittämästä näitä rajoja.
Jos nc puheissaan jo toiminnassaan
yrittävät ylittää rajan, niin se kiel­letään
ja niitä rangaistaan vllpymät.
tä. Kansan keskuudessa on • toteu­tettava
demskraattinen järjestelmä
myöntäen kansalle sanan-, kokous- ja
järjestäytymisvapauden. Äänioikeus
annetaan vain kansalle, mutta el
taantumuksellisille.
Nämä kaksi näkökohtaa, nimittäin
demokratia kansalle ja diktatuuri
taantumuksellisille, edustavat kansan­demokratian
diktatuuria.
Minkä vuoksi olla juuri näin? On
täysin ilmeistä, e t t ä Jos tätä ei olisi,
niin vallankumous kärsisi tappion,
kansaa 'icohtaisi onnettomuus ja val­tio
tuhoutuisi.
Meille sanotaan: "Ettekö te tah­dokaan
hävittää valtiovaltaa?" Kyllä
me tahdomme, mutta ei heti. M(
emme vo! hävittää valtiovaltaa nyky­hetkellä.
Minkä vuoksi? Sen vuoksi
e t t ä Imperialismi on yhä vielä olemas­sa,
kiinalaiset taantumukselliset ovat
yhä o'emassa Ja maassa on yhä vielä
luokkia. Meidän tehtäväriämme on
nykyään lujittaa kansanvaltion ko­neistoa,
minkä lujittaminen kohdistuu
pääasiassa kansanarmeijaan, kansan­poliisiin
Ja kansanolkeuteen, kansalli­seen
puolustukseen ja kansan etujer.
suojelemiseen. Se on välttämättömä.
nä ehtona, jotta Kiina voisi horju­matta
kehittyä työväenluokan ja kom­munistisen
puolueen johdolla, muut-heräsi
oltuaan 26 tuntia
ruumishuoneessa
Oulussa ilmestyvän Kansan Tah­don
syyskuun 23 päivän numeros.sa
julkaistiin seuraava ihmeellinen uu­tinen:
Parisen kuukautta sitten on Kajaa-sensa
jälkeen. Hän toimi puolueosas- nlssa sattunut hämmästyttävä tapaus,
ton sihteerinä, eri julkaisujen toi-1 jonka kulusta Kansan Tahto nyttem­min
on saanut lähempiä tietoja. Ky­symyksessä
on harvinainen "kuollees­ta
herääminen"; virallisessa lääkärin-tatkastuksessa
kuolleeksi todetun hen­kilön
herääminen sairaalan ruumls-huonees.
sa toista vuorokautta siellä jo
oltuaan.
Kuten lehdessämme aikanaan ker-
Töttiin; sattui Kajaanissa n.s. Lampi­lan
ylikäytävän luona pari kuuVaut-ta
sitten tapaturma, jossa kirvesmies
Emil Näränen putasi auton lavalta
maahan ja ruhjoi vasemman puolen
kasvoistaan sangen pahoin menettä­en
myös tajuntansa. Näränen toimi­tettiin
välittömästi Kajaanin ylei-secn
sairaalaan, jossa suoritettiin lääkärin­tarkastus
ja todettiin hänet kuolleeksi.
Näränen siirrettiin tarkastuksen jäl­keen
välittömästi sairaalan sldehuo-neeseen,
jos.sa kuolleita cnKi alkuun
säilytetään.
Tapauksen Ihmeellisin valhe alkaa
tämän jälkeen :
Oltuaan virallisesti kuolleena toista
vuorokautta eli noin 26 tuntia Närä­nen
ilmestyi yht'äkkiä kävellen sai­raalan
käytävälle ilmielävänä, joskin
heikossa kunnossa. Holtaja^aret, jot­ka
tapauksesta luonnollisesti häm­mästyivät
tivattomasti, luulivat en­siksi
Jonkin humaiaisen tunkeutuneen
sairaalaan, mutta Imvaittuaan asian
oikean laidan toimittivat "kuolleena
heränneen" Näräsen hoitoa saamaan.
Herättyään sldehuoneessa Näränen
oli tiedustellut ääneen, missä hän oli.
Kun hän ei äänettömiltä tovereiltaan
saanut vastausta, hän nousi ylö.s ja
pääsi sairaalan käytävälle, kuten edel­lä
on kerrottukin.
Edellämainitussa lääkärintarkastuk­sessa
oli todettu Näränen kuolleeksi,
j a hänen tilansa tosiaankin oli ollut
kuten kuolleen. Mm. sydämen toimin­ta
oli pysähtynyt täydelleen.»Nähtä­västi
asia on niin, että Näräsen Sydä-me8.
sä oli ollut veritulppa, joka oli
avautunut tai irtautunut lähdettäessä
"vainajaa" kuljettamaan, ja . sydän
aloitti jälleen toimintansa.
tua maatalousmaasta teolllsuusmaaks:
ja siirtyä uudesta demokratiasta sosia­listiseen
ja kommimistlseen yhteis­kuntaan
sllmälläpiltäen luokkien hä­vittämistä
Ja maailman kommunismin
toteuttamista. Valtio, armeija, poliisi
ja oikeuslaitos ovat luokkien aseena
luokkien .sortamiseksi. Viloamlellsille
luokllls valtiokoneLsto on sorron vä­line.
Se on väkivallan eikä "hyvän-tahdon"
väline.
«•Jatkuu).
^fehru tulee Canadaan
lauantaina
Ottawa. — Intian pääministeri Neh.
ru tulee lauantaina ensimmäiselle
vierailulleen Canadaah. Hän tulee
yhdysvalloista rajan y l i Port Eriessa.
Nehru viipyy Canadassa kolme päi­vää
Ja h ä n puihuu maanantaina par­lamentin
alahuoneelle sekä senaatil­le.
Ulkoministeri Pearson Ja hänen
apulaisensa Arnold Heeney lähtevät
Y K r n yleiskokouksesta saatumaan
Nehrua Canadaan. tJlkon:iini.;teriön
protokollajaoston Johtaja Howard
Measures Ja Intian täkäläinen edus­taja
S. K . Klrpalani ovat vastaanotta-massa
Nehrua rajalla.
Nehru palaa taas Jcesidviikkona Y h ­dysvaltoihin,
mutta hän menee mar­raskuun
2 p:nä Vancouveriin ja v i i ­pyy
siellä kalul päivää ennenkuin
h ä n läfatM takaisin Intiaan.
mittajana. ja v. 1900 hänet valittiin
puolueen maakuntajärjestön sihtee­riksi.
Lyhyessä ajassa hän kehitti
järjestönsä erääksi koko maan voi­makkaimmaksi.
V. 1898 hänet valittiin edustajaksi
puolueen edustajakokoukseen, 1904
Amsterdamin kansainväliseen kon­gressiin
ja 1905 Pariisin suureen ylrte-näisyyskongressiln.
jossa hän toimi
yhtenä puheenjohtajana.
Marcel Caclilnllle kertyi yhä moni­naisempia
luottamustehtäviä, mm.
myös kunnallisessa ja ammatillisessa
toiminnassa. Pariisin kuljetustyöläis-ten
järjestön sihteerinä hän mm. Joh­ti
1916, imperialistisen sodan parhail-
1 a a n riehuessa, raltlotletyölälsten
.yleislakon aikana raitiovaununkuljet-tajlen
vaimojen valtuuston sisäminls»
terin luo esittämään palkankoroltus-vaatimuksen.
Työläisten liike oli n i in
yhtenäinen ja. voimakas, että halli­tuksen
oli pakko taipua Ja suostua
vaatimuksiin.
V. 1912 Marcel Cachln tuli "Hu-njanite"-
lehden toimitukseen.
V. 1914 hänet valittiin I^ansanedus-tajaksi.
Siitä lähtien hän on 37 vuo­den
kuluessa edustanut.parlamentissa
samaa Pariisin vaalipiiriä, Jonka va­llitsi
jat ovat näin osoittaneet uskoi-.
Us/en kannatuksensa hänelle Ja hä­nen
puolueelleen. Parlamentaarisessa
toiminnassaan hän on erikoistunut
kansainvälisen politiikan ongelmiin Ja
finanssikysymylcsiin.
V. 1918 Ranskan sosialistisen puo­lueen
edustajakokous nimitti Cachl-nin
"Humanite"-lehden Johtajaksi, ja
siitä lähtien tämä valiiita on yksimie­lisesti
vahvistettu puolueen Jokaisessa
edustajakokouksessa.
V. 1919 hän matkustr puoluekokouk­sen
valtuuttamana Moskovaan. Rans­kan
kommunistisen puolueen muo­dostamisessa
Cachlnilla oli ratliaLseva
osuus. Hän osallistui Moskovassa
Kommunistisen Internatlonalen II
kongressiin Ranskan sosialistisen
puolueen valtuutettuna neuvottele­valla
äänellä saadakseen kosketuksen
III Intemationaleen. Lokakuun val­lankumous
teki hänestä lopullisesti
kommunismin aatteen kannattajan.
Moskovasta palattuaan Cachin Jär­jesti
kiihkeän kampanjan koko Ram-kassa
Lokakuun vallankumouksen
merkityksen, neuvostovallan luonteen,
sen ensimmäisten toimenpiteiden ja
saavutusten ja sen tulevaisuuden nä­köalojen
tunnetuksttekemlseksi. Elo­kuun
11 päivänä 1920 Pariisissa
kokoontui 50,000 Ihmistä kuulemaan
hänen matkasclostustaän.
Cachin johtamalla kampanjalla oli
valtava vaikutus Ranskan työläisiin Ja
tosialistisen puolueen jäsenjoukkoihin.
Kun puolueen kongressissa Toursis-sa
joulukuun 29 pnä 1920 äänestet­tiin
Cachinin allekirjoittamasta ano­muksesta
Kommunistiseen Interna-tloAaleen
liittymiseksi, se hyväksyt­tiin
3,208 äänellä 1,022 vastaan. Lu­paus,
jonka Cachin oli antanut Leni­nille,
tuli täytetyksi.
"Humanite'-lehdes5ä ja kaikessa
toiminnassaan Cachln kävi näinä vuo­sina
kiihkeätä taistelua niiden vaaro­jen
paljastamiseicei, Jolta Ruhrin alu­een-
miehitys toi Ranskalle. ^Tästä
taistelustaan imperialistista sotapoli­tiikka
vastaan hän Joutui Idihiceän
vainon kohteeksi Ja viettämään vuo­sia
vankilassa. Vapauduttuaan 1928
h ä n matkusti valtuutettuna Kommu­nistisen
Internatlonalen VI kongres-sUn.
Espanjan sodan aikana Cachin te­ki
tarmokkaasti työtä levltääkseen
kansan keskuuteen oikean käsityksen
tSmän sodan todellisesta sisällöstä Ja
Järjestääkseen apua Espanjan tasa­vallan
taistelijoille.
Cachin oli ensimmäinen kommu­nisti.
Joka valittiin Ranskan senaat»
tUn, lokakuussa 1935. Seuraavana
vuonna hänestä ttili myös kommunis­tisen
parlamenttiryhmän puheenjoh­taja.
Saksan fasistien hyökättyä maahan
C ^ h i n kutsui kansaansa taisteluun
orjuuttajia vastaan: "Kansakunta ei
yoi pysyä passiivisena sivustakatsoja­na
siinä valtavassa taistelussa, joka
tulee kuldstamaan vihollisen. Koko
Lauantaina, lokak. 22 p. — Saturday, Oct. 22" fl||^
New Yorkista t.k. 7 pnä lähteneen
Ruotsin Amerikan Linjan Gripsliol-min
matkostajien joukossa oli mm.
t r i Ruth WcKeUus Helsingiltä. Hän
on noin vuoden ajan harjoittanut
lääkeUeteellisiä opintoja Coloradon
yliopistossa, saatuaan runsaan stipen­din
sitä varten Yhdysvaltain yliopis-tonaistcn
yhdistykseltä'. Tri
Uns työskentelee II: gin .vliopLston
laiten klinikassa.
Jamestown on
uusin
rantakaupunki
Jamestown, Ont. — TUmil k.iuppn-la,
Joka sijaitsee kolmen mallin etiil-
.syydessä länteen Helen-rautakaivan-nosta,
elää parhaillaan noasukaudes.
sa niiden kahden tärkeän r.iutalöy-dön
johdosta, jotka on tehty Sldcrlto
Hillin tlencilla. Kymmenen vuotta
sitten ei tällä palkalla, noin 175 mal­lin
etäisyydessä pohjol.secn Socsta,
ollut tuskin ketliän asukkaita. Sen
jälkeen on kauppalasta kehittynyt
kahden tuhannen a.sukkaun kaupun­ki
Ja uudet rautalöydöt merklt.sevät
entistä pikoisempaa väkiluvun ILsäun-tymistä.
Rautamalmi lähetetään läältä rau­tateitse
kuhdcks.m mallin pää.ssil .sl-
Jaltsevaan Mlchlpicotcn Hurboriln Su-perlor-
jiirvcu rannalle. JcsLu jic kul­jetetaan
laivoilla Soohon ja muu­alle
Suurten Järvien rannoilla .sijait­seviin
rautatehtaisiin.
Rau takai vannot ja a..keLsei, uudet
löydöt övut AlRcma Steel Corporatio­nin
alayhttön. Algoma Oio ProiK-rties
Limitedin nlml.s«(t. Tlmanttlporaus-ten
avulla on nyt todettu kaloii uutta
malmilaaklota. Yksi niistä on 1,750
jalan pituinen Ja 200 levyinen, .sisäl­täen
samaa korkealaatuLsta rautaa ja
manganee^la, jotn on HflLn-kaivnn-nas.
sakln. Toinen laakio pii 600 jalan
pituinen ja 100 levyinen. Kummas­takin
voidaan avpkalvnntomynetUjlyä
noudattaen saada noin 12 miljoonaa
tonnia, Jonka jälkeen on ryhdyttilvä
kaivamaan maan alla.
Raudan kalvamln:!n aloitettiin He-len-
kaivanncH.sa vuonna 1939 avokaJ-vahtomenettelyä
noudattaen. 'Nykyi­nen
tuotanto on noin 000,000 tonnia
vuodessa.
Jo nl invarhaln kuin v. 1907 to-
-dettlln alueella rijallfi^jyan rautaa. Ny­kyään
tutkittavana oJeva alir; käsit­tää
kaikkiaan noin 200,000 nel;öm.illla.
PaavinBhiiiri^
uhkaa nyt
uusi vaara
Vstiean aty. r - FaavSnistaiiaitc
kaavat nyt "konununlsmin
lisäksi muutkin vaaraa liraia^;
doittaa. e t t ä Vatlkaknin t^knikd^
kutsuttu taistelemaan TsSccArten l » - - » ^
rahalsten armeijaa vastaan. jaK|i
hyökännyt VaUkaaniln kahtena' «(^^|
icnnana, suorittaen plhtiliikettt
nakertaen tien seUilen Ja intJojai%
läpi paavin arkistoihin. y>^'
Reuter sanoi Vatikaanin vitKoai^
maisten tiedolttaneen, etttt immitt»^
haiset ovat tunkeutimeet VatiMimfittvI
seiniin Rooman Monteverran aluedta^^|
missä useita taloja on Jo tomtbta^'^
nut alas muurahaisten tuhon taida. J
Muurahatskolonnain aaxiöttiin Ice»»-:
ktttyvän yhteen strategiseen kohiUlk;
Hyökkäysarmeljan käiUjOQkkQ >lia^;
valttiin ensiksi paavin kirJastoittiOita<ii-':
Jan. kardinaali MercaUn buofaeistoc^
sa. Siihen meimessä olivat miAsrtf^l
haiset jo syöneet useita kirJoj» Ja!
jauhanneet mm. kardinaalin vtrtco-c?
viitan pulveriksi seka nakertaneet
I erään tammivasan n i i n heikoksi fiVSk'.'
\ se oli vähältä romahtaa alas kärdi*
j naalin vuoteen päälle. v
I Toinen muurahaiskolonna havalttiia
I Parrottin hoviplhan kuusi jaötaa vah-
I vaH.sa seinässä, pyriclen sen kiutta
I paavin valtiosihteerin arlcistoon»
Vatikaanin viranomaiset sanoivat
e t t ä on vaikea taistella muuraluUsar»
meljaa Vastaan, mutta toivotaan kuU
tenkln. että hyökkääjät saadaan tu­hotuksi
lähipäivinä. Mutta sitten tuli
uusi hälyttävä, tieto. VatUcaanin^^
sveitsiläiset vartijat tiedolttlvftti ett§:
uasi muurahalsarmeljan etujoukko
hyökkää Pyhän Pietarin kirkoii seu- -
dullia.
Yli 40-vuotiaiden työläis­ten
on vaikea saada työtä
Jatkoa enslmmäiseltft shruItÄ
työläisiä vastaan sodankaudesta rau.>:
hankauteen siirryttäessä.
Sen Jälkeen on sitä kysymystä "tut-i
kittu edcllcsn" kansalUseh tyÖnvftU-tyhpalvclun
ja sen erinäisten komite-aln
taholta. Liikemiesten kanssa on
pidetty neuvotteluja eri kauptmgelssa
"yhteistoiminnan laajentamiseksi" Ja
.samalla ovat paikalliset työnvftlltys-palvelusvlrastot
tehneet "entlstA suu­rempia
yrityksiä".
Mitchell ei maininnut lähemmin':
siitä mitä käytännöllisiä tuloksia on
.saatu noista tutkimuksista Ja yrltyk-;^
sistä, mutta hän lausui:
'Nämä viranomaiset tuntevat täy­dellisesti
tilanteen Ja he toimittavat
vanhempia työläisiä työpalkkoihin;
milloin se on mahdollista.^ B^idfin
yhtflydeasä työnantajiin antaa ttah-dolllsuuden
saada teollisuusmiehet tu­tustumaan
tämän kysymyksen vaka­vuuteen,"
Leijona Louie kohtelee
puolisoaan kylmästi
IVinnipeg, Man. — Leijona Loule
Ilmaisi micliplteeasä Louisesta, tule-puollsostaan,
joka tuotiin tänne Ra-ne
Raclnesta, Wl6consinlsta.
Loule. Joka on Wlnnipegin eläintar­han
ainoa kuningaselälmlstä, haukot­t
e l i masentuneena k u n 8 k u u ­kautta
vanha Louise ärlsl- ja näytti
hampaitansa, ilmaisten epäsopua tule­vassa
leijona perheessä.
Louise ei ole täysikasvuinen ennen­kuin
vasta kahden vuoden ikäisenä ja
eläintarhan henkilökunta sanoi sen
olevan yksi hurjimmifita eläimistä ml.
t ä he ovat käsitelleet.
Rciff voitti ruotsa­laiset
Brysselissä
Brys.scllsKä syyskumi 28 päivänä
.suoritetun 1..000 m, juoksun voltti
bslglalainen Gaston Uelff ajalla 3.45,8.
Toiseksi tuli ruotsaialnen A, Aberg
ajalla 3.51.2, kolmanneksi G. Borg­quist
3..52.2 ja neljännckiil I. Bt^ngtsson
3.53.8. Lennart Strand juo.stiiri ku­moon.
Pentathlon-mestari
Tukholma, — Täällä pjdelyir,:;ä k i l ­pailuissa
voltti ruotsalainen kersantti
Tage Bjurefelt maailmanmsataruuden
nykyaikaisensa vliaiottclur-.sa. Hän tu­li
enKlmmälsekfil murtomaajuoksas-sa,
ratsa-stuk-sessa ja pLstooliammuimassa,
toiseksi mlekkallassa ja 14. uliinUsa.
Vlcrimiesrikkuri 2 v.
riuritushuoneeseen
Ilalifax. — Harold Pilgrlm, Mont­realista,
tuomittiin torstaina kahdek­si
vuodeksi kuritushuoneeseen erään
toisen merimiehen pahoinpitelystä,
joka tapahtui täällä merimiesten l a -
konmurtoyrityk.sen yhteydessä viime
huhtikuussa, Pllgrlmia syytettiin en-•
sin murhayrityksestä, mutta syytettä
lievennettiin sitten. Hänen sanottiin
ampuneen haulikolla Hugh Felix-ni-mLstä
halllaxilalsta. merimlesttt rik­kuri
joukon mennessä erääseen lakon-alai-
seen laivaan.
— Suurbritänniassa, Ruotsissa, Ir­lannissa
ja Intiassa suuntautuu katu­liikenne
vascmpaa puolta.
I L
COCK OF THE NORTH
Suosittuja huokean hiniaisia
laaturehaja
EDWARD'S
KCDBUBY LIMITED
G6 Elm ät. iV. SttdblttT
~ L.22 to IS
TEHKÄÄ VIILEÄT HUONEET LÄMPÖISIKSI
HUOKEALLA KEINOLLA!
i Ranskan kansan tulee osallistua toi-
Xlkää pitäkö viileitä huoneita! El maksa juuri
mitään lisätä haonelsllnne lämmintä Inglis Co-zette-
lämmlttäjällä. Inglis Cozette on vlrtavii-yalnen
sähkölämmittäjä, joka antaa puhda-sta
lämmintä ilmaa lattiasta kattoon asti!
Cozette-lämmlttäjän voi asettaa mihin tahan­sa
Ja yhdistää sähköjohtoon, niin saatte NO­PEASTI
tervetullutta lämpöä! Turvallinen lap­siin
nähden. £1 tule tuliptmaiseksi, ei ole pal­jaita
lankoja. Käykää katsomassa jo tänään,
e t t ä voimme näyttää teille Inglis Cozette huo­neen
lämmittäjän.
COZETTE
a
m
M.
m
C O C H R A N E DUNLOP
HARDWARE L I A M T E D . S U D O J RV