1949-06-30-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Bivir 4—Torstäiiiar^^a!f."30 p., — Thursday, June 30
m-p
» OSUUSTOIMINTAPAKINAA
T u i l : ln misään JoukkoUiUteesiä U- sit& kotkaan tulirt pyrkiä liiottele-meme
niin paljon harhakisitteitA, maan. Mehän elämme monopolikapi-kuin
cmiustoimlnnassa ja tuskin m i tään
sanaa käytetään niin paljon
iii
f iiii.
mmm.
r in kuin osuustolminta-sanaa.
Jos tutkimme hlsioriaa, aikaa Ja
olosuhteita jctsa osuustoiminta ayntyl,
niin huomaamme, että tarkoitus el o l lut
pc.nis^taa ofiuuiiiikettä suur-farmareille,
eikä asunto- u i huvjlaosuu»-
kunUa rikkaille Ja k&skiluokkalaisille,
vaan tarkoitus oli penistaa suurten
Joukkojen osuustoiminta, Jonka avulla
työläiset saixivat takaisin tuotantovälineenpä.
Jotka kapitalismi oli heiltä
riittänyt. Heidän toimintansa Urkoi-iia
oli mitä parhain. He eivät kylläkään
Jaksaneet käsittää silloin aja-tuksenr-
a mahdottomuutta. Emme
kuitenkaan voi syyttää iKiita rehellisiä
ojuuf-toiminuihmlsiä heidän uttqjlstl-slsta
toiveistaan- Paremmin sopii i h metellä
£itä, että vielä nykyäänkin
vanhoilliset osuustoimintapomot saarnaavat
herkkau>*olsille ihmisille, että
mitään muuta toimintaa kuin osuustoiminta
ei tarvita, sillä osuu-stoimin-nan
avulla muka .syömme itsemme sosialismiin
Ikäänkuin varkain. Toiset
'taa-iien puhuvat lilotellen osuustoimin-
'(^nän tuomilta taloudellisista eduista.
Tämä onkin kalkkein turmiolUslnta
propagantaa, sillä se vieroittaa työläiset'
Ja vähäväkiset farmarit taistelusta
paremman talouselämän saavutta-mlseksf
Ja tekee heistä utopistisia
usuuskilmintalhmislä. Joille muut y h -
' teiskunnalliset liikkeet ovat vieraita Ja
tarpeettomia.
Onko o!>uiu;t/jiminnastB hyötyä nyt
Ja tuleva jsuudtö.?a? Vastaus on
tfihä päivänä hyvin vähäinen, eikä
Uit
VERA JA VÄINÖ SALON
Kesänviettopaikka
on yleisön klyteUävänä.
Tarjoaa ruokaa viikottain Ja ate-rloittaln.
Ruoan valmistuksesta
huolehtii ammattitaitoinen keittäjä.
Palkka .sijaitsee kauniin Mussel-man
» Laken pohjoisrannalla. Hyvft
sauna ja uimaranta. YksltylslÄ
Cabcniä saatavana asunnoiksi.
Rauhaa, lepoa ja luonnon tarjoamaa
kauneutta sitä haluaville.
Kesälomalle lähtijät, huomioikaa
palkkamme Ja käykää '.utustumas-sa.
'
Lähemmin klrJeelliscsU:
V. SALO
Muuelmans Lake. P. O., Ont.
Conner Drive,'
Hummerhin CotUfe.
e» • • —
.e
o
o
o
o
o
SUOMitLAINEN
KELLOSEPPÄ
Tekee huonommastakin kellosta
hyvän kellon.
SIMONSON'S WATCH
REPAIR
711 East Hastlhxs 8t
Vancouver Br. Coiambla
tallsznin aikakautta Ja koska heillä cn
sekä tuounto että tuotteiden jako hallussaan,
niin heillä on myös valta
määritellä niiden hinnat. Joten osuusliikkeen
oeuus llikcvoltosu on Jo etukäteen
määritelty. Näin ollen unelmat
sutuista ostopalautuksista eivät
kovin usein toteudu.
Voidaan ehkä kysyä, että kannattaako
osuusliikkeitä rakentaa Ja kannattaa
koska ne eivät pysty myymään
kuluttajalle sen halvemmalla kuin yksityiset
tai ketjulllkkeet, eivätkä maksamaan
farmltuotteista enemmän
kuin viimemainitut. Kyllä se sitttn-k
in kannattaa. Täytyyhän tarvlk-kect
kuitenkin ostaa Ja tuotteet myydä
Ja osuusliike pyrkii palvelemaan
asiakkaitaan molemmissa tapaukfiH^a
parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi
on luonnollinen asla, että kuluttajat
ostaa Ja pientuottaja myy osuustoiminnallista
tietä. Ja vaikka osuustoiminta
el yksinään johdakkaan sosialismiin,
eikä polsU riistoa, niin se
opettaa ihmiset toimimaan yhdessä,
kasvattaa yksilöpyrklmykscn tilalle
Joukkopyrkimyksen, Joka Jo sinäasä
on ensimmäinen ehto sosialismin me-ncstymlaelle.
Se voi myös moraalisesti
Ja varojema mukaan myös taloudellisesti
tukea työläisten kulttuuri-pyrkimyksiä
Ja tehdä siten heidän
elämänsä siaältörikkaammak.^il Ja valoisammaksi.
Nämä ovat Jo arvoj.j.
Joiden puolesta kannatua ahertaa.
Kalkki ihmiset eivät vain vielä käsitä
tätä Ja osuustoiminta-aatteen väärls-telijät
tekevät Jatkuvasti myyräntyds-ta
vähäväkisen vä&stön ke.vkuudesaa.
He pauhaavat "puolueettoman" osuu»-
tolmlnnän puolesta, niinkuin luokkayhteiskunnassa
voisi olla mitään puolueetonta,
sillä Jokainen on Jvko rlio-täjän
puolesta tai sitä vastaan. Väli-m.
uotoa ei ole olemassa.
Wm. Laine, International o.iuus-lifkkeen
valistustyönjohtaja.
TAYLOR'S MEN^S
40 S CUMBERLAND SJ. K O L M E SUOBCALAISTA M Y Y J A A LIIKKEESSÄMME
PORT ARTmmm JA PIIRIN ISOIN MIESTEN VAATETUSLIIKE
PORT ARTHUR, ONTARIO
AMERIKKA SIVUUTTAA
KILPAILEVIA
KUVIEN VÄRITYSTÄ
Lähettäkää meille suurennus mie-leLHCstännc
maisema-, kalastus-,
perheryhmä- tai muusta kuvastanne
viiritysohjcet mukana.
Teemme taiteellisen öljyvärltyk-sen
nopeasti. Suurennuksia myOs-k
in omista filmeistänne.
HINNAT
'Väritys Suorennna
5x7 t. 75c 4Se
8x10 t. .I.«e 75o
Lähcttnkäu raha tilauksen mukana,
lisäten 10c »postikuluja varten/-
• . •
Pnlnutammc valmiin työn hyvin
pakattuna.
NIEMrS STUDIO RECD
1199 St. Catharine SC Wesi
Montreal 2, Qae.
H A K A L A N JA SIMOSEN SAUNA
AVOINNA
Maanantaina, torstaina Ja perjantaina
klo 12—12 yöllä Ja lauantaina
kio 11 ap.—12 yöllä.
Puhelin :i751W
340 Albert St. West
8«olt Ste. Marie Ontario
g.
V,
h.
iii
W I..
1>
r KIITOS
Kaunis kiitos T. Vainionpa
ä n Telegrafityökunnan
miehille rahasta, jonka pikku
\Välter sai.
TYYNE KANGAS
WebbwoocL Ontario
Työkansa-yhtiön
painettuja pöytäkirjoja
halutaan
Canadan Suomalaisten Arkistossa
on "Pöytäkirja Suomalal.scn Kastan-nusyhtiön
(Trökanstan) vuosikokouksesta,
Joka pidettiin Työn Temppelissä
Port Arthurissa 16, 17 ja 19 p:nä
maalUkuuta, 1914."
Koska on syytä otaksua, että Työkansa-
yhtiön muistakin, aikaisemmin
Ja myöhemmin pldetyi-stä vuosikokouksista
on olemansa myöskin painettuja
pöytäkirjoja, kehoittaa arkistomme
kalkkia asianharrastajia tutkimaan
kätköjään Ja Jcs näitii asiakirjoja
löytyy, lahjoittamaan nc arkistollemme.
Vuonna 1914 pidetyn vuosikokouksen
pöytäkirja käsittää 84 tavallLscn kirjan
kokoista sivua Ja sLsältää paljon
arvokkaita tietoja. Josta syystä haluamme
muidenkin vuoo.cn pöytäkirjat,
sikäli kuin niitä on painettu kirjapainossa.
Arkistossamme oleva kappale on
saatu lahjaksi CSJ:n Sudburyn osa.s-ton
kirjastosta.
Haluaisimme luonnollisestikin saada
multakin Työkansa-yhtiötä käskeviä
aslaldrjoja kuten osakekirjoja, .sääntöjä,
vuosikertomuksia, a.siamlestcn
aapisia yms., mikäli niitä on vielä kenenkään
hallussa.
Viime päivien kuluessa on arkistomme
saanut eri henkilöiltä semanvat
lahjoitukset:
Onni Hormisto Sudburysta lahjoitti
muutamia kappaleita Canadas-sa painetun.
"Isien usko"-nimisen kuukausilehden
numerolta, joita el olliu entuudestaan
kokoelmissamme. Haluaisimme
saada lisää näitä lehtiä.
Lanri Karjalainen Long Lakelta
lahjoitti oikein hyvin säilyneen kap-
.N'ew York. — (ALX) — Britannian
Ja Amerikan imperialismin Keski-
Idän yhteenotoilla on Afrikansa tärkeä
jatko, .sekaantuen sjihen Ran.s-kar.
ja Bcljfian imperiumit, kirjoittaa
tunnettu sanomalehtimies Johannes
Steele tallä viikolla.
"Afrikan tapahtumat ovat erikoi-len
tärkeitä Ja niitä pitäisi tutkia
presldenitj Tnunanin tammikuun 20
pnä pitämän puheen valo;sa jolloin
mr. Truman lau.sui; "Meidän täytyy
omak-sua rchkea ohjelma, jotta voidaan
antaa meidän tieteellisen fccolli-
.sen kehityk-semme etuisuudet kehittämättömien
alueiden palvehikseen . . .'
Seuraavana päivänä Ernest Bevin
olettaen että hänen äänettömyytensä
ymmärettäisiin väärin njlden toimesta
jotka kiskovat Marshallin suunnitelman
ohjaksista, kiirehti ilmoittamaan,
etlä Britannian imperiumi
tervehti 'rohkeata uutta ohjelmaa'."
"Tammikuun 23 pnä Averell Harri-man.
Yhdysvalta/n ylelclähettilas pa
ni ' i : n ' pilkut paikoilleen ja .sanoi
kylmä.sti, että 'se on pääasiassa Amerikan
mantereen asia'."
"Amerikan expansionin näkökannalla
ja Britannian vaikutusvallan
sivuuttamisen kannalta on tehty hyvä
aloite. Tripoli on luja Yhdysval-trijn
tukia.sema; ja Standard Oli y h tiön,
Sinclair Ollin, Sccony Vacuu-mln,
Westinghou!>en ja Reynold A l u -
minumln avulla mc olemme Egyptissä
ja Eljppia.s.sa parhaillaan häätämässä
brittiläistä pääomaa pois. Belgian
Gongas.sa me olemme vähchtäncei
Yhdysvallaiu eduksi kolmanneksella
Britannian tuontikauppaa."
E.slttäcn muita esimerkkejä Stcclc
o.soittaa, että Amerikan vaikutusvalta
on määräävänä Etclä-Rohdeslassa ja
?XUi amerikkalaisilla on raudankova
ote Etelä-Afrikasta. K.o. yhtiöiden
joukossa ovat: Rockefeller, Pirestonc,
Studebaknr, Chrysler, General Motors
ja Ford. Ranskalaisilla piireillä ci
ole sen parempaa onnea kitin brittiläisilläkään
taistelussa Afrikan mark.
kinoista, sillä Ranskan alueen kaupungit
mulstut^tavat yhä enemmän
Amerikan kaupunkeja. "Amerikan s i joitukset
Marokkos.sa ja Mustan A f - '
rikan kaivoksissa ovat Jo huomattavat",
lausuu toimittaja Steele, joica
lainaa väitteittensä todistukseksi
Ranskan Union kanslerin Marc:l
Egrelatidin raportiata seuraavaa:
". . . O n huomattava, että amerikkalaisten
mustaan Afrilcaan tunkeutumisen
kaikkein tärkein tukipalkka
— iiiberia — uhkaa ennen'muu ra
Ranskan alueiden ekonomiaa j a tuotantoa.
Mr. Stettinjtis on muodostanut
, . . Llbexla-yhtlÖn, mikä käy-tänhöllLsesti
katsoen hallitsee mustja
nimelllstasavaltaa."
"Bdward L. Stettbiius, entinen valtiosihteeri,
on. Liberia yhtiön pre.si-denttl
ja tämä yhtjö edustaa suurinta
sodanjälkeistä amerikkalaisten j?
brittiläisten sijoitusta, 100 milj. dollarin
pääomaa. Afrikassa." sanoo Stccle
ja jatkaa:
"Laajimmassa strategisessa mielessä
suuri Amerikka on nyt sijoittanut
lujasti Jalkansa Afrikan rannikolle —
Marokkoon, Trlpolltanlaan, Liberiaan
Ja Etiopian Eritreaan on perustettu
hyvin aseistetut Ja amerikkalai.-ct
miehistöt. Mutta tämä On vasta a l kua.
Neljä vjioden suunltelma edellyttää,
että rakennetaan nopeasll 40
lentokenttää Algeriaan, 14 Tunisiaan
ja 67 Ranskan Afrlkaan. Suuret
amerikka]ai.set llnjayhtlöt, lukeutuen
niihin mr. Stettlnlukselle kuuluva uusi
Dakar-AddLs-Ababa yhtiö, yhdistävät
jo päätuklasemat.
"Samalla aikaa mr. Acheson ja
presidentti Truman ovat tehneet selväksi,
että on kehitettävä "tarpeelliset
olosuhteet" Jotka rohkaisevat ame.
rikkalaista pääoman sijoitusta kaikkia
näitä töitä varten. Ranskan puolvirallinen
lehti Le Monde on Ilmoittanut,
että nämä olosuhteet ovat poliit-tlsluontoisla,
ja että sijoittaminen on
mahdollista vain poliittisesti turvatuissa
maissa.
"Käännettynä vähän ymmärretlä-vämmälle
kielelle tämä tarkoittaa, että
Amerikan pääoma on saanut vasal-
Umailtaan takeet, että nc ylläpitävät
poliittista ennallaan pysymisen olotilaa
edelleen Afrikan väestön t^ilca-pajulsuuden
takia. Mutta loppiiijen
lopuksi tätä kohtaa .samanla/ncn t u los
kuin Kiinankin ohjelmaa."
Antti Kari Joutui
sairaalaan
Port Arthurissa
Miksi Canada pitää yhä hallussaan
Puolan historiallisia gobeliineja
Viimeisen maailmansodan alkanai Ne asetettiin entisille palkoilleen
siirrettiin Puolan Krakowlssa olevasta! Wawenssa, jcssa ne herättivät tava-
Wawel linnasta sen hienon hienot sei-näkudelmat
(gobeliinit) piiloon, syys-kuusvsa
1939, saksalaisten tunkeutuessa
maahan.
Wawel linnan kudelmat kuuluvat
maailman kaikkein kallisarvoisimpiin
gobelilncihin. Ne esittävät Raamatun
ja Puolan historian kuningasvallan
aikaisia tapauksia ja ovat Puolan
kansan omaisuutta.
Monien seikkailujen jälkeen joutuivat
kudokset Canadaan ja jokaisesta
varmaaiftdn tuntuu luonnolliselta, että
ne liinan muuta sieltä luovutettaisiin
takaisin Puolalle, koska Canadalla
ei niihin ole mitään oikeutta. Eihän
Puola ollut sodassa Canadan kanssa.
Kuinka on siis mahdollista, että Canada
. pidättää Puolan historiallista
tonta huomiota. Siellä nc olivat s i i hen
asti, kun Hitlerin sotalaumat ryntäsivät
Puolaan. Sieltä siirtyivät ne
"sotapakolaisina" Canadaan, joka nyt
pitää niitä keskitysleirillään poliittisina
lunnainaan, nähtävästi.
• • • •
Wawclln gobeliinit eivät ole puolalaisen'
kudontamestarlen työtä. Ne
on tehty Bslgiassa, jossa elivät sellaiset
seinäkudonnaisten valmistajames-tarit
kuin Willem Pannemaker. Piet
van Aelst, Jan van Tiegen, Nicholas
Layniers sekä monet muut gobeliini-kutojat.
Kuningas Zygmunt in r a a -
matulllsaiheelllsiin gobeliineihin oli
piirustukset tehnyt Michael Coxien,
joka tällä alalla oli aikakautensa ttin-nustctustl
suurin taiteilija. Paitsi
ilman muuta oikealle, lailliselle omis-paleen
Port Arthurissa 1913 painetun [
kulttuuriomaisuutta eikä luovuta sitä i taiteilijatyötään. timsl hän tarkoin
gobeliinien kutomissalaisuudet ja oli
"Sosialistisen Laulukirjan" toista painosta,
jota meillä el ollut entuuc}e,s-taan
muuta kulh' yksi kappale. Lisäkappaleet
öHslvat tervctullcct, multa
niiden pitäisi olla nitn hyvässii kunnossa,
että ne voitaisiin lähettää Suomeen.
John PrnUlnen Beaver Ixikelta lahjoitti
Garsonlh suomalaisten 1912 perustaman
Sudburyn seudun kaivostyöläisten
ensimmäisen union (Wes-tern
Federation of Miners. U>cal No.
182) juhlamerkin. Jonka punainen
Päinvastoin Quebecin
siten suureksi avuksi verhojen kuto-maäkunnan!
jille.
hallitus kieltäytyy luovuttamasta Wa- |
wcl linnan aarteita Puolalle. Syyti
ovat luonnollisesti ponittiset. Que-!
becin herrat nimittävät Puolaa punaiseksi
maaksi ja pitävät sitä kestävänä
syynä — rosvouksecnsa.
Wawclin gobeliinit ovat olleet Puolan
omaisuutta kuudenneltatoista vuosisadalta.
NiTtten suurin kerääjä oli
Jagellonien dynastian viimeisin kunln-
»cas. Zygmunt August. Hänen kokoelmaansa
kuului 356 erikolskudosta, jois-puoli
oli juhlia ja musta piioli hauta- i ta 24 o!! tavattoman suuria. (Suurin oli
Jalsia varten.
Kiitämme kaikkia lahjoittajia osoittamastaan
asianharrastuksesta ja toivomme
saavamme runsaasti Tjökan-sa-
yhtiötä koskevaa ainehUtoa.
Canadan Suomalaisten Arkisto, H
Sula. arkistonhoitaja.
teili:•.a
Hl
JCIITOS
Tahdomme lausua sydämelliset kiitokset sukulaisille
: ja ystäville niistä kahviaisista, jotka järjestitte meille ke-
- säkuun 26 p:nä.
Monet kiitokset alkuunpanijoille mrs. Astrid Ste-
' nille. Kiitos kauuiiista kahvipöydästä ja arvokkaista lahjoista.
Säilyköön ystävyys keskuudessamme.
AILI J A KUSTI WAINIO
Kelly Laks Ontario
480 neliöjalkaa I. Nämä suuret gobeliinit
kuvasivat raamatullisia aiheita:
.Aatamin ja Eevan, Kalnin ja Abelin.
Noakin ym. raamatun patriarkkojen
ja profctrojen tarinoita.
Testamentissaan lahjoitti August
kokoelmansa Puolan valtiolle jättäen
niihin sisarilleen omistusoikeuden heidän
elinajakseen. Heistä viimeinen,
prinssessa Anna vahvisti testamentissaan
isänsä määräyksen ja luovutti
ne Puolalle, sen kansan omaisuudeksi.
Uusien hallitusten aikana kulkivat nämä
gobeliinit monien vaiheitten läpi
ja huonon hoidon vuoksi kutistui kokoelma
vain 150 käsittäväksi.
Puolan 1759 tapahtuneen.jaon jälkeen
vietiin ne tsaarien Venäjälle ja
joutuivat siellä tsaarien palatsien koristeiksi.
Bolshevikien vallankumouksen
jälkeen palautettiin ne tehdyn
i sopimuksen mukaan takaisin Puolaan,
jolle ne luonnollise.-.ti kuuluiv.it. Pa-lautetusiessa
ei niitä ollut kuin 136
6.<ppaletta. '
Coxienin taide on suuresti rene-sanssitaiteilijoitten
Rafaelin ja M i chelangelon
tjylin mukaista ja niitten
vaikutuksen alaisena syntynyttä, mutta
se ei niistä riistä orginelllsuutta.
Varsinkin luonnonkuvaukset kohtausten
taustoina on luotu melkein modernistisella
tyylillä j a värikyllälsyy-delia.
Raamatullisten aiheitten käyttö
seinäkudelmlssa oh kuningas Zyg-mimtin
oma keksintö; siihen asti o l i
käyfetty niissä aiheina etupää.ssä eläimiä
ja kukkia. Niitäkin on kokoelmassa
vielä 49 kappaletta. Useunmat
niistä kuvaavat kesää viheriävine metsineen
ja kukkaistarholneen.
Wawelln kokoelmassa on myös useita
gobeliineja, jotka kuvaavat Puolan
kuninkaitten vaakunoita kaikenlaatui-sine
sivukorlsteineen. Tuona aikana
oli kudonnaisvalmistus Brysselissä
korkelmmiUaan, kuten myöhemmin
pitsien.
Gobeliineissa käytetyt langat ovat
mitä erivärislmpiä. Ne olivat silkkiä,
hopeata Ja kultaa sekotettuna villalankoihin.
Väritys on näissä gobeliineissa
suorastaan häikäisevän kaunis.
Ei ole lainkaan ihmeteltävää, että
Puola haluaa saada aarteensa takaisin
kansalleen, jolle ne kuuluvat. Puolan
kansa on hjrvin hämmästynyt C a nadan
Quebecin hallituksen itsepintaisuudesta.
Haluaako Canada ehkä saada go-beliinisodan
syntymään Puolan'kanssa,
vai ottaako se vieraan kansan
omaisuutta omakseen keskiaädftisaa
Port Arthur. — Elnstmmäiseksl voin
yleisölle ilmoittaa, että meidän vakituinen
Ja ansiokkain uutisten kirjoittajamme
A. K a r i (Losojätkä) bn sairaalassa
Ja voi ehkä ottaa useamman
päivän ennen kuin hän voi mitään u u tisia
kirjoittaa Vapauteen. Mutta kun
meillä oli kesäjuhla Punaisessa Puistossa
ja siellä oli siksi paljon toimintaa
ja touhua josta sopii mainita, n i in
otan vapauden Ja kirjoitan siitä. Juhla
oli sunnuntaina tk. 26 pnä.
Ensin aamuna näytti siltä, et*ä
saamme taasen sateisen päivän, k im
.sataa napsi hiukan j a taivas oli p i l vessä,
mutta kuitenkin se siitä alkoi
selvitä niin, että puolen päivän aikaan
alkoi ihmisiä saapua Juhlapaikalle.
Niitä tuli omilla Ja vieraan autoilla
j a taisi toisia saapua kävelemälläkin.
Joten siinä kello kahden' aikaan y l i
yleisöä tyydyttävästi. Juhla oli Järjestetty
varojen keräämistä varten ensi
vuoden laulu-solttoJuhlan vaatlmuk
sia silmällä pitäen, sillä meidän on
saatava valtavat rakennukset. Joissa
voimme tyydyttää sen yleisön tarpeet,
joka saapuu Juhlimaan sanotuille Juhlille.
Kesäjuhlassamme toimivat kaikki
orgaanit. Siellä oli seka-mlcs- ja naiskuoro,
jotka antoivat ohjelmaa useamman
kerran. Siellä oli myöskin Järjestetty
urheilua v.- Ja u.-seura Iskun
puolesta. Miehillä oli kolmiotte-lu:
kuula, pituushyppy Ja 100 metrin
Juoksu, joissa tulokset jakautuivat
seuraavasti: K. Kaarela 199.25 plst.
Widgren 173.63. Poikain, alle 18 vuoden
kolmiottelun — kuula, pituushyppy
ja 60 metrin juoksu, tulokset Jakautuivat
seuraavasti: R. Lemplälä
173.88 pist. A. Wcsterbacka 167 69. G .
McLeod 157.88, O. Ristanen 151.26, D.
Oja 143.76.
Siinä oli urheilun tulotoset. Sitten
oli ampumista, nuolenheittoa, seipään
pituuden arvaamista Ja o l i siellä vlelS
multakin konsteja jollia yleisö sai h u vitella
mutta en kaikkia enää mtiista.
Juhlapuheen piti Wm. lialne ja tervehdyspuheen
Eino Laakso, Joka samalla
oli yleisenä ilmoittajana. Hän
onkin mies, joka ei hermostu vaikka
saa astua useammankin kerran yleisön
eteen. VällajoilU gramofoonl
lauloi kovaäänisen välitykseltä ylistystä
vapaalle ratv^iaudelle Ja valitusta
menetetystä lemmestä y.m. semmoista
josta el näin vanha mies voi ymmärtää
tuon taivaallista.
Ravintolassa hääräsivät emännät
täydellä touhulla. Heillä ei ollut a i kaa
kuunnella ohjelmaa, eikä ottaa
iloon osaa, sillä heUlä oli kädet täynnä
työssänsä. Eikä heidän työtäntä juuri
koskaan huomata minkään arvoiseksi,
he ovat vain kuten Joku kone, joka
kuuluu heilumaan keittiössä ja palvelemaan
yleisöä. Useimmiten heille
annetaan moitteita, el koskaan kiitosta
ja useimmin nämä moitteiden antajat
ovat niitä. Jotka eivät missään
muodossa anna auttavaa kättä yhteisiin
pyrinnöihin, vaan ikään kuin loistavat
sillä, että he ovat liian hyviä
tekemään mitään järjestötoiminnoissa
Ilmaiseksi, eikä pienellä palkallakaan,
kuitenkin minä omasta puolestani a n nan
kiitoksen henkilöille, jotka avustavat
juhliamme Ja pyrinnöltämme
taitonsa ja vointinsa mukaan, sillä s i ten
vain syntyy kokonaisuus, kun Jokainen
tekee sen. mihin kykenee
saakoonpa sitten kiitoksen tai moitteen
työstänsä.
Lopuksi voin sanoa, että Juhlamme
onnistui kaikin puolin hyvin, n i in ohjelman
kun seurapellenkln puolesta,
sekä myöskin yleisöön nähden. J a
uskon jokaisen olleen tyytyväisen
Puistossa viettämäänsä päivään. Sen
sanoi minulle ainakin Pappa Heinonen,
joka on täällä vierailemassa tyttärensä
ja vävynsä mr. j a mrs. E.
Laakson luona.
Myöskin huomautan, että toverit kävisivät
A. K a r i a katsomassa sairaalassa.
Hänet muutetaan kylläkin Port
Williamin sairaalaan, mutta sinnekin
on nykyaikana helppo päästä. Kari
on C S J : n Port Arthurin osaston johtokunnan
Jäsen ja myöskin Iskun jäsen.
Hän ön ollut kymtneniä. vuosia uhrautuvainen
uurastaja kaikissa meidän
riennoissamme. Meidän velvollisxni-temme
on muistaa toveria, on
joutunut sairaalaan makaamaan. —
Piippu-Jaska.
Suomen urheilurintaman kuulumisia
(Snomi-Senran lähettämä
nrbeUnkatsaiis.)
Suomen jalkapalloilu elää jatkuvasti
aallonpohjassa. Se saatiin jälleen
todeta Stadionillamme kesäkuiui 16
pnä, jolloin Hollanti Ja Suomi «asettuivat
samoin numeroin 0-4 ja tästä
syystä odotettiin kamppailusta tasaväkistä.
Mutta sUnfi petytUhi pahast
i .vaikka suomalaiset — tapansa mukaan
— enslpuollajalla osoittivat venymistä
Ja saivat maalitilinsä säilymään
pienenä. Hollanti johti tauolle
mentäessä vain 1-0. Toinen puoliaika
oli sensijaan selvästi hollantilaisten,
sillä nyt heidän teknillinen paremmuutensa
tuli selvästi näkyviin.
Sopivin Väliajoin he tekivät kolme
maaUa. Yrityksiä oli tukuttain, mutta
liukas ja märkä kenttä ja tästä johtuen
oikukas pallo sekä myös Suomen
maalivahdin Samolan loistava työskentely
supistivat hollantilaistfn maaliluvun
4:ään. Suomi sai lohdutus'-
maalinsa aivan viime minuuteilla, j o ten
peli päättyi siis 4-1 hollantilaisten
hyväksi.
Jo vuorokauden kestänyt sade, joka
Jatkui pelin aikana, pelolttl katsojat
kentältä, mutta noin/6,000 innokkainta
oH saapunut toteamaan Jälleen omiensa
tappion.
Ilahduttavaa el ole kerrottavana
nyrkkeilynkään kohdalta. Oslossahan
suoritettiin Euroopan mestaruuskilpailut
hiljattain ja Suomestakin sinne
matkusti täysi joukkue — 8 nyrk-kelUjää.
Alussa kalkki sujui hy^-in,
sillä suomalaiset voittivat Saloa l u kuunottamatta
vastustajansa. Huomattavin
tapaus oli varmasti SeKolah
voitto Lontoon kultamitalimies Osikis-tä
alle 54 kg :n sarjassa. Mutta sitlen
hävisi Seitola, tosin niukasti ja kyseenalaisesti.
Samoin kävi LJungber-glUe,
Tlljanerille Lindbergille ja S i l -
Jaqderille, Joka diskvalifioitiin 3;ssa
erässä avokästneellä lyömisestä! Mutta
tämän ottelun jälkeen el skotlantilainen
kehätuomarlkaan saanut toimia,
sillä hän menetteli tässä ottelussa
virheellisesti. Ainoastaan Piispa
Ja Wahlström pääsivät Jatkamaan.
Oteltaessa loppuotteluun pääsyä Piispa
ei sairastuttuaan — kilpailut kestivät
näet 5 päivää - — kyennyt esittämään
parastaan ja jäi 4:ksi. S a moin
Wahlström ja Ljungbcrg pääsivät
sarjoissaan 4:ksl Ja heidän avullaan
Suomi vdjoittui 16 maan joukossa
loppupisteissä 9'ksi.
Vaikka Suomi ei pärjännytkään s i ten
kuin odotettiin, niin tuntuu siltä,
että nyrkkeilymme ei ole muista jäljessä,
k i m allekirjoittanut ei ollut
mukana Oslon matkalla, niin havaintoni
perustuvat radiosta kuultuun sekä
lehtlarviointeihln. Näiden peru.";-
teella voin tehdä sen huomion, että
arpa langetti poikiamme vastustajiksi
heti lujia pugillsteja, nimikuuluja
kuten Csik ja Fontana, mutta mitään
ylivoimaisia voittoja ei mennyt vie-
— K e v e l l in kylän asukkaat Australiassa
ovat jouttmeet pulmaan. Äskettäin
meni kylän postin- ja puhelinkeskuksen
hoitajaneiti naimlsibi, eikä
hänen tilalleen ole saatu ketään.
rosvoritarin tavoilla?
Lutiltavaa kuitenkin on, että C a nada
aikanaan luovuttaa Puolalle sen
gobeliinit saatuaan siihen luvan itse.
ään suuremmilta herroilta rajojensa
ulkopuolella.
SUOMALAINEN
ÄÄNIELOKUVA
Suomen PilmiteolUsuus O Y : n valmistama
mahtava laulu- ja musiikkielokuva
"Kulkurin Valssi"
Pääosissa Tauno Palo, Ansa Ikonen
jä Joel Rinne.
Alfred Tannerin samannimiseen
lauluun perustuva loistava
filmiluomus, joka palauttaa
mieleen nuoruusvuö-siemme
elämän ja luonnon
Suomessa.
EsUyksot Pori Arthurissa
Työn Temppelissä:
KesIdTiikkona. torstaina ja
lauantaina, heinäkuun 6, 7 ja
9 pälyinä. Esitykset alkavat
keUo 2 ja viimeinen esitys alkaa
kello 9. Oviraha 75c veroineen*
'
Kuinka uskollinen Te olette? Ostatteko
osuuskaupastanne ja puhutteko
sen puolesta kaikella mahdollisella
tavalla.
"Kannattaa ostaa jatkuvasti
"Workers' ösuuspaukasta."
WOBKERS' CO-OP OF
NEW (»n-ABIO LTD.
raille, jos kohta meidänkin poikiem-me
voitot olivat niukinta laatua, esim.
juuri ottelussa Seitola — Cslk. K u n
tasaisessa ottelussa on vaikea määrätä
voittajaa, ei suomalaisten häviötä
ole otettava raskaasti Joka tapauksessa
nyrkkeilykahdeksikkomme
on Pohjoismaitten paras.
Kesätu-heilukausi on parhaillaan h y vässä
vauhdissa. Muutamia huipputuloksia
on saavutettu, mutta koleus,
sateiset sunnuntait ja niistä johtuen
pehmeät suorituspaikat ovat estäneet
tulosten huippusaavutukset. Seuraavassa
haastattelussamme kerromme
uutisia yleisiu-heilun vainiolta.
Keskikesän terveiseni!
Helsingissä, kesäkuun 21 pnä 1949.
Paavo J . Pitkänen.
— Suomessa vapautuu leipävilja
säännöstelystä heinäkuim loppupuo-leUa.
EVINRUDE
ULKOLAITA MOOTTORIA
Meillä on kaikenkokoisia varastossa
Ja myös välitämme osia Evln-rude
ja Johnson moottoreihin sekä
kunnostamme ulkolaita moottoreita
Superior Motors
127 S. Algoma St. Fort Arthur. Ont.
• MATTI KILEC — WH, j
jPÄlLflS,
• 318 Bay Bt. Von Aift.;,
— Rovaniemen uudella
löydettiin äskettäin 5 n^*
naa, jotka eivät kuitenkaan!
auran edessä.
Saatavana
lähetystä var^
• Inlerior Trim
• Insul-Bric Siding
• Plywood
• Maroniie
• Aspfaalt ShinglM
• FSbre Glaks
MILTON FRANf
LUMBER CO. LT
Puhelin Dial 5-73M
99 S. Cumberland St|
Port Arthur
LANGILA JA WAUGH
HARPWARE COMPANY
Rautatavaraa - Maaleja - Sähkövälineitä
Täydellinen valikoima tarvikkeita metsämiehille.
Ulkotilaukset toimitetaan nopeasti.
Dial 5-5912
10 N. Cumberland St. Port Arthur, Onlultl
Prince Arthur Hotellia vastapäätä
Lakehead Monument Company
W. Kellaway, omistaja
Kaikenlaisia hauta- ja muistopatsaita.
258 S. Algoma St.
TYÖ TAATAAN.
Puhelin 5-7713 Port Arthnr, Oill
HUDÖUN & G A M B L E * SOUTH END SERV
MEILLÄ PUHUTAAN SUOMEA.
Hitsauspaja ja futokorjaamo. Gasoliinia, öljyä ja autojen täyddS
korjausta. Ensiluokan mekanikot. Hltsauspalvelus kuonna-ai"'
ajureille ja metsätöiden teettäjille. Työ tehdään pajassamme tai i
kaan luona, Kaikentyyppisiä terästuotteita, palorappuja ja käslpi
381 Oliver Koad, HIffh St. lähellä, Port Arthnr, (
Rakennustarpeita . . .
BC Kattopäreitä No. 3-5X—kimppu
BC Fir-vaneria ja "Masonite"-levyjä
VALMIITA A K K U N A N J A OVEN KEHYKSIÄ
^ Joudu f taa työssä ja maksussa.
KysykäÄ näitä
WANSON LUMBER COMPAI
Puhelimet N. 431 — N. 731
Port Arthur
HUOMIO! Viime huhtikuussa kim otimme uusia jäseniä
THUNDER B A Y OSUUSTOIMINNALLISEEN
SAIRAALAVAKUUTUKSEEN, eivät
monet ystävämme saaneet vakuutusta siitä
yksinkertaisesta syystä, kun he eivät olleet
International-osuusliikkeen osakkeenomistajia.
Sillä Osuustoiminjiallisen sairaalavakuutuksen
sääntöjen mukaan täytyy vakuutuksen hakijan
olla jonkun osuuskunnan jäsen. Tässä tapauksessa
International-ösuualiilckeen jäsen kolin*
kuukautta ennenkuin voi vakuutusta saada.
Lokakuussa otamme taasen uusia vakuutuksia,
joten nyt ori korkea aika liittyä osuuskun-tusasiaan.
tamme jäseneksi, jos olette innostuneet vakuu-
Maaseudulla kääntykää liikkeemme mjyma-länhoitajan
puoleen tai kysykää allekirjoittaneelta.
INTERNATIONAL CO-OP
STORES LIMITED
Wm. Laine, valistusjaoston johtaja
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 30, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1949-06-30 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus490630 |
Description
| Title | 1949-06-30-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Bivir 4—Torstäiiiar^^a!f."30 p., — Thursday, June 30
m-p
» OSUUSTOIMINTAPAKINAA
T u i l : ln misään JoukkoUiUteesiä U- sit& kotkaan tulirt pyrkiä liiottele-meme
niin paljon harhakisitteitA, maan. Mehän elämme monopolikapi-kuin
cmiustoimlnnassa ja tuskin m i tään
sanaa käytetään niin paljon
iii
f iiii.
mmm.
r in kuin osuustolminta-sanaa.
Jos tutkimme hlsioriaa, aikaa Ja
olosuhteita jctsa osuustoiminta ayntyl,
niin huomaamme, että tarkoitus el o l lut
pc.nis^taa ofiuuiiiikettä suur-farmareille,
eikä asunto- u i huvjlaosuu»-
kunUa rikkaille Ja k&skiluokkalaisille,
vaan tarkoitus oli penistaa suurten
Joukkojen osuustoiminta, Jonka avulla
työläiset saixivat takaisin tuotantovälineenpä.
Jotka kapitalismi oli heiltä
riittänyt. Heidän toimintansa Urkoi-iia
oli mitä parhain. He eivät kylläkään
Jaksaneet käsittää silloin aja-tuksenr-
a mahdottomuutta. Emme
kuitenkaan voi syyttää iKiita rehellisiä
ojuuf-toiminuihmlsiä heidän uttqjlstl-slsta
toiveistaan- Paremmin sopii i h metellä
£itä, että vielä nykyäänkin
vanhoilliset osuustoimintapomot saarnaavat
herkkau>*olsille ihmisille, että
mitään muuta toimintaa kuin osuustoiminta
ei tarvita, sillä osuu-stoimin-nan
avulla muka .syömme itsemme sosialismiin
Ikäänkuin varkain. Toiset
'taa-iien puhuvat lilotellen osuustoimin-
'(^nän tuomilta taloudellisista eduista.
Tämä onkin kalkkein turmiolUslnta
propagantaa, sillä se vieroittaa työläiset'
Ja vähäväkiset farmarit taistelusta
paremman talouselämän saavutta-mlseksf
Ja tekee heistä utopistisia
usuuskilmintalhmislä. Joille muut y h -
' teiskunnalliset liikkeet ovat vieraita Ja
tarpeettomia.
Onko o!>uiu;t/jiminnastB hyötyä nyt
Ja tuleva jsuudtö.?a? Vastaus on
tfihä päivänä hyvin vähäinen, eikä
Uit
VERA JA VÄINÖ SALON
Kesänviettopaikka
on yleisön klyteUävänä.
Tarjoaa ruokaa viikottain Ja ate-rloittaln.
Ruoan valmistuksesta
huolehtii ammattitaitoinen keittäjä.
Palkka .sijaitsee kauniin Mussel-man
» Laken pohjoisrannalla. Hyvft
sauna ja uimaranta. YksltylslÄ
Cabcniä saatavana asunnoiksi.
Rauhaa, lepoa ja luonnon tarjoamaa
kauneutta sitä haluaville.
Kesälomalle lähtijät, huomioikaa
palkkamme Ja käykää '.utustumas-sa.
'
Lähemmin klrJeelliscsU:
V. SALO
Muuelmans Lake. P. O., Ont.
Conner Drive,'
Hummerhin CotUfe.
e» • • —
.e
o
o
o
o
o
SUOMitLAINEN
KELLOSEPPÄ
Tekee huonommastakin kellosta
hyvän kellon.
SIMONSON'S WATCH
REPAIR
711 East Hastlhxs 8t
Vancouver Br. Coiambla
tallsznin aikakautta Ja koska heillä cn
sekä tuounto että tuotteiden jako hallussaan,
niin heillä on myös valta
määritellä niiden hinnat. Joten osuusliikkeen
oeuus llikcvoltosu on Jo etukäteen
määritelty. Näin ollen unelmat
sutuista ostopalautuksista eivät
kovin usein toteudu.
Voidaan ehkä kysyä, että kannattaako
osuusliikkeitä rakentaa Ja kannattaa
koska ne eivät pysty myymään
kuluttajalle sen halvemmalla kuin yksityiset
tai ketjulllkkeet, eivätkä maksamaan
farmltuotteista enemmän
kuin viimemainitut. Kyllä se sitttn-k
in kannattaa. Täytyyhän tarvlk-kect
kuitenkin ostaa Ja tuotteet myydä
Ja osuusliike pyrkii palvelemaan
asiakkaitaan molemmissa tapaukfiH^a
parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi
on luonnollinen asla, että kuluttajat
ostaa Ja pientuottaja myy osuustoiminnallista
tietä. Ja vaikka osuustoiminta
el yksinään johdakkaan sosialismiin,
eikä polsU riistoa, niin se
opettaa ihmiset toimimaan yhdessä,
kasvattaa yksilöpyrklmykscn tilalle
Joukkopyrkimyksen, Joka Jo sinäasä
on ensimmäinen ehto sosialismin me-ncstymlaelle.
Se voi myös moraalisesti
Ja varojema mukaan myös taloudellisesti
tukea työläisten kulttuuri-pyrkimyksiä
Ja tehdä siten heidän
elämänsä siaältörikkaammak.^il Ja valoisammaksi.
Nämä ovat Jo arvoj.j.
Joiden puolesta kannatua ahertaa.
Kalkki ihmiset eivät vain vielä käsitä
tätä Ja osuustoiminta-aatteen väärls-telijät
tekevät Jatkuvasti myyräntyds-ta
vähäväkisen vä&stön ke.vkuudesaa.
He pauhaavat "puolueettoman" osuu»-
tolmlnnän puolesta, niinkuin luokkayhteiskunnassa
voisi olla mitään puolueetonta,
sillä Jokainen on Jvko rlio-täjän
puolesta tai sitä vastaan. Väli-m.
uotoa ei ole olemassa.
Wm. Laine, International o.iuus-lifkkeen
valistustyönjohtaja.
TAYLOR'S MEN^S
40 S CUMBERLAND SJ. K O L M E SUOBCALAISTA M Y Y J A A LIIKKEESSÄMME
PORT ARTmmm JA PIIRIN ISOIN MIESTEN VAATETUSLIIKE
PORT ARTHUR, ONTARIO
AMERIKKA SIVUUTTAA
KILPAILEVIA
KUVIEN VÄRITYSTÄ
Lähettäkää meille suurennus mie-leLHCstännc
maisema-, kalastus-,
perheryhmä- tai muusta kuvastanne
viiritysohjcet mukana.
Teemme taiteellisen öljyvärltyk-sen
nopeasti. Suurennuksia myOs-k
in omista filmeistänne.
HINNAT
'Väritys Suorennna
5x7 t. 75c 4Se
8x10 t. .I.«e 75o
Lähcttnkäu raha tilauksen mukana,
lisäten 10c »postikuluja varten/-
• . •
Pnlnutammc valmiin työn hyvin
pakattuna.
NIEMrS STUDIO RECD
1199 St. Catharine SC Wesi
Montreal 2, Qae.
H A K A L A N JA SIMOSEN SAUNA
AVOINNA
Maanantaina, torstaina Ja perjantaina
klo 12—12 yöllä Ja lauantaina
kio 11 ap.—12 yöllä.
Puhelin :i751W
340 Albert St. West
8«olt Ste. Marie Ontario
g.
V,
h.
iii
W I..
1>
r KIITOS
Kaunis kiitos T. Vainionpa
ä n Telegrafityökunnan
miehille rahasta, jonka pikku
\Välter sai.
TYYNE KANGAS
WebbwoocL Ontario
Työkansa-yhtiön
painettuja pöytäkirjoja
halutaan
Canadan Suomalaisten Arkistossa
on "Pöytäkirja Suomalal.scn Kastan-nusyhtiön
(Trökanstan) vuosikokouksesta,
Joka pidettiin Työn Temppelissä
Port Arthurissa 16, 17 ja 19 p:nä
maalUkuuta, 1914."
Koska on syytä otaksua, että Työkansa-
yhtiön muistakin, aikaisemmin
Ja myöhemmin pldetyi-stä vuosikokouksista
on olemansa myöskin painettuja
pöytäkirjoja, kehoittaa arkistomme
kalkkia asianharrastajia tutkimaan
kätköjään Ja Jcs näitii asiakirjoja
löytyy, lahjoittamaan nc arkistollemme.
Vuonna 1914 pidetyn vuosikokouksen
pöytäkirja käsittää 84 tavallLscn kirjan
kokoista sivua Ja sLsältää paljon
arvokkaita tietoja. Josta syystä haluamme
muidenkin vuoo.cn pöytäkirjat,
sikäli kuin niitä on painettu kirjapainossa.
Arkistossamme oleva kappale on
saatu lahjaksi CSJ:n Sudburyn osa.s-ton
kirjastosta.
Haluaisimme luonnollisestikin saada
multakin Työkansa-yhtiötä käskeviä
aslaldrjoja kuten osakekirjoja, .sääntöjä,
vuosikertomuksia, a.siamlestcn
aapisia yms., mikäli niitä on vielä kenenkään
hallussa.
Viime päivien kuluessa on arkistomme
saanut eri henkilöiltä semanvat
lahjoitukset:
Onni Hormisto Sudburysta lahjoitti
muutamia kappaleita Canadas-sa painetun.
"Isien usko"-nimisen kuukausilehden
numerolta, joita el olliu entuudestaan
kokoelmissamme. Haluaisimme
saada lisää näitä lehtiä.
Lanri Karjalainen Long Lakelta
lahjoitti oikein hyvin säilyneen kap-
.N'ew York. — (ALX) — Britannian
Ja Amerikan imperialismin Keski-
Idän yhteenotoilla on Afrikansa tärkeä
jatko, .sekaantuen sjihen Ran.s-kar.
ja Bcljfian imperiumit, kirjoittaa
tunnettu sanomalehtimies Johannes
Steele tallä viikolla.
"Afrikan tapahtumat ovat erikoi-len
tärkeitä Ja niitä pitäisi tutkia
presldenitj Tnunanin tammikuun 20
pnä pitämän puheen valo;sa jolloin
mr. Truman lau.sui; "Meidän täytyy
omak-sua rchkea ohjelma, jotta voidaan
antaa meidän tieteellisen fccolli-
.sen kehityk-semme etuisuudet kehittämättömien
alueiden palvehikseen . . .'
Seuraavana päivänä Ernest Bevin
olettaen että hänen äänettömyytensä
ymmärettäisiin väärin njlden toimesta
jotka kiskovat Marshallin suunnitelman
ohjaksista, kiirehti ilmoittamaan,
etlä Britannian imperiumi
tervehti 'rohkeata uutta ohjelmaa'."
"Tammikuun 23 pnä Averell Harri-man.
Yhdysvalta/n ylelclähettilas pa
ni ' i : n ' pilkut paikoilleen ja .sanoi
kylmä.sti, että 'se on pääasiassa Amerikan
mantereen asia'."
"Amerikan expansionin näkökannalla
ja Britannian vaikutusvallan
sivuuttamisen kannalta on tehty hyvä
aloite. Tripoli on luja Yhdysval-trijn
tukia.sema; ja Standard Oli y h tiön,
Sinclair Ollin, Sccony Vacuu-mln,
Westinghou!>en ja Reynold A l u -
minumln avulla mc olemme Egyptissä
ja Eljppia.s.sa parhaillaan häätämässä
brittiläistä pääomaa pois. Belgian
Gongas.sa me olemme vähchtäncei
Yhdysvallaiu eduksi kolmanneksella
Britannian tuontikauppaa."
E.slttäcn muita esimerkkejä Stcclc
o.soittaa, että Amerikan vaikutusvalta
on määräävänä Etclä-Rohdeslassa ja
?XUi amerikkalaisilla on raudankova
ote Etelä-Afrikasta. K.o. yhtiöiden
joukossa ovat: Rockefeller, Pirestonc,
Studebaknr, Chrysler, General Motors
ja Ford. Ranskalaisilla piireillä ci
ole sen parempaa onnea kitin brittiläisilläkään
taistelussa Afrikan mark.
kinoista, sillä Ranskan alueen kaupungit
mulstut^tavat yhä enemmän
Amerikan kaupunkeja. "Amerikan s i joitukset
Marokkos.sa ja Mustan A f - '
rikan kaivoksissa ovat Jo huomattavat",
lausuu toimittaja Steele, joica
lainaa väitteittensä todistukseksi
Ranskan Union kanslerin Marc:l
Egrelatidin raportiata seuraavaa:
". . . O n huomattava, että amerikkalaisten
mustaan Afrilcaan tunkeutumisen
kaikkein tärkein tukipalkka
— iiiberia — uhkaa ennen'muu ra
Ranskan alueiden ekonomiaa j a tuotantoa.
Mr. Stettinjtis on muodostanut
, . . Llbexla-yhtlÖn, mikä käy-tänhöllLsesti
katsoen hallitsee mustja
nimelllstasavaltaa."
"Bdward L. Stettbiius, entinen valtiosihteeri,
on. Liberia yhtiön pre.si-denttl
ja tämä yhtjö edustaa suurinta
sodanjälkeistä amerikkalaisten j?
brittiläisten sijoitusta, 100 milj. dollarin
pääomaa. Afrikassa." sanoo Stccle
ja jatkaa:
"Laajimmassa strategisessa mielessä
suuri Amerikka on nyt sijoittanut
lujasti Jalkansa Afrikan rannikolle —
Marokkoon, Trlpolltanlaan, Liberiaan
Ja Etiopian Eritreaan on perustettu
hyvin aseistetut Ja amerikkalai.-ct
miehistöt. Mutta tämä On vasta a l kua.
Neljä vjioden suunltelma edellyttää,
että rakennetaan nopeasll 40
lentokenttää Algeriaan, 14 Tunisiaan
ja 67 Ranskan Afrlkaan. Suuret
amerikka]ai.set llnjayhtlöt, lukeutuen
niihin mr. Stettlnlukselle kuuluva uusi
Dakar-AddLs-Ababa yhtiö, yhdistävät
jo päätuklasemat.
"Samalla aikaa mr. Acheson ja
presidentti Truman ovat tehneet selväksi,
että on kehitettävä "tarpeelliset
olosuhteet" Jotka rohkaisevat ame.
rikkalaista pääoman sijoitusta kaikkia
näitä töitä varten. Ranskan puolvirallinen
lehti Le Monde on Ilmoittanut,
että nämä olosuhteet ovat poliit-tlsluontoisla,
ja että sijoittaminen on
mahdollista vain poliittisesti turvatuissa
maissa.
"Käännettynä vähän ymmärretlä-vämmälle
kielelle tämä tarkoittaa, että
Amerikan pääoma on saanut vasal-
Umailtaan takeet, että nc ylläpitävät
poliittista ennallaan pysymisen olotilaa
edelleen Afrikan väestön t^ilca-pajulsuuden
takia. Mutta loppiiijen
lopuksi tätä kohtaa .samanla/ncn t u los
kuin Kiinankin ohjelmaa."
Antti Kari Joutui
sairaalaan
Port Arthurissa
Miksi Canada pitää yhä hallussaan
Puolan historiallisia gobeliineja
Viimeisen maailmansodan alkanai Ne asetettiin entisille palkoilleen
siirrettiin Puolan Krakowlssa olevasta! Wawenssa, jcssa ne herättivät tava-
Wawel linnasta sen hienon hienot sei-näkudelmat
(gobeliinit) piiloon, syys-kuusvsa
1939, saksalaisten tunkeutuessa
maahan.
Wawel linnan kudelmat kuuluvat
maailman kaikkein kallisarvoisimpiin
gobelilncihin. Ne esittävät Raamatun
ja Puolan historian kuningasvallan
aikaisia tapauksia ja ovat Puolan
kansan omaisuutta.
Monien seikkailujen jälkeen joutuivat
kudokset Canadaan ja jokaisesta
varmaaiftdn tuntuu luonnolliselta, että
ne liinan muuta sieltä luovutettaisiin
takaisin Puolalle, koska Canadalla
ei niihin ole mitään oikeutta. Eihän
Puola ollut sodassa Canadan kanssa.
Kuinka on siis mahdollista, että Canada
. pidättää Puolan historiallista
tonta huomiota. Siellä nc olivat s i i hen
asti, kun Hitlerin sotalaumat ryntäsivät
Puolaan. Sieltä siirtyivät ne
"sotapakolaisina" Canadaan, joka nyt
pitää niitä keskitysleirillään poliittisina
lunnainaan, nähtävästi.
• • • •
Wawclln gobeliinit eivät ole puolalaisen'
kudontamestarlen työtä. Ne
on tehty Bslgiassa, jossa elivät sellaiset
seinäkudonnaisten valmistajames-tarit
kuin Willem Pannemaker. Piet
van Aelst, Jan van Tiegen, Nicholas
Layniers sekä monet muut gobeliini-kutojat.
Kuningas Zygmunt in r a a -
matulllsaiheelllsiin gobeliineihin oli
piirustukset tehnyt Michael Coxien,
joka tällä alalla oli aikakautensa ttin-nustctustl
suurin taiteilija. Paitsi
ilman muuta oikealle, lailliselle omis-paleen
Port Arthurissa 1913 painetun [
kulttuuriomaisuutta eikä luovuta sitä i taiteilijatyötään. timsl hän tarkoin
gobeliinien kutomissalaisuudet ja oli
"Sosialistisen Laulukirjan" toista painosta,
jota meillä el ollut entuuc}e,s-taan
muuta kulh' yksi kappale. Lisäkappaleet
öHslvat tervctullcct, multa
niiden pitäisi olla nitn hyvässii kunnossa,
että ne voitaisiin lähettää Suomeen.
John PrnUlnen Beaver Ixikelta lahjoitti
Garsonlh suomalaisten 1912 perustaman
Sudburyn seudun kaivostyöläisten
ensimmäisen union (Wes-tern
Federation of Miners. U>cal No.
182) juhlamerkin. Jonka punainen
Päinvastoin Quebecin
siten suureksi avuksi verhojen kuto-maäkunnan!
jille.
hallitus kieltäytyy luovuttamasta Wa- |
wcl linnan aarteita Puolalle. Syyti
ovat luonnollisesti ponittiset. Que-!
becin herrat nimittävät Puolaa punaiseksi
maaksi ja pitävät sitä kestävänä
syynä — rosvouksecnsa.
Wawclin gobeliinit ovat olleet Puolan
omaisuutta kuudenneltatoista vuosisadalta.
NiTtten suurin kerääjä oli
Jagellonien dynastian viimeisin kunln-
»cas. Zygmunt August. Hänen kokoelmaansa
kuului 356 erikolskudosta, jois-puoli
oli juhlia ja musta piioli hauta- i ta 24 o!! tavattoman suuria. (Suurin oli
Jalsia varten.
Kiitämme kaikkia lahjoittajia osoittamastaan
asianharrastuksesta ja toivomme
saavamme runsaasti Tjökan-sa-
yhtiötä koskevaa ainehUtoa.
Canadan Suomalaisten Arkisto, H
Sula. arkistonhoitaja.
teili:•.a
Hl
JCIITOS
Tahdomme lausua sydämelliset kiitokset sukulaisille
: ja ystäville niistä kahviaisista, jotka järjestitte meille ke-
- säkuun 26 p:nä.
Monet kiitokset alkuunpanijoille mrs. Astrid Ste-
' nille. Kiitos kauuiiista kahvipöydästä ja arvokkaista lahjoista.
Säilyköön ystävyys keskuudessamme.
AILI J A KUSTI WAINIO
Kelly Laks Ontario
480 neliöjalkaa I. Nämä suuret gobeliinit
kuvasivat raamatullisia aiheita:
.Aatamin ja Eevan, Kalnin ja Abelin.
Noakin ym. raamatun patriarkkojen
ja profctrojen tarinoita.
Testamentissaan lahjoitti August
kokoelmansa Puolan valtiolle jättäen
niihin sisarilleen omistusoikeuden heidän
elinajakseen. Heistä viimeinen,
prinssessa Anna vahvisti testamentissaan
isänsä määräyksen ja luovutti
ne Puolalle, sen kansan omaisuudeksi.
Uusien hallitusten aikana kulkivat nämä
gobeliinit monien vaiheitten läpi
ja huonon hoidon vuoksi kutistui kokoelma
vain 150 käsittäväksi.
Puolan 1759 tapahtuneen.jaon jälkeen
vietiin ne tsaarien Venäjälle ja
joutuivat siellä tsaarien palatsien koristeiksi.
Bolshevikien vallankumouksen
jälkeen palautettiin ne tehdyn
i sopimuksen mukaan takaisin Puolaan,
jolle ne luonnollise.-.ti kuuluiv.it. Pa-lautetusiessa
ei niitä ollut kuin 136
6. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-06-30-04
