1949-11-29-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
fiiTU 4 4^3 (-.. 1*^ 1 >' ' Katsomista! Nautintoa! CSJm South Porcupinen os. kaalilla ttUetäSM suurta kuuluisuutta saavuttanui S-näytöksinen amerikkalaisaiheinaa näytelmä MAJAKAN HAHNI Suomenkielelle sovittanut Cecilia Kuittmen SUNNUNTAINA JOULUK. 4 P.NÄ, KLO 8 ILL. H E N K I L Ö T : ESITTÄJÄT: J o h n E n d l a n d , p a n k i n j o h t a j a Lauri K a r t io Hartens, hänen tyttärensä Lyyli Paklca Ned Blake, hänen y k s i t y i s k i r j u r i n s a Charles P a j a la Ichabod, Buzzer, m a j a k a n h o i t a j a Emil P a k ka M o l l y Buzzer, hänen antiloopinsa Hilda H a k a la I n j j n J i m , pahamies ? ? A r t h u r Choke, englantilainen aatelisherra David Waren S a r a h , hänen .sisarensa Aune Kemppainen T E R V E T U L O A I PLYPLOIDI ELI KROMOSOMIJALOSTUKSESTA K;U-J. prof. A . P E S O L A P o l y p l o i d i - eli kromosomijai ostuksella tarkoitetaan kasvinJalostjks?ssa käytettävää menetelmää, joka nojau-t^ ju kasvinsolujen kromosomien lisää-toiseen eli kertaLstämLseen. Jokaisen eliön solut sisältävät kaikki saman määrän kromosomeja. SukasoluLssa kromasomiluku e s i i n t y y yksinkertaisena, ns. peruslukuna, muissa soluissa ' kaksinkertaisena, k u t e n sanotaan, dlploldisena. Kasvia, j o n k a k a s v u l l i sissa soluissa kromosomien perusluku esiintyy enemmän k u i n k a k s i n k e r t a i sena, sanotaan polyploidiksi. Tätä polyploidiaa on tavattavissa sekä luonnon varai.sls.sa että v i l j e l l y i s sä kasveissa. Eräiden tutkimusten mukaan on a i n a k i n 50 % luonnonvaraisista . korkeammista kasveista polyploldisia. Monen kasvisuvtm eri l a j i t ilmentävät polyploldisia sarjoja. Nimpä tavallinen v i l j e l t y vehnämme on heksaploidlncn j a sisältää vehnän kromo.soimisten peru.sluvun f?) kuu-, sikertai.stjneena, mutta on myös tet-raploidisia, siis 28-kromosomisia ja diploidisia (14-kromosomisla) vehnäl a j e j a . Tutkimuksissa on tultu siihen tulokseen, eitä polyploidiset kasvimuo-dot ovat kehittyneet kromosoomistol-taan yksinkertaisemmista muodoista. On tehty se havainto, että polyploidiset muodot yleensä ovat v i l j e l y k seen t a i yleensä Ihmisen käytäntöön soveliaammat kuin kromosoomistol-t a a n yksinkertaisemmat muodot. Erittäin kuvaava tässä suhteessa on Jattlläishaapa, j o n k a tunnettu ruotsa-lamen kasvinjalostaja H . N i l s s o n - E h le loysl toistakymmentä" vuotta sitten. T a v a l l i n e n haapa on diploidinen, mutt a jättiläishaapa o n triplöidinen. Jät-t i l a l s h a a v a n kasviuVopeus on suuremp i , sen lehdet kookkaammat Jne. k u in vastaavasti tavallisen haavan Ja k a t sotaan, että jättilälshaavalla, kun se .saadaan käytäntöä varten lisätyksi, tulee olemaan huomattava taloudellinen arvo. Jättiläisharavan löytäminen antoi sysäyksen erityisen metsäpuiden jalostuslaitoksen peru.stamiseen Ruots i i n . Edellä esitetyt havainnot antoivat aiheen koettaa luoda polyploldisia muotoja keinotekoisesti, nimenoma3.n viljelyskasvien jalostusta silmällä p i täen. Tätä polyploidijalostusta on n o i n p a r i n viime vuosikymmenen a i kana suoritettu useissa eri maissa, e r i tyisesti mm. Ruotsissa, Tanska.ssa, Yhdysvalloissa Ja Neuvostoliitossa. Selostamme seuraavas.sa Ruotsissa suoritettua k romosomijalostustyötä, koska tämä työ, mikäli .se Johtaa käytännöllisiin tuloksiin, voi olla Suomelle suuriarvoinen. Polyploidiajalostus Ruotsissa on keskitettynä varsinaisesti tunnetutun Svalöfin kasvinjalostuslaitokszen, jossa sitä on .suoritettu v:sta 1931 lähtien, E n s i k s i kohdistettiin huomio menet e l m i i n , joilla polyploideja voidaan luoda. Tä.ssä suhteessa oli l a j i e n keskeinen risteyttäminen jo ennestään tunnettu. Tällä menetelmällä oli Jaavassa, l u o tu erittäin arvokas poly-ploidinen sokeriruoko, ja venäläiset ovat tällä menetelmällä luoneet monivuotisen vehnän (tavallisen vehnän j a erään luonnonvaraisen Juolaveh-nälajin risteytymästä). Kromosomien kertaistaminen tätä tietä o n hyviö vaikea, sillä e r i l a j i t e i vät helposti risteydy keskenään j a jos risteytyvät, o n sekasikiö usein s t e r i i l i. Suuritöisiä j a niukkatuloksisia o l i vat myös ne toiset menetelmät, mitä aluksi käytettiin. Ns. lämpökäsitte- 72 Golden Avenue Tiistaina, marrask. 29 p. — Tuesday, Nov. 29 ^y^^ i^^J^irnöitettyim. munaso- j ^ \}'\ir^'"^r. asetetaan esim. ^—1 t u n n i n. ' • • - läjäksi - r i S C lämpötilaan. Tällöin voidaan toisinaan todeta jälkeläisten kromosomistoissa lämpöjärkytyk-sen j johdosta syntynyttä kertaistumista. I Edelleen on voitu todeta, että m'onllla : kasveilla, esim. v i l j a l a j e i l l a , syntyy ] s i l l o i n täiJöin -samasta siemenestä i j i a k s i tainta j a että toisella näistä ' kaksosista on usein kertainen kro-mcsomisto. Myös röntkensäteillä Ja ok.sastamalla voidaan aikaansaada kromosomijärkytyksiä. Mutta vasta sen Jälkeen k u i n pari amerikkalaista tisdemiestä v. 1937 j alkaisi t u t k i m u k - .sensa k o l k k l s i i n i n käytöstä polyploi-dien tuottamiseen, kävi näitten kas-vimuotojen luominen tieteen j a kasvinjalostuksen palvelukseen todella merkitykselliseksi. K o l k k l s i i n i cn kasvimyrkky,' jota saadaan eräästä meilläkin koristekasv i n a käytetystä sipulikasvista, rayrk-k y l i l j a s l a , Myrkkyliuoksella käsitellään itäviä siemeniä tai m u i t a kasvinosia. Tästä seuraa häiriöitä kasvinsuojelun Jakaantumisilmiöissä, ja tuloksena on kertautuneita soluja ja kasveja. Myös muita myrkkyliuoksia käytetään. Polyploideja luotaessa on j o ilmennyt eräitä tärkeitä perussääntöjä nimittäin: 1) E r i k a s v i l a j i t s u h tautuvat suuresti e r i tavoin kromosomistossa tapahtuneisiin muutoksiin. 2 ) K a i k i s s a uusissa polyploideissa on perinnöllinen ta.sapaino järkkynyt. Suhteellisesti helpointa on saavuttaa krcmc;omijalostuksess3 tuloksia rlstisiittoisilla rehukasveilla. Joiden kromosomiluku on pieni. Vaikeinta se taas on itseslittoisilla kasveilla, Joilla on suuri kromosomiluku j a Joita viljellään .siemensatoa varten. E d e l l i s i i n kuuluu mm. p u n a - a p i l a , jälkimmäisiin mm. vehnä. Tarkastamme seuraavassa hiukan eräitä tärkeimpiä Ruotsissa suoritetun kertaistamisjalostustyön tuloksia. P u n a - a p i l a j a a l s l k e a p i l a ovat d i p l o i - deja ja edellisellä on 14, j a jälkimmäisellä 16 kromasomia, valko-apila sen s i j a a n on tetraploldinen, 32 kromosominen. P u n a - a p i l a n polyploidiajalostus Svalöfissä on tähän mennessä antanut lupaavimpia tuloksia. Lähtökohta- aineistona on käytetty R u o t sissa yleisimmin viljelytyjä kauppala-j i k k e i t a . Alustavat kokeet ovat osoit-tan2et, että uudet tetraploidiset p u n a - apilakannat voivat suotuisissa olosuhteissa antaa tuntuvasti suuremman rehusi^don k u i n parhaat diploidimuo-dot. Rehusadon suuremmuus r i i p p uu ensilcädessä siitä, että tetraploidisten a p i l a i n lehdet ovat huomattavasti suuremmat kuin diploidisten muotoj e n lehdet. Tetraploidisten muotojen siemensato sen s i j a a n o n j o n k i n v e r r an heikompi kuin diploidisten muotojen, kuten tällaisissa tapp uksissa yleensä on laita. Uusien jalosteiden k u i v a - aine ja raakaproteinlnpltoisuus on käytännöllisesti katseen sama kuin vanhojen diploidisten Jalosteiden. Timotei on heksaplcidi, perusluvun ollessa 7. Ensimmäiset polyploidiset timoteimuodot saatiin kaksoistalmi-menetelmää käyttäen. Nämä uudet oktoploldiset (56 kromosomia) timo-teljalosteet ovat antaneet jokseenkin saman suuruisen rehusadon kuin Ruotsissa v i l j e l l y t parhaat kauppaja-losteet, mutta ne ovat epäedullista niukkalehtistä tyyppiä. M u i s t a viljelyskasveista näyttävät juurikasvit, erityisesti sokerijuurikas tarjojavan kiltcjlliscn kohteen kromo- £omijalostuks3lle. Sokerijuurikashan on r i s t i s i l t t o i n en j a sen kromosomiluku on pieni j a siitä käytetään k a s v u l l i sia (vegetiivisla. osia, juuria. Eräät uudet tetraploidiset (36 kromosomia) sokerijuurikas-"perheet" ovat kolmena psrättäisenä vuonna antaneet so-kerisatoluvut 95, 98 j a 103 s i l l o in k un paias kauppajaloste antoi iOO. K u n kaksi tuollaista tetraploldista muotoa risteytettiin , n i i n eiisimmälnen (F1-) sukupolvi antoi jopa 11% suuremman sokerisadon kuin mittari Uusien j a - Icstelden sokeripitoisuus on s u u n n i l leen sama k u i n entisten kauppajalos-tciden. Myöskään ei polyploidlsten muotojen siemenviljely näytä t u e t t a van erityisiä vaikeuksia. Myös T a n s kassa on sokerijuiu-lkkaan j a rehu-sokerijuuriklcaan jalostustyössä saavutettu lupaavia tuloksia. Mainittakoon, että Tanskassa a i kaansaatu lupava polypoidinen puna-apUamuoto on osoittautunut suhteellisen kestäväksi vaarallista a p i l a t a u - tia. apilamätää vastaan. V i l j a l a j e i h i n kohdistuneesta kromo-somijalostuksesta ansaitsee rukiiseen kohdistunut ehkä suurimman huomion. Ruishan on r i s t i s i l t t o i n en k a s v i l a j i pienin (14) kromosomiluvuin, mutta ^yöri vaikeus Johtuu siitä, että sato kasvatetaan sen (jyvä-) satoa varten. Uudet tähän mennessä luodut tetraploidiset r u k i i t o v a t k i n osoittautuneet satoisuudeltaan jonkinverr a n heikommiksi k u i n Ruotsin parhaat vehnät ja rukiit, mutta jyväin proteinipitoisuu.s ja leivontaominaisuudet ovat selvästi edullisemmat k u i n diploidisten muotojen vastaavat. Jjrväsadon pienuus johtuu suhteellisen runsaasta sterilisyydestä. Erittäin mielenkiintoinen polyploi-dlajalcstustyön tulos on ruisvehnä ( T r i c a l e ) , j o k a edustaa kokonaan uutr ta k a s v i l a j i a. Ruis-vehnän solut sisältävät veh • nän 42 kromosomin lisäksi r u k i i n 14 kromosomia, yhteensä siis 56 kromosomia. Jalostusaineistona on ollut paitsi ruotsalaisten omia ruis-vehnä-muotqja lisäksi amerikkalaisia, venäläisiä y m . rulsvehniä. M a i n i t t a k o o n , että luonnon luomia ruisvehnämuotoja on tavatttu myös Suomesta mm. Jokioisten K a s v i n j a lostuslaitoksella. Ne ovat olleet 100 Tämä viisivuotias Jersey lehmä, "Brampton! Pienokainen syntyi viisi tuntia ennenkuin sen Blonde Princcss", voitti ensimmäisen palkinnon ! emä voitti laon kunnian perheelleen, luokassaan Royal Winter Fairissa Torontossa, j FARMARIEN PAIYÄPALSTA Maailman ruokatavaratuotanto ei tyydytä vielä kysyntää ENSI KERRALLA KUN OSTATTE H U O N E K A L U J A TULKAA 72 GOLDEN AVENUE Uusin ja Hienoin Huonekalujen NÄYTTELYHUONE Tulkaa katsomaan meidän kaunista valikoimaa Chesterfield- ja nukkumahuoneen kalustoja sekä "Chrome"-keittlön pöytä- Ja tuo-lisettsjä. Meillä on myös varastossa L I N O L E U M I A , B A R O L E U M I A J A R E X O L E U M I A , kaiken kokoisia ja - m a l l i s i a. Tulkaa ja nähkää m-eidän täydellinen varasto kodin huonekaluja. ACE FURNITURE & APPLIANCE PUHELIN 445 South Porcupine, Ontario \Vashing'lon, — Y K : n R i i o k a - ja Maatalousjärjestö, joixxa kokoukseen asallistui 58. maan edustajat, julkaisi täällä lauantaina lausunnon missä todetaan, että m a a i l m a n r u o k a t a v a r a - l u o t a n t o ei riitä vieläkään kaikkien tarpeiden tyydyttämke:n — j a lämä aikana j o l l o i n Yhdysvalloissa ja C a - nadassakin puhutaan maataloustuotteiden '•ylijäämätuotanncsta" ja suunnitellaan ruokatavara t u c l a n n on supistamista! M a i n i t u s s a kokouksessa todettiin, että viime vuoden sato o l i " käänteentekevä sodanjälkeisen nälkiinty-m i s t i l a n t s e n torjumiseksi. Mutta l a u sunnossa korosteiaari, että tuotanto el vielä riitä tyydyttijjnään,maailman-tarpeita. Tässä lau-unnossa vertaillaan köyhien ja r i k k a i d e n maiden elintasoa toisiinsa ja sanotaan: " V i i m e k s i k u l u i i G e n l-:ymme-.:?n vuoden suuntana on ollut se, c t t i ne j o t k a olivat ".?ynmi;n.n vuoUa .sitten h y v i n r a v i t t u j a , ovat nyt entistä p a - remmaj.sa asemansa, j a h u : n o ; t i r a v i tut ovat suurimmalta osalta huoncm-massa äsemas-sa." (3.8-15-22-29) Surren ilmoitamme, että rakas mieheni ja isäni FRANS LEANDER HONGO kuoli kotonaan North Cobaltissa. Ont.. syöpätaudin murtamana lokakuun 18 p:nä 1949. Hän oli syntynyt Suomessa Siikaisissa Leväs- Jcen kyliissä, Turun ja Porin läänissä, helmikuun IZ p:nä 1876. Häntä lähinnä kaipaamaan jäin minä, hänen vaimonsa ja tytär perheineen sekä y.m. sukulaisia ja >-5täviä tääUä Canadassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Suo muistan puolisoni armas, k u n eloni t a i v a l t a kuljen. S u n muistos muUe on rakas, n i i n kauan k u n minäkin silmäni suljen. Suo muistan k a i h o i s i n aatoksin, v a i k k a tuskani polttavan salaan. Suo muistan k a t k e r i n k y y n e l i n, vaikka tiedän et koskaan luokseni palaa. Vaimosi Alma. N u k u rauhassa isä-kulta, k a i k k i tuskat j a vaivat o n loppunut suita. - Sinua kaivaten muistelee Tyttäresi Martha perheineen. Sydämellinen kiitoksenune naapureille j a tuttaville osanotosta suruumme. Kiitos kukista j a seppeleistä. KUtos k a n t a j i l l e . P a r haat kiitokset T e i l l e k a l k i l l e . • Alzna Hongo Martha Brander ]^rheineen "m %:sesti itsestejiilejä. Ulkomuodoltaan, mm. tähkänsä puolesta, ruisvehnät ypivat suuresti vaihdella. Tavallisesta ne ovat v a n - hempainsa välimain?.. Ruot.sissa tähän asti lucdiit ruis-vehnä jalosteet ovat tosin, osoittautuneet varsin t a l venkestäviksi, mutta .satoisuuci?ltaan ne s i l t i ovat jäänee: j c n k i n v e n a n t ai selvästi p.arhaista kaupparukiisia ja vehnästä jälkeen, mikä johtuu niiden suhteellisen runsaasta sterilisyydestä. M u t t a niiden jyväin proteinipitoisuus on paljon (30—40';.) suurempi kuin vehnän proteinipitoisuus j a niiden l e i - vinominaisuudet vastaavasti paremmat. Myös m u i l l a v i l j a l a j e i l l a i mm. o h r a l l a ) , kuitukasveilla (mm. pellavalla) j a öljykasveilla tpellavalla, k e l t a s i n a p i l l a , r a p s i l l a ym.i on Svalöfissä suoritettu merkityksellistä polyploi-diajalostustyö, joskin käytännöllisesti arvokkaat tulokset näyttävät olevan etäämmällä. k u i n edellä selostetuilla k a s v i l a j e i l l a . Sen s i j a a n esim. omen a l l a on Ruotsissa kertaistamisjalos-tustietä päästy lupaaviin tuloksiin. Näyttää siltä kuin krpmosomijalostuk-sella voitaisiin lisätä omenalla mm. C - v i t a m i i n i p i t o i s u u t t a . M a i n i t t a k o o n vielä, että kromoso-mijolcstusta oti jnyös meillä harjoitettu. S i t e n on Maatalouskoelaitoksen puutarhaosastolla (Valtion p u u t a r h a - kcelaitoksella> Piikkiössä prof. O. Meurmanin j a tohtori A. Vaaraman johdolla • suoritettu polyploidialostus-ta eräillä puutarhakasveilla ja M a a talouskoelaitoksen kasvinjalcstusosas-tolla (Valtion kasvinjalcstuslaitok-sella) Jokioisissa maist. K . Multamäen johdolla useilla peltckasvilajeilla. T ä mä • työ a l o i t e t t i i n kunamallakin l a i toksella jo ennen sotia, jotka lähes kokonaan keskeyttivät työn. Nyttemm i n on onnistunut luoda mm! r u i s vehnä, polyploidinen alsikeapila, o h r a j a ruis ym. j a t k u v a n jalostustyön j perustaksi. — Vapaa Sana, H e l s i n k i. kokouksen tavoitteena sanotaan olevan keinojen löytäminen, miten s a a daan "liikatuotantcmaLsta" osa ruokatavaroista nälkäisille kansoille ja miten ruckatavaraproblesmit saadaan r a t k a i s t u i k s i . Tämä kokous on aikana, jolloin jotkut maat puhuvat j a ' toteuttavatk i n jo ruokatavaratuotannon k o n t r o l lia "ylijäämätuotannon" välttämiseks i - . . Ruokatavaratuotanto parani viime vuonna k a i k k i a l l a paitsi Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Täten r u o - katavaravarastot ovat nyt k a i k k i a l la suuremmat kuin edellisenä vuonna p a i t s i Pohjois-Amerikassa missä ne ovat olleet a i k a i s e m m i n k i n suuret. M u t t a m a a i l m a n väkiluku o n lisääntynyt yhdellä prosentilla vuotta k o h ti j a niinpä maailman ruokatilanne näyttää paljon huonommalta jos sitä t u t k i t a a n väkilukuun verraten kautt.^ maailman. Jos ihmiskunnan e l i n tasoa mielitään parantaa, ruokatava_ ratuotannon pitää lisääntyä enemmän k u i n väkiluku lisääntyy. Tässä lausunnossa viitataan myös -.iihHn, että maailma on tullut ruo- Tämän R u o k a - j a Maatalousjärjestön'] katävarain sul)teen entistä enemmän riippuvaksi sellaisista dollarimaista k u i n Y h d y s v a l l a t j a Canada. Mutta t u o n t i m a i t a vaikeuttaa niiden lisääntyvä doUaripuute. Lehmillä tekohampaat — oikeusjuttu asiasta Droxford, Hampshire, E n g l a n t i . — Ruokatavaraministeriö syytti viime v i i k o l l a Douglas Clay-nimistä k a r j a - kauppiasta, että se oU myynyt (k.o. ministeriölle) yhdeksän sellaista l e h mää, j o i l l a oli tekohampaat. M a i n i t t u ministeriö ilmoitti, että C l a y . myi nämä lehmät' hiehoina — n u o r i n a lehminä, j o t k a eivät ole vielä poikineet, j a j o i s t a saadaan parempi h i n t a . - L e h m i e n ikä voidaan sanoa n i i d en hampaista, selittää ministeriö, mutta näiden lehmien hampaat oli vedetty pois j a n i i d e n t i l a l l e o l i p a n t u hiehoj e n hampaat. C l a y , 26-vuötias karjakauppias k i e l tää, että hän olisi tätä hanunaslää-kärin työtä tehnyt ja väittää että näillä lehmillä c n v a r m a a n ollut tekohampaat s i l l o i n k u i n hän ne esti. Ruokaministerlö syyttää että häneltä petettiin tässä lehmäkaupassa 483 puntaa eli 1,497 d o l l a r i a. P o l i i s i t u o m a r i käsittelee asiaa. Sikojen hinnat laskeneet Chicago. — Suurin slkalähetys mitä tänne cn saapunut sitten viime tam-mikuim, tulvlttl keskilännen markkinat viikko sitten maanantaina ja sai sikojen hinnat laskemaan alemmaksi mitä ne ovat olleet sen jälkeen kuin O P A poistettiin. Maatalouidepartmentti tisdoittaa, että 108,000 sikaa pantiin myytäväksi maissivyöhykkeen kahdessatoista suurimmassa markkinapsukassa. Se on suurin määrä, mitä sikoja on saapunut yhdellä kertaa markkinoille sitten viime tammikuim. Karkein hinta oli $15.75 sadalta paunalta. fMutamaasta laatuperunoita V a i k k a mutamaassa (muck) usein k a s v a t e t a a n huonolaatuisia keittoper u n o i t a , n i i n tällaisessa maassa void a a n k u i t e n k i n tuottaa erinomaisen hyvälaatuisia ja h y v i n säilyviä perun o i t a . Ste. Clothildessa, Que. sijaitsevan l i i t t o h a l l i t u k s e n koeaseman muta-maassa on viimekslkulimeen kymmenen vuoden aikana suoritettu suuri määrä kokeita tässä suhteessa. Nämä kokeet ovat poikkeuksetta todenneet, että tämänlaatuisessa maassa kulkee hyvä sato j a hyvä l a a t u käsi. kädessä j a päin vastoin. M u t t a hyvä sato saadaan h y v i n balanssoidun r a v i n n o n a v u l l a. O r g a a n i s e t . m a a t , rahka( peat) ja m u t a (muck) muodostuvat s u t u i l ta o - a l t a orgaanisista aineista j a niissä on suhteellisen vähän m i n e r a a l i p l t o i s - ta ravintoa, selittää Ottawan kes-kuskoefarmin edustaja F . S. Bro\vne. Potaskaa on näi?sä maissa äärettömän vähän. Fosforihappoja on kesk i n k e r t a i n e n ' määrä j a typpeä h y v in p a l j o n . Tämän vuoksi sellaiset l a n - nokkeet missä on runsaasti potaskaa ja vähän typpeä, sekä normaalinen määrä fosforihappoja antavat tällaisista maista parhaat perunasadot. Y l e i s e s t i puhuert tällaisten maiden lannoketarpeet voidaan tyydyttää lannokeseokselle 1-4-9 tai 2-8-16 n i t - rogen, phcsphoric acid, potash). K u n on käytetty' vähemmän potaskaa ja enemmän muita k.o. mineraaleja, perunasato j a perunain laatu on huo^ ncntunut Ste. Clothidessa. K u n lisätään potaskaa t a a n n e t a a n vähemmän t y p p i - j a fosforipitoisia mineraaleja, l a a t u paranee paljon. Y l e i s e s t i puhuen r a h k a - jä muta-maassa ei ole juurikasveja j a perunaa varten riittävästi ns. t u k i k i v e n - näisiä. Näistä tärkein perunasadolle on bcron ja kupari. Ncrmaalisissa olosuhteissa perimä s a a riittävästi kup a r i a tuhohyönteisiä vastaan tähdätyistä r u i s k e i s t a j a pölyaineista. M u t t a boronin suhteen on oltava varovaisia, sillä vähäinenkin l i i k a - a n n o s sitä -voi v a i k u t t a a h a i t a l l i s e s t i . Toiselta puolen sen puute vähentää perunasatoa jr, huonontaa perunain laatua. Ste. Clothidessa c n h a v a i t t u että boron-köyhistä maista on s a a t u hyviä t u l o k sia k u n o n pantu 10—15 paunaa bo-r a x - a i n e t t a eekkerinalaa kohti joka toinen tai kolmas vuosi. L a n n o k k e l d e n määrä r i i p p u u j o n k i n v e r r a n m a a n kosteuspitoisuudesta. Kastelemattomalla j a Iculvalla m u t a - maalla el peruna voi todennäköisesti tulcksellisesti käyttää eiiempää k u in tuhat paunaa 2-18-16 lannoketta eekk e r i n a l a a kohti vuodessa. Tolsilla alueille missä esim. v o i d a a n järjestää tehokas kastelu voidaan kahdenkin tuhannen p a u n a n lannokkeesta eekker i n a l a a k o h t i saada voittoa jos i l m a s - tosuhteet ovat hyvät. Quebechi m a a . k u n n a n lounaisosassa saadaan m u t a - maasta säännöllisesti 400—500 bushe-l i n sato eekkerlnalalta k u n maahan pannaan 1,500 paunaa 2-18-16 l a n n o ketta. ' Rautatieasemia ryhdytään siistimään Suomessa HelsiiikL — (S-S) — Sota-ajan perua ovat rautatieasemamme olleet jatkuvasti mahdollisimman epäsiistejä. Nyt on Icuit^ikin tarkoitus ryhtyä i niiden korjaukseen ja siistimiseen niin, että ne Tiimeistään olympiakisojen alkaessa esiintyvät todäla pestyin kasvoin. Osittain on tämä siis-timistyö jo aloitettakin sen jälkeen. j kun esimerkiksi maali- ja kattamisaineiden saanti helpottui. Valtion rautatiet el kuitenkaan tule kiinnittämään huomiota'ainoastaan rautatierakennusten u l k o n a k öön, vaan myös asemahallit tullaan siistimään. Mm. on jo nyt tehty päätös hallien seinille kiinnitettävien julisteiden koop standardisoimisesta. Julisteet, n i in ulkomaiset vaihtojulisteet kuin kotimaisetkin, tulevat tästä läh-sm: n kokoa ja niitä varten valmistetaan metalliset kehykset, joihin j u listeet kiinnitetään.^ Jo ailtalsemmin on kerrottu liikkuvan kaluston täydellisestä kunnostamisesta vuoteen 1952 mennessä. Täs tä "4-vuotissuunnitelmaa" toteutetaan edelleen täydellä teholla. Kaikki Suomen rautatievaunut maalataan ja korjataan ennen Gtelsingin olympiakisoja. viholliset eivät voisi sitä niin hyvin havaita. Kaikilla jäniksillä on suuret takajalat, mutta tällä jänislajilla on io-kocnsa verrattuna paljon suuremmat jalat kuin millään sen serkulla. Talveksi sille kasvaa jalkoihin pitkät karvat, joka tekee jalat vieläkin suuremmiksi, niin että jalat eivät niin helposti uppoa pehmeään lumeen ja sen kulku on helpompaa. Kim ihminen nälcee nämä jäljet metsässä ja huomaa suunnattoman sumret taka-jalkain Jäljet, jotka ovat monta kertaa suufemmat kuin etujalkain jättämät, on hänen vaikea uskoa, että sama eläin on ne molemmat jättänyt. Luonto on puolueeton lahjainsa jaossa.. Ilves, joka elää enimmäkseen jänisten pyydystämisestä, on myöskin saanut talveksi karvaiset tossut jal-koisinsa, että se paremmin voi hiipiä lumessa saaliinsa perässä. § t JOULUKOR Ndjää erilaista Kolmea erilaista « J U t Sitten on postikortin kein vanhan ajan Jo p j A . sellaisia kuin rfT Suomessa. Ainoastaan 5c k a ^ , Tilatkaa heti enneniai.^' loppuvat.^^ * I lähetetään kaikkialle CixsiaA HYVÄ VALIKOIMA Englantilaisia L A A T I K O S SA H i n n a t vaihtelevat 60c aina i laatikko. ERIKOISUUS 50 jonlnkorttia ja kaoret T i l a t k a a osoitteella: V A P A U S PUBLISHINGI C O M P A N Y , UMSm] Box 69 Sudbiny,( mm. SUOMEN LÄHETYSlöl LEGATION OF FINLAHDJ 140 WeUington Street, Ottawa, Ontario. Puhelin 6-2389 "SANOKAA SE KUKILLA" P$Qple's Florist HAUTASEPPELEITÄ HÄÄKUKKAVIHKOJA PuheUn WA. 2070 33^ Queen St. West Toronto, Ontario LIPEÄKALAA KUIVAA JA LIOTETTOA ANJOVIS-SILAKOITA Monenlaaluisia SILLEJÄ sekä PUOLUKOITA saatavana HYTIN kaupasti 288 Queen St. VV. Toronto, Ont Puhelin EL. 2021 (26-; FINNISH STEAM BATHS 56-58 Widmer Street Toronto, Ontario MIEHET: Keskiviikkona ja torstaina 3-12 lp, Perjantaina 1-12 i.p. Ijatiantaina 1 i.p. - 2 a.p. Sunnuntaina 8 a.p. -1 i.p, ' NAISET' Keskiviikkona ja torstaina 3-12 ip. Perjantaina ja lauantaina 1-12 i.p. PUHELIN EL. 2571 CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET CSX:n fVannpin osaston kuukausikokoukset piidetääii jokaisen kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo 1 ip. osaston haalilla. Sihteerin osoite: Voitto Lehti, Wanup, Ont. C'SJ:n Hearstin osaston kuukausi- Icokoukset pidetään Jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina' klo 2 ip. C S J : n Spmce^alen osaston No. 30. kuukausijtökdukspt pidetään jo-käisen kuukauden ensimmäisenä sunntihtaiiia kello 2 ip. Jbhto-kuhta kokoontuu ttmtia aikaisemmin. CSJ.:n Port Arthurin osaston kuu- Icau^ikbkoulcset pidetään jokaisen koukaudeh ensimmäisenä keskiviikkona klo 7 illalla, 316 Bay St. Johtokunnan kokoukset pidetään jokaisen kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 7 illalla samassa paikassa. Kirjeenvaihto osoite: A . K a r l , 71 N. Kenogami Ave., Port Arthur. Ont. C S J : n Toronton osaston varsinainen kuukausikokous pidetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 8 illalla osaston huoneistolla Don-haalilla. C S Jm nmminsin osaston kuukausikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden ensimmäisenä stin-nuntaina kello 7 illalla. C S J : n Sudburyn osaston kokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Puheenjohtaja Oscar Männistö, sihteeri H i l m a Mäki, osoite Box 354, Sudbury, Ontario. C S J : n Vancouverin osaston No, 55 k u u k a u s i kokoukset pidetään C l i n t o n - h a a l l l l a jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina klo 2 i.p. Johtokunta kokoontuu puolitoista tuntia aikaisemmin. CSJrn Kapuskasingin osaston kuukausikokoukset pidetään jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina klo 2 i.p. C S J : n Sault Ste. Marien osasto No. 5 työkokoukset pidetään joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas sunnuntai osaston omalla t a l o l l a , 321 John St, alkaen klo 8 i l l a l l a. C S J : n V a i d*Orin osaston kuukausikokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunn u n t a i n a klo 2 i.p. Sihteerin osoite: Lempi Ojanen, Box 856, Vai d'Or, Que. C S J : n Beaver Laken osaston kuukausikokous pidetään joka kijji-kauden kolmantena sunnuntaraa k l 6 1 päivällä osaston baalilla. K i r j e e n v a i h t a j a n osoite: Wm. Rönkä. R . R . 1, VVorthington, Ont Luonnon omat lumikengät Luontoäiti on varannut Itunikeiigät monille niille lapsilleen, jotka joutuvat viettämään talvensa kaukana pohjoisessa, jossa on paljon ja pehmeätä lunta. Nämä eläimet ja linnut kasvattavat itselleen lumikengät joka syksy ja poistavat ne keväällä lumen mentyä. Parhaimmat näistä lumikengistä on jäniksellä, jota nimitetään lumikenkäjänikseksi ja Joka loikkii pohjoisen lumisissa metsissä. Tämä jänislajl vaihtaa myöskin ruskean turkkinsa talveksi valkoiseen takkiin, että sei) M/S BÄTORY Matkat SUOMEEN ja SUOMESTA Kööpenhaminan kautta Stuui lienkfl%o]it;dsesti jirilidetta joaliihnvimatka joolnk. 10 g?^"°SKJWDillAWHEII^^ Nopeat j a mukavat laiva-, rautatie- ja lentoyhteydet Kö^ienhamlnasta eri puolille Suomea. VARHAISET 1950 LAHTOVUOROT NEW YORKISTA: KÖÖPENHA3IINAST.*: Tammikmm 20 Hrtmikmm 18 lammik, 6—HebB^ » MaaHskmm 20 HtAälnnm 17 MaaUsk, 7—Bohtfk « Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmän asiamiehen puoleen tai G D Y N I A A M E R I C A L5NE i N C. 2t5 DnnBOMBd. Bldg. 1117 Ste. CsUfaerine S t W.. MofltreaL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 29, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-11-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus491129 |
Description
Title | 1949-11-29-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | fiiTU 4 4^3 (-.. 1*^ 1 >' ' Katsomista! Nautintoa! CSJm South Porcupinen os. kaalilla ttUetäSM suurta kuuluisuutta saavuttanui S-näytöksinen amerikkalaisaiheinaa näytelmä MAJAKAN HAHNI Suomenkielelle sovittanut Cecilia Kuittmen SUNNUNTAINA JOULUK. 4 P.NÄ, KLO 8 ILL. H E N K I L Ö T : ESITTÄJÄT: J o h n E n d l a n d , p a n k i n j o h t a j a Lauri K a r t io Hartens, hänen tyttärensä Lyyli Paklca Ned Blake, hänen y k s i t y i s k i r j u r i n s a Charles P a j a la Ichabod, Buzzer, m a j a k a n h o i t a j a Emil P a k ka M o l l y Buzzer, hänen antiloopinsa Hilda H a k a la I n j j n J i m , pahamies ? ? A r t h u r Choke, englantilainen aatelisherra David Waren S a r a h , hänen .sisarensa Aune Kemppainen T E R V E T U L O A I PLYPLOIDI ELI KROMOSOMIJALOSTUKSESTA K;U-J. prof. A . P E S O L A P o l y p l o i d i - eli kromosomijai ostuksella tarkoitetaan kasvinJalostjks?ssa käytettävää menetelmää, joka nojau-t^ ju kasvinsolujen kromosomien lisää-toiseen eli kertaLstämLseen. Jokaisen eliön solut sisältävät kaikki saman määrän kromosomeja. SukasoluLssa kromasomiluku e s i i n t y y yksinkertaisena, ns. peruslukuna, muissa soluissa ' kaksinkertaisena, k u t e n sanotaan, dlploldisena. Kasvia, j o n k a k a s v u l l i sissa soluissa kromosomien perusluku esiintyy enemmän k u i n k a k s i n k e r t a i sena, sanotaan polyploidiksi. Tätä polyploidiaa on tavattavissa sekä luonnon varai.sls.sa että v i l j e l l y i s sä kasveissa. Eräiden tutkimusten mukaan on a i n a k i n 50 % luonnonvaraisista . korkeammista kasveista polyploldisia. Monen kasvisuvtm eri l a j i t ilmentävät polyploldisia sarjoja. Nimpä tavallinen v i l j e l t y vehnämme on heksaploidlncn j a sisältää vehnän kromo.soimisten peru.sluvun f?) kuu-, sikertai.stjneena, mutta on myös tet-raploidisia, siis 28-kromosomisia ja diploidisia (14-kromosomisla) vehnäl a j e j a . Tutkimuksissa on tultu siihen tulokseen, eitä polyploidiset kasvimuo-dot ovat kehittyneet kromosoomistol-taan yksinkertaisemmista muodoista. On tehty se havainto, että polyploidiset muodot yleensä ovat v i l j e l y k seen t a i yleensä Ihmisen käytäntöön soveliaammat kuin kromosoomistol-t a a n yksinkertaisemmat muodot. Erittäin kuvaava tässä suhteessa on Jattlläishaapa, j o n k a tunnettu ruotsa-lamen kasvinjalostaja H . N i l s s o n - E h le loysl toistakymmentä" vuotta sitten. T a v a l l i n e n haapa on diploidinen, mutt a jättiläishaapa o n triplöidinen. Jät-t i l a l s h a a v a n kasviuVopeus on suuremp i , sen lehdet kookkaammat Jne. k u in vastaavasti tavallisen haavan Ja k a t sotaan, että jättilälshaavalla, kun se .saadaan käytäntöä varten lisätyksi, tulee olemaan huomattava taloudellinen arvo. Jättiläisharavan löytäminen antoi sysäyksen erityisen metsäpuiden jalostuslaitoksen peru.stamiseen Ruots i i n . Edellä esitetyt havainnot antoivat aiheen koettaa luoda polyploldisia muotoja keinotekoisesti, nimenoma3.n viljelyskasvien jalostusta silmällä p i täen. Tätä polyploidijalostusta on n o i n p a r i n viime vuosikymmenen a i kana suoritettu useissa eri maissa, e r i tyisesti mm. Ruotsissa, Tanska.ssa, Yhdysvalloissa Ja Neuvostoliitossa. Selostamme seuraavas.sa Ruotsissa suoritettua k romosomijalostustyötä, koska tämä työ, mikäli .se Johtaa käytännöllisiin tuloksiin, voi olla Suomelle suuriarvoinen. Polyploidiajalostus Ruotsissa on keskitettynä varsinaisesti tunnetutun Svalöfin kasvinjalostuslaitokszen, jossa sitä on .suoritettu v:sta 1931 lähtien, E n s i k s i kohdistettiin huomio menet e l m i i n , joilla polyploideja voidaan luoda. Tä.ssä suhteessa oli l a j i e n keskeinen risteyttäminen jo ennestään tunnettu. Tällä menetelmällä oli Jaavassa, l u o tu erittäin arvokas poly-ploidinen sokeriruoko, ja venäläiset ovat tällä menetelmällä luoneet monivuotisen vehnän (tavallisen vehnän j a erään luonnonvaraisen Juolaveh-nälajin risteytymästä). Kromosomien kertaistaminen tätä tietä o n hyviö vaikea, sillä e r i l a j i t e i vät helposti risteydy keskenään j a jos risteytyvät, o n sekasikiö usein s t e r i i l i. Suuritöisiä j a niukkatuloksisia o l i vat myös ne toiset menetelmät, mitä aluksi käytettiin. Ns. lämpökäsitte- 72 Golden Avenue Tiistaina, marrask. 29 p. — Tuesday, Nov. 29 ^y^^ i^^J^irnöitettyim. munaso- j ^ \}'\ir^'"^r. asetetaan esim. ^—1 t u n n i n. ' • • - läjäksi - r i S C lämpötilaan. Tällöin voidaan toisinaan todeta jälkeläisten kromosomistoissa lämpöjärkytyk-sen j johdosta syntynyttä kertaistumista. I Edelleen on voitu todeta, että m'onllla : kasveilla, esim. v i l j a l a j e i l l a , syntyy ] s i l l o i n täiJöin -samasta siemenestä i j i a k s i tainta j a että toisella näistä ' kaksosista on usein kertainen kro-mcsomisto. Myös röntkensäteillä Ja ok.sastamalla voidaan aikaansaada kromosomijärkytyksiä. Mutta vasta sen Jälkeen k u i n pari amerikkalaista tisdemiestä v. 1937 j alkaisi t u t k i m u k - .sensa k o l k k l s i i n i n käytöstä polyploi-dien tuottamiseen, kävi näitten kas-vimuotojen luominen tieteen j a kasvinjalostuksen palvelukseen todella merkitykselliseksi. K o l k k l s i i n i cn kasvimyrkky,' jota saadaan eräästä meilläkin koristekasv i n a käytetystä sipulikasvista, rayrk-k y l i l j a s l a , Myrkkyliuoksella käsitellään itäviä siemeniä tai m u i t a kasvinosia. Tästä seuraa häiriöitä kasvinsuojelun Jakaantumisilmiöissä, ja tuloksena on kertautuneita soluja ja kasveja. Myös muita myrkkyliuoksia käytetään. Polyploideja luotaessa on j o ilmennyt eräitä tärkeitä perussääntöjä nimittäin: 1) E r i k a s v i l a j i t s u h tautuvat suuresti e r i tavoin kromosomistossa tapahtuneisiin muutoksiin. 2 ) K a i k i s s a uusissa polyploideissa on perinnöllinen ta.sapaino järkkynyt. Suhteellisesti helpointa on saavuttaa krcmc;omijalostuksess3 tuloksia rlstisiittoisilla rehukasveilla. Joiden kromosomiluku on pieni. Vaikeinta se taas on itseslittoisilla kasveilla, Joilla on suuri kromosomiluku j a Joita viljellään .siemensatoa varten. E d e l l i s i i n kuuluu mm. p u n a - a p i l a , jälkimmäisiin mm. vehnä. Tarkastamme seuraavassa hiukan eräitä tärkeimpiä Ruotsissa suoritetun kertaistamisjalostustyön tuloksia. P u n a - a p i l a j a a l s l k e a p i l a ovat d i p l o i - deja ja edellisellä on 14, j a jälkimmäisellä 16 kromasomia, valko-apila sen s i j a a n on tetraploldinen, 32 kromosominen. P u n a - a p i l a n polyploidiajalostus Svalöfissä on tähän mennessä antanut lupaavimpia tuloksia. Lähtökohta- aineistona on käytetty R u o t sissa yleisimmin viljelytyjä kauppala-j i k k e i t a . Alustavat kokeet ovat osoit-tan2et, että uudet tetraploidiset p u n a - apilakannat voivat suotuisissa olosuhteissa antaa tuntuvasti suuremman rehusi^don k u i n parhaat diploidimuo-dot. Rehusadon suuremmuus r i i p p uu ensilcädessä siitä, että tetraploidisten a p i l a i n lehdet ovat huomattavasti suuremmat kuin diploidisten muotoj e n lehdet. Tetraploidisten muotojen siemensato sen s i j a a n o n j o n k i n v e r r an heikompi kuin diploidisten muotojen, kuten tällaisissa tapp uksissa yleensä on laita. Uusien jalosteiden k u i v a - aine ja raakaproteinlnpltoisuus on käytännöllisesti katseen sama kuin vanhojen diploidisten Jalosteiden. Timotei on heksaplcidi, perusluvun ollessa 7. Ensimmäiset polyploidiset timoteimuodot saatiin kaksoistalmi-menetelmää käyttäen. Nämä uudet oktoploldiset (56 kromosomia) timo-teljalosteet ovat antaneet jokseenkin saman suuruisen rehusadon kuin Ruotsissa v i l j e l l y t parhaat kauppaja-losteet, mutta ne ovat epäedullista niukkalehtistä tyyppiä. M u i s t a viljelyskasveista näyttävät juurikasvit, erityisesti sokerijuurikas tarjojavan kiltcjlliscn kohteen kromo- £omijalostuks3lle. Sokerijuurikashan on r i s t i s i l t t o i n en j a sen kromosomiluku on pieni j a siitä käytetään k a s v u l l i sia (vegetiivisla. osia, juuria. Eräät uudet tetraploidiset (36 kromosomia) sokerijuurikas-"perheet" ovat kolmena psrättäisenä vuonna antaneet so-kerisatoluvut 95, 98 j a 103 s i l l o in k un paias kauppajaloste antoi iOO. K u n kaksi tuollaista tetraploldista muotoa risteytettiin , n i i n eiisimmälnen (F1-) sukupolvi antoi jopa 11% suuremman sokerisadon kuin mittari Uusien j a - Icstelden sokeripitoisuus on s u u n n i l leen sama k u i n entisten kauppajalos-tciden. Myöskään ei polyploidlsten muotojen siemenviljely näytä t u e t t a van erityisiä vaikeuksia. Myös T a n s kassa on sokerijuiu-lkkaan j a rehu-sokerijuuriklcaan jalostustyössä saavutettu lupaavia tuloksia. Mainittakoon, että Tanskassa a i kaansaatu lupava polypoidinen puna-apUamuoto on osoittautunut suhteellisen kestäväksi vaarallista a p i l a t a u - tia. apilamätää vastaan. V i l j a l a j e i h i n kohdistuneesta kromo-somijalostuksesta ansaitsee rukiiseen kohdistunut ehkä suurimman huomion. Ruishan on r i s t i s i l t t o i n en k a s v i l a j i pienin (14) kromosomiluvuin, mutta ^yöri vaikeus Johtuu siitä, että sato kasvatetaan sen (jyvä-) satoa varten. Uudet tähän mennessä luodut tetraploidiset r u k i i t o v a t k i n osoittautuneet satoisuudeltaan jonkinverr a n heikommiksi k u i n Ruotsin parhaat vehnät ja rukiit, mutta jyväin proteinipitoisuu.s ja leivontaominaisuudet ovat selvästi edullisemmat k u i n diploidisten muotojen vastaavat. Jjrväsadon pienuus johtuu suhteellisen runsaasta sterilisyydestä. Erittäin mielenkiintoinen polyploi-dlajalcstustyön tulos on ruisvehnä ( T r i c a l e ) , j o k a edustaa kokonaan uutr ta k a s v i l a j i a. Ruis-vehnän solut sisältävät veh • nän 42 kromosomin lisäksi r u k i i n 14 kromosomia, yhteensä siis 56 kromosomia. Jalostusaineistona on ollut paitsi ruotsalaisten omia ruis-vehnä-muotqja lisäksi amerikkalaisia, venäläisiä y m . rulsvehniä. M a i n i t t a k o o n , että luonnon luomia ruisvehnämuotoja on tavatttu myös Suomesta mm. Jokioisten K a s v i n j a lostuslaitoksella. Ne ovat olleet 100 Tämä viisivuotias Jersey lehmä, "Brampton! Pienokainen syntyi viisi tuntia ennenkuin sen Blonde Princcss", voitti ensimmäisen palkinnon ! emä voitti laon kunnian perheelleen, luokassaan Royal Winter Fairissa Torontossa, j FARMARIEN PAIYÄPALSTA Maailman ruokatavaratuotanto ei tyydytä vielä kysyntää ENSI KERRALLA KUN OSTATTE H U O N E K A L U J A TULKAA 72 GOLDEN AVENUE Uusin ja Hienoin Huonekalujen NÄYTTELYHUONE Tulkaa katsomaan meidän kaunista valikoimaa Chesterfield- ja nukkumahuoneen kalustoja sekä "Chrome"-keittlön pöytä- Ja tuo-lisettsjä. Meillä on myös varastossa L I N O L E U M I A , B A R O L E U M I A J A R E X O L E U M I A , kaiken kokoisia ja - m a l l i s i a. Tulkaa ja nähkää m-eidän täydellinen varasto kodin huonekaluja. ACE FURNITURE & APPLIANCE PUHELIN 445 South Porcupine, Ontario \Vashing'lon, — Y K : n R i i o k a - ja Maatalousjärjestö, joixxa kokoukseen asallistui 58. maan edustajat, julkaisi täällä lauantaina lausunnon missä todetaan, että m a a i l m a n r u o k a t a v a r a - l u o t a n t o ei riitä vieläkään kaikkien tarpeiden tyydyttämke:n — j a lämä aikana j o l l o i n Yhdysvalloissa ja C a - nadassakin puhutaan maataloustuotteiden '•ylijäämätuotanncsta" ja suunnitellaan ruokatavara t u c l a n n on supistamista! M a i n i t u s s a kokouksessa todettiin, että viime vuoden sato o l i " käänteentekevä sodanjälkeisen nälkiinty-m i s t i l a n t s e n torjumiseksi. Mutta l a u sunnossa korosteiaari, että tuotanto el vielä riitä tyydyttijjnään,maailman-tarpeita. Tässä lau-unnossa vertaillaan köyhien ja r i k k a i d e n maiden elintasoa toisiinsa ja sanotaan: " V i i m e k s i k u l u i i G e n l-:ymme-.:?n vuoden suuntana on ollut se, c t t i ne j o t k a olivat ".?ynmi;n.n vuoUa .sitten h y v i n r a v i t t u j a , ovat nyt entistä p a - remmaj.sa asemansa, j a h u : n o ; t i r a v i tut ovat suurimmalta osalta huoncm-massa äsemas-sa." (3.8-15-22-29) Surren ilmoitamme, että rakas mieheni ja isäni FRANS LEANDER HONGO kuoli kotonaan North Cobaltissa. Ont.. syöpätaudin murtamana lokakuun 18 p:nä 1949. Hän oli syntynyt Suomessa Siikaisissa Leväs- Jcen kyliissä, Turun ja Porin läänissä, helmikuun IZ p:nä 1876. Häntä lähinnä kaipaamaan jäin minä, hänen vaimonsa ja tytär perheineen sekä y.m. sukulaisia ja >-5täviä tääUä Canadassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Suo muistan puolisoni armas, k u n eloni t a i v a l t a kuljen. S u n muistos muUe on rakas, n i i n kauan k u n minäkin silmäni suljen. Suo muistan k a i h o i s i n aatoksin, v a i k k a tuskani polttavan salaan. Suo muistan k a t k e r i n k y y n e l i n, vaikka tiedän et koskaan luokseni palaa. Vaimosi Alma. N u k u rauhassa isä-kulta, k a i k k i tuskat j a vaivat o n loppunut suita. - Sinua kaivaten muistelee Tyttäresi Martha perheineen. Sydämellinen kiitoksenune naapureille j a tuttaville osanotosta suruumme. Kiitos kukista j a seppeleistä. KUtos k a n t a j i l l e . P a r haat kiitokset T e i l l e k a l k i l l e . • Alzna Hongo Martha Brander ]^rheineen "m %:sesti itsestejiilejä. Ulkomuodoltaan, mm. tähkänsä puolesta, ruisvehnät ypivat suuresti vaihdella. Tavallisesta ne ovat v a n - hempainsa välimain?.. Ruot.sissa tähän asti lucdiit ruis-vehnä jalosteet ovat tosin, osoittautuneet varsin t a l venkestäviksi, mutta .satoisuuci?ltaan ne s i l t i ovat jäänee: j c n k i n v e n a n t ai selvästi p.arhaista kaupparukiisia ja vehnästä jälkeen, mikä johtuu niiden suhteellisen runsaasta sterilisyydestä. M u t t a niiden jyväin proteinipitoisuus on paljon (30—40';.) suurempi kuin vehnän proteinipitoisuus j a niiden l e i - vinominaisuudet vastaavasti paremmat. Myös m u i l l a v i l j a l a j e i l l a i mm. o h r a l l a ) , kuitukasveilla (mm. pellavalla) j a öljykasveilla tpellavalla, k e l t a s i n a p i l l a , r a p s i l l a ym.i on Svalöfissä suoritettu merkityksellistä polyploi-diajalostustyö, joskin käytännöllisesti arvokkaat tulokset näyttävät olevan etäämmällä. k u i n edellä selostetuilla k a s v i l a j e i l l a . Sen s i j a a n esim. omen a l l a on Ruotsissa kertaistamisjalos-tustietä päästy lupaaviin tuloksiin. Näyttää siltä kuin krpmosomijalostuk-sella voitaisiin lisätä omenalla mm. C - v i t a m i i n i p i t o i s u u t t a . M a i n i t t a k o o n vielä, että kromoso-mijolcstusta oti jnyös meillä harjoitettu. S i t e n on Maatalouskoelaitoksen puutarhaosastolla (Valtion p u u t a r h a - kcelaitoksella> Piikkiössä prof. O. Meurmanin j a tohtori A. Vaaraman johdolla • suoritettu polyploidialostus-ta eräillä puutarhakasveilla ja M a a talouskoelaitoksen kasvinjalcstusosas-tolla (Valtion kasvinjalcstuslaitok-sella) Jokioisissa maist. K . Multamäen johdolla useilla peltckasvilajeilla. T ä mä • työ a l o i t e t t i i n kunamallakin l a i toksella jo ennen sotia, jotka lähes kokonaan keskeyttivät työn. Nyttemm i n on onnistunut luoda mm! r u i s vehnä, polyploidinen alsikeapila, o h r a j a ruis ym. j a t k u v a n jalostustyön j perustaksi. — Vapaa Sana, H e l s i n k i. kokouksen tavoitteena sanotaan olevan keinojen löytäminen, miten s a a daan "liikatuotantcmaLsta" osa ruokatavaroista nälkäisille kansoille ja miten ruckatavaraproblesmit saadaan r a t k a i s t u i k s i . Tämä kokous on aikana, jolloin jotkut maat puhuvat j a ' toteuttavatk i n jo ruokatavaratuotannon k o n t r o l lia "ylijäämätuotannon" välttämiseks i - . . Ruokatavaratuotanto parani viime vuonna k a i k k i a l l a paitsi Australiassa ja Uudessa Seelannissa. Täten r u o - katavaravarastot ovat nyt k a i k k i a l la suuremmat kuin edellisenä vuonna p a i t s i Pohjois-Amerikassa missä ne ovat olleet a i k a i s e m m i n k i n suuret. M u t t a m a a i l m a n väkiluku o n lisääntynyt yhdellä prosentilla vuotta k o h ti j a niinpä maailman ruokatilanne näyttää paljon huonommalta jos sitä t u t k i t a a n väkilukuun verraten kautt.^ maailman. Jos ihmiskunnan e l i n tasoa mielitään parantaa, ruokatava_ ratuotannon pitää lisääntyä enemmän k u i n väkiluku lisääntyy. Tässä lausunnossa viitataan myös -.iihHn, että maailma on tullut ruo- Tämän R u o k a - j a Maatalousjärjestön'] katävarain sul)teen entistä enemmän riippuvaksi sellaisista dollarimaista k u i n Y h d y s v a l l a t j a Canada. Mutta t u o n t i m a i t a vaikeuttaa niiden lisääntyvä doUaripuute. Lehmillä tekohampaat — oikeusjuttu asiasta Droxford, Hampshire, E n g l a n t i . — Ruokatavaraministeriö syytti viime v i i k o l l a Douglas Clay-nimistä k a r j a - kauppiasta, että se oU myynyt (k.o. ministeriölle) yhdeksän sellaista l e h mää, j o i l l a oli tekohampaat. M a i n i t t u ministeriö ilmoitti, että C l a y . myi nämä lehmät' hiehoina — n u o r i n a lehminä, j o t k a eivät ole vielä poikineet, j a j o i s t a saadaan parempi h i n t a . - L e h m i e n ikä voidaan sanoa n i i d en hampaista, selittää ministeriö, mutta näiden lehmien hampaat oli vedetty pois j a n i i d e n t i l a l l e o l i p a n t u hiehoj e n hampaat. C l a y , 26-vuötias karjakauppias k i e l tää, että hän olisi tätä hanunaslää-kärin työtä tehnyt ja väittää että näillä lehmillä c n v a r m a a n ollut tekohampaat s i l l o i n k u i n hän ne esti. Ruokaministerlö syyttää että häneltä petettiin tässä lehmäkaupassa 483 puntaa eli 1,497 d o l l a r i a. P o l i i s i t u o m a r i käsittelee asiaa. Sikojen hinnat laskeneet Chicago. — Suurin slkalähetys mitä tänne cn saapunut sitten viime tam-mikuim, tulvlttl keskilännen markkinat viikko sitten maanantaina ja sai sikojen hinnat laskemaan alemmaksi mitä ne ovat olleet sen jälkeen kuin O P A poistettiin. Maatalouidepartmentti tisdoittaa, että 108,000 sikaa pantiin myytäväksi maissivyöhykkeen kahdessatoista suurimmassa markkinapsukassa. Se on suurin määrä, mitä sikoja on saapunut yhdellä kertaa markkinoille sitten viime tammikuim. Karkein hinta oli $15.75 sadalta paunalta. fMutamaasta laatuperunoita V a i k k a mutamaassa (muck) usein k a s v a t e t a a n huonolaatuisia keittoper u n o i t a , n i i n tällaisessa maassa void a a n k u i t e n k i n tuottaa erinomaisen hyvälaatuisia ja h y v i n säilyviä perun o i t a . Ste. Clothildessa, Que. sijaitsevan l i i t t o h a l l i t u k s e n koeaseman muta-maassa on viimekslkulimeen kymmenen vuoden aikana suoritettu suuri määrä kokeita tässä suhteessa. Nämä kokeet ovat poikkeuksetta todenneet, että tämänlaatuisessa maassa kulkee hyvä sato j a hyvä l a a t u käsi. kädessä j a päin vastoin. M u t t a hyvä sato saadaan h y v i n balanssoidun r a v i n n o n a v u l l a. O r g a a n i s e t . m a a t , rahka( peat) ja m u t a (muck) muodostuvat s u t u i l ta o - a l t a orgaanisista aineista j a niissä on suhteellisen vähän m i n e r a a l i p l t o i s - ta ravintoa, selittää Ottawan kes-kuskoefarmin edustaja F . S. Bro\vne. Potaskaa on näi?sä maissa äärettömän vähän. Fosforihappoja on kesk i n k e r t a i n e n ' määrä j a typpeä h y v in p a l j o n . Tämän vuoksi sellaiset l a n - nokkeet missä on runsaasti potaskaa ja vähän typpeä, sekä normaalinen määrä fosforihappoja antavat tällaisista maista parhaat perunasadot. Y l e i s e s t i puhuert tällaisten maiden lannoketarpeet voidaan tyydyttää lannokeseokselle 1-4-9 tai 2-8-16 n i t - rogen, phcsphoric acid, potash). K u n on käytetty' vähemmän potaskaa ja enemmän muita k.o. mineraaleja, perunasato j a perunain laatu on huo^ ncntunut Ste. Clothidessa. K u n lisätään potaskaa t a a n n e t a a n vähemmän t y p p i - j a fosforipitoisia mineraaleja, l a a t u paranee paljon. Y l e i s e s t i puhuen r a h k a - jä muta-maassa ei ole juurikasveja j a perunaa varten riittävästi ns. t u k i k i v e n - näisiä. Näistä tärkein perunasadolle on bcron ja kupari. Ncrmaalisissa olosuhteissa perimä s a a riittävästi kup a r i a tuhohyönteisiä vastaan tähdätyistä r u i s k e i s t a j a pölyaineista. M u t t a boronin suhteen on oltava varovaisia, sillä vähäinenkin l i i k a - a n n o s sitä -voi v a i k u t t a a h a i t a l l i s e s t i . Toiselta puolen sen puute vähentää perunasatoa jr, huonontaa perunain laatua. Ste. Clothidessa c n h a v a i t t u että boron-köyhistä maista on s a a t u hyviä t u l o k sia k u n o n pantu 10—15 paunaa bo-r a x - a i n e t t a eekkerinalaa kohti joka toinen tai kolmas vuosi. L a n n o k k e l d e n määrä r i i p p u u j o n k i n v e r r a n m a a n kosteuspitoisuudesta. Kastelemattomalla j a Iculvalla m u t a - maalla el peruna voi todennäköisesti tulcksellisesti käyttää eiiempää k u in tuhat paunaa 2-18-16 lannoketta eekk e r i n a l a a kohti vuodessa. Tolsilla alueille missä esim. v o i d a a n järjestää tehokas kastelu voidaan kahdenkin tuhannen p a u n a n lannokkeesta eekker i n a l a a k o h t i saada voittoa jos i l m a s - tosuhteet ovat hyvät. Quebechi m a a . k u n n a n lounaisosassa saadaan m u t a - maasta säännöllisesti 400—500 bushe-l i n sato eekkerlnalalta k u n maahan pannaan 1,500 paunaa 2-18-16 l a n n o ketta. ' Rautatieasemia ryhdytään siistimään Suomessa HelsiiikL — (S-S) — Sota-ajan perua ovat rautatieasemamme olleet jatkuvasti mahdollisimman epäsiistejä. Nyt on Icuit^ikin tarkoitus ryhtyä i niiden korjaukseen ja siistimiseen niin, että ne Tiimeistään olympiakisojen alkaessa esiintyvät todäla pestyin kasvoin. Osittain on tämä siis-timistyö jo aloitettakin sen jälkeen. j kun esimerkiksi maali- ja kattamisaineiden saanti helpottui. Valtion rautatiet el kuitenkaan tule kiinnittämään huomiota'ainoastaan rautatierakennusten u l k o n a k öön, vaan myös asemahallit tullaan siistimään. Mm. on jo nyt tehty päätös hallien seinille kiinnitettävien julisteiden koop standardisoimisesta. Julisteet, n i in ulkomaiset vaihtojulisteet kuin kotimaisetkin, tulevat tästä läh-sm: n kokoa ja niitä varten valmistetaan metalliset kehykset, joihin j u listeet kiinnitetään.^ Jo ailtalsemmin on kerrottu liikkuvan kaluston täydellisestä kunnostamisesta vuoteen 1952 mennessä. Täs tä "4-vuotissuunnitelmaa" toteutetaan edelleen täydellä teholla. Kaikki Suomen rautatievaunut maalataan ja korjataan ennen Gtelsingin olympiakisoja. viholliset eivät voisi sitä niin hyvin havaita. Kaikilla jäniksillä on suuret takajalat, mutta tällä jänislajilla on io-kocnsa verrattuna paljon suuremmat jalat kuin millään sen serkulla. Talveksi sille kasvaa jalkoihin pitkät karvat, joka tekee jalat vieläkin suuremmiksi, niin että jalat eivät niin helposti uppoa pehmeään lumeen ja sen kulku on helpompaa. Kim ihminen nälcee nämä jäljet metsässä ja huomaa suunnattoman sumret taka-jalkain Jäljet, jotka ovat monta kertaa suufemmat kuin etujalkain jättämät, on hänen vaikea uskoa, että sama eläin on ne molemmat jättänyt. Luonto on puolueeton lahjainsa jaossa.. Ilves, joka elää enimmäkseen jänisten pyydystämisestä, on myöskin saanut talveksi karvaiset tossut jal-koisinsa, että se paremmin voi hiipiä lumessa saaliinsa perässä. § t JOULUKOR Ndjää erilaista Kolmea erilaista « J U t Sitten on postikortin kein vanhan ajan Jo p j A . sellaisia kuin rfT Suomessa. Ainoastaan 5c k a ^ , Tilatkaa heti enneniai.^' loppuvat.^^ * I lähetetään kaikkialle CixsiaA HYVÄ VALIKOIMA Englantilaisia L A A T I K O S SA H i n n a t vaihtelevat 60c aina i laatikko. ERIKOISUUS 50 jonlnkorttia ja kaoret T i l a t k a a osoitteella: V A P A U S PUBLISHINGI C O M P A N Y , UMSm] Box 69 Sudbiny,( mm. SUOMEN LÄHETYSlöl LEGATION OF FINLAHDJ 140 WeUington Street, Ottawa, Ontario. Puhelin 6-2389 "SANOKAA SE KUKILLA" P$Qple's Florist HAUTASEPPELEITÄ HÄÄKUKKAVIHKOJA PuheUn WA. 2070 33^ Queen St. West Toronto, Ontario LIPEÄKALAA KUIVAA JA LIOTETTOA ANJOVIS-SILAKOITA Monenlaaluisia SILLEJÄ sekä PUOLUKOITA saatavana HYTIN kaupasti 288 Queen St. VV. Toronto, Ont Puhelin EL. 2021 (26-; FINNISH STEAM BATHS 56-58 Widmer Street Toronto, Ontario MIEHET: Keskiviikkona ja torstaina 3-12 lp, Perjantaina 1-12 i.p. Ijatiantaina 1 i.p. - 2 a.p. Sunnuntaina 8 a.p. -1 i.p, ' NAISET' Keskiviikkona ja torstaina 3-12 ip. Perjantaina ja lauantaina 1-12 i.p. PUHELIN EL. 2571 CSJ:N OSASTOJEN KOKOUKSET CSX:n fVannpin osaston kuukausikokoukset piidetääii jokaisen kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo 1 ip. osaston haalilla. Sihteerin osoite: Voitto Lehti, Wanup, Ont. C'SJ:n Hearstin osaston kuukausi- Icokoukset pidetään Jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina' klo 2 ip. C S J : n Spmce^alen osaston No. 30. kuukausijtökdukspt pidetään jo-käisen kuukauden ensimmäisenä sunntihtaiiia kello 2 ip. Jbhto-kuhta kokoontuu ttmtia aikaisemmin. CSJ.:n Port Arthurin osaston kuu- Icau^ikbkoulcset pidetään jokaisen koukaudeh ensimmäisenä keskiviikkona klo 7 illalla, 316 Bay St. Johtokunnan kokoukset pidetään jokaisen kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 7 illalla samassa paikassa. Kirjeenvaihto osoite: A . K a r l , 71 N. Kenogami Ave., Port Arthur. Ont. C S J : n Toronton osaston varsinainen kuukausikokous pidetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 8 illalla osaston huoneistolla Don-haalilla. C S Jm nmminsin osaston kuukausikokoukset pidetään Jokaisen kuukauden ensimmäisenä stin-nuntaina kello 7 illalla. C S J : n Sudburyn osaston kokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Puheenjohtaja Oscar Männistö, sihteeri H i l m a Mäki, osoite Box 354, Sudbury, Ontario. C S J : n Vancouverin osaston No, 55 k u u k a u s i kokoukset pidetään C l i n t o n - h a a l l l l a jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina klo 2 i.p. Johtokunta kokoontuu puolitoista tuntia aikaisemmin. CSJrn Kapuskasingin osaston kuukausikokoukset pidetään jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina klo 2 i.p. C S J : n Sault Ste. Marien osasto No. 5 työkokoukset pidetään joka kuukauden ensimmäinen ja kolmas sunnuntai osaston omalla t a l o l l a , 321 John St, alkaen klo 8 i l l a l l a. C S J : n V a i d*Orin osaston kuukausikokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunn u n t a i n a klo 2 i.p. Sihteerin osoite: Lempi Ojanen, Box 856, Vai d'Or, Que. C S J : n Beaver Laken osaston kuukausikokous pidetään joka kijji-kauden kolmantena sunnuntaraa k l 6 1 päivällä osaston baalilla. K i r j e e n v a i h t a j a n osoite: Wm. Rönkä. R . R . 1, VVorthington, Ont Luonnon omat lumikengät Luontoäiti on varannut Itunikeiigät monille niille lapsilleen, jotka joutuvat viettämään talvensa kaukana pohjoisessa, jossa on paljon ja pehmeätä lunta. Nämä eläimet ja linnut kasvattavat itselleen lumikengät joka syksy ja poistavat ne keväällä lumen mentyä. Parhaimmat näistä lumikengistä on jäniksellä, jota nimitetään lumikenkäjänikseksi ja Joka loikkii pohjoisen lumisissa metsissä. Tämä jänislajl vaihtaa myöskin ruskean turkkinsa talveksi valkoiseen takkiin, että sei) M/S BÄTORY Matkat SUOMEEN ja SUOMESTA Kööpenhaminan kautta Stuui lienkfl%o]it;dsesti jirilidetta joaliihnvimatka joolnk. 10 g?^"°SKJWDillAWHEII^^ Nopeat j a mukavat laiva-, rautatie- ja lentoyhteydet Kö^ienhamlnasta eri puolille Suomea. VARHAISET 1950 LAHTOVUOROT NEW YORKISTA: KÖÖPENHA3IINAST.*: Tammikmm 20 Hrtmikmm 18 lammik, 6—HebB^ » MaaHskmm 20 HtAälnnm 17 MaaUsk, 7—Bohtfk « Tarkempia tiedonantoja saadaksenne kääntykää lähimmän asiamiehen puoleen tai G D Y N I A A M E R I C A L5NE i N C. 2t5 DnnBOMBd. Bldg. 1117 Ste. CsUfaerine S t W.. MofltreaL |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-11-29-04