1949-09-15-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i i tZ ftvu 2 Torstaina, syysk. 15 p. — Thursday, Sept. 15 mmm V-Si-;f''.i:;v!'-.".' .''-Vi-.'5.1 " VJUBnmm a i l i m i l — mntymttmt iMb» ItiMMSMK B M I D M * ( M B W 4-4lfAr Xdttoilal OfSe* MiiMtiT Ksmcri. » t t a r i r . W n n C M B l U ar • d d r cM aoK" a»; A i d b a i r . <SUMiflt tabifabed Nor. 8tb l»n. AatbortuA M Momd daai znall by tbe Fost :MiB(l ttarlev wed4y: T u e s d a y c, ^flandajs and Sfttordaya bj Tapaoi r ^nbiiahing OonuMny UUL, st 100-103 AdrertUlac xstes opoo «ppiKMtioo. TaMjsBaaiATi. CantAmm: t «JOO f Ift. t kic. SuDO YbdjvTkDoim: 1 vk. 7JOO i kk. S JO SnomMM: 1 vk. 7M 6 kk. 4:25 Amerikkalaista ''demokratiaa'' - Oli kerran aika jolloin yhdysvaltalaiset ylpeilivät sillä, - • - ^ t a heidän maahansa olivat tervetulleita sellaisetkin ihmiset, jotka eivät poliittisten mielipiteidensä ja vapaudenrakkau-tensa takia löytäneet turvapaikkaa muualta. Mutta harvoin päättyy kauniisti alkava satu niin kehnosti ja rumasti mihin yhdysvaltalaisten ylistamä ja ylpeilemä poliittinen suvaitsevaisuus on nyt ajautunut. Kysymys ei ole enää mistään ^—~iFallankumouksellisten vainosta, vaan siitä, että jos joku henkilö on joskus lausunut puolikin sanaa kansainvälisen rauhan puolesta tai kuuluu jäsenenä sellaiseen järjestöön, mikä on '""laatinut ja voittanut palkankorotuksia työläisille — hänet \eimataan summanmutikassa Yhdysvalloille "vaaralliseksi" henkilöksi ja kielletään astumasta YhdysvaltainThaan kamaralle. Seuraavassa on kaksi esimerkkiä siitä taantumuksellisuudesta mikä Yhdysvalloissa nyt rehoittaa: Tiistaina saatiin kuulla, että Yhdysvaltain viranomaiset olivat estäneet 5 Sudburyn alueen unionistia menemästä rajan toisella puolen, Chicagossa pidettävään kaivosmiesten union (IUMMSW) konventioniin. Tähän kiellettyyn edustajistoon kuuluvat niin "vaaralliset" miehet kuin Leonard Gauthier, John I. Doucet, Norman Jacques ja Wm Hyw;arran, sekä Sudburyn kaupungin monivuotinen valtuusmies Jack McCool! Toinen yhtä julkea rajan ylimenokielto oli se kun canada- * laiset edustajat kiellettiin pääsemästä Yhdysvaltain kautta «> Mexico Cityssä pidettyyn Amerikan mantereen rauhankon-gressiin. Tähän rauhankongressiin aikoi mennä kaikkia poliittisia puolueita kannattaneita sekä aina puolue-elämäin ulkopuolella olleita, uskonnollismielisiä ja muita kansalaisia, .,^^_^mutta heidät myös leimattiin Yhdysvalloille "vaarallisiksi" 'ihmisiksi — siksi^knirhe ovat Wall Streetin pankkiiri-kenraa-v-^ lien kanssa eri miellä sodan ja rauhan kysymyksistä. Vain kourallinen canadälaisia edustajia, heidän kärkimiehenään tri James G. Endicott Torontosta, voi käyttää hyväkseen kallista lehtotietä Yhdysvaltain ympäri (brittiläisen Länsi-Intian ^kautta) ja mennä tähän rauhankongressiin tulkitsemaan ca- "nadalaisten rauhanystävien tahdon ja kertomaan, että Yhdysvaltain viranomaiset kielsivät canadalaisilta kauttakulkulu-va « maansa rajoilla. Täten hyvämaineisia Canadan kansalaisia, jotka matkustavat Canadan virallisilla passeilla, kohdellaan Yhdysvaltain viranomaisten taholta kuin spitaalisia kerjäläisiä. Tällainen mielivaltainen viisumin eväys ja työläisten oman unionsa '^^edustajakokoukseen osallistumisen kielto on mitä suurin rikos demokraattisia periaatteita kohtaan. Samalla se ori katkerasti nieltävä häväistys ja loukkaus Canadan kansalaisia vas- • -taan. Ja tällaista tapahtuu Yhdysvalloissa, joka ennen on oi-keutetustikfn jrlpeillyt demokraattisista perinteiltään ja vielä-nytkin pitää erikoisoikeutena paatuneen fariseuksen lailla kovaäänisesti saarnata "demokratiaa" muille kansakunnille! Toronto ja Sudbury ''kiistelevät" Torontolaisten ja sudburylaisten välille on jälleen kehittymässä julma kiista! • Kysyrhys kaikessa lyhykäisyydessään on siitä kUmpi vetää pitemmän tikun lokakuun aikana suoritettavassa Vapauden ja Liekin levityskampanjassa. Sudburylaiset Vapauden ystävät ovat luvanneet antaa torontolaisille vakavahenkisen • haasteen tulla veljelliseen kilpailuun uusien tilauksien hankkimisessa ja voittajaksi selviytyy kuulema vain se Osapuoli, mikä hankkii enemmän rapioita, sillä osuuksien täyttäminen on itsestään selvä asia. Miten tämä sudburylaisten ja torontolaisten kiista päättyy, sen näyttää tuleva levitysryntäys. Vapaus, joka tämän kahden vanhan kilpaveikon välisen kiistän suhteen on — tai yrittää ainakin olla — puolueeton, lausuu ainoana toivomuksenaan, että paremmat voittakoot! Tärnä torontolaisten ja sudburylaisten voimankoetus, jos siitä muodostuu sellainen tosiottelu, mitä on joskus takavuo- ISinakin suoritettu, takaa myös sen, että ensi lokakuussa ei Port Arthur komeile yksin kukkona kartanolla. Viime kerralla portarthurilaiset Vapauden ystävät eivät saaneet lainkaan vastustusta ja mikäli tiedetään, siellä vallitsee nytkin sellainen käsitys, että muiden paikkakuntien kohdalta ei ole mitään vakavampaa vastustusta odotettavissa, sillä Port Arthur on omaa luokkaansa, mikäli on kysymys Vapauden ja Liekin levittämisestä. Viimevuotisten levitystulosten perus-tecllla tällaiset itsevarmat katsantokannat ovat ainakin osittain oikeutettuja Port Arthurissa, mutta häviöt ovat usein Icäikkein parhaita opettajia ja niinpä nyt näyttää, että toron-tolaiset ja sudburylaiset ovat jo hyvissä ajoin ryhtyneet öljyämään levityskoneistoaan, jotta uusi selkäsauna tulisi vältetyk- • si — ja_. mahdollisesti vanhat kalavelat maksetuiksi. Mutta minkälaisia alkuvalmisteluja lehtiemme levitys-ryntäystä varten on tehty muilla paikkakunnilla— Pohjois- Ontariön kulta-alueella, British Columbiassa^ aavikkomaa-kunnissa, kaupungeissa ja maaseuduilla sekä järjestöjen kokouksissa ja työmailla? Paikkakuntakirjeissä viitataan toisinaan, että Vapauden tulevasta levitysryntäyksestä on keskusteltu, mutta vähemmän on saatu tietoja siitä, millä tavalla kullakin alueella, paikkakunnalla ja työmaalla aiotaan tavoitteet täyttää rapioineen. Mahdollisesti jollakin toisella paikkakunnalla tai ryhmällä on yhtä ja toista opittavaakin niistä kampanjasuunnitelmista mitä eri paikkakimnilla tehdään le-vitysryntäyksen onnistumisen hyväksi ja jo senkin vuoksi olisi toivottavaa, että näistä suunnitelmista kerrottaisiin lehtemme palstoilla melko yksityiskohtaisesti. Entä sitten yksityiset Vapauden tilaajat? Mitä osaa voivat lukijat viedä Vapauden levittämisen hyväksi? Itsestään selvä asia on, että mitä laajemmat joukot ryhtyvät aktiiviseen työhön Vapauden levittämisen hyväksi, sitä parempia tuloksia saadaan. Juuri tässä onkin Vapauden kaikilla lukijoilla mainio tilaisuus tukea omaa lehteään ja siten tehdessään auttaa Vapauden apua hyväkseen tarvitsevaa CSJ:n arvokasta kulttuuritoiniintaa. SCAUL.n urheilurientoja, Naisten kerhojen toimintaa sekä ennenkaikkea meille kaikille tärkeätä rauhan asiaa ja demokraattisten oikeuksien puolustamista. Lukir Jan hyvä sana Vapauden puolesta tuttavalleen voi hjrvinkin olla ratkaiseva tekijä siinä, saadaanko k.o. Uusi tilaus tai ei. Siksi pitäisi varsinkin ryntäysaikana (ja ainakin) noudattaa SYNTYMÄ. PÄIVIÄ Atos Wirtanen F a n n y VOMäk, Joka <KI J u u r i p a l a n n u t Sudbtiryyn Suomesta, täytti tUstaina 50 vuotta. Pazliaat o m i i t - telumme! ^ • • • • Tänään täyttää J o b n L a i n e W h l t e - fishesta 71 vuotta. L ^ t e m m e yhtyy sv/kuif&istea Ja ystävien o n n K t e l u l - h i n ! muut sanovat KUMMITUSiUTUISTA • - - Me epäilemme, onko-canadalaisille mitään hyötyä yksityisten Ja v i r a n o maisten harjoittamasta kommunism i n k i r o a m l s e s t a . . . E l o le hyvä Jos canadälaisia johdetaan ajattelemaan, että heidSn kuolettava vihollisensa on Jokin kommuntemlksi sanottu u l komaalainen hirviö, Ja että Jos se h ä vitetään, s i l l o i n päästään utopiaan. Useimmat meistä muistavat a j a n j o l l o i n kommunismista ei k u u l t u mitään. Jolloin Canadassa ei ollut ainoatak a a n Itseään" kommunistiksi sanovaa henkilöä. Se a i k a ei ole historiamme kalkkein onnellisinta alkaa. Reformistit joutuivat korjaamaan paljon vääryyksiä JöUa el o l l u t mitään yhteyttä kommunismin kanssa. Nykyään on kommunismista erillään p a l j o n vääryyttä mikä jää jälelle v a i k ka kommunismi sällyisarin. El ole tänä aikana l a i n k a a n h a r v i n a i s t a tuomita kommunistiseksi uniota mikä vaatii palkankorotusta. Aikaisemmin, s a n o t t i i n (palkan korotusta vaatijoita) sosialisteiksi ja toisinaan agitaattoreiksi. Silloin, kuten n y t k i n , l i i k a - nimeä käytettiin argumentin asemesta. K o m m u n i s m i n pelolla o n t a i pumusta pimittää taivastamme ja s e koittaa ajatustamme. Meitä peloi-tellaan k u m m i t u k s i l l a . . . — J . V , M c - Aree; G l o b e a n d M a i l i n pakhiassa. * . * * S A T O O N K A I K E T I KYLVÖN M U K A I N EN Uusi valtio (Länsi-Saksa) ei saa hyvää alkua. Siellä on n o i n puolitoista miljoonaa työtöntä j a heidän lukumääränsä lisääntyy päivittäin. K i i t o s M a r s h a l l i n avulle j a r a h a r e f o r - mllle, teollisuustuotanto o n 90 p r o senttia vuoden 1936 tasosta. E l i n t a so on h y v i n a l h a i n e n . .. Sekatyöläiset ansaitsevat Länsi- Saksassa $16 viikossa. Valkokaulus-työlälset ansaitsevat $25 viikossa. T a v a r a i n h i n n a t ovat k o r k e a t . . . — T o ronto D a i l y Star. . i - • • , • . . " O I K E I S T O S O S - D E M I A N P E I L I - J A P E R I K U V A " Y l i p a i n o i n e n mies", Bevin, hämmästyi Y h d y s v a l t a i n tervetuliaisista. — A P : h uutlstiedon-otsikko, Toronto D a i l y Starissa. •. • • • P I A N O N K A I K K I PILVESSÄ M a r s h a l l i n suunnitelman voittoja peittää sen epäonnistumisten pilvet. — Theodore H . W h l t e n j u t u n ötslldco Starissa. T A N N E R I L A I S T E N VBRISYNNEISTÄ Suurpääoman tannerilainen pyöve-l l k o p l a mellastelee Suomessa k u in lauma mielipuolia k o i r i a . Tämä so-tarikollisjouldco, Jonka päämiehet e i vät m i l l o i n k a a n voi sovittaa entisiäkään rikoksiaan Suomen työväenluokkaa j a koko työtätekevää kansaa kohtaan, on nyt muutaman viime päivän kuluessa kartuttanut rlkosre-klsteriään kokonaisella s a r j a l l a k o n - nantöitä. j o i s t a slta ennen pitkää odottaa oikeudenmukainen j a ankara t i l i n t e k o . M o r a a l i s t a ei luonnollisesti kannata puhuakaan tannerilaisille ammatti-petturelUe, joiden tie kymmenien vuosien aikana on v i i t o i t e t t u työläisten verellä... Työväenluokan yhtenäisyys, päättäväisyys j a kansainväl i n e n solidaarisuus takaavat sen, että t a n n e r i l a i n e n pyövellkopla joutuu t e kemään t i l i n verisistä roistontöistään. — Työkansan Sanomat, H e l s i n k i . SETÄ S A M I L L A T A I T AA O L L A • ' K O V A PÄÄ" V a l k o i n e n paperi K i i n a n asiasta käsittelee diplomaattista onnettomuutta — ehkä s u u r i n t a onnettomuutta mikä ön koskaan tullut tämän maan ( Y h dysvaltain) osalle. Mutta mentyään sen (valkoisen paperin) tuhannen s i vun läpi l u k i j a jää aprikoimanani että mitä valtiodepartmentti on . opjjinut, onnettomuudesta, minkä se, e t i ^ t e e n näki, mutta mitä se ei voinut välttää . . . — Walter. L i p p m a n n . . Tydräenlllkkeeir ST-TnotisJiflUieB yhteydessä o n Tirinnyt U m u a po- ^temlikklal-jranlum t y d v i e n l l l k k e en perUlsien kesken. N U n p i o a Väl-nd Tanner Säotnen SoOaHdimo-k r a a t l s a 17, 7^49 i a l k a J s s a t a r t i k - kellnt, ^vanvivähtciscUä. otsolla "Eräs. aikamme hayiniytcfanä'*, Joss» ItzA kiistää koanmtnistien ja kansandemoknuUtien p^erlntöoi-keaden v a a l u a n ty&väentUkkee-seen nähden. Tarkoitukseni ei ole kehittää mitään perintdriitaa, m a t U k o n ko. f i r t i k k d i s s a . käsitellään työväenliikkeen Ja sosIa,'j8nun yleislmpiäkin p e t i a a t t e e l l i s i a kysymyksiä, voi oHa p a i k a l l a a n tehdä eräitä muistataksia Ja reonahno-mautuksia, s e m m i n k i n k u n s o s i a l i demokraattisessa lehdistössä käsitellään perin h a r v o i n sosUIistisis peruskysymyksiä. Asevellsosialistit tavallisesti hukuttavat k a i k e n a j a tustenvaihdon demaso<^rlseen f r a seologiaan, jonka käyttelemisessä eräät heistä sotavuosina, s a a v u t t i vat melkoisen taitavuuden. V a n h a n a sosialidemokraattina Väinö Tanner lähtee h i e m a n t o i s e l t a p o h - J a l U Ja käyttelee työväenliikkeen perinnäisiä käsitteitä'Ja sanakäänteitä. "Tärkein kysymys o n k u i t e n k i n se,»' k i r j o i t t a a T a n n e r , " o n ko k o m m u n i s t e i l l a J a sosialidemok r a a t e i l l a siinä määrin yhteistä pohjaa, että edelliset oleensa o l ' e n - kaan voisivat esiintyä sosialidemokraattisen Ulkkeen perillisinä. J a ellei ole, n i i n mikä meidät e r o i t t a a k o m m u n i s t e i s t a ." Sosialidemokraattisen l i i k k e e n pyrkimyksiä V . T . määrittelee m j n . seur a a v a s t i : " S o s i a l i d e m o k r a a t t i n e n puolue p y r k i i tietenkin sosialismiin. Sen perimmäisenä ohjeena on samalla karisanvalta, demokratia kuten sen n i m i k i n , sosialidemokratia osoittaa. Se haluaa käyttää parlamentillistä tietä, h a n k k i a taakseen k a n s a n enemmistön j a sen a v u l l a toteuttaa ohjelmaansa." S i t t e n hän vastakohtana näille sosialidemokraattisille p y r k l m yksille s y n k i n värein kuvailee kommuhtstisen l i i k k e e n periaatteita ja toimintaa, v a r s i n k i n sodanjälkeisissä kansrande-mokraattislssa v a l t i o i s s a . Hän e i näe näissä maissa mitään hyvää, ei m i n käänlaista demokraatitsta kehitystä, v a i n d i k t a a t t o r i e n Ja d i k t a t u u r l t a i e s - t en kylmää j a d e m o k r a t i a n vastaista v a l t a p o l i t i i k k a a . Demokratian tunnusmerkit, sana-, p a i n o - j a kokoon-tumlsvapat^ s, puuttuvat niistä :lcpkQ^, naan, vaalit ovat pelkkää huijausta, hän välttää. Ja'tämä kalkki i l m e i sesti vain siksi, että kommunistiset puolueet Jotka näissä maissa esiintyvät johtavina puolueina, ovat p e r i a a t t e e l l i s i a diktatuurlpuolueitä taikka a i n a k i n siinä määrin fanaattisesti s o sialistista, että tänä ylimenokautena ovat rajoittaneet ta^I kieltäneet vapauden sosialistisen talousjärjestelmän toteuttamisen hyväksi. Tutkikaamme hieman näitä näkök o h t i a j a väittämiä. V . T : n a r t i k k e l i s s a on eräs tärkeä lause, n i m . se, missä hän määrittelee sosialismin sosialidemokratian päämääräksi. Nykyisin o n olemassa u u dempi sosialidemokraattinen kouluk u n t a , joka epäröi tässä suhteessa. P u h u t a a n yleisestä hyvästä, yleisestä h y v i n v o i n n i s t a sosialidemokratian s o siaalisena päämääränä j a näin a n n e t a a n ymmärtää että pidetään mahdollisena yleisen j a pysyvän hyvinvoinn i n saavuttaminen kapitalistisen y h teiskunnan puitteissa tarkoituicsen-mukaisten uudistusten avulla. Sosial i s m i l l a el näillä sosialidemokraateille ole mitään eetillistä t a i periaatteellista merkitystä. He lähtevät siitä, että myöskin yrittäjävapaus voidaan o l e e l l i s i l t a osiltaan säilyttää tulevaisuuden korkeateknillisessä y h t e i skunnassa. Toisen Internationalin vanhemmat reformistit k u i t e n k i n tunnustavat — a i n a k i n sanoissa — sosialLsmiri edell e e n k i n yhteiskunnalliseksi päämää^ räkseen. Näihin lukeutuu siis myös Väinö Tanner kuten Leon B l u m ä s kettäin antamassaan lausunnossa. Jos Ja k u n näin o n : miten o n s i l l o i n , t ä s ^ periaateellisesta lähtö-kohdosta I ähtien. snhtauduftavä s i i h e n tosiasiaan, että NeuvostoUi-t o h 200-miljoon3lnen kansa j o e n - simmiUsen maailmansodan jälkeen lähti rakentamaan sosialistista t a lousjärjestelmää, että toisen luää-ilmansodan jälkeen kansandemo- . luaattisten vaMioitten lOO-mHJoo- ; nainen väestö o n ryhtynyt r a k e n tamaan sosialismia, j a että p a i h a U - l a a n K i i n a n 500-miljoonainen k a n sa ynnä eräät m a u t Aasian kansat — . —<f Vastaus VäTno Tannerille o r a t k n l l i e n i a s i a s a m o j a l a t u j a? Onko meidän spsJalldemolna^tteina jyrkästi j a . ebdöt^^Dvnasti tupmittava tämä tällainen kehitys? Onko. m e i dän pidettävä m a a i l m a n s o t i a Ja m a a i l m a n p u l i a synnyttävää k a p i t a l i s t i s ta talousjärjestelniää tämän valheen p a rempana vaihtoehtona? O n k o meidän sanottava: kosica NeuvoBtoUltto Ja kansandemcdaratiat ilmeisesti eivät ote voineet säUyttää, k a i k k i a ^ niitä v a pauksia,- Jotka ovat ominaiset vapaamieliselle kapitalistiselle yhteiskunn a l l e (yrittäjävapaus, täydelUnen p o l i i t t i n e n järjestäytjmalsvapaus, muod o l l i n e n Julkatsuvapaus), n i i n enune me, j a nimenomaan soslalistishm s o sialidemokraatteina, v o i a n t a a n i i d en h l s t o r i a l l i s U l e Ja yhtelskunnallisUle suorituksille minkäänlaista p o s i t i i v i s ta tunnustusta, etnmekä edes o t t a a h u o mioon, että Joka tapauksessa *i6 n o in kolmasosa i h m l s k u m i a s t a o n lähtenyt t a i lähtemässä sosialisfiain t i e l l e e n simmäisen Ja tolsed maailmansodan yhteydessä sattuneitten mullistusten k a u t t a . paus. väliaikaisesti ibinsan h y v i n v o i n t i , käyteuy pakkovaltaa k o l l ^ t i i v i - solnnissk j a j t ^ B t t t i s t a terroria, v a n h an A T O S T V I R T A N EN M e emme voi kieltää sitä h i s t o riallista tosiasiaa, että Venäjän työväenluokka Ja talonpoikaisfb vastasivat tsarismin ImperlallstJ-seeh sotaan vallankumouksella Ja k u k i s t i v a t vanhan InokkayhtetB-k u n n a n , »lettaen sen t i l a l l e "prö^ J e U r l a a t U t d i k t a t u n i i n ' ' . Kalkki^ mitä sehjälkieehontäpalilnhlat, e n n e n k a i k k e a kehitys W e i m a r i n S a k sassa. j < t o päättyi Hlt7erin h i m i t t - v a l t a a n , tekee selväksi s^n,'eitä' Venäjän vaihtoehdot V. 19iY o l i v a t : .Joko sosiälisUsen vallänknmouk^n v o i t t o t a i k k a v a n h o i l l i s e n yhteis-kuiihan'säilymihen. Meidän pitäisi siis yhä, edelleenkin t u o m i t a L e n i n , koska hän oU k y l l i k si häikäilemätön Ja k y l l i k s i nerokas pyis-tyäkseen kukistamaan Venäjän feo-d a a l i - j a k a p i t a l i s t i y h t e l s k i m n a n t o d e l l a s i i v o t t o m a n sekasikiön. J a vielä" sen lisäksi r o h k e n i ryhtyä y k s i n Ja e n simmäisinä; r a k e n t a m a a n sosialistista falousjärjestelmää, sosialististen k a n sojen v a l t i o l i i t t o a . S a k s a n t a a n t i u n u k - sellisen vanhoillisuuden johtava f i l o sofi (Dswald Spengler o n todella t u o minnut L e n i n i n Historiallisen teon (kuten H i t l e r . S t r e l c h e r y.m.). Voiko" sosialidemokraatti tehdä samoin? T i e tenkään ei v o i . ' yhteiskunnan"^ pfdicHiuttaJia vastaan. K u t e n jokainen tietää. pystytU n e u v o s t o h a l B t i ^ - s e t äkommunismin Interventiosotien ja vastavaUanku-mouskauden^ aUcäna. Olisiko sen p i tänyt lucqiraa'^«allastaan j a tehtävästään vaUcoisten k e n r a a l i e n Ja eurooppalaisen taantumuksen hyökkäysten edessä? Ji^cainen tietää myöskin, e t tä v a r s i n a i n e n vallankumous o l i s u h - teeliiisen veretön, p a l j o n r a u h a n o m a i sempi k u i n estan. R a n s k a n p o r v a r l l - i i n e h vallaiäaimous. Vastavallankumous Ja i n t e r v e n t i o sitävastoin m u o dostuivat h y v i n v e r i s e k s i Kuten J o k a i n e n tietää.-on NeUvostollltinl päk- Isb kehittää teolllsuutehsa Ja m a an k b l l e k t i v l s b l n t i - u u d e n södah u h a n v a r j o a a . Se paköittf jännittämään k a i k k i voimat, kiirehtimään, väliaikaisesti uhraamaan" h y v i n v o i n t i puolustuksen alttarille^ Olisiko neuvostohallituksen pitänyt' rtsfceetata maansa Ja y h t e i s - kuhtansa' olemiassaolo j ä k e h i t y s m a h dollisuudet l i e r r a H i t l e r i n Ja hänen satellittlehsa''hyväksi? K o k a a t i sosialistinen soslaUde-n l o m o k n a t l i ' e l voine' m o n t a - I n i ln a n t a a t i j r d e n tbnnöstnksmsä N e n - vost<rifiton MnlcbnäkölSelle Ja n o - p c s U e attOkpsUnme- ta.'6n8polltil- Italle., Joka p e l a s t i Euröo|An k a n - sojeir v a p a n d e n i ^ anttri mahdolU-sanden enr6oppaIaise!ie sosialidem o k r a t i a l l e k i n jälleen ryfcttyä r a kentamaan sosialismia. Entäs kansandemokfatlollen kehitys? K u t e n j o k a i n e n tietää, t u l i S a k san sodanaikainen h i r m u v a l t a maksamaan näille' kansoille äärettömiä kärsimyksiä -Ja menetyksiä. Saksan hävitys I^(Nivo<;toltitossa, M u r m a n s k i s ta- Ställhgradihi saakka, o l i , k i i t e n V . T a h h e f U n ' ' h y v i n tietää', m a a l l m a n h i s - torialUheh ennätys. Sanoihän S a k s an t a l o u s m l n i i ^ t ^ P u n k Väinö T a n n e r i l le jpienkllököhl^isestl, että Venäjä ttilee menettämään 40 t a i 50 m i l j o o n a a nälkään knölleinav 'koska Saksan a r m e i ja M u t t a , väitetään, sosialistinen r a kennustyö Venäjällä o n nxaksanut l i i a n p a l j o n , s e n h3rväksi o n u h r a t t u v a - maisen köyhyjrden taakkaa? tarvitsee kaikki-säatavissäolevat mtio-navarat.' HräPunk^ k u i t e n k i n saksal a i s e en tapaan l i i o i t t e l i . Päola m e n e t t i 20 pros."k&nsastansa', ts 6 noil-joonaav S t t t ^ e h oloissa tämä olisi märldniq^-a.-880^,000 i l u i i i s e h m u r h a a - niistä. Saksalaiset ehtivät tiihöta ptiolet Pu61än<'inetsäväroistä pääkaup u n g i n m a k e i n kokonaan, suuren o s a n s e n teollisuudesta Ja h y v i n p a l jon^ asutiiskesknksla Ja maaseutua. N a t s i s m i n t i i h o v i m m a t o s in e i s a a v u t t a n u t tällaisia'tuloksia muissa m i e h i tetyissä maissa» m u t t a h y v i n h u o m a t tavat o l i v a t ' s e n saavutukset t e r r o r in Ja hävityksen-alalla niissäkin; Se j ä t t i Jälkeehsft - kuolemaa Ja r a u n i o l ta poistuessa etenevän puna-armeijan tieltä, suunnilleen s i i h e n t y y l i i n k u in meilläkin t a p a h t u i , k i i n muutama p a t a l j o o n a sifomalaisla nuorukaisia k y ö - räsi saksalatlset' divisioonat r a j o j e m me ulkopuolelle. Itä-EuroopaA^-kansoille avautui sod a n keldtyksoB kautta mahdollisuus a l o i t t a a uoäi' y h t e i s k u n n a l l i n e n v a i he. Olisiko Neuvostoliiton kaikkien kokemusten'-Jälkeien pitänyt suojella näiden valtioiden omistavien l u o k k i e n o m a i s u i i k ^ ' . säiljrttää suurimman osan viljelystä maasta t i l a n o m i s t a j i en käsissä samanaikaisesti k u i n talonpoj a t kärsivät maanpuutetta Ja äärim- Minkä-l i i n l a i s t a «oidaHstfa^ ptmtiikkäa se olisi ollut? Sosialismin j a köyhälistön selvää pettämistä: Olisiko N e u v o s t o l i i t on - pitänjrt s a l l i a omistavien luoklden pysyä vallassa luUssämaissa,- v a l n antaakseen kapitalismille vielä kolmatmen k e r r a n astinlaudat hyökkäystä v a r t e n ' sosialismia' vastaan? Sehän o l i s i ollut s i l k k a a vastuutonta mielettömyjrttä. Onko s i t t en sosialistisen kehitjiosen ahdlepaneminen näissä mäissä tapahtunut k o v i n t e r - rorlmaisesti? P a l j o n j i a r j a t u n Tshekkoslovakian ' viallänkUmotlksen S3mnyt-tivät s o v i t u n p o l i t i i k a n pettäen p o r v a rilliset ryhmät. K u t e n tunnettua h a a v o i t t u i yksi ylioppilas Tshekkoslovakia n vallankumouksessa, ei k u i t e n k a an k o v i n vaarallisesti. T t o i ä sosialistinen vallansiirto herättää L'mei8e8ti T a n n e r i s s a p a h a a mieliä, k y m m e n i e n m i l j o o n i en ~viattotAleir Ihmisten tähontumi-n e n s a k S a b l s e h käpitaUsmin. n a t - sisntfn. pyridessä l i i t t o l a i s t en kaftsss laajentamaan elintlZaansa ei toistftiseksi ole l i e n t t ä n y i kovin äfinddcäitä vattäbuselta V . T : n j a n l l d e h söäälldenfekraaUien t a - hbltai jotk»' onnettomuudekseen U s t e r i a n myrskyissä ovat joutuneet' näyttelemään t u n n e t t ua . osaansa^'' Suhteellisuuden taju olisi tässäkin tarpeellinen. Yminärrän hyvin, että kansandemokratioissa yhä keskittyvä v a l t i o - ja pubiuejohtoisuus herättää arvostelua sosialidemokraattlsesti a j a 11 elävien keskuudessa. Olemmehan me s o s i a l i demokraatit toivoneet, että ylimenokausi k a p i t a l i s m i s t a s o s i a l i s m i i n muodostuisi rauhanomaiseksi, vapaamieliseksi, j o s k i n pitkäaikaiseksi. Olemme tässä suhteessa pettyneet, se on' Ilmeinen tosiasia. K a p i t a l i s mi ssmjiyttää sotia, vallankumouksia jä sosialistisia valtiolta sarjana, r i k k o m a l l a k a l k k i sovinnaisuuden j a sääd y l l i s y y d e n r a j a t . Se m u r h a u t t a a k o k o n a i s i a kansoja Ja sitten suree, ettei sen lehdistöUe Jää entistä sananvaltaa. Jo ensimmäinen, m a a i l m a i u n ta toi mukanaan suoranaiseh keisari-l e l k t e u k s e n , kuten Venäjän historia opettaa. Vähemmän onnistuneita l e i k k a u k s i a s u o r i t e t t i i n eräissä n i u i s - s a keisarikunnissa. T o t t a on, kieltä-jpiättä, että kansandemokratiatkin ovat toisen maailmansodan p l h t i s j m - nytyksen tuloksia. J a mitä tapahtuu n y t ? Atomitehtailijat ovat piuuhak-k a l t a , W a l i S t r e e t i n h e r r a t levottomia Ja hyökkäävällä päällä, t u k i k o h t i a r a kennetaan, niiden lukimiäärä o n jo toisella sadalla, s o t a l l i t t o j a peruste-; t a a n Jopa maamme r a j o j a hipovia, k i l - pavarustus o n täydessä,käynnissä ja k a l k k i sosialististen valtioiden ehdotukset varustusten supistamiseksi on hylätty. Jokainen tietää h y v i n k e n e n toimesta. Or^i»'meidähi sosialististen sosialidemokraattien, paheksuttava sitä, etiä sosialistiset, valUot k e s - kUtävät j a teh«)stavat voimavaroj a a n ? On täysin selvää, että p o - l l l t t i h e n kehitys känsandemokra- \loiafai on syy-yhteydeSsä kasvav a a n ' maalhnanjäiinitykseen. Jos niissä esiintyy piirteiiä, j o t k a e i vät sovellu eslml pohjoismaiseen sosialidemokraattiseen kehityskaa-vaan; n i i n o n ehdottomasti väärin arvostella seurauksia j a jättää syyt mainitsematta. Kolmannen maailmansodan uhka on toki Jotakin tuhat k e r t a a pahempaa k u i n k i r i s tyvä poliittinen tilanne niissä maissa, j o t k a ensi kädessä joutuvat - S I T Ä : TÄTJ y^^X MÄXHITELXs Tuomari: "Minä en uedj, mn sen pdkuriaaisempai i rata vaimonsa luota. että clette kark-jlEOnea'- Jussi: "Herra tuomart. jo, tisitte minun vaimoni, ' varmaankaan sanoisi mjaaj' .laiseksi, vaan pakolaiseksi.- • • O I K E A SELms •"Olen. yhdek vuoden huomenna", sanoj mies, "eikä minulla ole vihollista maailmafja." •Erinomainen asia", taas^^ pappi. "Se on totta, kyUä minulla runsaasti, raetta yksikään ei <J nyt niin vanhaksi kuin mi&r P A P U K A I J A J A KISS.Vf Erääseen taloon Het halkDkaupplas. Iiouva sanoj] hän tarvitse halkoja. Miesi oli juuri ajamassa pois kun ikkunalla istuva papukaija] sl: "Aja vain sisään!" Ha as käänsi hevosensa takaisia jH ki kuormansa. Kun Mn talii ja Ilmoitti rouvalle, että haloti vat 15 markkaa, niin rouva', "Minähän sanoin etten tarritBe] koja." Pian kuitenkin selvisi, että' kaija oli tehnyt kepposen, josta j tä rouva yritti pieksää pap joka lensi ympäri liuonetta ja ^ pääsi sängyn alle piiloon ja isttij gänruojusen päällä. Samaan aikaan kissanpoäi| pääsgr viereisessä huoneessa - konttoriin, jossa talon isäntä i kenteli kirjanpidossa, oli kaatanut mustepullon päälle, josta sy>'stä isäntä piäs| sanpoikaa, joka myöskin pääsi piiloon saman sängyn alle,! papukaija oli. Kissanpoika: seään surkean näköisenä, jota] kalja seurasi. Vihdoin papuksli^ syi kissanpojalta: "Ostitko sinäkin halkoja?" SYYTÄ SURUUN Teiivalainen: "Kun minä Teuvalta niin kaikki itki. 151 että minusta niin paljon pldsl vaan siksi koska olin velkaa: • • • E l VÄSYNYT VAIKKA J U O K S I PERÄSSÄ Pikku poika: (Morsiamelle " T e ette näytä hetikään niin neeltä kuin luulin." Morsian: "Miksi minun pitäis väsynyt?" Poika: "Ihmiset ovat kerto t ä te olette juosseet Jussin yhtämittaa kolme kuukautta." valmistautumaan ottamaan taan hyökkäyksen. Jos ja kun siis eräät sosialj kraatit ovat tyytymättömiä siih tei sosialismia toteuteta yhtä liit^ ja .varovaisesti itä-Euroopan kuin mitä esim. nykyisin tap Englannissa, niin tulisi heidän I selvitellä itselleen ja kannattajl niitä historiallisia, sosiaalisia ja| vaanrannalla jo näkyvissä ole liittlsia olosuhteita, joiden vallia tämä yhtelskunnallnien uudistujj teutetaan. Länsivallat laajentav; tilaallista tukikohtaverkostoaan, | denmukaistavat aseistuksensa, nostaneet varustelumenonsa buJ lukuihin, kieltäytyvät edes neuvij lemasta varustelukilpailun hili'ts sestä, puhumattakaan aserii; (Jatkuu 4. sivulla) iisioistä sitä periaatetta,-että mitä hyvänsä vikoja tai heikkouksia havaitaan Vapaudessa, siitä ilmoitetaan heti ja kaunistelematta lehtemme toimitukselle, mutta Vapau(ien hyvistä puolista — sen hyvästä uutispalveluksesta, sen johdonniukaisesta demokraattisesta linjasta sekä taistelusta rauhan puolesta ja maanmiestemme elinmahdollisuuksien parantamisen hyväksi kerrotaan niille jotka eivät Vapautta vielä lue. Enemmänkih, Vapauden lukijat ja kannattajat suositustensa lisäksi auttaa varsinaista levitystyötä siten, että ryhtyvät väliaikaisesti Vapauden asiamiehiksi ja -naisiksi, ottamalla tilauksia Vapaudelle ja Liekille. Yhteisvoimin toimien ja tehtävän suorittamista varten hyvin etukäteen valmistuen voidaan edessäoleva le\ätysryn-täys viedä voittoon. Auttakaamme kukin osaltamme* vakinaista asiamiesverkostoa ja paikallisia ryntäyskomiteoita siinä, että Vapaus ja Liekki saavat 300 uutta tilausta, sekä kaikki päätty\'ät tilaukset uusituksi ja lisää ystä\iä ja kannattajia. Kirjoituspöydällämme on-pitkäi^ a l kaa ollut eräs Suomimidsto.' Ystävämme K a l l e P e l l l n e h kävi nähkääs sjnntymämäasskan jä sidtä palättu-a a n - a n t o i a l l e k i r j o i t t a n e e l l e maksetun ravintölalaskim koska e l s a t t u n u t o l e maan muutakaan tuomista, l u k u u n ottamatta tavanmukaista Suomen s a vuketta. Tuo ravintolalasku o n p e r i n k i i n nostava asiakirja.. Se p u h u u varsin selvää kieltä korkeista e U n k u s t a n i n i k - s i s t a . Siinä o n v a l t a v i a . - l a k u j a . . > O t - takaammepa vaikka .12 k i d i v i a soke-reineen. Niiden, h i n n a k s i o n m e r k l t - . . t y 8 2 8 m a r k k a a j a k u n s i i h e n lisäämme vielä p e r i t y n kymmenen prosentin Juomarahan,, yhteensä 82.80 marldcaa n i i n saamme- jaäiden- "alastomien" k a h v i e n yhteiseksi hhinaksl 910^0 marldEaa. K t m munhnamme tämän summan dollareikBl siUoisen pakko-k u r s s i n mukaan ^.(135 m a r k k a a d o l l a rista), saanune kahvien yhteiseksi h i n n a k s i 6.75 d o l l a r i a e l i y U 5 « senttiä kupUIiisesta kahvia. Onpa siinä h i n t a a k a h v i k u l l a s t a. Muistamme v a r s i n h y v i n ensimmäisen maailmansodan edellisen ajan. joUoltt helsinldläinen sekatyömies o l i o n n e l l i n e n ansaitessaan 910 m a r k k aa koko^ vuoden kuluessa — j a slin» t ä - paul^essa- e i saanut' pitää' l a i n k a an ä d r a s - ti!d sadepäiviä: Kyimp^ r a h a n arvo o n laskMtnt s e n jifflceen! Eniten^ m ä t ä - k u i t e n k i n khimosÄaa nudnitussa laskussa veden b i n t a . S i l lä s i i h e n o l i "merklttyy myöskin k o l me lasillista juomavettä, 17JS0 m a r k kaa. Kun'lisäämme s i i h e n kymmen e n proEehtlh"'Juomarahan, saamme veden hiimäksl 19.2& marickaa l a s i l ta mikä kyimiltisi'dollareiksi muunnettuna merkitsee ^11 14 (sanoo y l i n e l j ä toista) senttiä* lasillisesta. Onpa s i i nä h i n t a a ' Jildmav«lelle. onpa todella kerrakseen. - Niissä ravintoloissa. Joiss a tämän k i r j o i t t a j a on v i e r a i l l u t , on juomaveden saanut aina ilmaiseksi, i l m a n Juöd&ai^aakin. Bdelleeif olemme panneet merkille mainitussa'laäeussa, että oluen h i n ta oB meridtty^ ''Hrerovapaan m y y n n i n" särdckeeseini -mutta veden h i n t a o li mäkittyy " v e r o n a l a i s e n myynnin^* «aräcke^ieeä: ' " A r v a t e n k i n se j o h t ui sHtä verot^ninisestä seikasta; että oloesta o l i ' tääksetttt Jo r a v i n t o l a an ostettaesra'kdriceat valmiste- ym. v e r o t imttta-vettä ei o l t u ehditty v e r o t t a m a a n vielä vesiJolft(4>utkesss oMessaaff 'jttutta senkin kimppuun iiyfHcättiin h U i i p i a n k u i n vesi Juoksi hanasta jöomalnsitn. Veroista p u huttaessa p i t i S k u i t e n k i n todeta, että J u o m a r ^ i ^ J i ^ el peritty mainitussa laskussa trdtääh -veroa, mutta olen varma, eföf ka&l nUtäkin yritetään verottaa'jä-tBskalmman jälkeen, s i - k i H o ä k i U ' i i i i ä & ^ juoirärahat l a l n - kctan lämidSäS&^t tarjoOijain kättä^ KBikenr^^i#fiSI6levan p m i s t e e l l a on stKHiteltäirfr''^ i f ^ K i l l e Suomeoi lähtij ö i l l e että mikäli haluatte vierailla ftert^kalsissa rä-vintolaissa, muistak a a varata matkaanne suuri nippu r a h a a . K a l t e P e l l i s e i i k in seimie Joutui m a j a m a a n kuuden hehgen iltasesta kahvineen j a olueliieen yhteensä 4,- 802' m a r k k a a , mikä o n 35.57, d o l l a r ia e l i 5.93 d o l l a r i a päätä kohden. O n p a siinä h i n t a a ' k e r r a k s e e n yhdestä ateriasta. E i ole ihme. että K a l l e r a visteli päätään, kertoessaan " s e i k k a i l u i s t a a n " hienoston ravintolassa. Cänädän suomalaiset kulkumiehet tapaavat sanoa, että "hotellelämää ei p i i t t a a mikään!" Eipä todellakaan, mikäli kol^eat h i n n a t ovat kysymyksessä. Siitä Stiomen äskeisestä " k a p i n a s t a " j a "vaUänkaappausyrityksestäkin o n syytä m a i n i t a . K u t e n lukijamme h y v i n tietävät, lehnattiin Suomen työväestön lakkotoiminta kaiken m a a i l m a n lehdissä edellämainituin sanoin. Nyt o h pöydäUälfime sosdem enemmistön ktmtrollpiman S A K : n v i i k k o l e h t i "Pälklcatyölälsen" elok. 18 päivän selostus "vaadituista palkanko-rotokösta". Tässä k a h d e n s i v u n l a a juisessa selostuksessa; e i v i h j a t a s a - näUakaism " k a p i n a a n " tai " v a l l a n - kaappBosyritykseen" -vaikka selostus o n täysiveristen fagerholmilaisten l a a t i m a . L a i n a n tähäh j o i t a k i n lauseita tästä selostuksesta: ' V u o k r a t oU kohotettava . . . SeoifsirilsBhBa cU' lelTtB Ja v O j a - tnötteideid U n t o j e n nousu 7—18 n i u t k s a a l d l o i f a . Heinäkun 4 päiv i n » p i i t t f SflKMnen P a n k l d Irattit-t a s TaämttaOmrsseja 17.7 p r a s ." S A K : n j i ^ d ö n enemmistöni lausun-nössa^- j u l i s t e t a a n ; että - "£linta«> on t u r v a t t a v a mm. täystyöllisyyden Ja tehostetun hintavalvonnan an Työläisillä on Suomessakin vaiss| vä käsitys siitä sosdem "tehc ' hintavalvonnasta", jonka avulla] rl ennen lakkoa korotettiin vud viljatuotteiden ym. hintoja ja i lisäksi tehtiin työläisten '"^ kat entistä arvottomammiksi takurssien alentamisen avulla. S A K : n enemmistö väittää. "Hakulisen ja Hiirosen suMitö tutkimuksen perusteella osoittaa ellnkustennusten noT»Mj pahtuneen palkankorotusta edei vässä määrässä huhtikuussa 1WI meksi annetun palkankorotuksenj keen" ja SAK:n aikaisemmat^ tökset edellyttävät "palkkojen mistä elinkustannuksiin". Toisin| noen väittää SAK:n johdon mistö, että työläiset P-^'^'^' leikillään palkkojen korottan^J lä "marican devahroinnln rfrät vielä tällä hetkellä ole i määfälisesti sdvillä" S A K : n johto oli asettanot miestä "tutkimaan" elir j a he tulivat etukäteen mä^ tulokseen, että työläisten ö r elinkustannukset olivat väl 229.90 markaUa kuukaudessa. Me tiedämme varsin hyvin men työläisillä olleen ja olf^] edelleenkin niin kurja: että niitä olisi korotettava edellä kerrottua hintain ' ei olisi tapahtunutkaan ja markan arvoa ei olisi huokaan. Miitfa Fagerholmin ^^Jt.. kin porvarien asiaa*eika ijo^.] aa. Siitä syystä on sen Jäseo-^ muiskaajakenraali Varjonen. ^ nut Siiömen työväen nhtvneei n a a n " . Joka on
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 15, 1949 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1949-09-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus490915 |
Description
Title | 1949-09-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
i i tZ ftvu 2 Torstaina, syysk. 15 p. — Thursday, Sept. 15
mmm
V-Si-;f''.i:;v!'-.".' .''-Vi-.'5.1 "
VJUBnmm
a i l i m i l — mntymttmt iMb»
ItiMMSMK B M I D M * ( M B W 4-4lfAr
Xdttoilal OfSe* MiiMtiT
Ksmcri. » t t a r i r . W n n C M B l U ar
• d d r cM aoK" a»; A i d b a i r . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-09-15-02